PaPa Vuosikirja 2009 by Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry

Vuosikirja ja tilinpäätös 2009

elä enemmän.

tämän vuosikirjan tekivät Päätoimittaja: Susanna Oksanen Graafinen suunnittelija: Eeva Kangas Toimitussihteeri: Anna Munsterhjelm Toimittajat: Nasu Neira Anna von Zansen

Hanna Isomäki Hanna Grönlund Karoliina Skyttä Helinä Teittinen Eeva Riivari Kake Voutilainen Tomi Nieminen Eemeli Kantola Laura Saarikoski Johanna Junkkari Akseli Meskanen Ville Salo

Valokuvat: Seppo Ranta-aho Karoliina Skyttä Joonas Hirn Pekka Pehkonen Nina Frösén Antti Jalo Mikko Vesa Matias Saarinen Matsku Salminen Sofia Polichronidis Nicole Finell

Eemeli Kantola Seppo Laine Mikko Leppälä Anja Leppälä Anna Kolehmainen Susanna Oksanen Paino: Painotalo Miktor Oy Julkaisija: Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry

KUVA Susanna Oksanen

Ryhma

24 si sä ltö Piirinjohdon tervehdys .............................................................. 4 Pääkirjoitus .................................................................................. 5 Partiohuivi kertoo tarinan ........................................................ 6 Luonnon rauhaa ja kulttuurimaisemia . ................................. 8 Partio on kavereita, leirejä ja leipomista ............................... 9 Piirissä tapahtunutta 2009 . ..................................................... 10 Ikäkausiesittely: sudenpennut . .............................................. 14 Ikäkausiesittely: seikkailijat ................................................... 18 Ikäkausiesittely: tarpojat . ....................................................... 22 Ikäkausiesittely: samoajat ....................................................... 26 Ikäkausiesittely: vaeltajat . ...................................................... 30 Ikäkausiesittely: aikuiset ......................................................... 34 Talous ja kiinteistöt .................................................................. 38 Liiteet: tilinpäätös ..................................................................... 40 Muut liitteet ................................................................................ 50

dys Piirinjohdon terveh

Piirihallitus Kuvassa ylhäältä vasemmalta: Panu Kärävä, Antti ”Ana” Halonen, Anne Salmenpää, Saara Heinänen, Eemeli Kantola Kuvassa alhaalta vasemmalta: Mikko Nousiainen, Akseli Meskanen, Mika ”Hålle” Hållfast

Partio on voimissaan!

”P

artio on liike, koska se menee eteenpäin.” Partion perustajan, lordi BadenPowellin, sanat on otettu Suomessa tosissaan: 2000-luvulla on ehditty toteuttaa suuret ohjelma- ja koulutusjärjestelmäuudistukset ja muokata Suomen partiopiirikarttaa. PäPa pysyi piiriuudistuksessa entisen kokoisena, mutta muihin uudistuksiin rynnimme etunenässä. 2009 oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi, jolloin käytössä olivat uusi partio-ohjelma viisine ikäkausineen sekä uusittu koulutusjärjestelmä. Vuosi oli meille kaikille täynnä ekoja kertoja – sellaisia kuten tarpojien piirimajakka ja samoajaleiri Routa. Ne ja muut ikäkausien omat tapahtumat jäävät historiaan uusien ikäkausien ensimmäisinä toteutuneina ikäkausitapahtumina. Alkuun oudolta tuntuneet koulutusjärjestelmän moduulit ja monimuotokoulutuskin olivat vuoden lopussa jo tuttuja juttuja.

Uuden ottaminen käyttöön ja vanhasta luopuminen on aina vaikeaa. PäPan lippukunnat ovat kuitenkin selvästi huomanneet, että vaikka nimitykset ja materiaalit muuttuvat ulkoisesti, partion sisin pysyy. Olitpa sudenpentu tai seikkailija, vartiolainen tai tarpoja, päämäärä on sama: uusien asioiden oppiminen, ystävät ja partion ihanteiden tavoittelu. Näin taaksepäin katsoen on vuosi 2009 täynnä tekemisen riemua, elämää, seikkailua ja tavoitteiden saavuttamista. Siis ihan oikeaa partiota! Kiitos sen toteuttamisesta kuuluu jokaiselle päpalaiselle partiolaiselle sudenpennusta aikuiseen ja lippukunnan jäsenestä piirin luottikseen ja työntekijään. Te teitte sen taas! Vuoden 2010 satavuotisjuhlat voidaan ottaa vastaan hyvillä mielin: partio pääkaupunkiseudulla on voimissaan!

Saara Heinänen piirinjohtaja

Pä äk ir jo it us

kaluokkalaisena sudenpentuna kaivoin innoissani kuoppaa leikkipuiston viereiseen metsään. Olin juuri aloittanut partion ja lippukuntamme osallistui Suomen Partiolaisten Pieni puu -kampanjaan. Männyntaimia tilattiin satoja, ja toiminnallinen tempaus jäi elävästi mieleeni. Tunsin tehneeni jotain tärkeää. Olin ottanut ensimmäiset askeleeni sillä kuuluisalla partiopolulla. Muistona koko lippukunnan yhteisestä projektista kasvaa vanhan lippukunnanjohtajamme vanhempien pihalla edelleen partiomänty. Yhdessä eteenpäin Syksyllä 2009 seisoin itse laumanjohtajana lippukuntamme kololla ja esittelin johtajaparini kanssa partiolaisten adventtikalentereita sudenpennuille. Uudet ekaluokkalaiset innostuivat myyntikampanjasta, ja moni otti tonttumerkin tavoitteekseen. Omalla esimerkillämme saimme lapset innostumaan yhteisen asian puolesta. Ryhmänjohtajien rooli onkin tärkeä alusta asti. Tuskin olisin osannut kannustaa omia sudenpentujani, ellei minua olisi aikanaan rohkaistu eteenpäin. Partio verkostoituu Lippukunnan perinteet näkyvät vahvasti toiminnassa ja siirtyvät samalla eteenpäin. Kun minä olin nuorempi, muistan täysi-ikäisten johtajien käyneen yhdessä luovuttamassa verta. Ikäni puolesta en silloin vielä päässyt mukaan, mutta nyt olen ottanut tavaksi käydä säännöllisesti SPR:n toimipisteessä. Useimpien partiolippukuntien taustayhteisönä toimiva seurakunta on myös vuosien varrella tullut tutuksi. Tuskin olisin istunut jouluaamuna vanhan

Partiomatkalla puukirkon urkuparvella kitaran kanssa, ellen olisi seurakuntaneuvoston kautta tutustunut kirkon työntekijöihin. Uusia perinteitä siis luodaan, ja nykyisin johtajistomme kokoontuu itsenäisyyspäivän alla Hietaniemen hautausmaalle. Allianssin organisoimassa tapahtumassa kunnioitetaan jo edesmenneitä presidenttejä valaisemalla haudat juhlavasti kymmenin kynttilöin. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä Partiossa siis opitaan asioita tekemällä, kokemalla ja yhdessä toimimalla. ”Mitä isot edellä, sitä pienet perässä” -sanonta pätee niin retkillä kuin piirin toiminnassa. Jos johtajat innostuvat leikkimään vesisotaa, ovat pian myös kaikki lapset kastelleet vaatteensa. Jos piirileirin tekijät päättävät kompensoida leirin hiilidioksidipäästöt, pysähdyn minäkin miettimään omaa jalanjälkeäni. Ajatus kasvatusjärjestöstä on täysin oikea, sillä oman lippukunnan ja piirin tavoille opitaan pienestä pitäen. Pysyvyys ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat partion vahvuuksia. Lisäksi partio on yksi niistä harvoista harrastuksista, jossa ei tarvitse kilpailla. Me olemme täällä kehittämässä itseämme ihmisinä. Kiitos oikolukemisesta Annoille, tuesta Jonskalle, motivaatiosta Vilpulle, partiohuivin ompelemisesta äidille, tietotekniikasta isälle ja ihan kaikesta Mariannelle.

Suski Oksanen päätoimittaja

KUVA Susanna Oksanen

KOLUMNI

Partiohuivi kertoo tarinan

Tiedätkö sinä, mitä merkityksiä kaulassasi kannat? Laura ”Nasu” Neira pohtii omaan partiohuiviinsa liittyviä tapoja, tottumuksia ja taustoja.

räänä perjantai-iltana retkelle lähtiessä jouduin palaamaan useamman korttelin takaisin kotiin. Olin unohtanut ottaa mukaan partiohuivin. Tajusin erottuvani joukosta, jos kaulassani ei ole huivia. En tiedä, olisivatko kaverini ajatelleet asiaa enempää saati sitä huomanneet, mutta huivin puuttuminen oli minulle niin merkityksellistä, että hain sen bussista myöhästymisen uhallakin. Sittemmin ajauduin opiskeluni myötä pohtimaan partiohuivia ja sen merkityksiä enemmänkin. Huivi merkitsee meille partiolaisille sananmukaisesti partiolaisuutta. Kerromme sen avulla olevamme partiolaisia: niin toisillemme kuin partion ulkopuolisellekin. Lisäksi kerromme toisillemme mihin joukkoon kuulumme, mistä olemme kotoisin ja mitä olemme partiossa tehneet. Useimmiten julistamme omaa lippukuntaamme, mutta huivilla saatamme myös kertoa käyneemme Kolmiapila-Gilwell -kurssin, kuuluvamme aluejärjestön hallitukseen tai edustavamme piiriämme. Partiohuivi merkitsee partiolaiselle yl-

Fakta

lättävän paljon. Huivin itsestään selvä ja kyseenalaistamaton olemassaolo kertoo siitä, kuinka tarpeellinen se on. Huivi luo yhteenkuuluvuutta ja sitoo partiolaisen maailmanlaajuiseen partiojoukkoon. Se on yhtä tärkeä pienelle sudenpennulle kuin aikuiselle partiojohtajallekin. Esineenä huivi on myös käytännöllinen. Kaikki olemme tainneet opetella solmimaan kolmioliinaa huivin avulla ja tehneet huiviin myös niitä kuuluisia partiolaisten solmuja. Enemmän huivi kuitenkin roikkuu kaulassamme arvoesineenä, emmekä edes halua uhrata sitä mihinkään muuhun käyttöön. Vieläkin kiehtovamman kysymyksen äärelle pääsin pohtiessani huivin kuviointia. Miksi partiohuivi on sellainen kuin on? Kolmion malli juontaa juurensa B-P:n aikoihin, kaikki muu onkin sitten paljon arvoituksellisempaa. Miksi Lauttapartion huivissa liitelee kotka ja Jeanne d’Arcin huivin kärjessä roikkuu tupsu? Leppäpirkkojen huivissa oleva leppäkerttu on toki itsestään selvä - vai onko sittenkään? Mitä huivin suunnittelijoiden päässä on

liikkunut? Huivit ovat täynnä ideologiaa ja partioaatetta. Ne henkivät kotiseutua ja kuvaavat paikkakuntaa. Osalla huiveista on selkeä tausta-ajatus tai tarina; osa on tehty näyttämään hyviltä, mutta mikään ei ole toista oikeampi. Huivit ovat kuin partio: kaiken voi tehdä monella tavalla, miten se lippukunnalle ja sen jäsenille parhaiten sopii. Tiedätkö sinä, mitä merkityksiä kaulassasi kannat? Olen aina ollut ylpeä punavalkoisen luotsityttöhuivin kantaja. Sen herkullisuus on siinä, että jo edestäpäin tietää, kuka kuuluu porukkaan. Poikkeamme sinisestä massasta, vaikka valkoista väriä olisi toki voinut miettiä hieman käytännönläheisemmältäkin kannalta. Useampaa likaisenruskeaa niskaraitaa olen yrittänyt vuosien saatossa pestä pois... Huivin käyttöä ohjaavat kaikki kirjoittamattomat säännöt, siksi en ole omaani tottunutkaan ripustamaan kuin PJsoljen ja toisinaan myös nimilapun. Välillä kateellisenakin ihastelen muiden huiviinsa keräämiä partiosaaliita. Teksti Laura ”Nasu” Neira

Mistä on Virkkujen huivit tehty?

uonna 1977 Oulunkylän Virkut siirtyivät käyttämään sinisen huivin sijaan nykyistä beigeä huivia. Virkkujen lipun kuvaa kääntämällä saatiin huivikolmioon merkki, joka vielä nykyäänkin toimii lippukunnan logona. Lippu tehtiin ja vihittiin käyttöön vuoden verran lippukunnan perustamisen jälkeen, vuonna 1929. Lipun ovat suunnitelleet Jussi Suanto ja Kaapo Virtanen.

Merkistä ei ole olemassa – ainakaan nykyisissä arkistoissa – tarkkaa selvitystä. Siinä on kuvattuna kolme partioliljaa ja V-kirjain, joka oletettavasti tarkoittaa Virkkuja. Kokonaisuudessaan merkki muistuttaa kolmiapilaa, joka on Partiotyttöjen Maailmanliiton tunnus. Kolmiapilan ja partioliljan vertauskuvallinen merkitys on sama. Kolme osaa merkitsevät Jumalan, lähimmäisen, isän-

maan ja ihmiskunnan rakastamista sekä muiden auttamista ja partioihanteiden toteuttamista elämässä. Lisäksi partiolilja näyttää kompassinuolen lailla suuntaa. Sitä kantavien partiolaisten tulisi näyttää tietä täyttämällä velvollisuutensa ja auttamalla muita, eli pitämällä kiinni tunnuksestaan ”Ole valmis”. Teksti Susanna Oksanen

Luonnon rauhaa ja kulttuurimaisemia

– kohti Sipoonkorven kansallispuistoa

ääkaupunkiseudun Partiolaisten yhteistyö Metsähallituksen kanssa näkyi vuonna 2009 erilaisissa yhteyksissä. Keväällä partiolaiset osallistuivat Suomen ensimmäiseen vedenalaiseen tiedotustilaisuuteen. Vaasan ulkosaaristossa sukellettiin pinnan alle kertomaan vedenalaisen luonnon tilasta. Partiolaisille tutut luontoarvot olivat vahvasti esillä ja päivän aikana tehtiin historiaa. Syksyllä pidetyssä Pääkaupunkiseudun Partiolaisten sääntömääräisessä piirin kokouksessa Metsähallituksen luontopalveluihin tutustuttiin tarkemmin. Nuuksion kansallispuisto ja Pääkaupunkiseudun viherkehä nousivat ajankohtaisiksi aiheiksi. Kokouksen aikana Piirihallitus esitteli julkilausumaehdotuksen Sipoonkorven kansallispuiston perustamisesta. Retkeilyn kasvava suosio on näkynyt erityisesti Nuuksiossa, joka vetää vuosittain 150 000–200 000 kävijää. Luonnossa liikkuminen ja maastossa yöpy8

minen ovat partiolle keskeisiä toimintamuotoja. Pääkaupunkiseutua ympäröivän viherkehän kehittäminen ja uuden kansallispuiston perustaminen toisivat uusia mahdollisuuksia niin alueen asukkaille kuin partiolaisillekin. Tällä hetkellä Byabäckenin jokilaakson perinnemaisemat ja niitä ympäröivät metsät muodostavat osan Sipoonkorven 1 240 hehtaarin Natura-alueesta. Tulipaikkojen ja laavujen rakentaminen sekä polttopuuhuollon toteuttaminen toisivat alueelle lisää painoarvoa. Näin ollen Sipoonkorpi toisi uusia mahdollisuuksia maastossa liikkumiseen ja metsässä yöpymiseen. Teksti ja kuvat Susanna Oksanen

24.10.2009

Partio on

kavereita, leirejä ja leipomista Monikulttuurisessa ryhmässä yhteinen kieli saattaa puuttua, mutta naurua ja energiaa riittää. Teksti Anna von Zansen Kuva Susanna Oksanen

arnivalkeissa monikulttuurisuus on luonnollinen osa lippukunnan toimintaa. Aavan Possuklaani-seikkailijajoukkueessa yksi johtajista on italialainen ja Ramla-seikkailijatytön isä Somaliasta. Ramla itse liittyi partioon koulussa jaetun esitteen innostamana. Ramlan isosisko on tarpoja, ja vanhemmat ovat aktiivisesti tukeneet tyttöjen harrastusta. Vierailin seikkailijajoukkueen tammikuisessa kokouksessa katsomassa, millaista partio monikulttuurisessa ryhmässä on. Neljäsluokkalaiset tytöt ovat kokouksen alkaessa kuin lentoon lähdössä. Energiaa ja juttua riittää, eikä kukaan jaksaisi millään istua paikallaan pöydän ääressä.

Ilmiö on onneksi johtajille tuttu, ja energiaa puretaan leikkien ja kisojen avulla. Possuklaanilta ei naurua ja iloa puutu. Kysyessäni seikkailijoilta, mikä partiossa on parasta, saan vastaukseksi ”kaverit, leirit ja leipominen”. Aarnivalkeiden ja Kontutyttöjen yhteistä Woomal-retkeäkin tytöt odottavat malttamattomina. Woomal on Suomen Partiolaisten kehitysyhteistyöprojekti, jota lippukunnissa voi toteuttaa esimerkiksi kansainvälisyyttä käsittelevien aktiviteettien avulla. Monikulttuurisuus on selvästi Aavassa esillä, mutta siitä ei tehdä mitään numeroa.

”Partio on yksi suvaitsevaisimmista harrastuksista, mitä tiedän”, kertoo 15-vuotias Gioanna, yksi seikkailijajoukkueen kolmesta johtajasta. Johtajat korostavat, ettei monikulttuurisuus partiossa ole mikään ongelma. Toki monikulttuurisuus voi tuoda mukanaan haasteita, jotka partiossa täytyy huomioida. Tällaisia saattavat olla kulttuurierot, yhteisen kielen puuttuminen ja eri uskonnot.

Hankkeilla kasvuun Pääkaupunkiseudun Partiolaisten tavoitteena on, että 7–17-vuotiaista nuorista yhdeksän prosenttia on mukana partiotoiminnassa. Tällä hetkellä käynnissä on kaksi hanketta, jotka tähtäävät jäsenmäärän kasvattamiseen: PLUS ja KAMU. Partio kaikille avoimeksi

Plussalla kasvua

KAMU käynnistyi kevättalvella 2009. Kaikki Mukaan! -hankkeen tarkoituksena on lisätä monikulttuurisista taustoista tulevien lasten ja nuorten määrää partiossa. Samalla tavoitellaan kaikille avointa ja suvaitsevaista partiota. KAMU on jalkautunut viiteen lippukuntaan – Aarnivalkeisiin, Haagan Eräveikkoihin, Suvelan Samoojiin, Tuikkutyttöihin ja Vartiovuoren Tyttöihin. Hankkeeseen osallistuvat lippukunnat saavat tukea yhteistyöhön paikallisten maahanmuuttajien kanssa sekä konkreettisia ideoita monikulttuurisuuden lisäämiseen lippukunnassa.

PLUS tähtää laadukkaaseen partioon, ja hankkeen motto kuuluukin ”Parempaa Laatua Uusia Seikkailuja”. PLUS-hankkeen myötä on panostettu partion näkyvyyteen järjestämällä erilaisia tempauksia. Lisäksi kolmetoista kasvavilta alueilta kotoisin olevaa lippukuntaa on kerääntynyt PLUS-klubin merkeissä pohtimaan kasvumahdollisuuksia yhdessä. PLUS on myös näkynyt monissa piirin tapahtumissa ja kursseilla.

KUVA Susanna Oksanen

Piirissä tapahtunutta 2009 Vuonna 2009 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset siirtyivät käyttämään

Suomen Partiolaisten uutta ohjelmaa. Tässä kirjassa tarkastellaan piirin, alueiden ja lippukuntien toimintaa ikäkausien kautta. Lisäksi kaikki uudet ikäkaudet pääsivät yhdessä toteuttamaan partiotoimintaa esimerkiksi Kohtaamisessa, Väiskillä ja Hiipivässä

Haamussa. Pääkaupunkiseudun Partiolaisten uudistunut intranet, Pakki 2, vihittiin käyttöön. Vuonna 2009 totuteltiin myös uudenlaiseen koulutusjärjestelmään moduuleineen. TAPAHTUMAT KOKOSI Hanna Isomäki

KUVA Susanna Oksanen

Tänä vuonna taas

Hiipivä Haamu! S

alapoliisi- ja kaupunkituntemuskilpailu Hiipivä Haamu järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1947 eikä vuosi 2009 jäänyt edeltäjiään huonommaksi. Aina marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina partiolippukunta Ilvesveikkojen kilpailu kokoaa yhteen tuhatkunta eri-ikäistä pääkaupunkiseutulaista partiolaista. Kilpailu ei koskaan ratkea pelkästään kisapäivän suorituksilla, vaan kilpailu alkaa jo alkusyksystä vartioiden kokouksissa. Ennen kisaa vartiot selvittelevät ennakkotehtäviä, jotka usein vaativat paitsi aivonystyröiden hieromista myös yleissivistystä ja nokkeluutta. Pelkäksi tietokoneen ääressä istumiseksi ennakkotehtävienkään

tekeminen ei kuitenkaan mene - tänäkin vuonna mukana oli niin sanottu kävelykierros, jossa tehtävänä on tutustua paremmin kotikaupunkiimme. Tänä vuonna kisan teemana oli vesi. Teema näkyi paitsi kilpailun juonikuvioissa myös esimerkiksi kisavartioiden pukeutumisessa ja rastitehtävissä. Vartioiden tavoitteena on päivän aikana ratkaista eriskummallinen juonikuvio ja tietenkin suoriutua myös rasteilla olevista tehtävistä. Tänä vuonna osallistujat pääsivät tutustumaan gerflaameihin, alppieskimoihin ja kaivosyhtiö K. Aivoon. Mitenkähän tämä kaikki oikein liittyikään yhteen...

ääkaupunkiseudun Partiolaisten ja Uudenmaan Partiopiirin yhteinen partioparaati sai vuonna 2009 uuden nimen ja uudenlaista sisältöä. Huhtikuun lopussa järjestetyssä Kohtaamisessa kohtasivat nimensä mukaisesti uusmaalaiset ja pääkaupunkiseutulalaiset, lapset ja aikuiset, vanhat ja nuoret. Partiolaiset jalkautuivat urbaaniin ympäristöön tavallisten kaupunkilaisten joukkoon. Tapahtuman teeman ”Ole valmis – Ole kaveri” tarkoitus oli saada osallistujat pohtimaan yhteisöllisyyden ja kaveruuden merkitystä paitsi omassa elämässään myös globaalisti. Yhteisöteemalla korostettiin partiota lasten ja nuorten hyvinvointia edistävänä toimintana. Partiossa kaikki ovat kavereita. Globaali kumppanuus huomioitiin ottamalla kantaa kansalaisjärjes-

töjen 0,7 % -kampanjaan. Kampanjan tavoitteena on nostaa Suomen kehitysyhteistyömääräraha 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Paitsi perinteisen paraatin, Kohtaaminen sisälsi myös paljon muuta ohjelmaa. Senaatintorilla järjestettiin ekumeeninen kenttähartaus ja oikeusministeri Tuija Brax piti puheen. Paraatin jälkeen kaikki pääsivät vielä torille fiilistelemään partiobändi Fisun tahtiin. Partiojohtajilla oli myös mahdollisuus kokoontua Tuomiokirkon kryptaan kahvien merkeissä. Tänä vuonna paraatissa annettiin arvoa omaleimaisimmin ja päheimmin esiintyneelle lippukunnalle. Tuomariston mukaan parasta yhtenäisyyttä, partiomaisuutta ja hyvää meininkiä osoittivat Hiiden Hittavaiset Keravalta.

KUVA Karoliina Skyttä

Keväällä Kohdattiin

KUVA Joonas Hirn

Uusi ilme intraan

Väiskillä leireiltiin kymmenennen kerran

spoolaisten ja kauniaislaisten partiolaisten oma suurleiri, Väiski, järjestettiin vuonna 2009 kymmenennen kerran. Yli 1500 partiolaista yhteen koonnut leiri pidettiin heinäelokuun vaihteessa Kemiönsaaressa. Ensimmäinen Väiski järjestettiin vuonna 1974. Monelle partiokonkarille muistoja on kertynyt jo useammalta Väiski-leiriltä.

artiovuoteen mahtui myös tietoteknisiä uudistuksia. Piirin luottamushenkilöitä palvelevan Pakin uudistusprojekti laitettiin alkuun jo vuonna 2006 tarpeiden kartoituksella. Alkuvaiheessa tehtiin erilaisia vertailevia tutkimuksia ja tutustuttiin mahdollisiin pohjaratkaisuihin. Merkittävä ero uusien sivujen tekniikassa onkin juuri siirtyminen täysin itse kehitetystä järjestelmästä hyödyntämään muiden kehittämiä valmiita komponentteja. Vuonna 2008 päästiin toteuttamaan sekä uutta Pakkia että PäPan nettisivuja. Vuoden 2009 aikana oli vuorossa käyttöönotto. Palaute uudesta sivustosta on ollut vaihtelevaa. Alkuvaiheen ongelmat ovat pitkälti johtuneet uudenlaisesta ulkoasusta ja rakenteesta. Pakki 2 mahdollistaa keskustelujen paremman hallinnan ja blogien kirjoittamisen. Uudistuksen jälkeen sekä piirin julkiset sivut että intranet ovat graafiselta ulkoasultaan samanlaiset. Suurin ero peruskäyttäjälle lieneekin juuri nykyaikaistettu ulkoasu. Iso yksittäinen parannus on myös suurempien tiedostojen latausmahdollisuus. Tulevaisuuden mullistuksia silmällä pitäen uusi Pakki tarjoaa paremmat jatkokehitysmahdollisuudet edeltäjäänsä verrattuna.

Mikä ihmeen moduuli?

artiossa puhaltaneet muutoksen tuulet antoivat oman pöhinänsä myös koulutusjärjestelmälle. Mukaan on hiipinyt opiskelumaailmasta tuttuja termejä, kuten esimerkiksi moduuli. Moni moduulikartan eteensä saanut on ollut hiukan huuli pyöreänä: mitä ihmettä tämä nyt tarkoittaa? Ensi alkuun kenties hiukan hämmentävä moduulipohjainen koulutusjärjestelmä on kuitenkin toimiva kokonaisuus. Jokainen koulutusjärjestelmän taso sisältää erilaisia koulutuskokonaisuuksia. Partiojohtaja-peruskoulutustasolla näitä ovat muun muassa sampo, ake-

la tai tarpojaluotsi. Jokainen koulutuskokonaisuus muodostuu puolestaan moduuleista. Osa moduuleista kelpaa useampaankin koulutuskokonaisuuteen. Moduuleita voi suorittaa myös yksittäin ja osa moduuleista on vapaavalintaisia. Yksinkertaista, eikö? Mutta mitä ne moduulit sitten oikein ovat? Asian selventämiseksi on tehty moduulikartta, josta löytyy kaikki kuhunkin koulutuskokonaisuuteen lukeutuvat moduulit. Moduulikartasta löytyy esimerkiksi seuraavan nimisiä moduuleita: Lasten ja nuorten ohjaaminen, Turvallinen toiminta, Ikäkau-

siryhmän johtaminen ja ohjaaminen, Retki, Partion perusteet, Projekti I, Johtamisharjoitus ja Ensiapu. Kuulostaako tutulta? Ei ihme, kyseessä kun ovat partiojohtajaperuskoulutukseen sisältyvät moduulit. Pelkkä moduulien suorittaminen ei kuitenkaan vielä riitä kyseisen koulutuskokonaisuuden suorittamiseksi. Tärkeää on myös oman osaamisen arviointi ja päättökeskustelu. Partiokoulutusta tarjoavat partiopiirin lisäksi myös lippukunnat, alueet ja keskusjärjestö.

Lippukunnanjohtajat koulunpenkillä

elmikuun lopulla järjestetty LPK2020 keräsi jälleen suuren joukon pääkaupunkiseutulaisia lippukunnanjohtajia koulutuksen ja arjen irtioton merkeissä. LPK2020 tapahtuma on ollut tärkeä osa piirin tukea lippukunnanjohtajille jo yli kymmenen vuoden ajan. Tapahtumalla on vuosittain vaihtuva teema, ja paikalla on nähty niin valkotakkisia hoitajia jakamassa lääkekuureja kuin ”amazingrace” –henkeen kisaavia vartioitakin. Tällä kertaa tilaisuuden teemana oli koulumaailma, ja Kiljavan nummen koululaisia otti vastaan sekalainen joukko opetuksen ammattilaisia. Koulun rehtori

avasi lukukauden esittelemällä viikonlopun ohjelmasta vastaavat rautaiset ammattilaiset. Perjantai-ilta Kiljavalla kului Kalevalan hengessä koulun henkilökunnan esittäessä modernisoidun kuvaelman Joukahaisen ja Wäinämöisen kohtaamisesta. Miesten telinevoimistelun opettaja ”Ana” kertoi Abban tahdissa suoritetun laulannan aluksi jännittäneen, mutta iloinen kannustus yleisöstä ja kollegoilta antoi voimaa rikkoa äänialan tiukat rajat. Lauantaipäivä jatkui koululla opintojen parissa. Valinnaisaineista kotiläksyiksi jäi mm. lippukunnan kasvupotentiaalin

miettiminen kotikololla ja ohjelmauudistuksen haasteet lippukunnassa. Tunneilta toivon mukaan jäi päällimmäiseksi mieleen lippukuntien avoin suhtautuminen uuteen ohjelmaan, monikulttuurisen lippukuntatoiminnan haasteet ja ennen kaikkea mahdollisuudet, sekä vertaistuen läsnäolo -siihenhän koko aluetoiminta pyrkii piirissä. Koulun henkilökunta toivoi julkilausumassaan, että oppilaat jatkaisivat hyvän hengen nostamista luokkatapaamisissa omissa aluetapaamisissa. Ensi vuonna nähdään toivon mukaan vieläkin isommalla porukalla! Teksti Akseli Meskanen

KUVA Susanna Oksanen

sudenpennut

Sudenpennut ovat 7–9-vuotiaita partiolaisia, joiden ryhmää kutsutaan laumaksi. Lauman johtajana, akelana, toimii koulutettu aikuinen tai vaeltajaikäinen. Sudenpentujen ohjelmassa seurataan jälkiä, eli tehdään monipuolisia aktiviteetteja sisällä ja ulkona, kololla ja retkillä. Pääkaupunkiseudun lippukunnissa on noin

1 400 sudenpentuikäistä partiolaista. Tammikuussa 2010 noin 90 % pääkaupunkiseutulaisista lippukunnista oli siirtynyt uuteen sudenpentuohjelmaan.

SUDENPENTUtapahtumat

Heipä hei, tässä kirjoittaa

Super-Supe! S

aatoitkin nähdä minut marraskuun lopussa Pirkkolan urheilukentällä, jossa vietettiin melkoista Superpäivää. Paikalla oli melkein 300 sudenpentua ja johtajaa! Ajattelepa kuinka paljon se on – eipä olisi niin montaa henkilöä mahtunut kololle. Sudenpentujen oman päivätapahtuman aikana oli vaikka millaisia kivoja rasteja. Yhdellä piti tehdä näytelmä, yhdellä tehtiin solmuista avaimenperä ja yhdellä rastilla askarreltiin laumalle oma sadeputki. Välillä käytiin syömässä ja sitten jatket-

tiin rastien kimpussa. Elävässä kirjastossa tavattiin erilaisia ihmisiä ja esitettiin heille kysymyksiä. Lisäksi päästiin kokeilemaan muutamia pelejä ja leikkejä ilman eri aisteja. Kivointa taisi olla polttopallo ilman näköaistia. Päivän aikana opeteltiin afrikkalainen tanssi, joka päivän päätteeksi esitettiin yhdessä. Se vasta näyttikin hienolta! Päivän aikana sudenpennut pääsivät näkemään, kuinka paljon sudenpentuja pääkaupunkiseudulla on. Ehkä joku sai uuden kaverin toisesta lippukunnasta tai

teki jotain sellaista mitä ei ollut aiemmin tehnyt. Lisäksi akelat tapasivat niin uusia kuin vanhojakin tuttuja ja pääsivät vaihtamaan kuulumisiaan. Pääkaupunkiseudun Partiolaisten ensimmäinen sudenpentutapahtuma oli hujauksessa ohi. Yhtäkkiä iso tapahtuma, jota olimme suunnitelleet yli puoli vuotta, oli ohi ja minä ainakin nukahdin heti kotiin päästyäni. Toivottavasti tapaamme uudestaan! Siihen asti: moi moi! TEKSTI Hanna Grönlund KUVA Antti Jalo

Rakas lauman päiväkirja

änään oli partiota. Ensiksi leikimme hanskasotaa. Se oli kivaa! Siinä piti heittää hanskoja vastustajan puolelle niin paljon kuin ehti. Pelin lopuksi katsottiin, että kumman puolella oli vähemmän hanskoja ja se joukkue voitti pelin. Minun joukkue hävisi pelin. Lauri (meidän johtaja) lupasi, että ensi viikolla voidaan pelaa uudestaan. Pelin aikana Lauri kaatui ja se nyrjäytti nilkkansa. Onneksi me muistettiin, miten sitä piti hoitaa. Ja onneksi maassa oli lunta, niin saimme sen heti kylmään. Sitten meillä labyrintti, missä piti käyttää eri aisteja. Piti haistaa mausteita, maistaa ruokia ja koskea eri asioita. Hauskinta oli, kun piti maistella eri kokiksia. Siellä oli ainakin tavallista kokista, Pepsi Maxia ja sitruunan makuista kokista. Sitten me teimme sisaruspiirin ja lähdimme kotiin. TEKSTI Hanna Grönlund KUVA Susanna Oksanen

Vertaistukea ja voileipiä

Café Akelasta

sallistuin mielenkiinnolla Café Akelaan keväällä 2009. Paikalla on kymmenisen helsinkiläistä akelaa. Pohdimme erilaisia johtajarooleja erilaisten sudenpentujen kanssa. Voiko sudenpennun kanssa olla kaveri vai pitääkö olla suuri auktoriteetti? Oli hauskaa huomata muiden valitsevan tietynlaisissa tilanteissa erilaisia rooleja kuin mitä itse valitsen vastaavanlaisessa tilanteessa. Keskustelu oli kiihkeää ja uskon, että jokainen osallistuja sai tukea pestiinsä akelana. Koska koin kevään Café Akelan antaneen minulle paljon, osallistuin syksyllä uudestaan. Paikalla oli tällä kertaa huomattavasti vähemmän osallistujia, mutta aihe oli jälleen innostava: sudenpentuohjelman mittarit ja arviointikriteerit. Café Akelan jälkeen pohdimme omassa lippukunnassani esimerkiksi sitä, millä perusteilla annamme pennuille jälkiä. Huomasimme, että kaikilla akeloilla oli erilaiset perusteet, jotka vaihtelivat suuresti. Kyllähän kuitenkin yhden lippukunnan sisällä arviointikriteerien tulisi olla melko samat. Ja niinpä voin onnekseni sanoa, että syksyn 2009 lopussa teimme ison urakan akeloiden kanssa ja yhdenmukaistimme arviointikriteereitä. Café Akela ei anna valmiita vastauksia tai kokousvinkkejä, mutta mielestäni sitä arvokkaampaa onkin keskustella ja jakaa omia kokemuksia toisten akeloiden kanssa. Ja siihen Café Akela onkin paras vaihtoehto. TEKSTI Hanna Grönlund

18 KUVA Susanna Oksanen

Seikkailijat

Seikkailijat ovat 10 –12-vuotiaita partiolaisia. Seikkailijat kokoontuvat viikoittain 10–15 hengen joukkueessa, joka jakaantuu useissa aktiviteeteissa pienemmiksi, noin 4–5 hengen vartioiksi. Joukkuetta johtaa yksi tai useampi sampo. Sammot ovat aikuisia tai vähintään vaeltajaikäisiä partiolaisia. Seikkailijoiden perusohjelma kestää kaksi vuotta. Lisäksi on tarjolla ohjelmaa myös kolmanneksi vuodeksi. Pääkaupunkiseudun lippukunnissa on noin

2 400 seikkailijaikäistä partiolaista. Tammikuussa 2010 noin 85 % pääkaupunkiseutulaisista lippukunnista oli siirtynyt uuteen seikkailijaohjelmaan.

Seikkailijatapahtumat

Seikkaile läpi elämän! Suunnittele nuorena Ryömin sisään pieneltä näyttävän lumiluolaan ja yllätyn. Suuaukko ei ole järin suuri, mutta tilaa lumikasassa sijaitsevassa luolassa on kaikkiaan neljälle. Olettaen, että nämä neljä ovat varsin pieniä. Lumiluolan arkkitehtuurin ja toteutuksen takana ovat ensimmäisen ja kolmannen vuoden seikkailijat Aurora ja Vilhelmiina Skyttä helsinkiläisestä Kaskipartiosta. ”Me tehdään aina joka vuosi luola pihalle, mutta ennen ei oo tullu näin suurta”, tytöt selittävät. Löydä tiesi lippukuntaan Sekä Aurora että Vilhelmiina aloittivat partion heti ekalle luokalle mennessään ja tulivat jäädäkseen. Auroralla partiovuosia on takana jo viisi, Vilhelmiinalla kolme.

”Parasta ovat kaverit ja retket”, tulee kuin yhdestä suusta. ”Ja suklaaleikki on kanssa kiva”, lisää Aurora hetken mietinnän jälkeen. Myös äiti Arja sekä isä Jorma ovat olleet aikoinaan partiossa, Arja peräti samassa lippukunnassa kuin tyttärensä nyt. ”Aloitin vartioikäisenä tai seikkailijana, kuten nykyään taidetaan sanoa”, Arja kommentoi. Mutta millaista partiointi oli 1970-luvulla? Säilytä taitomerkit ”Ei silloin gore-puvuissa retkeilty, mutta kyllä meidän Tatti-vartio lumilinnat ja pulkkamäen tunsi siinä missä nykypartiolaiset”, kertoo Arja. Nykyiset ilmansuuntasuoritukset ja kompassiruusut hihoissa ovat vanhalle partiolaiselle jotain tuntema-

Seikkailijoita Aurora ja Vilhelmiina Skyttää naurattaa, kun kysytään mikä partiossa on parasta. ”Kaikkihan sen tietää: retket ja kaverit!”

tonta, vaikka ”kyllä mekin niitä taitomerkkejä suoritettiin”. No, merkit ovat edelleen olemassa ja kyllä solmuja vieläkin opetellaan. Älä unohda tunnearvoa Arja tunnustaa kaappinsa pohjalta löytyvän vielä lippukunnan huivin ja anorakin sekä partiopillin. Tarkempi tutkimus paljastaa anorakin olevan edelleen ahkerassa käytössä, ainakin kun mökille mennään. Partiovyö on kuitenkin siirtynyt jo seuraavalle sukupolvelle. ”Me ollaan näitä toisen polven partiolaisia”, tiivistää Vilhelmiina, mutta ei suostu ottamaan äidin vanhaa oranssia putkirinkkaa retkelle mukaan – tunnearvosta huolimatta. Teksti ja kuva Karoliina Skyttä

Helsinki Läntinen – Maailmanmatkaaja 2009 Helsinki-läntisen “Maailmanmatkaaja 2009” sudenpentuja seikkailijakilpailuissa punnittiin monenlaisia partiotaitoja. Grönlanti-rastilla kisavartiot joutuivat heittämään pelastusköyttä saadakseen vartion jäsenensä avannosta ylös. Tehtävä oli haasteellinen ja rastilla nähtiin kirjava joukko erilaisia heittotyylejä. Kuvassa tyylinäytettä antamassa Viestityttöjen kisavartio. Kuva Mikko Vesa

Espoon Vihree Keväistä fillarointia ja rentoa EPT-meininkiä. Espoon Vihreessä hypättiin satulaan ja siirryttiin rastilta toiselle pyörällä. Matka taittui omaan tahtiin ja Jopollakin pärjäsi! Kuva Matias Saarinen

Kaskipartio – Kamelirieha Seikkailijat Heikki, Markus ja Samu pähkäilevät, kuinka saada spagetti solmuun Kaskipartion Kameliriehan lähtötehtävässä. Apu löytyi lopulta trangiasta ja veden kiehumista odotellaan. Kuva Karoliina Skyttä

KUVA Susanna Oksanen

tarpojat

Tarpoja on 12–15-vuotias erillisryhmissä kokoontuva nuori. Tarpojat kokoontuvat 4–12 hengen vartioissa, joita johtaa samoajaikäinen vartionjohtaja. Tarpojaluotsina toimii tukeva aikuinen. Tarpojien ohjelmaa rakentuu neljästä puolen vuoden jaksosta, eli tarpposta: Leiri, Luovuus,

Selviytyminen ja Yhteiskunta.

Jokainen tarppo alkaa suuntausvaiheella ja päättyy majakkaan. Pääkaupunkiseudun lippukunnissa on noin

2 100 tarpojaikäistä partiolaista. Tammikuussa 2010 noin 80 % pääkaupunkiseutulaisista lippukunnista oli siirtynyt uuteen tarpojaohjelmaan.

TARPOJAtapahtumat

Navigoi kohti seikkailua! O

tavaeltajien koulutuspurjehdukset ovat viime vuosina suuntautuneet Saaristomerelle. Koulutuksen tavoitteena on, että nuori oppii toimimaan miehistön jäsenenä, navigoimaan vierailla vesillä ja saa tuntumaa matkapurjehdukseen. Kotivesillä lippukunnan käytössä on Otaniemen partiotuen My-tyyppinen purjevene s/y Eemeli sekä Helsingin EräMajavien s/y Sindbad. Alusta alkaen nuoret partiolaiset pääsevät meripartiotoiminnassa ohjaamaan venettä sekä navigoimaan. Veneen kippari vastaa kuitenkin purjehduksen turvallisuudesta ja koulutuksen toteutumisesta. Teksti Susanna Oksanen KUVA Seppo Laine

Terveiset metsästä! Matkasta ei puuttunut mutkia tai kommelluksia, kun The Spaceapes-vartio lähti ensimmäiseen majakkaansa. Jälkeenpäin pienet vastoinkäymisetkin muuttuivat mahtaviksi muistoiksi.

usien ikäkausien tultua tunsin itseni suunnattoman epävarmaksi. Siltikään en voinut olla innostumatta, kun kuulin, että tarpojille oli järjestetty jotakin aivan omaa ohjelmaa – vieläpä piirin taholta. Niinpä lähdimme koko nelihenkisen vartiomme voimin suorittamaan Selviytymismajakkaa. Alkuvalmistelut sujuivat meidän omalla tyylillämme, joka ei varmaan ole muillekaan tuntematon. Siis: jätimme kaikki valmistelut iloisesti aivan viime tinkaan. Ruokakaupassa sentään muistimme käväistä. Emme kuitenkaan ottaneet reissusta paineita, koska olimme etukäteen tutkineet Nuuksion karttaa ja todenneet, että selviäisimme reitistä helposti. Sitten koitti lähtöpäivän aamu. Majakka alkoi erittäin hienosti, sillä auton navigaattori sekosi ja myöhästyimme parikymmentä minuuttia muiden kolmen ryhmän odottaessa vesisateessa. Eipä siinä mitään, esitimme syvät pahoittelut ja lupauduimme lähtemään viimeisinä. Matkalla ensimmäiselle rastille eksyimme ja tajusimme unohtaneemme puolet ruoistamme kotiin. Mieliala kuitenkin kohentui reilusti, kun pärjäsimme kohtuullisen hyvin ensiapurastilla ja pääsimme ongelmitta yörastille väkertämään afrikkalaista peukkupianoa. Vieläpä tunsimme itsemme suuriksi selviytyjiksi avattuamme raviolipurkit kirveellä sekä puukolla ja tajuttuamme katsoa asioita niin päin, että olimme sentään ensimmäistä kertaa oikeasti metsässä ilman aikuista johtajaa. Seuraava päivä meni jo huomattavasti paremmin. Enää ei satanut, olimme päässeet suunnistamisen makuun ja ylitimme pienen lahdelmankin yhden meistä toimiessa ihmispotkurina. Olo oli aika lokoisa, kun päädyimme aurinkoiselle nuotiopaikalle tekemään itsellemme aika erikoiselta maistuvaa nuudelikeittoa ja paistamaan viimeisiä vaahtokarkkeja. Näin jälkikäteen ajateltuna tuo majakkakokemus muistuu mieleen ratkiriemukkaana elämyksenä, vaikka välillä se ei siltä tuntunutkaan. Meillä oli oikeasti hirveän kivaa ja yksi asia on varma: Selviytymismajakka 2009 on yksi mieleenpainuvimmista partiomuistoistamme pitkiin aikoihin. Teksti Helinä Teittinen KUVA Juha ”Matsku” Salminen

Fakta

tarp ojat

arpojien perusohjelma muodostuu neljästä teemallisesta Tarposta. Kukin Tarppo päättyy majakkaan, jossa vartio pääsee yhdessä kokeilemaan oppimiaan taitoja tosi tilanteessa. Majakassa testataan myös tarpojien ryhmätyötaitoja. Keväällä 2009 tarpojatoimikunta järjesti Nuuksiossa ensimmäisen piirimajakan ja Maahiset toteuttivat selviytymismajakan lippukunnan talvileirillä. Maahisten selviytymismajakka järjestettiin heti vuoden alussa tammikuussa koko lippukunnan talvileirillä. Suoritus saatiin hyvin mahtumaan leiriraameihin: kun seikkailijat aloittivat haikin, tarpojat lähtivät suorittamaan yhden yön yli kestävää majakkaa. Leirille sattunut sää, aurinkoiset paukkupakkaset, suosi selviytymisteemaa. Majakan tavoitteena oli antaa tarpojille varmuutta metsässä toimimiseen osoittamalla, miten hyvin he jo pärjäävät tilanteessa, jossa ei tarvitse keskittyä niinkään suorituksiin rasteilla, vaan metsässä olemiseen ja selviytymiseen. Teksti Eeva Riivari

KUVA Susanna Oksanen

samoajat

15–17-vuotias samoaja kokoontuu 3–12 hengen vartiossa. Toimintaa leimaa johtamisen harjoittelu. Johtamistaitoja harjoitellaan osana ohjelmaa toimien joko vertaisjohtajina omassa samoajavartiossa tai tarpojavartion johtajana. Samoajavartion toimintaa tukee aikuinen luotsi. Samoajaohjelma kestää kolme vuotta, koostuen erimittaisista aktiviteeteista, joista osa on pakollisia ja osa vapaavalintaisia. Pääkaupunkiseudun lippukunnissa on noin

1 100 samoajaikäistä partiolaista. Tammikuussa 2010 noin 75 % pääkaupunkiseutulaisista lippukunnista oli siirtynyt uuteen samoajaohjelmaan.

samoajatapahtumat

Routainen pääsiäinen

Routa 09, Pääkaupunkiseudun Partiolaisten ensimmäinen samoajaleiri, keräsi Asikkalan Rismalahteen 160 osallistujaa. Pääsiäisenä järjestetylle leirille saapui reilun sadan samoajaikäisen lisäksi myös kolmekymmentäpäinen duunarijoukko ja 13 venäläisen muodostama partioporukka Pietarista. Edustettuna Roudalla oli parikymmentä lippukuntaa. TEKSTI Kake Voutilainen KUVAT Sofia Polichronidis ja Nicole Finell

KUVAT SIVUN YLÄLAIDASSA VASEMMALTA OIKEALLE: 1. Samoajuuden iloa on se, että puuhun saa kiivetä mikäli huvittaa. Sehän kehittää nuoren koordinaatiota, kuntoa ja yhteistyötä. 2. Peruspartiota unohtamatta. Ohjelmat toimivat mainiosti myös kolmikielisissä vartioissa! 3. Ja tärkeintähän on se että aikuinen mahdollistaja pistää itsensä likoon asiakkaidensa edessä! KUVAT SIVUN ALALAIDASSA VASEMMALTA OIKEALLE: 4. Toimintakokemusharjoitteet ovat partion peruskauraa, missä ryhmätyöskentelyn ja toisten kuuntelemisen taidot kehittyvät pyöreää pöytääkin paremmin! 5. Näistä munista oli moneksi. Kuori kikkailtiin ehjänä tyhjäksi, sisään valettiin umpisuklaamuna ja sisukset leivottiin lettutaikinaan tai paistikkaaseen.

Samoajasirkus

aasteet samoajaohjelman järjestämisessä ovat aina suuret. PäPan samoajaohjelmaohjaajan vinkkelistä koenkin härkäisenä panoksena samoajatapahtumiamme järjestävät partiolaiset: he, jotka korvat suodattimilla pistävät itsensä likoon ja diggaavat juuri tätä ikäkautta. Heidän kanssaan kohderyhmä viihtyy. Tiedostettaessa, että osallistujina on suurin partionsa lopettava ikäryhmä, on pyrittävä antamaan vastineeksi niin erityyppisiä elämyksiä ja intoa kuin mangoviipaleita, moottoreita, mustaa kahvia ja kuplivia vaahtokylpyjä! Samoajasirkus Lucian päivän tienoilla oli ensimmäinen Samoajatoimikuntamme järjestämä samoajatapahtuma. Mukana oli lähes 30 samoajaa ja 11 staabilaista pääkaupunkiseudun lippukunnista. Hyvä alku tapahtumalle, jonka sisällöstä kenelläkään ei ollut aiempaa kokemusta. Sirkukseen oli valittu puuhattavaksi varsin erilaisia samoajien oman ohjelman aktiviteetteja, sellaisia, joiden suorittaminen pienemmällä porukalla/suuremmitta suunnitteluitta olisi vaikeaa. Lisäksi oli hurja kasa roolivaatteita, rentoreippailua teeman ympärillä sekä sitten vielä jotain ihan muuta, kuten tikkauslankaa ja sorkkia. TEKSTI Kake Voutilainen KUVAT Pekka Pehkonen

KUVAT YLHÄÄLTÄ ALAS: 1. Pelastuspukuhan oli kokoa 45–110kg. Hyvä meininki pitää myös pinnalla. Vaikka vuosi nivusista, ei haittaa! 2. Pelastussolmuna paalusolmu itseni ympärille yhdellä kädellä silmät kiinni. Mitäs siihen sanotte!? 3. Sanoista tekoihin ja tänne pulahdin. Tätä suoritusta harkittiin muuten myös ilman pukua toteutettavaksi…Hoo!

KUVA Susanna Oksanen

vaeltajat

18–22-vuotiaan vaeltajan ikää leimaa aikuiseksi kasvaminen. Kolmesta viiteen vaeltajaa muodostaa vaeltajavartion, jonka johtajana toimii yksi vaeltajista. Tukenaan ryhmällä on aikuinen ikäkausijohtaja. Jokaiselle vaeltajalle henkilökohtaiseksi viilattu nousujohteinen

ohjelma kestää neljä vuotta. Pääkaupunkiseudun lippukunnissa on noin 1 300 vaeltajaikäistä partiolaista. Tammikuussa 2010 noin 65 % pääkaupunkiseutulaisista lippukunnista oli siirtynyt uuteen vaeltajaohjelmaan.

vaeltajatapahtumat

Partiomatka

kuumien lähteiden maahan

Kesällä 2009 järjestettiin kaikkien aikojen kolmas Roverway: maailmanjärjestöjen yhteinen leiri, joka on suunnattu 16–22-vuotiaille partiolaisille. Haagan Eräveikkojen Veikko Kotimäki, 20, oli yksi niistä onnekkaista vaeltajista, jotka pääsivät valloittamaan Islantia. Veikko, mitä reissussa tapahtui? ”Tultiin jokunen päivä ennen leirin alkua Islantiin katselemaan paikkoja. Vuokrattiin Corolla, jolla sitten käytiin kiertelemässä paikallisia nähtävyyksiä. Käytiin muun muassa Thingvellirin luonnonpuistossa. Siellä oli syviä rotkoja, koska se on mannerlaattojen erkanemiskohta. Sen lisäksi kävimme katsomassa geysirejä ja vesiputouksia. 32

Leiri jakautui kahteen osaan: niin sanottuun journey-osaan ja Althingileiriosuuteen. Molemmat kestivät neljä päivää. Kaikki leirille osallistuneet jakautuivat eri journeyhin eri puolille Islantia. Me osallistuimme jäätikköjourneylle sadan muun partiolaisen kanssa. Aluksi menimme leirintäalueelle, josta sitten teimme päiväretkiä lähistölle. Kävimme ilmastonmuutoksen takia sulavilla jäätiköillä ja haikkasimme kilometrinkorkui-

vaeltaja gal lup

1. Mikä vaeltajatoiminnassa on parasta? 2. Mikä oli hauskin vaeltajana tekemäsi asia vuonna 2009? 3. Millaisia asioita haluaisit jatkossa vaeltajana tehdä? 4. Mitä ilman et lähtisi retkelle?

Kiira Virolainen, 18, Vartiovuoren Tytöt 1. Vaeltajana saa itse päättää aktiviteettinsa. Koko ryhmän ei välttämättä tarvitse tehdä samoja. 2. Me tehtiin kesäleirillä puukot takomalla itse raudasta. 3. Jotain vaeltajien omaa kivaa. Jotain Suomi projektin tyyppisiä juttuja. 4. En lähtisi ilman lusikkaa. Enkä ilman puukkoa! Koska niitä tarvitsee aina. Jos ei ole lusikkaa, ei saa syötyä ja sit tulee nälkä. Magda Horvath, 19, Kirisiskot

selle vuorelle. Journeyn lopuksi kävimme kylpemässä kuumissa lähteissä ja katsomassa laavaluolia. Journeyn aikana tuli huomattua, että eteläeurooppalaiset leikkivät paljon enemmän riparihenkisiä laululeikkejä, kun taas Pohjois-Euroopassa harrastetaan fyysisempiä leikkejä. Journeyiden alkoi varsinainen leiri. Leiriohjelmaa nautittiin erilaisissa laaksoissa, joita olivat bile-, yhteiskunta-, viikinki-, ympäristö- ja urheilulaakso. Yhtenä päivänä oli yleinen karnevaalipäivä, jolloin kaikki maat esittelivät omaa kulttuuriaan. Silloin sai mussuttaa vaikka minkälaisia ruokia. Itse esitin joulupukkia ja jaoin salmiakkia. Leirillä oli myös erilaisia kahviloita, kuten tsekkiläinen teehuone, jossa me vietettiin paljon aikaa.” Mikä leirillä oli hauskinta? ”Hauskinta varmaankin oli se, että sai tutustua uusiin ihmisiin vähän sieltä täältä.” Mitä opit leirillä? ”Sen, miten erilaista partiotoiminta on Suomen ulkopuolella. Muualla Euroopassa on paljon enemmän minun ikäisilleni kohdennettua toimintaa ja sitä vetää paljon vanhemmat tyypit, kun taas Suomessa jo melko nuoret pääsevät vetämään itse toimintaa. Tämän takia muunmaalaiset tuntuivat aloitekyvyttömämmiltä kuin suomalaiset. Kun leirillä jokin asia ei toiminut, ulkomaalaiset vaan totesivat ”ai jaa”, mutta suomalaiset rupesivat heti selvittämään, voisiko asialle tehdä jotain. Opin myös, että leirillä oli ihan tosi siistiä ja että Islannissa ei saunota vaan hengataan kuumissa lähteissä.”

1. Mun mielestä vaeltajaohjelman autonkuormaa- mis- ja peräkärrynkuormaamisaktiviteetti kuulostaa hauskalta ja hyödylliseltä. 2. Hallituksen toiminta. Ollan suunnniteltu muun muassa lippukuntaretkeä, mikä oli tosi hauskaa. 3. Tehdä vaeltajaohjelmaa jonkun valovoimaisen johtajan tahdittamana, joka ei päästä ihmisiä karkuun. 4. Makuupussia, koska haluan turvata lämpimät yöunet. Mona Kärnä, 19, Oulunkylän Virkut 1. Se, että saa omaa ohjelmaa, eikä tarvitse vain suunnitella muille. 2. Kun me järjestettiin meksikolainen juhlaillallinen ja kutsuttiin sinne vieraita. Siinä yhdistyi kaksi aktiviteettia. 3. Kaikkea mikä on kivaa. Sellasta, missä voi tavata uusia ihmisiä ja pitää hauskaa kavereiden kanssa. 4. Tyynyä, koska tyynyn kanssa on kiva nukkua. Julius Hästesko, 20, Töölön Siniset 1. Ehkä se, että pääsee itse luomaan ohjelmaa itselleen. 2. Varmaankin muiden vaeltajien kanssa tehty pääsiäisretki kämpälle. Se oli vain meille ja siellä oli hyvä fiilis. 3. Vetää lippukunnassa nuorempia. Musta on myös hauskaa, että vaeltajat lähtee mukaan piiritoimin- taan, eli sen jatkaminen. 4. Hyvää fiilistä! Nuutti Lehtikuja, 19, Niipperin Nuolihaukat 1. Kai se on sellanen lisävastuu. 2. Mammutti-ensiapukurssi. Olin siellä hanslankari/ nakkikone. 3. Johtaa lippukunnan kesäleiri. 4. Hiiliteräspuukko, koska sillä voi tehdä ruokaa, majoitteen ja tulta, kun osaa.

Teksti Tomi Nieminen KUVAT Eemeli Kantola

KUVA Susanna Oksanen

aikuiset

Pääkaupunkiseudun lippukunnissa on noin 1 800 yli 22-vuotiasta partiolaista. Aikuinen voi toimia lippukunnassa, piirissä tai keskusjärjestössä eri kokoisissa ja tasoisissa pesteissä, tai olla käytettävissä vain tarpeen mukaan.

Henkilökohtainen kasvu ja ihmisenä kehittyminen jatkuvat yhtä lailla ikäkausitoiminnan jälkeenkin. Aikuisen ensisijainen rooli partiossa on kuitenkin toimia mahdollistajana ikäkausitoiminnalle, joko suoraan lippukunnassa toimien tai välillisesti esimerkiksi piiripestien kautta.

aikuistapahtumat

Aikuisten oma viikonloppu Syksyisestä luottissemmasta löytyy kaikkea sitä, mitä uuden partiokauden käynnistämiseen tarvitaan. TEKSTI Eemeli Kantola KUVA Seppo Ranta-aho

ääkaupunkiseudun Partiolaisten luottamushenkilöseminaari, luottissemma, on kaikkien piirin luottamustehtävissä toimivien yhteinen tapahtuma. Syksyllä 2009 semma pidettiin perinteen mukaisesti Kiljavalla noin 80 osallistujan voimin. Luottissemman yleisiä tavoitteita ovat aikuisia partiolaisia monipuolisesti palveleva ohjelma sekä piirin sisäisen tiedonkulun ja yhteistyön edistäminen. Tällä kertaa syyssemmassa tarjolla oli muun muassa: koulutusta, työpajoja ja ajankohtaisaiheita, ulkoilua ja yhteishenkeä, aikaa vapaalle keskustelulle ja yhteistyölle.

LUOTTIS gal lup

Ei kahta samanlaista

koulutusmenetelmää Partiokouluttajakurssilla kurssilaiset kouluttavat toinen toisiaan. Tekemällä, katsomalla ja kuuntelemalla oppii parhaiten itselle ja muille sopivat koulutusmenetelmät. ”Piiri tarjoaa mielestäni paljon laadukasta koulutusta ja haluan olla mukana sitä kehittämässä. Nuorten johtajien kouluttaminen ja innostaminen on paras tapa auttaa lippukuntia”, Elina Norros Hespartosta perustelee lähtemistään kouluttajakurssille. Partiokoulutukseen osallistumisen edellytyksenä on yleensä suoritettu partiojohtajaperuskurssi. Piiri järjestää koulutusta muun muassa lippukunnanjohtajille, ikäkausi- ja koulutusvastaaville, partiokouluttajille. Suomen Partiolaiset huolehtii puolestaan partiojohtajajatkokoulutuksesta eli Ko-Gi-kursseista, järjestöjohtamiskoulutuksesta sekä alue-, koulutus- ja ohjelmaohjaajien kursseista. Nykymuotoisen pj-peruskurssin ikäraja on 18 vuotta. Taitokursseille, kuten ensiapu- ja erätaitokoulutukseen, pääsevät myös alle 18-vuotiaat. Kaikki erilaiset oppijat Elinan mukaan kiinnostavinta partiokouluttajakurssilla oli käytännössä nähdä, miten eri tavoin ihmiset oppivat. ”Emme keksineet koulutusmetodia, joka ei olisi toiminut kehenkään. Jopa kalvosulkeisilla on paikkansa menetelmänä”, Elina hymyilee. Partiokouluttajakurssin suorittanut voi toimia kurssinjohtajana. Yksi koulutusrupeama viikonlopun aikana olikin kurssinjärjestämissimulaatio, jossa käytiin melko yksityiskohtaisesti läpi kurssin vaiheet alusta loppuun. Elina kehuu, että koulutus auttoi näkemään kurssin järjestämisen kokonaisuutena. Parasta oli palaute Satu Raudasoja Kivenlahden Piilevistä päätyi kurssille nykyisen pestinsä kautta. Hän toimii meripartiotoimikunnan puheenjohtajana, ja toimikunnan vastuulla on veneenohjaajakurssin järjestäminen. Partiokouluttajakurssia Satu suosittelee erityisesti uusille kouluttajille. ”Se on hyödyllinen myös lippukunnissa toimiville, esimerkiksi ryhmänohjaajakurssien järjestäjille”, hän arvioi. ”Antoisinta kurssilla oli saada palautetta omista rupeamista ja seurata muiden koulutuksia. Paluu partioon aikuisena Elina lopetti partion teini-iässä, mutta aloitti sen uudelleen aikuisena. ”Kaipasin monta vuotta partioon ja 10 vuoden jälkeen otin yhteyttä uuden kotini kulmilla toimivaan lippukuntaan. Nyt kaksi vuotta myöhemmin olen Hesparton lippukunnanjohtaja”, Elina kertoo. Partioon palaaminen aikuisena mahdollisti Elinalle myös partion uuden koulutusjärjestelmän pikakelaamisen. Keväällä 2009 hän kävi partiojohtajaperuskurssin, syksyllä partiokouluttajakurssin ja ensi kesänä on partiojohtajajatkokurssin vuoro. Teksti Laura Saarikoski

Pestien vaativuustasoa kuvaamaan on lanseerattu kolmiportainen käpy-luokitus, jossa käpyjen määrä kuvaa pestin vaativuutta, työmäärää ja tarvittavaa sitoutumista eri pestien hoitamiseen. Kävyt eivät ole arvostuksen mittari, vaan ennen kaikkea auttavat pestimäärän hallinnassa. Lippukunnanjohtaja on tärkeä pesti piirin kannalta, ja luetaan siksi käpyjen suhteen myös piiripestiksi, vaikkeivät lpkj:t varsinaisesti piirin luottiksia olekaan. 1. Miksi olet partiossa? 2. Mitä teet piirissä, montako käpyä? 3. Montako moduulia hallitset? 4. Onko lippukuntapestejä tai muita partiopestejä? 5. Onko EA-kurssisi voimassa? Juha Paloviita, Keronkävijät 1. En ole vielä antanut harrastukselle niin paljon kuin se mulle. 2. Piirineuvoston varapuheenjohtaja, paraatin huolto. 6 käpyä. 3. 17 4. Lippukunnanjohtaja, akela 5. EA-1 on. Lissu Halonen, Suosirrit 1. Kaverit. Ja tää on se mun juttu, jolla maailmasta tehdään parempi paikka. 2. PJ-peruskurssikouluttaja, luottissemmastaabi, piirineuvoston varajäsen. 3 käpyä. 3. 28 4. Sampo, kannatusyhdistyksen jäsen, kämppäemäntä, alueen sudenpentuja seikkailijakesäleirin johtaja 5. On EA-2 Kalle Kyyrö, Muuttolinnut 1. Kivaa, hyviä tyyppejä. 2. Alueohjaaja, Lommo (Matinkylän alueen lippukunnat). 6 käpyä. 3. 14 4. Lippukunnanjohtaja 5. EA-1 on vielä kuukauden voimassa. Juha ”Matsku” Salminen, Maahiset 1. Sellainen tapa se on. 2. Tarpojatoimikunnan puheenjohtaja, piirineuvos, PJ-peruskurssi kouluttaja. 6 käpyä. 3. 25 4. Lippukunnanjohtajan apulainen, akela, kämppä- ja nettivastaava 5. Ei ole TEKSTI Eemeli Kantola

KUVA Susanna Oksanen

Talous ja kiinteistรถt

Talous

iirin tilinpäätös 2009 osoitti ylijäämää 75 302,22 €. Tämän varmisti yksityisten avustusten lisäksi erittäin hyvin sujunut adventtikalenterikampanja. Tilikauden ylijäämää nosti vuoden 2008 lomapalkkavelkojen purku, noin 49 000 €, jolla ei kuitenkaan ollut vaikutusta kassavirtaan. Maksuval-

2. 1. 3.

mius pysyi vakaana koko tilikauden. Adventtikalentereita myytiin pääkaupunkiseudulla huikeat 57 381 kappaletta. Myynti kasvoi edellisvuodesta 2,2 %. Kalenterimyyntiä siivitti vuoden 2009 uutuus, tonttumerkki. Piiri palkitsi vähintään 12 kalenteria myyneet jäsenet tonttumerkillä. Merkin sai 1 653 partiolaista.

Partiolaiset ovat perinteisesti vieneet joulutervehdyksensä Mäntyniemeen adventtikalenterin muodossa. Pinja Korvenoja Hespartosta ja Hannes Kokkonen Helsingin Metsänkävijöistä luovuttivat kalenterin Tasavallan Presidentin puolisolle, tohtori Pentti Arajärvelle.

Tuotot

KULUT

1. Yleisavustukset 19,3 % 2. Varsinaisen toiminnan tuotot 5,1% 3. Yksityiset avustukset 25,2 % 4. Jäsenmaksutuotot 30,6 % 5. Myyntituotot 19,4% 6. Muut varainhankinnan tuotot ja muut tuotot 0,4 %

1. Henkilöstökulut 43,3 % 2. Postot 0,7 % 3. Muut kulut 0,0 % 4. Varainhankinnan kulut 12,2 % 5. Muut varsinaisen toiminnan kulut 43,9 %

4. 2.

iirin kämpillä Kiljavalla, Kavalahdessa, Nuuksiossa ja Kuusituvalla tapahtuu ympäri vuoden. Kämpät majoittavat niin piirin kurssilaisia ja lippukuntien retkeilijöitä kuin Leirikesän leiriläisiäkin. Kämppien keskimääräinen viikonloppukäyttöaste oli vuonna 2009 lähes 40 vkl/vuosi. Kämppiä huoltava isännistö seuraa kiinteistöjen kuntoa, suorittaa tarpeen mukaan huolto- ja ylläpitotoimia ja järjestää viikonloppuisännöintiä. Vuonna 2009 Kavalahdessa uusittiin keittiökeskuksen liesi ja uuni sekä molempien saunojen kiukaat. Lassilan alakertaan saatiin laverijärjestelyillä yli 30 majoituspaikkaa. Lisäksi alueen ulkovalaistusta, alkusammutuskalustoa ja saunan ilmanvaihtoa paranneltiin ja kaikkien kämppien osoiteviitoitus yhtenäistettiin. Kiljavalla keskityttiin normaalien huoltotoimien ohella metsätöihin. Partionum-

mella taimikkoa hoidettiin harventamalla ja raivaamalla lehtipuita yhteensä noin 16 hehtaarin alueella. Kiljavalla on myös meneillään Helsingin yliopiston ja Metlan istutuskoe, jossa tutkitaan eri kasvien menestymistä eroosion vaivaamilla ja voimakkaasti kuluneilla maapohjilla. Koe on osa Kiljavan maaston ennallistamisprojektia. Kuusituvan alueella keskityttiin huolto- ja kunnossapitotoimiin. Alue sai aitauksen karkailevalle jäteastialle. Isännistö remontoi Nuuksion Piilopirttiä alkukesästä. Kesällä alkoi myös uuden saunan rakentaminen. Piirin kämpillä retkeilevät ovat päässeet joulukuun alusta lähtien nauttimaan upouuden saunan löylyistä. Sauna on suunniteltu käyttäjien toiveiden mukaisesti ”kämppäsaunaksi”, jossa on riittävästi löyly- ja pesutilaa. Vuoden 2009 aikana piirissä käynnistettiin ohjelma, jolla kartoitetaan ja

Kuva Nina Frösen

Kiinteistöt

kehitetään kaikkien piirin kiinteistöjen ympäristöystävällisyyttä ja energiatehokkuutta. Piirihallituksen vuoden 2008 puolella nimeämä Partionummen kehittämistyöryhmä sai työnsä päätökseen ja on jättänyt piirihallitukselle ehdotuksensa Partionummen kehittämissuunnitelmaksi. TEKSTI Johanna Junkkari

liitteet

TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2009

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry TOTEUTUNUT 2009

TALOUSARVIO 2009

TOTEUTUNUT 2008

51 892,32 191,00 3 000,00 55 083,32

86 350 21 250 0 107 600

533 060,86 536,00 0,00 533 596,86

-356 904,60 -74 611,15 -431 515,75

-354 600 -78 800 -433 400

-338 446,75 -76 495,76 -414 942,51

-6 779,98

-7 200

-6 268,28

-31 120,30 -45 482,72 -83 530,48 -71 019,12 -44 087,84 -239 856,92 77 210,71 -437 886,67

-20 000 -51 800 -84 700 -112 900 -75 860 -230 840 42 500 -533 600

-13 926,98 -82 405,36 -203 612,69 -345 713,64 -132 126,52 -248 709,09 42 144,16 -984 350,12

Kulut yhteensä

-876 182,40

-974 200

-1 405 560,91

Varsinaisen toiminnan kulujäämä

-821 099,08

-866 600

-871 964,05

327 775,50 208 486,20 269 999,96 3 850,00 0,00 810 111,66

330 200 162 000 246 000 4 000 0 742 200

301 820,75 282 521,65 227 999,96 3 275,00 100,00 815 717,36

-121 255,72 -121 255,72

-91 400 -91 400

-172 426,98 -172 426,98

688 855,94

650 800

643 290,38

328,11 -98,57 229,54

0 0 0

4 434,22 -368,69 4 065,53

-132 013,60

-215 800

-224 608,14

81 442,00 107 516,00 18 357,82 207 315,82

112 200 103 600 0 215 800

112 797,00 101 995,08 16 009,85 230 801,93

Tilikauden tulos

75 302,22

6 193,79

Tilikauden ali-/ ylijäämä

75 302,22

6 193,79

Varsinainen toiminta Oma nuorisotoiminta Tuotot Osanottomaksut Muut tuotot Muut avustukset Kulut Henkilöstökulut Palkat Henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot Muut kulut Vapaaehtoiset sosiaalikulut Vuokrakulut Ulkopuoliset palvelut Matkat, majoitus ja ruoka Materiaalikulut Muut toimintakulut Kulukorvaukset Muut kulut yhteensä

Varainhankinta Tuotot Jäsenmaksutuotot Myyntituotot Lahjoitukset ja avustukset Ilmoitus- ja mainostuotot Muut varainhankinnan tuotot Kulut Ostokulut Varainhankinnan tuottojäämä Sijoitus- ja rahoitustoiminta Korkotuotot Rahoituskulut Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuottojäämä Omatoiminen kulujäämä Yleisavustukset Kaupungin avustukset Valtion toiminta-avustus Valtion erityisavustus

Liitetieto

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry VASTAAVAA

TASE 31.12.2009 31.12.2009

31.12.2008

PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto

24 151,51

29 863,13

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ

24 151,51

29 863,13

9 938,77 9 938,77

10 870,22 10 870,22

70 870,93 0,00 1 652,08 72 523,01

32 848,67 5 100,00 15 017,58 52 966,25

Rahat- ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset

176 142,06

96 141,35

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ

258 603,84

159 977,82

VASTAAVAA YHTEENSÄ

282 755,35

189 840,95

31.12.2009

31.12.2008

41 352,34

-32 077,42 75 302,22 43 224,80

-38 271,21 6 193,79 -32 077,42

84 577,14

9 274,92

84 577,14

9 274,92

126 017,42 8 047,95 64 112,84 198 178,21

20 987,41 8 371,22 151 207,40 180 566,03

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

198 178,21

180 566,03

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

282 755,35

189 840,95

VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Tarvikevälitysvarasto Saamiset / lyhytaikaiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Vapaa oma pääoma Käyttöpääoma Edellisten kausien ylijäämät Kauden yli-/ alijäämä Vapaa oma pääoma yhteensä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat

liitteet

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry 1. Kokonaistuotot ja -kulut Kokonaistuotot Kokonaiskulut

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 2009

2008

1 072 838,91 -997 536,69 75 302,22

1 584 550,37 -1 578 356,58 6 193,79

359 307,12 1 172,35 -3 574,87 60 877,41 13 733,74 31 120,30 462 636,05

290 321,66 49 319,63 -1 194,54 53 451,27 23 044,49 20 000,00 434 942,51

30 243,58 15 239,14 45 482,72

35 247,20 47 158,16 82 405,36

150 094,50

145 012,50

Suomen Partiolaiset ry:n osuus jäsenmaksuista

177 681,00

156 808,25

Jäsenmaksut yhteensä

327 775,50

301 820,75

76 442,00 0,00 0,00 5 000,00 3 000,00 107 516,00 18 357,82 210 315,82

70 988,00 1 600,00 40 209,00 0,00 0,00 101 995,08 16 009,85 230 801,93

6 779,98 6 779,98

6 268,28 6 268,28

3. Henkilöstökulut Palkat Lomapalkkavaraus Palkkojen oikaisuerät Eläkevakuutukset Muut henkilöstösivukulut Vapaaehtoiset sosiaalikulut 4. Vuokra- ja vastikekulujen erittely Tilavuokrat Laite- ja tarvikevuokrat 5. Jäsenmaksut Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n osuus jäsenmaksuista

6. Yleisavustukset Kaupungin avustukset H:gin kaupungin palkkausavustus H:gin kaupungin kuljetusavustus H:gin kaupungin leiriavustus H:gin kaupungin projektiavustus, monikulttuurisuushanke Allianssi ry, työtä nuorille avustus Valtion toiminta-avustus Valtion erityisavustus, Ok-Opintokeskus 7. Poistot Toimistokalustosta seitsemän vuoden tasapoisto. Tietokoneet ja elektroniikka kolmen vuoden tasapoisto. Kalustosta

TASEEN LIITETIEDOT 2009

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry 1.

Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. lisäykset tilikaudella hankintameno 31.12. poisto Oman pääoman muutokset Vapaa oma pääoma Käyttöpääoma Edellisten kausien ylijäämät Edellisen tilikauden Tyel-korjaus Kauden yli-/ alijäämä Oma pääoma yhteensä

2009

2008

29 863,13 1 068,36 30 931,49 -6 779,98 24 151,51

31 547,78 4 583,63 36 131,41 -6 268,28 29 863,13

41 352,34

-32 077,42 0,00 75 302,22 43 224,80

-34 737,92 -3 533,29 6 193,79 -32 077,42

84 577,14

9 274,92

Yhdistyksellä ei ole annettuja pantteja, kiinnityksiä tai takauksia.

liitteet

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry

Koulutustoiminta

TOT 2009

TA 2009

TOT 2008

9 953

20 970

14 110

Kulut Henkilöstökulut Muut kulut Kulut yhteensä

-14 200 -22 517 -36 717

-16 083 -35 850 -51 933

-11 764 -27 876 -39 641

Varsinaisen toim. kulujäämä

-26 764

-30 963

-25 531

Omatoiminen kulujäämä

-26 764

-30 963

-25 531

Yleisavustukset

1 700

1 600

Tilikauden tulos

-26 764

-29 263

-23 931

TOT 2009

TA 2009

TOT 2008

27 253

43 070

27 001

Kulut Henkilöstökulut Muut kulut Kulut yhteensä

-17 092 -27 876 -44 968

-16 083 -50 340 -66 423

-9 624 -27 214 -36 838

Varsinaisen toim. kulujäämä

-17 715

-23 353

-9 837

Tilikauden tulos

-17 715

-23 353

-9 837

TOT 2009

TA 2009

TOT 2008

600

Kulut Henkilöstökulut Muut kulut Kulut yhteensä

-7 508 -8 845 -16 353

-12 704 -15 180 -27 884

-22 188 -11 171 -33 359

Varsinaisen toim. kulujäämä

-16 353

-27 284

-33 359

Tilikauden tulos

-16 353

-27 284

-33 359

Varsinainen toiminta Oma nuorisotoiminta Tuotot

Ohjelmatoiminta Varsinainen toiminta Oma nuorisotoiminta Tuotot

Luottistoiminta Varsinainen toiminta Oma nuorisotoiminta Tuotot

TOIMINNANALAKOHTAINEN TULOS

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry

Aluetoiminta

TOIMINNANALAKOHTAINEN TULOS

Varsinainen toiminta Oma nuorisotoiminta Kulut Henkilöstökulut Muut kulut Kulut yhteensä

TOT 2009

TA 2009

TOT 2008

-29 658 -6 352 -36 009

-67 302 -9 710 -77 012

-60 609 -11 764 -72 373

Varsinaisen toim. kulujäämä

-36 009

-77 012

-72 373

Tilikauden tulos

-36 009

-77 012

-72 373

TOT 2009

TA 2009

TOT 2008

13 055

19 500

2 015

Kulut Henkilöstökulut Muut kulut Kulut yhteensä

-34 703 -26 107 -60 810

-80 227 -52 630 -132 857

-28 962 -8 736 -37 698

Varsinaisen toim. kulujäämä

-47 755

-113 357

-35 683

Varainhankinnan tuottojäämä

11 000

24 000

-36 755

-89 357

-35 683

7 640

40 000

-29 115

-49 357

-35 683

TOT 2009

TA 2009

TOT 2008

462

460

540

Kulut Henkilöstökulut Muut kulut Kulut yhteensä

-38 931 -49 206 -88 137

-47 886 -50 570 -98 456

-31 786 -53 190 -84 976

Varsinaisen toim. kulujäämä

-87 675

-97 996

-84 436

3 850

4 000

3 275

-83 825

-93 996

-81 161

Projektit Varsinainen toiminta Oma nuorisotoiminta Tuotot

Omatoiminen kulujäämä Projektiavustukset Tilikauden tulos

Viestintä Varsinainen toiminta Oma nuorisotoiminta Tuotot

Varainhankinnan tuottojäämä Tilikauden tulos

liitteet

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry

Hallinto

TOT 2009

TA 2009

TOT 2008

Kulut Henkilöstökulut Muut kulut Kulut yhteensä

-216 673 -204 122 -420 795

-117 647 -193 060 -310 707

-97 911 -197 269 -295 180

Varsinaisen toim. kulujäämä

-420 795

-310 707

-295 180

Tilikauden tulos

-420 795

-310 707

-295 180

TOT

Varsinainen toiminta Oma nuorisotoiminta Tuotot

Toimisto Varsinainen toiminta Oma nuorisotoiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Kulut yhteensä

2009

2008

-103 871 -6 780 -53 713 -164 364

-110 448 -7 200 -62 830 -180 478

-107 797 -6 268 -119 935 -233 999

Varsinaisen toim. kulujäämä

-164 364

-180 478

-233 999

230

4 066

-164 135

-180 478

-229 934

Yleisavustukset

76 442

70 500

70 988

Tilikauden tulos

-87 693

-109 978

-158 946

TOT 2009

TA 2009

TOT 2008

489 571

Kulut Henkilöstökulut Muut kulut Kulut yhteensä

0 0 0

-57 540 -509 448 -566 988

Varsinaisen toim. kulujäämä

-77 417

Varainhankinnan tuottojäämä

38 756

Omatoiminen kulujäämä

-38 661

Leiriavustus

40 209

Tilikauden tulos

1 548

Rahoitustoiminta Omatoiminen kulujäämä

Piirileiri Aihki Varsinainen toiminta Oma nuorisotoiminta Tuotot

TOIMINNANALAKOHTAINEN TULOS

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry

Ikäkausitoiminta

TOIMINNANALAKOHTAINEN TULOS

TOT 2009

TA 2009

TOT 2008

4 360

23 000

Kulut Henkilöstökulut Muut kulut Kulut yhteensä

0 -6 190 -6 190

0 -26 550 -26 550

-932 -2 718 -3 650

Varsinaisen toim. kulujäämä

-1 830

-3 550

-3 650

Tilikauden tulos

-1 830

-3 550

-3 650

Varsinainen toiminta Oma nuorisotoiminta Tuotot

liitteet

EDUSTUKSET

PIIRIHALLITUS

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry, partioneuvosto: jäsen ja varapuheenjohtaja Saara Heinänen varajäsenet Mikko Nousiainen, Mika Hållfast ja Panu Kärävä

Antti Halonen Saara Heinänen (pj) Mika Hållfast Eemeli Kantola Panu Kärävä Akseli Meskanen Mikko Nousiainen Anne Salmenpää

Helsingin Nuorisoyhteistyö Helsinki-Team ry: puheenjohtaja Tapani Tulkki Helsingin kaupungin vapaaehtoistyön neuvottelukunta: varapuheenjohtaja Tapani Tulkki Vantaan Nuorisojärjestöt ry: puheenjohtaja Hanna-Leena Rajamäki

JÄSENYYDET Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry Suomen Partiomuseoyhdistys – Finlands Scoutmuseiföreningen ry Leirikesä ry Aikakauslehtien liitto ry Helsingin Nuorisoyhteistyö Helsinki-Team ry Kierrätysliike / Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Partiotyönantajat – Scoutarbetsgivarna ry Valborg-Kaljaasi -yhdistys ry

SÄÄTIÖT Pääkaupunkiseudun Partiosäätiö Kai, Eeva ja Aarne Vähäkallion Muistosäätiö rs

TOIMIHENKILÖT toiminnanjohtaja Tapani Tulkki toimistosihteeri Marika Toivonen taloussihteeri Tuire Halonen järjestösihteeri Katja Arvilommi järjestösihteeri Anna Kolehmainen järjestösihteeri Hanna-Leena Rajamäki tiedottaja Johanna Junkkari koulutussihteeri Ville Salo projektisihteeri Riikka Nenonen projektisihteeri Salla Väyrynen järjestösihteeri Annukka Helander graafikko Eeva Kangas (freelance) Toimi, perhe- ja opintovapailla: koulutussihteeri Ville Jokinen taloussihteeri Heidi Poikela järjestösihteeri Aliisa Kujala tiedottaja Susanna Kantola Pääkaupunkiseudun Partiosäätiön palveluksessa: talouspäällikkö Panu Räsänen isännöitsijä Antti Kohonen

PIIRINEUVOSTO suluissa varajäsenet Vesa-Pekka Murtovaara (pj) Järeä-Grani Janne Peltola (Antti Malin) Teemu Penttilä (Esa Eteläaho) Vespa Joni Taipale (Annukka Vuorinen) Leena Lakka (Johanna Salmiovirta) Tapiiri Jarmo Heinonen (Johanna Peltola) Mirka Juntunen (Hannele Mikkonen) Elli Satu Raudasoja (Jonna Lahtinen) Arri Niemenmaa (Timo Piepponen) Lommo Sanna Räty (Juho Uotila) Helsinki läntinen Maija Pehkonen (Henni Varhimo) Tom Henriksson (Laura Pulkkinen) Tomi Nieminen (Lissu Halonen) Pekka Suomalainen (Laura Suomalainen) Jarkko Jyrhämä (Asta Seppinen) Helsinki pohjoinen Juha Salminen (Anna Ronkanen) Laura Saarlo (Arttu Hult) Teemu Saksala (Saara Hyrkkö) Juho Wilska (Satu Niemelä) Helsinki keskinen Tia Segerman (Jonna Silvo) Mikko Kinnunen (Juha-Pekka Järvenpää) Leo Jäppinen (Ville Gunnari) Helsinki itäinen Anne Jurvanen (Anna Tikkanen) Laura Saarikoski (Pyry Savolainen) Sami Kuivalainen (Niko Kaarnakangas) Nora Jokinen (Taru Malmström) Vantaa itäinen Leea Seppänen (Saija Rantala) Juha Paloviita (Hanna Kukkonen) Vantaa läntinen Anna-Maija Sjöholm (Laura Viitanen) Tea Jormanainen (Sini Tarkiainen)

Ansiomerkkitoimikunta Saara Heinänen (pj) Timo Järvenpää Hannele Kivikoski Hannu Kuisma Eeva-Maria Kyheröinen Johanna Toivanen Mikael Wathén Tarja Vuorio

PAIKALLISJÄRJESTÖT Espoon Partiotuki ry, hallitus Jenny-Maria Bjårs Cilla Björkqvist Sanna Kaistinen Krista Kauppinen Anna-Riikka Kutinlahti Kalle Kyyrö Saana Laukkanen Anna Munsterhjelm (pj) Arri Niemenmaa Katariina Paasio Teemu Penttilä Jouko Raudasoja Anna Sell Martti Suontausta Vantaan Partiokannus ry, hallitus Kasperi Jääskeläinen Jonna Kuokka Hannu Köngäs (pj) Heini Leskinen Hanna Lång Anna-Maria Muhli Irene Paajanen Ari Toivonen

ALUERYHMÄ Jenny-Maria Bjårs Agneta Eriksson Antti Halonen (pj) Eeva-Maria Kyheröinen Laura Neira Päivi Ormio Irene Paajanen Milla Paalanen Teemu Penttilä Maija Salmiovirta Hanna Ström Johanna Toivanen Kekäle (EPT) Jenny-Maria Bjårs Cilla Björkqvist Emmy Hämäläinen Krista Kauppinen Mikko Kytö Kalle Kyyrö Saana Laukkanen Carita Mykrä Arri Niemenmaa Katariina Paasio Teemu Penttilä Maija Salmiovirta (pj) Martti Suontausta Johanna Viitasalo Vantaan alueohjaajat Mari Kantokoski

Jonna Kuokka Irene Paajanen Helsinki-toimikunta (Heppa) Lotta Enqvist Agneta Eriksson Elina Heliövaara Lauri Hietikko Susanna Ihalainen Pekka Kantola Aapo Kiilunen Akseli Meskanen Laura Neira Päivi Ormio (pj) Hanna Sane Hanna Ström Suur-Kujala Stella Thompson Salla Väyrynen Sytyketoimikunta Heidi Gylden Timo Järvenpää Jaana Kekkonen Marja Laukkanen Niina Lopperi Johanna Toivanen (pj) Sisutoimikunta Anu Autio Tatja Ikonen (pj) Katri Koivumäki Liisa Malinen Jenni Timonen

KOULUTUSRYHMÄ Päivi Anttonen Kimmo Heikkinen Max Isaksson (pj) Pekka Kantola Annukka Kinnunen Panu Kärävä Hanna Lempiäinen Meeri Mustonen Sari Nuolikoski Maija Pehkonen Seppo Ranta-aho Tarja Vuorio Johtajakoulutus Joko Arttu Hult Pekka Kantola (pj) Oskari Kokko Hanna Lempiäinen Meeri Mustonen Maija Pehkonen Laura Suomalainen Ikäkausijohtajakoulutus Kajo Annukka Kinnunen (pj) Hanna Lempiäinen Anna Nukari Mari Voutilainen

OHJELMARYHMÄ Päivi Anttonen Hanna Grönlund Elli Jokinen Mika Lakka Eero Pehkonen

Tilli Pesola Pauliina Pietilä Anniina Salenius Anne Salmenpää (pj) Matsku Salminen Elise Stenroos Leena Tuominen Kaisa Voutilainen Ensiaputoimikunta Reijo Aittola Sasi Arponen (pj) Oskari Kokko Heikki Laine Anni Lindqvist Meeri Mustonen Arri Niemenmaa Eija Onnela Irmeli Pusa Anu Raijos Taija Saaristo Erätaitotoimikunta Niina Johansson Visa Jokelainen Ville Juhantalo Saila Kontu Petri Kovács (pj) Mikko Lehto Timo Piepponen Jussi Sipilä Markus Vuorinen

Pentti Hämäläinen Kaisa Kyrö Meeri Miettinen Meripartiotoimikunta Joran Hasenson (pj) Heini Karppinen Satu Raudasoja Johannes Raunio Sudenpentutoimikunta Pyry Aaltonen Hanna Grönlund Ville Gunnari Heidi Holmroos Julius Hästesko Aino Kuhmonen Sanna Lehmusvirta Anni Lindqvist Salla Lönnberg Tilli Pesola (pj) Pauli Saarikoski Anna Salonen Seikkailijatoimikunta Magda Horvath Ines Huhta Elina Katajamäki Markus Lindqvist Pauliina Pietilä (pj) Tiia Saarinen Janeta Turku

Kiipeilytoimikunta Cilla Björkqvist Pervin Hamid Emmy Hämäläinen Jonas Kallis Aleksi Kemppainen Jenni Mellavuo Mika Pursiainen Timo Pääskynkivi Pia Romu Niko Ryhänen Jarmo Saarela (pj) Donna Saarentola Antti Saarikoski Maari Saarikoski Taija Saaristo

Tarpojatoimikunta Lauri Hietikko Kasperi Jääskeläinen Jenny Kiviaho Marko Koistinen Olli-Pekka Lintu Matsku Salminen (pj)

Kilpailutoimikunta Jukka Kantokoski Heini Leskinen Marie Mod Janne Peltola Teemu Penttilä (pj) Timo Vehviläinen Henrik Vuornos

Vaeltajatoimikunta Pipsa Hänninen Ulpu Hänninen Elli Jokinen Saana Lindvall Marinka Rossi Anniina Salenius (pj)

Leikkitoimikunta Helena Meriläinen (pj) Mikko Jakobsson Tiia Kontro Joni Loikkanen Kirsi Salo Silja Markkula Max Kallinen Yael Ovitz Aarne Lindén Jenni Mellavuo Lotta Purkamo

Samoajatoimikunta Mika Happonen Riikka Helminen Saara Hyrkkö Siiri Kihlström Antti Kivikoski Pekka Pehkonen Sofia Polichronidis Kaisa Voutilainen (pj)

Kansainvälisten asioiden toimikunta Heidi Höök Hanna Lång Laura Pulkkinen Fatim Diarra Suvi Attila Tom Henriksson (pj 1.8. saakka) Erica Sauvala (pj 30.10. alkaen)

LUOTTISRYHMÄ Eemeli Kantola (pj) Ulla Nyman Susanna Salonen Essi Tarvonen Jenni Timonen

VIESTINTÄRYHMÄ Marju Hulttinen Hanna Isomäki Pekka Kantola Jenni Malila Antti Malin Akseli Meskanen (pj) Elina Norros Laura Saarikoski Inka Savolainen Heppu Hanna Isomäki (pj) Kanerva Jääskeläinen Iiris Kohonen Anna Kokko Jenni Malila Ella Mattila Jonathan O´Brien Susanna Oksanen Seppo Ranta-aho Laura Saarikoski Pinja Sanaslahti Inka Savolainen (pj) Laura Sellgren Karoliina Skyttä Mika Taberman Tytti Tammisalo Mikko Vesa Anna von Zansen Sähköisen viestinnän toimikunta Pekka Kantola (pj) Sami Kiesiläinen Satu Kokko Arttu Voutilainen

TALOUS Mika Hållfast Pääisännistö Juho Juntunen Arttu Juvonen (pj 1.11. alkaen) Jari Kainuvaara Kimmo Kotro (pj 31.10. saakka) Markus Kuosmanen Sanna Lindblad Marko Läärä Isännistö Johanna Aaltonen Minna-Kristiina Aho Niina Alatalo Kira Ertman Lauri Jahkola Arto Juvonen Eero Klami Julia Kursu Elisa Kykkänen Mirkka Laine Maria Lallukka

Salla Lönnberg Timo Pääskynkivi Olli Rantala Jaakko Riikonen Camilla Sandelin Marianne Saviaho Tom Semenius Tommi Suvanto Ville Söderlund Tiina Tuukkanen Lauri Uusivuori Ville Uusivuori Pekka Vedenpää Ville Vuokko Merituuli Väätäinen Mika Åhlfors Soppa-toimikunta Paula Arminen Anne Jurvanen (pj) Hanna Kukkonen Nina Sarnasto-Toivanen Sara Tallgren Jari Toivanen

PROJEKTIT Kohtaaminen 09 projektiryhmä Tiina Alapeteri Teemu Koli Susanna Lindgren Antti Malin Mikko Roininen Teuvo Sievälä PLUS Aarni Arminen Tiina Huuskonen Heini Jokinen Sini Kurho Eeva-Maria Kyheröinen (pj) Johanna Toivanen KAMU Anna Diallo Ammi Isokallio Milla Paalanen (pj) Mona Paalanen Pakki2 Eemeli Kantola (pj) Pekka Kantola Arttu Voutilainen Pakki2 ohjausryhmä Antti Halonen (pj) Pekka Kantola Mikko Pöri Samoajaleiri Routa Nicole Finell Anu Juvonen Sofia Polichronidis Tiia Saarinen Matsku Salminen Jonna Silvo Anna Tikkanen Teemu Virtanen (leirinjohtaja)

liitteet

Lippukunnat Aarnikarhut Aarnivalkeat Alppikauriit ry Aviapartio Eiran Vihervillit ry Erämetsot Espoon Leppäversot Espoon Metsänkävijät Haagan Eräveikot Haagan Sirkut Haapakertut Hakasiskot ry Hanseaten Harmaat Karhut Haukka-Veikot Haukkavuoren Haltiat Helsingin Eräkaverit Helsingin Erä-Leijonat ry Helsingin Erä-Majavat Helsingin Hakatytöt ry Helsingin Kalevan Pojat Helsingin Kalevan Tytöt ry Helsingin Kiehiset Helsingin Kotkat ry Helsingin Metsänkävijät Helsingin Metsänpojat Helsingin Sinihaukat Helsingin Siniset Helsingin Versoveikot ja Siskot Hespartto ry Hippiäiset Hipsut ry Huipunvaltaajat Ilvesveikot Jeanne d'Arc ry Jyrin Sissit Järvihaukat Kaarnapartio Kaivokselan Delfiinit Kallion Kaiut Kappelitytöt Kara-Karhut Karhunvartijat ry Karhu-Veikot Kartanopartio ry Kaskenpolttajat Kaskipartio Katajanokan Karhunkaatajat ry Kauka-Kuutit ry Kehäpartio ry

jäsenmäärä 31.7.2009 jäsenrekisterin mukaan 23 90 16 27 64 87 17 111 85 82 10 66 14 1 1 54 56 34 41 70 27 46 1 63 123 11 28 38 82 76 3 1 45 71 140 3 83 25 51 20 89 158 58 74 55 205 51 64 26

Kelotytöt Kelovartijat Keronkävijät ry Kilon Kipinät Kirisiskot ry Kivenlahden Piilevät Koivusissit ry Kolmiapila-Treklöver Kontupojat ry1 Kontutytöt Korson Honkaveljet ry Korven Koukkaajat Koskenhaltiat ry Koudat ry Kuksat ry Kulman Kiertäjät ry Kulosaaren Meripartio Kurkisuon Rusakot Kyyhkypartio ry Käpytytöt ry Laajalahden Eräveikot Lauttapartio Lauttasaaren Lainepartio ry Lauttasaaren Luotsitytöt ry Leppäpirkot Leppävaaran Korvenkävijät Lounapartio ry Maahiset ry Majakka Mankkaan Eräsudet Mastonvartijat Merimetsot ry Meritähdet ry Mesikämmenet Metsolan Pojat ry Mustat Veljet ry Muuttolinnut ry Myllymarit ry Myyrpartio ry Navigatores Niipperin Nuolihaukat NMKY:n Katajaiset NMKY:n Rastipartio Nuuksion Eräkarhut ry Olarin Eräkotkat ry Olarinmäen Samoojat Oravanmarjat Otavaeltajat ry Oulunkylän Virkut ry Partiolippukunta Tavastit ry

62 54 41 95 127 108 2 70 8 57 27 100 85 179 98 62 147 65 1 54 69 70 11 100 67 71 77 142 1 82 111 138 113 65 20 65 65 7 113 51 118 15 94 106 78 143 121 93 127 40

Partiolippukunta Viikin Vesikot Piisamit Pitkäjärven Vaeltajat Puropartio Pursitytöt Pyhän Laurin Ritarit (PäPa) Rantasipit ry Rekolan Metsäsiskot ry Rekolan Metsäveikot Saharan Sissit Simometsot Siniritarit ry Sinivuoren Tytöt Sipoonkorven Haltiat ry Sisulippukunta Onnikit Solmutytöt ja Portimon Pojat ry Suomenlinnan Merisudet ry Suosirrit Susiveikot ry Suvelan Samoojat Tammisalon Metsänkävijät Tammitytöt Tapiolan Eräpojat Tapiolan Metsänkävijät Tellervoiset ry Tikkurilan Siniset ry Toimen Pojat ry Toimen Tytöt ry Tuikku-Tytöt ry Töölön Nuotioveikot Töölön Siniset ry Töölön Tähystäjät ry Vaaran Vaeltajat ry Vantaan Jokiversot Vantaan Metsänkävijät ry Vartiovuoren Pojat ry Vartiovuoren Tytöt ry Viestitytöt ry Viherlaakson Peurat ry Viipurin Metsänkävijät Vuokot ry Vuoren Valppaat Vuorenhaltiat ry Vuosaaren Vesipääskyt ry Yrjänäiset ry yhteensä piirin suorat jäsenet Teepakki kaikki yhteensä

90 37 176 8 14 70 38 105 102 66 15 9 48 91 2 1 29 59 129 38 49 84 40 117 22 79 95 33 70 52 65 81 112 25 192 108 145 92 90 24 40 55 96 87 2 9473 44 7 9524

Myönnetyt ansiomerkit 2009 PäPan sudenpääsolki Trine Backman, Niipperin Nuolihaukat Patrik Björqvist, Aviapartio Ida Hedman, Hakatytöt Sauli Hönö, Haagan Eräveikot Jenna Ijäs, Karhunvartijat ry Teo Kettunen, Sipoonkorven Haltiat Leo Lahti, Niipperin Nuolihaukat Anni Leskinen,Sipoonkorven Haltiat Antti Riski, Kaskipartio Sofia Sievinen, Otavaeltajat Vanessa Smith, Aviapartio Salla Touhonen, Karhunvartijat ry Niilo Vakula, Aviapartio Jaakko Vierijärvi, Otavaeltajat Maija Virolainen, Niipperin Nuolihaukat PäPan ansiosolki Oskari Akkanen, Tapiolan Metsänkävijät Maria Hughes, Viestitytöt Arttu Kaivosoja, Otavaeltajat Max Kallinen, Helsingin Kotkat Mikko Kymäläinen, Maahiset Onni Lampi, Helsingin Kotkat Tuomo Leino, Otavaeltajat Kaisa Marttinen, Haagan Sirkut Toni Mononen, Karhunvartijat ry Emilia Puuska, Kontutytöt Miika Rikkonen, NMKY:n Rastipartio Ville Rinkineva, Navigatores Miska Rissanen, Töölön Siniset Tommi Svanbäck, Susiveikot Hanna Tompuri, Helsingin Kotkat Minna Tuomela, Viestitytöt PäPan pronssinen ansiomitali Suvi Attila, Mankkaan Eräsudet Petteri Avonius, Kaskipartio Ville Gunnari, Korven Koukkaajat Lauri Hietikko, Maahiset Juha-Pekka Joensuu, Tapiolan Metsänkävijät Anne Jurvanen, Vartiovuoren Tytöt Leo Jäppinen, Korven Koukkaajat Sanna Kaistinen, Leppäpirkot Antti Korhonen, Vantaan Metsänkävijät Olli Mattila, Töölön Siniset Maija Mattinen, Korven Koukkaajat Matti-Pekka Rekonen, Ilvesveikot Kaarlo Saukonpää, Töölön Siniset Jenni Siltainsuu, Vuokot Juho Uotila, Olarinmäen Samoojat Mikko Vesa, Helsingin Erä-Majavat Suvi Viljaranta, Vantaan Metsänkävijät Teemu Virtanen, Lauttapartio PäPan hopeinen ansiomitali Niilo Ikonen, Lounapartio ry Ari Iskanius, Sipoonkorven Haltiat Jaana Kekkonen, Vantaan Metsänkävijät Kaisa Korhonen, Aarnivalkeat Petri Kovács, Tapiolan Metsänkävijät Martti Kyyrö, Töölön Siniset

Meeri Mustonen, Kaskipartio Mikko Nousiainen, Vantaan Metsänkävijät Niina Paronen, Tuikku-Tytöt PäPan kultainen ansiomitali Simo Laukkanen, Töölön Siniset PäPan hopeinen ansioristi Risto Pulkkinen, Vartiovuoren Pojat SP louhisuden solki Mikael Aalto, Karhunvartijat ry Laura Hakala, Koudat ry Inkeri Hannonen, Järvihaukat Leo Heinonen, Töölön Siniset Juha Kolhinoja, Vartiovuoren Pojat Kristiina Lampinen, Vuokot Juho Nurmi, Haagan Eräveikot Viivi Oinonen, Brysselin Tuulihaukat Aurora Ojala, Vuokot Tommi Peho, Navigatores Roosa Saloheimo, Järvihaukat Kaisla Sanaslahti, Koudat ry Venla Santalahti, Vartiovuoren Tytöt Milla Savo, Tapiolan Metsänkävijät Wilhelmiina Toivo, Kulosaaren Meripartio Sanna Turunen, Karhunvartijat ry Rihuna Vuoristo, Suomenlinnan Merisudet Milla-Mari Väre, Vuokot SP Collanin solki Lauri Jahkola, Haagan Eräveikot Krista Kallio, Saharan Sissit Anna-Maija Laakso, Kontutytöt Mikko Leppänen, Kulosaaren Meripartio Erja Parvio, Vantaan Metsänkävijät Tiina Puukko, Maahiset Pyry Rajatammi, Vartiovuoren Pojat Sofia Repo, Kulosaaren Meripartio Tiia Salo, NMKY:n Rastipartio Anna Suntio, Vartiovuoren Tytöt Tuomas Talvitie, Korven Koukkaajat SP Mannerheimin-solki I Petteri Hyvärinen, Merimetsot Eetu Immonen, Vartiovuoren Pojat Jari Kainuvaara, Karhunvartijat ry Heidi Korhonen, Töölön Tähystäjät Paula Laurila, Kaskipartio Riikka Mononen, Muuttolinnut ry Teemu Saksala, Koudat ry Martti Suontausta, Lounapartio ry Ville Uusivuori, Karhunvartijat ry SP Mannerheimin-solki II Johannes Andelin, Helsingin Siniset Victoria Eklund, Myyrpartio Nina Enroth, Vartiovuoren Tytöt Veera Hakaste, Tellervoiset Riikka Heine, Järvihaukat Markus Helaniemi, Ilvesveikot Salla Herranen, Kirisiskot Magda Horváth, Kirisiskot Jasmin Joenperä, Leppävaaran Korvenkävijät

Noora Järvi, Järvihaukat Saila Karesniemi, Koudat ry Verna Kirsi, Koudat ry Aliisa Koivisto, Hespartto Laura Koivisto, Korven Koukkaajat Eino Kupias, Navigatores Mika Kääriäinen, Jeanne d’Arc Eeropekka Lehtinen, Töölön Nuotioveikot Aino Lipsanen, Jeanne d’Arc Inka Lähteenaro, Helsingin Metsänkävijät Liina Mansukoski, Kulosaaren Meripartio Touko Nieminen, Töölön Nuotioveikot Saila Nurkka, Kulosaaren Meripartio Oona Parviainen, Järvihaukat Kukka Pasonen, Kelotytöt Pihla Pitkänen, Karhunvartijat ry Laura Saarlo, Kaskipartio Sini-Pilvi Silen, Oulunkylän Virkut Aarno Sirpi, Helsingin Siniset Ohto Soininvaara, Katajanokan Karhunkaatajat Vivi Staffans,Toimen Tytöt Mirva Talusén, Lauttasaaren Luotsitytöt ry Elisa Teräs, Kaskipartio Anu Tuomela, Viestitytöt Elias Tyrni, Karhunvartijat ry Miikka Uosukainen, Karhunvartijat ry Nora Varkila, Navigatores Inka Viitaniemi, Brysselin Tuulihaukat Kiira Virolainen, Vartiovuoren Tytöt SP Pyhän Yrjön solki Essi Henriksson, Haagan Sirkut Sonja Hurmeranta, NMKY:n Rastipartio Kira Järves, Olarinmäen Samoojat Reetta Kinnunen, Viestitytöt Tiina-Maaria Laihi, Karhunvartijat ry Hanna Laine, Tuikku-Tytöt Anni Lindqvist, Koudat ry Silja Ropo, Vartiovuoren Tytöt Jukka Soininen, Korven Koukkaajat SP Pronssinen ansiomitali Tommi Kanto, Susiveikot Eemeli Kantola, Haagan Eräveikot Anna Koroma-Mikkola, Merimetsot Henrik Mikkola, Merimetsot Satu Raudasoja, Kivenlahden Piilevät Mikko Sane, Susiveikot Tuomas Sauliala, Myyrpartio Jukka Yli-Kuivila, Nuuksion Eräkarhut SP Hopeinen ansiomitali Inka Hopsu, Kauka-Kuutit Max Isaksson, Vartiovuoren Pojat Renne Tergujeff, Susiveikot SP Pyhän Yrjön plaketti Jarmo Henriksson Pentti Järvinen Erkki Lönnrot, Töölön Nuotioveikot Eira Mäki Nikolai Solovjew, Töölön Nuotioveikot

liitteet

Tapahtumakalenteri ja osallistujamäärät Pääkaupunkiseudun Partiolaisten ja aluejärjestöjen Partiokannuksen ja Espoon Partiotuen järjestämät tapahtumat vuonna 2009.

TAMMIKUU Osallistujamäärä 24.1. Laten Laukka, Kannus 61 29.1. 4-kamps internetkisa, Kannus 14 29.1. Café Akela 10 30.-31.1. Talviseminaari 89 31.1. PiNe I 24 Aluetapaamiset, Espoo 47 Aluetapaamiset, Helsinki 52 Aluetapaaminen, Vantaa 19 HELMIKUU 3.-12.2. Ensiapu 1 3.2.-25.5. Sudenpentu-Seikkailija kisantekijäkurssi 5.2. Café Akela 6.-8.2. Erätaitokurssi 2 7.-8.2. Hanki 09 11.2. Kova-kurssi 13.-15.2. Leikkikurssi 13.-15.2. Sampovihjarit 22.2. Päivityskoulutus 26.2. Ensiapu kertaus, Kannus 26.2. Prevok 27.2.-1.3. & 6.-8.3. Partiojohtajan peruskoulutus 27.-28.2. Lippukunnanjohtajapäivät MAALISKUU 5.3.-27.3. Veneenohjaajakurssi (teoria) 8.3. Lumiveistoskisa, EPT 8.3. SuSen loikka, Kannus 8.3. Sählyturnaus, EPT 9.-14.3. Tervetuloa partioon -kurssi 10.3. Taittokurssi, EPT 13.-15.3. Akelavihjarit 13.-15.3. Lippukunnanjohtamiskurssi 13.-15.3. Pt-kisatoimitsijakurssi 14.-15.3. Ensiapu 1, Kannus 17.3. Lippukunnan talous -moduuli 20.-22.3. Isännistökurssi 21.3. PiNe II 22.3. Lippukunnan viestintä -moduuli 22.3. Nettityöpaja 25.3. Kirjanpitäjien ilta 27.-29.3. Ensiapu Mammutti 27.-29.3. & 3.-5.4. Samoajien ROK, Kannus 28.-29.3. Muonittajakoulutus, Väiski, EPT 31.3. Sampoverkosto Aluetapaamiset, Espoo Aluetapaamiset, Helsinki Aluetapaaminen, Vantaa

36 5 6 19 56 12 28 7 10 10 26 10 82

19 71 137 75 4 2 9 14 2 15 14 7 30 10 3 12 91 14 45 4 39 39 12

HUHTIKUU Osallistujamäärä 3.-5.4. Savunjohtajaviikonloppu, Väiski, EPT 24 5.4. Päivityskoulutus 34 10.-13.4. Routa 09 142 15.4. Seinäkiipeilykurssi 11 15.4. Suuntaa Kisaan 43 18.4. Espoon Vihree, EPT 135 24.-25.4. Potka eräseikkailu, EPT 4 26.4. Kohtaaminen - Paraati 2342 TOUKOKUU 8.-10.5. Leikkikurssi 28 9.-10.5. Tarpojien piirimajakka 29 9.-10.5. Törmä 09 129 9.5. Välimeri – Sudenpentujen päiväretki, EPT 71 11.5. LPKJ-klubi, EPT 9 15.-17.5. Erätaitokurssi 3 16 15.-17.5. Ömeising Reissu, Kannus 20 17.5. Sudenpentujen EA-päivä 126 18.5. Kova-ilta 27 20.-24.5. Partiojohtajan peruskoulutus 14 21.5. Pesisturnaus, Kannus 60 22.-24.5. Kalliokiipeilykurssi 10 29.-31.5. 5-ottelu, Kannus 11 Aluetapaaminen, Vantaa 10 KESÄKUU 10.6. Potka kickbike, EPT 11 12.-14.6. Veneenohjaajakurssi (käytäntö) 15 HEINÄKUU 26.-28.7. Väiski, rakennusleiri, EPT 349 29.7.-6.8. Väiski, EPT 1593 ELOKUU 2.8. Väiski, vierailupäivä, EPT 1180 7.-8.8. Väiski, purkuleiri, EPT 144 30.8. Rantalentis, EPT 40 SYYSKUU 1.-7.9. Roots, Kannus 8 4.-5.9. Syysseminaari 77 9.-16.9. Ensiapu 2 23 9.9. Suunnistuskisat, Päiväsarjat 8 15.9. Tervetuloa lippukunnan hallitukseen 12 15.9. Suunnistuskisat, Yösarjat 12 18.-20.9. Johtajapäivät, Kannus 5 18.-20.9. Nuotiomestarikurssi 6 19.-20.9. Punkku Evoluutio, EPT 95 23.9. Sampoverkosto 4

Osallistujamäärä 25.-27.9. Muonittajakurssi 15 26.9. PiNe III 23 26.9. Potka Possubileet, EPT 9 30.9. Sudenpentuohjelmamoduuli 29 Aluetapaamiset, Espoo 33 Aluetapaamiset, Helsinki 59 Aluetapaaminen, Vantaa 11 LOKAKUU 2.-4.10. Erätaitokurssi 1 2.-4.10. Leikkikurssi 3.10. Laten Laukka 09, Kannus 6.10. Kalenteriasiamiestapaaminen 11.10. Metsähölkkä, EPT 11.10. Pinkki, EPT 16.-18.10. & 23.-25.10. Partiojohtajan peruskoulutus 20.10. Samoajaohjelmamoduuli 20.10. Tarpojaohjelmamoduuli 21.10. Erityislapset partiossa 25.-27.9. & 2.-4.10. Partiojohtajan peruskoulutus 31.10. Lippukunnan viestintä -moduuli 31.10. Nettityöpaja MARRASKUU 6.-8.11. Lippukunnanjohtamiskurssi 6.-8.11. Partiotoimittajakurssi 6.-8.11. Pt-kilpailujen rastipäällikkökurssi

13 29 52 31 2 730 14 13 25 3 20 7 5

15 8 5

Osallistujamäärä 7.-8.11. Ensiapu 1, Kannus 15 11.11. Vaeltajaohjelmamoduuli 9 12.11. Lippukunnan talous -moduuli 14 13.-15.11. Ensiapu 1 Metsä 23 13.-15.11. & 27.-29.11. Partiojohtajan peruskoulutus 21 19.11. Café Akela 4 20.-22.11. Partiokouluttajakurssi 10 23.11. Koulutus lippukunnassa -moduuli 10 23.11. PiNe IV 23 23.11. Puhisten pikkujoulut 26 24.11. LPKJ-klubi, EPT 10 24.11. Seikkailijaohjelmamoduuli 26 25.11. Kova-ilta 28 28.11. Kiitostapahtuma, Kannus 6 28.11. Sudenpentutapahtuma 335 30.11. Potka Tarppi, EPT 17 Aluetapaamiset, Espoo 38 Aluetapaamiset, Helsinki 50 Aluetapaaminen, Vantaa 8 JOULUKUU 4.-6.12. Ikäkausivastaavan koulutus 14 9.12. Partioglögit 11.-13.12. Leikkikurssi 28 11.-13.12. Piirin Samoajatapahtuma 26 12.12. Kiitosgaala (EPT) 82

Ko-Gi–suoritukset vuonna 2009

Partiojohtajien jatkokurssi, Kolmiapila-Gilwell -kurssi (Ko-Gi), on Suomen Partiolaisten partiojohtaja-jatkokoulutustasoon kuuluva koulutuskokonaisuus. Marjut Honkanen, Kaarnapartio Lippukunnan 50 v. juhlat

Anna Kolehmainen, Oulunkylän Virkut Uuden partio-ohjelman käyttöönotto lippukunnassa

Juho Kalliala, Navigatores Samoajien talviretkeilykurssin suunnittelu

Eini Perttilä, Kontutytöt Akkavartion kokoaminen vanhoista johtajista Kontutyttöjen toiminnan tueksi

Arttu Piipponen, Ilvesveikot Hiipivä Haamu –kilpailun suunnittelun muutos

liitteet

Ryhmien ja toimikuntien tehtävät Alueryhmä Aluetoiminnan tarkoituksena on tukea nykyisiä ja perustaa uusia partiolippukuntia. Ryhmä johtaa piirin aluetoimintaa ohjaten Espoon Partiotuen (EPT), Vantaan Partiokannuksen ja Helsinki-toimikunnan eli Hepan kaupungeittain tekemää lippukuntien tukityötä. Alueryhmä koordinoi kaikkia kaupunkeja koskevien tapahtumien ja toimintojen järjestämistä. Uusien lippukuntien perustaminen on ryhmään kuuluvan Sytyke-toimikunnan vastuulla. Kaupunkitoimikunnat Kaupunkitoimikuntien tehtävänä on oman alueensa lippukuntien tukeminen, alueellisen yhteishengen luominen sekä yhteydenpito piirin ja lippukuntien välillä. Tehtäviä hoidetaan muun muassa järjestämällä aluetapaamisia ja lippukunnanjohtajaklubeja ja –seminaareja sekä olemalla suoraan yhteydessä lippukuntiin. Heppa – helsinkiläiset lippukunnat Kekäle – espoolaiset ja kauniaislaiset lippukunnat Kannus aluetiimi – vantaalaiset lippukunnat Espoon ja Vantaan kaupunkitoimikunnat toimivat sekä alueryhmän että oman aluejärjestönsä toimikuntina, Kekäle Espoon Partiotuki ry:ssä ja Kannuksen aluetiimi Vantaan Partiokannus ry:ssä. Sytyketoimikunta Toimikunnan tehtävänä on selvittää uusien lippukuntien perustamiselle soveltuvia alueita pääkaupunkiseudulla ja käynnistää uusien lippukuntien toiminta näillä alueilla. Toimikunnan tehtäviin kuuluu myös hiipuneiden lippukuntien toiminnan uudelleen käynnistämisen tukeminen. Sisutoimikunta Sisutoimikunta tukee partiolaisten mahdollisuuksia sisutoiminnan toteuttamiseen sekä yksilöllisten tarpeiden ja erilaisten tilanteiden kohtaamiseen partiotoiminnassa. Sisupartiolaisia ovat liikunta-, aisti- ja kehitysvammaiset partiolaiset. Koulutusryhmä Piirin koulutusryhmä eli Kotka vastaa piirin koulutustoiminnasta kokonaisuutena. Ryhmän tehtävänä on koulutuksen ja ohjaamisen avulla kehittää ja ylläpitää partiotoiminnan

koulutuksellisia tavoitteita lippukunnissa. Kotkan perustehtäviin kuuluvat erityisesti ikäkausikoulutusta toteuttavien toimikuntien ohjaaminen ja tukeminen, koulutustoiminnan kehittäminen piirissä, koko piirin laajuinen kouluttajakoulutus sekä partiojohtajien jatkokoulutukseen, esimerkiksi Kolmiapila-Gilwellkurssiin liittyvä ohjaus. Ikäkausikoulutus (Kajo) Toimikunta vastaa koulutuskokonaisuuksien Akelan / Sammon apulainen, Akela, Sampo, Tarpojaluotsi, Samoajaluotsi, Vaeltajaluotsi ja Ikäkausivastaava järjestämisestä. Johtajakoulutus (Joko) Toimikunta vastaa koulutuskokonaisuuksien Johtajana lippukunnassa ja Lippukunnan johtaminen sekä moduulien Johtamisharjoitus, Lippukunnan talous ja Lippukunnan viestintä järjestämisestä. Ohjelmaryhmä Ohjelmaryhmä tukee lippukuntia partioohjelman toteuttamisessa sekä vastaa ohjelmatapahtumien ja taitokoulutuksen järjestämisestä piirissä. Sudenpentutoimikunta Sudenpentutoimikunta toimii sudenpentuikäkauden äänitorvena ja sudenpentuohjelman asiantuntijana piirissä. Se seuraa sudenpentuikäkauden sekä sen ohjelman muutoksia ja kehittymistä piirin lippukunnissa ja järjestää lippukuntien sudenpentuohjelmaa tukevia tapahtumia. Sudenpentutoimikunta tukee myös alueita omien sudarikisojen järjestämisessä. Seikkailijatoimikunta Seikkailijatoimikunta toimii seikkailijaikäkauden äänitorvena ja seikkailijaohjelman asiantuntijana piirissä. Toimikunta seuraa seikkailijaikäkauden sekä sen ohjelman muutoksia ja kehittymistä piirin lippukunnissa ja järjestää lippukuntien seikkailijaohjelmaa tukevia tapahtumia. Seikkailijatoimikunta pyrkii edistämään yhdessä sudenpentutoimikunnan kanssa seikkailijakilpailujen järjestämistä ja tukee niiden järjestäjiä.

Samoajatoimikunta Samoajatoimikunta puuhaa samoajaikäkauden supersankarina ja vapaustaistelijana ja heidän ohjelmansa asiantuntijana piirissä. Toimikunta seuraa samoajaikäkauden sekä sen ohjelman muutoksia ja kehittymistä piirin lippukunnissa saamiensa tilastojen tai muiden viestireittien (mm. SP:n vuosiselosteen, piirineuvoston tai puskaradion) avulla. Toimikunta vastaa piirin vuotuisesta samoajatapahtumasta ja toteuttaa sekä markkinoi muita samoajaikäkautta tukevia tapahtumia. Vaeltajatoimikunta Vaeltajatoimikunta tukee ja edistää lippukuntien vaeltajatoimintaa. Ensiaputoimikunta Ensiaputoimikunnan tehtävänä on lisätä ensiaputaitoisten partiolaisten määrää pääkaupunkiseudulla järjestämällä ensiapukoulutusta. Toimikunta tukee partion ikäkausiohjelmaa tarjoamalla koulutusta lippukuntien kaikissa johtajatehtävissä toimiville. Erätaitotoimikunta Erätaitotoimikunnan perustehtävä on vastata piirin erätaitokoulutuksesta järjestämällä laadukkaita ja kohdennettuja kursseja eri ikäryhmille. Kansainvälisten asioiden toimikunta Kansainvälisten asioiden toimikunnan tehtävänä on tarjota lippukunnille kansainvälisyysja monikulttuurisuuskasvatusta sekä työkaluja sen toteuttamiseen. Kiipeilytoimikunta Kiipeilytoimikunnan tehtävänä on järjestää Suomen Kiipeilyliiton normien mukaista kiipeily- ja laskeutumistoimintaa kaikenikäisille partiolaisille. Kilpailutoimikunta Kilpailutoimikunnan tehtävänä on koordinoida ja tukea piirin partiotaitoja suunnistuskilpailujen järjestämistä. Toimikunta kouluttaa tulevien kilpailujen järjestäjiä sekä kannustaa lippukuntia osallistumaan kilpailuihin.

Tarpojatoimikunta

Leikkitoimikunta

Tarpojatoimikunta toimii tarpojaikäkauden äänitorvena ja tarpojaohjelman asiantuntijana piirissä. Se seuraa tarpojaikäkauden sekä sen ohjelman muutoksia ja kehittymistä piirin lippukunnissa ja vastaa tarpojien vuotuisista taitopäivistä ja tarpojajakson päätöstapahtumasta (piirimajakasta).

Toimikunta järjestää johtajaikäisille kursseja, joilla opitaan partio-ohjelmaa ja koulutusta tukevia leikkejä sekä parannetaan johtajien leikkiosaamista.

PIHA-gal lup 1. Partiovuoden paras hetki? 2. Missä PäPa onnistui tänä vuonna? 3. Hassuin partiokommellus?

Meripartiotoimikunta Toimikunnan tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää meripartiotoimintaa pääkaupunkiseudulla tukemalla lippukuntia järjestämällä koulutusta, tapahtumia ja tukea meripartiolaisten luokkasuoritusten toteuttamiseen. Viestintäryhmä Viestintäryhmä vastaa piirin sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä. Toiminnanalan keskeisenä tehtävänä on edistää partioohjelman toteuttamista lippukunnassa viestinnän keinoin ja vastata partiotoiminnan ulkoisesta kuvasta ja partiotoiminnan yleisen tunnettuuden lisäämisestä piirin toiminta-alueella. Heppu Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n jäsenlehti Heppu on piirin tärkein sisäisen tiedotuksen väline. Hepun tehtävänä on informaation jakaminen, partiotapahtumien markkinointi ja uutisointi, keskustelun herättäminen sekä pääkaupunkiseutulaisten lapsi- ja nuorisokysymysten huomioiminen. Sähköisen viestinnän toimikunta Toimikunnan tehtävänä on ollut ylläpitää ja kehittää piirin sähköistä viestintää. Tähän on kuulunut etenkin piirin internet-sivujen, ekstranetti Pakin ja piirin luottamushenkilöiden sähköpostilistojen hallinnointi. Toimikunta lopetti toimintansa joulukuussa 2009. Talous Talousministerin tehtävänä on seurata piirin taloutta ja tukea talouspäällikön työtä. Pääisännistö Pääisännistö huolehtii piirin käytössä olevista kiinteistöistä yhdessä isännöitsijän kanssa sekä kehittää isännöitäviä kohteita ja isännöintitoimintaa. Lisäksi pääisännistö konsultoi lippukuntia heidän kiinteistöasioissaan ja järjestää tarvittaessa koulutusta. Isännistö Piirin ja sen alueella toimivien lippukuntien käytössä on Pääkaupunkiseudun Partiosäätiön omistamat kiinteistöt Espoossa (Nuuksion kämpät), Partionummella (Kiljava), Vantaalla (Kuusitupa) ja Inkoossa (Kavalahti). Kiinteistöissä toimii isännistö, jonka tehtävänä on opastaa ja ohjata käyttäjiä sekä pitää huolta kiinteistöistä tekemällä pieniä korjaus- ja kunnostustoimia.

Akseli 1. Niin monien iloisten ilmeiden näkeminen yhteisillä iltanuotioilla on ollut parasta. 2. Lippukuntien kannustaminen kasvuun on vihdoin saatu jalkautettua. 3. Jotenkin se pakkaaminen jää aina viime tippaan ja kerrankin tavaroista tärkein, makuupussi, jäi kotiin. Onneksi oli lämmin ulkotakki jalkojen päälle! Panu 1. Paras hetki oli varmasti se, kun muutaman vuoden varainhankinnan ja uurastuksen jälkeen lippukuntamme Korven Koukkaajat sai uuden purjeveneen ja pääsemme taas purjehtimaan ensi kesänä. Olen ylpeä lippukunnastani! 2. Uudistuksia on ollut parin vuoden aikana paljon, ja PäPa on onnistunut saamaan toimintansa aika hyvin vastaamaan nykyistä ohjelmaa. Olemme jaksaneet viedä muutoksia pitkäjänteisesti eteenpäin. Vuoden aikana saatiin myös uusi Pakki ja nettisivut toimimaan, mikä varmasti vauhdittaa tiedonkulkua. 3. Kommelluksia on monia, mutta just nyt ei tule mieleen yhtä tiettyä. Mikko 1. Piirihallituksessa on ollut mukavaa ja hupaisaa. Paljon saatiin aikaan ja asioita työstettiin hyvällä otteella. Hyvässä porukassa huumori meinasi ajoittain jopa estää keskittymistä. 2. Monessakin asiassa on onnistuttu! Uuden lippukunnan perustaminen on aina hieno juttu, joka konkretisoi halumme tarjota partiota kaikille. Yksi onnistuminen on myös hyvin vahva, asioita parantava ote: toimintaa kehitetään koko ajan, jatkuvasti ja joka tasolla. 3. Kommelluksiahan riittää. Kiljavalla lähdettiin hiihtolenkille pimeille laduille. Pitkä alamäki, pimeä rinne ja luistava keli huipentui osaltani kuuseen. Otsalamppu mukaan seuraavalla kerralla! Mika 1. Piirihallituksen kesäseminaari aurinkoisessa Kavalahdessa on muistoista paras. Kiireetöntä asioiden puintia ja lentopalloa! 2. Parhaiten PäPa onnistui perustoiminnassaan lippukuntien tukemisessa!

3. Kaikki ne kerrat, joina en varannut assalta kokoustilaa, kun “kyl sinne aina mahtuu”... Eemeli 1. Syyssemmassa oli hyvä meininki ja tekijät - osallistujia unohtamatta! 2. Talvileiriperinteen herättäminen oli loistojuttu. 3. Roverwayllä Islannissa jäätikköhaikin jälkeen unohdin hieman väsyneessä mielentilassa kännykän vessaan. Luuri oli kadonnut, kun palasin hakemaan sitä, mutta löytyi myöhemmin sattumalta leirin itävaltalaistytöiltä, jotka olivat poimineet sen talteen. Anne 1. Partiovuoden yhdeksi monista huippuhetkistä nousee piirin alue-, koulutus- ja ohjelmaohjaajien tapaaminen eli useimpien ohjaajien saaminen samaan rinkiin. 2. PäPa onnistui mielestäni mallikkaasti siirtymään tukemaan nykyisten ikäkausien käyttöönottoa ja ikäkausiohjelmia. Näistä esimerkkinä useat päivityskoulutukset, avoimet ovet ynnä muut. 3. Heh, kommelluksiahan varmasti riittää. Just nyt semmoista on vaikea nimetä... Ana 1. Toiminnan kannalta paras hetki oli, kun lippukuntahoitolistaan ilmestyi syksyn alussa runsaasti lippukuntia, joissa aiottiin käydä tai oltiin käyty yli vuoden kestäneen lanseerausajan jälkeen. Hieno homma, kun alueohjaajat tukevat lippukuntien toimintaa mielestäni parhaalla mahdollisella tavalla! 2. PäPan suurimpia onnistumisia on varmasti ollut ohjelmauudistuksen tukeminen lippukunnissa - paljon töitä on vielä kesken ja kehittämistä riittää, mutta piirin sitoutuminen uuteen ohjelmaan ja sen käyttöönotto lippukunnissa osoittaa että matkalla oikeaan suuntaan ollaan! 3. Hiihtoreissulla Kiljavalla pääsin harjoittelemaan pimeän sietoa ja pimeässä suunnistusta ensimmäisellä hiihdolla, kun en tiennyt latuvalojen pimenevän yhdeksältä. Mutta hieno reissu, ja seuraavana päivänä porukalla uudestaan - tosin otsalamput mukana!

Ikäkausijohtajakoulutus pj. Annukka Kinnunen

Johtajakoulutus pj Pekka Kantola

Ryhmän pj. Max Isaksson

Hallituksen jäsen: Panu Kärävä Toimihenkilö: Ville Salo

KOULUTUS

Ansiomerkki-toimikunta pj. Saara Heinänen

PIIRIHALLITUS pj. Saara Heinä nen vpj. Mikko Nous iainen, Tapani Tulkki, Katja Arvilommi

PIIRIN KOKOUS

Vaeltaja pj Anniina Salenius

Kiipeily pj Jarmo Saarela

Samoaja pj Kaisa Voutilainen

Partioviikko pj Timo Järvenpää

EA pj Sasi Arponen

Meripartio pj Joran Hasensson

Retkeily pj Petri Kovács

Tarpoja pj Matsku Salminen

KVtoimikunta

Leikki pj Helena Meriläinen

Kilpailu pj Janne Peltola

Seikkailija pj Pauliina Pietilä

Sudenpentu pj. Tilli Pesola

Hallituksen jäsen: Anne Salmenpää Toimihenkilö: Ville Salo

OHJELMA

PIIRINEUVOSTO pj. Vesa-Pekka Murtovaara

Organisaatiokaavio

Kannus Aluetiimi Irene Paajanen

PLUS -kasvuhanke pj Eve Kyheröinen

Kekäle (EPT) pj Maija Salmiovirta

Helsinkitoimikunta pj Päivi Ormio

Sisutoimikunta pj Tatja Ikonen

Monikulttuurisuushanke pj Milla Paalanen

Sytyketoimikunta

Hallituksen jäsen: Antti Halonen Toimihenkilöt: Anna Kolehmainen, Annukka Helander, H-L Rajamäki, Marianna Öhman

ALUE

Pääisännistö pj Kimmo Kotro

Soppatoimikunta pj Anne Jurvanen

Hallituksen jäsen: Mika Hållfast Toimihenkilöt: Panu Räsänen, Antti Kohonen, Tuire Halonen

TALOUS JA KIINTEISTÖT

TOIMISTO Marika Toivonen

Työntekijät: Annukka Helander, Riikka Nenonen

Heppu pj Hanna Isomäki pj Inka Savolainen

Sähköisen viestinnän toimikunnan pj. Pekka Kantola

Hallituksen jäsen: Eemeli Kantola Toimihenkilö: H-L Rajamäki

LUOTTIS

Espoon Partiotuki pj. Anna Munsterhjelm

Hallituksen jäsen: Akseli Meskanen Toimihenkilö: Johanna Junkkari

VIESTINTÄ

Työntekijä: Hanna-Leena Rajamäki

Partiokannus, Vantaa pj. Hannu Köngäs

KIITOS Piirin käytössä oli Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen osoittama nimikkotila Partioasemalla. Helsingin kaupungin ja opetusministeriön lisäksi piiri sai suoraa tukea Helsingin Partiopoikain Kannatusyhdistykseltä, Pääkaupunkiseudun Partiosäätiöltä ja Urlus-säätiöltä. Partiotoimintaa ja partiolippukuntiamme pääkaupunkiseudulla ovat tukeneet monin tavoin myös Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunki, seurakunnat sekä erilaiset vanhempainja kannatusyhdistykset ja killat. Lämpimät kiitokset heille ja kaikille muille tukijoillemme!

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry Töölönkatu 55, 00250 Helsinki p. (09) 8865 1200, fax (09) 8865 1233 papa.toimisto@partio.fi, www.papa.partio.fi