Kissamainen viestintä – avataan merkityksiä

KRISTINA OINONEN Kun kissa sulkee silmät ihmistä kohti, se osoittaa luottamusta ja kaveruutta.

Kissat ovat eläneet ihmisten kanssa jo tuhansia vuosia, mutta niiden käyttäytyminen ja viestintä ovat toisinaan yhtä suurta arvoitusta. Eläintenhoitaja Nita Leinonen valottaa meille kissan ”kielen” merkityksiä.

TEKSTI | Sonja Saari K ISSASI ISTUU ikkunalaudalla ja räksyttää vimmatusti ulkona puissa lentäville linnuille. Samaan aikaan häntä vispaa vauhdikkaasti puolelta toiselle. Tai kissasi saa yhtäkkiä käsittämättömän hepulikohtauksen ja tuntuu kirjaimellisesti juoksevan pitkin seiniä. Yrittääkö kissasi silloin purkaa turhautumistaan, kun se ei pääse ulos jahtaamaan lintuja? Mistä yhtäkkinen hepulikohtaus oikein saa alkunsa?

Kissat ovat suuressa osassa meidän arkipäivästä elämää; ne eivät pelkästään ole kärkipaikoilla YouTube-videoiden katselukerroissa tai ole yksiä suosituimpia meemien aiheita, vaan ne ovat myös erittäin suosittuja lemmikkejä kotitalouksissa. Vuonna 2016 kissoja oli Suomessa 600 000 ja Euroopassa yli 100 miljoonaa!¹

Nykykissat polveutuvat afrikanvillikissasta, joka on kesytetty Lähi-idän alueella noin 8000–12000 vuotta sitten. Moni kissanomistaja allekirjoittaa väitteen, että kissa on talossa kuin valtias, joka tekee niin kuin se itse haluaa. Tähän viittaavat myös tutkimukset, joiden mukaan ihminen ei varsinaisesti kesyttänyt kissaa, vaan kissat hakeutuivat ihmisasutuksen läheisyyteen helposti saatavilla olevan ravinnon vuoksi. Pikkuhiljaa ihmiset mieltyivät tulijoihin ja yhteiselo kissojen ja ihmisten välillä alkoi.

Cat’s hello

Vaikka ihmiset ovat viettäneet kissojen kanssa yhteiselämää jo useamman tuhannen vuoden ajan, on kissojen viestintä toisinaan edelleen mysteeri meille kaksijalkaisille. Kissoja ja niiden käyttäytymistä ja viestintää ei ole tutkittu läheskään niin paljon kuin koirien, ja monet ovatkin törmänneet erilaisiin myytteihin ja väitteisiin kissojen käyttäytymisestä ja viestimisestä. Myyteistä huolimatta kissoille lajityypillistä viestintää on pystytty tulkitsemaan.

– Kissoille lajityypillistä viestintää on esimerkiksi naukuminen, kehrääminen ja kynsiminen – tai toisin sanottuna leipominen, kertoo eläintenhoitaja Nita Leinonen.

Kissat viestivät myös erilaisilla hienovaraisilla eleillä, kuten silmien siristelyllä tai viiksikarvojen jännittämisellä. – Niin sanottu ”cat hello” on kissojen osoitus luottamuksesta ja kaveruudesta. Silloin kissa sulkee silmät ihmistä kohti, Leinonen jatkaa.

Kissat ovat äärettömän suosittuja lemmikkejä, ja kotikissat ovatkin mukauttaneet viestimisensä niin, että yhteiselo ihmisten kanssa on sujuvaa. – Ihmisten kanssa toimivien kissojen on tähdellistä kommunikoida ihmisten kanssa – tehdä itsensä ymmärretyiksi, Leinonen selventää.

Kissat esimerkiksi naukuvat harvoin toisilleen, sillä kissojen keskinäiseen kommunikointiin riittää hienovaraisempi elekieli. – Sen sijaan kissojen sanotaan kommunikoivan äänellään – maukuvan – vain ihmisiä varten!

Usein ihmiset saattavat myös unohtaa, että eri lajien kommunikointi, viestintä ja käyttäytyminen saattavat tarkoittaa eri asioita. Esimerkiksi koirien ja kissojen viestimisessä ei ole juurikaan mitään yhteistä. – Kun koira on iloinen, se heiluttaa häntää. Sen sijaan kissan hännänheilutus tarkoittaa kiihtymystä ja ärtymystä, Leinonen kuvailee.

Tunteiden tulkitsija

Lajityypillinen viestintä on lähtökohtaisesti samanlaista kaikilla kissoilla, mutta luonnollisesti myös yksilöllisiä eroja löytyy. Paras tapa tutustua oman lemmikin käyttäytymiseen onkin viettää sen kanssa mahdollisimman paljon aikaa ja olla reilu lemmikilleen ja osoittaa luotettavuutta. – Näin luodaan terve pohja kahden eri lajin väliselle suhteelle, Leinonen kiteyttää.

Ihminen sortuu helposti tunnepohjaisiin tulkintoihin ja saattaa ajatella, että kissa ei välitä hänestä. Oman lemmikin ja itsensä välistä suhdetta voi kuitenkin vahvistaa kuuntelemalla, ymmärtämällä ja oppimalla. – Väkivaltaa tai pelkoa ei pidä missään nimessä käyttää, Leinonen painottaa.

Myös oma lemmikki oppii omistajastaan. – Siinä missä ihminen on oman lemmikkinsä ekspertti, meidän lemmik-

KISSAMAISIA VIESTINTÄTAPOJA

NAUKUMINEN

Kissat naukuvat pääsääntöisesti vain ihmisille. Usein kissanomistajat osaavat tulkita jo lemmikkiensä naukumistyylistä sen, mitä ne haluavat. ”Puheliaat” kissat ovat saattaneet oppia, että toistamalla naukaisuja useasti omistaja reagoi paremmin ja kissa saa sen, mitä se haluaa. Huvikseen puhelias kissa todennäköisesti vain nauttii omistajan kanssa vietetystä yhteisestä jutteluhetkestä.

KEHRÄÄMINEN

Kissa kehrää, kun se on tyytyväinen. Kissa voi myös kehrätä, kun se on stressaantunut tai liian kiihtynyt. Kehräämällä kissa rauhoittaa itseään ahdistavissa tilanteissa. Nykyään osa tutkijoista uskoo, että kissa myös ”parantaa” itseään kehräämällä. Kehrääminen liittyy emon ja pentujen väliseen suhteeseen, ja kun aikuinen kissa kehrää, pitää se ihmistä emonaan.

KYNSIMINEN

Esineiden raapiminen voi viitata kynsien teroittamiseen tai tassuista erittyvien feromonien levittämiseen eli reviirikäyttäytymiseen. Jos kissa on vieroitettu liian aikaisin emosta, saattavat ne jatkaa pentuna opittua käytöstä – leipomista. Tällöin kissa painelee tassuja ihmistä vasten, mikä muistuttaa pennun käytöstä emon nisillä. Kissaa ei pidä koskaan luovuttaa liian aikaisin, vaan vieroitusikä on 12 viikkoa!

HÄNNÄNHEILUTUS

Kissan mielialan voi tulkita sen hännästä. Voimakas hännän vispaaminen kertoo ärtymyksestä ja turhautuneisuudesta, kevyt hännänpään heilutus taas uteliaisuudesta tai epävarmuudesta. Kissa voi myös heiluttaa häntäänsä kiivaasti, kun se on innostunut. Pystyssä oleva häntä on kissan tapa tervehtiä, kun taas pelästyneen kissan häntä on matalalla.

SILMIEN SIRISTÄMINEN

Kun kissa sulkee silmät ihmistä kohti, se osoittaa luottamusta ja kaveruutta ihmistä kohtaan.

TURKIN NUOLEMINEN

Kissa huolehtii siisteydestään nuolemalla turkkiaan useasti päivässä, ja usein peseminen etenee järjestelmällisesti kasvoista häntään. Kissat myös nuolevat toisiaan, kun ne pyrkivät vähentämään ryhmän sisäisiä jännitteitä. Jos kissa kärsii kovasta stressistä, se voi nuolla turkkiinsa myös paljaita läikkiä. Tällöin on syytä tarkistaa, ettei nuoleminen johdu sairaudesta.

VIRTSALLA MERKKAAMINEN

Lähinnä uroskissat merkkaavat ympäristöä virtsalla, ja ne merkkaavat usein samat paikat yhä uudelleen. Jos kissa levittää hajumerkkejä sisällä, saattaa syynä olla epäpuhdas kissanhiekkalaatikko, sairauden oire tai reviiriin liittyvä epävarmuus.

HEPULIKOHTAUS

Monet kissanomistajat ovat todistaneet lemmikkiensä saavan yhtäkkiä hepulikohtauksia, jolloin ne juoksevat päättömästi ja villistä pitkin asuntoa. Kissa purkaa silloin mitä todennäköisemmin ylimääräistä energiaa ja toteuttaa saalistusviettiään.

LINNUILLE RÄKSYTTÄMINEN

Kissa pitää väijymisääntä värisyttämällä leukojaan ja ääntelemällä oudosti, kun se tarkkailee saalistaan eli toteuttaa saalistusviettiään. Aiemmin tätä pidettiin kissan uhitteluna saaliille tai tapana purkaa turhautumistaan, kun saalis on sen tavoittamattomissa. Nykyään monet tutkijat uskovat, että pitämällä väijymisääntä kissa harjoittelee saaliin tappamiseen tarkoitettua puremistekniikkaa.

KRISTA ROSENLÖF Esineiden raapiminen voi viitata kynsien teroittamiseen tai tassuista erittyvien feromonien levittämiseen eli reviirikäyttäytymiseen.

SARRI KUKKONEN

kimme ovat todella sitä myös meille. Ne aistivat meidän tunnetilojamme tavalla, johon eivät pysty koulutetut terapeutitkaan. Ne elävät kanssamme, ja monesti ne ainoastaan vain tarkkailevat, mitä me teemme – ja varmasti myös ymmärtävät meistä sellaista, jota emme välttämättä itse edes huomaa, kuten jännittyneisyyttä ja alakuloisuutta.

Kissan pitäminen lemmikkinä tuo valtavasti iloa arkeen. Luodakseen vahvan siteen kissaan on sille tarjottava turvallinen koti ja otettava huomioon, että kissat eivät uskomuksista huolimatta ole erakkoja, vaan tarvitsevat seuraa.

Kodissa on silti oltava piilo- ja pakopaikkoja, joissa kissat voivat olla rauhassa. Nukkumapaikka, ruoka, puhdas vesi, siisti tarpeidentekopaikka sekä luvallinen tapa tyydyttää lajityypillistä metsästyskäyttäytymistä ovat asioita, joiden olisi oltava jokaisessa kissataloudessa kunnossa. – Kaikki nämä ovat elämän perusolettamuksia, Leinonen tiivistää. n

Kissa kehrää, kun se on tyytyväinen.

LÄHTEET

Söderström, B. 2016. Mitä kissalla on mielessä. Docendo Oy, Jyväskylä. Davidson, C. 2017. Miten tulkitsen kissaani? Gummerus Kustannus Oy, Helsinki. The European Pet Food Industry Federation FEDIAF http://www.fediaf.org/who-we-are/facts-and-fi gures.html Tilastokeskus http://tilastokeskus.fi /til/ktutk/2016/ktutk_2016_2016-11-03_tie_001_fi .html?ad=notify Nita Leinosen suosittelema kirja HESYlehden lukijoille: Telkänranta, Helena. Matka kissan mieleen.

TEE HESYLLE LAHJOITUS

Lahjoittamalla haluamasi summan HESYlle osallistut tärkeään eläinsuojelutyöhön!

Lahjoitustilinumero NORDEA FI09 2001 1800 113063 Saaja Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry Viesti Lahjoitus eläinten auttamiseen Viitenumero 100586