Sakari Topeliuksen syntymästä 200 vuotta

TEKSTI | Aliisa Mikkola

Satusetä Sakari Topelius on HESYn tunnetuimpia perustajajäseniä, jonka mielestä eläinsuojelu oli kansan kasvattamista. Hän opetti suomalaisia kunnioittamaan luontoa, eläimiä ja kanssaihmisiä.

SAKARI TOPELIUKSEN, syntymänimeltään Zachris, syntymästä tuli 14.1.2018 kuluneeksi 200 vuotta. Varmasti lähes jokainen meistä muistaa jonkin satusedän klassikkosaduista, ja kirjailijana hänet tunnetaankin parhaiten. Topelius oli myös toimittaja, historioitsija, valtioneuvos ja Helsingin yliopiston rehtori. Suomen kansallisarkisto kuvaakin häntä tavattoman monipuoliseksi ja erittäin tuotteliaaksi lahjakkuudeksi. Topelius paheksui rahan valtaa, tuhlailevaa elämäntapaa sekä liiallista individualismia, joita hän kritisoi arvostettuna mielipidevaikuttajana persoonallisella tyylillään.Topeliuksen ansiosta lastenkirjallisuus vakiintui Suomessa oikeaksi taidemuodoksi. Hän puolusti myös naisten oikeutta koulutukseen.

Topelius sai vaikutteita kansallisrunoilijaltamme J. L. Runebergiltä, jonka luona Kruununhaassa nuori Sakari piti majaa isänsä kuoleman jälkeen vuonna 1832. Näinä aikoina, arvostetun älykön ja kulttuurivaikuttajan luona asuessaan, Topelius sai yksityisopetusta muutaman muun nuorukaisen kanssa.

Pikkulintujen suojelusta syntyi HESY

Topelius oli erityisen kiinnostunut luonnonsuojelusta ja eläinten oikeuksista. Hän oli yksi vuonna 1874 syntyneen HESYn perustajista. HESYn puheenjohtajana Sakari Topelius toimi vuosina 1886–1895. Näinä aikoina eläintensuojelun nähtiin olevan osa laajempaa valistuksellista ja humanitaarista työtä.

Jo ennen HESYä Topelius perusti eläinsuojeluaatteen innoittamana vuonna 1870 Kevätyhdistyksen, jossa lapsille opetettiin muun muassa pienten lintujen hoidon kautta solidaarista asennetta eläimiä ja muita ihmisiä kohtaan. Voimme siis väittää, että Topelius näki ihmisten keskinäisen solidaarisuuden oleellisena keinona parantaa myös yhteiskuntamme eläinten oloja.

Vuonna 1874 Kevätyhdistyksen Kewätkirjassa julkaistiin ensimmäiset tunnetusti suomenkieliset ohjeet linnunpöntön valmistusta varten. Tämän jälkeen pikkulintujen suojelua ajavia yhdistyksiä ryhdyttiin perustamaan muillekin paikkakunnille, ja tällä tavoin tieto linnunpönttöjen hyödyllisyydestä levisi ympäri Suomea.

Näin Topelius kirjoittaa linnuista ja linnunpönttöjen tarpeellisuudesta Kewätkirjassa:

Syynä on – – se, ettei he saa suojaa eikä sopivia paikkoja pesillensä. Sillä kun puut hakataan tai liiaksi karsitaan, kun meitä perataan kannoista ja rydöistä, kun paikkakuntaa paremmin siivotaan ja viljellään, niin silloin kaikki ne pikkulinnut, jotka eivät voi kotoutua varpusten ja pääskysten tavoin kattojen ja räystäiden rakoihin, joutuvat turvapaikan puutteeseen.

Kaikki tietäwät, kuinka ihania pikkulinnut owat nähdä ja kuinka ilahuttawia kuulla puistoissamme ja puutarhoissamme. Mutta eipä kaikki tunne, minkä suuren ja monipuolisen hyödyn he saattawat ihmiselle häwittämällä nuo miljoonat wahingollisia hyönteisiä ja niiden sikiöitä, jotka muutoin söisiwät puut puhtaiksi lehdistä, pensaat samaten ja kaikellaiset muut kaswit.

Omantunnontarkka topeliaaninen maailmankäsitys

Topeliuksen luontomme monimuotoisuutta juhlistava Luonnon kirja julkaistiin vuonna 1856. Vuonna 1875 ilmestyi Maamme-kirja, joka esittelee Suomen

Topelius oli kiinnostunut luonnon suojelusta ja eläinten oikeuksista.

Emme voi rakastaa ihmisiä rakastamatta eläimiä ja kaikkia eläviä olentoja. Vähintä mitä voimme tehdä, on huolehtia siitä, että eläimiä kohdellaan hyvin.

Z T

Lapset ruokkimassa lintuja, joutsenta ja kyyhkysiä Kaisaniemen joutsenlammella Kaisaniemen puistossa.

Liikennettä PohjoisEsplanadilla 1900luvun alussa.

Hevosia Kauppatorilla.

H. IFFLAND, HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

luontoa ja kansaa sekä historiaamme. Maamme-kirjaa luettiin lähes sata vuotta – aina vuoteen 1940 saakka – Suomen kouluissa.

Topeliuksella oli lapsenomainen tyyli ja kyky kirjoittaa eläinhahmojen kautta erityisesti lapsille, minkä voidaan olettaa olleen vahvasti yhteydessä eläinrakkauteen. Hänen kirjoitustensa aiheena ovat etenkin pienet linnut. Laululintu esiintyy esimerkiksi Sylvia-runossa, ja Koivu ja Tähti -sadussa kaksi pikkulintua opastavat kaapatun pojan ja tytön kotiinsa. Käytännöllisen teologian tutkija Pasi Jaakkola on tehnyt topeliaanisesta uskonnosta väitöskirjan, jonka mukaan Topelius kuvasi teksteissään pieniä kasvi- ja eläinkunnan suojelijoita täynnä olevaa näkymätöntä hengellistä maailmaa.

Surumielinen joululaulu Varpunen jouluaamuna on sekin Topeliuksen käsialaa ja perustuu hänen runoonsa. Siinä tyttö ruokkii pientä varpusta, jonka todelliseksi sieluksi paljastuu tytön nuorena kuollut veli. Henkilökohtaisten kokemustensa lisäksi Topelius ammensi teoksiinsa aineksia siis myös uskonnollisesta vakaumuksestaan.

Vattumato-sadun hengessä on hyvä lopettaa sanoihin: kaikkein vähäpätöisimpinäkin luontokappaleina pidetyt olennot ovat arvokkaita.

Avatkaahan satukirja! n ELÄINSUOJELUN TOPELIUS PALKINTO

HESY perusti vuonna 1998 yhdistyksen merkkihahmon Topeliuksen juhlavuoden kunniaksi Eläinsuojelun Topelius palkinnon. Palkinnon nimi on kunnianosoitus suomalaisen eläinsuojelun pioneerille. Palkinto myönnetään eläinsuojelun saralla ansioituneelle yksityishenkilölle tai yhteisölle. Palkintona on Topeliuksen allekirjoittaman alkuperäisen kunniakirjan jäljennös. Aiemmat Eläinsuojelun Topelius palkinnon saajat:

2017 europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen 2016 vapaaehtoista eläinsuojelutyötä 40 vuotta tehnyt Annikki Aaltonen 2015 eläinpelastusyksikön ylipalomies Vesa Nurminen 2014 Eläinsuojelukeskus Tuulispää 2013 Wanhan Markin eläinten vanhainkoti 2012 toimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen 2011 Otso Riiali 2010 ei jaettu 2009 Etsijäkoiraliitto 2008 tuottajakäsikirjoittaja Marko Rauhala ja Myrskykoira 2007 ei jaettu 2006 Helsingin kaupunki 2005 dosentti Leena Vilkka 2004 toimittaja Mirja Pyykkö 2003 ei jaettu 2002 kirjailija Eeva Kilpi 2001 ohjaaja Aki Kaurismäki 2000 pääkaupunkiseudun pelastuslaitokset 1999 eläinlääkäri Pertti Hartikka 1998 kirjailija Leena Krohn

Seuraava Eläinsuojelun Topelius palkinto jaetaan marraskuussa 2018. Voit ehdottaa palkinnonsaajaa perusteluineen HESYlle osoitteeseen hesy@hesy.fi.

EEVA RISTA SER, HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

LÄHTEET

Biografikeskus: Zachris Topelius. kansallisbiografia.fi

Jaakkola Pasi, 2011:

Topeliaaninen usko – Kirjailija Sakari Topelius uskontokasvattajana.

Kirjanäyttely Lastenkirjainstituutissa helmikuussa 2018:

Tunnethan Topeliuksen? Vuorisalo Timo: Linnunpönttöjen historiaa. linnunpontto.com

Yle, 2017:

Satusetä Topelius vastusti tehohakkuita ja piirsi linnunpönttöjä jo 1800luvulla.

LÖYDÄ HESY SOSIAALISESTA MEDIASTA

Tiesithän, että HESY on aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa. Seuraa somekanaviamme ja pysyt ajan tasalla ajankohtaisista eläinsuojeluaiheista sekä yhdistyksen toiminnasta.

Facebook facebook.com/HesyryFacebook facebook.com/Hesyry

Twitter @Hesyry

Instagram @hesyry

linkedin.com/company/ helsingin-eläinsuojeluyhdistys -hesy-ry

Pesula- ja vaihtomattopalvelua jo vuodesta 1989

Pesulapalvelut

Valko- ja kirjopesu

Kaikki normaaliin valko- ja kirjopesuun soveltuvat vaatteet, lakanat, liinat, pyyhkeet ym. Loimien pesu ja kyllästys

Tarjoamme laadukasta loimien pesupalvelua: ohuet ja paksut loimet, satulahuovat, kuljetussuojat ym.

Vuokrauspalvelut

Vuokratekstiilit

Kaikki tekstiilimme ovat korkealaatuisia kotimaisia tuotteita: pöytäliinat, lautasliinat, kylpypyyhkeet ja käsipyyhkeet.

Vuokramatot

Vakiokoot: 85 × 150 cm, 85 × 300 cm, 115 × 175 cm, 115 × 240 cm, 150 × 240 cm

Astiavuokraus

Yhdenmukaiset, tyylikkäät ja kattausvalmiit astiat juhlaan kuin juhlaan.

Soita! (09) 805 1424 / 040 543 9855 / 0400 440 738 info@pesutimangi.fi, www.pesutimangi.fi Billskogintie 25 A, 02580 Siuntio