Talviruokinnasta on hyötyä linnuille

Lintujen hyvinvoinnin turvaamiseksi ruokintapaikka tulee siivota säännöllisesti.

TEKSTI | Mari Aro

USEIMMAT TUNTEVAT lintujen talviruokinnan perusperiaatteen: jos aloitat syksyllä, älä lopeta ennen kuin maa on keväällä lumeton ja sula. Etelä-Suomen talvi on kuitenkin monena vuonna ollut lämmin ja lumeton eikä maa ole juuri päässyt jäätymään. Onko lintujen ruokkiminen tällaisilla keleillä edes tarpeen? – Riippuu lajista, sanoo Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen Tringan Otso Häärä. – Monet lajit, kuten tiaiset ja rastaat, löytävät tällaisilla keleillä luonnostakin ravintoa. Toisaalta talvilinnustoomme kuuluu enenevissä määrin hyönteissyöjiä kuten punarintoja, joille talviruokinnasta on hyötyä selviämisen kannalta.

Lumi tai sen puute ei myöskään yksin määritä sitä, tarvitaanko talviruokintaa vai ei. – Esimerkiksi harmaapäätikka tai valkoselkätikka ei välttämättä löydä ruokaa, mikäli ympäristössä ei yksinkertaisesti ole riittävästi lahopuuta ja niillä eläviä hyönteisiä, oli lunta tai ei, Häärä huomauttaa.

Vesilinnut pärjäävät leutoina talvina melko hyvin omillaan. Kun vesistöt pysyvät sulina, ruokaa löytyy luonnosta. Vesilinnut myös liikkuvat eri sulapaikkojen välillä pitkiäkin matkoja. Esimerkiksi sinisorsat tarvitsevat kuitenkin ruokailuun matalia ranta-alueita, jotka jäätyvät ensimmäisinä. Sorsat kaipaavat siksi ihmisen ruokinta-apua jo lyhyenkin pakkaskauden jälkeen.

Talviruokinnan perusperiaate pitää kuitenkin paikkansa edelleen: jos ruokinnan on syksyllä aloittanut, sitä tulee jatkaa säistä riippumatta. Linnut oppivat luottamaan löytämäänsä ruokailupaikkaan ja ruuan loppuminen voi olla kohtalokasta.

Lämpö lisää tautiriskiä

Leudossa talvessa on linnuille myös negatiivinen puolensa: lämpimällä säällä tauditkin leviävät helpommin. Lintujen ruokinta-automaateista tippuu lähes väistämättä ruokaa maahan, kun linnut käyvät ruokailemassa. Tämä on hyväkin asia, sillä tietyt lajit, kuten mustarastas, ruokailevat melkeinpä yksinomaan maasta. Maassa ruuat kuitenkin sotkeutuvat helposti lintujen ulosteisiin ja taudinaiheuttajat pääsevät leviämään.

Lintujen hyvinvoinnin turvaamiseksi ruokintapaikka tulee siivota säännöllisesti. Ruokintalaitteet voi puhdistaa tehokkaasti ja luontoystävällisesti kiehuvalla vedellä, joka tehoaa niin bakteereihin, viruksiin kuin alkueläimiin. Jos ruokintalaitteen alla on lunta, voi lumen pintakerroksen poistaa ruuanjämineen. Tyyten lumettomaan aikaan ruokintalaitteen alla saattaa kuitenkin olla nurmikkoa ja muuta kasvillisuutta, jonka puhdistaminen on liki mahdotonta. Hyvä uutinen toisaalta on, että lumettomina aikoina maasta ruokailevat linnut löytävät todennäköisesti ruokaa luonnosta eivätkä juuri tarvitse ruokinta laitteen tarjoiluja.

Ruokkiminen kannattaa aina

Vaikka ruokaa voi leutoina talvina löytyä linnuille luonnostakin, talviruokinnasta on niille kiistatonta hyötyä. Talviruokinnan ansiosta talvinen linnustomme on monipuolistunut merkittävästi. Esimerkiksi sinitiaisten ja viherpeippojen määrät ovat lisääntyneet selvästi viime vuosikymmenten aikana, ja yhä useampi mustarastas jää talvehtimaan Suomeen. Talven aikana hyvin ruokaa saaneet linnut ovat myös etulyöntiasemassa pesimäajan kynnyksellä. Talvehtiminen pesimäseudulla onkin monesti linnulle turvallisempaa kuin pitkälle muuttomatkalle lähteminen.

Varma ravinnonsaanti auttaa lintuja selviämään talven aikana, oli talvi kylmä ja luminen tai ei. Pidä siis ruokintapaikalla tarjolla monipuolista ruokaa lämpiminäkin talvina, ja muista pitää huolta ruokintapaikan puhtaudesta. ■

Tietoa lintujen talviruokinnasta

https://www.tringa.fi /lintujen-talviruokinta/