Asfalttikallio 2019 by Hm-Media

MEILTÄ TEILLE Asfalttikallio Oy:n asiakaslehti 2019

LÄHES 40 VUOTTA ASFALTOINTIA TUURIN KYLÄKAUPALLA s.4

77 KILOMETRIÄ KUUTOSTIETÄ

INVESTOINTEJA YMPÄRISTÖMME PUOLESTA

KIERRÄTYS JA ENERGIATALOUS TEHOKKAIMMIKSI

PIKITIE HIMOKSEN HUIPULLE

ASFALTTIKALLIO PÄÄLLYSTÄÄ POHJALAIS-MAAKUNNISSA

PÄÄKIRJOITUS

ALUETOIMINTA LAAJENEE Vuosi 2018 opetti meille tärkeitä tosiasioita. Tärkeintä on uskoa omaan toimintaan vastoinkäymisistä huolimatta, sillä talvi toi mukanaan huonoja uutisia - valtio leikkasi päällyksen rahoituksen puoleen edellisvuoteen verrattuna. Onneksi kaupunkien kasvukeskuksissa mentiin eteenpäin. Asfalttiala seilaa nyt syvissä vesissä. Syynä tähän ovat huono kannattavuus ja markkinoiden lasku. Uutta väyläverkkoa kyllä rakennetaan, mutta vanhaa ei pystytä pitämään kunnossa. Sillat on nyt korjattu, milloin on asfaltin aika saada korjausrahansa? Asfalttiala on kestävyyslaji, niin kuin Matti Kokko aikanaan sanoi. Siitä merkittävimpänä seurauksena olemme lukeneet lehdistä, kun alalla tapahtuu uusia omistajajärjestelyitä. Aika näyttää, miten nämä muutokset vaikuttavat markkinatilanteeseen. Pääkaupunkiseudun osuus on puolet yrityksemme liikevaihdosta. Sen keskipiste on kiinteä Senkkerin asfalttitehdas, jonka kehittämiseen olemme panostaneet tänä vuonna paljon. Kierrätysasfaltille ja kiviaineksille rakennettiin hallit, ja asfalttiasemaan lisättiin kierrätystekniikkaa. Investointitoimenpiteet on tehty ympäristöä silmällä pitäen, sillä ne vähentävät merkittävästi lämmityksessä käytettävää raskasta polttoainetta ja päästöjä. Asfalttikalliolla oli vankka aikomus laajentua tämän vuoden aikana Turun talousalueelle. Olemme onneksi notkeita, ja muuttuneiden tilanteiden seurauksena löysimmekin itsemme Satakunnasta. Porin kaupungin useampivuotinen urakka antaa hyvän jalansijan tulevaisuuteen. Turkuun mennään sitten, kun markkinat ovat meille suotuisimmat. Ely-urakoita saatiin tänä vuonna yksi. Etelä-Pohjanmaan urakka mahdollisti meillä myös uuden alueellisen toiminnan käynnistämisen. Vastaanotto on ollut todella positiivinen asiakkaiden puolesta. Olemme myös saaneet merkittävästi töitä Seinäjoen ympäristöstä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Myös Jyväskylän talousalueella olemme urakoineet laajalla sektorilla. Siellä markkina on iso ja haasteellinen, mutta odotamme innolla tulevaa. Pirkanmaalla olemme toimineet kiinteästi nyt kolme vuotta. Asfalttiasema siirtyi Takamaalle, ja samalla modifioitiin

tekniikka mahdollistamaan lisääntyvän kierrätysasfaltin käyttö. Myös Takamaan asemalle rakensimme kierrätysasfaltin varastointiin hallin. Pirkanmaalla olemme markkinajohtaja, ja Tampereen kaupungin pitkän päällystysurakan pohjalta on hyvä rakentaa vielä parempi tulevaisuus. Uusimme levityskalustoa tälle vuodelle. Nämäkin investoinnit tähtäävät päästöjen pienentämiseen. Uudet koneet myös parantavat laatua ja asiakastyytyväisyyttä. Vanhoilla ja isopäästöisillä koneilla ei kohta enää mennä asfaltoimaan kaupunkien keskustoihin, sen vaativat vastuulliset tilaajat jo nyt. Työturvallisuuden parantaminen jatkuvana toimena on tärkeimpiä tavoitteittamme. Tänä vuonna olemme saaneet seurata hyvän kehityksen tuloksia, sillä asiat ovat parantuneet kaikilla mittareilla mitattuna. Muun muassa sairauspoissaolot ovat laskeneet merkittävästi viime vuodesta. Työkantaa meillä on hyvin pitkälle syksyyn, kiitos aluetoiminnan myyntimiesten. Viime vuonna saavutimme yli 60 M€ liikevaihdon. Tämän vuoden liikevaihto ylittää 50 M€, mitä pidän erinomaisena suorituksena olosuhteet huomioiden. Kannattavuuden odotan myös parantuvan tehtyjen investointien myötä merkittävästi. Uusien aluetoimintojen käynnistäminen syö tulosta aluksi, mutta palkinto tuleekin tulevaisuudessa. Kestävä, kehittyvä ja kannattava toiminta on hyvä yhdistelmä, siihen pyrimme. Hallitustyöskentely tarvitsee ulkopuolisia henkilöitä toimintansa kehittämiseen, niin mekin. Pelkästään omistajavetoinen hallitus on yrityksille helpoin tie, koska silloin kukaan ei haasta omia näkemyksiä ja päätökset syntyvät helposti. Olemme onnekkaita, kun saimme Teron johtamaan hallitustamme tänä keväänä. Mikäli ei ole kannattavuutta, ei ole bisnestä, sanoi muuan yrittäjä - ja oli aivan oikeassa. Turvallista ja työteliästä loppuvuotta! Antti Kalliomaa Toimitusjohtaja Asfalttikallio Oy

TÄSSÄ LEHDESSÄ

KESKISEN KYLÄKAUPPA TUURISSA Vesa Keskinen ja Mika Hannonen, Keskisen kyläkauppa

ALAN TUNTEVA ENTINEN ”ASFALTTIMIES” Asfalttikallio Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tero Lahtinen

77 KILOMETRIÄ KUUTOSTIETÄ Kari Väätäinen, Asfalttikallio Matti Hämäläinen, ELY-keskus

KIERRÄTYS JA ENERGIATALOUS TEHOKKAIMMIKSI Olli Kalliomaa, Asfalttikallio

KATUMESTARI LEPPÄNEN NOKIALTA Markku Leppänen, Nokian kaupunki Mikko Mäkelä, Asfalttikallio

PIKITIE HIMOKSEN HUIPULLE Maanrakennusmestari ja vt. Katumestari Juha Hämelahti

INVESTOINTEJA YMPÄRISTÖMME PUOLESTA Marko Tuokkola ja Arho Pylkkänen, Asfalttikallio

ASFALTTIKALLIO PÄÄLLYSTÄÄ POHJALAISMAAKUNNISSA ELY-keskuksen projektipäällikkö Timo Kulmala

PILOTTIKOULUTUKSELLA ASFALTTIALALLE Juha Hällfors ja Antti Kalliomaa, Asfalttikallio Merja Putus, Hyria Koulutus

HENKILÖKUNTA

LähES 40

ASFALTOIN KYLÄKA Kuvassa Keskisen Kyläkaupan kiinteistöpäällikkö Mika Hannonen, kauppias Vesa Keskinen ja Asfalttikallio Oy:n työmaapäällikkö Erkki Niemistö.

Jos kaupassa käy 30 000 – 40 000 asiakasta päivässä, tarkoittaa se vähintään 10 000 auton pyörähtämistä pihassamme, kauppias Vesa Keskinen laskee.

0 vuotta

NTIA TUURIN AUPALLA 5

sfalttikallio Oy ei ollut vielä edes pilke perustajiensa silmäkulmassa, kun yrityksen työmaapäällikkö Erkki Niemistö asfaltoi Keskisen Kyläkaupan pihaa Tuurissa. 45 vuotta asfalttitöissä viihtynyt, kolmannen polven pikimies Niemistö on ryhmineen levittänyt asfalttia Kyläkaupalla vuodesta 1981. Vain kahtena vuotena, tuon lähes 40 vuotisen yhteistyön aikana ei alueella ole ollut päällystettävää. – Ihan villi arvioni on, että n. 40 000 tonnia olemme tälle alueelle levittäneet, Niemistö tuumii. Se, joka ei ole kuuluisassa Keskisen Kyläkaupassa käynyt, ei voi uskoa alueen laajuutta. Se ei myöskään voi uskoa kyläkauppiaan innovatiivisuutta, eikä hänen ”sulaa hulluuttaan”. Sula hulluus kuvastaa Tuurissa kaikkea, mutta toisaalta, se on luonut paikasta sen mitä se on. Keskisen Kyläkauppa Tuurissa, keskellä metsäistä Etelä-Pohjanmaata, on maamme suurin tavaratalo ja Suomen suosituin matkailukohde vuodesta 2002 (MEK). Kyläkauppa on jotain sanoin kuvaamatonta. Se täytyy nähdä ja ennen kaikkea kokea. Kyläkaupalla järjestetään tapahtumia jatkuvasti, yli satana päivänä vuodessa. Tapahtumaa on jokaiseen makuun kesäkirppiksestä päivätansseihin ja Miljoona Tivolista Miljoona Rockiin. Alueen majoituskapasiteetti hotelleineen ja karavaanari-alueineen takaa sen, että Tuurin syke ei sammu koskaan. Kesällä Tuuri kuhisee kuin muurahaispesä. Vuoden aikana vieraita käy yli 6 miljoonaa. Kyläkauppa on seissyt tukevasti paikallaan jo 50 vuotta. Alkuperäisen rakennuksen rakensi nykyisen kauppiaan, Vesa Keskisen isoisä Toivo Keskinen. Vesa on vuosien saatossa rakentanut lisää. Lisää on rakennettu paljon, sillä nykyisen Kyläkaupan lattiapinta-ala on yli 9 hehtaaria ja julkisivun pituus hulppeat 240 metriä.

Luotettava yhteistyö Erkki Niemistö on ollut asfaltoinneissa Keskisen kauppiasperheen ”hovihankkija” kohta 40 vuotta. Kun pihoissa tarvitaan asfalttia, soitetaan hänelle. Erkki on 45-vuotisen asfalttialan uransa aikana ehtinyt työskennellä monen eri yrityksen palkkalistoilla. – Meille Erkki on se joka hoitaa asfaltoinnit, hänen työnantajastaan riippumatta, Kyläkaupan kiinteistöpäällikkö Mika Hannonen toteaa. Nyt kun Asfalttikallio Oy hoitaa asfaltoinnit, ovat koneet tuoreita ja vihreitä, ja Erkin miehistö on kokenutta ja osaavaa, kohta 11 vuotta pestiään hoitanut Hannonen tuumaa.

Jyr채 antaa loppusilauksen asfaltille. Asfaltti on edullinen, nopea ja kest채v채 materiaali, joka on tarvittaessa helppo purkaa pois, jos Kyl채kauppaa laajennetaan jatkossakin.

Asfalttikallio Oy:n työmaapäällikkö Erkki Niemistöllä on 45 vuoden kokemus asfalttialalta. Mies on päällystänyt Keskisen Kyläkaupan ulkoalueita vuodesta 1981.

– Meille tärkeintä ovat turvallinen työ, hyvä ja kestävä päällyste, sekä joustava työmoraali. Joustavuudella tarkoitan sitä, että jos joku osa pihasta täytyy päällystää keskellä yötä, niin se tehdään keskellä yötä. Me tiedämme, että Erkille ja hänen ryhmälleen se sopii aina, mutta sen täytyy sopia myös heidän työnantajalleen. Liikenteen ohjauksen ja työmaaturvallisuudesta huolehtimisen toteutamme aina yhteistyössä. Asfalttikallio on osoittautunut joustavaksi taloksi, jonka johto ymmärtää suhteemme Erkkiin, ja he uskaltavat antaa hänelle vastuuta, hinnoittelua myöden, Hennonen sanoo. Minulle on muodostunut Asfalttikalliosta ja heidän

toimistaan varsin positiivinen kuva, mies jatkaa. – Se on talo, jossa henkilöstölle annetaan vastuuta ja yrityksen ylin johtokin on aina tavoitettavissa, mies jatkaa. – He toimivat pitkälti samankaltaisella toimintamallilla kuin mekin täällä Kyläkaupalla, eli sopiva sekoitus luovaa hulluutta, rohkeutta ja maalaisjärjen käyttöä.

Asfaltti ainoa vaihtoehto Keskisen Kyläkaupan piha-alueet ovat kovassa käytössä. – Jos kaupassa käy 30 000 – 40 000 asiakasta päivässä, tarkoittaa se vähintään 10 000 auton pyörähtämistä pihassamme, kauppias Vesa Keskinen laskee. – Vuonna 2018 meillä vieraili noin 22 000 vaunukuntaa karavaanareita, eli kyllä ulkoalueidemme pinnoitus on kovilla. – Eikä sovi unohtaa raskasta jakeluliikennettä. Meillä käy kiireiseen aikaan toistasataa paketti- kuorma- tai rekka-autoa

vuorokaudessa ja turistibussit päälle, Vesa Keskinen miettii. Asfaltille ei ole korvaavaa materiaalia. – Se on edullista ja kestävää, mies toteaa. – Meidän on huomioitava myös se, että asfaltti on helppo purkaa alta pois silloin kun laajennamme rakennuksiamme, Mika Hannonen huomauttaa. Asfaltin kulutus on pihassamme kovaa. Ajovauhdit ovat hiljaisia, jonka takia pintaa ”hierretään” kovasti, varsinkin talviaikaan nastarenkailla, mies miettii. Samoin on matkailuajoneuvojen ja jakelukaluston osalta. Hyvä esimerkki asfaltin kestävyydestä on tuo ruokapuolen pääty, jonka asfaltti on lähes 15 vuotta vanhaa, eikä siinä vieläkään ole kulumisen merkkejä havaittavissa, Hannonen kehuu. – Enkä muuten huomannut mainita henkilöstöämme, joita on 300 ympäri vuoden ja yli 600 kesäaikaan, Vesa Keskinen huomauttaa. – Joillain kulkuneuvoilla heistäkin valtaosa töihin saapuu, mies jatkaa. – Miljoona Tivolissamme

Kesäkuinen aamu Tuurissa. Päällystystyöt pyritään ajoittamaan aina Kyläkaupan aukioloaikojen ulkopuolelle. Ennen Etelä-Pohjanmaalla hääräsivät suo, kuokka ja Jussi, nyt kola, lapio ja jyrä. Asfalttikallion Erkki Niemistö on ryhmineen levittänyt asfalttia Kyläkaupan pihoille arviolta noin 40 000 tonnia. Tällä hetkellä asfaltoituja alueita on noin 25 hehtaaria.

vieraili viime kesänä yli 200 000 kävijää ja kesälle 2019 uskomme vähintään samaan kävijämäärään, mies mainitsee. Erkki Niemistön poika edustaa perheen neljättä sukupolvea asfalttialalla ja on jättänyt jo oman käden jälkensä Keskisen Kyläkaupan ulkoalueille. – Toivomme, että kun Erkki joskus tuosta eläköityy, jatkaisi hänen poikansa yhteistyötämme ja olisi Asfalttikallion palveluksessa, Vesa Keskinen ja Mika Hannonen heittävät lopuksi.

ASFALTT

päällysti 77 kuuto 10

TIKALLIO

7 kilometriä ostietä 11

Vilkasliikenteinen valtatie 6 on itäisen Suomen pääväylä. Se on myös tie, jota Venäjän liikenne käyttää. Paljon liikennöity tie sai kesällä pitkät pätkät uutta pintaa. Suururakassa Lappeenrannan ja Parikkalan välillä tietä päällystettiin yhtäjaksoisesti peräti 77 kilometrin matkalta.

rojekti on edennyt ilman vastoinkäymisiä ja sovitussa aikataulussa. Toki kesäkin oli erinomainen päällystystöiden kannalta. Pitkässä pääl-

lystystyössä on etunsa ja haasteensa. – Pitkän yhtenäisen työmaan etuna on esimerkiksi se, että logistiikka on helpompi. Kalustoa ei tarvitse siirrellä, työmaapäällikkö Kari Väätäinen sanoo. Tässä Kuutostien tapauksessa asfalttiasema on työmaan toisessa päässä, jolloin asfalttimassaa on äärimmillään kuljetettava pitkiä matkoja. Massaa on kerrallaan kierrossa 520 tonnia, Väätäinen laskee.

Kuvassa Kari Väätäinen

Asfaltointi on tiimityötä, jossa jokainen tekijä ja jokainen kone on oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Kohteesta suurin osa on toteutettu remix-menetelmällä.

Massa on pidettävä sopivassa lämpötilassa kohteeseen saakka. – Se on aika tarkkaa puuhaa. Onneksi meillä on eristettyjä lavoja ja pressut päällä. Niiden avulla massa pysyy sopivan lämpöisenä sen reilun puolen tunnin siirtomatkan ajan. Kesä on ollut oikein suotuisa myös sen suhteen, Väätäinen hymyilee.

Säänvaihtelut yllättäviä Massan lämpötilan tarkkailuakin tärkeämpää on olla kartalla säätiloista. Väätäisen mukaan Laatokan läheisyys vaikuttaa Kuutostien olosuhteisiin ja sää voi muuttua joskus hyvinkin nopeasti. – Voi olla, että toisessa päässä paistaa ja toisessa sataa. Siksi sadealueita pitää seurata jopa vartin välein. Sateet on ennakoitava tarkasti. Jo pienikin sade alkaa häiritä ja kun sataa enemmän, on työt lopetettava kokonaan, Väätäinen painottaa. – Liima ei murru, jos on liian märkää. Jos alkaa sataa, on loput kuormat vedettävä nopeasti selälleen, Väätäinen

kertoo. – Jos liima ei murru, on ihan turha levittää massaakaan. Silloin se ei enää tartu. Sen takia tämä kesä on ollut hyvä. Ei ole tarvinnut murehtia näistä. Sadetta oli koko työn aikana yhteensä kaksi ja puoli päivää, Väätäinen muistelee.

Mittava työmaa Päällystystyö on pituudeltaan kaikkiaan peräti 77 kilometriä. Se oli sekä Asfalttikallion että Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskuksen pisin yhtämittainen vuoden 2018 työmaa. Kohteesta suurin osa on toteutettu remix-menetelmällä. Yhteensä 33 kilometriä tehtiin kuitenkin kokonaan uutta pintaa, pohjatöitä myöden. – Sillä osuudella oli paljon kallistusongelmia ja halkeamia. Lisäksi reunat olivat paikoin painuneet. Varsinkin mutkissa reunat olivat painuneet todella paljon. Toisaalta monin paikoin oli liian

Työnjohtaja Mikko Kalliomaa johti remix-osuuden töitä.

tasaisia kohtia, jotka nekin vaativat pohjatöitä, Väätäinen kuvailee. Tien kunnossapidon ja esimerkiksi sadeveden virtausten ta-

Säät suosivat 6-tien pinnoitusta kesällä 2018. Mittavan urakan aikana koettiin vain pari sadepäivää. Lämpö tekee työn raskaaksi, mutta helpottaa hyvän lopputuloksen aikaansaamista.

kia kallistusten on oltava kunnossa. Kuutostien painaumat ja tasoittuneet osuudet keräsivät vettä, eikä auraaminenkaan ollut talvella helppoa puuhaa. Siksi tilaaja päättyi täysimittaiseen uusimiseen. – Sillä osuudella olivat vain tulleet tien kilometrit täyteen, Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskuksen rakennusmestari Matti Hämäläinen naurahtaa.

Menetelmillä eroja Kahden erilaisen päällystysmenetelmän yhteensovittamisessa ei ollut ongelmia. Lopputulos tyydyttää tilaajaa menetelmästä riippumatta, mutta erot on silti helppo havaita. – Sen eron huomaa näistä kohdista, jotka on jyrsitty. Tie on paljon

tasaisempi. Mutta se on kustannuskysymys, kuinka paljon voidaan jyrsiä. Kaikki tiet olisivat tasaisia, jos ne tehtäisiin kokonaan tällä menetelmällä, Väätäinen muistuttaa. Päällystysjakson läntinen alkuosa jyrsittiin ja päällystettiin uudelleen. Itäinen pääty on tehty remix-menetelmällä. – Ei sielläkään pohja täysin kunnossa ollut, mutta kuitenkin niin hyvä, että menetelmää voitiin käyttää. Siinä vanha pin-

Yhteensä 33 kilometriä tehtiin kuitenkin kokonaan uutta pintaa, pohjatöitä myöden.

ta sekoitettiin uuden joukkoon. Osuuden alkupäässä vanha pinta oli jo niin huono, että mikserimenetelmää ei siinä olisi voinut käyttää, Hämäläinen huomauttaa. Sekä tilaaja että Asfalttikallion työryhmä olivat yksimielisiä läntisen osuuden jyrsintätarpeista. – Joissain kohdissa kallistukset muuttuvat reilustikin ja toisaalta joissain kohdissa ne olivat ihan oikein. Jyrsimelle annoin ohjearvoksi 2,5–3 senttimetriä. Jostain se otti neljä senttiä ja jostain ei yhtään, Väätäinen hymähtää.

Kun pintaan tulee pieni reikä, se kasvaa tosi nopeasti, Väätäinen lisää.

Kokonaisuudesta lähes puolet tehtiin kokonaan uudelleen, koska tien pohjat olivat osin pettäneet, eikä remix-menetelmän käyttö olisi ollut enää järkevää.

Uusiokäyttö nykypäivää Vanhojen päällysteiden hyödyntäminen teiden parannustöissä on tietysti järkevää silloin, kun se on vain teknisesti mahdollista. Menetelmä säästää materiaalia ja on siten tehokasta kierrätystä. – Jos pohjat ovat kunnossa, menetelmä on toimiva. Mutta onhan se selvää, että pidempään tie kestää, kun se on tehty kokonaan uudesta asfaltista, Hämäläinen pohtii. Teiden kestävyydestä on varmasti yhtä monta mielipidettä kuin on teiden käyttäjiäkin. Mitään salaliittoteoriaa ohuemmista pinnoituksista tai tahallaan huonosti toteutetuista päällystystöistä ei kannata uskoa. Sekä Hämäläisellä että Väätäisellä on selvä näkemys siitä, miten ja miksi tiet hajoavat yhä suuremmassa mittakaavassa. – Nämä nykyajan talvet vaikuttavat teiden kestävyyteen. Esimerkiksi viime talvena Pirkanmaalla oli isoja lämpötilan vaihteluja. Oli kovia pakkasia ja heti perään suojasäätä. Se on suurin syy siihen, miksi pinnoitteet vaurioituvat, Väätäinen painottaa. Lämpötilojen suuret vaihtelut ovat turmiollisia tien pinnoille. – Vesi menee huokosista pinnan alle ja sitten kun se jäätyy, vesi laajenee ja rikkoo pinnan, Hämäläinen kuvailee. – Ja kun pintaan tulee pieni reikä, se kasvaa tosi nopeasti, Väätäinen lisää.

Nokian kaupungin katumestari Markku Leppänen ja Asfalttikallion Mikko Mäkelä Nokialla, Emäkosken kiertoliittymässä. – Myös Emäkosken kiertoliittymä päällystettiin Asfalttikallion toimesta hiljattain, Leppänen toteaa. – Voin jäädä eläkkeelle rauhallisin mielin, tietäen, että Asfalttikallio hoitaa kaupungin katujen päällysteet kuntoon tänäkin vuonna vastuullisesti ja suurella ammattitaidolla.

KATUMESTARI LEPPÄNEN NOKIALTA Syksyllä 2018 Nokian kaupungin katumestarin virasta eläköitynyt Markku Leppänen omaa pitkän kokemuksen tienhoidosta. Mies aloitti kaupungin palveluksessa 1985, työskenneltyään aiemmin silloisen Tielaitoksen palveluksessa. Nokian kaupungin katujen ja teiden kunnosta vastannut rakennusmestari näki kunnioitettavan pitkällä urallaan paljon. Saimme Leppäsen haastatteluun keväällä 2019, vaikka miehen mieli vetikin jo kovasti kesämökkiä kohti.

okia on kasvava, reilun 33 000 asukkaan kaupunki Pirkanmaalla. Sijainti suuren Tampereen kainalossa sekä hyvät liikenneyhteydet kaikkiin ilmansuuntiin, ovat houkutelleet kaupunkiin runsaasti uusia asukkaita 2000-luvulla. Kaunis asuinympäristö, pienen kaupungin ihmisläheinen tunnelma, erinomaiset harrastusmahdollisuudet sekä Tampereen erikoispalvelut, kuten korkeakoulut ovat niin ikään avittaneet kaupungin kasvua. – Nokia on hyvä paikka elää, Markku Leppänen huomauttaa. Nokia tunnetaan vahvana teollisuuskaupunkina, josta moni tunnettu brändi on ponnistanut maailmalle. Tunnetuimpia varmasti Nokia-konserni, Nokian renkaat, Nanso sekä meidän jokaisen käyttämät Nessu, Embo, Emilia ja Lotus- paperimerkit. Eikä sovi unohtaa sota-aikaan kaupunkiin sijoitettua Valmetin lentomoottoritehdasta, tai Viipurista Nokialle siirrettyä SOK:n myllyä. Teollinen perinne ei suinkaan ole kaupungista kadonnut, sillä teollisuuden työpaikkoja on lähes puolet kaikista työpaikoista. Teollisuuden ollessa edelleen tärkeä työllistäjä, tarkoittaa se sitä, että tie- ja katuverkoston tulee olla ehdottoman hyvässä kunnossa.

Katuverkosto kasvaa Nokian sijainti valtateiden 3, 11 ja 12 solmukohdassa on avittanut teollisuuden säilymistä kaupungissa. Erinomaiset kulkuyhteydet suuriin kaupunkeihimme

sekä satamiin ovat taanneet osaltaan kasvua, mutta toisaalta aiheuttaneet Nokialle jatkuvaa tie- ja katuverkon uudistamistarvetta, kunnossapidosta puhumattakaan. – Onneksi valtaväylät ja niiden kunnossapito eivät kuulu kaupungille, Leppänen sanoo. – Mutta on meillä omissa käsissämme noin 270 kilometriä kaavoitettua katuverkkoa ja toinen mokoma kevyen liikenteen väyliä. Kasvavan kaupungin haaste on uusien rakennuspaikkojen kaavoittaminen ja niiden katuverkoston luominen. Asfaltoitu katuverkosto kasvaa Nokialla 1-2 prosentin vuosivauhtia, Leppänen tietää.

Se on kuin rahaa laittaisi pankkiin, mies painottaa. – Olemme suunnitellet tarjouspyyntömme aina hyvin tarkasti. Määrittelemme asfaltin koostumuksen kuhunkin käyttökohteeseen, emmekä jousta koskaan laadusta. – Oma historiani Tielaitoksella opetti minulle paljon tienhoidosta ja eri pintamateriaalien käyttömahdollisuuksista, Leppänen kertoo. – Vielä jokunen vuosi sitten suoritimme itse laadunvalvontaa, mutta nykyään velvoitamme sen, sekä tarkan dokumentoinnin urakoitsijalta.

Vaatimuksena korkea laatutaso

Asfalttikallio Oy voitti Nokian kaupungin järjestämän tarjouskilpailun kaupungin asfaltoinneista ensi kertaa vuodelle 2017. – Asfalttikallio on ollut hyvä urakoitsija, Leppänen kehuu. – Heillä on tuore, kunnossa oleva kalusto ja oma asfalttiasema naapurikunnassa Ylöjärvellä. Asfalttikallion työporukalla on hyvä ote hommiin. He osaavat käyttää puhdasta maalaisjärkeä ja suoriutuvat tehtävistään itsenäisesti, hän jatkaa. Vaikka erilaiset viranomaisluvat ja ympäristönormit ovat tiukentuneet viime vuosina rutkasti, ei perinteisen maalaisjärjen käyttö ole kielletty, Leppänen naurahtaa. Työturvallisuudessa, yleisessä käyttäytymisessä tai liikenteen ohjauksessa ei asfalttialan urakoitsijoissa ole juurikaan eroja. – Kaikkia koskevat samat säännöt ja kaikki niitä osaavat noudattaa, mies vakavoituu. – Asfalttikallion ammattimiehillä on vaan jonkinlainen ”vanhan liiton” ammattiylpeys tallella, joka näkyy työn viimeistelyssä. Toisaalta, toimivat asfalttityöntekijät kuinka tahansa, on valitusten määrä tienkäyttäjien puolelta vakio. Sitä ei saa vähennettyä millään konstilla, melkeinpä päinvastoin, ansaittuja eläkepäiviään viettävä Nokian kaupungin katumestari Markku Leppänen päättää. Asfalttikallio Oy toivottaa Leppäselle mukavia eläkepäiviä mökkeilyn ja rentoutumisen merkeissä.

– Nokian kaupungin päättäjät ovat aina ymmärtäneet sen, että katujen tulee olla kunnossa, Leppänen kehuu. Määrärahaa on budjetoitu kulloiseenkin taloustilanteeseen nähden hyvin ja olemme aina voineet olla kohtuullisen ylpeitä tiestömme kunnosta. – Olemme aina vaatineet asfaltointien urakoitsijoilta tavallista korkeampaa laatutasoa. Se johtuu sekä raskaan liikenteen määrästä, että järkevästä taloudenpidosta. Vanha kulunut sanonta, halvalla ei saa hyvää, pitää täysin paikkansa, Leppänen veistelee. – Vaatiessamme kulutuskestävyydeltään parempaa asfalttia, varmistamme sille huomattavasti pidemmän käyttöiän ja pienemmän korjaustarpeen.

Asfalttikallio vuodesta 2017

Asfalttikallio Oy:n Aluejohtaja Pirkanmaalta, Mikko Mäkelä (kuvassa oik.) kiittää hienosta yhteistyöstä ja toivottaa Markku Leppäselle mukavia eläkepäiviä.

INVESTOINTEJA YMPÄRISTÖMME PUOLESTA

sfalttikallio Oy on perustamisestaan saakka huolehtinut kuuliaisesti ympäristövelvoitteistaan. Se on huolehtinut niistä säntillisesti, aina askeleen edellä. Asfalttikallio on perustettu aikana, jolloin ympäristöasioista on puhuttu ja niistä on välitetty. Tuoreena alan yrityksenä sen kaikkia toimintoja ovat ohjanneet ympäristömme ja luontomme hyvinvointi sekä Asfalttikallio Oy on perustamisestaan saakka huolehtinut kuuliaisesti henkilöstön terveelliset työolosuhteet. Näistä ympäristövelvoitteistaan. Se on huolehtinut niistä säntillisesti, aina askeleen vakuutena ISO 14001 ympäristöjärjestelmän edellä. Asfalttikallio on perustettu aikana, jolloin ympäristöasioista on puhuttu ja niistä on välitetty. Tuoreena alan yrityksenä sen kaikkia toimintoja ovat ohjanneet sertifiointi, joka muuttaa ympäristöasiat sanoisympäristömme ja luontomme hyvinvointi sekä ta teoiksi. Asfalttikallio on jälleen kerran, hiljai-henkilöstön terveelliset työolosuhteet. Asfalttikallio jälleen investoinut kerran, hiljaisina talven tunteina, investoinut voimakkaasti sina talven on tunteina, voimakkaasti ympäristövaikutuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Asfalttikallio Oy välittää meistä, ja ympäristövaikutuksiltaan tehokkaisiin ratkaiteistä. suihin. Asfalttikallio Oy välittää meistä, ja teistä.

Kaivukone syöttää materiaalia valtavasta käytetyn asfaltin vuoresta murskaimen kitaan. Murskattu asfaltin raaka-aine kuljetetaan kuivaushalliin ja sieltä asfalttiasemalle jalostukseen.

Kierrätysasfalttituotannon tehostamista Senkkerin asfalttitehtaalla Kierrätysasfaltti tai uusioasfaltti, kutsutaan sitä millä nimellä tahansa, on aina käytettäessään ympäristöteko. Asfalttikallio on tehostanut uusioasfaltin tuotantolaitoksen toimintaa voimakkaasti kuluneen vuoden aikana. Asfaltti on itsessään varsin luonnonmukainen tuote. Se koostuu pääasiassa kivimurskeesta (yli 90 %) ja sideaineena käytettävästä bitumista, joka puolestaan tislataan raakaöljystä. Joissain tapauksissa asfalttiin lisätään täyteaineeksi kalkkikiveä, kuituja tai polymeereja. Yhtä kaikki, asfaltti on 100-prosenttisesti kierrätettävää materiaalia. Eniten asfaltin kierrätyksestä hyötyy ympäristö, mutta toi-

saalta se on myös taloudellisesti kannattavaa. Uusioasfalttia käytettäessä säästyy rutkasti kotimaista kallioperää, sekä ulkomailta tuotavaa öljyä, bitumin lähdettä. Asfalttikallion Senkkerin asfalttitehtaalla on lupa käsitellä kierrätysasfalttia 200 000 tonnia vuodessa. – Senkkerin asfalttitehtaaseen tehdyt investoinnit mahdollistavat kierrätysasfaltin tuotantomäärän lisäämisen, Asfalttikallion aluejohtaja Marko Tuokkola toteaa. Käytetyssä asfaltissa bitumi on kovempaa, mutta tarkan koostumusanalyysimme ansiosta uusioasfaltistamme tulee täysin uutta vastaavaa. – Uuteen asfalttimassaan oikein sekoitettuna, saamme käytetystä asfaltista noin puolet raaka-ainetarpeistamme. – Se on hyvin merkittävä määrä niin taloudellisesti kuin ekologisestikin, Tuokkola huomauttaa. Senkkeriin rakennettiin kaksi erillistä hallia. Suurempaan hal-

Kuvassa konepäällikkö Arho Pylkkänen. – Kaksi uutta kiviainesten kuivaushallia, sekä Asfalttikallion muut investoinnit ovat investointeja tulevaisuuteen, mies sanoo.

– Olemme yrityksenä olleet aina valveutuneita ympäristömme suhteen ja nämä investoinnit ovat hyvä esimerkki siitä, toteaa aluejohtaja Marko Tuokkola ylpeänä.

liin mahtuu käytettyä asfalttia murskattuna n. 40 000 tonnia. Pienempi sääsuoja rakennettiin puolestaan uuden asfaltin valmistuksessa käytettävälle kiviainekselle, jota halli vetää n. 10 000 tonnia. -Kiviaineksen kuivuus tehostaa sen käyttöä merkittävästi, Tuokkola kertoo. – Kuivuuden merkitys tuotantoprosessissa on niin suuri, että siihen kannattaa investoida näinkin tuntuvasti. Hallien ansiosta myös itse asfalttiaseman kapasiteettia on voitu nostaa. Siihen tehtiin talven aikana suuren mittaluokan modifikaatio, jossa bitumilinjasto ja syöttölaitteet uusittiin vastaamaan tehostunutta tuotantoa, mies valottaa.

Konekantaakin uusittu Asfaltointitöissä käytettävien työkoneiden käyttöikä on jär-

kevimmillään n. kuusi vuotta, tietää Asfalttikallion kalustosta vastaava konepäällikkö Arho Pylkkänen. – Eihän se ihan näin yksiselitteistä ole, mutta tuo on laskennallinen ohjenuoramme, mies täsmentää. – Asfalttikallion kalusto on koko asfaltointialan huomioiden varsin tuoretta, mutta yrityksen alkumetreillä hankitut koneet alkavat olla vaihtoiässä. – Koneiden luotettavuus on työssämme kaikki kaikessa ja niiden pakokaasujen puhdistuslaitteet kehittyvät vuosi vuodelta. – Syitä konekannan uusimiseen on toki muitakin, mutta luotettavuus ja ympäristönäkökohdat ovat meidän prioriteettilistallamme ykkösinä, Pylkkänen sanoo. -Koneiden keskimääräinen toimitusaika on puolesta vuodesta vuoteen, joten elämme investointien kanssa aina etuajassa. – Meillä on hyvin valveutunut henkilöstö koneiden parissa ja he raportoivat jatkuvasti kaluston kunnosta, Pylkkä-

1 Kuva antaa hieman mittasuhteita uusioasfalttituotannosta. 2

Halli talvella.

Hallin rakennusta.

4 Jos kuivaukseen tarkoitettu halli vetää sisäänsä 40 000 tonnia murskattua kierrätysasfalttia, ei materiaalia siirrellä lapiolla ja kottikärryillä. 5 Uudistunut asfalttiasema kylpee kevätauringossa.

nen valottaa. – Seuraan myös tiiviisti jokaisen koneen varaosa ja huoltotarpeita ja niiden kautta saamme arvokasta tietoa kunkin koneen kustannusrakenteesta. – Vanhoilla ja väsyneillä ei yksinkertaisesti kannata toimia, mies tietää. Asfalttikallio hankki kuluneena talvena kymmenkunta suoranaisesti asfaltointiin käytettävää uutta konetta. – Hankimme kuusi uutta jyrää, kolme asfaltinlevitintä, yhden uuden asfalttijyrsimen ja joitain muita, pienempiä koneita, Pylkkänen laskeskelee. Kaikki koneet joita ei uusittu, kävivät talven aikana läpi sertifioidun kunnostusohjelmamme, mies sanoo.

Myös muilla paikkakunnilla investoitiin Asfalttikallio siirsi asfalttiasemansa paikkaa Ylöjärvellä. Uutta asemapaikkaa voitaneen luonnehtia kiinteäksi, sillä sen odotetaan sijaitsevan nykyisellä paikallaan seuraavat kymmenen vuotta. Aseman tuotto kuluvalle vuodelle tulee olemaan n. 150 000 tonnia valmista asfalttimassaa. Alueelle rakennettiin 1500m2 sääsuoja kierrätysasfaltille, bitumirouheen kaksilinjainen syöttölaitteisto, kattohuoparouheen syöttöjärjestel-

mä sekä autovaaka. Satakunnan alati kasvavien asfalttimassatarpeiden kattamiseksi, siirrettiin liikutettava mobiiliasema Köyliöön. Asfalttiaseman kapasiteettia kasvatettiin neljällä massasiilolla, kaksoisbitumijärjestelmällä ja kierrätysrouheen syöttölaitteella. Köyliön asemalla on myös kattohuoparouheen syöttöjärjestelmä. Kattohuopahan sisältää paljon käyttökelpoista bitumia, joten sen uusiokäyttö

on kierrätystä parhaimmillaan. Lisäksi alueelle asennettiin autovaaka ja kaksi uutta bitumisäiliötä. Sekä Marko Tuokkola, että Arho Pylkkänen ovat erittäin tyytyväisiä talven aikaansaannoksiin sekä yrityksen tilauskantaan. – Meillä on loistava fiilis kaudelle 2019 ja odotamme yrityksen astuvan taas aimo harppauksen eteenpäin, miehet tuumaavat yhteen ääneen.

PiLOTTIKOULUTUKSELLA

ASFALTTIALALLE Asfalttikallio Oy ja Hyria koulutus vauhdittivat työllisyyttä yhteisellä projektillaan. Ammatillisen osaamisen pilotti perustui opetus- ja kulttuuriministeriön syksyllä 2018 Hyrialle myöntämään lisärahoitukseen. Kanta-Hämeen ja Uudenmaan yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytysten parantamiseen tarkoitettu rahoitus vauhdittaa työllisyyttä ja edesauttaa osaavan työvoiman saatavuutta. Pilottirahoituksen avulla Asfalttikallio ja Hyria kykenivät suunnittelemaan tehokkaimman mahdollisen opetusohjelman, jonka avulla asfaltointialalle saatiin uusia tekijöitä.

Kuin vahingossa liikkeelle Asfalttikallion ja Hyrian välinen yhteistyö lähti liikkeelle, toisaalta vahingossa, toisaalta Hyrian tehokkaan jalkautumisen ansiosta. – Meillä oli oma info-piste hyvinkääläisessä kauppakeskuksessa, Hyrian työelämäpalveluiden asiakkuuspäällikkö Merja Putus kertoo. Joku Asfalttikallion henkilöstöstä oli huomannut sen ja kävi kysymässä löytyisikö meiltä työssäoppijoita, hän jatkaa. – Otin yhteyttä Asfalttikallioon, jossa yrityksen kehityspäällikkö Juha Hällfors innostui asiasta. Asfalttialan kausiluontoisuuden takia asia siirrettiin syksylle 2018. Merja ja Juha neuvottelivat asiasta ja molemmilla tahoilla oli selkeä intressi viedä projektia eteenpäin. – Ehdotin Asfalttikalliolle Elinkeino, - liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) RekryKoulutusta, jossa koulutuksen kustannukset jaetaan yrityksen ja ELY:n kesken, Merja Putus kertoo. – Asfaltointialan kausiluonteisuus oli kuitenkin ELY-keskukselle arveluttavaa, ja siinä vaiheessa keksimme opetus- ja kulttuuriministeriön. Teimme vaadittavat paperityöt, ja saimme sieltä vihreää valoa projektin rahoituksen suhteen, Putus hymyilee.

Tuumasta toimeen Kun taustat ja rahoitus oli saatu kuntoon, alkoi toteutus. Asfalttikallio ja Hyria suunnittelivat yhdessä opetusohjelman, johon kuului kuukausi teoriaa ja toinen kuukausi työssäoppimista. Koulutus sisälsi kaikki tarvittavat pätevyyskortit, eli työturva, tulityö, tieturva ja ensiapu. Kun haku oli julkaistu ja sen määräaika umpeutunut, oli Hyria vastaanottanut 51 hakemusta. – Hakemusten määrä yllätti meidät positiivisesti, Putus iloitsee. Toinen ilonaiheemme oli, että löysimme kouluttajaksemme juuri eläköityneen asfalttialan konkarin, Pekka Nielikäisen. Hakijoiden elämäntilanne, koulutus ja työhistoria olivat erittäin kirjavia ja hakijoiden sukupuolijakauma oli 50/1, miesten hyväksi.

Hyrian työelämäpalveluiden asiakkuuspäällikkö Merja Putus

Asfalttikallion toimitusjohtaja Antti Kalliomaa piti kurssilaisille tervetulopuheen omalla räiskyvällä tyylillään.

Asfalttikallion kehityspäällikkö Juha Hällfors

Asfalttia levitetään vielä vuosikymmeniä, eikä se onnistu virtuaalisesti konttorilta käsin!

– Valitsimme yhdessä hakijoiden joukosta mielestämme 20 alalle sopivinta haastatteluun ja heistä kolmetoista aloitti koulutuksen, Putus taustoittaa. – Valintakriteereinämme (kirjallisen kokeen lähettäneistä) olivat oikea asenne ja motivoituneisuus. – Koulutuksen aloittaneiden ikähaarukka on 20-50 v, kaikki ovat miehiä ja he vaikuttavat todella haluavan alalle, hän kuvailee. He ymmärtävät työn henkisen sekä fyysisen rasittavuuden ja ovat todella reippaita, sosiaalisia ja avoimin mielin olevia ihmisiä. Hyria tuottaa vastaavia koulutuksia monelle muullekin erikoisalalle, eli heillä on todella paljon kokemusta vastaavien projektien läpiviennistä. – Olemme mielestäni onnistuneet mainiosti yhdistämään töiden tarjoajia ja työtä haluavia ihmisiä, Merja Putus tuumaa. – Odotan todella mielenkiinnolla tämän kokonaisuuden yhteenvetotilaisuutta syksyllä.

– On aina mukava kuulla onnistumisestamme työllisyyden parantamisessa, sekä asfaltointialaa vastaavien, työvoimapulasta kärsivien alojen rekrytointiongelmien avustamisessa.

Teoriasta käytäntöön Koulutuksen aikana ryhmästä karsiutui yksi henkilö, joten teoriavaiheen läpäisi 12 miestä. – He ovat todella halukkaita ja motivoituneita vastaamaan käytännön haasteisiin, Asfalttikallion kehityspäällikkö Juha Hällfors tietää. – Järjestimme toimitiloissamme tervetulotilaisuuden, jossa kertasimme kaikki alaa koskevat toimintamallit. Samassa yhteydessä pidämme perehdyttämiskoulutuksen, jonka he kyllä joutuvat käymään läpi vielä työmaakohtaisestikin, Juha jatkaa. – Sekä jaamme jokaiselle turvallisen varustuksen työmaaolosuhteisiin.

– Tervetulotilaisuuden avasi Asfalttikallio Oy:n toimitusjohtaja Antti Kalliomaa. Kalliomaa kertoi puhdasta faktaa yrityksestä ja kertoi omasta, 46 vuoden urastaan alalla. – Sieltä lapion ja kolan varresta minäkin aloitin, Kalliomaa sanoi. – Vaikka suoritin välillä Tekun, (Teknillinen opisto) niin kyllä se suurin oppi tuli kentältä, mies totesi. Kalliomaa kertoi myös värikkäällä tavallaan alan näkymistä, todeten, että emme missään tapauksessa ole historiaa. – Asfalttia levitetään vielä vuosikymmeniä, eikä se onnistu virtuaalisesti, konttorilta käsin, hän heitti. – Ala ei ole ikärasistinen, eikä sukupuolisidonnainen, Kalliomaa veisteli. Täällä riittää, kun suoriutuu tehtävistään joukkueen mukana, eikä lähde sooloilemaan. Kalliomaa toivotti ryhmän tervetulleeksi ja kiitti, että he ovat lähteneet rohkeasti projektiin mukaan. – Pyrimme olemaan rohkeutenne arvoisia ja tarjoamaan aidon ja rehellisen mahdollisuu-

Taustalla seisova Asfalttikallion aluejohtaja Marko Tuokkola painotti puheessaan maalaisjärjen käyttöä, sekä työturvallisuutta. Älä telo itseäsi, äläkä muita, oli miehen viesti.

Intoa uhkuen

den valitsemallenne uralle. Tilaisuutta jatkoi aluejohtaja Marko Tuokkola. Hän paneutui enemmän työmaaolosuhteisiin ja kertoi oman historiansa, kuinka hän aloitti 15-vuotiaana alalla, mestari-kisälli periaatteella. – Eivät ne silloiset mestarit mitään pedagogian ihmeitä olleet, mutta ottivat juniorin miehekkäästi vastaan, hän naurahti. Tuokkola kertoi hyvin yksityiskohtaisesti työnkuvasta ja heitti toiveen, että jonain päivänä tästäkin porukasta ilmaantuisi uusia perämiehiä asfaltinlevitykseen. Työturvallisuudesta mies ”paasasi” voimakkaasti ja kertoi Asfalttikallion filosofian olevan, terveenä töihin ja töistä kotiin. Tuokkola velvoitti ryhmää muistamaan kaksi sääntöä: ”Ette satuta itseänne, ettekä satuta muita.” Näillä miehen mukaan pääsee pitkälle. Ja lopuksi hän heitti; kun yrittää tosissaan, meidän porukassa pärjää aina.

Kahdentoista miehen ryhmä on hyvä läpileikkaus suomalaisesta miehestä. Laaja ikähaarukka, erilaiset historiat niin työelämän, kuin koulutuksen saroilla ja jokaisella selvä palo asfalttialalle. Kuva ilman paitaa auringonpaisteessa lapioon nojaavasta adoniksesta ei ole miesten kuva asfalttimiehestä tai, jos oli, niin se on Hyrian koulutuksessa karissut pois. Hyvä niin, sillä totuus on nykyään varsin toisenlainen. Työvaatetus on tarkoin määritelty viranomaisten puolelta, eikä Asfalttikalliolla livetä niistä nimeksikään. Jännitys on käsin kosketeltavaa ja kysymyksiä tulvii jokaisen mieleen. Toiset uskaltavat kysyä niitä ääneen ja toiset kuuntelevat tarkkaavaisesti. Hyvältä vaikuttaa. Asfalttikallion työmaapäällikkö Joni Tuulaniemi kertoi puhdasta konkretiaa seuraavana päivänä alkavasta työssäoppimisjaksosta. Hän kertoi jokaiselle seuraavan aamun kohteen ja kohteiden erityispiirteet. Tuulaniemi opasti sujuvasti myös käytännön toimista, kuten mitä ottaa töihin mukaan. – Muistakaa vesi, oli miehen tärkeä sanoma. Työmailla on kuuma ja työtehtävät raskaita, joten vettä mukaan, hän painotti. Juha Hällfors piti vielä kerran luennon työturvallisuudesta, josta miehen mukaan ei koskaan puhuta liikaa. Samoin Hällfors kertoi yleisestä käyttäytymisestä, mediakäyttäytymisestä ja monista muista huomioitavista seikoista. – Hällfors painotti myös itsestäänselvyyttä, nollatoleranssia päihteiden suhteen, jonka tiimoilta suoritetaan talossa pistokokeita. Hällfors kertasi ryhmälle toimintaohjeet mahdollisia tapaturmatilanteita varten ja ohjeisti työterveyshuollon ja vakuutusten pelisäännöt.

Asfalttikallion työmaapäällikkö Joni Tuulaniemi

TULEVAISUUDEN asfalttialan ammattilaista Toimittaja poimi ryhmästä kaksi varsin erilaisen taustan omaavaa tulevaisuuden asfalttialan ammattilaista. Esitimme miehille kahdeksan kysymystä ja saimme niihin, yllättävä kyllä, varsin samankaltaiset vastaukset.

1. Kuka olet? 2. Aiempi työhistoriasi? 3. Miksi hait kurssille? 4. Millä mielellä ensimmäiseen harjoittelupäivään? 5. Työllistyitkö? 6. Mitä teit kuukauden? 7. Tykkäsitkö? 8. Haluatko jatkaa asfalttialalla?

1 Toni Elsinen, 37 -vuotias suomalainen perusäijä. 2

Minulla on työkokemusta rakennusalalta sekä siivouksesta. Harvapuheisempi Elsinen lisää vielä, että myös ikkuna-asentajana on työskennelty.

Olen yrittänyt päästä alalle pitkään ja hakenutkin asfalttialan töitä, mutta vielä ei ole natsannut. Nähtyäni sattumalta ilmoituksen, hain paikkaa välittömästi. Fyysiset työt sopivat minulle ja asfalttiala on aina vaikuttanut kiinnostavalta.

Hyvällä mielellä. Tämä on elämäni tilaisuus myydä itseni alalle. Tulen imemään tietoa kuin sieni ja teen varmasti parhaani.

Työllistyin. Allekirjoitin juuri kauden loppuun ulottuvan työsopimuksen.

Lähdin heti levitysryhmän matkaan. Olin koko kuukauden samassa porukassa ja kiersimme ympäri pääkaupunkiseutua. – Aluksi minulle tuli ihan ”miehekkäät” rakot sekä käsiin, että jalkoihin, mutta se ei menoa haitannut. Lapio on tullut tutuksi työkaluksi, Toni naurahtaa.

Kyllä tykkään, mies huudahtaa. Olen aivan into piukassa, onhan tämä työ, josta olen kauan haaveillut. – Työporukka otti minut hienosti vastaan. – En tuntenut missään vaiheessa oloani ulkopuoliseksi ja tein kuuliaisesti kaiken mitä pyydettiin ja mihin opastettiin.

Kyllä haluan. Kun vihdoin pääsin alalle, tulen pitämään huolen siitä, että saan jatkaa valitsemallani tiellä. – Pidän kovasti työnkuvasta ja siitä, että saan jatkossa omistaa talvet perheelle ja tehdä kesällä kovasti töitä. – Oli hieno kokonaisuus tämä koulutus ja voin suositella sitä kaikille alasta kiinnostuneille, mikäli vastaavia järjestetään jatkossakin, Elsinen päättää.

1 Marko Iaria, 49 -vuotias Italiasta 23-vuotiaana Suomeen muuttanut jalkapallofanaatikko. Minulla on kaksoiskansalaisuus, sillä äitini on suomalainen ja isäni puolestaan italialainen.

Jos puhumme ajastani Suomessa, on minulla suoritettuna lähihoitajan koulutus, varsin puhelias mies toteaa. Olen työskennellyt päiväkodin hoitajana, ahtaajana satamassa, ja terästehtaalla monipuolisissa teräsalan töissä. Terästehtaalla vierähti 15 vuotta ja viihdyin siellä hyvin. Yritys valitettavasti lopetti toimintansa, jolloin jäin hetkeksi työttömäksi. Työllistyin kuitenkin varsin nopeasti uudelleen ja työskentelin makkaratehtaalla vaihetöissä.

Kun näin ilmoituksen, innostuin heti, mies räiskyy. – Otin makkaratehtaalta lopputilin ja päätin, että haluan asfalttiasemalle töihin. Hyrian koulutusjakso oli mielenkiintoinen ja olen onnellinen, että minut valittiin jatkoon. Uskon, että positiivinen asenteeni ratkaisi.

Hyvällä mielellä. Tähän pyrin ja tähän olen päässyt. Tulen tekemään parhaani ja ansaitsemaan paikkani mukavalta vaikuttavassa työyhteisössä. Kiitos kaikille saamastani mahdollisuudesta.

Työllistyin. Pirun hyvä juttu, ihan mahtavaa, mies iloitsee. Siellä on niin hyvä ilmapiiri ja vaihteleva, mielenkiintoinen työ, että en ole uskoa tätä todeksi.

Olin ensin kaksi viikkoa Senkkerin asfalttitehtaalla tutustumassa asfaltin valmistukseen. Tein siellä kaikkea tehtaan ja sen ympäristön kunnossapitoon liittyvää. Toiset kaksi viikkoa menin levitysryhmän mukana. Asfaltoimme pihoja, siltoja, katuja, ihan kaikkea, Marko luettelee. Lapio ja kola tulivat tutuiksi ja käteni ovat aivan rakoilla, mies nauraa ja esittelee käsiään, jotka näyttävät todella ”työmiehen käsiltä”.

Ihan hirvittävästi, Italian mies iloitsee. – Massaporukka on mun juttuni. Porukassa on samanlaisia lörppäsuita kuin olen itsekin ja juttu lentää. – He kaikki ottivat minut vastaan kuin vanhan tutun ja opettivat tehtäväni mukavalla tavalla. – Ymmärsivät, että olen noviisi, joka on ensimmäistä kertaa työmaalla. – Kaikkein mukavinta oli se huolenpito, jota ryhmältä sain. – Tuntui, että he oikeasti välittävät minusta ja turvallisuudestani, Marko kiittää.

Ehdottomasti! - Tämä on minun alani. Tulen tekemään ahkerasti koko kauden hommia ja kun talvi koittaa, lähden kotikonnuille Italiaan. Seuraan Serie A:n matseja, teen kotihommia siellä ja odotan keväällä kutsua töihin. – Olen onnellinen siitä, että Hyria ja Asfalttikallio järjestivät koulutuksen ja, että minut valittiin siihen mukaan. – Loppu oli itsestäni kiinni ja tässä ollaan.

Asfalttikallio Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tero Lahtinen. Miehellä on vankka 14 vuoden kokemus asfalttialalta.

ALAN TUNTEVA

ENTINEN ”ASFALTTIMIES”

sfalttikallio Oy:n hallituksen puheenjohtajana keväällä aloittanut Tero Lahtinen tuntee asfalttialan erityisen hyvin. Lahtinen aloitti uransa asfaltointialan yrityksen kehityspäällikkönä 1984. Siitä miehen tie vei suuren kansainvälisen, pörssinoteeratun asfaltointiyrityksen vientijohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Lahtinen ehti viettää asfalttialalla 14 vuotta, kunnes hän siirtyi mattoalalla toimivan perheyrityksen toimitusjohtajaksi.

jokainen ymmärtää, että pikitiet eivät voi olla kunnossa, Lahtinen huokaa. Päällystettyjen teiden määrä on lisääntynyt tuosta ajasta huomattavasti, liikennemääristä puhumattakaan. – Vaikka alan toimijat ovat tehostaneet toimintojaan valtavasti, ei ole mitenkään mahdollista pitää teitämme kunnossa nykyisellä rahavarannolla. – Kyllähän se välillä ihan hävettää tuolla maanteillä liikkua, mies tokaisee. Lahtinen uskoo tuovansa Asfalttikallion toimintaan nimenomaan liiketoiminnan osaamista. – Olen seurannut yrityksen toimintaa ja Antin kanssa ajatuksia vaihtanut, koko Asfalttikallion seitsenvuotisen historian ajan. Se, että kutsuivat minut hallitustoimintaan mukaan, juontuu varmasti yhteisestä historiastamme, sekä siitä, että tulen tyystin talon ulkopuolelta, Lahtinen miettii. – Voimme heitellä ideoita ja kehitysehdotuk-

Tero Lahtinen ja Asfalttikallion toimitusjohtaja Antti Kalliomaa ovat olleet aikoinaan työkavereita. Vaikka Lahtisella vierähti reilu 20 vuotta täysin eri kuvioissa, on miesten yhteydenpito säilynyt. -Toistakymmentä vuotta Antin työkaverina oli hienoa aikaa, Lahtinen muistaa. – Kun hän pyysi minua mukaan Asfalttikallion hallitustoimintaan, otin tehtävän kunnialla vastaan. Lahtinen on hallituksen ainoa jäsen, joka ei ole yhtiön osakas.

sia puolin ja toisin, hyviä ja huonoja, mies naurahtaa. Asfalttikallio on kasvanut niin kaluston, henkilöstön, kuin liikevaihdonkin osalta nopeassa ajassa yhdeksi maamme johtavista asfaltoinnin parissa toimivista yrityksistä. – Hallittu kasvu ja oikeat strategiat sen saavuttamiseen ovat omia vahvuuksiani, mies kertoo. – Tulemme yhdessä hallituksen kanssa luomaan uutta, maltillisempaa kasvustrategiaa, hän jatkaa. – Ja käymään tarkoin läpi yhtiön liiketoiminnalliset

Tiestön kunto ihmetyttää

suunnitelmat.

Päällystettyjen teiden kunto Suomessa on heikko. – Jos tiestön kunnossapidon määrärahat ovat 1960-luvun tasolla, voi

liikkeenjohdollinen näkemykseni haluttiin valjastaa käyttöön,

Tunnen asfalttialan liiketoimintana hyvin ja uskonkin, että Tero Lahtinen päättää.

KIERRÄTYS JA ENERGIATALOUS TEHOKKAIMMIKSI 23-vuotias Olli Kalliomaa on työskennellyt säännöllisen epäsäännöllisesti Asfalttikallion palveluksessa jo viitisen vuotta. Mies aloitti talossa 18-vuotiaana, kooten uuden toimitilan toimistokalusteet muuton yhteydessä. Pari kesää kuluivat pääosin toimistohommissa ja satunnaisesti asfaltinlevityksessä, milloin missäkin lisäkäsiä tarvittiin. Kalliomaa suorittaa parhaillaan lopputyötään (diplomityö) valmistuakseen tekniikan maisteriksi vielä kuluvan vuoden aikana. Kalliomaa aloitti opintonsa Aalto-yliopistossa opiskellen kone- ja rakennustekniikkaa, siirtyen sieltä Lappeenrannan Teknilliseen yliopistoon tuotantotalouden opintoihin. Energiatalous ja kierrätys sekä niiden kehittäminen ovat olleet miehen intohimona koko opiskeluajan ja näihin hänen lopputyönsäkin keskittyy. Sivuaineekseenkin Kalliomaa valitsi energiatalouden.

Kierrätyksessä vielä tekemistä Kierrätyksessä on vielä paljon tekemistä, ihan taloudellisessakin mielessä, Olli Kalliomaa aloittaa. Se, että saamme asfalttialalla kierrätyksen kestävän kehityksen tasolle, vaatii myös yhteiskunnalta toimia. – Me alan toimijat emme voi, emmekä edes saa kierrättää niin paljon kuin kykenisimme, mies kertoo. Kierrätystoiminta ja asfalttiliiketoiminta on ympäristöviranomaisen tarkan valvonnan alla. Meille asfalttimassan valmistajillekin olisi edullisempaa valmistaa kierrätysmassaa, kuin aina täysin uutta asfalttia. – Bitumin uusiokäyttöön olisi paljon helppoja keinoja, joilla saavutettaisiin hyviä tuloksia. Koko tuotantoketjun kehittäminen on tavoitteemme, joka johtaisi myös kierrätystoimiemme kehitykseen. – Toisaalta, sitä (tuotannon kehittämistä) on vuosia mietitty ympäri maailman isollakin rahalla, joten tuskin minäkään tulen ihan heti mitään mullistavaa keksimään, kaikki lähtee pienistä muutoksista, Kalliomaa nauraa.

Energiatalouteen paineita tilaajien puolelta Asfaltointialla toimiville yrityksille annetaan energiataloudellista painetta enenevissä määrin. Energiatehokkuus sekä päästöjen alentaminen näkyvät voimakkaasti jo tarjouskilpailu vaiheessa. Varsinkin julkisen puolen kohteissa niiden toteuttaminen on haastavaa, ellei välillä jopa mahdotonta. Kalliomaa perehtyy lopputyössään voimakkaasti energiatalouden tehostamiseen ja pyrkii sen avulla edesauttamaan koko toimialan mahdollisuuksia suoriutua alati kiristyvistä vaatimuksista. – Meillä Asfalttikalliolla on toteutettu jo monia merkittäviä toimenpiteitä, joilla energiataloutta on saatu kohenemaan, mies kertoo. Yksi ratkaisevista tekijöistä tapahtuu asfalttiasemilla, joissa asfalttimassaa joudutaan kuumentamaan tiettyyn lämpötilaan. – Lämpötilan saavuttaminen juuri oikeaksi vaatii aina energiaa ja sitä energiaa haluamme tuotettavan ekologisemmin. Samoin massan kuumennus vain vaadittavaan lämpötilaan, eikä astettakaan yli, on yksi tulevaisuuden

haasteistamme. – Pieneltä kuulostavia seikkoja, mutta valtavia säästöjä vuositasolla, Kalliomaa laskeskelee. – Niin ja tietysti se kiviaineksen esikuivatus, mies jatkaa, kukaan ei tahdo ymmärtää kuinka paljon energiaa kosteudesta eroon pääsy vaatii. – Minun on kuitenkin perehdyttävä vielä paljon tarkemmin as-

Intohimoinen energiatalouden ja kierrätyksen puolesta puhuja Olli Kalliomaa on työskennellyt Asfalttikallion palveluksessa viitisen vuotta. Valmistuttuaan tekniikan maisteriksi mies toivoo voivansa kehittää toimialaa energiatehokkaammaksi sekä puhtaammaksi.

falttiaseman toimintaan sekä itse levitystyöhön ja kartutettava tietotaitojani, jotta voin suunnitella tarkkoja säästötoimenpiteitä. Asfalttikallio on ollut hyvä talo toimia, sekä oppia. – Ala on mieluisa pitkälti sen takia, että täällä on tehty paljon toimenpiteitä ja tekemätöntäkin sarkaa riittää vielä pitkälle tulevaisuuteen, Kalliomaa sanoo. – Usein se on raha tai oikeastaan sen puute, joka ajaa meitäkin suoriutumaan joistain tehtävistä ”rimaa hipoen”. – Vaikka meillä kaikilla on yhteinen ajatusmaailma puhtaammasta huomisesta, ajavat valtiovallan toimenpiteet määrärahojen jatkuvalla vähentämisellä meidät ahdinkoon. – No, otetaan selkä suorana haasteet vastaan ja kehitetään toimialaamme energiatehokkaammaksi ja puhtaammaksi, Olli Kalliomaa päättää.

Tuoretta asfalttia ja upeat maisemat Himoksen länsihuipulla. Välillä asfalttimiehetkin pääsevät työskentelemään upeisiin maisemiin.

PIKITIE HIMOKSEN HUIPULLE 36

Jämsä on vireä kaupunki keskellä Suomea, Päijänteen rannalla. Se on perinteinen teollisuuskaupunki, joka tunnetaan myös kauniista luonnostaan sekä Himoksen ja Päijänteen suomista monipuolisista vapaa-ajanvietto mahdollisuuksistaan. UPM:n Jokilaakson tehtaat sekä Patrian ilmailuja komposiittiteollisuus lienevät Jämsän tunnetuimpia yrityksiä, joiden ympärille on rakentunut laajalti muutakin yritystoimintaa sekä niiden edellyttämää infrastruktuuria. Pinta-alaltaan kaupunki on asukaslukuunsa (n. 20 600) verrattuna huomattavan laaja, 1824 neliökilometriä. Laajan pinta-alan ja kuudesta eri taajamasta koostuvan kaupungin tienhoidolta vaaditaan paljon sekä työtä, että rahavaroja. Teollisuuden tuoman raskaan liikenteen vuoksi Jämsässä on pitkään asfaltoitu keskimääräistä paremmin. Pohjatyöt on tehty huolellisesti ja asfalttia on levitetty totuttua vahvempi kerros. Näillä toimenpiteillä kaupungissa on säilynyt kohtuullisen hyvä tiestö, vaikka kukkaron nyörejä on kiristetty täälläkin.

Hinta ratkaisee Vaikka Jämsässä raskaan liikenteen osuus on keskimääräistä suurempi, huomioidaan liikenneväylien rakentamisessa tasapuolisesti kaikki eri liikennemuodot. Kaupungin alueella on lähes 200 kilometriä katuverkostoa ja niiden huolellisella suunnittelulla, rakentamisella ja ylläpidolla luodaan toimiva elinympäristö. Katujen rakennus- ja saneerauskohteet määritellään kolme kertaa vuodessa hyväksyttävässä työohjelmassa. – Asfaltointien, kuten muidenkin urakoiden tarjouskilpailut julkistetaan kerran vuodessa, Jämsän kaupungin maanrakennusmestari ja vt. katumestari Juha Hämelahti toteaa. 12 vuotta kaupungin palveluksessa toiminut Hämelahti tiedostaa, että määrärahaa voisi olla enemmänkin. – Tunnustan kyllä, että osa katuverkostamme on valitettavan heikossa kunnossa. Asfaltoinnit jäävät välillä roikkumaan ihan puhtaan rahan puutteen vuoksi. – Meille ei silti tule juurikaan negatiivista palautetta tiestömme kunnosta, hän jatkaa. Suurin osa palautteesta tulee talvikunnossapidosta, vaikka siinäkin teemme aina parhaamme. – Resurssimme riittävät, toki rimaa hipoen, pitämään olemassa olevan katuverkon kunnossa, mutta uusille katuhankkeille ei varoja tahdo löytyä. – Katujen saneerauskorjauksissa asfaltoinnin osuus kokonaishin-

nasta on mitättömän pieni ja sitä ihmiset eivät aina tahdo ymmärtää, Hämelahti valottaa. Kyllä pääosa hinnasta muodostuu putki- ja kaapelitöistä, sekä asfaltin pohjatöistä. Jämsässä asfaltointien pohjatyöt eivät kuulu asfalttiurakoitsijalle kuin ainoastaan päällimmäisen hienokerroksen osalta. Vuoden 2019 kaupungin asfaltointeja koskevan tarjouskilvan voitti Asfalttikallio, ensimmäistä kertaa. – Saimme määräaikaan mennessä puolenkymmentä tarjousta ja Asfalttikallion tarjous oli niistä halvin, Hämelahti toteaa. - Tarjouskilvassa jokainen kriteerimme täyttävä urakoitsija on tasavertaisesti samalla lähtöviivalla ja halvin hinta ratkaisee. Kuluvan vuoden urakka sisälsi reilut 10 000 neliömetriä asfaltoitavaa pintaa. Asfalttimassan määrällä mitattuna se on n. 1200- 1300 tonnia. Määrä on pieni verrattuna moneen aikaisempaan vuoteen, sillä joinain vuosina se on ollut lähes kuusinkertainen.

Pitkä yhteistyö Kimmo Kukkosen kanssa Asfalttikallion Keski-Suomen aluepäällikkö Kimmo Kukkosella on pitkä historia Jämsän kaupungin kanssa. – Ensimmäiset asfaltoinnit olen kaupungille tehnyt lähes 30 vuotta sitten, mies laskee. Joitain vuosia on välillä menty niin, että en ole

Himoksen jyrkkään rinteeseen rakennettujen katujen kunnossapito helpottuu valtavasti asfaltoinnin ansiosta. Keväisin sulamisvedet ja syksyisin sateet eivät enää huuhdo katujen pintaa rikki.

tikallion kalusto on viimeisien normien mukaista ja ulkoasultaan erottuvaa. – Siisti kalusto, siistit tekijät ja siisti työnjälki, mies kehaisee. Vuoden 2019 kokonaisurakan suurin kohde on Himoksen alueen katuverkosto. Himos on yksi maamme merkittävimmistä matkailukohteista, jossa liikkuu suuri määrä liikennettä ympäri vuoden. Sen katuverkosto, varsinkin huipulle menevät kadut, ovat liian pitkään olleet pääosin sorapäällysteisiä, joiden kunnossapito vaatii paljon aikaa, energiaa ja ihan puhdasta rahaa. Kesäkuun aikana Himoksella on päällystetty yli 6000 m2 teitä ja niistä valtaosa jyrkissä rinteissä. – Himoksen katuverkoston päällystäminen on ollut jo vuosia tapetilla, sillä jyrkkiin rinteisiin rakennetut kadut eivät sorapintaisina yksinkertaisesti toimi, Hämelahti sanoo. - Näiden katujen asfaltointi maksaa ylläpitokulujen vähenemisellä itsensä hetkessä takaisin, mies miettii.

ollut niissä mukana, mutta ne vuodet voidaan laskea yhden käden sormin. Astuessani kaupungin palvelukseen 12 vuotta sitten, oli Kimmon ryhmä hoitamassa asfaltointeja, Juha Hämelahti muistaa. – Tulin itse konsultin tehtävistä maanrakennuspuolelta tänne töihin, enkä silloin tuntenut niin tarkasti kaupungin toimintatapoja, enkä tiennyt läheskään kaikkea asfaltoinneista, mies jatkaa. – Kimmo otti minut silloin asiallisesti vastaan, vaikka melko noviisi olinkin. – Niistä ajoista lähtien on yhteistyömme ollut luotettavaa ja rehellistä, puolin ja toisin. Asfalttikallio on varsin tuore toimija Keski-Suomen alueella, mutta Kimmon kanssa toimiessa sillä ei ole mitään merkitystä. – Olemme saaneet Asfalttikallion toimista jopa positiivista palautetta ja se on melko harvinaista, Hämelahti naurahtaa. He ovat alansa ammattilaisia ja hoitavat työnsä suurella intohimolla sekä ammattiylpeydellä. Asfalt-

Kuvassa Jämsän kaupungin maanrakennusmestari ja vt. katumestari Juha Hämelahti sekä Asfalttikallion Keski-Suomen aluepäällikkö Kimmo Kukkonen.

Asfalttikallio Oy on sataprosenttisesti suomalainen asfaltoinnin ja maanrakentamisen palveluja tarjoava yritys.

MERKITTÄVIMPIÄ PÄÄLLYSTYSURAKOITA 2019 •

Tienpäällystysurakka DHJ EPO ELY ET 1 2019

•

Päällysteiden paikkausurakka KIMPPA 2019-2020

•

Tienpäällystysurakka DHJ PIR ELY RC 2018-2020

•

Päällysteiden reikäpaikkausurakka (REPA) VAR ELY 2019-2020

MERKITTÄVIMPIÄ ASIAKKAITAMME 2019

TILAA MEILTÄ

Kunnat & kaupungit, esim. Helsinki, Ikaalinen, Jämsä,

• • • • • • • • • • • •

Eura, Eurajoki, Keuruu, Kuortane, Loimaa, Mänttä, Nokia, Pori, Raasepori, Ruovesi, Sipoo, Tampere, Vilppula, Virrat

ASFALTTIKALLION HALLITUS • • • •

Jukka Elg, jäsen Antti Kalliomaa, jäsen Karl Sjöblom, jäsen Tero Lahtinen, puheenjohtaja

Päällystystyöt Massanvaihdot Kivetystyöt Mastix-vesieristystyöt Remixer-työt Kuumennuspintaustyöt Asfaltin jyrsintätyöt Asfalttimassan myynti Kokonaisurakointi Siltapäällysteet valuasfaltilla Sirotepintaustyöt Kurkofalt

KALUSTOMME TEITÄ VARTEN Asfalttiasemat

Jyrsimet

Asfalttikallio Oy:llä on 6 asfalttiasemaa, 1 kiinteä ja 5 mobiilia.

Asfalttijyrsimiä on 5 kpl ja ne soveltuvat kaiken kokoisiin töihin pihoilta moottoriteille.

Kiinteä asfalttitehdas sijaitsee Tuusulassa Senkkerin kiviainesalueella. Asfalttitehtaan tuotanto palvelee koko pääkaupunkiseudun omia levitysryhmiä ja ostavia asiakkaita. Mobiiliasemilla voimme urakoida joustavasti ympäri Suomea ristiin rastiin asiakkaita palvellen. Yksi mobiiliasema on lukittu pysyvästi palvelemaan Pirkanmaan asiakkaita. Asfalttikallion kaikki asemat pystyvät hyödyntämään kierrätysasfalttia, parhaimmat niistä jopa 70 %:iin asti. Valmistusprosesseja kehitetään jatkuvasti tukemaan korkeampia kierrätysmääriä ja pienentämään energiankulutusta sekä päästöjä ilmastoon.

Jyrät Jyriä löytyy yli 40 kpl, pienistä aina raskaisiin 2 valssitäryja kumipyöräjyriin yli 10 t:n painoluokassa. Uusiopintauskalusto Vanhan asfaltin uudelleenkäyttöä varten talosta löytyy kuumennusgrillejä 5 kpl, MPKJ-laitteita 2 kpl ja 1 kpl Remixer-koneita. Kalustomme mahdollistaa korjaukset tienpäällä pienellä lisämassalla. Menetelmät säästävät myös energiaa, luontoa ja rahaa.

Asfaltinlevittimet

Arsenaalista löytyy myös Sippi-kalusto, jolla voidaan korjata ja päällystää hiljaisempia tieverkon osuuksia.

Asfaltinlevittimiä on 20 kpl, ja ne soveltuvat päällystystöihin pienestä pihasta aina lentokentän kiitotien päällystämiseen asti.

Asfalttikalliolta löytyy asfalttiin liittyen kaikki työn edellyttämät koneet ja laitteet, sekä siihen tarvittava osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta.

Sydänmaantie (vt 18) saa uuden lähes 30 kilometrin pätkän uutta sileää ja kestävää pinnoitetta. – Kuvan tieosuus välillä Veneskoski-Putula oli niin huonossa kunnossa, että se luettiin liikenteellisesti vaaralliseksi. ELY-keskukset mittaavat ja arvioivat keväisin tiestöjensä kunnon ja ne laitetaan kunnostuksen vaativaan tärkeysjärjestykseen. – Listaa lähdetään purkamaan järjestyksessä niin pitkälle kuin rahat riittävät, insinööri Timo Kulmala kertoo. – Valitettavasti tänä vuonna rahat eivät pitkälle riittäneet, mies huokaa.

ASFALTTIKALLIO

PÄÄLLYSTÄÄ POHJALAISMAAKUNNISSA

telä-Pohjanmaan ELY-keskuksen projektipäällikkö, insinööri Timo Kulmala on huolissaan. Hän on huolissaan maanteiden kunnosta omalla vastuualueellaan Etelä-Pohjanmaalla, eikä koko valtakunnan tieverkoston kuntokaan miestä hymyilytä. Tällä hetkellä huonokuntoisia, osin jopa vaarallisia maanteiden päällysteitä on pohjalaismaakunnissa noin 900 kilometriä. Silti vuonna 2019 teitä päällystetään vain hiukan alle 150 km.

Lähes 20 vuotta ELY-keskuksen projektipäällikkönä toiminut Timo Kulmala.

Jotta pysyttäisiin vallitsevassa, hyvin huonossa tilanteessa tiestömme osalta, tulisi kulkuväyliä päällystää alueellamme noin 500 kilometriä vuodessa, mies laskee. – Pienemmät paikallistiet ja kevyenliikenteen väylät jäävät täysin vaille huomiota, sillä kaikki vähäiset resurssit keskitetään pääteille. Huonokuntoinen maantieinfra kuormittaa ympäristöä, haittaa tienkäyttäjiä sekä hidastaa elinkeinoelämän kuljetuksia ja näin ollen lisää myös niiden kustannuksia, Kulmala tuumaa. – Vielä kaksi vuotta sitten rahoituksemme riitti tuohon ylläpitävään korjaukseen, noin 450 kilometriin, mutta viime vuodelle määrä putosi jo alle 300 kilometrin. Tälle vuodelle Pohjalaismaakuntien päällystysohjelma siis puolittuu edellisvuodesta ja koko maassa maanteitä päällystetään noin 40 % viime vuodesta, mies huokaa.

Asfalttikallio urakoimaan 2019 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen, viime vuodesta puolittuneen päällystysohjelman urakkatarjouksen voitti Asfalttikallio Oy. – Asfalttikallio Oy urakoi ensimmäistä kertaa vuotuista ohjelmaamme, Timo Kulmala sanoo. Saimme jälleen kerran kaikilta kynnelle kykeneviltä asfaltointialan yrityksiltä tarjouksen, joista Asfalttikallio oli edullisin.

Timo Kulmala (ELY) kolaa ja Asfalttikallion työmaapäällikkö Kari Väätäinen sekä projektipäällikkö Niko Sekki hymyilevät vieressä. – Kovaa hommaa kesähelteellä, Kulmala toteaa.

Urakoitsijoiden kalusto, heidän referenssinsä sekä asfalttimassan tuotanto tulee olla kriteeriemme mukaisia, joten mahdollisia urakoitsijoita on ainoastaan yhden käden sormilla laskettava määrä, mies toteaa. – Asfalttikalliolla on asfalttimassan tuotantoa laajasti alueellamme, neljässä eri kohteessa. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen tieverkko ulottuu etelä-pohjoissuunnassa karkeasti sanottuna Isojoelta melkein Lohtajalle ja rannikolta itään päin aina Lestijärvelle pohjoisessa ja Ähtäriin eteläpäässä, Kulmala opastaa. – Olemme olleet kaikilta osin tyytyväisiä Asfalttikallion toimintaan. Ala on siinä mielessä erikoinen, että jokainen asfaltoinnin parissa toimiva työntekijä on selvästi ylpeä ammatistaan, eikä kukaan yritä mennä sieltä missä aita on matalin, mies kehuu. Tietysti urakkasopimukseen sidottu takuuaikakin velvoittaa jokaista tekemään parasta mahdollista laatua, hän toteaa. – Asfalttikallion toimista ei ole kuulunut minkäänlaista palautetta tienkäyttäjiltä, eikä meidän omaltakaan väeltä, joten silloinhan kaikki on mennyt mainiosti, Kulmala miettii.

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

Aloitus venähti – Meillä meni urakkakohteiden alku suunniteltua pidemmälle, Niko Sekki Asfalttikalliolta toteaa. – Emme saaneet paikallisilta kivimurskan toimittajilta kiviainesta niin aikaisin keväällä kuin olimme ajatelleet. Kiviaines tulisi tilata jo edellisenä syksynä, mutta se on täysin mahdotonta, koska päätökset urakoitsijoista ilmoitetaan ELY:n puolelta vasta keväällä. – Ymmärrän kivimurskan tuottajia vallan mainiosti, sillä eihän heidän kannata työstää materiaalia varastoon, vaan he tekevät sitä tilausten mukaan, Sekki sanoo. – Olemme kuitenkin kirineet aikataulun mukavasti kiinni, eikä valmistumisajankohdat tule venähtämään sovitusta millään tieosuudella. – Päällystämme teitä kaikkiaan kymmenellä tieosuudella pohjalaismaakunnissa ja asfalttimassojen kokonaistonnimäärä noussee muutostöiden johdosta lähelle 90-tuhatta tonnia, mies laskee. – Vaikka tonnimäärä kuulostaa suurelta, on se juuri niin kuin Timo Kulmala toteaa, aivan liian pieni teiden kuntoon suhteutettuna, Sekki tuumaa.

Urakkamme on sujunut hienosti, Sekki jatkaa ja koputtaa päätään. - Koputetaan nyt puuta, että kaikki menee yhtä hienosti hamaan loppuun saakka, hän hymyilee. Meille ei ole sattunut ainuttakaan liikennevahinkoa eikä yhtäkään työtapaturmaa

Asfalttikallion projektipäällikkö Niko Sekki.

HALLINTO JA TOIMISTO

JUHA HÄLLFORS 050 594 8825

ANTTI KALLIOMAA 0400 416 222

OLLI KALLIOMAA 040 554 6258

GRESA KRASNIQI 050 591 5221

SARI KYHÄLÄ 050 575 0751

SUSANNA LAITINEN 040 700 6547

Kehityspäällikkö

Toimistoharjoittelija

Toimitusjohtaja

Talouspäällikkö

Talousassistentti

Talousosaaja

PETRI KORHONEN 045 357 0347

MARJO KOSONEN 040 539 3980

Laatupäällikkö

Kirjanpitäjä / ostoreskontranhoitaja

MARI MAJAPURO 0400 413 838

TUOMAS MÄKITALO 050 569 6060

Palkka- ja henkilöstösihteeri

Toimistoinsinööri Etelä-Suomi

Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@asfalttikallio.fi Asfalttikallio Oy Puh: 09 2525 1160 MINNA ROUHIAINEN 050 577 9592 Toimistosihteeri Pirkanmaa

TUIJA SALMIKOUKKUNEN 040 358 2584

Toimisto- ja markkinointisihteeri

TIMO VAINIONPÄÄ 040 062 4147

Myynti- ja markkinointijohtaja

info@asfalttikallio.fi www.asfalttikallio.fi

ALUEJOHTAJAT

MIKKO MÄKELÄ 040 523 6937 Aluejohtaja

MIKKO REKOLA 0400 561 113 Aluejohtaja

MARKO TUOKKOLA 0400 560 775 Aluejohtaja

JORMA TUOMELA 0400 561 146 Aluejohtaja

TYÖNJOHTAJAT

EERO HEISKANEN 046 921 1150

JESSE HÄMÄLÄINEN 050 326 0666

ANTTI JAAKKOLA 050 343 3536

HENRI KALLIOMAA 040 556 6037

MIKKO KALLIOMAA 040 077 1471

ANTTI LEINONEN 050 412 2148

SANTERI LÄÄRÄ 050 306 4263

ALLAN PALMROTH 050 323 3222

JUHO PELTOLA 040 661 0366

OSSI RINTALA 050 430 9096

MIKA SIHVOLA 046 923 0707

ALEKSI STÉN 050 516 4344

TOMMI SULIN 050 566 5815

JESSE UKKOLA 050 466 1616

Työnjohtaja Etelä-Suomi

Työnjohtaja Pirkanmaa

Työnjohtaja Etelä-Suomi

Työnjohtaja Pirkanmaa

KALUSTO JA SENKKERIN ASFALTTIASEMA

Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@asfalttikallio.fi Asfalttikallio Oy Puh: 09 2525 1160 ARI MIKKONEN 0400 561 105

Työmaapäällikkö, Senkkeri

ARHO PYLKKÄNEN 040 548 2800 Konepäällikkö

info@asfalttikallio.fi www.asfalttikallio.fi

Työnjohtaja Pirkanmaa

Työnjohtaja Etelä-Suomi

TEPPO HAAPAKOSKI 040 527 0665 Projektipäällikkö

JONNE ISOTUPA 040 670 0948

MATTI KOSKI 0400 174 994

VILLE KUISMIN 040 843 5691

Projektipäällikkö

Työmaapäällikkö

Projektipäällikkö

Työmaapäällikkö Pohjanmaa

NIKO SEKKI 040 656 5199

Projektipäällikkö

OTTO SUOPAJÄRVI 040 568 6092

JONI TUULANIEMI 040 670 0975

JUHANI VUORI 0400 561 162

KARI VÄÄTÄINEN 040 198 0689

JUSSI YRJÖLÄ 040 141 8900

ERKKI NIEMISTÖ 0400 561 150

Työmaapäällikkö

ALUEPÄÄLLIKÖT

PEKKA HUJANEN 050 352 2704 Aluepäällikkö Pirkanmaa

KIMMO KUKKONEN 0400 739 944 Aluepäällikkö Keski-Suomi

Työmaapäällikkö

Kiinnostaako asfalttiala? Seuraa verkkosivujamme, tarvitsemme lisää osaajia! WWW.ASFALTTIKALLIO.fi

TYÖMAA- JA PROJEKTIPÄÄLLIKÖT

SAMPO LEHTINEN 050 475 0110

Aluepäällikkö Varsinais-Suomi ja Satakunta

TOIMINTAMME TÄRKEIN ARVO ON ASIAKASTYYTYVÄISYYS

VANTAAN TOIMISTO

TAMPEREEN TOIMISTO

JYVÄSKYLÄN TOIMISTO

SEINÄJOEN TOIMISTO

KALUSTOKORJAAMO

Jaakonkatu 2, 4.krs 01620 Vantaa

Enqvistinkatu 7 33400 Tampere

Länsiväylä 4 A 40630 Jyväskylä

Kauppaneliö 13 60120 Seinäjoki

Sisutie 5 01900 Nurmijärvi

PUH: 09 2525 1160