MEILTÄ TEILLE, Asfalttikallio-asiakaslehti 2021

MEILTÄ TEILLE Asfalttikallio Oy:n asiakaslehti 2021

Hiilijalanjälkeä pienentämässä

s.20

Turvallisuus, Ympäristö, Laatu _– KURKO ROADSHOW s.30

Asfalttikalliolla on SUOMEN modernein Ja vähäpäästöisin kalusto s.25

ALUEKONTTORI VARSINAISSUOMEEN

PÄÄKONTTORI UUTEEN OSOITTEESEEN

TYÖMAANA KOTIPIHAN ASFALTOINTI

KOVAA KIVEÄ KOVAAN KULUTUKSEEN – HYVINKÄÄLTÄ

TURVALLISUUS HUOLETTAA TYÖMAILLA

Pääkirjoitus

pean käynnistämisen myös Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueilla.

Uusille alueille meneminen on aina työlästä ja kallista puuhaa, mutta aluetoiminta on osa strategiaamme ja tulee vahvistamaan toimintaamme jatkossa.

NYKYAIKAINEN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN KALUSTO Olemme tehneet vuoden sisään erittäin suuria kalustoinvestointeja, jotta voimme toimia entistä ympäristöystävällisemmin, ja näin voimme vastata päästövaatimuksiin myös tulevaisuudessa.

Levityskaluston suhteen on tehty suuria satsauksia. Nykyaikainen ja ympäristöä säästävä konekanta vaikuttaa kannattavuuteen negatiivisesti lyhyellä aikajänteellä, mutta pitkällä aikajänteellä se erottaa voittajat häviäjistä.

Ympäristövastuu on tekoja, ei pelkkiä puheita.

TYÖTURVALLISUUS Työturvallisuuden parantamiseen olemme panostaneet lisää resursseja ja olemme käynnistäneet oman työturvallisuusohjelman. Olemme saaneet paljon uutta tietoa toimintamme kehittämiseksi parempaan suuntaan. Työturvallisuuden parantaminen ja kehittäminen on yksi tärkeimpiä tavoitteittamme, josta ei tingitä.

TILAUSKANTA

HARKITUT ASKELEET MARKKINAT Kilpailutilanne on pitänyt sisällään paljon jänniteitä, eivätkä markkinahinnat ole seuranneet kohonneita kustannuksia. Markkinat ovat supistuneet 25 % edellisvuoteen verrattuna. Suurin syy tähän on ollut bitumin hinnan kaksinkertaistuminen edellisvuoteen verrattuna. Tilaajat ovat joutuneet laskemaan tarkasti mihin määrärahat riittävät, ja se on myös näkynyt.

Määrärahojen suhteen asfalttiala sai taas loppukesästä huonoja uutisia. Väyläviraston rahat päällysteisiin pysyvät vuoden 2021 tasolla tai pienenevät aina vuoteen 2025 asti.

Korjausvelan kuittaaminen aloitetaan vasta vuonna 2026.

Päällysteitä tehtiin vuonna 2020 yli 4000 kilometriä, ja vuonna 2021 alle 3000 kilometriä. Alan toimijat joutuvat vuodesta toiseen elämään epävarmuuden kanssa, ja rakentamaan oman toimintansa sekä suunnitelmat arvailujen varaan.

UUSILLE ALUEILLE Tänä vuonna käynnistimme Asfalttikalliossa aluetoiminnan kolmella uudella alueella; Turussa, Kouvolassa ja Lahdessa. Alun perin tavoitteenamme tälle vuotta oli näistä kolmesta ainoastaan Turun alueen käynnistys. Valmiiksi tehdyt massiiviset kalustohankintamme, sekä onnistuneet rekrytoinnit mahdollistivat kuitenkin alueurakoinnin no-

Tilauskantaa on vielä jäljellä runsaasti ja uusia kauppoja tehdään päivittäin. Tulemme tänäkin vuonna ylittämään tuotannossa miljoona tonnia. Liikevaihtomme ylittänee kuluvana vuonna 80 M€. Kannattavuus tulee heikkenemään meilläkin viime vuodesta markkinoiden epävarmuudesta johtuen. Oman toiminnan tehostamisella ja uudella kalustolla pääsemme itsellemme asetettuihin tavoitteisiin. Laadusta pidämme kiinni, vaikka sitten tuloksen kustannuksella.

TULEVAISUUS Korona on tuonut pysyviä muutoksia meidänkin toimintaamme. Olemme olleet pakotettuja muokkaamaan ja uudistamaan toimintapajojamme.

Asfalttikalliolla on paljon vielä haasteita edessä, ennen kuin strategiassa asetetut tavoitteet on saavutettu. Asetetut tavoitteet vaativat koko henkilökunnalta isoja ponnistuksia. Asfalttikalustomme on valmiina toteuttamaan tulevaisuuden haasteet. Kysymys on enää asenteesta, ja se on meillä ollut aina kunnossa.

Suomalaisuus, suurin suomalainen asfalttialan yritys, suomalainen motivoitunut henkilökunta ja vahva suomalainen omistuspohja on voimavaramme myös tulevaisuudessa.

Turvallista ja työteliästä loppuvuotta!

Antti Kalliomaa Toimitusjohtaja, Asfalttikallio Oy

Tässä lehdessä

Lehden toimitus: HM-Media Taitto: Anno Design

4

25

38

4

CLEVELANDIEN KOTIPIHAN ASFALTOINTI ”Kiva katsoa kun joku osaa”

20

PIENENTÄMÄSSÄ HIILIJALANJÄLKEÄ Matalalämpöasfaltti on tullut jäädäkseen

9

ALUEKONTTORI VARSINAIS-SUOMEEN Asfalttikallio rantautui Kaarinaan

25

ASFALTTIKALLIOLLA ON SUOMEN MODERNEIN KALUSTO Ympäristön suojelu vaikuttaa myös työkoneisiin

12

HYVÄ TEKEMISEN MEININKI Talousjohtaja Tuomas Forsberg

30

TURVALLISUUS, YMPÄRISTÖ, LAATU Kurko roadshow

14

PÄÄKONTTORI UUTEEN OSOITTEESEEN Katsaus uusiin toimitiloihin Vantaalla

34

KOVAA KIVEÄ KOVAAN KULUTUKSEEN Kytäjän sepelilouhos

17

UUSIA ALUEVALTAUKSIA Kaakkois-Suomi ja Päijät-Häme

38

TURVALLISUUS HUOLETTAA TYÖMAILLA Riskinä liian suuret tilannenopeudet

Liisa ja Ray Cleveland

KIVA KATSOA KUN JOKU OSAA

– On mukava katsella, kun joku tekee työtään suurella osaamisella ja ammattiylpeydellä. Tarkka ja täsmällinen luonne sekä peräänantamaton halu oppia, tekevät minuun aina vaikutuksen. Asenne on vaikea korjata kouluttamalla, oli ammatti mikä tahansa ja aina kun työ näyttää helpolta, tarkoittaa se sitä, että kaikki tietävät roolinsa ja joukkue toimii, sanoo 37 vuotta Finnairilla lentäjäkouluttajana sekä lentäjänä toiminut Ray Cleveland.

4

PIHA HETKESSÄ Tällaisia kehuja Ray Cleveland suolsi seuratessamme Asfalttikallion levitysryhmän työskentelyä liikennelentäjän pihassa Kaskisaaressa.

Läntisessä Helsingissä, Lauttasaaren ja Lehtisaaren välissä sijaitseva Kaskisaari heräilee kesäiseen päivään, kun vihreää asfaltointikalustoa puretaan kuljetuskaluston lavalta.

Työ on sovittu aloitettavan seitsemältä aamulla ja jo puoli tuntia ennen h-hetkeä levitysryhmän ammattilaiset, Henri Kalliomaan johdolla, ovat suorittaneet kaikki esivalmistelut tehtävän aloittamiseksi.

-Täsmällisyys on myös asia mikä minua miellyttää, Cleveland sanoo.

– Niin kuin varmaan arvaat, olen lentokapteenina tottunut täsmällisyyteen, mies hymyilee leveästi.

Kahdeksan vuotta Kaskisaaressa asuneiden Liisa ja Ray Clevelandin piha oli aiemmin soraa sekä kiveystä. Sorapintainen pihatie aiheutti keväisin, sekä kovilla sateilla puroja, jotka kuljettivat hiekkaa kiveyksille ja sitä kautta myös taloon sisälle. Vesi söi pintaan puroja ja kuoppia, aiheuttaen ylimääräistä kunnossapitotarvetta. Kuivaan aikaan sorapinta puolestaan pölysi, eli oli käytännössä huono, satoi tai paistoi.

– Mietimme eri vaihtoehtoja, Liisa Cleveland sanoo, kunnes keksimme asfaltin.

– Päädyimme hybridiratkaisuun, jossa on sekä asfalttia, että kiveystä. Asfalttiin päädyimme sen näyttävyyden sekä kestävyyden ansiosta, hän tuumaa.

– Ja tietysti siksi, että ammattilaiset muotoilevat asfaltin helposti niin, että vesien ohjauksesta Se on siinä, valmis ja näyttävä asfaltti.

5

Liisa ja Ray Cleveland

Varhain aamulla, kauniina kesäisenä aamuna Helsingin Kaskisaareen vyöryy vihreää. Kaikki on vihreänä. Ruoho, lehdet, koneet ja miehet.

Kaivojen kohdat alustetaan tarkasti.

Henri Kalliomaa Asfalttikalliolta sekä Clevelandin lentävä pariskunta purseri Liisa ja kapteeni Ray. Pariskunta on jo eläköitynyt, mutta Ray suorittaa edelleen lentäjäkoulutusta, koska Korona-viruksen aiheuttaman lentotauon jälkeen lentokapteenien tietotaidot tulee päivittää.

6

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

Näin syntyy sileää pintaa meren rannalla Kaskisaaressa.

Pohjatyöt tehty, asfaltointi voi alkaa.

Välillä on ahdastakin. Ammattimies suoriutuu kyllä, vaikka hieman pää kallellaan.

tulee johdonmukainen ja toimiva, Ray huikkaa vieressä. Kiveystä purimme jonkun verran asfaltin alta, mutta jätimme sitä kuitenkin kunnioittaaksemme alkuperäistä, he toteavat yhteen ääneen.

Seurattuamme hetken täsmällisesti aloitettua työtä, päätimme keittää aamukahvit ja hoitaa haastattelun sisällä. Lyhyehkön jutustelun ja mainion kahvin jälkeen astuimme ulos ihmettelemään työn etenemistä. Yllätys oli melkoinen, sillä Asfalttikallion ammattilaiset pakkailivat jo koneitaan ja viimeistelivät erityistä tarkkuutta vaativia pihan kohtia.

– Ei hitto, sehän on jo valmis, Clevelandit huudahtivat.

– Ei hitto, sehän on jo valmis, Clevelandit huudahtivat.

7

Liisa ja Ray Cleveland

Kaivojen kohdat edellyttävät tarkkuutta, samoin kuin niihin juoksevan veden ohjaukset.

”No niitä vihreitä miehiä ja asfalttikoneita on näkynyt täällä naapurustossamme ja heidän jäljiltään viimeistely on aina näyttänyt laadukkaalta.”

Työnjohtaja Kalliomaa kertoi vielä kohteliaasti työn vaiheet, muistutti jäähtymisajasta ja antoi ohjeet ylläpitoon.

– Uskomattoman hienoa palvelua ja kohteliasta käytöstä, vaikka emme asiakkaana pihamme kanssa sieltä suurimmasta päästä ole, Ray Cleveland kehaisee.

ASFALTTIKALLIO EROTTUU Mistä Clevelandit Asfalttikallion löysivät, kysäisin.

– No niitä vihreitä miehiä ja asfalttikoneita on näkynyt täällä naapurustossamme ja heidän jäljiltään viimeistely on aina näyttänyt laadukkaalta, Ray kertoo.

– He korjailivat hiljattain tuon Kuusisaaren läpi kulkevan väylän, josta tuli niin hyvä ja sileä, että nainenkin huomaa eron, Liisa hymyilee.

8

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

– He ovat onnistuneet brändäyksessä erottuvasti ja työporukat ovat olleet kohteliaita ja asiallisia olemukseltaan, hän jatkaa.

– Niin ja liikennejärjestelyt on hoidettu tyylikkäästi, joten meille oli melko luonnollista lähestyä heitä, Ray lisää.

– Yhteydenotto oli luontevaa ja asiat etenivät helposti.

– Sovimme, että he hoitavat kaiken pohjatöitä myöden, koska halusimme, että asioimme vain yhden toimijan kanssa.

– Myös vastuut ja mahdolliset takuuasiat ovat helpompia, kun sopassa ei ole montaa hämmentäjää.

– Nyt kun pihamme on valmis, voin suositella Asfalttikallion palveluksia ihan kenelle tahansa.

– Kaikki meni helposti, vaikka etukäteen pelkäsimme, että asfaltointi olisi hirvittävän vaivalloinen kokonaisuus, Ray Cleveland päättää haastattelun.

■

AsFAlttikallio Rantautui Kaarinaan

Asfalttikallion Turun asfalttiaseman hoitaja Mikko Lähtinen.

ALUEKONTTORI VARSINAISSUOMEEN Asfalttikallio on toteuttanut asfaltointeja Varsinais-Suomessa jo usean vuoden ajan, mutta keväällä 2021 yritys rantautui ryminällä ja perusti aluekonttorin Kaarinaan, aivan Turun kainaloon. Alueella on päällystetty mittaviakin projekteja niin teollisuuden, liike-elämän kuin julkisen puolen tilaamina ja nyt koettiin, että on aika asettua Varsinais-Suomeen pysyvästi. Oma kiinteä asfalttiasema pystytettiin logistisesti keskeiselle paikalle, ohikulkutielle Kaarinaan ja toimisto sekä kalustotukikohta ihan aseman naapuriin. Osaava, hyvän paikallistuntemuksen omaava henkilöstökin löytyi lähes paikan päältä.

9

AsFAlttikallio Rantautui Kaarinaan

MERKITTÄVÄ TALOUSALUE – Jos piirtää toimistoltamme harpilla 60 kilometrin säteellä ympyrän, mahtuu sen sisään puoli miljoonaa ihmistä, sanoo Asfalttikallion aluepäällikkönä maaliskuussa aloittanut Jonny Sandell.

– Vilkkaat satamat ja monipuolinen teollisuus, sekä kukoistava liike-elämä tekevät osaltaan Varsinais-Suomesta kasvavan ja elinvoimaisen talousalueen. Kasvu edellyttää toimivaa ja turvallista tieinfraa, Sandell tietää.

– Olemme saavuttaneet vahvan alueellisen aseman. Jopa niin vahvan, että Asfalttikallion johto päätti, että on viisasta asettua tänne kiinte-

10

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

ästi ja pysyvästi.

– Uskon päätöksen olleen hyvin järkevän ja kauaskantoisen, sillä meidän alallamme menee niin, että jos haluaa tukevan jalansijan paikallisella markkinalla ja olla isoimpien joukossa, on oltava paikanpäällä.

– Tukevasti, vahvasti ja näkyvästi, mies tietää.

MYYNTIÄ JA TUNNETTUUDEN KASVUA Nelikymppinen Sandell on kokenut asfalttialan moniosaaja. Levitysporukasta alkanut työura on kestänyt pitkään ja ennen Asfalttikalliolle siirtymistään hän toimi aluepäällikkönä kilpailijan leivissä.

– Asfalttikallio rakensi asfalttiaseman talven 2020-2021 aikana ja rekrytoi henkilöstön talven ja kevään kuluessa, Sandell kertoo.

– Minä hyppäsin suomalaisen perheyhtiön kelkkaan maaliskuun lopulla, jolloin ryhmämme oli jo pääpiirteittäin kasassa. Tunnen lähes koko porukan entuudestaan ja tiedän meillä olevan nyt todella osaava ja aikaansaava joukkue. Minun toimenkuvaani kuuluvat myynti, sekä päivittäisen ”arjen” pyörittäminen.

– Pätevät ja kokeneet työnjohtajamme hoitavat operatiivisen toiminnan. Työllistämme nyt ensimmäisenä vuonna noin 20 henkilöä, joista viisi on toimihenkilöitä. Asfaltointien pohjatyöt ostamme päteviltä paikallisilta

Työmaapäällikkö Markku Kojo

Kuvassa aluepäällikkö Jonny Sandell jonka toimenkuvaan kuuluvat myynti, sekä päivittäisen ”arjen” pyörittäminen.

Työnjohtaja Miro Kivinen

urakoitsijoilta, Sandell sanoo, ja pohjatöiden tekijöiden tarve tulee luonnollisesti kasvamaan lähiaikoina.

– Tuore ja näyttävä kalustomme sekä sujuva työ ovat edesauttaneet tunnettuuttamme alueella voimakkaasti.

– Maanrakentajat ja rakennusliikkeet tietävät olemassaolomme, mutta liike-elämän ja teollisuuden infrasta päättävien parissa meillä on vielä markkinointityötä tehtävänä, mies tuumaa.

– Sitten on tietysti yksityinen puoli kuten omakotitalot ja taloyhtiöt, jotka eivät meitä välttämättä osaa vielä etsiä.

Markkinointia tehdään kovasti ja yllättävän paljon saan jo kyselyihin vastata, eikä meillä tarjouslaskennassakaan luppoaikaa ole, Sandell virnistää.

Työmaapäällikkö Kasper Susi

– Kyllähän me melko tyhjästä lähdimme, mutta nyt paketti on kasassa.

Hyvä porukka, innostunut ilmapiiri, hieno ja erittäin ympäristöystävällinen nestekaasulla toimiva asfalttiasema, jonka kiviaineksetkin tulevat pääsääntöisesti samalta montulta ja jota pyörittävät erittäin kokeneet ja pätevät asemamiehet. Lisäksi konekalustomme on tuoretta ja viimeisimmät päästömääräykset täyttävä ja toimistolla tuliterä kahvinkeitin, Sandell naurahtaa.

– Uskon ja tiedän, että kolmen vuoden kuluttua henkilöstömäärämme on kasvanut huomattavasti ja olemme vakiinnuttaneet paikkamme isoimpien joukossa myös täällä Varsinais-Suomessa, Jonny Sandell päättää. ■

Kyllähän me melko tyhjästä lähdimme, mutta nyt paketti on kasassa. Hyvä porukka, innostunut ilmapiiri, hieno ja erittäin ympäristöystävällinen nestekaasulla toimiva asfalttiasema, jonka kiviaineksetkin tulevat pääsääntöisesti samalta montulta ja jota pyörittävät erittäin kokeneet ja pätevät asemamiehet.

11

talousjohtaja Tuomas Forsberg

Hyvä tekemisen meininki

Yksi Asfalttikallion viimeisimmistä rekrytoinneista on talousjohtaja Tuomas Forsberg. Rakennus- ja infra-alan moniosaaja näkee yhtiössä valtavasti potentiaalia.

– Työ on ollut todella mielenkiintoista. Yhtiö on kiinnostava, täällä on nuorta porukkaa ja hyvä tekemisen meininki. Asiat ovat hyvin, eikä akuutteja ongelmia ole.

Yhtiössä on myös erittäin pätevä taloushallinnon henkilöstö, Forsberg kiittelee.

Koronapandemiasta ja julkisen sektorin säästötoimista huolimatta yhtiön liikevaihto on pysynyt ennallaan. Forsbergin mukaan näkymät kasvuun ovat hyvät.

– Omistajapohja on hyvin mielenkiintoinen. Kun taustalla ovat pitkäjänteiset perheyhtiöt, se tekee elämän tietyllä tapaa joustavaksi. On resursseja tehdä investointeja ja strategisia peliliikkeitä. Ala on erittäin pääomavaltainen ja vaatii korkeaa riskinsietokykyä sekä pitkäjänteisyyttä, Forsberg muistuttaa.

KIIREITÄ TALVELLA Asfalttia levitetään ainoastaan kesäkaudella. Siitä huolimatta Asfalttikallio ei vaivu talviuneen sesongin päätyttyä syksyllä.

– Bisnes on kausiluonteista, mutta taloushallinnossa on enemmän kiire talvella kuin kesällä. Budjetointia ja seuraavan vuoden suunnittelua tehdään hiukan epätyypillisesti keväällä, Forsberg taustoittaa.

Budjetoinnissa riittää pohdittavaa, sillä kilpailtu ja suhdanneherkkä ala on vaikeasti ennustettavissa.

– Ala on todella haastava, koska julkisten urakoiden hintataso on tappiollinen. Kova kilpailutilanne määrää hinnat ja esimerkiksi tästä vuodesta tulee paljon haastavampi kuin edellisestä. Tilanne ei ole täysin omissa käsissämme, koska markkinoita ohjaa osin epäterve kilpailu, Forsberg luonnehtii.

– ELY-keskusten kautta tulee vähemmän töitä, joten markkinat hiukan pienenevät tämä vuonna. Lisäksi yksi haaste on, mistä saada tekijöitä. Koneita saa kaupasta, mutta koko alalla on käsittääkseni n. 2 000 ammattilaista Suomessa ja heistä yli puolet työskentelee yhdellä kilpailijalla, Forsberg sanoo.

Haasteista huolimatta Forsberg kertoo, että Asfaltti-

12

kallion tavoitteeksi on asetettu n. 200 miljoonan liikevaihto ja lähes kolmanneksen osuus alan kokonaismarkkinoista vuoteen 2030 mennessä.

MONIPUOLISTA OSAAMISTA Tuomas Forsbergilla on sekä rakennusinsinöörin että kauppatieteiden maisterin tutkinnot.

– Opiskeluaikoina olin paljon erilaisissa rakennustehtävissä, lähinnä talonrakennustyömailla. Toki jonkin verran olin myös tätä nykyistä toimialaa sivuavissa töissä, kun työskentelin kesämestarina Helsingin satamassa. Työhön kuului ajoratamaalausten koordinointia ja aikatauluttamista, sekä muuta johtamista. Joukossa oli myös asfaltointitöitä, Forsberg summaa.

– Varsinainen työura alkoi Skanskalla 2013. Olin siellä kontrollerina pari vuotta ja sitä ennen riskinhallinnassa.

Kaikki isot tarjoukset ja isot investoinnit kiersivät riskinhallinnan kautta, jossa ne käytiin tietyn protokollan mukaan läpi, Forsberg kuvailee.

– Sieltä siirryin Skanskan sisällä Länsi-Suomen talonrakennusyksikön kontrolleriksi. Talousjuttuja, ennustamista, budjetointia ja raportointia, Forsberg luettelee.

ASKEL ETEENPÄIN Parin vuoden pestin jälkeen Forsberg siirtyi vuonna 2017 Terrawiseen. Seitsemästä yhteen fuusioidusta infarakennusyhtiöstä muodostuva Terrawise palkkasi Forsbergin talouspäälliköksi.

– Tarjous oli mielenkiintoinen. Pääsin mukaan yrityskauppoihin ja rakentamaan uutta yhtiötä aivan nollasta, Forsberg kertoo.

Projektin valmistuttua Forsberg lähti hakemaan uusia haasteita. Hän päätyi SRV:lle valmistelemaan tilinpäätöksiä ja pörssitiedotteita.

– Lisäksi olin johtoryhmässä hankekehitysyksikössä.

Siihen kuuluivat SRV:n isot hankkeet, esimerkiksi Helsingin Kalasatama. Eli sellaiset hankkeet, joissa SRV toimi itse kehittäjänä ja suunnittelijana, eli manageeraa koko kohteen, Forsberg kuvaa.

SRV:n pesti jäi vuoden pituiseksi, kun yhteydenotto Asfalttikalliolta tuli. Tarjolla olivat talousjohtajan tehtävät.

– Koin, että tämä on minulle iso steppi eteenpäin. Aiemmin olen ollut mielenkiintoisissa asiantuntijatehtävissä, mutta nyt minulla on kokonaisvastuu taloushallinnosta. ■

Tuomas Forsberg • Kotipaikka: Helsinki • Perhe: vaimo, lapsi ja koira • Harrastukset: squash, sulkapallo, maastopyöräily, kuntosali, kalastus, lukeminen

13

Pääkonttori uuteen osoitteeseen

PÄÄKONTTORI UUTEEN OSOITTEESEEN

Asfalttikallio Oy toimipisteet

14

Maamme suurimman kotimaisen asfalttialan yrityksen kasvu vauhditti jo pitkään hautunutta ajatusta muuttamisesta uusiin toimitiloihin. Toimitila uudelle pääkonttorille löytyi Vantaan Kaivokselasta, vain viisi kilometriä vanhalta konttorilta. Uudet tilat saneerattiin Asfalttikallion tarpeiden mukaisiksi ja niiden viihtyisyyteen panostettiin voimakkaasti.

Asfalttikallion uusissa toimitiloissa Vantaan Kaivokselassa on useita nykytekniikalla varustettuja neuvottelutiloja.

15

Pääkonttori uuteen osoitteeseen

Viihtyisät ja valoisat henkilöstön taukotilat.

TOIMIVAT TILAT Asfalttikallion edellinen pääkonttori oli maantieteellisesti keskeisellä paikalla, joten kauaksi ei haluttu muuttaa. Tilojen käytyä ahtaiksi oli kuitenkin aika etsiä läheltä vähintään yhtä toimivaa, mutta selvästi suurempaa kokonaisuutta.

– Lähdimme kartoittamaan lähiseudulta uutta avarampaa toimitilaa, joka löytyi täältä Taivaltieltä, Kaivokselasta, Asfalttikallion toimitusjohtaja Antti Kalliomaa kertoo.

Henkilöstömäärämme voimakas kasvu myös toimihenkilöpuolella, asetti omat vaatimuksensa uuden pääkonttorin koolle.

– Halusimme jokaiselle henkilölle oman työhuoneen jo ihan koronavirustilanteenkin takia, Kalliomaa sanoo.

– Vaikka toivomme ja uskomme, että tämä pandemia on mahdollisimman pian ohi, halusimme luoda työolosuhteet joissa jokainen voi työskennellä turvallisin mielin.

Myös tarve toimiville neuvottelutiloille on kasvanut henkilöstömäärän myötä.

Neuvotteluita käydään yhä useammin verkon välityksellä esimerkiksi eri toimipisteiden välillä, eikä nykyään tarvitse enää matkustaa jokaiseen tapaamiseen, mikä säästä kaikkien aikaa ja vaivaa. Toimivat neuvottelutilat olivat uuden toimipisteen ehdoton vaatimus.

– Uusissa tiloissamme on riittävästi huoneita tulevaisuuttakin ajatellen, sekä viihtyisät taukotilat ja useampi nykytekniikalla varustettu neuvottelutila, Kalliomaa listaa.

– Uusi pääkonttorimme sijaitsee paikalla johon on helppo tulla mistä vaan ja millä vaan kulkuneuvolla, mies sanoo lopuksi. ■

”Uusi pääkonttorimme sijaitsee paikalla johon on helppo tulla mistä vaan ja millä vaan kulkuneuvolla.”

Taivaltien uudessa pääkonttorissa on jokaiselle oma työhuone ja reserviäkin riittää, ainakin joksikin aikaa.

16

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

Kaakkois-Suomi ja Päijät-Häme Työmaapäällikkö Oula Soininen on tehnyt paljon jalkatyötä PäijätHämeen alueella.

Laajentaminen uudelle seudulle vaatii tekijöiltä asiakaslähtöistä ja aktiivista asennetta.

Uusia aluevaltauksia Asfalttikallio on laajentunut eri ilmansuuntiin. Yksi uusimmista alueista on Kaakkois-Suomi ja Päijät-Häme. Keväällä avatut toimistot Lahdessa ja Kouvolassa täydentävät yhtiön toimialuetta maakunnissa.

17

Kaakkois-Suomi ja Päijät-Häme Myyntijohtaja Timo Vainionpää on tyytyväinen siihen, miten nopeasti Asfalttikallio on saanut lisää jalansijaa Päijät-Hämeen ja Kaakkois-Suomen alueella.

A

sfalttikallion myyntijohtaja Timo Vainionpää kertoo, että Lahden ja Kouvolan seudulta löytyi sopivasti kokenutta ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Näin kattava palvelukonsepti saatiin nopeasti kuntoon.

– Asfalttikallio tekee tarvittaessa pihat, pohjat ja vaikka talon tontille, Vainionpää nauraa. Huulenheitossa on totta vähintään toinen puoli. Isojen päällystystehtävien ohella alueella on aktiivisesti etsitty myös pienempiä urakoita. Pihatöissä ja teollisuusalueilla on oltava valmiuksia ottaa tehtävät haltuun tarvittaessa pohjatöistä alkaen.

– Olemme kiertäneet teollisuusalueita ja tutkineet, millaisia tarpeita asiakkailla on. Myyntihän lähtee aina siitä, että täytetään asiakkaan tarve, Vainionpää muistuttaa.

ASIAKKAIDEN EHDOILLA Asiakaskuntaa on tärkeää kuunnella herkällä korvalla. Varsinkin uudella toiminta-alueella asiakaslähtöisyys on keskeinen keino saavuttaa vakaa ase-

18

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

ma äärimmäisen kilpaillulla alalla.

Työmaapäällikkö Oula Soininen työskentelee Kaakkois-Suomen alueella. Hän on käärinyt hihat ja hankkii nyt uusia asiakkuuksia alueelta, joka ulottuu käytännössä koko Lahden ympäristöön noin 100 kilometrin säteellä.

– Päijät-Häme ja Kymenlaakso kuuluvat varsinaisesti tähän alueeseen, Soininen tarkentaa.

Soinisen mukaan Asfalttikallio on saanut nopeasti hyvän jalansijan alueella. Esimerkiksi kahdeksan kunnan muodostama kuntayhtymä tilaa jo töitä säännöllisesti.

– Tässä lähimpänä ovat Heinola, Orimattila ja Hollola, jotka ovat niitä isoimpia. Lisäksi on joukko pienempiä kuntia, joihin on jo jotain tehty, Soininen luettelee.

– Näissä on se etu, että työ ruokkii työtä. Kun ollaan valmiiksi paikan päällä, tulee paikkakunnalta usein muutakin työtä, Soininen jatkaa.

AKTIIVISTA MARKKINOINTIA Soininen ja Vainionpää ovat mo-

lemmat tietoisia siitä, ettei ns. ”aggressiivinen odottaminen” tuo töitä.

Puhelin ei soi, ellei tiimi jalkaudu sinne, missä tehtäviä voisi olla.

– Kovasti olemme tällä alueella markkinoineet. Keväällä Oulan kanssa kuljettiin ja katseltiin eri kunnissa teollisuusalueita. Juuri yksityisasiakkaat ovat meille tärkeitä. Kun kunta tilaa työn, on hyvä olla kartalla siitä, onko lähistöllä muita kohteita. Kuten Oula totesi, kun olemme jo valmiiksi lähistöllä, kannattaa samalla koettaa hankkia lisätöitä samalta alueelta, Vainionpää tähdentää.

Päällystysala on vahvasti keskittynyt.

Suurimmista kilpailijoista yksi on tällä hetkellä myynnissä ja alueen merkittävin päällystäjä on puolestaan ollut jo pitkään ulkomaisessa omistuksessa. Kummassakin tapauksessa taustat muokkaavat kilpailutilannetta eri tavoin.

– Isot kilpailijat ovat pitkään vaikuttaneet tällä alueella, joten brändi on kova, vaikka he eivät tällä hetkellä välttämättä tee samanlaista aktiivista markkinointia kuin me, Soi-

ninen luonnehtii.

KETTERÄT LIIKKEET Menestymien kireässä kilpailutilanteessa edellyttää korkean laadun ohella ketteriä liikkeitä. Kotimainen, matalan organisaation toimija on tässä tilanteessa hyvissä asemissa. Lahden ja sen lähiympäristön ohella Kotkan-Haminan seutu ja Lappeenranta ovat seuraavaksi tähtäimessä. Näiden ohella Vainionpää katselee jo uusiin suuntiin.

– Itä-Suomi vaikuttaisi olevan sellainen alue, joka seuraavaksi alkaa kasvaa voimakkaasti. Seuraavien viiden vuoden aikana infraa rakennetaan paljon, mikä tuo mukanaan yritystoimintaa, Vainionpää arvioi.

– Korona on saanut aikaan sen, että etätyö on lisääntynyt ja omistakin tutuistani moni on jo harkitsemassa muuttoa kauemmas pääkaupunkiseudulta, Soininen toteaa.

– Ehkä meidän on syytä taas jalkautua tarkistamaan, millaisia tarpeita maan muissa isoissa kaupungeissa on, Soininen naurahtaa. ■

19

pienentämässä hiilijalanjälkeä

Senkkerin asfalttiasemalla on valmistettu jo ensimmäisiin kohteisiin matalalämpöasfalttia, jonka hiilijalanjälki on tavanomaista päällystettä alhaisempi.

20

Hiilijalanjälkeä pienennetään myös materiaalien valmistuksessa

Matalalämpöasfaltti on tullut jäädäkseen Ympäristöajattelu vaikuttaa myös asfaltointiin.

Yksi kasvavista trendeistä pienentää päällystystöiden hiilijalanjälkeä on matalalämpöasfaltti.

21

pienentämässä hiilijalanjälkeä

22

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

Matalalämpötekniikassa kysymys on siitä, että levitettävän massan lämpötilaa lasketaan, jotta sen valmistamiseen käytettäisiin vähemmän energiaa.

M

atalalämpötekniikassa kysymys on siitä, että levitettävän massan lämpötilaa lasketaan, jotta sen valmistamiseen käytettäisiin vähemmän energiaa.

Prosessi poikkeaa eniten massan valmistusvaiheessa. Bitumi vaahdotetaan asfalttiasemalla mm. lisäämällä kuumaan bitumiin vettä. Kuuman bitumin ja veden seos vaahdottuu, ja samalla sen tilavuus moninkertaistuu.

Vaahdottamisen tarkoituksena on, että bitumi sekoittuisi kiviainekseen kauttaaltaan, vaikka sekoituslämpötila on tavanomaista alhaisempi. Näin varmistetaan normaali tartunta.

Matalalämpöasfaltissa käytetään hieman vähemmän bitumia ja lisäksi vaahdotuksen ansiosta massan sekoitusaika lyhenee. Myös kiviainesten suhdetta on hieman modifioitu, jotta valmiin lopputuotteen ominaisuudet mm. tyhjätilan osalta vastaavat vaadittua. Valmiina tuote ei ulkonäön tai

muiden ominaisuuksiensa puolesta poikkea mainittavasti tavanomaisesta asfalttimassasta.

– Se putoaa siilosta vähän eri tavalla kuin kuumamassa, muuten siinä ei ole käytännössä mitään eroa, työnjohtaja Henri Kalliomaa vertaa.

TAVANOMAINEN LEVITYSPROSESSI Työkohteessa prosessi poikkeaa hieman perinteisestä toimintamallista.

Ennen massan levitystä jyrsitty pinta pestään, jotta irtoaines saadaan pinnalta pois. Puhdistustehtävään käytetään imuautoa.

Pinnan puhdistuksen jälkeen pohjalle levitetään tavalliseen tapaan lämmitetty bitumiemulsioliima. Liimassa kuljetinaineena käytettävän veden annetaan haihtua, eli liima murtuu ennen varsinaisen massan levitystä.

Tässä toimitaan siis yleensä samaan tapaan kuin kuumapäällystyksessä.

Toki kohdekohtaisia eroja saattaa

23

pienentämässä hiilijalanjälkeä

kassa. Lisäksi nyt, kun ollaan menossa syksyä kohti, massan lämpötilaan vaikuttaa ulkoilman ja pinnan lämpötila, eli se, miten massa jäähtyy, hän jatkaa.

Puhuttaessa päästöjen pienentämisestä on syytä tarkastella koko prosessia. Himmin mukaan oleellista on se, että bitumin tarve vähenee.

Lisäksi massan valmistuksessa käytettävän energian määrä on pienempi kuin kuumamassalla.

TYÖSTETTÄVÄ NOPEAMMIN

olla. Käytettävä kiviaines ja massan koostumus, sekä kohteen asettamat vaatimukset voivat vaikuttaa myös liiman koostumukseen, lämpötilaan ja määrään.

VÄHEMMÄN ENERGIAA Miikka Himmi työskentelee Rambollilla. Hän on perehtynyt myös matalalämpöasfalttiin toimiessaan mm. valvojana päällystystyömailla.

– Lämpötila riippuu hieman valmistustekniikasta ja massatyypistä. Eli onko kyseessä normaali asfalttibetoni vai esimerkiksi kivimastiksiasfaltti, sekä siitä, mikä on sideaineen tunkeumaluokka, Himmi listaa.

– Näistä nyansseista riippuen liikutaan 120–140 celsiusasteen haaru-

24

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

Menetelmää on Pohjoismaissa käytetty eniten Norjassa, jossa sillä on päällystetty teitä jo pidempään.

– Sieltä saatujen testitulosten ja kokemusten perusteella on tiettyjä ominaisuuksia, mitkä ovat hyviä ja niitä, joita pitää vielä parantaa tässä toimenpiteessä, jotta siitä saadaan vastaava lopputulos kuin kuumapäällysteestä, Himmi summaa.

Toki matalalämpöasfaltin levittäminen on hieman vaikeampaa, koska se jähmettyy nopeammin. Kovin merkittävästi ei työ silti häiriinny.

– Pitää toimia vähän nopeammin, ei siinä oikeastaan muuta erityistä ole, Kalliomaa kuvailee.

Esimerkiksi kuorma-auton lavaan matalalämpömassa ei tartu yhtä hanakasti kuin kuumempi massa.

– Sellaista viestiä on tosiaan tullut, että lavat on helpompi pitää puhtaana, Kalliomaa kertoo.

– Kuljetuskalusto on samaa kuin kuumamassalla, joten siihen prosessi ei vaikuta. Suurimmat investoinnit on tehty tehtaalla, Kalliomaa jatkaa. ■

Ympäristön suojelu vaikuttaa myös työkoneisiin

Asfalttikalliolla on

SUOMEN modernein kalusto

25

Ympäristön suojelu vaikuttaa myös työkoneisiin Uusi konekanta vähentää työstä syntyviä päästöjä. Modernit koneet helpottavat lisäksi työskentelyä, sillä niiden huolto- ja korjaustarpeet ovat helpommin ennakoitavissa.

Huoli ilmastonmuutoksesta ja sen myötä hiilidioksidipäästöistä koskee myös asfalttialaa. Teiden päällystystöissäkin on otettava huomioon se, miten paljon työstä syntyy päästöjä.

A

sfalttikallion kalustopäällikkö Arho Pylkkänen katsoo tyytyväisenä Senkkerin asfalttiaseman lähes tyhjää pihaa. Vain muutama kone odottaa siirtoa työmaalle.

Pylkkäsellä on pitkä ura alalla, joten hän tietää, että asia voisi olla toisinkin.

– Tyypillisesti koneet hajoavat silloin, kun niiden pitäisi olla tiellä. Siksi ei ole mitään järkeä ajaa vanhoilla koneilla.

Niinpä meillä on uudistettu kalustoa kovalla vauhdilla. Yli puolet kalustosta on jo alle kaksivuotiasta, Pylkkänen hymyilee.

Koneista johtuvia käyttökatkoksia ei yhtiössä enää juuri koeta.

– Viime vuonna korjaamohallissa vaihdettiin yhteen tärylätkään moottori, muuten tehtiin lähinnä perushuoltoja, kuten öljynvaihtoja, Pylkkänen muistelee.

Uudet koneet ovat suuria investointeja, mutta kalliita ovat käyttökatkoksetkin.

– Jos jokin anturi pettää tai tuulettajan hihna katkeaa, osan hinta voi olla 15 tai 150 euroa, työn hinta ehkä satanen, kun joku tulee ja heit-

26

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

tää sen paikalleen. Mutta samaan aikaan siinä seisoo kolme kasettiautoa, puolen tusinaan työntekijää ja työnjohtaja, muista koneita ja vahinko onkin jo tuhansissa euroissa, Pylkkänen laskee.

Radikaalilta vaikuttava kaluston päivitys on kääntynyt investoinneista huolimatta taseessa plusmerkkiseksi.

– Kalustokulut olivat viime vuonna yli kaksi eroa per tonni alhaisemmat kuin mitä ne ovat olleet aiemmin, Pylkkänen yllättää.

– Eikä siinä laskelmassa ole huomioitu edes säästyneitä käyttökatkoksia, hän jatkaa.

UUDET KONEET YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMPIÄ Kustannukset ja katkokset eivät tietenkään ole ainoa syy satsata uuteen kalustoon.

– Kun mietitään asiaa ympäristön kannalta, vanhat koneet eivät yksinkertaisesti ole enää tätä päivää, Pylkkänen huomauttaa.

Pylkkäsen mukaan kaikilla ELY-työmaillakaan ei vielä ole kiristetty vaatimuksia, mutta Helsinki on ottanut jo käyttöön koneita koskevat tiukennetut päästönormit.

– Uusissa koneissa on kunnolliset hiukkassuodattimet ja koneet pysäyttävät automaattisesti kaikki polttoainetta kuluttavat toiminnot silloin, kun työt ovat pysähdyksissä, Pylkkänen esittelee.

Kehitys on tuonut dieseliä käyttäviin koneisiin myös henkilöautoista tuttuja piirteitä, kuten pakokaasun kierrätyksen (EGR) ja tyhjäkäyntipäästöt nollaavan automaattisen sammutustoiminnon.

Raskaassa kalustossa käytetään myös nk. pelkistävää katalysaattoria.

SCR (Selectic Catalytic Reduction) muuttaa typen oksideja takaisin typpikaasuksi ja vesihöyryksi ruiskuttamalla veden ja urean seosta kuumien pakokaasujen joukkoon.

– Lisäksi esimerkiksi levittimen perää ei enää lämmitetä kaasulla, vaan sähköllä. Koneessa on 11 kilowatin lämmitin ja tehokas generaattori. Siitä saa

vaikka hitsauskoneeseen virtaa, Pylkkänen hymyilee.

ALALLA NOPEAA TUOTEKEHITYSTÄ Asfalttikalliolla ollaan syystäkin ylpeitä siitä, että kalusto on tuoretta.

– Meillä on varmuudella Pohjoismaiden ja itse asiassa jopa koko Euroopan tuoreinta kalustoa. Koko konekannan valmistusvuosien keskiarvo on melko tarkalleen 2019,5, Pylkkänen naurahtaa.

Kaikkiaan erilaisia koneita Asfalttikalliolla on Pylkkäsen mukaan noin 300 kappaletta.

– Asfalttilevittäjiä meillä on nyt suunnilleen 30 ja jyriä runsaat 60. Tiehöyliä on puolenkymmentä, liimamopoja 10–15. Uusin höylä on vielä kaupan hyllyllä odottamassa etuterää, Pylkkänen toteaa.

Maailmanlaajuinen materiaalipula näkyy siis myös asfalttikoneiden kokoamisessa. Silti kaluston uudistaminen on edennyt aikataulussa.

Pylkkäsen mukaan valmistajista eri-

27

Ympäristön suojelu vaikuttaa myös työkoneisiin

tyisesti Vögele on ottanut ohjenuorakseen ympäristöystävällisen kaluston kehitystyön.

– Vögele aloitti tuotekehityksen 2000-luvun alkupäässä. Sieltä tuli koko ajan uutta ideaa ja laitteita testattiin paljon. Koneet ovat kilpailijoihin nähden kehityksessä nyt suurin piirtein kymmenen vuotta edellä, Pylkkänen vertaa.

Suurimpia askeleita on otettu päästöjen leikkausten ohella tietotekniikassa. Esimerkiksi levittimien automatiikka helpottaa niin ajajan kuin perämiehen työtä valtavasti.

– Näissä on jopa sellainen toiminto, että se tekee automaattisesti hidas-

28

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

tetöyssyn haluttuun paikkaan, Pylkkänen naurahtaa.

– Kun tietylle massalle saadaan sopivat säädöt, sen voi tallettaa muistiin, eikä säätöjä tarvitse joka kerta tehdä uudelleen, Pylkkänen jatkaa.

PERUSHUOLLOT TEHDÄÄN ITSE Sekä käyttökatkosten ennaltaehkäisyn että päästöjen kannalta oleellista on, miten koneita huolletaan. Asfalttikallion kalusto on lähes kautta linjan niin uutta, että koneet ovat edelleen takuun piirissä. Näin maahantuojat tekevät suurimmat huollot, mahdolliset

korjaukset ja päivitykset.

Lisäksi perushuoltoja tehdään Asfalttikallion omissa huoltopisteissä. Koneiden huoltoväli on n. 500 tuntia.

– Eli huolto tehdään suunnilleen kaksi kertaa kauden aikana, Pylkkänen laskee.

– Nämä huollot ovat lähinnä öljynvaihtoja. Samalla tarkistetaan, ettei ole ilmennyt mitään vuotoja tai muuta vastaavaa sekä rasvataan tiettyjä kohteita, jos niitä ei ole jo kadulla huollettu, Pylkkänen kuvailee.

– Tuhannen tunnin välein koneet viedään maahantuojalle, jolloin niihin vaihdetaan mm. hydrauliikkaöljyt, Pylkkänen jatkaa. ■

Asfalttikallion kalusto on lähes kautta linjan niin uutta, että koneet ovat edelleen takuun piirissä. Näin maahantuojat tekevät suurimmat huollot, mahdolliset korjaukset ja päivitykset.

29

Kurko Roadshow

Jokainen ensiapupiste tarkastettiin, eikä niissä havaittu puutteita.

Turvallisuus, Ympäristö, Laatu KURKO ROADSHOW

30

Asfalttikallio jalkautui kentälle yhdessä Lääkärikeskus Aavan kanssa, tehdäkseen turvallisuuden näkyväksi ja luodakseen siitä standardin. ”Aina terveenä töihin ja sieltä kotiin”, on ollut yrityksen ideologia sen synnystä (2012) saakka, mutta nyt sanomaa syvennetään alan johtavan työterveystuottajan kanssa.

Työsuojelun kulttuurin istuttaminen alalle ja siellä toimivalle henkilöstölle on vienyt aikansa, mutta nykyään työsuojelulle ei enää ajatuksena naureskella. Eikä naureskelulle ole sijaakaan. Mikään työsuojelun osaalue ei ole turhanpäiväistä.

31

Kurko Roadshow

Kuvassa Petri Korhonen, Juha Hällfors, Anniina Pihlajamäki, Mikko Rekola ja Ilse Rauhaniemi.

ISO KIERTUE Asfalttikallio on kuvantanut asfaltointialan eri työvaiheet ja tehtävät sekä olosuhteet Aavalle, joiden perusteella kokonaisuudesta on työstetty työpaikkaselvitys erikoisasiantuntijoiden toimesta. Aavan ja Asfalttikallion työryhmät jalkautuivat kentälle, työmaaolosuhteisiin, joissa jokainen yksityiskohta tutkittiin tarkoin. Asfalttiasemien ja levitysryhmien työolosuhteiden henkinen ja fyysinen rasittavuus kartoitettiin perusteellisesti ja havaittujen huomioiden perusteella luotiin standardi. Aava standardointi on työpaikkakohtainen.

– Haluamme, että kaikkialla, kaikissa suorittamissamme töissä Aavan luoma standardi täyttyy kirjaimellisesti, Asfalttikallion henkilöstö- ja turvallisuuspäällikkö Juha Hällfors toteaa.

– Kierrämme laatu- ja ympäristöpäällikkömme Petri Korhosen kanssa kaikki 9 asfalttiasemaamme ja tukun levityskohteita ja katsomme, että kaikki toimet tehdään standardin mukaisesti.

– Urakka on iso, mutta henkilöstömme on hyvin sitoutunutta ja ennen kaikkea motivoitunutta ohjeistuksen noudattamiseen, Korhonen kehuu vierestä.

Kurko kiertueella kiinnitetään huomio henkilöstön olosuhteisiin, koneiden ja laitteiden turvallisuuteen, ympäristön kuormitukseen, sekä tehdään riskien kartoitus.

työterveyshuollon erikoislääkäri Ilse Rauhaniemi ja työterveyshoitaja Anniina Pihlajamäki.

Kaarinan asfalttiasema ja sen työskentelyolosuhteet kartoitettiin tarkasti, todella tarkasti. Henkilöstö haastateltiin, paikat syynättiin jokaista ensiapulaukkua myöden, melutasot mitattiin ja pölyhavainnot kirjattiin. Dokumentointi vaikutti hyvinkin yksityiskohtaiselta, sillä yhtään kiveä ei jätetty kääntämättä.

– Tarkastamme olosuhteet hyvin tarkasti, suoritamme tarvittavat mittaukset ja raportoimme ihan kaiken, Ilse Rauhaniemi toteaa.

ROADSHOW TURUSSA Toimittaja pääsi seuraamaan Kurko Roadshown jalkautumisen Varsinais-Suomen tuoreelle asfalttiasemalle Kaarinaan. Asfalttikalliolta olivat paikalla Juha Hällfors, Petri Korhonen, alueen aluejohtaja Mikko Rekola sekä paikalliset toimihenkilöt ja aseman henkilöstö. Aavalta puolestaan

32

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

Asfalttikallion Varsinais-Suomen aluepäällikkö Jonny Sandell seuraa Kurko Roadshown etenemistä levollisin mielin.

Olemme aina panostaneet ja investoineet turvallisuuteen ja työolosuhteisiin, mutta nyt kun ammattilaisten apu on saatavissa, niin miksi emme sitä hyödyntäisi.

Työterveyshoitaja Anniina Pihlajamäki suorittaa melumittausta useissa asfalttiaseman eri osissa.

– Asfalttikalliolla on velvollisuus laittaa ja kustantaa kaikki paikat Aavan standardin edellyttämälle tasolle, hän korostaa.

– Se menee juuri näin, Juha Hällfors vahvistaa.

– Olemme aina panostaneet ja investoineet turvallisuuteen ja työolosuhteisiin, mutta nyt kun ammattilaisten apu on saatavissa, niin miksi emme sitä hyödyntäisi.

Kaarinassa olosuhteet olivat hyvässä kunnossa.

– Viime vuoden alussa voimaan tullut uusi asetus teki kiviainespölyssä esiintyvästä kvartsipölystä syöpävaarallista, Ilse Rauhaniemi kertoo.

– Tämän seurauksena pölyntorjunnasta tuli hetkessä hyvin tärkeä suorite, johon tulee kiviaineksia käsitellessä kiinnittää erityistä huomiota, hän jatkaa.

– Henkilöstön hengityssuojauksen pitää nousta ihan uudelle tasolle, Rauhaniemi toteaa.

Kaarinan asfalttiaseman ympäristö on vielä suurelta osalta asfaltoimatta, jonka takia työkoneiden ja raskaan kuljetuskaluston nostama pöly on silmin havaittavaa.

– Tulemme vielä suorittamaan uuden katselmuksen täällä, kunhan alue on saatu valmiiksi, Rauhaniemi sanoo.

Pölyä lukuun ottamatta, Kaarinan tuore asfalttiasema sai hyvän arvosanan tarkastuksessa ja henkilöstön hyvinvointi todettiin erinomaiseksi.

– Täällä on kiva meininki ja porukka tuntuu viihtyvän, Rauhaniemi hymyilee lopuksi. ■

Lääkärikeskus Aavan työterveyshuollon erikoislääkäri Ilse Rauhaniemi.

33

Kytäjän sepelilouhos

Asfalttikallio otti keväällä käyttöön kahdeksan hehtaarin suuruisen kovakivituotantoalueen Hyvinkään Kytäjällä.

Kovaa kiveä kovaan kulutukseen

Asfalttikallio avasi keväällä yhtiön ensimmäisen oman kovakivituotantoalueen Hyvinkään Kytäjälle. Se tuottaa korkealaatuista kiviainesta, joka viimeistellään Tuusulassa Senkkerin asfalttiasemalla.

34

Kytäjän kallioiden kiviaines on kovuudeltaan ensiluokkaista.

L

ouhittavaa aluetta levitetään järjestelmällisesti, jotta työskentelytilaa saadaan lisää. Louhiminen on aloitettu huhtikuun alussa tänä vuonna.

– Meillä on tässä vielä n. 1,5 miljoonaa tonnia kiveä. Tänä vuonna on irrotettu n. 90 000 tonnia, Senkkerin asfalttiaseman tuotantopäällikkö Olli Kalliomaa kertoo.

Alueen koko pinta-ala on kahdeksan hehtaaria.

– Nyt taso on 115, joten periaatteessa tästä tasosta voidaan mennä vielä n. seitsemän metriä alaspäin. Tämä on tarkoitus louhia kahdessa eri vaiheessa. Nyt on ensimmäinen kierros menossa ja seuraava kierros aloitetaan jossain vaiheessa. Me hankimme tämän alueen vasta tammikuussa, eikä sen takia päästy aiemmin tekemään täällä töitä, Kalliomaa kertoo.

VAIHE VAIHEELTA Heti, kun maakauppa oli selvä ja työt saattoivat alkaa, kaadettiin alueelta metsää, kuorittiin pintamaa ja lopulta räjäyttämään.

– Työ oli aluksi aika hankalaa, kun tilaa ei ollut juuri lain-

kaan, Kalliomaa kuvailee.

Työskentelyalue kasvaa sitä mukaa, kun louhinta etenee.

Niinpä työ etenee vaihe vaiheelta.

– Ensin tämä louhitaan nollasta kuuteen sataan, eli nollasta 60 senttimetriin. Sitten se esi-murskataan, jolloin siitä tulee nollasta 15 senttiin. Lopuksi se jälkimurskataan Senkkerissä, jolloin siitä saadaan ”kasikuuttatoista”, eli valmista sepeliä. Sivutuotteena syntyy myös hienojakoisempaa, 0–8 lajiketta, Kalliomaa esittelee.

– Ensimmäisenä vuonna tämä on pakko tehdä näin, että esimurskaus tehdään paikan päällä. Jos sepeli haluttaisiin valmistaa lopputuotteeksi saakka, se veisi niin paljon tilaa, ettei se ole täällä mahdollista, Kalliomaa arvioi.

– Tämä on aina alussa vielä vähän hankalaa, Kalliomaa naurahtaa.

KOVAA KIVEÄ Oma sepelintuotanto parantaa yhtiön omavaraisuutta ja siten kilpailukykyä. Omavaraisuuden ohella Kytäjän tuotantoalue tarjoaa tärkeän laatutekijän. Alueen kalliomaa-

35

Louhittu kiviaines esimurskataan paikalla ennen kuljetusta Tuusulaan Senkkerin asfalttiasemalle.

36

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

perä on jopa Suomen oloissa erityisen kovaa.

– Täältä louhittava kivi menee moottoriteille ja muille valtaväylille. Tästä valmistetaan nk. SMA-asfalttia (kivimastiksiasfalttia), Kalliomaa kertoo.

SMA-asfaltissa kulutusta kestävä, murskaamalla valmistettu tasakokoinen kiviaines muodostaa koko pinnoitteen rungon. Täyteaineena on stabiloitu mastiksi (hienojakoisen kiviaineksen ja bitumin seos).

– Tästä saadaan An 7:aa, joka on laadultaan parasta sepeliä. Perustavara on AN 19:ää, Kalliomaa vertaa.

Nastarengaskulutuksen kestoa kuvaava kuulamyllyarvo kertoo kiviaineksen painoprosentteina sen määrän,

Kallioita riittää louhittavaksi vielä reilusti. Ensimmäisen louhintakierroksen jälkeen on materiaalia vielä jäljellä suurin piirtein seitsemän metrin syvyydellä.

joka jauhautuu hienommaksi kuin kaksi millimetriä.

– Tämä on siis kovinta kiveä, mitä asfalttitöihin käytetään.

Vastaavia monttuja ei ole kovin monta Suomessa. Hyvät kiviainesalueet tahtovat olla hiukan kaukana Etelä-Suomesta, Kalliomaa tietää.

KIVIAINEKSET HAASTEENA Päällystystöiden kannalta materiaaliksi sopivan kiviaineksen saatavuus alkaa asettaa alalle lisää haasteita. Kiviaineksen etsintä on oma prosessinsa. Kytäjän alue on osoittautunut jo aiemmin tähän tarkoitukseen erinomaiseksi.

– Alueita toki jatkuvasti etsitään, koeporataan ja otetaan näytteitä. Jonkin verran löydöksistä on jo alustavaa tietoa.

Tällä alueella on jo aiemminkin ollut vastaavaa toimintaa, joten korkea laatu oli tiedossa, Kalliomaa sanoo.

Uusien louhosten avaaminen on vuosi vuodelta vaikeampaa.

– Yksi haaste on siinä, että asutukseen ei saa olla liian lähellä louhosta. Tässä välimatkaa on n. 400 metriä lähimpään asutukseen. Lain mukaan minimi on 300 metriä, Kalliomaa muistuttaa.

– Varsinkin pääkaupunkiseudulta on jo tästäkin syystä vaikea enää löytää sopivia alueita, Kalliomaa huomauttaa.

– Tämä alue oli onneksi jo luvitettu. Jos nyt ostaisi uuden maa-alueen, veisi viidestä kymmeneen vuotta, ennen kuin siellä saisi tehdä mitään. Uusilla alueilla tehdään todella laajat tutkimukset ennen toiminnan aloittamista, Kalliomaa tietää. ■

Louhoksen käynnistysvaiheessa työskentelytilasta oli pulaa.

Nyt louhintaan, esimurskaukseen, lastaukseen ja kuljetukseen on jo paremmin tilaa. Senkkerin asfalttiaseman tuotantopäällikkö Olli Kalliomaa vastaa Kytäjän louhintatoiminnasta.

37

Turvallisuus huolettaa työmailla

38

Rajasalmen sillalla liikenne oli rauhallista ja myös raskas kalusto noudatti esimerkillisesti rajoituksia. Aina asiat eivät ole yhtä onnellisesti.

Turvallisuus huolettaa työmailla Riskinä liian suuret tilannenopeudet

Kesäiselle taivaalle kohoaa höyrypatsas, jonka autoilija havaitsee vähän ennen kuin nopeusrajoitus ja tietyön merkki paljastavat syyn. Keilakuja alkaa ja nopeus putoaa viiteen kymppiin. Tai sen pitäisi pudota.

T

ähtäämme tutkalla Tampereen ja Pirkkalan rajalla, Rajasalmen sillalla lähestyvää autoletkaa. Jonon ensimmäinen henkilöauto pysäyttää tutkan lukemaan 75 km/h.

Projektipäällikkö Ville Kuismin pyörittää päätään.

– Nyt liikennettä on vielä melko paljon ja ilta on nuori. Kun liikenne vähenee, vauhdit kasvavat entisestään, Kuismin huokaa.

Merkillepantavaa mittauksemme aikana on se, että näkyvästä toiminnastamme huolimatta raskas liikenne ylittää kohteeseen asetetun 50 km/h rajoituksen lähes säännön mukaisesti.

– Käsittämätöntä, miten paljon ammattiautoilijatkin ajavat liian kovaa. Sen jotenkin ymmärtää, että nuoret kaahaavat ja että joukossa on päihteissä ajavia, mutta luulisi

ammattilaisten kunnioittavan muiden työturvallisuutta, Kuismin hämmästelee.

MATELU TUNTUU VAIKEALTA Erikoinen yhteensattuma on se, että kohteen ohittava poliisiautokin pysäyttää tutkamme 55 km/h nopeuteen. Ehkä virkavallan lievä ylinopeus alleviivaa sitä, miten vaikeaa nopeutta on työmaakohteissa hillitä.

Juuri ennen kohdetta on ajettu mahdollisesti pitkäkin pätkää 100 km/h nopeutta. Pudotus on iso ja 50 km/h tuntuu matelulta.

– Nyt (heinäkuun alussa) on vielä valoisat yöt, mutta

39

Turvallisuus huolettaa työmailla

pimeä tuo tähän oman aspektinsa. Se tekee tilanteen työntekijöiden kannalta entistä pelottavammaksi, Kuismin huokaa.

– Pimeällä on aina se seikka, että katse kiinnittyy niihin työkoneiden vilkkuvaloihin. Vaikka työntekijöillä on heijastinliivit päällä, saattaa työmaalla kävelevä henkilö tulla autoilijalle silti aivan puskista, Kuismin kuvailee.

TIETOA KERÄTÄÄN JATKUVASTI Anne Valkonen on rakennustekniikan diplomi-insinööri, yrittäjä, konsultti ja valmentaja. Hänen yrityksensä Via Blanca Oy tutkii työturvallisuutta mm. asfalttityömailla.

– Työmailla tapahtuneisiin onnettomuuksiin ja läheltä piti -tilanteisiin kiinnitetään huomiota ja niistä kerätään tietoa koko ajan. Näin riskeihin pyritään vaikuttamaan samalla tapaa kuin liikenneturvallisuuteen yleensäkin, Valkonen kertoo.

Valkonen on muiden töiden ohella mukana Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) tutkintaryhmässä asiantuntijana.

– Meillä on 1970-luvulta lähtien liikenneonnettomuuksien määrä vähentynyt dramaattisesti, mutta viime vuosina trendi on hieman tasoittunut. Suomessa ei olla päästy vieläkään 200 liikennekuoleman alle, joka on ollut jo pitkään tavoitteena. Valitettavasti näissä tapauksissa, joissa yhdessä onnettomuudessa menehtyy useita uhreja määrät kasvavat aina myös piirikohtaisesti, Valkonen laskee.

PIITTAAMATTOMUUS KASVATTAA RISKEJÄ Osittain vakavien onnettomuuksien määrien laskuun vaikuttaa alati kehittyvä ajoneuvotekniikka. Ajoneuvojen aktiiviset ja passiiviset turvajärjestelmät ovat lisänneet liikenneturvallisuutta merkittävästi.

Vähitellen ollaan kuitenkin pisteessä, jossa kehitys ei enää voi ottaa kovin valtavia askelia. Erityisesti Suomen ongelmana Valkonen näkee lisäksi sen, että maamme autokanta on iäkästä.

– Uusimpia hätäjarrutusjärjestelmiä ja vastaavia varusteita ei läheskään kaikilla ole vielä turvanaan, Valkonen muistuttaa.

– Jo sillä on iso ero, onko käytössä 2005 vai 2015 vuosimallin auto. Kehitys on mennyt edellisten 10–15 vuoden aikana valtavasti eteenpäin, Kuismin lisää.

Työmailla sattuvat tilanteet johtuvat usein tiellä liikkujien piittaamattomuudesta tai virheellisistä huomioista.

– Riskit ovat aina olemassa. Ongelma ovat erityisesti nämä nelikaistaiset moottoritiet, joissa saattoautoa ei käytetä. Näissä vahinkoriskit korostuvat, Kuismin sanoo.

– Kohteeseen tultaessa on hidastusshikaanit, joissa on aidat, mikä ottaa vauhtia pois. Mutta usein sen jälkeen lähdetään heti kiihdyttämään. Kartioilla ajokaistaa pysytään hieman kaventamaan, mutta rekankin pitää mahtua kartioiden välistä niin, että tilaa jää vähintään puoli metriä puolelleen. Kun henkilöautolle jää sellainen rako, ajaja, joka niin sanotusti osaa ajaa autoa, pystyy jo siinäkin välissä ajamaan 120 kilometriä tunnissa, Kuismin hymähtää.

– Puhumattakaan moottoripyöristä, Valkonen lisää.

40

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

Levittäjän kohdalla tehdään paljon käsityötä, joten 30 km/h rajoitus on perusteltu. Valitettavasti kaikki eivät silti malta hiljentää.

Anne Valkonen

”Työmailla tapahtuneisiin onnettomuuksiin ja läheltä piti -tilanteisiin kiinnitetään huomiota ja niistä kerätään tietoa koko ajan. Näin riskeihin pyritään vaikuttamaan samalla tapaa kuin liikenneturvallisuuteen yleensäkin.”

POLIISIN RESURSSIT RIITTÄMÄTTÖMIÄ Esimerkkikohteessa liikennettä on aluksi runsaasti. Näin nopeudet pysyvät kurissa. Lähempänä puolta yötä liikennevirta alkaa kuitenkin ehtyä. Samalla vauhdit selvästi kasvavat.

Tutka alkaa nyt näyttää säännöllisesti lähes 80 km/h suuruisia lukemia. Pahin mitatuista nopeuksista on 97 km/h. Silmämääräisesti vaikuttaa siltä, että harmaan VW:n vauhti vielä kiihtyi mittauspisteen ja levityskoneen välisellä pätkällä. Edes tielle leviävä höyry ei näytä siis ajajaa haittaavan.

Poliisien tekemä nopeusvalvonta on äärimmäisen harvinaista työmailla, vaikka nyt nähdyn perusteella tarvetta ja aihetta olisi.

– Sinä Anne olet välillä heitä pyytänyt paikalle, mutta aika kiven alla se on ollut, Kuismin harmittelee.

– Ilmeisesti poliisin resurssit eivät valvontaan riitä. Toki ajatuksena on ollut, että työmaille lähdettäisiin kuvaamaan ja mittaamaan. Ei niinkään sakotusmielesssä, vaan siksi, että saataisiin luotettavaa dataa ja tietoa, millainen turvallisuusriski ylinopeus todellisuudessa on. Siitä aletaan juuri tehdä opinnäytetyötä. Eräs poliisi valmistelee sellaista, Valkonen paljastaa.

PIENIÄ PELTIKOLAREITA SATTUNUT Ihme kyllä, vakavilta onnettomuuksilta on toistaiseksi vältytty.

– Ei ainakaan meillä ole Pirkanmaan alueella ollut. Toki pieniä peltikolareita on sattunut. Mutta olen kuullut, että joltain perämieheltä meni onnettomuudessa nilkat tai sääriluut jossain päin Etelä-Suomea rattijuopon törmättyä häneen, Kuismin muistelee.

41

Turvallisuus huolettaa työmailla – Tyypillisesti iäkkäiden ryhmä nousee esiin niissä aidalla tapahtuneissa peräänajoissa. Toki se riskiryhmä ei näissä illalla ja yöllä tehtävissä kohteissa ole enää mukana. Mutta ainakin näppituntuman perusteella päiväkohteissa sattuneissa peltikolareissa ja työkoneeseen sattuneissa osumissa iäkkäämmät autoilijat ovat vahvasti edustettuina, Kuismin sanoo.

– Tilanne on tietysti hiukan jännittävä, liikennejärjestelyt poikkeavat totutusta, mikä kasvattaa tämän tyyppisiä riskejä, Valkonen muistuttaa.

SAATTOAUTO LISÄISI TURVALLISUUTTA

Kuvassa Ville Kuismin

Saattoauton käyttö on yleistynyt tietyn tyyppisissä kohteissa.

– Ratkaisu on kohde- ja piirikohtainen. Pirkanmaalla yksiajorataisissa kohteissa käytetään saattoautoa, Kuismin sanoo.

Ajoneuvojonon eteen asettuva saattoauto säätää nopeuden sopivaksi. Lisäksi työmaan vaiheet tunteva saattoauton kuljettaja voi tarvittaessa hidastaa tai pysäyttää letkan, jos esimerkiksi massa-auto tekee juuri käännöstä asfalttikoneiden jälkeisellä osuudella.

– Saattoauto on otettu todella hyvin vastaan sekä tilaajan että urakoitsijan puolelta. Eikä siitä ole paljon tullut valituksia tienkäyttäjienkään puolelta, Valkonen tietää.

Saattoautoa ei voida käyttää monikaistaisilla teillä, kuten moottoritiekohteissa.

– Jos saattoautoa ei ole, se letkan ensimmäinen auto on tavallaan saattoauto. Ja jos se ajaa väärin, kaikki menevät väärin, Kuismin toteaa. ■

Nähdyn perusteella painotus on sanalla ”toistaiseksi”.

Vauhdit ovat vaarallisen kovia.

– Poliisin nopeusvalvontakamera levittimeen kiinnitettynä olisi varmasti tehokas, Kuismin naurahtaa.

– Toki sekin mittaisi vain yhdestä kohdasta, mutta toisaalta juuri siinä koneiden kohdalla tilanne on kriittisin ja riskit suurimpia. Kaikkein vaarallisin paikka on levittimen kohdalla, Kuismin jatkaa.

Monesti työmaalla on kuitenkin vielä koneiden jälkeen meneillään erilaisia työvaiheita.

– Kahden-kolmensadan metrin matkalla massa-autonkuljettajat käyvät mahdollisesti irrottamassa perävaunun ja lähtevät peruuttamaan levittäjälle. Liimamies ajelee Ruuhka-aikoina nopeudet myös edellä, joten on siellä muuallakin pysyvät yleensä kurissa, mutta kun väkeä töissä ja riskitekijöitä kuin vain liikenne harvenee, myös vauhdit juuri siinä kohdalla, Kuismin painottaa. työmaa-alueella kasvavat.

Melko tyypillistä on, että kaasujalkaa alkaa painua heti, kun koneet on sivuutettu ja höyry hälventynyt.

– Se on ihmisille luontaista, Kuismin myöntää.

HUUMAAVAT AINEET LIIKENTEESSÄ Alkoholin ohella huumausaineet, vahvat lääkkeet ja sekakäyttö ovat alati kasvava riski liikenteessä. Luonnollisesti asfalttityömaan kaltaisessa erikoistilanteessa vajavaisella ajokyvyllä liikkuvien riskit moninkertaistuvat.

– Kun työvuoron aikana menee se muutama tuhat ajoneuvoa ohi, tulee joskus mietittyä, moniko niiden kuljettajista on jossain aineissa, Kuismin kauhistelee.

Muusta liikennesuoritteesta poikkeavat työmaat hidasteineen ja poikkeusjärjestelyineen näkyvät lisäksi iäkkäille autoilijoille sattuvina peltikolareina.

42

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

”Kun työvuoron aikana menee se muutama tuhat ajoneuvoa ohi, tulee joskus mietittyä, moniko niiden kuljettajista on jossain aineissa.”

Kovaa vauhtia pitävä liikenne aiheuttaa toisinaan kylmääviä hetkiä työmailla.

43

Asfalttikallion Palvelut ja kalusto

Palvelut

Toteutamme päällysteet joka tarpeeseen ja pienistä kohteista suuren mittaluokan urakoihin. Asiakkaitamme ovat pienrakentajat sekä taloyhtiöt, yritykset, kunnat ja kaupungit. Normaalien päällystetöiden lisäksi teemme nykyaikaisella ja monipuolisella kalustollamme myös jyrsintätöitä ja kuumennuspintaustöitä. Valmistamme päällysteitä myös kierrätysasfaltista.

44

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

KALUSTOMME TEITÄ VARTEN 2020 2021 Asfalttiasemat

Levitys

Kiinteä

1

2

kpl

Senkker, Turku

Semimobiili

1

1

kpl

Eurajoki

Mobiili

5

6

kpl

3 x Amomatic, 2 x Ermont, 1 x Ammann

Yhteensä

7

9

kpl

Levittäjät

26

37

kpl

Jyrät

50

71

kpl

Emulsio ruisku

11

17

kpl

Jyrsimet

5

6

kpl

Grillit

5

5

kpl

MPKJ

2

2

kpl

Remixer

1

1

kpl

2-12 tn

2 x iso, 4 x pieni

TILAA MEILTÄ • • • • • •

Päällystystyöt Massanvaihdot Kivetystyöt Mastix-vesieristystyöt Remixer-työt Kuumennuspintaustyöt

• • • • • •

Asfaltin jyrsintätyöt Asfalttimassan myynti Kokonaisurakointi Siltapäällysteet valuasfaltilla Sirotepintaustyöt Kurkofalt

45

Asfalttikallion Yhteystiedot

ETELÄ-SUOMI JORMA TUOMELA

MARKO TUOKKOLA

TEPPO HAAPAKOSKI

OTTO SUOPAJÄRVI

JONI TUULANIEMI

Aluejohtaja

Työpäällikkö

Projektipäällikkö,

0400 560 775

Työmaapäällikkö

Työmaapäällikkö

0400 561 146

valuasfalttityöt

040 568 6092

040 670 0975 VILLE LEHTIMÄKI

040 527 0665 TUOMAS MÄKITALO

EERO HEISKANEN

HENRI KALLIOMAA

ANTTI LEINONEN

Toimistoinsinööri

Työnjohtaja

Työnjohtaja

Työnjohtaja, jyrsintätyöt

050 569 6060

046 921 1150

040 556 6037

050 412 2148

JUHO PELTOLA

OSSI RINTALA

MIKA SIHVOLA

Työnjohtaja

Työnjohtaja

Työnjohtaja

040 661 0366

050 430 9096

046 923 0707

KAAKKOIS-SUOMI ● JA PÄIJÄT-HÄME ●●

Työnjohtaja

046 920 7363

POHJANMAA

JORMA TUOMELA

PETRI LAISI

MIKKO MÄKELÄ

ALEKSI MÄNTYHARJU

Aluejohtaja ● ●●

Aluepäällikkö ● ●●

Aluejohtaja

Aluepäällikkö

0400 561 146

050 516 2535

040 523 6937

050 396 9877

HENRY GRÖNHOLM Myyntipäällikkö ● 040 665 8885

SAMPO MYLLYMÄKI Työmaainsinööri ● 050 592 2609

JUSSI AAPRO

ERKKI NIEMISTÖ

SAMI NIEMISTÖ

Työmaapäällikkö ●

Työmaapäällikkö

Työnjohtaja

050 514 8235

0400 561 150

040 534 4377

HENRI KUISMIN

JOUNI MYNTTINEN

OULA SOININEN

Myyntipäällikkö ●●

Työmaapäällikkö ●●

050 421 0450

040 665 6610

PIRKANMAA MIKKO MÄKELÄ

PEKKA HUJANEN

MINNA ROUHIAINEN

ANTTI JAAKKOLA

Aluejohtaja

Aluepäällikkö

Toimistosihteeri

Työnjohtaja

040 523 6937

Pirkanmaan aluetoiminta

050 577 9592

050 343 3536

ALEKSI STÉN

TOMMI SULIN

Työnjohtaja

050 526 0358

050 352 2704 JUSSI LEIPÄVUORI

ALLAN PALMROTH

Työnjohtaja

Työnjohtaja

050 505 8374

050 323 3222

050 516 4344

Työnjohtaja

050 566 5815

Työnjohtaja

MIKKO REKOLA

VESA VAHALA

JUHANI VUORI

OLLI LAUNONEN

Aluejohtaja

Aluepäällikkö

Työmaapäällikkö

Työnjohtaja

Työnjohtaja

0400 561 113

050 356 4200

0400 561 162

050 308 0304

050 328 7144

SATAKUNTA MARCUS TEERIALHO

VARSINAIS-SUOMI MIKKO REKOLA

JONNY SANDELL

MARKKU KOJO

MIRO KIVINEN

KASPER SUSI

Aluejohtaja

Aluepäällikkö

Työmaapäällikkö

Työnjohtaja

Työmaapäällikkö

0400 561 113

050 525 0699

SAMU PYYHTIÄ Tuotantoinsinööri

045 656 7132

46

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

050 573 1766

046 922 4249

050 342 5899

PROJEKTITYÖT MIKKO REKOLA

MIKKO MÄKELÄ

JONNE ISOTUPA

KARI VÄÄTÄINEN

VILLE KUISMIN

Aluejohtaja

Aluejohtaja

Projektipäällikkö

Työmaapäällikkö

Projektipäällikkö

0400 561 113

040 523 6937

040 670 0948

040 198 0689

040 843 5691

NIKO SEKKI

MIKKO KALLIOMAA

JUSSI YRJÖLÄ

Projektipäällikkö

Työnjohtaja

Työmaapäällikkö

040 656 5199

040 077 1471

Pirkanmaa

040 141 8900

KALUSTO

SENKKERIN ASFALTTIASEMA

ARHO PYLKKÄNEN

ANSSI DOLK

ARI MIKKONEN

OLLI KALLIOMAA

Konepäällikkö

Työnjohtaja

Tehdaspäällikkö

Tuotantopäällikkö

050 448 8661

0400 561 105

040 554 6258

TUOMAS FORSBERG

MARIKA MELLIN

SUSANNA LAITINEN

Talousjohtaja

Toimistosihteeri

Talousasiantuntija

TUIJA SALMI-KOUKKUNEN

050 408 9390

040 700 6547

040 548 2800

TALOUS

045 631 8597

Talouden ja

markkinoinnin

SARI KYHÄLÄ

GRESA KRASNIQI

MARI MAJAPURO

Talouspäällikkö

Talousosaaja

HR- ja palkka-asiantuntija

050 591 5221

0400 413 838

050 575 0751

asiantuntija

040 358 2584

KEHITYS, LAATU JA TYÖTURVALLISUUS

HALLINTO ANTTI KALLIOMAA

TIMO VAINIONPÄÄ

JUHA HÄLLFORS

Toimitusjohtaja

Myyntijohtaja

Henkilöstö- ja

040 062 4147

turvallisuuspäällikkö

050 594 8825

PETRI KORHONEN Laatu- ja

ympäristöpäällikkö

045 357 0347

TOIMISTO Vaihde puh. 09 2525 1160, palvelemme ma-to 8-15, pe 8-14 E-mail: info@asfalttikallio.fi Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@asfalttikallio.fi

47

TOIMINTAMME TÄRKEIN ARVO ON ASIAKASTYYTYVÄISYYS

KOUVOLAN TOIMISTO

LAHDEN TOIMISTO

PORIN TOIMISTO

RAUMAN TOIMISTO

SEINÄJOEN TOIMISTO

Tehontie 25 B, 45200 Kouvola

Sopenkorvenkatu 12, 15800 Lahti

Hevoshaankatu 9, 28600 Pori

Kaivopuistontie 3 lt 1, 26100 Rauma

Kauppaneliö 13, 60120 Seinäjoki

TAMPEREEN TOIMISTO

TURUN TOIMISTO

KALUSTOKORJAAMO

PÄÄKONTTORI VANTAA

Puh. 09 2525 1160

Enqvistinkatu 7, 33400 Tampere

Ohikulkutie 577, 20660 Kaarina

Sisutie 5, 01900 Nurmijärvi

Taivaltie 5, 01610 Vantaa

E-mail: info@asfalttikallio.fi

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI