KOVAA KIVEÄ KOVAAN KULUTUKSEEN Kytäjän sepelilouhos

Kovaa kiveä kovaan kulutukseen

Asfalttikallio avasi keväällä yhtiön ensimmäisen oman kovakivituotantoalueen Hyvinkään Kytäjälle. Se tuottaa korkealaatuista kiviainesta, joka viimeistellään Tuusulassa Senkkerin asfalttiasemalla.

Kytäjän kallioiden kiviaines on kovuudeltaan ensiluokkaista.

Asfalttikallio otti keväällä käyttöön kahdeksan hehtaarin suuruisen kovakivituotantoalueen Hyvinkään Kytäjällä.

Louhittavaa aluetta levitetään järjestelmällisesti, jotta työskentelytilaa saadaan lisää. Louhiminen on aloitettu huhtikuun alussa tänä vuonna. – Meillä on tässä vielä n. 1,5 miljoonaa tonnia kiveä. Tänä vuonna on irrotettu n. 90 000 tonnia, Senkkerin asfalttiaseman tuotantopäällikkö Olli Kalliomaa kertoo.

Alueen koko pinta-ala on kahdeksan hehtaaria. – Nyt taso on 115, joten periaatteessa tästä tasosta voidaan mennä vielä n. seitsemän metriä alaspäin. Tämä on tarkoitus louhia kahdessa eri vaiheessa. Nyt on ensimmäinen kierros menossa ja seuraava kierros aloitetaan jossain vaiheessa. Me hankimme tämän alueen vasta tammikuussa, eikä sen takia päästy aiemmin tekemään täällä töitä, Kalliomaa kertoo.

VAIHE VAIHEELTA

Heti, kun maakauppa oli selvä ja työt saattoivat alkaa, kaadettiin alueelta metsää, kuorittiin pintamaa ja lopulta räjäyttämään. – Työ oli aluksi aika hankalaa, kun tilaa ei ollut juuri lainkaan, Kalliomaa kuvailee.

Työskentelyalue kasvaa sitä mukaa, kun louhinta etenee. Niinpä työ etenee vaihe vaiheelta. – Ensin tämä louhitaan nollasta kuuteen sataan, eli nollasta 60 senttimetriin. Sitten se esi-murskataan, jolloin siitä tulee nollasta 15 senttiin. Lopuksi se jälkimurskataan Senkkerissä, jolloin siitä saadaan ”kasikuuttatoista”, eli valmista sepeliä. Sivutuotteena syntyy myös hienojakoisempaa, 0–8 lajiketta, Kalliomaa esittelee. – Ensimmäisenä vuonna tämä on pakko tehdä näin, että esimurskaus tehdään paikan päällä. Jos sepeli haluttaisiin valmistaa lopputuotteeksi saakka, se veisi niin paljon tilaa, ettei se ole täällä mahdollista, Kalliomaa arvioi. – Tämä on aina alussa vielä vähän hankalaa, Kalliomaa naurahtaa.

Louhittu kiviaines esimurskataan paikalla ennen kuljetusta Tuusulaan Senkkerin asfalttiasemalle.

Kallioita riittää louhittavaksi vielä reilusti. Ensimmäisen louhintakierroksen jälkeen on materiaalia vielä jäljellä suurin piirtein seitsemän metrin syvyydellä.

KOVAA KIVEÄ

Oma sepelintuotanto parantaa yhtiön omavaraisuutta ja siten kilpailukykyä. Omavaraisuuden ohella Kytäjän tuotantoalue ta rjoaa tärkeän laatutekijän. Alueen kalliomaaperä on jopa Suomen oloissa erityisen kovaa. – Täältä louhittava kivi menee moottoriteille ja muille valtaväylille. Tästä valmistetaan nk. SMA-asfalttia (kivimastiksiasfalttia), Kalliomaa kertoo. SMA-asfaltissa kulutusta kestävä, murskaamalla valmistettu tasakokoinen kiviaines muodostaa koko pinnoitteen rungon. Täyteaineena on stabiloitu mastiksi (hienojakoisen kiviaineksen ja bitumin seos). – Tästä saadaan An 7:aa, joka on laadultaan parasta sepeliä. Perustavara on AN 19:ää, Kalliomaa vertaa. Nastarengaskulutuksen kestoa kuvaava kuulamyllyarvo kertoo kiviaineksen painoprosentteina sen määrän, joka jauhautuu hienommaksi kuin kaksi millimetriä. – Tämä on siis kovinta kiveä, mitä asfalttitöihin käytetään. Vastaavia monttuja ei ole kovin monta Suomessa. Hyvät kiviainesalueet tahtovat olla hiukan kaukana Etelä-Suomesta, Kalliomaa tietää.

KIVIAINEKSET HAASTEENA

Päällystystöiden kannalta materiaaliksi sopivan kiviaineksen saatavuus alkaa asettaa alalle lisää haasteita. Kiviaineksen etsintä on oma prosessinsa. Kytäjän alue on osoittautunut jo aiemmin tähän tarkoitukseen erinomaiseksi. – Alueita toki jatkuvasti etsitään, koeporataan ja otetaan näytteitä. Jonkin verran löydöksistä on jo alustavaa tietoa. Tällä alueella on jo aiemminkin ollut vastaavaa toimintaa, joten korkea laatu oli tiedossa, Kalliomaa sanoo.

Uusien louhosten avaaminen on vuosi vuodelta vaikeampaa. – Yksi haaste on siinä, että asutukseen ei saa olla liian lähellä louhosta. Tässä välimatkaa on n. 400 metriä lähimpään asutukseen. Lain mukaan minimi on 300 metriä, Kalliomaa muistuttaa. – Varsinkin pääkaupunkiseudulta on jo tästäkin syystä vaikea enää löytää sopivia alueita, Kalliomaa huomauttaa. – Tämä alue oli onneksi jo luvitettu. Jos nyt ostaisi uuden maa-alueen, veisi viidestä kymmeneen vuotta, ennen kuin siellä saisi tehdä mitään. Uusilla alueilla tehdään todella laajat tutkimukset ennen toiminnan aloittamista, Kalliomaa tietää. ■

Louhoksen käynnistysvaiheessa työskentelytilasta oli pulaa. Nyt louhintaan, esimurskaukseen, lastaukseen ja kuljetukseen on jo paremmintilaa. Senkkerin asfalttiaseman tuotantopäällikkö Olli Kalliomaa vastaaKytäjän louhintatoiminnasta.