ASFALTTIKALLIOLLA ON SUOMEN MODERNEIN KALUSTO Ympäristön suojelu vaikuttaa myös työkoneisiin

Asfalttikalliolla on SUOMEN modernein kalusto

Huoli ilmastonmuutoksesta ja sen myötä hiilidioksidipäästöistä koskee myös asfalttialaa. Teiden päällystystöissäkin on otettava huomioon se, miten paljon työstä syntyy päästöjä.

Uusi konekanta vähentää työstä syntyviä päästöjä. Modernit koneet helpottavat lisäksi työskentelyä, sillä niiden huolto- ja korjaustarpeet ovat helpommin ennakoitavissa.

Asfalttikallion kalustopäällikkö Arho Pylkkänen katsoo tyytyväisenä Senkkerin asfalttiaseman lähes tyhjää pihaa. Vain muutama kone odottaa siirtoa työmaalle.

Pylkkäsellä on pitkä ura alalla, joten hän tietää, että asia voisi olla toisinkin. – Tyypillisesti koneet hajoavat silloin, kun niiden pitäisi olla tiellä. Siksi ei ole mitään järkeä ajaa vanhoilla koneilla. Niinpä meillä on uudistettu kalustoa kovalla vauhdilla. Yli puolet kalustosta on jo alle kaksivuotiasta, Pylkkänen hymyilee.

Koneista johtuvia käyttökatkoksia ei yhtiössä enää juuri koeta. – Viime vuonna korjaamohallissa vaihdettiin yhteen tärylätkään moottori, muuten tehtiin lähinnä perushuoltoja, kuten öljynvaihtoja, Pylkkänen muistelee.

Uudet koneet ovat suuria investointeja, mutta kalliita ovat käyttökatkoksetkin. – Jos jokin anturi pettää tai tuulettajan hihna katkeaa, osan hinta voi olla 15 tai 150 euroa, työn hinta ehkä satanen, kun joku tulee ja heittää sen paikalleen. Mutta samaan aikaan siinä seisoo kolme kasettiautoa, puolen tusinaan työntekijää ja työnjohtaja, muista koneita ja vahinko onkin jo tuhansissa euroissa, Pylkkänen laskee.

Radikaalilta vaikuttava kaluston päivitys on kääntynyt investoinneista huolimatta taseessa plusmerkkiseksi. – Kalustokulut olivat viime vuonna yli kaksi eroa per tonni alhaisemmat kuin mitä ne ovat olleet aiemmin, Pylkkänen yllättää. – Eikä siinä laskelmassa ole huomioitu edes säästyneitä käyttökatkoksia, hän jatkaa.

UUDET KONEET YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMPIÄ

Kustannukset ja katkokset eivät tietenkään ole ainoa syy satsata uuteen kalustoon. – Kun mietitään asiaa ympäristön kannalta, vanhat koneet eivät yksinkertaisesti ole enää tätä päivää, Pylkkänen huomauttaa.

Pylkkäsen mukaan kaikilla ELY-työmaillakaan ei vielä ole kiristetty vaatimuksia, mutta Helsinki on ottanut jo käyttöön koneita koskevat tiukennetut päästönormit. – Uusissa koneissa on kunnolliset hiukkassuodattimet ja koneet pysäyttävät automaattisesti kaikki polttoainetta kuluttavat toiminnot silloin, kun työt ovat pysähdyksissä, Pylkkänen esittelee.

Kehitys on tuonut dieseliä käyttäviin koneisiin myös henkilöautoista tuttuja piirteitä, kuten pakokaasun kierrätyksen (EGR) ja tyhjäkäyntipäästöt nollaavan automaattisen sammutustoiminnon.

Raskaassa kalustossa käytetään myös nk. pelkistävää katalysaattoria. SCR (Selectic Catalytic Reduction) muuttaa typen oksideja takaisin typpikaasuksi ja vesihöyryksi ruiskuttamalla veden ja urean seosta kuumien pakokaasujen joukkoon. – Lisäksi esimerkiksi levittimen perää ei enää lämmitetä kaasulla, vaan sähköllä. Koneessa on 11 kilowatin lämmitin ja tehokas generaattori. Siitä saa vaikka hitsauskoneeseen virtaa, Pylkkänen hymyilee.

ALALLA NOPEAA TUOTEKEHITYSTÄ

Asfalttikalliolla ollaan syystäkin ylpeitä siitä, että kalusto on tuoretta. – Meillä on varmuudella Pohjoismaiden ja itse asiassa jopa koko Euroopan tuoreinta kalustoa. Koko konekannan valmistusvuosien keskiarvo on melko tarkalleen 2019,5, Pylkkänen naurahtaa.

Kaikkiaan erilaisia koneita Asfalttikalliolla on Pylkkäsen mukaan noin 300 kappaletta. – Asfalttilevittäjiä meillä on nyt suunnilleen 30 ja jyriä runsaat 60. Tiehöyliä on puolenkymmentä, liimamopoja 10–15. Uusin höylä on vielä kaupan hyllyllä odottamassa etuterää, Pylkkänen toteaa.

Maailmanlaajuinen materiaalipula näkyy siis myös asfalttikoneiden kokoamisessa. Silti kaluston uudistaminen on edennyt aikataulussa.

Pylkkäsen mukaan valmistajista erityisesti Vögele on ottanut ohjenuorakseen ympäristöystävällisen kaluston kehitystyön. – Vögele aloitti tuotekehityksen 2000-luvun alkupäässä. Sieltä tuli koko ajan uutta ideaa ja laitteita testattiin paljon. Koneet ovat kilpailijoihin nähden kehityksessä nyt suurin piirtein kymmenen vuotta edellä, Pylkkänen vertaa.

Suurimpia askeleita on otettu päästöjen leikkausten ohella tietotekniikassa. Esimerkiksi levittimien automatiikka helpottaa niin ajajan kuin perämiehen työtä valtavasti. – Näissä on jopa sellainen toiminto, että se tekee automaattisesti hidastetöyssyn haluttuun paikkaan, Pylkkänen naurahtaa. – Kun tietylle massalle saadaan sopivat säädöt, sen voi tallettaa muistiin, eikä säätöjä tarvitse joka kerta tehdä uudelleen, Pylkkänen jatkaa.

PERUSHUOLLOT TEHDÄÄN ITSE

Sekä käyttökatkosten ennaltaehkäisyn että päästöjen kannalta oleellista on, miten koneita huolletaan. Asfalttikallion kalusto on lähes kautta linjan niin uutta, että koneet ovat edelleen takuun piirissä. Näin maahantuojat tekevät suurimmat huollot, mahdolliset korjaukset ja päivitykset.

Lisäksi perushuoltoja tehdään Asfalttikallion omissa huoltopisteissä. Koneiden huoltoväli on n. 500 tuntia. – Eli huolto tehdään suunnilleen kaksi kertaa kauden aikana, Pylkkänen laskee. – Nämä huollot ovat lähinnä öljynvaihtoja. Samalla tarkistetaan, ettei ole ilmennyt mitään vuotoja tai muuta vastaavaa sekä rasvataan tiettyjä kohteita, jos niitä ei ole jo kadulla huollettu, Pylkkänen kuvailee. – Tuhannen tunnin välein koneet viedään maahantuojalle, jolloin niihin vaihdetaan mm. hydrauliikkaöljyt, Pylkkänen jatkaa. ■

Asfalttikallion kalusto on lähes kautta linjan niin uutta, että koneet ovat edelleen takuun piirissä. Näin maahantuojat tekevät suurimmat huollot, mahdolliset korjaukset ja päivitykset.