Uusi valesokkelin kosteus- ja homevauriokorjausmenetelmä

UUSI

VALESOKKELIN KOS T EUS- JA HOME VAURIOKOR JAUSMENE T EL M Ä

H

PI MENE M E IS L L U D E A NOPEAMPI J % 0 3 A P O J H TYÖVAIHEET T E IS A T R E K SIN H SELKEÄT JA YK RATK AISU Ä V Ä T S E K A J H LÄMMIN, TIIVIS

TE L M Ä

H TUTUSTU MENETELMÄÄN

VALESOKKELI Julkisivulle tehty, korotettu, kantamaton osa sokkelissa tunnetaan “valesokkelina”. Valesokkeliranteita on erityisesti käytetty rivitaloissa 60-80-luvuilla.

• a Herkkä kondensoimaan kosteutta valesokkelin sisäpintaan ja alajuokspuun alueelle. Rakenne vaurioituu herkemmin

• a Aikakauden rakennustyylistä johtuen usein ilmayhteys alustäytön ja sisäilman välillä

• a Betonisen valesokelin vauriot liittyvät useammin kondenssin ja kapilaarisen kosteudennousun aiheuttamiin mikrobi- ja lahovaurioihin, joista on ilmayhteys sisäilmaan.

• a Kevytsoraharkkoisen sokkelin ongelmat liittyvät yleensä

sokkelin hyvään ilmanläpäisevyyteen, jolloin alustäytön mikrobikasvustojen aineenvaihdunstatuotteet pääsevät helposti sisäilmaan.

• a Lämmöneristeenä käytetty mineraalivilla aiheuttaa usein ikääntymisen myötä sisäilmaan kuituja formaldehydiongelmia. Ilmayhteys johtuu tiivistämättömästä höyrynsulusta.

• a Rakenteen kestoikä kokemusperäisesti n. 40 vuotta, jonka jälkeen sisäilmaongelmia alkaa esiintymään.

VALESOKKELIKORJAUKSEN HAASTEITA • a Purkua ei saada tehtyä oikeassa laajuudessa, jolloin rakenteisiin jää vaurioitunutta materiaalia joka on yhteydessä sisäilmaan

• a Purku tehdään vähän kerrallaan korjausten yhteydessä, jolloin uudet rakenteet ovat yhteydessä purettaviini rakenteisiin.

• a Materiaalit eivät kykene estämään sisäilmasta eristettyjen vanhojen rakenteiden tuottamia epäpuhtauksia (esim. alustäytön mikrobikasvustot vs. ilmansulku)

• a Uusien rakenteiden liitoksia ei ole tiivistetty oikein liittymät vuotavat heti tai aukeavat myöhemmin

• a Alustäytöstä voi kulkeutua hajua häiritsevissä määrin jo muutaman millimetrin reiästä, kun muu rakenne on tiivistetty huolellisesti

• a Korjatussa rakenteessa on runsaasti tiivistettäviä kohtia. Vrt. puurangan saumat • a Höyrynsulkuteippi kutistuu asentamisen jälkeen ja rakenne alkaa vuotamaan esim. nurkista puolen vuoden sisään korjauksesta

UUSI TÄYTTÖVALUMENETELMÄ Kehitetyssä menetelmässä on pidetty lähtökohtana mahdollisimman yksinkertaista rakennetta.

• a Mekaanisesti varmistetut, rakenteiden liikkumista kestävät tiivistykset, sekä kerroksittain tehdyt massiivirakenteet estävät kylmäsillat ja ilmavuotoreitit.

• a Perustuksista korjattuun ulkoseinärakenteseen kulkeutuva vesihöyry pääsee tuulettumaan täyttövalun läpi ulkoseinärakenteisiin. Kapilaarinen kosteudennousu kuitenkin estyy.

• a Vaiheistava asennus tehdään koko korjausalueelle ja kaikki vaurioitunut materiaali poistetaan koko korjausalueelta ennen uuden rakenteen asentamista, jolloin uusi rakenne pysyy puhtaana.

• a Menetelmä on sovellettavissa kaiken tyyppisiin valesokkelirakenteisiin, eikä korjausmenetelmä edellytä valmiiden asennuselementtien käyttöä.

KORJATTU ESIMERKKIRAKENNE 1. XPS-levy lisälämmöneristeenä 2. Sementtipohjainen kapilaarikatko 3. Muoviselkäinen butyylinauha 4. Täyttövalu EPS-kevytbetonista 5. Butyylinauha 6. EPDM-kuminen kapilaarikaista 7. Alajuoksupuu 8. PE-kalvon liimaamiseen sopiva liimamassa

LÄMPÖMITTAUSTULOKSIA Uudella täyttövalumenetelmällä korjattu seinärakenne

• a Täyttövalu ei aiheuta kylmäsiltoja.

Muu korjattu seinärakenne

• a Metallisen tukijalan aiheuttama kylmäsilta näkyy selvästi.

ME TEEMME KODIS TA TA AS T ERV EEN

H LISÄTIETOA MENETELMÄSTÄ

Sisäilmasepät Oy Korjausrakentamisen ammattilaiset

Kosteus- ja homeongelmien erikoistuntija

Kimmo Laitinen 040 581 4265

Juha Lappalainen 040 513 4451

kimmo.laitinen@sisailmasaneeraus.fi

sisailmasepat@gmail.com

Yläkaskenkuja 4 B 00740 Helsinki

Stenbackantie 47 02550 Evitskog

www.sisailmasaneeraus.fi

www.sisailmasepat.fi