Ilmavoimien operatiivinen suunnittelu ja johtaminen sekä suoja

Suunnittelussa ja johtamisessa tarvitaan yhteensopivia malleja, jotka on sovitettava suomalaiseen toimintaympäristöön. Satakunnan lennoston komentaja eversti Aki Heikkinen varmistaa yhteistyökuvioita ruotsalaisen Gripen-osaston kanssa Ruska21-harjoituksessa Pirkkalassa syyskuussa 2021. Kuva: Ilmavoimat

Ilmavoimien operatiivinen suunnittelu ja johtaminen sekä suoja operatiivisesta näkökulmasta

Teksti: Ilmavoimien valmiuspäällikkö eversti Vesa Mäntylä

Operatiivinen suunnittelu, operaatioiden toimeenpano ja johtaminen on yhteispeliä. Kuvaan tässä artikkelissa yleisellä tasolla, miten Ilmavoimien operatiivinen suunnittelu- ja johtamisprosessi antaa perusteet joukkojen taistelulle. Ilmaoperaatioiden mahdollistamiseksi koko muu Ilmavoimien ja laajemmin ilmapuolustusjoukkojen toiminnan peruste pitää suunnitella ja käskeä joukoille ennen varsinaisten ilmaoperaatioiden toimeenpanoa. Tukikohdan käyttöönotto tai ilmatorjuntajoukkojen ryhmittäminen uudelle operointialueelle ei käy hetkessä ja edellyttää puolustushaarojen ja viranomaisten yhteistoimintaa.

suunnitteluprosessi

Hyvällä suunnitelmalla päästään koordinoidusti haluttuun lopputulokseen. Ilmavoimat saa suunnitteluperusteet operatiiviselle suunnittelulle Puolustusvoimain komentajalta. Rinnakkaisena suunnitteluprosessina Ilmavoimat tuottaa oman operatiivisen suunnitelmansa Pääesikunnan ohjauksessa. Suunnitteluperusteissa ovat keskeisiä Ilmavoimien tehtävät ja komentajan toimivalta. Ilmavoimien operaatiosuunnitelman perusteiden analyysissä tarkastellaan erityisesti annetun tehtävän päämäärää, miksi päämäärä on itselle tärkeä ja miksi vastustaja haluaa estää päämäärän saavuttamisen. Suunnittelussa tuotettujen operaatiolinjojen, joiden päätepiste on edellä mainitut päämäärät, kyetään jäsentämään annettu operatiivinen tehtävä halutuiksi vaiheiksi ja alatehtäviksi. Näin hahmottuu kokonaisuus, jossa yhdistyy päätehtävä sekä Ilmavoimien ja ilmapuolustuksen tehtävät

Ilmaoperaation suunnitteluun ja johtamiseen sisältyy tilanteen arviointi, päätöksenteko sekä käskytys.

llmavoimien komentaja kenraalimajuri J.F. Lundqvist tukikohtakäynnillä 19.6.1944. Lentorykmentti 3:n komentaja everstiluutnantti ”Eka” Magnusson (vas) ja Hävittäjälentolaivue 24:n komentaja ”Joppe” Karhunen keskustelevat tilanteesta. ”Lunkka” seuraa ”Pelle” Soveliuksen (oik) selvitystä. Viikon kuluttua 26.6.1944 Magnusson nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi numerolla 129. Perusteluiksi päätöksessä mainittiin: ”Everstiluutnantti Magnussonin erinomaisen johtajataidon ja koulutuksen ansioksi on laskettava ne tulokset ja menestykset, mitkä hävittäjälentäjämme ovat saavuttaneet ylivoimaista vihollista vastaan käydyissä raivokkaissa ilmataisteluissa. Hänen johtamansa hävittäjälentäjät ovat tähän mennessä saavuttaneet lähes 800 ilmavoittoa, joista nyt käynnissä olevan hyökkäyksen aikana 175.” SA-kuva.

toimenpiteiksi alemmille johtoportaille, joukko-osastoille niiden omien suunnitelmien perusteiksi. Eri tasojen suunnitelmista syntyy suunnitelmakokonaisuus, joissa osat linkittyvät toisiinsa ja joiden yksityiskohtaisuus on sitä tarkempaa, mitä alemmalle tasolle suunnitelmissa edetään. Yksittäisen yksikön taistelusuunnitelma on tasolla, joka kertoo mahdollisimman konkreettisesti, mitä pitää tehdä.

suunnitelman toimeenpano

Ilmavoimat operoi ja toimeenpanee operaatiosuunnitelmaa jatkuvasti. Ilmavoimien operatiivinen osasto määrittää tarkennetut perusteet operaatiosuunnitelman mukaisten operaatioiden toimeenpanolle Ilmavoimien komentajan ohjauksen mukaisesti. Määritetyillä perusteilla Ilmaoperaatiokeskus johtaa ilmapuolustuksen tulenkäyttöä ja Ilmavoimien joukko-osastot toimeenpanevat ilmaoperaatioita. Suunnitelma ei luonnollisesti ole pelkästään operointia vaan oleellisesti myös operointimahdollisuuksien luontia ja ylläpitoa. Suunnitelman toimeenpanoon liittyy oleellisesti tilannekuva uhkasta, omasta suorituskyvystä ja toimintaympäristön tilasta, jotta omat toimintaedellytykset kyetään rakentamaan optimaalisen operoinnin mahdollistamiseksi.

Suunnitelma jakautuu tehtävineen useampaan eri aikajänteeseen, ilmaoperaatioita ja ilmapuolustuksen tehtäviä toimeenpannaan jatkuvasti ja hyvinkin lyhyellä aikajänteellä. Suunnitelman mukaisia toimintaedellytyksiä parannetaan valmiusrakentamisen keinoin, jotta Ilmavoimien liikkuvan ja siirtyvän taistelutavan toimeenpano olisi optimaalista. Näiden toimintaedellytyksien ylläpito ja uudistaminen on pitkäjänteistä työtä, jota tehdään yhteistyössä muiden viranomaisten, yhteistyökumppaneiden sekä teollisuuden kanssa. Näkyvänä ja ajankohtaisena esimerkkinä toimii Tikkakosken tukikohta-alueen rakentaminen ja tukikohdan tarpeiden huomioonottaminen rakennettaessa uutta tukikohdan ohittavaa moottoritietä.

Suunnittelusta johtamiseen ja toimeenpanoon

Toimintaympäristön muuttuessa valmiutta kohotetaan tarpeen mukaisesti ja tehdään tilanteen arvio sekä arvioidaan suunnitelman valmius tarvittavien toimenpiteiden tekemiseksi. Operatiivisen johtamisen aikajänne vaihtelee tilanteen mukaan, mutta useimmiten se tarkoittaa vuorokausiluokassa tapahtuvien toimintojen johtamista, kun taas ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisella pyritään reaaliaikaiseen vaikutukseen. Operatiivisen johtamisen putkessa annetaan myös toimialoille perusteet, jotta heidän ohjauksensa joukoille ja resurssien käytölle onnistuu tarkoituksenmukaisesti. Ensimmäiset kriittiset toimenpiteet kyetään tekemään välittömästi ja tilanteenarvioinnin myötä suunnitelmaa päivitetään ja päivityksen mukainen suunnitelma laitetaan toimeenpanoon. Toimeenpanossa ja sen johtamisessa on keskeistä toimintatapojen samankaltaisuus niin normaalioloissa kuin kriisinkin keskellä. Ilmaoperaatiosykliksi kutsutulla prosessilla varmistetaan oikeiden päätöksien toteutuminen oikea-aikaisesti sekä tehtävien siirtyminen toimeenpanoon.

Yksi operatiivisen toiminnan keskeisimmistä asioista on oman toimintaympäristön muokkaaminen sellaiseksi, että se palvelee käskettyä tehtävää. Toimeenpanon keskiössä ovat Ilmavoimien joukko-osastot, jotka ylläpitävät alueensa tukikohtien infrastruktuuria, mukaan lukien johtamisjärjestelmät, ilmavoimien liikkuvan ja siirtyvän taistelutavan mahdollistamiseksi. Keskeisessä roolissa on yhteistoiminta omalla vastuualueella puolustushaarojen ja Pääesikunnan alaisten laitosten joukkojen sekä viranomaisten kanssa.

Kokonaisvaltaisella suunnittelulla ja yhteistyöllä muokataan oma toimintaympäristö sellaiseksi, että se palvelee operaatiosuunnitelman toimeenpanoa. Ilmavoimien taistelu on dynaamista ja liikkumis- sekä siirtymiskyvyllä on ratkaiseva merkitys operaatioiden tehokkaassa toimeenpanossa, mutta sillä on iso merkitys myös suojautumisessa – liike luo suojaa. Tarvittava liike tarkoittaa tukikohtien infrastruktuurin, johtamisjärjestelmien, logistiikan sekä toimintatapojen muokkaamista toimintaa tukevaksi. Mutta liike myös haastaa suojaamisen ja suojautumisen, liikkeen keskelläkin täytyy pitää huolta henkilöstön ja materiaalin suojaamisesta.

suoja osana taistelua

Operatiivinen toiminnanvapaus ja joukon tehtävien toteuttaminen mahdollistetaan suojaamalla materiaali, infrastruktuuri, toiminta, henkilöstö ja tieto sekä ulkoisilta että sisäisiltä uhkilta. Suojaamisen toiminnallisuuksia ovat toimintaympäristö- ja tilannetietoisuuden muodostaminen, toiminnan salaaminen, osumien välttäminen, uhkien torjunta, vahinkojen rajoittaminen sekä taistelukyvyn palauttaminen. Suojaaminen liittyy kiinteästi kaikkeen sotilaalliseen toimintaan, ja jokainen joukko vastaa omasta lähisuojasta.

Suojaamisen operatiivisia keinoja ovat esimerkiksi tiedustelun tuottama ennakkovaroitus, toimintojen ja materiaalin hajauttaminen, maastouttaminen, valvonta ja vartiointi, reittien, alueiden ja kohteiden tarkastaminen, taktinen liike, torjuntatehtävät sekä viranomaisyhteistoiminta.

Suojaaminen rakentuu normaaliolojen turvallisuustoiminnan perustalle. Sen suunnittelussa painottuu uhka- ja haavoittuvuusperusteinen riskien hallinta, joka mahdollistaa joustavan suojaamistoimenpiteiden säätelyn. Toimintaympäristön ja olosuhteiden tunteminen on keskeistä niin fyysisessä kuin informaatioympäristössä. Suojautuminen informaatioympäristössä toteutetaan operaatioturvallisuuden keinoilla.

Suojaamiseen käytetään esimerkiksi sotilaspoliisi- ja suojausjoukkoja, sotilaspalokuntia, lääkintäjoukkoja, pioneerijoukkoja sekä valmiusrakentamista. Suojaamisella vastataan osaltaan myös laaja-alaisen vaikuttamisen improvisoituihin uhkiin sekä ympäristö- ja terveysturvallisuuden poikkeamiin.