6 minute read
Lentovarikon Kilta – teemana lento-onnettomuusmuistomerkit
Teksti: Veikko Parviainen ja Jorma Hautala
Advertisement
Vuoden teemana lento-onnettomuusmuistomerkit Pirkanmaalla
Tampereen Härmälässä sijaitsi talvi- ja jatkosodan aikaan Ilmavoimien Varikko ja sen alainen Koelentue. Varikolla huollettiin, korjattiin ja modifioitiin Suomen sekalaista ilmataistelukalustoa. Lentokoneita pyrittiin nopealla aikataululla ja puutteellisilla varaosilla saamaan rintamakuntoon ja samalla niiden käytettävyyttä pyrittiin nostamaan muun muassa kehittämällä ja testaamalla korvaavia polttoaineita väheneville lentobensiinivarastoille. Muun toiminnan ohessa Koelentue myös suojasi Tamperetta pommikoneiden hyökkäyksien aikaan. Näistä tehtävistä ja olosuhteista johtuen Tampereen alueella tapahtui sotien aikaan useita henkilöuhreja vaatineita lento-onnettomuuksia. Vuonna 1964 Ilmavoimien Varikko ja Valtion Lentokonetehdas sijoittivat pronssiset muistolaatat sota-ajan lento-onnettomuuspaikoille. Laatta kiinnitettiin luonnonkiveen, jos mahdollista. Satakunnan Lennosto ja Valmet Oy pystyttivät vuonna 1981 muistomerkkilaatan HW-302:n onnettomuuspaikalle Pirkkalaan.
Muistomerkkien hoitaminen ja kunniakäynnit
Kun Lentovarikon Kilta ry perustettiin 1991, muistomerkkien hoitaminen ja kunniakäynnit aloitettiin yhteistyössä killan ja Ilmavoimien Varikon kanssa. Vuonna 2004 pystytettiin Thulin-muistomerkki Tampellan rantaan Tampereelle 16.4.1918 tapahtuneen Ilmavoimien ensimmäisen kuolonuhreja vaatineen lento-onnettomuuden muistoksi. Linjaorganisaatio, Ilmavoimien Varikko ja sen seuraajat Lentovarikko, Lentotekniikkakeskus sekä Ilmavoimien Materiaalilaitos jatkoivat yhteistyötä lento-onnettomuusmuistomerkkien parissa. Linja-organisaatiolla oli virallinen ohjeistus, jonka perusteella muistomerkkejä hoidettiin vuosikäynneillä sekä järjestettiin juhlava seppeleenlaskutilaisuus kunkin onnettomuuden tasavuosikymmenpäivänä. Lentovarikon kilta toimi hyvässä yhteistyössä ja osallistui aktiivisesti toimintaan.
Puolustusvoimauudistuksen 2015 myötä Lentovarikon killan taustajoukko-osasto, Ilmavoimien Materiaalilaitos siirtyi Ilmavoimien kokoonpanosta Puolustusvoimien Logistiikkalaitokseen. Entinen taustaorganisaatio jakaantui organisaationa useaan paikkaan, muun muassa Logistiikkalaitoksen esikuntaan, Järjestelmäkeskuksen Ilmajärjestelmäosastoon sekä 3. Logistiikkarykmenttiin. Henkilöstö siirtyi organisaatiomuutosten vuoksi eri kohteisiin ja toimipisteisiin tuli uutta henkilöstöä, jolla ei ollut mitään siteitä Lentovarikon kiltaan. Maantieteellisesti tapahtui jakaantuminen Tampereelle kolmeen kohteeseen sekä Jyväskylään. Uudistuksessa lentoonnettomuusmuistomerkkityö hukkui päivänpolttavien asioiden joukkoon, ohjeistukset vanhenivat, eikä uusi henkilöstö tuntenut muistomerkkiasiaa omakseen.
uusi alku muistomerkkikäynneille
Vuoden 2021 alussa kilta päätti kokeilla siirtymistä suoraan toimintaan. Laadittiin aikataulu, jonka mukaan käydään kaikilla onnettomuusmuistomerkeillä, kunnostetaan tarvittaessa sekä järjestetään seppelöintitilaisuudet.
Organisaatiot pyydettiin mukaan ja näin asiaan saatiin uusi alku. Organisaatiot laativat itselleen uudet ohjeistukset, jakoivat muistomerkkivastuut sisällään eri sektoreille, lähtivät mukaan muistomerkkikäynneille sekä ennen kaikkea järjestivät kuluneena vuonna juhlavat upseerivetoiset seppelöintitilaisuudet.
Tänä vuonna on ollut kaksi seppeleenlaskutilaisuutta ja kahdeksan kunnia- ja kunnostuskäyntiä eri puolilla Pirkanmaata. Ohjelmassa on vielä yksi seppeleenlasku ja yksi kunniakäynti. Voimme vain todeta, että Ilmavoimien onnettomuuksissa menehtyneiden uhrien muistoa kunnioitetaan taas.
Kunniakäyntejä muistomerkeillä
103-vuotiskäynti Thulin-muistomerkillä
Kreivi Eric von Rosen lahjoitti Suomen Ilmavoimille sen ensimmäisen, Enoch Thulinin tehtaalla lisenssillä valmistetun Thulin Typ D tyyppisen lentokoneen, joka oli MoraneSaulnier Parasol -koneen versio. Lyhin reitti Suomeen oli Uumajasta Vaasaan. Koneen siipiin maalattiin siniset hakaristit, onnen symbolit sovitun mukaisesti. Lentäjäksi tuli luutnantti Nils Kindberg. Matkustajaksi istui von Rosen. Hän halusi osoittaa koneen luotettavuuden ja luovuttaa sen henkilökohtaisesti Suomen Ilmavoimille. Pakkolaskun varalle otettiin evääksi voita, leipää, suklaata ja konjakkia. 120 kilometrin pituinen matka sujui 50 minuutissa, kun keskinopeus oli 144 km/h.
Kone tuhoutui, kun tiistaina 16.4.1918 klo 18:40 moottorihuollon jälkeen Karl Westman ja Sigurd Nylund nousivat Näsijärveltä. Westman pysäytti moottorin 1000 metrissä ja
ohjasi koneen liukuun. Hän käynnisti moottorin uudelleen. Oikaistessa syöksyä koneen siivet murtuivat. Kone tuhoutui jäälle ja lentäjät saivat surmansa. He olivat Suomen Ilmavoimien ensimmäiset lento-onnettomuusuhrit.
Kauniina kevätpäivänä 16.4.2021 kokoonnuimme RantaTampellaan Näsijärven rantaan. Thulin-muistomerkki on siirretty uuden asemakaavan osoittamaan paikkaan.
Ohjelmassa oli muistomerkin paljastaminen ja kunnianosoitus ruotsalaisen lentäjä Karl Westmanin (s.1899) ja vaasalaisen mekaanikko Sigurd Nylundin (s.1897) muistolle onnettomuuden 103-vuotispäivänä. Seppeleen muistomerkille laskivat insevl Jaakko Haverinen ja insmaj Juhani Riihiniitty.
Juhlallisessa tilaisuudessa hyvän puheen piti Lentovarikon Killan puheenjohtaja insevl (evp) Esa mäkinen.
Thulin-muistomerkin paljastaminen uudessa paikassa Näsijärven rannassa Tampereen Ranta-Tammelassa. Seppeleen laskivat vasemmalta insevl Jaakko Haverinen ja insmaj Juhani Riihiniitty. Taustalla Lentovarikon Killan 2. varapuheenjohtaja Veikko Parviainen. Kuva: Jorma Hautala
Puhe Thulin-muistomerkillä Lentovarikon Killan puheenjohtaja insevl (evpI Esa Mäkinen. Kuva: Jorma Hautala
Otteita Esa Mäkisen puheesta Tampereella 16.4.2021
Sisällissodan aikaan ilmasodankäynti oli uutta ja lentokalustoa oli sodan molemmilla osapuolilla niukasti. Punaisten lentäjät olivat venäläisiä ja valkoisten pääosin ruotsalaisia. Ensimmäinen punaisten sotalento Tampereen Naistenlahdelta tapahtui 1.3.1918. Koneita käytettiin Vilppulan-Mäntän suunnalla pääasiassa tiedusteluun, mutta niistä pudotettiin myös pommeja. Valkoiset saivat koneita lahjoituksina Ruotsista. Itsenäisen Suomen ensimmäinen lentoasema sijaitsi Kolhon Kirjanselällä, josta tehtiin ensimmäinen sotalento Lylyn suuntaan 17.3.1918. Kolhosta tukikohta siirtyi taisteluiden edetessä ensin Orivedelle ja myöhemmin Kaukajärvelle ja Naistenlahdelle.
Suomen lentojoukkojen ensimmäinen kone lennettiin 6.3.1918 Uumajasta Vaasaan. Toinen saman mallinen Thulin Typ D -kone ostettiin Finlands vänner -järjestön hankkimilla lahjoitusvaroilla. Tämä F3 tunnuksen saanut kone salakuljetettiin junalla Haaparannan kautta Suomeen 18. - 19.3.1918. Se tuhoutui moottoripaloa seuranneessa maahansyöksyssä jo 28.3.1918, mutta tässä onnettomuudessa ei tullut henkilöuhreja.
Tiistaina 16.4.1918 illalla, vain 41 päivää saapumisestaan Suomeen, Naistenlahdelta koelennolle lähtenyt F1tunnusta kantanut kone tuhoutui täysin. Koelento tehtiin moottorihuollon jälkeen mekaanikon pyynnöstä. Kone ei oiennut liu’usta vaan sen siipien tuenta petti ja kone syöksyi Näsijärven jäälle. Koneesta ulos sinkoutuneet ruotsalainen 19-vuotias lentäjä Karl Westman ja 20-vuotias vaasalainen mekaanikko Sigurd Nylund menehtyivät onnettomuudessa.
Tällä kunniakäynnillä uudelleensijoitetulle muistomerkille haluamme kunnioittaa Suomen Ilmavoimien, silloisten lentojoukkojen, ensimmäisiä lento-onnettomuusuhreja. Haluan, omasta ja Lentovarikon killan puolesta, esittää suuren kiitoksen Tampereen kaupungille Thulin-muistomerkin uudesta sijoituspaikasta. Paikka on arvokas ja näkyvä. Muistomerkki sijaitsee nyt myös mahdollisimman lähellä tapahtumapaikkaa. Ilmailun perinteitä Tampereella riittää. Haluan osoittaa kiitokseni myös tämän muistomerkin pystyttäjille, jotka näin kunnioittavat ja muistuttavat meitä tärkeistä perinteistä. Tämä tilaisuus huipentuu seppeleenlaskuun. Seppeleestä ja sen asettamisesta vastaa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen 3. Logistiikkarykmentti.
80-vuotiskäynti lentomestari Heikki Peltolan muistomerkillä
Kalajoella 31.7.1904 syntynyt lentomestari Heikki Peltola menehtyi 80 vuotta sitten 18.4.1941 Pirkkalan Leukussa. Peltola toimi ohjaajaopettajana Kauhavalla, josta hän siirtyi koelentäjäksi Koelentolaivueeseen 27.1.1941. Yhtenä koelentäjien vastuunalaisista tehtävistä oli käytännön lentosuorittein varmistaa, että rintamalle lähtevät koneet olivat kelvolliset taistelutehtäviin. Huhtikuussa 1941 koelennettäväksi tuotiin Fokker D.XXI FR-118. Siihen oli asennettu selkäpanssari. Peltola nousi 5000 metriin ja aloitti sieltä syöksykokeen. Oikaisussa panssari-istuimen kiinnityspultit murtuivat, istuin putosi ohjainvaijerien päälle eikä konetta voinut enää ohjata, jolloin se syöksyi jään läpi Pyhäjärveen.
Kunnioitimme lentomestari Heikki Peltolan muistoa onnettomuuden 80-vuotispäivänä. Insevl mika Hämäläinen luki Suomen ilmailuhistorian muistomerkit -kirjasta onnettomuutta koskevan kohdan ja laskimme seppeleen muistomerkille.
78-vuosipäivän kunniakäynti Pohjanheimon ja Järvisen muistomerkillä Tampereen Koivistonkylässä
Ilmavoimat tilasi Valtion Lentokonetehtaalta 40 Pyryharjoitushävittäjää. Koneilla koulutettiin 20 vuoden aikana noin 700 sotilaslentäjää. Viimeisen kerran Pyryt lensivät 7.9.1962 Härmälässä. Maaliskuun 7. päivänä 1943 koelentäjä kapteeni Erkki Pohjanheimo sai tehtäväksi selvittää modifioidun trapetsisiipisen Pyry PY-37:n ominaisuuksia. Matkustajaksi tuli kapteeni aki Järvinen. He nousivat 1000 – 1500 metriin ja suorittivat noin tunnin ohjelman. Sen aikana koneen lentokorkeus laski 200 metriin. Onnistuneen koelento-ohjelman lopuksi PY-37 lähestyi kenttää lännestä ja poistui itään. Sitten se putosi maahan Koivistonkylässä loivassa selkäsyöksyssä. Kapteeni Erkki Pohjanheimo (25) sai heti surmansa ja kapteeni Akilles Järvinen (37) menehtyi matkalla sairaalaan. Tämä onnettomuus sai Suomessa paljon huomiota. Menehtyihän siinä maamme menestynein yleisurheilija Akilles ”Aki” Järvinen. Hän voitti hopeaa kymmenottelussa sekä Amsterdamin (1928) että Los Angelesin (1932) Olympialaisissa.
Kokoonnuimme 8.3.2021 kunnioittamaan uhrien muistoa. Juhlalliseen tilaisuuteen osallistuivat Lentovarikon Killasta puheenjohtaja Esa mäkinen, 1. varapuheenjohtaja KariPekka Vesanen ja 2. varapuheenjohtaja Veikko Parviainen. Sytytimme muistomerkille kauniin jäälyhdyn.
Seppeleenlasku lentomestari Heikki Peltolan muistomerkillä Pirkkalassa onnettomuuden 80-vuotispäivänä. Kuvassa vasemmalta Hannu Heinäkoski, Lentovarikon Killan 2. varapuheenjohtaja Veikko Parviainen, insevl Mika Hämäläinen ja inskapt Joonas Knuuti. Kuva: Jorma Hautala
Kunniakäynti Erkki Pohjanheimon ja Aki Järvisen muistomerkillä Tampereen Koivistonkylän Ekanpuistossa. Kuvassa vasemmalta Lentovarikon Killan puheenjohtaja Esa Mäkinen, Lentovarikon Killan 1. varapuheenjohtaja Kari-Pekka Vesanen ja Lentovarikon Killan 2. varapuheenjohtaja Veikko Parviainen. Kuva: Jorma Hautala
Hawk- ja Hornet -lippalakit
12 €/kpl + toimituskulut
Väri tummansininen
211 muistomerkkiä yksissä kansissa
Lähde kotiseuturetkelle, selaile ja lue tai hanki vaikka lahjaksi! Myynti: LENTOVARIKON KILTA Lisätietoa ja tilausohjeet: www.lentovarikonkilta.fi
