Lentovarikon Kilta Lento-onnettomuusmuistomerkit Pirkanmaalla Teksti: Veikko Parviainen ja Jorma Hautala Vuoden teemana lento-onnettomuusmuistomerkit Pirkanmaalla Tampereen Härmälässä sijaitsi talvi- ja jatkosodan aikaan Ilmavoimien Varikko ja sen alainen Koelentue. Varikolla huollettiin, korjattiin ja modifioitiin Suomen sekalaista ilmataistelukalustoa. Lentokoneita pyrittiin nopealla aikataululla ja puutteellisilla varaosilla saamaan rintamakuntoon ja samalla niiden käytettävyyttä pyrittiin nostamaan muun muassa kehittämällä ja testaamalla korvaavia polttoaineita väheneville lentobensiinivarastoille. Muun toiminnan ohessa Koelentue myös suojasi Tamperetta pommikoneiden hyökkäyksien aikaan. Näistä tehtävistä ja olosuhteista johtuen Tampereen alueella tapahtui sotien aikaan useita henkilöuhreja vaatineita lento-onnettomuuksia. Vuonna 1964 Ilmavoimien Varikko ja Valtion Lentokonetehdas sijoittivat pronssiset muistolaatat sota-ajan lento-onnettomuuspaikoille. Laatta kiinnitettiin luonnonkiveen, jos mahdollista. Satakunnan Lennosto ja Valmet Oy pystyttivät vuonna 1981 muistomerkkilaatan HW-302:n onnettomuuspaikalle Pirkkalaan. Muistomerkkien hoitaminen ja kunniakäynnit Kun Lentovarikon Kilta ry perustettiin 1991, muistomerkkien hoitaminen ja kunniakäynnit aloitettiin yhteistyössä killan ja Ilmavoimien Varikon kanssa. Vuonna 2004 pystytettiin Thulin-muistomerkki Tampellan rantaan Tampereelle 16.4.1918 tapahtuneen Ilmavoimien ensimmäisen kuolonuhreja vaatineen lento-onnettomuuden muistoksi. Linjaorganisaatio, Ilmavoimien Varikko ja sen seuraajat Lentovarikko, Lentotekniikkakeskus sekä Ilmavoimien Materiaalilaitos jatkoivat yhteistyötä lento-onnettomuusmuistomerkkien parissa. Linja-organisaatiolla oli virallinen ohjeistus, jonka perusteella muistomerkkejä hoidettiin vuosikäynneillä sekä järjestettiin juhlava seppeleenlaskutilaisuus kunkin onnettomuuden tasavuosikymmenpäivänä. Lentovarikon kilta toimi hyvässä yhteistyössä ja osallistui aktiivisesti toimintaan. Puolustusvoimauudistuksen 2015 myötä Lentovarikon killan taustajoukko-osasto, Ilmavoimien Materiaalilaitos siirtyi Ilmavoimien kokoonpanosta Puolustusvoimien Logistiikkalaitokseen. Entinen taustaorganisaatio jakaantui organisaationa useaan paikkaan, muun muassa Logistiikkalaitoksen esikuntaan, Järjestelmäkeskuksen Ilmajärjestelmäosastoon sekä 3. Logistiikkarykmenttiin. Henkilöstö siirtyi organisaatiomuutosten vuoksi eri kohteisiin ja toimipisteisiin tuli uutta
henkilöstöä, jolla ei ollut mitään siteitä Lentovarikon kiltaan. Maantieteellisesti tapahtui jakaantuminen Tampereelle kolmeen kohteeseen sekä Jyväskylään. Uudistuksessa lentoonnettomuusmuistomerkkityö hukkui päivänpolttavien asioiden joukkoon, ohjeistukset vanhenivat, eikä uusi henkilöstö tuntenut muistomerkkiasiaa omakseen. Uusi alku muistomerkkikäynneille Vuoden 2021 alussa kilta päätti kokeilla siirtymistä suoraan toimintaan. Laadittiin aikataulu, jonka mukaan käydään kaikilla onnettomuusmuistomerkeillä, kunnostetaan tarvittaessa sekä järjestetään seppelöintitilaisuudet. Organisaatiot pyydettiin mukaan ja näin asiaan saatiin uusi alku. Organisaatiot laativat itselleen uudet ohjeistukset, jakoivat muistomerkkivastuut sisällään eri sektoreille, lähtivät mukaan muistomerkkikäynneille sekä ennen kaikkea järjestivät kuluneena vuonna juhlavat upseerivetoiset seppelöintitilaisuudet. Tänä vuonna on ollut kaksi seppeleenlaskutilaisuutta ja kahdeksan kunnia- ja kunnostuskäyntiä eri puolilla Pirkanmaata. Ohjelmassa on vielä yksi seppeleenlasku ja yksi kunniakäynti. Voimme vain todeta, että Ilmavoimien onnettomuuksissa menehtyneiden uhrien muistoa kunnioitetaan taas.
Kunniakäyntejä muistomerkeillä 103-vuotiskäynti Thulin-muistomerkillä Kreivi Eric von Rosen lahjoitti Suomen Ilmavoimille sen ensimmäisen, Enoch Thulinin tehtaalla lisenssillä valmistetun Thulin Typ D tyyppisen lentokoneen, joka oli MoraneSaulnier Parasol -koneen versio. Lyhin reitti Suomeen oli Uumajasta Vaasaan. Koneen siipiin maalattiin siniset hakaristit, onnen symbolit sovitun mukaisesti. Lentäjäksi tuli luutnantti Nils Kindberg. Matkustajaksi istui von Rosen. Hän halusi osoittaa koneen luotettavuuden ja luovuttaa sen henkilökohtaisesti Suomen Ilmavoimille. Pakkolaskun varalle otettiin evääksi voita, leipää, suklaata ja konjakkia. 120 kilometrin pituinen matka sujui 50 minuutissa, kun keskinopeus oli 144 km/h. Kone tuhoutui, kun tiistaina 16.4.1918 klo 18:40 moottorihuollon jälkeen Karl Westman ja Sigurd Nylund nousivat Näsijärveltä. Westman pysäytti moottorin 1000 metrissä ja
43
