3 minute read
Reservin osaaminen Ilmavoimien suorituskyvyn ytimessä
Teksti: Ilmavoimien koulutuspäällikkö everstiluutnantti Teemu Pöysti Kuvat: Baana 21 -harjoituksesta, Ilmavoimat
Advertisement
Historiallisesti voittoisat ilmavoimat ovat perustaneet suorituskykynsä vastustajaa korkeamman teknologian hyödyntämiseen ja korkeatasoiseen, ammattimaiseen osaamiseen avainasejärjestelmien käytössä. Vaikka väite sinällään onkin totta, usein turhan vähälle huomiolle jää se, että ilmavoiman tuloksekas käyttö vaatii myös toimintaa tukevien elementtien panosta. Yhden hävittäjän lentosuorituksen mahdollistamiseksi vaaditaan satojen eri alojen ammattilaisten työtä. Tämä elintärkeä tuki tuotetaan Ilmavoimien reserviin varusmieskoulutuksessa.
Ilmavoimien, kuten muidenkin puolustushaarojen suorituskyky, perustuu laajaan ammattitaitoiseen reserviin, joka mahdollistaa avainsuorituskykyjen käytön ja ylläpidon korkealla tasolla resurssitehokkaasti. Ilmavoimat kouluttaa vuosittain noin 1 300 varusmiestä, jotka sijoittuvat Ilmavoimien reserviin tuottamaan sodan ajan suorituskykyä eri toimialoilla. Lentotekniikasta taistelunjohtoon, kyberistä kunnossapitoon, suojaamisesta mediatuotantoon, kaikkien Ilmavoimien toimialojen suorituskyky perustuu suurelta osin reservin osaamiseen.
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Reservin suorituskyvyn muodostuminen perustuu kuitenkin paljon muuhunkin kuin korkeatasoiseen varusmieskoulutukseen, jonka Ilmavoimat koulutettavilleen tarjoaa. Reserviläisten muualta hankitun osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen osana Ilmavoimien toimintaa on muodostunut yhä tärkeämmäksi tekijäksi Ilmavoimien taistelukyvylle.
Esimerkiksi Ilmavoimissa käytettävät kehittyneet viestijärjestelmät vaativat käyttäjiltään syvällistä osaamista, jonka tuottaminen varusmieskoulutuksen aikana on haastavaa. Järjestelmien kehittyessä tulevaisuudessa yhä vaativammiksi tulee Ilmavoimien kyetä entistä tehokkaammin hyödyntämään myös reserviläisten muualta hankittu osaaminen ja liittämään se tehokkaasti varusmieskoulutuksessa tuotettavaan erityisosaamiseen.
Siviilissä hankittu ammattiosaaminen yhdistettynä varusmieskoulutuksessa tuotettuun ilmavoimalliseen osaamiseen muodostavat lyömättömän yhdistelmän ajantasaista suorituskykyä ja ymmärrystä poikkeusolojen toimintaympäristöstä. Vastaavaa määrällistä ja laadullista suorituskykyä on vaikea tuottaa realistisin kustannuksin puhtaasti ammattilaisuuteen perustuvalla joukkorakenteella.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mekanismi
toimii myös toiseen suuntaan. Ilmavoimien varusmieskoulutuksessa tuottama osaaminen on korkeatasoista erityisosaamista, joka on hyödynnettävissä myös monissa siviiliyhteiskunnan tehtävissä. Ilmavoimat tarjoaa esimerkiksi lentokoneasentajaksi kouluttautuvalle nuorelle erinomaisen mahdollisuuden kehittää tulevaan ammattiinsa liittyvää osaamista myös varusmiespalveluksensa aikana. Ilmavoimien antama lentotekninen varusmieskoulutus on nykyisin luettavissa hyväksi osaamispisteinä osana ammatillista tutkintoa, kuten lentokoneasentajan tutkintoa.
Ilmavoimien antaman varusmieskoulutuksen hyväksi luettavuutta eri tutkintojen osina pyritään jatkossa kehittämään kattamaan kaikkia toimialoja.
Koulutus 2020 ohjelma joukkotuotannossa
Covid-pandemia on pakottanut myös Ilmavoimat sopeuttamaan koulutusjärjestelmänsä vallitseviin olosuhteisiin sopivaksi. Vaikka erilaiset rajoitukset koulutuksen toteuttamiselle usein ovatkin tuntuneet erittäin haastavilta, on joukkotuotanto kyetty toteuttamaan suunnitellusti ja erinomaisin tuloksin. Sopeuttamistoimet ovat tarjonneet mahdollisuuden lähestyä totuttuja toimintatapoja uudesta tulokulmasta ja kehittää kokonaan uusia tapoja toteuttaa koulutus terveysturvallisesti.
Vaikka pandemian hellittäessä tullaankin ottamaan taas käyttöön perinteisiä hyviksi havaittuja toimintatapoja, tullaan monia väliaikaisiksi suunniteltuja malleja myös jättämään käyttöön niiden osoittauduttua varsin tehokkaiksi.
Viimeisimpien varusmiesikäryhmien koulutustulokset ja erityisesti heiltä saatu palaute kiistatta osoittavat, että koulutus on kyetty haasteista huolimatta toteuttamaan laadukkaasti. Varusmiesten tyytyväisyyttä ja sitoutuneisuutta mittaavien vuosittaisten kyselytutkimusten tulokset ovat olleet Ilmavoimissa historiallisen korkealla tasolla jo kahden saapumiserän ajan.
Ilmavoimat on joukkotuotannossaan ottanut käyttöön Koulutus 2020 ohjelman mukaisen, uudistetun koulutusmallin. Ohjelman myötä koulutus vastaa aiempaa paremmin kasvaneisiin suorituskykyvaatimuksiin. Uudistuksen myötä koulutuksen rakennetta on kehitetty modulaariseksi, mahdollistaen koulutuksen toteuttamisen aiempaa tehokkaammin ja lyhyemmässä ajassa. Uudistus mahdollistaa myös uuden teknologian, kuten sisäampumasimulaattoreiden ja virtuaalisten oppimisympäristöjen tehokkaan käytön. Uudistuksessa on otettu käyttöön myös aselajikohtaiset osaamiskeskukset, jotka vastaavat koulutuksen ajantasaisuudesta ja hyvien käytänteiden levittämistä kaikkiin kouluttaviin yksiköihin. Vaikka pandemia onkin hidastanut uudistuksen toimeenpanoa suunnitellusta, ovat alustavat koulutustulokset osoittautuneet varsin rohkaiseviksi.
Reservin koulutus
Ilmavoimien reservin koulutus keskittyy kertausharjoituksiin, joissa joukkojen suorituskyky ylläpidetään riittävällä tasolla ja tarvittaessa päivitetään vastaamaan kehittyneeseen taistelutapaan. Perinteisten kertausharjoituksen rinnalle on luotu uusia mahdollisuuksia Ilmavoimien reserviläisille kehittää ja ylläpitää poikkeusolojen osaamistaan.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) ja siihen kuuluva ilmapuolustuspiiri tukevat Ilmavoimien reservin suorituskyvyn muodostamista monipuolisesti. MPK-toiminta tarjoaa Ilmavoimien reserviläisille loistavan mahdollisuuden osallistua vapaaehtoiseen toimintaan, joka tukee poikkeusoloissa tarvittavan osaamisen kehittymistä ja ylläpitoa. Ilmapuolustuspiirin laajasta koulutustarjonnasta erityisesti sotilaallisiin valmiuksiin (SOTVA) keskittyvät kurssit tuottavat ilmavoimien reservissä tarvittavaa osaamista. Kurssit suunnitellaan huolellisesti Ilmavoimien ja ilmapuolustuspiirin yhteistyönä, jolloin sisältö pysyy varmasti ajantasaisena. Ilmavoimien tavoitteena on mahdollistaa sitoutuneille reserviläisille jatkuva kehittyminen poikkeusolojen tehtävissä myös kertausharjoitusten ulkopuolella vapaaehtoisuuteen perustuen.
MPK-toiminnassa hankittu osaaminen palvelee nousujohteisen reservin urapolun muodostumista, mahdollistaen esimerkiksi MPK:n kouluttajakoulutuksen saaneiden reserviläisten käyttämisen kouluttajina Ilmavoimien kertausharjoituksissa. MPK-toiminnassa aktiivisesti mukana olevat sitoutuneet reserviläiset muodostavat keskeisen osan Ilmavoimien valmiutta siirtyä joustavasti poikkeusolojen toimintaan. Tehtävissään harjaantuneet ja paikalliset olosuhteet hyvin tuntevat reserviläiset ovat keskeisessä roolissa Ilmavoimien valmiuden säätelyn onnistumisessa. Sitoutunut ja osaava reservi vastaa erinomaisesti Ilmavoimien toimintaympäristön haasteisiin, joista aika ja erityisesti sen puute on usein se keskeisin.
