Kolumni: Voiko imetyksessä epäonnistua

Voiko imetyksessä epäonnistua?

Jokaisen äidin tavoitteena on turvata vauvansa hyvinvointi ja hyvä olo. Tarve varmistaa vauvan ravinnonsaanti on syvällä biologiassamme. Tämä tarve ohjaa äitiä myös niinä epätoivon hetkinä, kun vauva itkee lohduttomasti eikä toisiinsa vielä tutustuva pari vielä täysin osaa lukea toistensa viestejä.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee täysimetystä kuuden kuukauden ikään. Suomen suositukset ovat täysimetyksen suhteen 4-6 kuukautta. Täysimetys (lapsi ei saa muuta ravintoa kuin rintamaitoa) suojaa lapsen terveyttä ja mahdollistaa optimaalisen kehityksen. Suositukselle on vankat tutkimustietoon perustuvat perusteet.

Jokaisella perheellä on oikeus tehdä tietoon perustuva päätös oman vauvansa ruokintatavasta. Raskauden aikana perhe tarvitsee tietoa imetyksen tai imettämättömyyden terveysvaikutuksista ja siitä, mitä imetys tai äidinmaidonkorvikkeella ruokkiminen on käytännössä. Saadun tiedon perusteella perhe tekee oman päätöksensä. Terveydenhuollon ja koulutetun vertaistuen tehtävänä on tukea perhettä toteuttamaan valitsemaansa ruokintatapaa.

Millään elämän osa-alueella ihmisen hyvinvointi ei synny muiden ulkoapäin asettamien tavoitteiden saavuttamisesta. On tärkeää, että perhe on saanut saamansa tiedon pohjalta harkiten asettaa omat tavoitteensa imetyksen suhteen. Jokaisella äidillä on oikeus voida hyvin ja tuntea ylpeyttä ja onnistumista oman näköisessä äitiydessään. Pettymyksen tai epäonnistumisen tunne syntyy, jos omat tavoitteet jäävät saavuttamatta. Terveydenhuollon on kyettävä tarjoamaan laadukasta, näyttöön perustuvaa imetysohjausta. Näin äiti ei tekisi väärän tiedon pohjalta päätöksiä, jotka voivat johtaa koettuun epäonnistumiseen. Osittaisimetyksen valitsevan äidin on tiedettävä, että osittaisimetyksessä maidonerityksen ja imetyksen turvaaminen on usein hankalampaa kuin täysimetyksessä. Toisaalta täysimetyksen valinnut äiti tarvitsee tietoa siitä, milloin täysimetystä voi turvallisesti jatkaa ja milloin on välttämätöntä antaa vauvalle lisämaitoa.

Voiko imetyksessä sitten epäonnistua? Onnistumisen kokemus tulee omien tavoitteiden saavuttamisesta. Onnistumiseen tarvitaan tietoa, ohjausta ja tukea sekä terveydenhuollolta, vertaistuelta että lähipiiriltä. Jos äiti ei saavuta omia imetystavoitteitaan eikä saa tukea asian käsittelemiseen, tuloksena voi olla kirvelevä pettymyksen tunne. Silti äiti ei ole epäonnistunut imetyksessä. Imettävää äitiä kannatteleva terveydenhuollosta, vertaistuesta ja lähipiiristä koostuva tukiverkosto on epäonnistunut ohjaamisen ja tukemisen tehtävässään.

Riikka Ikonen

Olen koulutukseltani terveystieteiden tohtori ja työskentelen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella kansallisena imetyskoordinaattorina. Tässä kirjoituksessa esitän omia, henkilökohtaisia näkemyksiäni, jotka eivät välttämättä liity työhöni.