Äidinmaitoa ilman synnytystä

Oli sitten kyse vauvasta tai isommasta lapsesta, imettäminen on mahdollista adoptiolapsen kanssa. Mitä vanhemmasta lapsesta on kyse, sitä kauemmin voi kestää, että lapselle on luontevaa olla ihokontaktissa äidin kanssa. Vanhemmalla lapsella voi olla voimakkaampia muistikuvia ajasta ennen adoptioperheeseen tuloa, jolloin luottamuksen ja kiintymyksen syntyminen voi viedä kauemmin. Ei ole kuitenkaan ikärajaa, minkä ikäistä adoptiolasta voi imettää. Hyödyt ovat kiistattomat joka tapauksessa. Adoptioimetyksen onnistumisessa tärkeä rooli on aiheeseen etukäteen perehtymisellä sekä puolison ja läheisten tuella.

TEKSTI MARI AALTOLAINE KUVA KSENIA MAKAGONOVA / UNSPLASH

Jos on joskus synnyttänyt tai ollut raskaana, maidoneritys voidaan käynnistää uudelleen, jolloin puhutaan relaktaatiosta, maidontuotannon uudelleenkäynnistämisestä. Imettäminen on mahdollista myös, vaikka ei olisi ollut raskaana. Tällöin puhutaan käynnistetystä laktaatiosta eli käynnistetystä maidontuotannosta.

Adoptioimetys vaatii äidiltä kärsivällisyyttä, aikaa, päättäväisyyttä ja periksi antamatonta työtä. Olennaista adoptioimetyksessä onnistumisessa on saada lapsi imemään rintaa ja maidontuotanto käynnistymään. Omat odotukset imetyksen suhteen on hyvä asettaa alkujaankin realistiselle tasolle, koska vain pieni osa äideistä voi mahdollisesti saada maitomäärän nostettua sellaiselle tasolle, että rintamaito riittää vauvalle ainoana maitona. Pienestäkin määrästä rintamaitoa lapsi saa kuitenkin äidinmaidon hyödyt. Lisäksi on tärkeää muistaa, että imetys on paljon muutakin kuin ravintoa. Monille äideille tuottaa iloa ylipäätään voida imettää ja tarjota osa vauvan tarvitsemasta maidosta rintamaitona. Adoptiolapsen kohdalla merkitykselliseksi saattaa nousta erityisesti se, että imetyksen avulla äi

ti voi luoda erityislaatuisen suhteen adoptiolapseen, ja lapsi saa erityistä läheisyyttä. Imetyksestä on merkittävää etua äidin ja lapsen välisen kiintymyssuhteen kehittymisen näkökulmasta. Kiintyminen on tärkeä osa adoptiota, ja imetyksen aikana vapautuneet hormonit voivat edesauttaa tätä prosessia.

Maidontuotannon käynnistäminen

Jos äidillä on toiveena imettää, maidontuotantoa kannattaa alkaa käynnistää heti, kun adoptiolapsen saamisen ajankohta on tiedossa. Tuplapumpulla pumppaaminen kannattaa aloittaa heti, samoin rintojen ja nännien stimuloiminen. Jos mahdollista, rintoja voi stimuloida ja pumpata yhtä usein kuin vauva käy rinnalla eli vähintään 8–10 kertaa vuorokaudessa. Rintojen valmistelemista voi pitää yllä ja jatkaa useita kuukausia. Tavallisesti maidonnostatus aloitetaan kuusi viikkoa ennen lapsen saapumista, mutta aika voi vaihdella yksilöllisesti.

Lääkärin kanssa kannattaa myös keskustella mahdollisuudesta aloittaa hormoni- tai muu lääkitys edistämään maidon erittymisen käynnistymistä. Lääkkeiden tarkoituksena on huijata kehoa luulemaan, että äiti on raskaana. Lääkkeiden käyttäminen ei ole välttämätöntä, mutta voi helpottaa siinä, että maitoa erittyy äidiltä enemmän. Adoptioäitien kohdalla maitomäärä saavuttaa huippunsa useimmiten noin 12 viikon kuluttua maidon nousemisesta.

Adoptioimetyksen ensihetket

Lasta houkutellaan erilaisin keinoin vähitellen äidin rinnalle, lapsen tahdissa ja pakottamatta. Ihokontakti auttaa isompaakin lasta hakeutumaan rinnalle. Nukkuminen perhepedissä on myös suositeltavaa. Rintaa kannattaa tarjota aina kun mahdollista, monenlaisissa tilanteissa ja lapselle mieluisissa paikoissa. Rintaa voi tarjota myös silloin, kun lapsi ei ole nälkäinen, esimerkiksi lohdutukseksi tai nukkumaan mennessä. Näin rinnat saavat tarvitsemaansa stimulaatiota maidontuotannon käynnistymiseksi ja lapsi positiivisia mielleyhtymiä rintojen imemisestä.

Aluksi imetystä kannattaa yrittää noin 10 minuuttia kerrallaan, ja jos siinä ajassa lapsi ei ole tarttunut rin

taan tai hermostuu, on hyvä jättää yrittäminen hetkeksi. Tärkeää on, että lapselle ei muodostu ikävää mielleyhtymää rinnoista tai imetyksestä epäonnistuneiden imetysyritysten perusteella. Joskus vauvalle voi olla tarpeen antaa ensin hiukan maitoa esimerkiksi ruiskulla, jolloin hänellä riittää paremmin kärsivällisyys imetyksen harjoittelemiseen. Lisämaitojen antamisessakin kannattaa pyrkiä mahdollisimman paljon imetysasentoa jäljittelevään asentoon, jotta siitä tulee vähitellen vauvalle tuttu.

Jotta lapsi motivoituu imemään rintaa, täytyy rinnasta herua maitoa,

Vanhemmat saattavat myös kokea sen arkea helpottavana tekijänä, että kumpikin vanhemmista voi imettää, eikä toisen vanhemman poissaolo tarkoita ravinnon poissaoloa lapsen luota.

etenkin jos lapsi on ehtinyt tottua muihin syöttötapoihin. Imetysapulaitteen käyttö on tällöin suositeltavaa. Vauva hyötyy imetyksestä imetysapulaitteella, vaikka äidiltä ei tulisi omaa maitoa ollenkaan.

Hyvä imuote on erityisen tärkeä silloin, kun äidin oma rintamaito ei yksistään riitä vauvan maidontarpeen täyttämiseen. Hyvällä imuotteella vauva saa imettyä tehokkaammin rintaa, saa enemmän maitoa, ja imetys on kivutonta äidille. Lisäksi sopivan imetysasennon löytäminen niin äidille kuin lapselle on tärkeä osa onnistunutta imetystä.

Lisämaidon antamisessa imetysmyönteisiä tapoja ovat myös hörpytys, maidon tarjoaminen lääkeruiskulla, ”finger feeding” eli imetysapulaitteen kiinnittäminen vanhemman sormeen ja pillipullo isommalle lapselle. ”Finger feeding” on lisämaidon antotapa, jolla puolisokin voi osallistua vauvan imetykseen. Jos lisämaidon antamisessa halutaan käyttää tuttipulloa, tahdistettu pulloruokinta kannattaa toteuttaa ihokontaktissa, mikä vahvistaa imetyksen lisäksi lapsen ja vanhemman välistä kiintymyssuhdetta.

Imetys kahden äidin perheessä

Kahden äidin perheessä on useimmiten biologinen ja sosiaalinen äiti. Lapsen synnyttänyt on biologinen äiti, sosiaalinen äiti on tullut äidiksi synnyttämättä. Usein saatetaan olettaa, että biologinen äiti imettää lasta. Vanhemmat voivat kuitenkin usein molemmat imettää halutessaan. Joissain perheissä vain sosiaalinen äiti imettää vauvaa.

Imettäessään vanhempi voi tarjota lapselle ainutlaatuista läheisyyttä ja turvaa sekä vahvistaa keskinäistä vuorovaikutusta. Sosiaalinen äitikin saattaa toivoa pääsevänsä tästä kokemuksesta osalliseksi. Vanhemmat saattavat myös kokea sen arkea helpottavana tekijänä, että kumpikin vanhemmista voi imettää, eikä toisen vanhemman poissaolo tarkoita ravinnon poissaoloa lapsen luota.

Maidontuotannon voi saada käyntiin pumppaamalla. Rintoja stimuloidaan matkimalla vauvan imemistä. Helpoiten tämä onnistuu sähkökäyttöisellä rintapumpulla. Lääkärin määräämillä hormoni- ja lääkevalmisteilla on mahdollista edesauttaa maidonnousua. Useimmiten vauva imee mieluiten rintaa, josta maito heruu helpoiten. Lasta voi houkutella imemään sosiaalisen äidin rintaa käyttämällä imetysapulaitetta, josta tulee aluksi synnyttäneeltä äidiltä pumpattua maitoa.

Vanhemmat voivat myös halutessaan päättää, että toinen äideistä imettää ravitsemuksellisesta näkökulmasta eli vauva saa häneltä maitoa imetyksen avulla. Toinen äiti voi kuivaimettää eli hänen rinnoista ei tule maitoa, mutta hän tarjoaa vauvalle lohtua, läheisyyttä ja kiintymystä sekä mahdollisuuden tyydyttää imemisen tarve muulla tavalla kuin tutilla. Imetysapulaitteella imettäminen on mahdollista myös silloin, vaikka itse ei tuottaisi maitoa eikä toiveena olisi oman maidontuotannon käynnistyminen.

Lähteet https://adoptioperheet.fi/wp-content/ uploads/2018/02/adoptiolapsen_imetys.pdf https://www.breastfeedinginc.ca/ breastfeeding-your-adopted-baby-orbaby-born-by-surrogate-gestationalcarrier?fbclid=IwAR2TnfpDSGpzKMcQ 6f7JVf9HIQIFyEXoYaOkvD_trb_aSDJq82p9qD9R9CU https://breastfeedingusa.org/content/ article/breastfeeding-your-adopted-baby-0 https://kellymom.com/ages/newborn/ nb-challenges/back-to-breast/ https://kellymom.com/bf/got-milk/relactation/ https://sateenkaariperheet.fi/tietoa-jakoulutusta/vanhemmuuskumppanuus/ https://sateenkaariperheet.fi/wp-content/uploads/2018/04/Sosiaalisen_aidin_opas_WEB.pdf http://sweetpeabreastfeeding.com/generic-protocols-for-inducing-lactationor-relactation.html http://sweetpeabreastfeeding.com/inducing-lactation--relactation.html