Äidinmaitoa ilman synnytystä Oli sitten kyse vauvasta tai isommasta lapsesta, imettäminen on mahdollista adoptiolapsen kanssa. Mitä vanhemmasta lapsesta on kyse, sitä kauemmin voi kestää, että lapselle on luontevaa olla ihokontaktissa äidin kanssa. Vanhemmalla lapsella voi olla voimakkaampia muistikuvia ajasta ennen adoptioperheeseen tuloa, jolloin luottamuksen ja kiintymyksen syntyminen voi viedä kauemmin. Ei ole kuitenkaan ikärajaa, minkä ikäistä adoptiolasta voi imettää. Hyödyt ovat kiistattomat joka tapauksessa. Adoptioimetyksen onnistumisessa tärkeä rooli on aiheeseen etukäteen perehtymisellä sekä puolison ja läheisten tuella. TEKSTI MARI AALTOLAINE KUVA KSENIA MAKAGONOVA / UNSPLASH
Imetysuutisia 1/2020 14
Jos on joskus synnyttänyt tai ollut raskaana, maidoneritys voidaan käynnistää uudelleen, jolloin puhutaan relaktaatiosta, maidontuotannon uudelleenkäynnistämisestä. Imettäminen on mahdollista myös, vaikka ei olisi ollut raskaana. Tällöin puhutaan käynnistetystä laktaatiosta eli käynnistetystä maidontuotannosta. Adoptioimetys vaatii äidiltä kärsivällisyyttä, aikaa, päättäväisyyttä ja periksi antamatonta työtä. Olennaista adoptioimetyksessä onnistumisessa on saada lapsi imemään rintaa ja maidontuotanto käynnistymään. Omat odotukset imetyksen suhteen on hyvä asettaa alkujaankin realistiselle tasolle, koska vain pieni osa äideistä voi mahdollisesti saada maitomäärän nostettua sellaiselle tasolle, että rintamaito riittää vauvalle ainoana maitona. Pienestäkin määrästä rintamaitoa lapsi saa kuitenkin äidinmaidon hyödyt. Lisäksi on tärkeää muistaa, että imetys on paljon muutakin kuin ravintoa. Monille äideille tuottaa iloa ylipäätään voida imettää ja tarjota osa vauvan tarvitsemasta maidosta rintamaitona. Adoptiolapsen kohdalla merkitykselliseksi saattaa nousta erityisesti se, että imetyksen avulla äi-
