Imetysuutisia 1/2020

imetys IMETYKSEN TUKI RY

uutisia

1 / 2020

Tukiäitien erilaiset imetykset Sohvaperunoiden Sannis:

Ă„idit, uskaltakaa vaatia imetysongelmiin apua!

Sateenkaareva imetys

Sisällys Imetysuutisia 1 /2020 3

Pääkirjoitus

4

Tavallinen ruuhkavuosia elävä äiti

7

Kolumni: Voiko imetyksessä epäonnistua

8

Eemil, joka imettää

14 Äidinmaitoa ilman synnytystä 17 Sateenkaarisanastoa 18 Imetyksen monet muodot 20 Koraani antaa suuntaviivat muslimiäidin imetykselle

8

22 Imetystarinani 24 Ihanat, erilaiset imetystukiäidit 28 Tiedeuutisia x 3 31 Kirjavinkki: Äidinhoitokirja 32 Yhdistys & uutiset

14

Minulla oli selkeä tavoite voida imettää ja saada vauva täysimetettyä" Imetyksen edistämisen palkinnonsaaja 2019 Sannamari Uuttu haastattelussa S. 4–6

Julkaisija Imetyksen tuki ry Päätoimittaja Miina Korpi Toimitussihteeri Mari Aaltolaine Toimitus Mari Aaltolaine, Anna Groundstroem, Paula Engström, Suvi Finne, Sanni Granholm, Lotta Haapala, Riikka Ikonen, Johanna Juntunen Miina Korpi, Jaana Meronen, Niina Mäkinen, Saija Ohtonen-Jones, Anniina Pöyri, Maria Rissanen Tytti Villanen Ulkoasu Teija Lammi Yhteystiedot Karjalankatu 2 A, 00520 Helsinki Osoitteenmuutokset www.imetys.fi/ jasenyys Saija Ohtonen-Jones saija.ohtonen-jones@imetys.fi Ilmoitukset imetysuutisia@imetys.fi Painopaikka Suomen Uusiokuori Oy, Somero, painos 800 kpl ISSN 1798-8349 www imetys.fi/imetysuutisia, facebook.com/ImetysuutisiaLehti Kannen kuva Splendens/IStockphoto

Imetysuutisia 1/2020 2

JEMINA JUSSILA

Pääkirjoitus

Tämän lehden ilmestyessä kevät on jo kehräten käynnissä ja auringonvaloa toivottavasti riittää niillekin seuduille, joissa talvi on ollut pimeä ja lumeton. Tätä kevättä varjostaa kuitenkin huolta herättävä poikkeustila: koronaviruspandemia, jonka vuoksi myös koko Suomi on ennennäkemättömässä tilanteessa. Ihmisten toimintaa, liikkumista ja kokoontumista rajoitetaan voimakkaasti. Kollektiivisena haasteena ja mahdollisuutena on nyt ollut säilyttää henkinen yhteys fyysisistä etäisyyksistä huolimatta. Imetyksen tuessa pystytään ja on pystytty jo pitkään tarjoamaan läheistä ja lämmintä vertaistukea etäisyyksienkin päästä. Myös tänä keväänä, kuten muulloinkin, vapaaehtoiset tukiäidit antavat imetystukea sosiaalisessa mediassa, puhelimitse ja chatissa.

tämämme sanat kertovat paljon esimerkiksi meistä itsestämme ja siitä, mihin kiinnitämme huomiomme.

Käyttämämme kieli myös osaltaan luo yhteistä todellisuutta.

Viime ajat ovat herättäneet useat meistä pohtimaan, mitkä asiat ovat viime kädessä meille merkityksellisiä ja mittaamattoman arvokkaita. Kun monet rakennetut struktuurit jäävät pois arjesta, voi hetken aikaa tuntua siltä, että kaikki on kielletty ja peruttu. Luonnossa liikkuminen ja siitä nauttiminen on edelleen mahdollista, ja ainakin itselleni moninaisen luonnon suojelun ja kunnioittamisen tärkeys on yhä vain vahvistunut.

Ympäristöllä, niin fyysisellä kuin vaikkapa kulttuurisella, on paljon vaikutuksia hyvinvointiimme. Minkälaisia maisemia katselemme, minkälaisilla asioilla ympäröimme itsemme. Näihin voi vaihtelevassa määrin itse vaikuttaa. Myös sillä, mihin suuntaamme ajatuksemme ja mitä sanoja käytämme, on merkitystä. Käyt-

Kuten kaikilla vanhemmilla, on vertaisina toimivilla imetystukiäideillä jokaisella niinikään omanlaisensa tausta. Joillain on hyvinkin raskaita kokemuksia imetyksen ja vanhemmuuden matkalta ja toisten taival on ollut helpompi. Yhdistyksemme tukiäiti käy koulutuksessa läpi omat kokemuksensa ennen tukityöhön ryhtymistään. Eräskin tukiäiti kertoo halunneensa tukityöhön sen tähden, miten paljon sai itse aikanaan apua omiin imetyspulmiin. Tukiäitejä haastatellessa nousi esille myös se, miten käsitykset voivat muuttua, kun saa tietoa asioista. Tukityössä tarvitaan ja opitaan tietoa, kokemusta sekä rauhaa kuunnella ja kuulla. Ne taitavatkin olla parhaita keinoja erilaisuuden ymmärtämiseen ja syrjinnän ehkäisyyn myös laajemmin ajateltuna.

Tämän numeron kantavaksi teemaksi valittiin monenkirjava imetys ja sitä käsitelläänkin hyvin monesta eri näkökulmasta: sukupuolen moninaisuuden, vapaaehtoisten erilaisuuden ja monen muotoisen ja -näköisen imetyksen vinkkeleistä. Artikkelit tuovat myös esille sitä, millä tavoin ja millä sanoin kohtaamme toinen toisemme. Näiden tarinoiden ja tekstien myötä haluamme Imetysuutisissa osaltamme kertoa, että jokainen on tärkeä ja kaikilla on oikeus tulla arvostetuksi omana itsenään. Se on tärkeää meille myös yhdistyksenä.

Miina Korpi päätoimittaja

Imetysuutisia 1/2020 3

Imetysuutisia 1/2020 4

Imetyksen edistämisen palkinnonsaaja 2019:

Sannamari Uuttu Tavallinen ruuhkavuosia elävä äiti TEKSTI MIINA KORPI KUVAT MIINA KORPI JA SANNAMARI UUTUN KOTIALBUMI

– Imetyksen edistämisen palkinto häkellyttää edelleen, toteaa Sannis eli Sannamari Uuttu, 35-vuotias nousiaislainen kahden lapsen äiti. Aidosti häkeltynyt kunniamaininnalla palkittu Sannis piti kiitospuheen vuoden 2019 Imetysviikon seminaarissa ja sai yleisön kyyneltymään niin ilosta kuin liikutuksesta. Perusteluissa mainitaan muun muassa näin: Sannamari Uuttu on rohkeasti ja omasta aloitteestaan imettänyt tytärtään Ylen suositussa tv-ohjelmassa Sohvaperunat. Hän on tehnyt näin imetystä näkyväksi ja normalisoinut sitä osaksi arkea ja yhteiskuntaa.

Palasin Sanniksen puheille vielä puhelimitse viime marraskuussa.

– Mä olin jo ihan unohtaa haastatteluajan, täällä ruokaa laittelen samalla! Sannis huikkaa puhelun alkuun. Kotona touhuilee lemmikkien lisäksi nelivuotias esikoinen, ja puolitoistavuotias Ruusa on hetki sitten nukahtanut päiväunilleen. Puoliso on töissä, perheen aikuiset ovat molemmat maatalousyrittäjiä ja lisäksi molemmat työskentelevät kuljetusalalla.

Mitä ajattelit, kun sait tietää palkinnosta?

– Sain alun perin viestin Sohvisten tuottajalta, että hän on nyt jotain hyvää asiaa varten antanut numeroni eteenpäin. Pari viikkoa meni, ennen kuin puhelu tuli. En osannut uskoa sitä todeksi, kun Imetyksen tuki ry:n toiminnanjohtaja soitti ja kertoi palkinnosta. Aloin ihan itkemään.

Yhdistys ja sen tukimuodot olivat Sannikselle tuttuja jo entuudestaan.

Mitä tiesit Imetyksen tuesta?

Olen jutellut tukiäidin kanssa chatissa imetysvaikeuksien aikaan ja kahlannut imetys.fi-sivut kokonaan läpi, kun Ruusan imetyksessä oli alkuun haasteita. Olin itse asiassa kurkannut aiemmat kunniamaininnan saaneet jo etukäteen, sillä Sohvisten kautta tullut huomio oli poikinut esimerkiksi kuvakaappauksia someen. Yhden julkaisun yhteydessä minua oli joku ehdottanut imetyksen edistämisen palkinnonsaajaksi. Ihmettelin asiaa jo tuolloin, Sannis naurahtaa ja toteaa heti perään, että tämmöinen tavallinen sopi joukon jatkoksi sittenkin.

Imetysuutisia 1/2020 5

Taustalta kuuluu esikoisen ääni. – Onko sulla nälkä? Kohta on ruoka valmis, Sannis vastailee lapselle kokkailun lomassa ja jatkaa sitten puhelua.

Kertoisitko Imetysuutisten lukijoille omasta imetysmatkastasi?

– Alku toisen lapsen kanssa näytti hyvältä: Ruusa oli tissillä ja maito nousi hyvin. Jopa tulehdusarvojen kohoamisen vuoksi käydyn sairaalareissun aikana Ruusa kävi rinnalla. Neuvolan kotikäynnillä kuitenkin minulle todettiin, että vauva ei ole kasvanut tarpeeksi. Alkoi lisämaitojen anto, pumppaus ja säännölliset punnitukset. Minulla oli selkeä tavoite voida imettää ja saada vauva täysimetettyä.

Tämän päämäärän vuoksi minulla oli voimia vaatia apua ja tukea, ja kaksiviikkoisena saimme neuvolasta lähetteen imetyspoliklinikalle. Sieltä sain hyviä neuvoja, ja aikakin oli saatu jo viikon päähän. Suppea imuote lähti korjaantumaan ja lopulta kasvukin alkoi parantua.

Ensimmäisiin viikkoihin mahtui kuitenkin huolta ja yksinäisiä pumppaushetkiä öisin keittiöpöydän ääres-

>

Viimeksi eilisessä jaksossa näkyi, kun Ruusa kävi tissillä. Ehkä nyt tulee vuorostaan tämän esimerkin kautta taaperoimetys näkyväksi.

En ole ajatellut, mitä tavoitteita meidän imetyksellä on ja kauanko se jatkuu, se vaan on luonnollista. sä vauvan nukkuessa. Sannis kertoo, että tuolloin pintaan nousi esikoisen vauva-aikaan tullut imetyspettymys.

– Rasmuksella on nyt myöhemmin todettu sensorisen integraation häiriö, ja se vaikutti vauva-aikana tietysti myös imetykseen, vaikka en siitä silloin tiennyt. Lapset ovat keskenään erilaisia, esikoinen ei viihtynyt sylissä ja on tarvinnut enemmän aikuisen tukea asioihin. Se, että esikoisen imetys ei onnistunut toivomallani tavalla, oli minulle tuolloin pettymys.

Miten teillä nyt menee?

– Ruusan ollessa kaksi kuukautta palautimme vaa’an neuvolaan ja se oli juhlahetki. Sen jälkeen imetys on sujunut, ja lapsi kasvanut hyvin. Ruusa on nyt 1,5 vuotta ja käy silloin tällöin rinnalla. Kipeänä tissiä tarvitaan enemmän ja imetys auttaa lievittämään päiväkotipäivän aikana syntynyttä ikävää.

Sannikselle on yhä luontevaa myös imettää julkisesti, niin kantoliinassa kauppakeskuksessa kuin Sohviksissa.

Netissä on tullut lähinnä pelkästään hyvää ja kannustavaa palautetta.

– Viimeksi eilisessä jaksossa näkyi, kun Ruusa kävi tissillä. Ehkä nyt tulee vuorostaan tämän esimerkin kautta taaperoimetys näkyväksi. En ole ajatellut, mitä tavoitteita meidän imetyksellä on ja kauanko se jatkuu, se vaan on luonnollista.

Kuitenkin Sannis toivoo, että äideille kerrottaisiin imetyksestä jo odotusaikana enemmän ja annettaisiin eväitä haasteen paikkoihin. Vaikka imetys on luonnollista, on hyvin tavallista, että imetys ei suju luonnostaan.

– Kyllä äideille pitäisi kertoa, ihan kuin jälkivuodosta, että mitä asioita imetyksen suhteen voi tulla vastaan.

Ja sitten pitäisi kertoa, mistä sitä apua saa. Sen etsiminen ei voi jäädä uuden vanhemman huoleksi.

– Neuvolassa kuuluu kertoa asioista etukäteen. Äideille sanoisin vinkiksi, että uskaltakaa vaatia apua.

Minkälaisessa roolissa lähipiiri on Sanniksen mielestä imetyksen tukemisessa?

– Varsinkin nyt, kun on työt ja lapset, ja jo vauva-aikana se esikoisen hoitaminen samalla, kun Ruusa oli ko-

Imetysuutisia 1/2020 6

ko ajan tissillä... on tämä aikamoinen show. On tärkeää, että on saanut puolisolta apua ja ystäviltä tsemppiä.

Käytännön avuksi voivat olla puoliso ja muut läheiset: voi auttaa ruokahuollossa ja isompien lasten hoidossa. Sanniksen mukaan puolison tehtävä on kannustaa äitiä siinä päätöksessä, jonka hän on tehnyt. Televisiossa imettämistä Sannis ei millään tavalla suunnitellut. Tuotannosta kysyttiin, haluavatko he olla mukana, ja imetykseen suhtauduttiin myönteisesti.

– Pitkäaikainen ystäväni Tanja, jonka kanssa olemme Sohvaperunoissa, on suhtautunut imetykseeni hyvällä tavalla neutraalisti. On hän joskus sanonut, että laita nyt se tissi suuhun, niin kuulee paremmin, Sannis lohkaisee.

Lehden ilmestyessä Ruusan imetys on päättynyt lempeän äidintahdistamisen myötä, ja imetysmatka on jäänyt mieleen myönteisenä. Toivotamme perheelle kaikkea hyvää myös jatkossa!

Kolumni

Voiko imetyksessä epäonnistua?

Jokaisen äidin tavoitteena on turvata vauvansa hyvinvointi ja hyvä olo. Tarve varmistaa vauvan ravinnonsaanti on syvällä biologiassamme. Tämä tarve ohjaa äitiä myös niinä epätoivon hetkinä, kun vauva itkee lohduttomasti eikä toisiinsa vielä tutustuva pari vielä täysin osaa lukea toistensa viestejä.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee täysimetystä kuuden kuukauden ikään. Suomen suositukset ovat täysimetyksen suhteen 4-6 kuukautta. Täysimetys (lapsi ei saa muuta ravintoa kuin rintamaitoa) suojaa lapsen terveyttä ja mahdollistaa optimaalisen kehityksen. Suositukselle on vankat tutkimustietoon perustuvat perusteet.

Jokaisella perheellä on oikeus tehdä tietoon perustuva päätös oman vauvansa ruokintatavasta. Raskauden aikana perhe tarvitsee tietoa imetyksen tai imettämättömyyden terveysvaikutuksista ja siitä, mitä imetys tai äidinmaidonkorvikkeella ruokkiminen on käytännössä. Saadun tiedon perusteella perhe tekee oman päätöksensä. Terveydenhuollon ja koulutetun vertaistuen tehtävänä on tukea perhettä toteuttamaan valitsemaansa ruokintatapaa.

Millään elämän osa-alueella ihmisen hyvinvointi ei synny muiden ulkoapäin asettamien tavoitteiden saavuttamisesta. On tärkeää, että perhe on saanut saamansa tiedon pohjalta harkiten asettaa omat tavoitteensa imetyksen suhteen. Jokaisella äidillä on oikeus voida hyvin ja tuntea ylpeyttä ja onnistumista oman näköisessä äitiydessään.

Pettymyksen tai epäonnistumisen tunne syntyy, jos omat tavoitteet jäävät saavuttamatta. Terveydenhuollon on kyettävä tarjoamaan laadukasta, näyttöön perustuvaa ime-

tysohjausta. Näin äiti ei tekisi väärän tiedon pohjalta päätöksiä, jotka voivat johtaa koettuun epäonnistumiseen.

Osittaisimetyksen valitsevan äidin on tiedettävä, että osittaisimetyksessä maidonerityksen ja imetyksen turvaaminen on usein hankalampaa kuin täysimetyksessä. Toisaalta täysimetyksen valinnut äiti tarvitsee tietoa siitä, milloin täysimetystä voi turvallisesti jatkaa ja milloin on välttämätöntä antaa vauvalle lisämaitoa.

Voiko imetyksessä sitten epäonnistua? Onnistumisen kokemus tulee omien tavoitteiden saavuttamisesta. Onnistumiseen tarvitaan tietoa, ohjausta ja tukea sekä terveydenhuollolta, vertaistuelta että lähipiiriltä. Jos äiti ei saavuta omia imetystavoitteitaan eikä saa tukea asian käsittelemiseen, tuloksena voi olla kirvelevä pettymyksen tunne. Silti äiti ei ole epäonnistunut imetyksessä. Imettävää äitiä kannatteleva terveydenhuollosta, vertaistuesta ja lähipiiristä koostuva tukiverkosto on epäonnistunut ohjaamisen ja tukemisen tehtävässään.

Riikka Ikonen

Olen koulutukseltani terveystieteiden tohtori ja työskentelen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella kansallisena imetyskoordinaattorina. Tässä kirjoituksessa esitän omia, henkilökohtaisia näkemyksiäni, jotka eivät välttämättä liity työhöni.

Imetysuutisia 1/2020 7

Imetysuutisia 1/2020 8

Eemil, joka imettää TEKSTI JAANA MERONEN & PAULA ENGSTRÖM KUVAT EEMIL STENHOLMIN KOTIALBUMI

Mitä ihmettä, luinko oikein?

Voiko mies imettää? Usein oletamme, että imettävä ihminen on nainen ja äiti.

Sukupuoli on moninainen ilmiö, eikä imettäminen ole sidoksissa tiettyyn sukupuoleen.

– Ehkä on parempi, että imetän ensin, Eemil Stenholm toteaa videopuheluhaastattelun aluksi. Hän tarjoaa Islavauvalle rintaa, mutta tämä on niin kiinnostunut kännykän näytössä näkyvästä naamastani, ettei malta napata edessään olevaa rintaa suuhunsa. Eemil on viisi kuukautta vanhan Islan yksinhuoltaja, joten hänen täytyy huolehtia Islan viihdyttämisestä myös haastattelun aikana. Toteamme, että pari tarvitsee imetysrauhan, ja soittelemme sitten uudelleen.

Muunsukupuolisuus Kuten nimestä voi päätellä, Eemil ei ole nainen. Hän on muunsukupuolinen.

– Mitä se tarkoittaa? kysyn häneltä.

– Jos sulta kysyttäisiin, mitä naiseus tarkoittaa, niin mitä sä vastaisit? Eemil heittää silmiä avaavan vastakysymyksen.

– Monet aloittavat kuvailun sukupuolielimistään, mutta jos ne yhtenä yönä vaihdettaisiinkin penikseen, olisiko sitä sitten onnellisesti mies?

Imetysuutisia 1/2020 9

Ei varmaankaan. Sukupuolen määrittelyyn liittyy paljon muitakin asioita, joita ei ole helppo pukea sanoiksi.

En tunne olevani nainen enkä oikein mieskään, vaikkakin miessukupuoli tuntuu enemmän omalta.

Muunsukupuolisuus kuuluu transihmisyys -kattotermin alle. Transihmisyys käsittää myös transsukupuoliset, joilla sukupuoli-identiteetti ei vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta, ja transvestiitit, joilla on tarve ajoittain eläytyä eri sukupuoleen.

Muunsukupuolisen sukupuoli-identiteetti ei ole yksiselitteisesti mies tai nainen; se voi olla molempia, siltä väliltä tai ei kumpaakaan.

Sukupuoli-identiteetin selittely voi tuntua loukkaavalta, onhan se kunkin ihmisen henkilökohtainen asia.

On epäreilua, että joidenkin ihmisten pitää selittää minuuttaan ja henkilökohtaista kokemustaan auki. Siksi on ymmärrettävää, että omaa sukupuoliidentiteettiään ei halua paljastaa kenelle tahansa. Normaali vuorovaikutus onnistuu ilman, että tietää toisen intiimit asiat.

>

Ehdottoman tärkeää on, että ihmisen itsemäärittelyoikeutta kunnioitetaan ja hänet kohdataan sillä nimellä, jonka hän kertoo, sellaisena kuin hän on.

Eemil ei yleensä kerro olevansa muunsukupuolinen. Hän valitsee tarkkaan, kenelle kertoo asiasta omaaloitteisesti. Esimerkiksi Islan neuvolahoitajalle Eemil ei ole kertonut, että toivoisi itseään kutsuttavan Eemiliksi. Hänestä neuvola on Islan asioita varten, eikä hänen sukupuoli-identiteettinsä liity siihen, ainakaan toistaiseksi. Yleensä hän on tuntenut toisen vähintään vuoden ja tuntee olonsa turvalliseksi tämän seurassa, ennen kuin kertoo muunsukupuolisuudestaan.

– Jos vaan pamautan sen asian, reaktio saattaa olla epämieluisa ja hämmentynyt, enkä jaksa ottaa sitä vastaan. Ollessani nuorempi eräs henkilö huolestui, etten voisi synnyttää tai imettää, Eemil selittää.

Monet ovat aidon ja ystävällisen kiinnostuneita, he haluavat ymmärtää ja tietää asiasta lisää. Se saa Eemilin kuitenkin tuntemaan itsensä eläintarhan eläimeksi, jota katsellaan ja tutkitaan kiinnostuneesti. Joskus hänen varaamansa hoitoaika saattaa kulua kokonaan Eemilin sukupuoliidentiteetin avaamiseen, jolloin Eemilin omat tarpeet jäävät huomiotta.

Erityisesti terveydenhuollossa Eemiliä kohdellaan naisena, jopa hänen kerrottuaan olevansa muunsukupuolinen. Onneksi hän on myös kohdan-

nut tahoja, jotka eivät ole asettaneet häntä tietyn sukupuolen raameihin.

Näitä ovat olleet esimerkiksi Tyttöjen talo, rikosuhripäivystys ja imetystukiäidit.

Mutta entä jos transihmisen kohtaaminen tuntuu haastavalta? Voiko sukupuolesta kysyä? Neuvoloissa, vertaisryhmissä ja vastaavissa tilanteissa kannattaa herkällä korvalla kuunnella, kuinka ihminen itsestään puhuu. Jos ei ole varma keskustelukumppanin sukupuolesta, voi puhua ilmaisuilla, jotka eivät sukupuolita.

Henkilöltä voi tarvittaessa myös kysyä, miten häntä kutsutaan kotona tai miten hän haluaa tulla nyt kutsutuksi.

Ehdottoman tärkeää on, että ihmisen itsemäärittelyoikeutta kunnioitetaan ja hänet kohdataan sillä nimellä, jonka hän kertoo, sellaisena kuin hän on.

Islan syntymä Noin vuosi sitten 19-vuotias Eemil eli onnellisessa parisuhteessa transnaisen kanssa ja oli suunnitellusti raskaana. Mutta sitten kumppani kuitenkin sairastui eikä ole sen jälkeen pystynyt osallistumaan perhe-elämään. Eemilillä on tukenaan vanhemmat, ystäviä ja sisaruksia. Islan synnytykseen pääsivät mukaan Eemilin äiti ja doula. Ilman heitä 41-tuntinen synnytys olisi tuntunut

Imetysuutisia 1/2020 10

paljon raskaammalta. Vaikka synnytys väsytti Eemilin, hän kuvailee sitä hyväksi. Tukihenkilöiden antaman hieronnan, lämpöpussien ja läsnäolon sekä kätilöiden ammattitaidon ansiosta hän sai toivomansa alatiesynnytyksen.

Vaikka Eemilillä oli paljon tietoa ja selkeitä toiveita, hän kokee, että vuodeosastolla hoito ei ollut imetysmyönteistä ja että hoitajien tavat olivat ristiriitaisia. Eemiliä surettaa, etteivät hoitajat kysyneet sopiiko hänelle, että vauvalle annetaan lisämaitoa ilman lääketieteellistä syytä tai saako vastasyntynyttä viedä muualle ruokittavaksi.

Ensimmäisenä päivänä vuodeosastolla Eemilin nukkuessa synnytyksen jälkeen hoitaja oli hakenut Islan ja antanut hänelle runsaasti lisämaitoa ilman lääketieteellisiä perusteita. Eemil lähetteli viestejä serkulleen, joka on imetystukiäiti, ja sai tältä paljon neuvoja tilanteeseen. Ensimmäisen päivän jälkeen Islan verensokeriarvot laskivat, jolloin lisämaidolle oli peruste. Eemil yritti ehdottaa hoitajille, että tarvittavat lisämaidot annettaisiin ruiskulla tai hörpyttämällä, mikä tukisi imetystä. Osa hoitajista ei kuitenkaan suostunut tähän.

Lopulta Eemil sai apua sairaalan IBCLC-kätilöltä, ja lisämaitojen anta-

ISLA, NELJÄ KUUKAUTTA

misessa tuettiin enemmän imetystä.

IBCLC (International Board Certified Lactation Consultant) on kansainvälisen koulutuksen suorittanut imetyksen erityisasiantuntija. Jotkin sairaaloiden imetyspoliklinikoilla työskentelevistä kätilöistä ovat saaneet IBCLC-sertifikaatin.

Neljän päivän päästä synnytyksestä Isla ja Eemil pääsivät kotiin ja pystyivät jättämään lisämaidot pois. Maitoa alkoi tulla silminnähtävästi. Eemilillä onkin siitä lähtien ollut suihkuava maidontulo, mikä on aiheuttanut Islalle vatsavaivoja ja tuonut imetykseen erilaisia haasteita. Eemilillä suihkuaminen ja runsas maitomäärä liittyvät yhteen, sillä Islan painonnousu on ollut reilua.

Imettäjä oletetaan naiseksi Imettäminen on sujunut hyvin ja Eemil suunnittelee imettävänsä Islaa

ainakin yhden vuoden ikään saakka.

Samaan aikaan häntä huolettaa oma jaksaminen, sillä imetys herättää hänessä dysforiaa.

Sukupuolidysforia on sukupuoliristiriidan aiheuttamaa voimakasta epämukavuuden, psyykkisen pahan olon ja ahdistuksen tunnetta. Se voi ilmetä sosiaalisena dysforiana tilanteissa, joissa ihmistä kohdellaan ja puhutellaan väärän sukupuolen edustajana ja jolloin tämä ei tule nähdyksi omana itsenään. Kehodysforialla puolestaan tarkoitetaan sitä, että oma keho ja erityisesti sukupuolitetut kehon osat tuntuvat vierailta, jopa inhottavilta.

Raskaus ja imetys muokkaavat lähes jokaisen kehonkuvaa, mutta transihmisillä se on omiaan lisäämään dysforian tunnetta.

Eemil on aiemmin käyttänyt binderiä, jolla sidotaan rinnat litteämmiksi.

Imetysaikana se voi aiheuttaa tukoksia, joten binderiä ei voi käyttää. Ime-

Imetysuutisia 1/2020 11

tysvaatteet ovat kovin naisellisia, joten ne eivät tunnu omilta silloin, kun on tottunut käyttämään pari kokoa suurempia miesten vaatteita.

Julki-imettäessä Eemil joutuu kohtaamaan sen, että muut ihmiset määrittelevät hänet naiseksi. Ennen Eemil on voinut piilottaa biologiset ominaisuutensa, jolloin hänestä ei ole ollut niin helppo tehdä sukupuoleen liittyviä oletuksia.

– Kerran mua sanottiin tytöksi joka hoitaa vauvaa. Jotkin vanhemmat kertovat lapsilleen, että tuossa äiti imettää vauvaa, Eemil muistelee.

Terveydenhuollossa kehon muutosten ja imetyksen aiheuttamia tunteita ei välttämättä osata huomioida, jolloin dysforian kokemukseen ei välttämättä saa apua. Helsingissä on saatavilla transsensitiivistä terapiaa, mutta varsinkin pienemmillä paikkakunnilla tarvittavan hoidon ja tuen saaminen voi olla haastavaa tai

>

jopa mahdotonta. Lisäksi avun hakeminen vaatii voimavaroja, joita ei kaikilla ole.

Uutta translakia odotellessa Nykylainsäädännön mukaan sukupuolen juridiseen vahvistamiseen vaaditaan lausunto lisääntymiskyvyttömyydestä. Eemil ei ole varma, haluaako hän lisää lapsia, joten hän ei ole vielä valmis muuttamaan virallista sukupuoltaan.

Esimerkiksi Saksa, Kanada ja Australia mahdollistavat kolmannen juridisen sukupuolimerkinnän kansalaisilleen. Suomessa tätä mahdollisuutta ei ole, vaan ihmiset jaetaan henkilötunnuksen avulla miehiin ja naisiin.

– Mieluiten haluaisin merkinnän mieheksi, jos emme saa Suomeen sitä kolmatta vaihtoehtoa.

Mutta se ei ole niin yksinkertaista.

Ensin minun pitää käydä traumaterapiassa määrittelemättömän pituinen aika, Eemil huokaa.

Sukupuolen juridiseen korjaamiseen vaaditaan lisääntymiskyvyttömyyden ja täysi-ikäisyyden lisäksi pitkä diagnosointivaihe sekä vähintään kahden psykiatrin lausunnot. Silti prosessin helppoudesta liikkuu harhaluuloja.

– Jotkut ihmiset pelkäävät sitä, että jos sukupuolta saa “vaihtaa” helposti, jotkut miehet vaihtaisivat sukupuoltaan päästäkseen tirkistelemään naisten pukuhuoneeseen, Eemil naurahtaa.

– Jos mä ajattelen, miten mun olisi parempi olla, niin joitakin ulkonäkömuutoksia haluaisin jossain vaiheessa. Uusi hallitus on antanut toivoa

siitä, että sukupuolen juridinen korjaaminen olisi vain ilmoitusasia. Jos sukupuoli olisi virallinen, olisi muidenkin pakko huomioida se, Eemil toteaa.

Kesäkuussa 2019 julkistetussa hallitusohjelmassa on mukana translain kokonaisuudistus, joka lisää itsemääräämisoikeutta ja sukupuolivähemmistöjen hyvinvointia. Siinä keskeistä on lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta luopuminen sekä sukupuolen juridisen vahvistamisen ja lääketieteellisten hoitojen erottaminen toisistaan. Lakiuudistuksen myötä sukupuolen juridinen vahvistaminen tulee perustumaan omaan selvitykseen.

Myös perheiden kannalta hallitusohjelma ottaa askeleita tasa-arvoisempaan suuntaan luvatessaan yhdistää äitiys– ja isyyslait yhteiseksi vanhemmuuslaiksi. Tämä turvaisi lapsen asemaa silloin, kun lapsella on useampi kuin kaksi vanhempaa tai/ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia vanhempia. Erityisesti seksuaali– ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien vanhempien ja heidän lastensa kannalta olisi merkityksellistä, jos virallisissa papereissa sanat “isä” ja “äiti” voitaisiin korvata sanalla “vanhempi”.

Lisäksi hallitusohjelman tavoitteena on myös turvata hedelmöityshoitojen yhdenvertainen saatavuus, ja monet sairaanhoitopiirit ovatkin alkaneet tarjota hedelmöityshoitoja myös naispareille ja itsellisille naisille, jotka aiemmin ovat joutuneet turvautumaan yksityisiin lapsettomuusklinikoihin. Toteutuessaan lainsäädäntö ottaa siis askeleen kohti tasa-arvoisempaa lisääntymisterveydenhuoltoa.

Imetysuutisia 1/2020 12

Sukupuolisensitiivisyys kasvattamisessa Eemilille sukupuolisensitiivinen kasvatus tulee luonnostaan. Hänelle on tärkeää, että jokainen voi olla oma itsensä.

– Ärsyttää jos ei anneta tilaa olla jotain muuta, Eemil lausahtaa.

Sukupuolisensitiivisyys – vastoin monien luuloja – ei tarkoita sukupuolten välisten erojen häivyttämistä tai sukupuolten kiistämistä. Sukupuolisensitiivisyys on sukupuolen moninaisuuden olemassaolon tunnistamista ja huomioimista. Se on myös sukupuoleen liittyvien odotusten, oletusten ja stereotypioiden tunnistamista ja kriittistä arvioimista.

Eemil on valinnut lapselleen nimen, joka tuntui kivalta, mutta jos Isla haluaa joskus vaihtaa nimensä, se onnistuu. Niin kauan kuin Isla ei itse valitse vaatteita, Eemil pukee hänet itseään miellyttäviin vaatteisiin.

Vaatteita ja värejä ei tarvitse jakaa sukupuolittain, vaan kuka vain voi pukeutua juuri siten kuin haluaa. Islan puolesta sukupuoliin liittyvät odotukset eivät vielä mene tunteisiin. Isla on vielä niin pieni, ettei ymmärrä sukupuoleen liittyviä asenteita ja määritteitä, eikä hänellä ole paineita täyttää hänelle asetettuja odotuksia.

– Jotkut ihmiset ovat puhuneet Islan poikaystävästä, kun Isla on ollut tekemisissä poikavauvojen kanssa.

Jännä nähdä, miten jo vauvoja kohdataan hetero– / cis-normien mukaisesti, Eemil naurahtaa.

Lapsen kasvaessa ja mennessä hoitoon hän joutuu uudella tavalla kohtaamaan ympäristön normit, jolloin myös vanhemman apua tarvitaan. Silloin cis-normien kohtaaminen oman

lapsen kautta saattaa tuntua raskaammalta. Sanalla cis tarkoitetaan ihmistä, jonka sukupuoli-identiteetti vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta. Cis-normi on yhteiskuntamme ja kulttuurimme ajatusmalli ja kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan kaikki ihmiset kokevat heille syntymässä määritellyn sukupuolen omakseen ja ilmentävät sitä yksiselitteisesti.

Vertaistuen löytämisen haaste Muunsukupuoliselle vertaistuen löytäminen voi olla hankalaa. Sateenkaariperheet ry:llä on vertaisryhmiä useissa kaupungeissa, mutta esimerkiksi neuvoloiden vanhemmuuteen liittyvät ryhmät on usein jaoteltu cissukupuolittain.

Teini-iässä Eemil on käynyt Tyttöjen talolla, sillä hän koki sen tuntuvan enemmän itselleen sopivalta kuin Poikien talon. Moni voi ymmärtää, miksi ryhmiä jaetaan nais– ja miessukupuoliin. Ehkä on esimerkiksi haluttu antaa kahdelle eri sukupuolelle, joita pääosa ihmisistä on, tilaa tutustua kehossa tapahtuviin muutoksiin ja kokea yhteisöllisyyttä saman sukupuolen edustajien kanssa. Tämä voi kuitenkin luoda kynnyksen päästä mukaan toimintaan niille, jotka kokevat olevansa jotain muuta kuin cissukupuolta.

Vanhemmaksi tultuaan Eemil on ollut mukana neuvolan järjestämässä nuorten äitien vertaistukiryhmässä.

Jotkin kokoontumiskerrat tuntuivat liian sukupuolittuneilta, jos teemana oli esimerkiksi naiseus ja ohjelmassa kuorintavoiteen valmistusta.

Eemil olisi toivonut, että osallistujista olisi puhuttu sukupuolineutraalimmin. Eemil on ollut useissa tilan-

teissa elämänsä aikana, joissa ihmiset eivät osaa käsitellä sitä, ettei hän olekaan nainen. Monille tilanne on aivan uusi, ja he pyrkivät ohittamaan asian. Niinpä he jatkavat Eemilin sanomista naiseksi ja kutsuvat häntä syntymänimellä Helmi. Eemil vaikuttaa hyvin ymmärtäväiseltä ja kärsivälliseltä muita kohtaan, vaikka hänen saamansa kohtelu on vähättelevää, ja varmasti myös turhauttaa ja loukkaa Eemiliä.

Eemil haluaa imettää Vanhemmaksi tuleminen on tuonut paljon muutoksia Eemilin elämään.

Kaikki vanhemmat joutuvat opettelemaan elämään vauvan tarpeiden mukaan ja monet joutuvat tekemään sen ilman toista vanhempaa, joka jakaisi arjen. Synnytys ja imetys tuovat esiin vahvoja tunteita. Vaikka imetys saa Eemilissä aikaan myös kehodysforiaa, hän pitää imettämisestä.

Imetysuutisia 1/2020 13

– Mun mielestä imetyksen hyviä puolia ovat meille alkuvaiheista selvittyämme sen helppous ja läheisyys. Sekä se, että se on parasta ravintoa lapselle. En jaksaisi varsinkaan öisin nousta ja lämmittää korviketta, on niin paljon helpompaa vaan vetää vauvaa lähemmäs ja imettää. Max 15 minuuttia ja nukutaan molemmat taas. Läheisyyttä saa toki muutenkin, mutta pidän siitä, että voidaan aina rauhoittua imetyshetkiin, kun vauva on muuten jo aika aktiivinen ja alkaa pian liikkuakin. Silloin voidaan molemmat lopettaa muut jutut hetkeksi ja silitellä ja katsoa toisiamme, kuvailee Eemil.

Lähteet: Seta Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus Trasek Julian Honkasalo, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

Äidinmaitoa ilman synnytystä Oli sitten kyse vauvasta tai isommasta lapsesta, imettäminen on mahdollista adoptiolapsen kanssa. Mitä vanhemmasta lapsesta on kyse, sitä kauemmin voi kestää, että lapselle on luontevaa olla ihokontaktissa äidin kanssa. Vanhemmalla lapsella voi olla voimakkaampia muistikuvia ajasta ennen adoptioperheeseen tuloa, jolloin luottamuksen ja kiintymyksen syntyminen voi viedä kauemmin. Ei ole kuitenkaan ikärajaa, minkä ikäistä adoptiolasta voi imettää. Hyödyt ovat kiistattomat joka tapauksessa. Adoptioimetyksen onnistumisessa tärkeä rooli on aiheeseen etukäteen perehtymisellä sekä puolison ja läheisten tuella.

TEKSTI MARI AALTOLAINE KUVA KSENIA MAKAGONOVA / UNSPLASH

Imetysuutisia 1/2020 14

Jos on joskus synnyttänyt tai ollut raskaana, maidoneritys voidaan käynnistää uudelleen, jolloin puhutaan relaktaatiosta, maidontuotannon uudelleenkäynnistämisestä. Imettäminen on mahdollista myös, vaikka ei olisi ollut raskaana. Tällöin puhutaan käynnistetystä laktaatiosta eli käynnistetystä maidontuotannosta.

Adoptioimetys vaatii äidiltä kärsivällisyyttä, aikaa, päättäväisyyttä ja periksi antamatonta työtä. Olennaista adoptioimetyksessä onnistumisessa on saada lapsi imemään rintaa ja maidontuotanto käynnistymään. Omat odotukset imetyksen suhteen on hyvä asettaa alkujaankin realistiselle tasolle, koska vain pieni osa äideistä voi mahdollisesti saada maitomäärän nostettua sellaiselle tasolle, että rintamaito riittää vauvalle ainoana maitona. Pienestäkin määrästä rintamaitoa lapsi saa kuitenkin äidinmaidon hyödyt. Lisäksi on tärkeää muistaa, että imetys on paljon muutakin kuin ravintoa. Monille äideille tuottaa iloa ylipäätään voida imettää ja tarjota osa vauvan tarvitsemasta maidosta rintamaitona. Adoptiolapsen kohdalla merkitykselliseksi saattaa nousta erityisesti se, että imetyksen avulla äi-

ti voi luoda erityislaatuisen suhteen adoptiolapseen, ja lapsi saa erityistä läheisyyttä. Imetyksestä on merkittävää etua äidin ja lapsen välisen kiintymyssuhteen kehittymisen näkökulmasta. Kiintyminen on tärkeä osa adoptiota, ja imetyksen aikana vapautuneet hormonit voivat edesauttaa tätä prosessia.

Maidontuotannon käynnistäminen Jos äidillä on toiveena imettää, maidontuotantoa kannattaa alkaa käynnistää heti, kun adoptiolapsen saamisen ajankohta on tiedossa. Tuplapumpulla pumppaaminen kannattaa aloittaa heti, samoin rintojen ja nännien stimuloiminen. Jos mahdollista, rintoja voi stimuloida ja pumpata yhtä usein kuin vauva käy rinnalla eli vähintään 8–10 kertaa vuorokaudessa. Rintojen valmistelemista voi pitää yllä ja jatkaa useita kuukausia.

Tavallisesti maidonnostatus aloitetaan kuusi viikkoa ennen lapsen saapumista, mutta aika voi vaihdella yksilöllisesti.

Lääkärin kanssa kannattaa myös keskustella mahdollisuudesta aloittaa hormoni- tai muu lääkitys edistämään maidon erittymisen käynnistymistä. Lääkkeiden tarkoituksena on huijata kehoa luulemaan, että äiti on raskaana. Lääkkeiden käyttäminen ei ole välttämätöntä, mutta voi helpottaa siinä, että maitoa erittyy äidiltä enemmän. Adoptioäitien kohdalla maitomäärä saavuttaa huippunsa useimmiten noin 12 viikon kuluttua maidon nousemisesta.

Adoptioimetyksen ensihetket Lasta houkutellaan erilaisin keinoin vähitellen äidin rinnalle, lapsen tahdissa ja pakottamatta. Ihokontakti

auttaa isompaakin lasta hakeutumaan rinnalle. Nukkuminen perhepedissä on myös suositeltavaa. Rintaa kannattaa tarjota aina kun mahdollista, monenlaisissa tilanteissa ja lapselle mieluisissa paikoissa. Rintaa voi tarjota myös silloin, kun lapsi ei ole nälkäinen, esimerkiksi lohdutukseksi tai nukkumaan mennessä. Näin rinnat saavat tarvitsemaansa stimulaatiota maidontuotannon käynnistymiseksi ja lapsi positiivisia mielleyhtymiä rintojen imemisestä.

Aluksi imetystä kannattaa yrittää noin 10 minuuttia kerrallaan, ja jos siinä ajassa lapsi ei ole tarttunut rin-

Imetysuutisia 1/2020 15

taan tai hermostuu, on hyvä jättää yrittäminen hetkeksi. Tärkeää on, että lapselle ei muodostu ikävää mielleyhtymää rinnoista tai imetyksestä epäonnistuneiden imetysyritysten perusteella. Joskus vauvalle voi olla tarpeen antaa ensin hiukan maitoa esimerkiksi ruiskulla, jolloin hänellä riittää paremmin kärsivällisyys imetyksen harjoittelemiseen. Lisämaitojen antamisessakin kannattaa pyrkiä mahdollisimman paljon imetysasentoa jäljittelevään asentoon, jotta siitä tulee vähitellen vauvalle tuttu.

Jotta lapsi motivoituu imemään rintaa, täytyy rinnasta herua maitoa,

>

Vanhemmat saattavat myös kokea sen arkea helpottavana tekijänä, että kumpikin vanhemmista voi imettää, eikä toisen vanhemman poissaolo tarkoita ravinnon poissaoloa lapsen luota.

etenkin jos lapsi on ehtinyt tottua muihin syöttötapoihin. Imetysapulaitteen käyttö on tällöin suositeltavaa. Vauva hyötyy imetyksestä imetysapulaitteella, vaikka äidiltä ei tulisi omaa maitoa ollenkaan.

Hyvä imuote on erityisen tärkeä silloin, kun äidin oma rintamaito ei yksistään riitä vauvan maidontarpeen täyttämiseen. Hyvällä imuotteella vauva saa imettyä tehokkaammin rintaa, saa enemmän maitoa, ja imetys on kivutonta äidille. Lisäksi sopivan imetysasennon löytäminen niin äidille kuin lapselle on tärkeä osa onnistunutta imetystä.

Lisämaidon antamisessa imetysmyönteisiä tapoja ovat myös hörpytys, maidon tarjoaminen lääkeruiskulla, ”finger feeding” eli imetysapulaitteen kiinnittäminen vanhemman sormeen ja pillipullo isommalle lapselle. ”Finger feeding” on lisämaidon antotapa, jolla puolisokin voi osallistua vauvan imetykseen. Jos lisämaidon antamisessa halutaan käyttää tuttipulloa, tahdistettu pulloruokinta kannattaa toteuttaa ihokontaktissa, mikä vahvistaa imetyksen lisäksi lapsen ja vanhemman välistä kiintymyssuhdetta.

Imetys kahden äidin perheessä Kahden äidin perheessä on useimmiten biologinen ja sosiaalinen äiti. Lapsen synnyttänyt on biologinen äiti, sosiaalinen äiti on tullut äidiksi synnyttämättä. Usein saatetaan olettaa, että biologinen äiti imettää lasta. Vanhemmat voivat kuitenkin usein molemmat imettää halutessaan. Jois-

sain perheissä vain sosiaalinen äiti imettää vauvaa.

Imettäessään vanhempi voi tarjota lapselle ainutlaatuista läheisyyttä ja turvaa sekä vahvistaa keskinäistä vuorovaikutusta. Sosiaalinen äitikin saattaa toivoa pääsevänsä tästä kokemuksesta osalliseksi. Vanhemmat saattavat myös kokea sen arkea helpottavana tekijänä, että kumpikin vanhemmista voi imettää, eikä toisen vanhemman poissaolo tarkoita ravinnon poissaoloa lapsen luota.

Maidontuotannon voi saada käyntiin pumppaamalla. Rintoja stimuloidaan matkimalla vauvan imemistä. Helpoiten tämä onnistuu sähkökäyttöisellä rintapumpulla. Lääkärin määräämillä hormoni- ja lääkevalmisteilla on mahdollista edesauttaa maidonnousua. Useimmiten vauva imee mieluiten rintaa, josta maito heruu helpoiten. Lasta voi houkutella imemään sosiaalisen äidin rintaa käyttämällä imetysapulaitetta, josta tulee aluksi synnyttäneeltä äidiltä pumpattua maitoa.

Vanhemmat voivat myös halutessaan päättää, että toinen äideistä imettää ravitsemuksellisesta näkökulmasta eli vauva saa häneltä maitoa imetyksen avulla. Toinen äiti voi kuivaimettää eli hänen rinnoista ei tule maitoa, mutta hän tarjoaa vauvalle lohtua, läheisyyttä ja kiintymystä sekä mahdollisuuden tyydyttää imemisen tarve muulla tavalla kuin tutilla. Imetysapulaitteella imettäminen on mahdollista myös silloin, vaikka itse ei tuottaisi maitoa eikä toiveena olisi oman maidontuotannon käynnistyminen.

Imetysuutisia 1/2020 16

Lähteet https://adoptioperheet.fi/wp-content/ uploads/2018/02/adoptiolapsen_imetys.pdf https://www.breastfeedinginc.ca/ breastfeeding-your-adopted-baby-orbaby-born-by-surrogate-gestationalcarrier?fbclid=IwAR2TnfpDSGpzKMcQ 6f7JVf9HIQIFyEXoYaOkvD_trb_aSDJq82p9qD9R9CU https://breastfeedingusa.org/content/ article/breastfeeding-your-adopted-baby-0 https://kellymom.com/ages/newborn/ nb-challenges/back-to-breast/ https://kellymom.com/bf/got-milk/relactation/ https://sateenkaariperheet.fi/tietoa-jakoulutusta/vanhemmuuskumppanuus/ https://sateenkaariperheet.fi/wp-content/uploads/2018/04/Sosiaalisen_aidin_opas_WEB.pdf http://sweetpeabreastfeeding.com/generic-protocols-for-inducing-lactationor-relactation.html http://sweetpeabreastfeeding.com/inducing-lactation--relactation.html

Sateenkaarisanastoa KOONNUT PAULA ENGSTRÖM

Sukupuolesta puhuttaessa ajattelemme helposti vain miehiä ja naisia. On myös ihmisiä, jotka eivät ole kumpaakaan, joiden syntymässä määritelty sukupuoli ei vastaa heidän omaa sukupuoliidentiteettiään, jotka eivät ole mitään sukupuolta - ja muita, jotka eivät mahdu kaksijakoiseen sukupuolikäsitykseen. Sukupuoli on paljon muutakin, kuin ulkoiset sukuelimet joiden perusteella meidät syntyessämme jaotellaan tyttöihin ja poikiin. Se käsittää biologisten ulottuvuuksien lisäksi myös sosiaalisia, kulttuurisia ja psykologisia ominaisuuksia. Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan ihmisen kokemusta omasta sukupuolestaan. Jokaisella on oikeus määritellä sukupuolensa itse, tai halutessaan olla määrittelemättä sitä.

TRANSSUKUPUOLISUUS Transsukupuolisella tarkoitetaan ihmistä, jonka kokemus omasta sukupuolestaan, eli sukupuoli-identiteetti, on ristiriidassa syntymässä määritellyn sukupuolen kanssa. Transmiehestä puhuttaessa tarkoitetaan miestä, joka syntymässään määriteltiin naiseksi, ja vastaavasti transnainen mieheksi.

MUUNSUKUPUOLISUUS Muunsukupuolinen ei koe olevansa “mies” tai “nainen”, vaan voi kokea olevansa molempia, jotain näiden väliltä tai jotain täysin muuta. Muunsukupuolisen kokemus voi olla myös se, ettei hänellä ole sukupuolta. Kuten transsukupuolinen, myös muunsukupuolinen ihminen voi tarvita korjaushoitoja kokeakseen kehonsa vastaavan sukupuoli-identiteettiään.

TRANSVESTISUUS Transvestiitti on ihminen, joka pääosin kokee syntymässä määritellyn sukupuolensa omakseen, mutta joka aika-ajoin tuntee tarvetta ilmentää toista sukupuolta esimerkiksi pukeutumisen avulla.

CIS Sanalla cis tarkoitetaan ihmistä, jonka sukupuoli-identiteetti vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta.

INTERSUKUPUOLISUUS Vastasyntyneen sukupuoli pyritään määrittämään ulkoisten sukuelinten mukaan, mutta toisinaan ne eivät ole yksiselitteisesti tytön tai pojan. Tällöin henkilö on intersukupuolinen.

Intersukupuolisella henkilöllä voi myös sisäiset sukurauhaset olla välimuotoiset, tai hänellä voi olla esimerkiksi munasarjat sekä kivekset. Aiemmin intersukupuolisena syntyneet lapset on pyritty kirurgisesti “korjaamaan” vastaamaan toista sukupuolta, mutta nykyisin ymmärretään, että ihmisen tulisi itse saada päättää omasta kehostaan ja sen mahdollisesta korjaamisesta.

HUOM! Transseksuaali on virheellinen käännös englannin kielen sanasta transsexual.

Sanaa vielä esiintyy vanhemmissa virallisissa julkaisuissa, mutta se on poistumassa. Transsukupuolisuus ei suoranaisesti liity seksuaalisuuteen. Sana transu on loukkaava, eikä sitä tule käyttää.

Imetysuutisia 1/2020 17

Imetyksen monet muodot TEKSTI SUVI FINNE

Imetyksen ensiviikot Imetyksen alku voi olla ihanaa ja helppoa. Hanki tietoa etukäteen!

Imetys vie aikaa, sillä ensimmäiset viikot vauva on rinnalla tiheästi.

Täysimetetty vauva syö ainakin 10–12 kertaa vuorokaudessa.

Imetyksen turvamerkeistä voi seurata, saako vauva tarpeeksi maitoa.

Turvamerkit osoitteesta imetys.fi

Imetyshuoliin, kipuun ja asentopulmiin kannattaa pyytää apua heti.

Maidon määrää voi kasvattaa vaihtamalla vauvaa tiheästi rinnalta toiselle yhden imetyskerran aikana ja/tai lisäämällä imetyskertoja.

Pienen vauvan osittaisimetys on haastavampaa kuin sujuva täysimetys, eli huikea suoritus!

Vauvantahtinen pulloruokinta on vauvalle turvallinen tapa syödä.

Aikuinen seuraa vauvan viestejä.

Pienelle vauvalle pienet lisämaitomäärät voi antaa hörpyttämällä tai ruiskulla.

Pinkeitä, pakkautuneita rintoja voi helliä viileällä.

Turvotusta voi painella rinnanpäästä taaemmas sormenpäillä, jos vauvan on vaikeaa saada otetta.

Osittaisimetys tarkoittaa, että vauva saa muutakin ruokaa kuin äidinmaitoa. Korvike ja/tai kiinteät täydentävät imetystä.

Myös osittaisimetetty vauva saa äidinmaidon ainutlaatuiset ainesosat: vasta-aineet, antioksidantit, kasvutekijät ja hormonit.

Ensimmäisen kuuden viikon aikana osittaisimetyksestä on hyvät mahdollisuudet päästä täysimetykseen, jos äiti niin haluaa.

Myöhemmin kiinteillä ruuilla voi korvata korvikkeen määrää.

Imetysuutisia 1/2020 18

Halkiovauvan imetys

Halkioita on erilaisia.

Huulihalkiovauvan imetys on mahdollista.

Halkion sijainnista ja laajuudesta riippuu, onnistuuko imetys, eli pystyykö vauva muodostamaan suuonteloon alipainetta maidon imemistä varten.

Halkio ei vaikuta nielemiseen.

Halkiovauvan syöttämiseen pullosta tarvitaan isompireikäinen tutti. Halkiovauvoille on myös olemassa omia pullotutteja.

Korjausleikkaukset muuttavat myös syömistä (tehdään usein 4 ja 9–10 kk iässä).

Halkiovauvaa voi imettää täyspumppauksen avulla.

Täyspumppaus

Monikkoimetys Monikkovauvojen täysimetys vaatii työtä, mutta on täysin mahdollista.

Vauvat voivat käydä rinnalla erikseen tai yhtä aikaa.

Kummallakin tavalla on puolensa.

Monikkovauvat ovat usein ennenaikaisia.

Hyvä rintapumppu on silloin tärkeä apu!

Vauvantahtisuus on monikkojen kanssa erilaista.

Maitoa voi joutua vähän odottamaan tai sitä on tarjolla ennen kuin vauva itse sitä pyytää.

Täyspumppauksessa kaikki vauvan saama maito pumpataan.

Se on myös täysimetystä.

Täyspumppauksen taustalla voi olla perheen valinta, imetyksen erilaiset pulmat tai vauvan terveydelliset syyt, jotka vaikuttavat imetykseen.

Vauvantahtinen pulloruokinta on vauvalle stressitön ja turvallinen tapa syödä.

Pumppaamiseen ja syöttämiseen kuluu aikaa. Pyydä apua välineiden huoltamiseen ja kodin puuhiin!

Imetysuutisia 1/2020 19

Koraani antaa

suuntaviivat muslimiperheen imetykseen TEKSTI JOHANNA JUNTUNEN

Imetyksen tuki ry:ssä tukiäitinä toimiva Steffi Rimmi työskentelee arabiankielen tulkkina. Hän on myös tutkinut islamin uskontoa. Puolisonsa suvun kautta hänellä on myös käytännön kosketusta irakilaisiin muslimeihin.

– Itselläni ei ole varsinaista uskonnollista vakaumusta, vaan suhtaudun avoimen kiinnostuneesti kaikkiin.

Rimmillä on itsellään reilun kahden vuoden ikäinen poika, jonka imetyksen kautta hän löysi paitsi tukiäitiyden, myös äitiyden kokonaisvaltaisemmin.

– Imetyksen kautta syntyy lapsen kanssa läheinen suhde, ja hankaluuksista huolimatta minulla oli alusta asti vahva päämäärä imettää.

Rimmi korostaa, että islam uskontona ja muslimikulttuuri tarkoittavat eri asioita. Uskonnon lähtökohtana on Koraani, kulttuuriin taas vaikuttavat myös ympäröivän yhteiskunnan normit ja käytännöt.

– Muslimikulttuuri on täysin erilainen esimerkiksi länsimaassa, kuin vaikkapa Saudi-Arabiassa. Myös esimerkiksi länsimaalaistuneiden tai muslimeiksi kääntyneiden länsimaalaisten arvomaailma ja ajatukset eroavat vaikkapa maahanmuuttajista.

Islam uskontona on Rimmin mukaan imetysmyönteinen, ja esimerkiksi imetyksen kestosta mainitaan useammassakin Koraanin jakeessa.

Esimerkkinä hän nostaa toisen suuran, eli luvun, jakeen 233: – Äidit imettäkööt lapsiaan kahden täyden vuoden ajan, jos isä tahtoo imettämiskauden tulevan umpeen.

Isän velvollisuus on ruokkia ja pukea heidät, kuten kohtuullista on. – Mutta jos he molemminpuolisen sopimuksen ja neuvottelujen jälkeen sopivat lapsen vieroittamisesta, niin siinä ei kumpikaan tee mitään syntiä.

Isien roolia imetyksen mahdollistajana tuodaan esille myös suuran 65 jakeessa 6: Antakaa eroavien vaimo-

Imetysuutisia 1/2020 20

jenne asua siellä, missä itsekin asutte, varojenne mukaan, -– ja jos he imettävät teille kuuluvaa lasta, teiltä tulkoon siitä heille korvaus.

– Myös uskonoppineilla on sellainen kanta, että vastuu imetyksestä on yleensä miehellä.

Sekä Rimmin oma suku että puolison suku ovat olleet todella imetysmyönteisiä, ja molemmissa suvuissa on imetetty pitkään. Imetys on myös nähty luonnollisena asiana.

– Mieheni perheessä on myös imetetty muiden lapsia oman äidin ollessa poissa. Esimerkiksi mieheni enojen vaimot ovat imettäneet häntä, ja hänen sisarensa ja äitinsä ovat imettäneet muita lapsia.

Äidinmaito luo sisarussuhteita Imettäjän käyttö juontaa myös juurensa Koraaniin, jonka jakeissa mainitaan: ”Ja jos haluatte antaa vieraan imettää lapsianne, niin ette syntiä

Lapsen kasvatuksesta keskustellaan yleensä vain perhepiirissä, tai joskus apua voidaan hakea uskonoppineilta. Äideillä ei ole välttämättä edes tietoa, että on olemassa toimijoita, joilta saa ajantasaista tietoa. tee, kun maksatte mitä teidän kohtuuden mukaisesti on suoritettava.”

Myös profeetta Muhammedilla on ollut kertomusten mukaan imettäjä.

Muslimiperheissä luovutettua äidinmaitoa ei yleensä hyväksytä, koska maidon alkuperää ei voida suoraan osoittaa. Tähänkin löytyy perustelu Koraanista.

– Saman äidin imettämillä lapsilla katsotaan muodostuvan sukulaisuussuhde, joka estää esimerkiksi naimisiinmenon aikuisiällä, Rimmi selittää.

Suhtautuminen julki-imetykseen vaihtelee aika paljon sen mukaan, kuinka länsimaalaistunut muslimiperhe tai äiti on. Suoranaisesti julki-imetyksestä ei löydy viittausta Koraanista, mutta Rimmin mukaan uskonto säätelee ylipäänsä sitä, miten paljon ihoa saa näkyä julkisella paikalla.

– Imetys on kuitenkin ihan sallittua oman perheen ja naisten kesken. Itse olen imettänyt julkisesti myös ulkomailla ja saanut lähinnä positiivista palautetta. Myös puolisoni kotimaassa Irakissa julki-imetystä näkee jonkin verran.

Ramadan-paasto kerran vuodessa on tärkeä osa muslimikulttuuria, ja sillä on vaikutuksia myös imetykseen. Koraanissa sallitaan poikkeukset paastoamisesta tietyin ehdoin, ja Muhammedin kertomusten mukaan imettävän ei tarvitse paastota, vaan paastoamisen voi jättää esimerkiksi imetyksen jälkeiseen aikaan.

– Todellisuudessa kuitenkin myös

raskaana olevat ja imettävät äidit paastoavat, ja monesti voi kokea syyllisyyttä, jos paaston jättää välistä, Rimmi kertoo.

Vähäinen tiedonsaanti heikentää täysimetyksen onnistumista Myös islaminuskoisissa maissa pulloruokinta on tilastojen mukaan lisääntymässä. Yhtenä syynä Rimmi mainitsee naisten paremman työllistymisen.

– Monissa maissa ei myöskään tunneta esimerkiksi korvikekoodia. Erityisesti useissa Arabian maissa ihanne on pullea vauva, ja tietysti myös äidit epäilevät rintamaidon riittävyyttä, ja turvaudutaan pulloon.

Rimmi harmittelee, että monissa muslimikulttuureissa imetyksen vaikutukset terveyteen eivät ole tiedossa, eikä tietoa imetyksen tueksi myöskään välttämättä osata etsiä.

– Lapsen kasvatuksesta keskustellaan yleensä vain perhepiirissä, tai joskus apua voidaan hakea uskonoppineilta. Äideillä ei ole välttämättä edes tietoa, että on olemassa toimijoita, joilta saa ajantasaista tietoa.

Tämä näkyy hyvin myös Suomessa ja Imetyksen tuki ry:n toiminnassa. Rimmi päivystää vapaaehtoisena arabiankielisessä tuki-chatissa, mutta tähän mennessä siellä ei ole ollut yhtään tuettavaa.

– Selkeästi tarvitaan siis enemmän kommunikaatiota ja tietoa sekä myös näille äideille mahdollisuus tämän tiedon ja tuen hakuun.

Imetysuutisia 1/2020 21

fakta Islamin uskonto on maailman toiseksi laajimmalle levinnyt uskonto, kristinuskon jälkeen, ja sen jäseniä on noin 20 prosenttia maailman väestöstä. Suomessa asuu tällä hetkellä noin 40 000 muslimia, joista valtaosa on maahanmuuttajia.

Islamin usko on syntynyt Arabian niemimaalla 600-luvulla, ja se on luonteeltaan monoteistinen: Jumala, Allah, on yksi, eikä hänen rinnallaan ole muita. Koraani on koottu Profeetta Muhammedin Jumalalta saamista ilmoituksista, ja se on muslimien pyhä kirja. Lisäksi uskonnollisia kysymyksiä ratkotaan Muhammedin kertomusten pohjalta. Niiden tulkinta vaihtelee uskontokunnittain.

Ramadania vietetään kerran vuodessa, ja sen ajankohta määräytyy islamilaisen hijra-kalenterin mukaan. Ramadan kestää kuukauden, ja sen aikana pidättäydytään syömästä vuorokauden valoisaan aikaan. Vuonna 2020 Ramadan ajoittuu huhti-toukokuulle Imetyksen tuki ry:n arabiankielinen chat on avoinna noin kerran viikossa, ja yhdistyksen nettisivuilta löytyy myös materiaalia arabiaksi.

Imetystukiäiti imettäjänä TEKSTI ANNIINA PÖYRI

Takaraivossani on harakan pesä, milloin olen viimeksi harjannut hiukset? En ole käynyt missään vielä, joku kävi kyllä katsomassa vauvaa, muistinkohan harjata hiukseni silloin? Minä päivänä se oli?

Pumppaan ja imetän, syötän pumpatut maidot pullosta, pesen pullot.

Kului 45 minuuttia. Nyytti kantoliinaan ja juoksuun. Aamupalaa koululaisille, aamupalaa pienemmille, pyykkikone päälle, kuivuri päälle.

Ai niin itselle aamupala, laitan puolet aineksista blenderiin. Yksi huutaa pyyhkimään, tiskikone tyhjäksi, ai niin mun aamupala, loput ainekset ja blenderi päälle. Pullojen pesusta on tunti. Nyytiltä vaippa pois, että saan sen hereille. Heräilepäs nyt murunen. Nyytti katsoo mua, ootko tosissasi? Nukkuisin vielä. Tuherran itkua, kulta sun on syötävä, paino laskee liikaa. Pumppaan ja imetän taas yhtä aikaa, toinen, sitten toinen rinta, syötän pumpatut maidot. Nyytti onneksi huolii sen. Että on epäonnistunut olo.

Yritän psyykata itseäni, olen imetystukiäiti – kyllä handlaan tämän.

Paino on noussut vieläkin huonosti.

Ensin pumpattua tai korviketta pul-

losta 50 ml ja sitten imetys ja pumppujen ja pullojen pesu…meni tunti, oi luoja saisinpa luovuttaa, ei, en halua.

Nyytti takaisin liinaan. Kolmevuotias itkee sohvalla jalkaan ilmestynyttä pitkää kipsiä. Kannan sohvalle ruokaa, halaan ja laitan lastenohjelmia, pahoittelen, että äiti juoksee nyt tekemään kotihommia. Ruokaa perheelle, ruokaa peltotöissä olevalle miehelle, jätän sen postilaatikkoon. Kipsipotilas itkee, vauva itkee. Menen imettämään itkijän viereen, halataan, kyllä selvitään, pakko. Vauva liinaan, maksan laskut ja homma alkaa alusta.

Syötän pullosta, imetän ja pumppaan sekä pesen pullot ja pumpun osat.

Ai niin se mun aamupala. Lämmintä rahkaa ja marjoja, hyi. Ruokakauppatilaus netistä, ei toivoa keretä kauppaan. Imetän ja autan matikan läksyissä. Laitan kolmevuotiaan selkään kantoreppuun ja vauvan rinnalle toiseen. Hytkytellessä juttelen 13-vuotiaan koulupäivän kuulumisia. Ketään ei saa unohtaa. 11-vuotias tuo mukanaan koulusta kaverin, ei ainakaan helpottanut päivää. Imetän ja latelen pojille sääntöjä ulkoiluun, koulukaveri katselee olohuoneemme

Imetysuutisia 1/2020 22

kattoon kummallisesti!? Ai niin mulla ei ole paitaa ollenkaan, hupsista. Imetän ja luen iltasatua, imetän ja autan hammaspesuissa. Laulan iltalaulut.

Vien eväät miehelle postilaatikkoon, käyn samalla hoitamassa kanit. Vielä alusta. Nukkumaan, parin tunnin päästä taas syötän ja pumppaan.

Päivät kuluvat kahden tunnin sykleissä. Kuljen pää sumussa, tuntuu etten ymmärrä muiden aikuisten puhetta, vain vauvan ruoka-ajat, kolmevuotiaan tuskan, toisen vanhemman poissaolon ja käsittämättömän riittämättömyyden tunteen. Ystävät yrittävät tsempata, oot ihan mahtava kun pystyt tuohon, kiittelen vaan vaikka tekisi mieli huutaa, en pysty, joko saan lopettaa? Kuusi viikkoa kuluu näin. Olen ihmisraunio. Vähitellen pumppaamista ja korvikekertoja saa vähentää, vihdoin kipsi poistetaan, tuntuu että olen juossut maratonia 40 päivää putkeen. Iskä on palannut pellolta normaaleihin 12 tunnin työpäiviin, lapsilla alkaa kesäloma.

Nyytti on ihana, kaikki kuusi ovat ihania. Nyytille on ilmestynyt asentorajoite, vain makuultaan imetys käy.

Opettelen imettämään kantorepus-

sa, se helpottaa. Nyytti on kaksi kuukautta ja saa enää kaksi kertaa päivässä lisämaitoa, en vieläkään usko, että onnistuin. En uskalla iloita, kun joku kehuu onnistumistani tässä imetyksen sodassa, se vain ärsyttää jostain syystä. Kesälomalla imetän ulkoillessa lasten kanssa, kaupan tahmaisella penkillä, rautakaupassa samalla kun latelen myyjälle ostoksiani, autossa maaten istuimen päällä. Imetän syödessä. Hevostallilla samalla katsoen kun 8- ja 6-vuotiaat ratsastavat. Imetän ympäri Suomea, kun kierrämme kesälomareissuilla: kirkoissa, ravintolassa. Vain maatessa nyytti on tyytyväinen rinnalla, minäkin ehkä rennompi siinä, ja maitoa heruu paremmin. Muttei kaupan lattialle voi mennä maate ja elettävä on.

Nyytistä kasvoi ihanan aurinkoinen, makkarareisillä varustettu, kokonaisia öitä nukkuva pullaposki.

Hän on nyt yhdeksän kuukautta. En ole uskaltanut muistella tai tuntea, niin ahdistavaa tuo aika ennen tätä oli. Vasta tämän tekstin kirjoittaminen saa minut tuntemaan ylpeyttä kovasta työstä, kiitollisuutta ympärilläni vallitsevasta imetysmyöntei-

syydestä, kaikista minua auttaneista tukiäideistä ja imetyksen ammattilaisista. Olen kiitollinen isosta perheestämme, kenenkään ei tarvinnut olla yksin. Ymmärrän nyt, miten monessa tilanteessa olen normalisoinut imetystä, eipä ole kertaakaan tullut mieleeni, ettei jossain voisi imettää.

Ainoastaan 13-vuotias tyttäreni on muutaman kerran ollut kasvot kalpeana, kun olenkin unohtanut sujauttaa tissin takaisin paidan sisään ja juttelen juuri hänen ystävälleen. Vielä pitkään saan imettää kullanmurua, hän kasvaa minun maidollani. Kasvoin myös tukiäitinä. Upeinta on nyytti, joka ihan kohta jo oppii tulemaan itse luokseni pyytämään tissiä ja saa siitä turvaa, lohtua, läheisyyttä ja kullanarvoista ravintoa!

Ps. Leikkautin tukkani lyhyeksi!

Imetysuutisia 1/2020 23

Olisiko sinulla oma imetystarina kerrottavana?

Kirjoita noin 5000 merkin pituinen teksti ja lähetä se meille. Pidätämme oikeuden muokata tekstiä ja valita julkaistavat tarinat. Voit kirjoittaa halutessasi nimettömänä. Tarinat voi lähettää osoitteeseen imetysuutisia@ imetys.fi.

Ihanat, erilaiset imetystukiäidit “Imetystukiäiti on vertaistukija, joka on perheen tukena imetykseen ja lapsiperhe-elämään liittyvissä kysymyksissä. Hän on itse imettänyt ja koulutettu tehtäväänsä. Imetystukiäidit ovat vapaaehtoisia ja tuki on maksutonta. Imetystukiäiti tukee perhettä terveydenhuollon antaman imetysohjauksen rinnalla.”

Imetyksen tuen toiminnassa on mukana lähes 600 koulutettua imetystukiäitiä. He muodostavat taitavien, ihanien naisten maanlaajuisen verkoston.

Tukiäidit ovat ihan tavallisia ihmisiä, mutta erityisiä heistä tekee halu auttaa muita oman elämän kiireistä huolimatta.

Imetyksen tuki ry:n nettisivu Jokainen tukiäiti kouluttautuu Imetystuen peruskurssilla ja osa myös jatkokurssilla. Koulutuksissa opitaan imetystiedon perusteita sekä taitoja erilaisten ihmisten kohtaamiseen ja tukemiseen. Tärkeänä osa-alueena on myös omien imetysten ja niiden herättämien tunteiden läpikäyminen. Kyyneliltä harvoin vältytään peruskurssin Oma imetys -kierroksilla. Jokainen saa oman tarinansa kuuluviin.

Tukiäideillä on erilaisia perhetilanteita, elämänmuutoksia, iloja, suruja, töitä, työttömyyttä ja opintoja. Tukiäitiys ei myöskään takaa, että oma imetys sujuisi kitkatta: jokaisen uuden vauvan kanssa imetys pitää opetella alusta asti. Haasteiden hetkellä apua voi onneksi pyytää omasta tukiäitien yhteisöstä, jossa ymmärretään vaikeita tilanteita niin imetyksessä kuin elämässäkin.

TEKSTI LOTTA HAAPALA JA MARIA RISSANEN KUVAT THE NOUN PROJECT JA ANNA GROUNDSTROEM

Imetysuutisia 1/2020 24

Heli Marja Mie koin raskausaikana valtavia paineita täysimettää, koska vegaanista korviketta ei ole Suomessa markkinoilla. Onneksi imetys – vaikka alku ei helppoa tai kivutonta ollutkaan – lähti hyvin käyntiin synnytyksen jälkeen, eikä korviketta tarvittu missään vaiheessa. Paikallisessa imetystukiryhmässä sain hyvässä hengessä purkaa tuntojani imetyksen suhteen sekä valtavasti tsemppiä ja imetystietoa. Imetystietämykseni ja -luottamukseni kasvettua aloin ratkaista omia ja muiden ongelmia luovemmin. Imetystukiäidit muodostavat oivan porukan.

Olen ollut toiminnassa mukana vuodesta 2014.

Mitä kaikki eivät minusta tiedä? Jos haluaisi jutella hollanniksi, vaikka imetyksestä, voisi minua kiskaista hihasta.

Esikoiseni imetys oli katastrofi. Se oli kuitenkin osa polkua, joka johti toisen imetyksen upeaan onnistumiseen ja imetystukiäitiyteen. Olen ollut nyt puoli vuotta Kuusamon imetystukiryhmän ohjaajana. Tuen myös Facebookissa ja aloitan pian chat-päivystäjänä. Vastaan englanninkielisiin imetystukipyyntöihin sähköpostitse.

Olen oppinut tukityössä keskustelutaitoja, empaattisia kohtaamista sekä kehittynyt kuuntelijana. Tukiäitiyteen liittäisin sanat lämmin, auttava ja hyväksyvä.

Mitä kaikki eivät minusta tiedä? Metsästän ja teen koruja hirvenluusta.

Anu Minulla on kolme lasta ja kolme erilaista imetystaivalta. Imetyksiin on mahtunut kaikenlaista haastetta. Ilman imetyksen tuen Facebook-ryhmää imetystaipaleeni olisivat jääneet lyhyiksi. Kävin Imetystuen peruskurssin syksyllä 2019. Olen ollut siitä lähtien toiminnassa mukana chatissa ja tukiryhmässä. Olen oppinut sen, että imetyksiin voi liittyä jos jonkinlaista, ja usein jo riittävä tiedon jakaminen auttaa. Tietoisuus on tärkeää.

Mitä kaikki eivät minusta tiedä? Olen imettänyt lapsiani kolmella vuosikymmenellä: 2002, 2015 ja 2020.

Emma Olen ihan uunituore tukiäiti. Imetin esikoistani vähän yli kolme vuotta. Nyt kuopus on puolitoistavuotias ja imetys on tosi tärkeää edelleen meille molemmille. Jatkamme yhteistä imetystaivalta varmaankin vielä pitkään.

Tukiäitiydessä olen oppinut, että on tärkeää kuunnella ja kysellä. Yritän opetella myös uskomaan, että osaan ja uskallan kyllä. Ja jos en jotain tiedä, ei sekään haittaa!

Mitä kaikki eivät minusta tiedä? Rakastan vettä, mutta olen totaalisen surkea uimari.

>

Imetysuutisia 1/2020 25

Sanna

Jonna

Kaisa Olen Sodankylän ainoa aktiivinen tukiäiti. Tukiäidit ovat lämpimiä, kuuntelevia ja välittäviä äitihahmoja.

Oman imetystaipaleeni alussa oli jonkun verran haasteita ja sain niihin heikosti apua. Onneksi ystäväni oli perehtynyt imetysasioihin. Hän osasi neuvoa minua sekä kehotti hakemaan lisää tietoa Imetyksen tuen nettisivuilta ja Facebookista. Omien haasteiden vuoksi kiinnostuin imetystukiäitiydestä ja hakeuduin kurssille, jotta voisin auttaa muita. Imetystukiäitinä toimiessa olen oppinut avartamaan omaa näkökantaani. Imettää voi monella tavalla ja kaikki tavat ovat yhtä hyviä ja tärkeitä.

Mitä kaikki eivät minusta tiedä? Minulla on huskyja, joiden kanssa harrastan valjakkourheilua. Teen tätä myös työkseni.

Imetysuutisia 1/2020 26

Olen ollut tukiäititoiminnassa mukana noin vuoden. Oma imetyskokemukseni on antanut paljon. Se on saanut ajattelemaan asioita hyvin monista eri näkökulmista.

Imetystukiäitinä toimiessani olen oppinut olemaan aito, oma itseni myös täysin tuntemattomien kanssa. Olen myös oppinut olemaan läsnä juuri tukea tarvitsevalle ja kuuntelemaan nimenomaan hänen toiveitaan ja tarpeitaan. Tätä vapaaehtoistyötä tehdään sydämellä, mikä toisinaan ottaa mutta antaa sitäkin useammin.

Mitä kaikki eivät minusta tiedä? Rakastan imuroida hiekkaa eteisen matolta, se on meditaatiota parhaimmillaan!

ANNA GROUNDSTROEM

Etukäteen en edes osannut ajatella, minkä näköinen meidän imetystaipaleemme olisi. Päivä kerrallaan etenemällä löysimme oman polkumme. Imetys on ollut minulle ajatuksena aina luonnollinen osa ihmisen vauva-aikaa.

Esikoisen imetys lähti kiireellisen sektion jälkeen hyvin käyntiin enkä osannut murehtia leikkauksen mahdollisista vaikutuksista imetykseen. Odottaessani kuopusta esikoisen ollessa seitsemän kuukautta vanha, minua hämmästytti terveydenhoitajan ohje lopettaa vasta kiinteitä aloittelevan lapsen imetys. Aloin etsiä tietoa, opin valtavasti ja tätä kautta löysin tukiäitikurssin. Lopulta tandem-imetin lapsiani n. 2,5 vuotta, jolloin molemmat vieroittuivat käytännössä samaan aikaan. Yhteensä imetin lähes neljä vuotta putkeen.

Olen toiminut tukiäitinä vuodesta 2015. Jo ennen tukiäitikoulutusta osallistuin aktiivisesti Facebook-ryhmän keskusteluihin ja vastasin muita äitejä huolettaviin kysymyksiin.

Olen saanut uskomattoman määrän tietoa ihmiskehon toiminnasta ja pientenkin asioiden vaikutuksesta kokonaisuuteen. Erityisesti olen päässyt harjoittelemaan kovan faktan ja tunteen käsittelyn yhdistämistä. On yksi asia tietää, mitä tutkimukset sanovat ja toinen keskustella siitä lempeästi kunkin tuettavan omista haluista ja lähtökohdista käsin.

Tätä taitoa olen myös pystynyt tuomaan lisää kovin faktaorientoituneelle IT-alalle.

Mitä kaikki eivät minusta tiedä? Olen tietoliikennetekniikan ja johtamisen diplomi-insinööri.

Anna

En tiennyt imetyksestä juuri mitään ennen vauvani syntymää, eikä minulla oikeastaan ollut sen suhteen toiveita tai suunnitelmia. Haasteista huolimatta imetys on alusta alkaen muodostanut äärettömän tärkeän siteen lapseni ja minun välille. Rankan synnytyksen jälkeen tunteet vauvaa kohtaan eivät heti heränneet, mutta imettäessä kiintymys alkoi hiljalleen viikko viikolta kasvaa. Imetyshetket ovat edelleen tärkeitä 3-vuotiaan lapseni kanssa.

Olen toiminut tukiäitinä nyt vuoden. Tukityössä oppii ihan uudella tavalla kohtaamaan ja kuuntelemaan toisia, ymmärtämään itselle vieraita tilanteita, hahmottamaan kokonaisuuksia ja löytämään yhdessä ratkaisuja. Tukityö on myös auttanut erottelemaan omia tunteita tuettavan tilanteesta, mikä on monessa muussakin asiassa hyödyllinen taito. Myös yhdistys suhtautuu rauhallisen lempeästi, kannustavasti ja asiallisesti keskusteluun tunteita herättävästä aiheesta.

Mitä kaikki eivät minusta tiedä? Rakastan tanssimista ja teknoklubeja. Nyt pienen lapsen vanhempana en ole hirveästi enää vapaaehtoisesti jaksanut valvoa bileissä aamuun asti. Ennen lasta ramppasin usein Berliinissä asti tanssimassa ja fiilistelemässä.

Niina Aloitin tukiäitiyden puolitoista vuotta sitten tukiryhmän apuohjaajana. Vuoden päästä siitä Imetystuen peruskurssi järjestettiin lähiseudulla ja valmistuin tukiäidiksi.

Olen imettänyt kahta tytärtäni. Ensimmäinen imetystaival oli hyvin hankaluuksien värittämä ja toinen korjaava kokemus vailla ongelmia. Imetystukiäitinä olen oppinut toisten kuuntelemista, empaattisuutta ja vuorovaikutustaitoja sekä tietenkin paljon faktatietoa imetyksestä ja kaikesta siihen liittyvästä.

Hennariina Molempien lasteni imetykset ovat olleet hyvin erilaisia. Esikoisen refluksi toi haasteita imetykseen. Niiden kautta löysin Imetyksen tuen ja halusin kouluttautua itsekin imetystukiäidiksi. Kuopuksen imetys sujui helpommin. Olen kiitollinen molemmista kokemuksista. Imetyshetkissä minulle oli tärkeää vastavuoroinen lämpö ja rauha.

Olen tehnyt monipuolisesti tukityötä vuodesta 2015 ja toiminut myös uusien tukiäitien kouluttajana. Parasta tukityössä on vuorovaikutus, jonka avulla moni imetykseen liittyvä haaste on ratkennut. Imetystukiäitiys on vahvistanut kuuntelevan kohtaamisen taitoa sekä kykyäni toimia hyvin erilaisissa tilanteissa.

Mitä kaikki eivät minusta tiedä? Minulla on taito kokea asioita väreinä. Lapsuudessa taito oli vahvemmin arjessa mukana, mutta aikuisena olin sen liki kadottanut. Äitiyden myötä värit pyrkivät uudelleen esiin ja muistan edelleen, kuinka tietyt imetyshetket tuntuivat syvän punaisilta, kullankeltaisilta tai sammaleen vihreiltä.

Imetysuutisia 1/2020 27

a i s i t u u Tiede

Suvi Finne

Vanhempien kokemuksia huuli- ja kielijänneleikkauksen vaikutuksesta imetykseen Laura Merivirta on tutkinut terveydenhoitajan YAMKopnnäytetyössään vanhempien kokemuksia jänneleikkauksen vaikutuksista imetykseen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Vauvamyönteisyyskouluttajat ry:n alaisen kielijännetyöryhmän kanssa.

Opinnäytetyön taustatietona kerrotaan, että tutkimusten mukaan kireää huulijännettä ilmenee peräti 70 prosentilla ja kireää kielijännettä 4–11 prosentilla vastasyntyneistä. Kireät jänteet voivat haitata imuotetta ja aiheuttaa kipua äidille ja vähentää maidoneritystä ja siten lopulta heikentää imetysluottamusta ja aiheuttaa vauvan vieroittumisen rinnalta. Erityisesti liian kireän kielijänteen on useissa tutkimuksissa todettu aiheuttavan ongelmia imetykseen. Koska imetyksestä on hyötyä niin äidille, lapselle kuin yhteiskunnallekin, tulisi imetystä haittaavat tekijät tunnistaa.

Kireän kielijänteen leikkauksen on todettu olevan turvallinen. Asiantuntijoiden kesken on toistaiseksi hivenen erilaisia koulukuntia jälkitoimenpiteiden (hieronta, venytykset) ohjeiden suhteen.

Tutkimus suoritettiin sähköisellä lomakekyselyllä perheille, joiden vauvalle oli tehty huuli- ja/tai kielijänteen leikkaustoimenpide 0–12 kk iässä. Perheet kerättiin Facebookin vertaistukiryhmän (Vauvan kireä kielijänne/tukiryhmä) kautta. Tutkimukseen vastattiin nimettömänä. Vastauksia saatiin 185 kpl reilun kahden viikon tutkimusjakson aikana.

Kaikilla kyselyyn vastanneilla perheillä oli imetykseen liittyviä ongelmia (imuote ja imetyskipu). Monilla perheillä oli huolta vauvan syömisestä, painonnoususta

ja tyytymättömyydestä. Vauvalla jänteiden kireydestä saattaa seurata vatsa- ja ilmavaivoja, runsasta pulauttelua ja nukkumisvaikeuksia.

Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että kireiden jänteiden aiheuttamia imetysongelmia ei vielä kovin hyvin tunnisteta Suomessa. Terveydenhoitohenkilöstöä tulisi kouluttaa, jotta kireät jänteet tunnistettaisiin paremmin ja perheet saisivat apua helpommin. Koulutusta voitaisiin antaa esimerkiksi erityisten tunnistetyökalujen avulla. Kaikkia kireitä jänteitä ei tarvitse operoida, mutta tilanteissa, joissa jänteen kireys aiheuttaa haittaa, tulisi jänne vapauttaa. Paras apu saatiin, kun ongelmiin tartuttiin imetysohjauksen keinoin ja aloitettiin suun alueen hieronta. Jos ongelmat eivät helpottuneet, ohjattiin perhe osaavan lääkärin luo toimenpiteeseen ja sen jälkeen jatkettiin imetysohjauksen ja suun alueen kuntoutuksella. Olennaista on tarjota leikkauksen jälkeen myös imetysohjausta ja suun alueen hierontaa, sillä monilla vauvoilla uuden imuotteen löytyminen ei tapahtunut automaattisesti. Parasta olisi, jos perheellä olisi mahdollisuus saada leikkauksen yhteydessä moniammatillisen tiimin palveluita (leikkaava lääkäri, imetysohjaaja, fysioterapeutti tai osteopaatti) ja imotteen paranemista seurattaisiin.

Suuri osa vanhemmista koki jänneleikkauksen helpottavan imetystä. Lähes kaikki perheet saivat leikkaustoimenpiteestä avun ongelmiin. Täysimetys suoraan rinnasta lisääntyi huomattavasti.

Laura Merivirta: Vanhempien kokemuksia huuli- ja / tai kielijänneleikkauksen vaikutuksesta imetykseen (opinnäytetyö, kevät 2019, Metropolia ammattikorkeakoulu, Terveydenhoitaja YAMK, Kliininen asiantuntijuus sosiaali-ja terveysalalla) on luettavissa osoitteessa http:// urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913340

Imetysuutisia 1/2020 28

a i s i t u u Tiede

Anniina Pöyri

Imetyksen aloitus vastasyntyneiden teho-osastolla Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat tehneet kirjallisuuskatsauksen ja sen pohjalta oppaan äideille ja perheille, joiden lapsi on joutunut vastasyntyneiden teho-osastolle. Oppaan toivotaan toimivan työkaluna osaston henkilökunnalle imetysohjauksessa.

Oppaan sisältö on kerätty useista tutkittuun tietoon perustuvista lähteistä ja tekijät kertovatkin aiheesta löytyneen paljon yhdenmukaista tietoa. Kirjoittajat kokivat tärkeäksi, että äidit ymmärtäisivät jokaisen imetyskerran olevan tärkeä niin vauvan terveydelle, kuin imetysmatkalle sekä maidon erittymiselle, riippumatta imetyshetken pituudesta tai maitomäärästä.

Oppaasta löytyy mm. tietoa siitä, mistä saat apua ja tukea imetykseen, imetyksen terveysvaikutuksista, kumppanin merkityksestä imetyksen tukijana, varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä, imetyksen apuvälineistä, imetysasennoista, imuotteesta, lypsämisestä, lisämaidon antamisesta sekä erityistarkkailua vaativan vastasyntyneen imetyksestä.

Opinnäytetyössä kerrataan tavallisimpia syitä osastohoidolle: vastasyntyneen hengitysvaikeudet, infektio, matala verensokeri ja keskosuus. Koska imetyksellä tiedetään olevan merkittäviä etuja mm. yksilön terveyden näkökulmasta, opinnäytetyöllä on haluttu tuoda esille imetysohjauksen laadun tärkeyttä erityistä hoitoa vaativien vauvojen hoidossa. Opinnäytetyön mukaan äitiä tulisi ohjata tunnistamaan vauvan nälkäviestit, jotka saattavat olla heikot erityisseurantaa vaativalla vauvalla sekä ohjata äitiä hyvään imetysasentoon. Harjoittelu on hyvä aloittaa vauvan ollessa kenguruhoidossa, sillä vauvan on helpoin koordinoida omaa toimintaansa ihokontaktissa. Vauvaa tulisi häiritä mahdollisimman vä-

hän rinnalle hakeutumisessa. Äideille on myös käytävä läpi hyvän imuotteen merkit. Imetyksen päätteeksi äitiä voi ohjata lypsämään: Usein erityistarkkailua vaativa vauva ei jaksa imeä rintaa tyhjäksi, mikä myös edistäisi maidoneritystä.

On erittäin harvinaista, ettei äidinmaitoa voida antaa lapsen sairauden vuoksi. Useimmiten äidinmaitoa voidaan tällöinkin pitää pääasiallisena ravintona, mutta sen ravintopitoisuutta voidaan vahvistaa siihen kehitetyillä lisäravinteilla. Lisämaidon antaminen voi olla tarpeen, mikäli vauvan terveydentila sitä vaatii. Tarpeen tulisi kuitenkin olla aina harkittua. Pullosta syöttämistä tulisi välttää, sillä keskosvauvalle pullosta imeminen on raskaampaa kuin rinnasta syöminen. Imetyshetkistä kannattaa luoda mahdollisimman kiireettömiä. Perheet kokevat vastasyntyneen teho-osastolle joutumisen yleisesti hyvin raskaana, joten perheen henkinen tukeminen tulee aina huomioida laadukkaan imetysohjauksen ohella. On pystyttävä opastamaan äitejä kannustaen, syyllistämättä tai painostamatta.

Jenni Hakanen & Tiia Kivistö: Imetyksen aloitus vastasyntyneiden teho-osastolla, opas äideille (opinnäytetyö kevät 2019, SeAMK Sosiaali- ja terveysala, sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma) on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019080617755

Imetysuutisia 1/2020 29

a i s i t u u Tiede

Sanni Granholm

Ihokontaktin, ensi-imetyksen, vierihoidon ja täysimetyksen toteutuminen synnytyssairaaloissa Mervi Hakalan väitöstutkimus viime vuoden lopulta käsittelee otsikossa mainittujen Vauvamyönteisyysohjelman askeleiden (4, 6 ja 7) mukaisten toimien ja täysimetyksen toteutumista äitien ja hoitohenkilökunnan näkökulmasta Suomen synnytyssairaaloissa. Tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin satunnaisesti valituissa synnytyssairaaloissa äideiltä, synnytyssalikätilöiltä ja vuodeosastojen hoitajilta keväällä 2014.

Tutkimuksessa havaittiin, että varhainen ihokontakti, ensi-imetys ja vierihoito toteutuivat tutkimusryhmässä keskimäärin yhdeksällä äidillä kymmenestä.

Täysimetys toteutui vain reilulla puolella. Jokaisella tutkimuksen osa-alueella havaittiin olevan tilastollista merkittävää yhteyttä toisiinsa. Välitön ihokontakti edesauttoi ensi-imetyksen onnistumista ja ensi-imetyksen onnistumisella ja vierihoidon toteutumisella oli merkittävä yhteys. Myös ensi-imetyksen ja täysimetyksen välillä näkyi useita merkitseviä yhteyksiä. Mikäli ensi-imetys onnistui, alkoi varhain ja kesti pitkään, se selvästi lisäsi täysimetystä lapsivuodeaikana.

Synnytystavalla oli suurin merkitys varhaisen ihokontaktin toteutumisessa, ja synnytystavan vaikutus oli nähtävissä kaikissa muissakin vaiheissa. Kaikki alateitse syntyneet vauvat pääsivät ihokontaktiin, mutta keisarileikatuista vain alle kolmannes. Myös vastasyntyneen agpar-pisteillä oli vaikutusta. Ihokontaktin toteutuessa sillä oli positiiviset vaikutukset ensi-imetyksen toteutumiseen alle tunnin iässä. Tunnin ikään mennessä imetys alkoi kahdeksalla kymmenestä vastasyntyneestä. Tulos on parempi kuin aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa. Täysimetystä lisäävä vierihoito lisääntyi osastoilla, jos varhainen ihokontakti oli

kestänyt pidempään, joten tähän kannattaisi sairaaloissa satsata. Varhaisen ihokontaktin toteutuminen ja osastolla tapahtunut ihokontakti vähensivät lisäruoan antamisen tarvetta. Oman äidin lypsämän maidon ei katsottu tässä tutkimuksessa estävän täysimetyksen toteutumista. Tutkimuksen tulos täysimetyksen toteutumisen osalta on hiukan alhaisempi kuin aiemmat tutkimustulokset ovat osoittaneet. Lähes puolet vastasyntyneistä sai lisäruokaa jokaisessa työvuorossa, ja usein taustalla oli myös ei-lääketieteellisiä syitä.

Askelten toteutumiseen panostaminen tämän tutkimuksen mukaan lisäsi selkeästi täysimetyksen onnistumista osastolla. Hoitohenkilökunnalta vaaditaan oikeanlaista tietoa, toimintatapoja, ohjausta ja tukea perheelle, jotta päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Tutkimuksen tulosten perusteella hoitotyöntekijöiden tulee ohjauksessa huomioida erityisesti ensisynnyttäjät ja keisarileikatut äidit, sillä usein nämä kaksi piirrettä esiintyvät vielä enimmäkseen yhdessä. Keisarileikkauksia Suomessa oli vuonna 2016 16 % synnytyksistä ja selvä enemmistö keisarileikatuista oli ensisynnyttäjiä.

Mervi Hakala: Ihokontaktin, ensi-imetyksen, vierihoidon ja täysimetyksen toteutuminen synnytyssairaaloissa (väitöstutkimus, 2019, Oulun yliopisto, hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, hoitotiede) on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/ urn:isbn:9789526223742

Kirjavinkki

Tytti Villa n

en

Taina Laane Äidinhoitokirja – Leppoisamman arjen aakkoset Kirjapaja 2019

Taina Laanen uusin teos kantaa nimeä Äidinhoitokirja. Laane tunnetaan positiivisen psykologian, ratkaisukeskeisyyden ja mindfullnessin kouluttajana, kirjailijana ja äitinä. Laane kertoo halunneensa kirjoittaa kirjan äideille. Äidinhoitokirjan syvin olemus on se, että siinä pohditaan, mitä äidit kenties kaipaavat ja miten kaivatuista asioista voi tavoittaa osan pelkästään niitä eri näkökulmasta katsomalla.

Äitiys ei aina ole helppoa. Se on täynnä mitä erilaisimpia asioita, tunteita ja tilanteita. Äidinhoitokirja antaa eväitä leppoisampaan arkeen. Punaisena lankana kirjassa on ajatus siitä, että riittävän hyvä on tarpeeksi. Läpi kirjan huokuva myötätunto auttaa lukijaa huomaamaan, että lukija tekee parhaansa juuri tässä hetkessä niillä voimavaroilla, joita hänellä on.

Äidinhoitokirja on kokonaisuus, joka muodostuu lyhyistä kappaleista. Jokaiselle aakkoselle on varattu oma lyhyt kappale.

Laanen kirjoitustyylistä paistaa lempeys. Mihinkään ei ole kiire. Kirjassa riittää paljon pohdittavaa. Siinä esitetyt kysymykset herättelevät lukijaa pohtimaan omaa tilannettaan.

Äidinhoitokirja soveltuu luettavaksi kenelle tahansa. Erityisesti kaikille äideille. Sillä ei ole merkitystä, onko äitinä ollut vasta hetken vaiko jo pidemmän aikaa. Kirjan tarkoitus ei ole tehdä kenestäkään parempaa äitiä. Äitiys on täynnä erilaisia haasteita. Kenties suurin haasteista on se, miten luovia päivästä toiseen ja löytää soveltuva ratkaisu juuri käsillä olevaan hetkeen. Äidinhoitokirja tarjoaa pieniä palasia ja antaa uusia näkökulmia itsemyötätuntoon omassa arjessa.

Suosittelen varaamaan aikaa Äidinhoitokirjan lukemiselle.

Koska kappaleet ovat lyhyitä, kirjan voi lukea yhdeltä istumalta. Mutta jos suinkin vain on aikaa enemmän, suosittelen jakamaan kirjan lukemisen pienempiin osiin. Tällä tavalla lukija saa aikaa omille pohdinnoille.

Imetysuutisia 1/2020 31

Yhdistys & Uutiset

Uusi hallitus käynnisti kautensa Vuoden ensimmäinen hallituksen kokous on aina uuden hallituksen järjestäytymiskokous. Vuoden 2020 hallitukseen valittiin syksyn 2019 jäsenkokouksessa kolme varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen. Täysin uudet hallituksen jäsenet ovat Heidi Paajala Vihdistä ja Mari Aaltolaine Lohjalta. Jatkokaudelle hallituksen varsinaiseksi jäseneksi valittiin Heidi Tervakangas Limingasta. Uudeksi varajäseneksi valittiin Pieksamäeltä Satu Jouha. Muut hallituksen jäsenet ovat puheenjohtaja Jaana Reinikka, Lotta Haapala, Anniina Heikkinen, Linda Leinonen ja Tuuli-Annika Kuusaari (varajäsen).

Järjestäytymiskokouksessa hallitus nimensä mukaisesti järjestäytyy eli jakaa vastuutehtävät. Lisäksi käydään läpi yhdistyksen johto- ja taloussäännön määräämät asiat. Kokouksessa varapuheenjohtajaksi valittiin Heidi Tervakangas. Rahastonhoitajana valittiin jatkamaan Anniina Heikkinen ja sihteerinä Linda Leinonen.

Johto- ja taloussäännön määräämiin asioihin kuuluvat yllämainitun järjestäytymisen lisäksi mm. hallituksen kokousajoista ja -paikoista sopiminen; yhdistyksessä toimivien työryhmien toteaminen; yhdistyksen vuosikelloon tutustuminen; henkilöstön toimenkuvien läpikäyminen; avustuksiin liittyvät hallinnolliset asiat sekä maksuliikenneasiat ja matkakustannusten korvaukset. Johto- ja taloussääntö ohjaa hallituksen toimintaa ja rahaliikenteen käsittelyä, siksi se tarkistetaan vuosittain.

Kokouksen yhteydessä pidettiin myös työpaja, jossa hallituksen jäsenet ja yhdistyksen työntekijät työstivät yhdessä Imetyksen tuki ry:n uutta strategiaa. Strategia on yhdistyksen tahdonilmaisu, joka määrittää, millaisen tulevaisuuden yhdistykselle haluamme ja mitä valintoja sen saavuttamiseksi teemme. Strategiatyöhön saatiin hyviä eväitä vuodenvaihteessa toteutetusta jäsenkokemuskartoituksesta, johon saatiin yhteensä 102 vastausta. Kiitos kaikille vastanneille arvokkaasta panoksesta! Strategia hyväksytään yhdistyksen kevätkokouksessa 4.4.

Talouden ja toiminnan suuntaviivat Helmikuussa Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti STEA:n avustuspäätöksen vuodelle 2020. Yhdistys sai toiminta-avustukseen pienen korotuksen, joka ei kuitenkaan täysin vastannut sitä, mitä oli haettu. Vuoden 2020 STEA-avustus on suuruudeltaan 289 450 euroa. Haettua hankeavustusta ei vielä tässä kohtaa myönnetty.

Yhdistyksen talouden raami on yllä mainituista syistä tiukka edelleen myös kuluvana vuonna. Vertaistukitoimintaa eri tukimuodoin (puhelin, chat, ryhmät ja verkkotuki) toteutetaan suunnitellusti ja tuttuun tapaan. Rajallinen rahoitus vaikuttaa ennen kaikkea toiminnan kehittämiseen ja mahdollisuuteen hyödyntää ulkopuolisia asiantuntijoita. Myöskään materiaalia ei pystytä painattamaan toivotussa määrin. Toimisto tekee edelleen kovasti töitä uusien ulkopuolisten rahoituslähteiden kartoittamiseksi ja rahoitushakemusten laatimiseksi. Myös jäsenmaksutuotoilla on yhdistyksen taloudessa merkittävä rooli. Uudet ja vanhat jäsenet ovatkin meille erinomaisen arvokkaita. Vinkkaa siis rohkeasti Imetyksen tuki ry:n jäsenyydestä kaverille ja kutsu hänet mukaan tukemaan tärkeää työtämme vauvojen, äitien ja perheiden hyväksi.

Imetysuutisia 1/2020 32

Yhdistys & Uutiset

Imetystuki siirtyi verkkoon Koronavirustilanteen vuoksi Imetyksen tuki on siirtänyt lähes koko tukitoimintansa verkkoon ainakin kevään 2020 ajaksi. Siirto tehtiin nopealla aikataululla ja sitä helpotti jo valmiiksi hyvin toimivat etätuen muodot, jotka mahdollistavat niin tukiäitien kuin tuettavien perheiden osallistumisen kotoa käsin.

ImetysChat ja Imetystukipuhelin ovat jatkaneet toimintaansa ja päivystysaikoja on tarkoitus tihentää. Chattiin lisättiin video-ominaisuus, jonka avulla tukiäidit voivat tarvittaessa auttaa tukea tarvitsevaa perhettä esimerkiksi imetysasennon ja imuotteen kanssa. Suunnitteilla on myös videoyhteydellä toimivia nettitukiryhmiä imettäville perheille. Myös odottavat perheet pyritään huomioimaan, sillä perhevalmennukset ovat pääosin tauolla.

Virustilanne on muuttanut lähes kaikkien perheiden elämää jollain tavalla. Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset ovat heijastuneet myös tukiäitien elämään. Yhdistys selvitti tukiäitien ajatuksia tilanteesta ja mahdollisuuksia osallistua tukitoimintaan kyselyllä maaliskuussa. Vastausten perusteella mietitään keinoja, kuinka mahdollistaa vapaaehtoistyö ja tukea omia vapaaehtoisia haastavana aikana.

Imetyksen tuki peruutti kaikki kevään 2020 livetukiryhmät, vierailut ja koulutukset ensimmäisten joukossa.

Imetystukiäitien ja tukea tarvitsevien perheiden terveys ja turvallisuus ovat yhdistykselle ensisijaisen tärkeä asia.

Mentorointi ja koulutus tukevat imetystukiäitejä Imetyksen tuki ry:n valtakunnallista tukitoimintaa pyritään vahvistamaan jatkuvasti. Tänäkin vuonna järjestämme useita Imetystuen peruskursseja ja jatkokursseja eri puolella Suomea. Mukaan voi hakea, jos tuntee olevansa valmis sitoutumaan vaativaan, mutta antoisaan vapaaehtoistyöhön 1–2 vuoden ajaksi. Tukiäidit kokevat vapaaehtoistyönsä vaikuttaneen elämäänsä yleensä monin tavoin positiivisesti: se on tuonut uusia ystäviä, kehittänyt vuorovaikutustaitoja sekä tuonut ymmärrystä erilaisia elämäntilanteita ja -valintoja kohtaan.

Uusien tukiäitien tueksi kehitettyä mentorointia pilotoitiin viime vuonna ja tänä vuonna mentorointia on tarjolla yhä useammilla paikkakunnilla Imetystuen peruskurssin jälkeen. Mentorointiryhmässä pohditaan eri tukimuodoissa toimimista ja etsitään omaa paikkaa ja tapaa toimia tukiäitinä.

Tärkeä rooli uusien vapaaehtoisten kiinnittämisessä toimintaan on yhdistyksen loistavalla kouluttajien ja mentoreiden tiimillä. Kouluttajat ja mentorit ovat kokeneita imetystukiäitejä, joilla on halua laajentaa vapaaehtoisrooliaan muiden kouluttamiseen ja tukemiseen. Heitä varten Imetyksen tuki ry järjestää oman koulutusviikonlopun aina tammikuun lopussa. Vuonna 2020 Kouluttaja- ja mentorkoulutukseen osallistui yli 30 taitavaa naista.

Imetysuutisia 1/2020 33

Imetystukea äidiltä äidille Imetyksen tuki ry:n koulutetut imetystukiäidit auttavat sinua imetykseen ja vauva-arkeen liittyvissä kysymyksissä. Imetystukiäidin puoleen voit kääntyä aina, olipa imetyksesi helppoa tai koulutetut imetystukiäidit auttavat imetykseen ja hankalaa, alkamassa tai sinua päättymässä.

tukea äidiltä äidille

vissä kysymyksissä. Imetystukiäidin puoleen voit kääntyä esi helppoa tai hankalaa, alkamassa tai päättymässä.

ImetysChat

Chatissa voit jutella nimettömänä, kahden kesken tukiäidin kanssa. Chat on avoinna päivystysaikoina osoitteessa imetys.fi imettömänä, kahden kesken tukiäidin kanssa. Chat on avoinna teessa imetys.fi

Imetystukiryhmät

t Tukiryhmän tapaamisissa saat henkilökohtaista issa saat henkilökohtaista tukea ja imetykseen ja tapaat muita tukea imetykseen tapaat muita samassa elämänteessa olevia perheitä.

Imetystukiryhmiä toimii eri puolilla tilanteessa olevia perheitä. Imetystukiryhmiä toimii at löydät osoitteesta imetys.fi eri puolilla Suomea. Tapaamisajat löydät osoitteesta

imetys.fi

n taa päivystysaikoina numerossa 09 4241 5300. Päivystysajat Imetystukipuhelin etys.fi Imetystukipuhelin vastaa päivystysaikoina numerossa 09 4241 5300. Päivystysajat löydät osoitteesta imetys.fi

Älä jää imetyshuoliesi kanssa yksin Imetystuki on maksutonta, luottamuksellista ja tarkoitettu kaikille perheille.

Imetyksen tuki ry:n nettisivuilla on runsaasti tietoa imetyksestä ja ratkaisuja erilaisiin imetyksen haasteisiin.

Sivustolta löytyvä Odottajan opas sopii tietolähteeksi odottaville perheille ja imetyksen ensiviikkoihin.

Lue lisää osoitteesta imetys.fi

Imetyksen tuki ry

Imetysuutisia 1/2020 34

Imetyksen asiantuntija jo 35 vuotta

www.lansinoh.fi Maahantuoja OneMed Oy

imetys.fi/jasenyys

Imetyksen tuki ry

KUVA: ISTOCK / STÍGUR MÁR KARLSSON /HEIMSMYNDIR

Vinkkaa kaverille

jäsenyydestä, tue imetystä tuplasti!