Äidin terveys ja imetys: Monet haasteet on mahdollista selättää

Äidin terveys ja imetys:

Monet haasteet on mahdollista selättää

TEKSTI NIINA MÄKINEN JA ANNA GROUNDSTROEM

Äidin terveys voi heijastua imetykseen, mutta moni murhe olisi vältettävissä riittävällä imetysohjauksella ja jo odotusaikana tehtävällä imetyssuunnitelmalla.

Terveydelliset tai anatomiset syyt voivat joskus hankaloittaa imetyksen käynnistymistä tai estää maitomäärän lisääntymisen täysimetyksen tarpeisiin. Tällaisia terveyshaasteita on pienellä osalla naisista. Imetyksen kokonaan estävät sairaudet ja lääkitykset ovat myös harvinaisia. Vaikka taustalla olisi terveydellisiä tekijöitä, useimmat haasteet on mahdollista selättää.

Diabetes

Diabetes on lisääntyvä terveyshaaste synnyttäjillä. Raskausdiabetes tai 1- tai 2-tyypin diabetes voivat aiheuttaa

haasteita imetyksen ensimmäisinä päivinä. Häiriöt äidin sokeriaineenvaihdunnassa lisäävät vastasyntyneen riskiä mataliin verensokeriarvoihin ja ne voivat myös viivästyttää maidonnousua.

Jatkuva ihokontakti on erityisen tärkeää diabeetikkojen vauvoille. Ihokontakti vakauttaa vauvan verensokeriarvoja ja auttaa häntä säästämään energiaa. Osa diabeetikkoäitien vauvoista tarvitsee alkuun hieman lisämaitoa kunnes äidin oma maitomäärä lisääntyy. Jos vauva saa lisämaitoa, rintojen lypsäminen auttaa lisäämään rintojen maitomäärää ja lisämaidosta voidaan perheen niin toivoessa luopua.

Imetys on hyvä ja tärkeä asia diabeetikkoäidin terveyden kannalta. Se tasaa sokeriaineenvaihduntaa ja rauhasen vajaatoiminnasta, lääkityksen tasapainon löytämisen jälkeen määrä voi lisääntyä merkittävästi lyhyessä ajassa, kunhan imetystä ja/tai lypsämistä jatketaan.

Istukkaa ja kalvoja kohdussa

Kohtuun jääneet istukan tai sikiökalvojen palaset voivat jatkaa raskaushormonien erittämistä synnytyksen jälkeen. Silloin maidonerityksen käynnistymiseen vaadittava hormonitasapainon muutos voi estyä tai häiriintyä. Maitomäärä ei lisäänny, vaikka imetys olisi sujuvaa ja vauvantahtista.

Kohtuun jääneet istukan tai sikiökalvojen palaset aiheuttavat usein myös poikkeavaa veristä vuotoa. Pit-

Imetyssuunnitelmaa voi tehdä osaavan imetysohjaajan kanssa neuvolassa tai imetyspolilla.

vähentää 2-tyypin diabeteksen riskiä, jolle raskausdiabetes altistaa.

Polykystiset munasarjat

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä eli polykystiset munasarjat (PCOS) voi vaikuttaa maidoneritykseen. Osalla naisista se on niukkaa, osalla oireyhtymä ei vaikuta maitomäärään mitenkään ja osalla maidoneritys taas on runsasta. Oireyhtymästä huolimatta imetys voi saada loistavan alun, kun panostetaan ihokontaktiin, vauvantahtiseen imetykseen ja imetysohjaukseen. Näillä keinoilla vältetään myös muut mahdolliset imetyshaasteet.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Jos kilpirauhasen vajaatoiminta ei ole hyvässä hoitotasapainossa, se voi aiheuttaa maitomäärän vähäisyyttä. Kun äidin lääkitys on kunnossa raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, ongelmia ei yleensä ole. Kun maitomäärän haasteet johtuvat kilpikittynyt jälkivuoto ja imetyksen haasteet kannattaa ottaa aina puheeksi neuvolassa. Kohdun tilanne voidaan tarkistaa ultraamalla. Kun kohtu tyhjennetään kaapimalla, imetys pääsee kunnolla vauhtiin.

Vähäinen rintarauhaskudos

Tubulaarisissa eli hypoplastisissa rinnoissa maitoa tuottavaa rauhaskudosta on vähän. Ulospäin rintojen hypoplasia voi näkyä siten, että rinnat ovat hyvin etäällä toisistaan, huomattavan erikokoiset tai epäsymmetriset. Rinnat voivat olla muodoltaan kapeat ja suipot ja nännipiha erityisen suuri rinnan kokoon nähden. Hypoplastisuuteen voi viitata myös, jos rinnoissa ei tapahdu muutoksia raskauden aikana: rintojen koko ei kasva tai verisuonitus erotu selvemmin.

Hypoplastisilla rinnoilla voi yleensä ainakin osittaisimettää, sillä pienikin määrä rintarauhaskudosta tuottaa maitoa. Imetysapulaite voi olla mainio apuväline imetyshetkiin, sillä sen avulla vauva saa maksimaalisen määrän omaa maitoa ja lisäksi tarvitsemansa lisämaidon.

Mikä voi estää imetyksen?

Imetyksen voi estää kokonaan tai tilapäisesti rinnan alueella olevat herpesrakkulat, aktiivinen tuberkuloosi, äidin huumeiden käyttö, sytostaattihoito ja muutamat muut lääkitykset. Useimmiten imettävän äidin perussairauteen löytyy kuitenkin raskauden ja imetyksen kannalta sopiva vaihtoehto. Tätä voidaan kartoittaa jo odotusaikana äitiyspolilla.

Suomessa HIV on este imetykselle, koska tartuntariskin mahdollisuutta ei voida täysin poissulkea ja äidinmaidonkorvikeruokinta on länsimaiden oloissa turvallista. Matalamman hygieniatason maissa hyvässä hoitotasapainossa oleva HIV on lapselle pienempi riski kuin korvikeruokinta, ja tämän vuoksi imetys on niissä suositeltu tapa ruokkia vauvaa.

Tunnista haasteet, tee suunnitelmaa

Vaikka omalla kohdalla terveysasiat heijastuisivat imetykseen, kirvestä ei kannata heittää kaivoon. Imetyksen käynnistymiseen tarvitaan yleensä ihan samantapaisia keinoja kaikissa tilanteissa. Kun terveydelliset tekijät tunnistetaan jo odotusaikana, vauvan syntymän jälkeiseen aikaan voi tehdä suunnitelmaa ja miettiä itselle sopivan imetystavoitteen, jonka kanssa vauva-arki on mukavaa ja mahdollisimman stressitöntä. Jos aiemmat imetyspettymykset painavat mieltä, niistäkin on tärkeää puhua ja keventää omaa oloa.

Imetyssuunnitelmaa voi tehdä osaavan imetysohjaajan kanssa neuvolassa tai imetyspolilla. Kun imetyksen mahdolliset haastekohdat tietää ennalta, niihin on helpompaa pyytää apua. Imetyksen tukiverkkoa voi koota jo odotusaikana, jotta epävarmuuden hetkellä tietää, minne voi ottaa yhteyttä. Neuvola, imetyspoli, yksityiset imetysasiantuntijat, imetystukiäidit ja imetyskokeneet ystävät ovat kullanarvoinen apu jokaiselle vanhemmalle.