Indeksi 4/2016 by Index ry

Indeksi

4 / 2 0 1 6

Indeksi

Päätoimittajan tervehdys:.....................................................................................

Puheenjohtajan sana:...........................................................................................

Opintosihteerin sana:...........................................................................................

Budapest, Magyarország. 47°29’33’’N, 19°03’05’’E

3.1 Kontrastien Budapest

3.2 Tulin, näin, karkotin ne kaikki — suomalais-ugrilaisia pohdintoja

Demokratia ei oo helppoo

Jäsenjärjestöjen palsta

5.1 P-klubi:.............................................................................................................

5.2 Katko:...............................................................................................................

5.3 PuTeX:..............................................................................................................

Mitä kuuluu, ympäristö?

Lokimerkintöjä: Yhstispäivät

Seuraa Indexiä

........................Buddha ja kana

.........................Viini ja viikset

........................Satu peikoista taikka kiirettä pitää vaikka ei ehkä pitäisi — päätä itse

.........................”Ootsä joku poliitikko?” ja muita typeriä kysymyksiä

.........................Kasvatustieteen ajankohtaisia kysymyksiä

.........................”Ai logopediaa? Mäkin oon ollu joskus ärräkoulussa.”

Mediatiedot: päätoimittaja Laura Mettälä (lauramettala@gmail.com) / kirjoittajat: Joonas Laito, Petri Nyström, Ella Haataja, Rebecca Svahn, Pyry Kantanen, Roope Kinisjärvi, Heidi Mäkelä, putexlaiset, Iiris Komulainen / mainosmyynnin vastuuhenkilö Tiia-Maria Kankaanpää / taitto ja ulkoasu Laura Mettälä / julkaisija Index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry / painopaikka Painosalama, Turku / ISSN 2323-7252 / ISSN-L 23237244 / painosmäärä 120 / kannen kuva Laura Mettälä, ”Luxustyyppi”

pĂ¤Ă¤ toimi ttajan tervehdys

Buddha ja kana

teksti & kuva Laura Mettälä teksti Laura Mettälä kuva Sonja Perkiö

Kummastellaan: vihreä, lihava Buddha. Toisaalta kuka enää muistaa sitä Jeesustyyppiä, paitsi siitä vesi viiniksi -meiningistä saisi hyvän Pirkka-niksin, mutta noin niinkun muuten. Silti: kannen sanomana nirvana vai vihreä vatsakumpu ja kuudes kuolemansynti, sylin täydeltä tavaraa ja kulutusjuhla – pikkuilkeää irvailua jouluihmisten kustannuksella? Päivitellään: sitten on se päätoimittaja, olisivat nyt välillä vaihtaneet. Muistattehan sen viime lehdenkin skandaalin: näköislehtisivusto sensuroi aikuisviihdesisältönä, olihan kannessa jokin vaaleanpunainen takalisto. Tosin ei sitä pestiä kuuleman mukaan kukaan muu huolinut, ja onhan printtimedia liki heittänyt henkensä, ja lukeeko tätä toisaalta kukaan koskaan. Mitä hupsutuksia voisi päätoimittajakin kirjoittaa, shh, eikä kukaan saisi tietää? Selaillaan: Loppulehden sisälmyksistä löytyy muun muassa katsaus Unkarin mediavapauden tilaan, liekö jotakin epäilyttävää vihjailua toisten valtioiden valtakunnallisista medioista ja pääministereistä. Sitten puhutaan viiksien kasvattelun, peikkometaforien ja oppiainestereotypioiden lomassa kauniita demokratiasta ja, luoja paratkoon, ekologisuudestakin sellaiseen sävyyn, että puuttuisi enää lainaus Elmeri Terhon Muistaks ku jotain mut sit ei mitään -runokokoelmasta. Kana mökin alla varjossa miettii Hän miettii ja katsoo luuta Kana nukahtaa Hän nukahtaa Näkee unta millaista olisi olla ihminen Miettii ja miettii muttei osaa kuvitella Osaa kuvitella vain jyviä Isäntä paijaa joskus kanaa Kana pitää siitä Silti ymmärtäen isännän katoavan nautintojen pariin joihin sen osallistuminen on iäti evätty Kana ahtautuu Pringles-purkkiin miettimään Se on kanan sänky.

Vallattomia lukuhetkiä, toivottaa päätoimittaja!

Viini & viikset

puheenjohtajan sana teksti Joonas Laito kuva Laura MettĂ¤lĂ¤

Heti kärkeen onnittelut kaikille, jotka ovat jo tulleet valituiksi johonkin luottamustoimeen ja tsemppiä niille joilla kokoukset ovat vielä edessäpäin. Pelkkä valinta ei kuitenkaan merkitse yksinään kauheasti, vaan oma sopivuutensa kyseiseen tehtävään pitää vielä todistaa hallitustovereille ja erityisesti jäsenistölle. En sano tätä aiheuttaakseni kenellekään valitulle paineita tai horjuttamaan heidän uskoaan omiin kykyihinsä. Pointtina on se, ettei ensi vuonna tähän aikaan tarvitse miettiä, antoiko sittenkään sitä panosta mikä oli tarkoituksena kun tuli valituksi. Varmasti jokainen hallitustoiminnan jättävä keksii parannettavaa, mutta ehkä tässä tapauksessa ison kuvan katsominen on tärkeämpää. Ja on täysin luonnollista, että tulee mokanneeksi. Tärkeintä silloin on vaan oppia virheestään ja välttää sen toistamista. Setämäisen saarnan jälkeen voisi siirtyä hieman keveämpiin asioihin ja miettiä isoa kuvaa Indexistä tämän vuoden osalta. Tapahtumat ovat keränneet mukavasti osallistujia ja varsinkin tämän vuoden fuksit saatiin erittäin hyvin toimintaan mukaan. Uusina tapahtumina lanseerattiin Index Itämerellä (Itäliemellä) -risteily ja Pikkujouludisko. Seuraavan hallituksen päätettävissä on, jatketaanko näitä myös ensi vuonna. Hyvinvointitapahtumien osalta jatkettiin pitkälti viime vuoden pohjalta ja pyöräretki, kiipeily ja pöytälätkä näyttivätkin kiinnostavan ihmisiä. Tietenkään mistään väenpaljoudesta ei voida puhua, mutta eipä parisataa osallistujaa tämän kaltaisissa tapahtumissa oikein onnistuisikaan. Tätä kirjoittaessani Yhtispäivät ovat vielä edessä, mutta kaikki näyttää tämän suhteen erittäin lupaavalta. Laskiaistapahtuma Winter tourin kohtalo on sen sijaan vielä auki. Ajankohta on suoraan sanottuna huono, kun eräs toinen suhteellisen tunnettu tapahtuma järjestetään samoihin aikoihin. Yksi mietitty mahdollisuus voisi olla kevään jäsenistösitsit, sillä nykyiselläänhän Indexillä on koko jäsenistölle avoimia sitsejä ainoastaan yhdet eli päiväsitsit.

”Vaikka itse lähdenkin puoleksi vuodeksi Etelä-Ranskaan siemailemaan viiniä ja kasvattamaan viiksiä, tiedän että löydän hyvinvoivan ja tarkoituksellisen Indexin taas palatessani.”

Koulutuspolitiikan osalta suurin saavutus lienee vihdoin myös yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa saatavat opintopisteet järjestötoiminnasta. Tuskinpa missään tapauksessa nämä vastaavat työmäärää (1 op=26,7 h), mutta yhtä kaikki hieno tunnustus, että järjestötoiminnastakin saa mukaan tärkeitä taitoja. Alkusyksystä kokeiltu Opsin klinikka ei sen sijaan, hyvistä tarjoiluista huolimatta, herättänyt mielenkiintoa. Koska opintosihteerillä oli tähän resursseja, kokeilu oli hieno lopputuloksesta huolimatta. Loppuun vielä muutama sana järjestöjen tiloista. On ymmärrettävää, että henkilökunnalle tulee tarjota mahdollisimman käytännölliset ja mukavat työtilat yliopistolta. Samalla on kuitenkin valitettavaa, että Index on joutunut viimeisen kolmen vuoden aikana muuttamaan kahdesti ja joulukuussa seuraa muutto numero kolme. Muiden järjestöjen tilat ovat tällä aikaa tuntuneet suhteellisen pysyviltä. Vieläkään kaikki eivät tunnu tietävän missä tilamme sijaitsevat viime muuton jäljiltä. Tosin voisin olettaa, ettei se ole tällöin myöskään kiinnostanut. Harmillista on niin ikään, että jokaisen muuton myötä tilamme on myös pienentynyt. Näin käy jälleen joulukuussa, kun siirrymme Publicumin neljänteen kerrokseen. Väheneviä neliömetrejä kompensoi tosin luonnonvalo. Ensimmäisen kerran tähän ihmeeseen pääsee tutustumaan sitten joululomien jälkeen vuoden 2017 hallituksen johdolla. Vaikka itse lähdenkin puoleksi vuodeksi Etelä-Ranskaan siemailemaan viiniä ja kasvattamaan viiksiä, tiedän että löydän hyvinvoivan ja tarkoituksellisen Indexin taas palatessani. Se on kovin miellyttävä tieto.

teksti Petri Nyström kuva Laura Mettälä

opintosihteerin sana

S at u p e i ko i s t a taikka kiirettä pitää, vaikka ei ehkä pitäisi — päätä itse

jatellaanpa hetki pienen, kuvitteellisen, valtakunnan päätöksenteon hierarkiaa ja kokonaisvaltaista tilannetta. Valtakunnalla ei mene kovin hyvin. Valtion rahakirstusta vievät korkealla vuorella asuvat valtakunnan asioista – niin halutessaan – päättävät peikot joka vuosi lisää kultaa ja se tietysti vaikuttaa koko valtakunnan oloihin. Peikot toki myös tuovat kirstuun lisää jalometallia, mutta eivät siinä määrin kuin ennen, joten siinä mielessä kyse on ennemminkin viemisestä vähemmän tuomisen sijaan. Toisinaan peikot taas ovat sitä mieltä, että valtakunnan asiat eivät ole heidän päätäntävallassaan, vaan valtakunta päättää itse asioistaan, mutta se on toinen tarina. Tällä vähäisemmällä rahamäärällä peikot olettavat saavansa vastavuoroisesti enemmän valtakunnalta, tai ainakin saman verran kuin aiemmin. Valtakunnalta peikot saavat vaikkapa valtakunnan tuottamia tutkimustietoa jyviä ja innovaatioita mekaanisia laitteita, joita peikot itse eivät ole kykeneviä valmistamaan. Moni peikko on kyllä aikanaan valtakunnassa käynyt oppia hakemassa, mutta ovat sittemmin oppimansa mitä ilmeisemmin unohtaneet. Noh, kuitenkin, tällä kultavirran supistamisella on tietysti suora vaikutus valtakuntaan, erityisesti sen organisaatioon ja hallintoon. Organisaatiota on uudistettava ja se on puolestaan hallinnon tehtävä. Eikä siinä mitään, sehän on ymmärrettävää, kun kirstu kilisee aiempaa kolkommin ja peikot vaativat osaansa. Valtakunnan hallintoa ja siten myös organisaatiouudistusta johtaa nyt tässä tapauksessa rehtori johtaja ja kun johtaja sanoo, niin silloin toimitaan. Ja toimitaan ripeästi, vaikka johtajan sanominen olisikin ennemmin sivulauseessa tehty huomautus, kuin suora käsky. Kun henkilökunta aatelisto ottaa johtajan sivulauseen kantilaisittain kategorisena imperatiivina, ollaan mahdollisesti hieman kaukana hyvästä valmistelusta ja huolellisesta tekemisestä. Toki on annettu myös mahdollisuus toimia huolellisesti ja valmistella sosiaalitieteiden kandiuudistus asia hyvin ihan perusteista lähtien, sillä oikeastihan mitään selvää käskyä ei ole annettu, vaan enemminkin kehotus asian tehostamiseen. Liekö kuitenkin sitten syynä miellyttämisen halu, taikka muu kielen värisävyn muuttava toimi, on asiaan ilmeisesti ryhdyttävä suin päin sukkelaan ja esimerkiksi asian voimaantulon päivämäärä päätettävä ennen, kuin mitään muuta on vielä oikeastaan selvitetty.

Selvitystyöhön ja valmisteluun on otettu mukaan myös opiskelijat proletariaatti, joka sinänsä on hyvin huomaavaista jo siksikin, että asia vaikuttaa siihen suoraan. Se, otetaanko prolen huolet, murheet ja toiveet huomioon, onkin jo toinen asia. Kiireessä tehty valmistelu ja asian nopea läpi ajo ei näet vaan voi millään ottaa huomioon kaikkea ylimääräistä ns. diipa-daapaa, kuten korvaavuudet jo tutkinnon aloittaneiden kohdalla, opetuksen laatu tai tutkinnot tavoitteet ja painopisteet jyvien itämisaika ja sadon laatu. Organisatoriset, hallinnolliset ja käytännön muutokset voivat olla hyvä asia ja kehittää valtakuntaa, sillä ilman muutosta ei ole kehitystä. Kehitys vaan tuppaa olemaan siitä hassu tsydeemi, että vaikka terminä se puhuukin edistyksestä ja eteenpäin kohti parempaa menosta, niin tosiasiallisesti se voi pysäyttää kehityksen tai pahemmassa tapauksessa myös viedä sitä taaksepäin, huonompaan suuntaan. Tämänkaltainen negatiivinen kehitys voitaisiin välttää kaikkia sitä koskevia osapuolia tasapuolisesti kuulemalla ja antamalla aikaa valmistelulle sekä käytännön toteutuksen vaatimille muutoksille. Vaikka kuulostaa ja varmasti näyttääkin hassulta, niin perse edellä puuhun meneminen ei tuota kuin murtuneita luita ja paskaisen puunrungon, jota pitkin seuraavan on hyvin epämiellyttävä kiivetä. Lopuksi vielä suuri kiitos hallitustovereilleni ja kaikille, joiden kanssa olen saanut olla tekemisissä toimiessani Indexin opintosihteerinä. Tämä on kyllä hyvä pesti. Näkemiin ja kiitos ja anteeksi! P.S. Pahoitteluni siitä, että kompuutterissani näyttäisi olevan jokin yliviivausongelma. Ystävällisesti, Petri

ex cu

Budapest, Magyarország.

47°29’33’’N, 19°03’05’’E

ex cu

xc u

1. Kontrastien Budapest teksti Ella Haataja kuvat Ella Haataja & Laura Mettälä & Rebecca Svahn

Napattuamme excuvastaavien pestit, pyörittelimme Itä-Euroopan karttaa edessämme ja pohdimme, missä kohteessa yhdistyisivät parhaiten mielekäs tekeminen ja edullinen hintataso. Lopulta voiton vei Unkarin kiehtova pääkaupunki Budapest, jonne suuntasimme lokakuun alussa 34 yhteiskuntatieteilijän voimin viideksi päiväksi. Perinteisen hostellimajoituksen sijasta yövyimme Airbnb asunnoissa aivan kaupungin ytimessä. Niistä käsin oli helppo tutustua historiallisten juutalaiskorttelien pikkuputiikkeihin ja kierrellä rauniobaareissa, joiden rosoinen sisustus ja euron viinilasit saivat opiskelijoidemme suut muikeiksi. Monipuolisuus jäikin Budapestista päällimmäisenä mieleen niin kulttuurin kuin arkkitehtuurinkin puolesta. Suurkaupungissa on säilynyt pikkukaupungin tunnelma koristeellisten julkisivujen sekä lähes raunioituneiden rakennusten värittäessä katukuvaa. Budapestissa ei myöskään piiloteltu maan rankkaa ja väkivaltaista historiaa kommunismivallan alla ja siihen tutustuimmekin poiketessamme Terror Háza -museossa. Muissa vierailukohteissa halusimme puolestaan huomioida maan nykyisen yhteiskunnallisen tilanteen, koska juuri tuolloin oli käyty kansanäänestys koskien EU:n pakolaiskiintiöitä. Central European Universityssä ja International Organisation for Migration -järjestössä (Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö) saimme kuulla miten suuri rooli yksityisomisteisella valtamedialla on ollut unkarilaisten asenteita muokkaavana ja vapaata julkista keskustelua tukahduttavana tekijänä sekä millaista työtä tehdään hallitun siirtolaisuuden puolesta toimivassa järjestössä.

Pakolaistilanne näkyy Itä-Euroopan maissa hyvin eri lailla kuin Suomessa, ja aihe kirvoittikin vilkasta keskustelua luennoitsijan ja kuulijoiden välillä. Aiemmin tänä vuonna tilanne Budapestissa oli lähellä muuttua humanitaariseksi kriisiksi pakolaisten vyöryessä kaupunkiin ja majoittuessa julkisille paikoille toiveenaan päästä jatkamaan matkaa Saksaan ja Itävaltaan. Meille kerrottiin, että Unkarin hallituksen jättäessä pakolaiset oman onnensa nojaan pienemmät vapaaehtoisjärjestöt ja paikalliset järjestivät keräyksiä huolehtiakseen heistä. Hallituksen alla toimivassa IOM-järjestössä myönnettiinkin suoraan, ettei sillä ole mittavan byrokratian vuoksi mitään mahdollisuutta toimia paikallisissa kriiseissä. Vaikka lupa toimintaan saataisiinkin, on se useimmiten siinä vaiheessa jo auttamattomasti myöhässä. Vastapainoa vakavammalle ohjelmalle toivat Budapestin historialliset nähtävyydet loisteliaasta parlamenttitalosta kaupungin vieressä kohoavaan Linnavuoreen. Kävipä osa porukasta myös kokeilemassa escape roomia – onhan konsepti alun perin Unkarista peräisin. Innostuneista ilmeistä päätellen kaikki pääsivät aikarajan sisällä ulos. Viimeistä iltaa vietimme thermal-kylpylässä, jonka ulkoaltaaseen oli rentouttavaa pulahtaa nauttimaan auringonlaskusta ja vaihtamaan ajatuksia kaikesta koetusta. Totesimme, että viidessä päivässä ehti saada pintaraapaisun Budapestin molemmista puolista, joten kaupungilla on paljon annettavaa myös ensi kerraksi.

2. Tulin, näin, karkotin ne kaikki: suomalais-ugrilaisia pohdintoja teksti Rebecca Svahn

Suomalaiset ja unkarilaiset olivat vuosituhansia sitten sama, yhtenäinen kansa. Eivätpä ole enää. Iso porukka turkulaisia yhteiskuntatieteilijäopiskelijoita astui kämyiseen lentokoneeseen minimalistiselta Tampereen lentokentältä lokakuun alussa. Suuntana oli Unkarin Budapest [Budapešt]. Moni oli lähtenyt mukaan Indexin opintomatkalle juuri kohteen takia, kokeakseen Itä-Euroopan kulttuurikaupungin. Innostus kihisi ilmassa: mitä kaikkea tulemmekaan kokemaan, keihin kaikkiin pääsemmekään tutustumaan, millainen onkaan Budapest. Kullakin oli omia aikomuksiaan reissua varten, vaikkakin matkan suunnitelmat olivat kaikille yhteneväiset. Jännitys, into ja helpotuskin vallitsivat meissä. Oli saanut jättää koulutyöt ja muut paineen aiheuttajat Turkuun ja heittäytyä mukaan matkalle, jonka eteen muista matkoista poiketen ei ollut nähnyt lainkaan vaivaa! Huojentavaa, outoa. Luottavaisina matkasimme kohti Unkaria, kevyin mielin.

Budapestiin päästyämme ensimmäisen huomion tein valtavista billboard-kylteistä, joihin oli kissankokoisin kirjaimin kirjoitettu viesti Unkarin lipun väristen visuaalien saattamana. En tietenkään ymmärtänyt viesteistä mitään, enhän puhu magyarien kieltä. Ymmärtänyt siis mitään muuta kuin valtavien katukylttien tarkoituksen: hallituksen propagandaviestintä maahan tulevia pakolaisia vastaan, ”EU:n perusarvojen” puolustamiseksi. Olihan vain pari päivää siitä, kun unkarilaiset olivat äänestäneet EU:n pakolaiskiintiötä vastaan. Katukyltit olivat ensimmäinen huomio, johon Unkarin poliittisesta muutoksesta turistina törmäsi. Kiitän Eva Bognaria, Andreas Kovatsia sekä kaikkia muita Central European Universityllä tapaamiamme henkilöitä, jotka jakoivat näkökulmiamme avartaen kokemuksiaan ja tutkimuksiaan aiheista, joiden ajattelimme olevan meille tuttuja.

suomeksi: ”Jos tulet Unkariin, et voi viedä unkarilaisten töitä.”

suomeksi: ”Jos tulet Unkariin, on sinun noudatettava kulttuuriamme.”

Billboard-taulujen lisäksi useamman huomion tekikin Eva Bognarin luennolla median representaatioista pakolaiskriisistä. Unkarilaisella medialla representaatioita olikin, joskin hyvin eriäviä siitä, mitä tosiasiallisesti tapahtui. Unkarin pääministeri, Viktor Orbán, oli nimittäin löytänyt aseen, jolla pitää itsensä ja oikeistopopulistisen puolueensa, Fideszin, vallassa. On vallassa pysymisen kannalta hyvinkin tehokasta kääntää kansalaisten katseet ja huolenaiheet ulkopuolelta tulevaa uhkaa kohtaan kuin kohdata ja esittää ratkaisuja omassa maassa vallitseviin ongelmiin ja epäkohtiin, kuten korruptiosyytteisiin ja koulutuksen sekä terveydenhuollon ongelmiin. Kuulostaako tutulta? Suomalaisena, ei kuitenkaan (vielä) syytä paniikkiin, nautimmehan kansainvälisesti mitattuna laajasta sananvapaudesta. Toisin on Unkarissa. Kuusi vuotta Fidesz-puolueen vallassa olleella, pääministeri Orbánin vetämällä Unkarilla ei ole käynyt yhtä onnekkaasti. Suurin osa Unkarin mediasta on ollut ulkomaisessa, yksityisessä omistuksessa neuvostovallan lähdöstä saakka. Monopoliasemaa pitävät yksityisomisteiset mediatalot ovat tukahduttaneet monipuolisen, kriittisyyteen kykenevän paikallisen journalismin. Valtamedioiden asema on jopa niin vahva, että nii-

den asema Unkarissa on pysynyt muuttumattomana 1990-luvusta lähtien. Tällaisessa mediamaisemassa valtaapitävän eliitin ja vallalla olevan järjestysten kritisoiminen on hyvin vaikeaa, monopoliaseman murtamisen vaikeuden vuoksi. Muutosta tilanteeseen haettiin pian Orbánin valtaannousun jälkeen perustamalla kansallinen, julkisesti omistettu media MTVA, joka toimii niin TV- ja radiokanavana kuin uutistoimistonakin. MTVA:ta valvomaan asetettiin Mediavaltuusto, joka nimeää MTVA:n johtajan. Mediavaltuuston ylin johtaja on Unkarin pääministerin nimeämä. Mediavaltuusto on hallituksen nimeämä. Se siitä median roolista demokratian mahdollistajana. MTVA:n perustamisen aikoihin muutettiin myös Unkarin medialakia. Nykyisen lainsäädännön avulla hallituksella on Mediavaltuuston kautta paljon enemmän valtaa puuttua uutisoinnin sisältöön. Mediavaltuusto on esimerkiksi evännyt hallituskriittisyydestään tunnetun radioaseman esitysluvat tai sulkenut nettisivuja lainvastaisen uutisoinnin vuoksi. Esimerkki lainvastaisesta uutisoinnista on yksityiselle tv-asemalle Korkeimman Oikeuden asettama tuomio. Tuomio langetettiin Mediavaltuuston syyttäessä tv-asemaa ”ei objektiivisesta uutisoinnista” ja ”puolueen mustamaa-

”Diktaattorin elkeisiin Unkarissa on EU vastannut kehotuksella harkita uudelleen.” laamisesta” käyttäessään sanaa ”äärioikeisto” puolueesta Jobbik. Kyseessä oleva puolue on tunnettu muun muassa juutalais-, seksuaalivähemmistö- ja romanivastaisuudestaan sekä rajat kiinni -politiikastaan. Unkarin hallitus, Fidesz yhdessä kristillisdemokraattien kanssa, on käyttänyt omaa mediavapauttaan tehokkaasti hyväkseen värittäessään kuvia pakolaiskriisistä Unkarissa. Näkyvää mainostamista kaduilla, tiedotteita kotiin lähetettyinä, TV-uutisointia, jotka kaikki tiedottavat samaa: ”maahanmuuttajat ovat terroristeja, jotka pilaavat meidän kulttuurimme, maahanmuuttajat eivät sopeudu Unkariin, vaan ovat uhka meidän turvallisuudellemme, työpaikoillemme ja elinkeinoillemme. Meidän, unkarilaisten, on puolustettava eurooppalaisia arvoja.” Ja saatava pakolaiset pois maasta. Oiva esimerkki kansaa harhaanjohtavasta tiedottamisesta on armeijan upseerien käyttäminen ”maahanmuuton asiantuntijoina”. Epäilenpä heidän kuitenkaan tiedottaneen siitä, miten olivat saaneet hallitukselta luvan ja täten käyttäneet kyynelkaasua ja tainnutuskranaatteja pakolaisia vastaan. Samaan aikaan kun niin korkeasti koulutetut

kuin terveydenhoitoalan ammattilaisetkin muuttavat Unkarista paremman palkan perässä ulkomaille, hallitus käytti propagandaan kymmeniä miljoonia euroja. Hallituksen tiedotteissaan käyttämä retoriikka oli myös hyvin harhaanjohtavaa. Hallituksen billboard -mainokset olivat kirjoitettu unkariksi. Unkariin pyrkivistä pakolaisista tuskin kukaan ymmärsi unkaria. Tiedotteissa käsiteltiin myös lähes aina maahanmuuttajia, ei pakolaisia, vaikka ainoa epänormaalin sankoin joukoin maahan pyrkivä joukko oli pakolaiset. Tämä tehosti unkarilaisten ulkomaalaisvastaisuutta ja muslimivastaisuutta hämärtäen käsityksiä maahanmuuttajien, pakolaisten tai laittomien maahanmuuttajien eroista. Pelottelevat, täysin harhaanjohtavat, jopa valehtelevat tiedotteet, pamfletit ja billboard-taulut upposivat kansaan, varsinkin maaseuduilla. Äänestyksessä siitä, ottaako Unkari pakolaisia vastaan, vai ei, 97% äänestäjistä vastusti pakolaisten vastaanottamista. ”Emme voi sallia laittomien maahanmuuttajien vaarantaa unkarilaisten työpaikkoja ja turvallisuutta. Meillä on oikeus puolustaa kulttuuriamme, kieltämme ja arvojamme. Keski-Euroopassa, joka on vasta toipumassa äskettäisestä talouskriisistä, ei ole varaa antaa Brysselin häviäjien tehdä väärä politiikka.” (paranneltu google translate -käännös) http://nemzetikonzultacio.kormany.hu/

suomeksi: ”Tiesitkö? Suurin osa korruptiorikoksista on poliitikkojen tekemiä.” Ei Unkari toki täysin pureksimatta niellyt hallituksensa propagandaa. 3.10. järjestetyssä pakolaiskiintiön vastustamiseen pyrkivässä äänestyksessä äänestysprosentti oli alle 50. Äänestysvilkkaus kuvaa hyvin kansan kiinnostusta hallituksensa räpellykseen maahanmuuttovastaisessa politiikassaan. Myös vastakampanjoita oli eritoten suurissa kaupungeissa. Vastakampanjat pyrkivät kumoamaan hallituksen epätietoa faktuaalisemmalla tiedolla, mainostaulujen avulla puhumaan suoraan pakolaisille tai neuvomaan heitä joko englanniksi tai arabiaksi. Budapestin kaduilla vastakampanjointi ylsi jopa huvittavuuksiin osoittaessaan niin yksinkertaisesti hallituksensa paradigmojen ristiriitaisuuden. Vastakampanjointi oli kuitenkin valitettavan pientä verrattuna hallituksen kampanjointiin, eikä yltänyt suurkaupungeista maaseuduille. Pakolaiskriisin ollessa vilkkaimmillaan, kansalaiset, ruohonjuuritason toimijat, olivat ainoat, jotka tekivät jotain pakolaisten hyväksi, kaaoksen välttääkseen. Suuret avustusjärjestöt olivat kriittisimpinä hetkinä totaalisen jäässä, joko odotellessaan lupiaan byrokratiasta, tai pelosta toimia, uhkanaan menettää valtion merkittävät tuet. Pakolaisten vyöryessä Budapestin kaduille ja juna-asemille, jälleen kerran, some oli kova juttu. Sosiaalinen media ei kuitenkaan korvaa sananvapauden menettänyttä kansallista mediaa. Orbán kumppa-

neineen on hyvää tahtia murtamassa maassaan EU:n perusarvoja: demokratiaa, oikeusvaltion periaatteita, tasa-arvoa, syrjimättömyyttä, liikkumisvapautta… Samaan aikaan kansalle hallitus tiedottaa pyrkimyksinään olevan EU:n perusarvojen, kuten perinteisten perhearvojen ja kulttuurin, puolustaminen. (Välihuomautuksena, OECD:n tuottaman Better Life -indexin mukaan unkarilaiset ovat keskimääräistä tyytymättömämpiä elämäänsä ja OECD-maista kolmanneksi vähiten arvostavat omaa sosiaalista verkostoaan. Havainnollistaakseni unkarilaisen kulttuurin lyömättömyyttä.) Vahvistaakseen valta-asemaansa ja ”unkarilaisia arvoja” vaaliakseen nykyinen Unkarin hallitus on käyttänyt keinonaan perustuslain muuttamista. Muutoksia on tehty muun muassa Korkeimman Oikeuden valtaan tuomita perustuslain vastainen toiminta sekä heikentämällä oppositiopuolueiden mahdollisuutta nousuun heidän kampanjointinsa kieltämisellä mediassa ja asettamalla korkeakoulujen suorittamisen edellytykseksi Unkarissa työskentelemisen opintojen suorittamisen jälkeen. Orbán on kertonut pyrkivänsä näillä periaatteilla EU:n johtoon, mahdollisesti Puolan tuella. Diktaattorin elkeisiin Unkarissa on EU vastannut kehotuksella harkita uudelleen.

Demokratia ei oo helppoo teksti Pyry Kantanen kuvitus Heidi Mettälä

Vuoden 2015 alussa pääministeri Alexander Stubb (kok) ilmoitti, että konsensuspolitiikan aika on ohi. Syynä oli turhautuminen sateenkaarihallituksen riitaisaan loppukauteen ja aiemmin sovittujen päätösten vesittyminen kunkin puolueen vahvistaessa asemiaan tulevia eduskuntavaaleja varten. Vuoden 2015 eduskuntavaalien jytkyn pojan ja sitä seuranneen oikeistohallituksen aikakauden jälkeen sekä vuoden 2016 brexitin ja Yhdysvaltojen riitaisan vaalikamppailun sekä Trumpin voiton jälkeen konsensusta alkaa olla jo ikävä. Konsensus on toki laimeaa ja kädenlämpöistä verrattuna äkkiväärään ja absoluuttiseen päätöksentekoon, jota pidetään usein autoritäärisille maille ominaisina. Oma teoriani on, että hyvän demokratian tulee ollakin laimeaa, kädenlämpöistä ja vähän jähmeää. Kun näennäisesti demokraattiset päätöksentekoelimet alkavat tuottaa samanlaista retoriikkaa ja samanlaisia päätöksiä kuin peittelemättömän autoritääriset valtiot, ei voida enää puhua todellisesta demokratiasta. Ei ole sattumaa, että Valko-Venäjän, Azerbaidžanin, Venäjän ja Kazakstanin kaltaisissa valtioissa johtajat puhuvat mielellään demokratiasta. ”Meidän kaltaisemme

demokratia” on erotuksena liberaalista, länsimaisesta demokratiasta, joka on mennyt vapaamielisine arvoineen liian pitkälle. Valko-Venäjä, Azerbaidžan, Venäjä ja Kazakstan ovat toisaalta helppoja - jopa liian helppoja - maaleja, joiden järjestelmiä vastaan on länsimaista käsin helppo hyökätä ja joita on helppo syyttää epädemokraattisuudesta. Länsimaat edustavat demokraattisen hallintomuodon huippua, mutta se ei tee meistä täydellisiä - päinvastoin. Länsimailla on kypsinä demokratioina suuri vastuu olla esikuvana muulle maailmalle, mutta toistuvasti meilläkin epäonnistutaan ratkaisemaan olennaisia kysymyksiä demokratian keinoin samalla kun autoritäärisemmät yhteiskunnat menevät oikealta ja vasemmalta ohi. Belgian ja Espanjan satoja päiviä kestäneet hallitusneuvottelut ovat surullisia esimerkkejä tästä. Tärkeä edellytys demokratian tehokkaalle toteutumiselle on valistunut kansa ja toimiva kansalaisyhteiskunta. Valistuneisuudesta ja sinänsä toimivista julkisen keskustelun areenoista ei ole mitään hyötyä, mikäli julkisen keskustelun osanottajat eivät puhu samaa kieltä, ymmärrä käsitteitä samalla tavalla tai puhuvat tarkoituksella toistensa ohi.

Amerikkalainen oikeustieteilijä Edward Levi on kirjoittanut oikeussemantiikkaan ja oikeusjärjestelmiin liittyen, että oikeusjärjestelmän toimivuus laajemmassa yhteiskuntafilosofisessa kehyksessä edellyttää kansalaisilta tiettyä (riittävää) yksimielisyyttä ja että oikeusjärjestelmän tavoitteena tulee olla yksimielisyyden lisääminen. Sen sijaan täydellistä yksimielisyyttä järjestelmä ei edellytä eikä voi edellyttää, sillä oikeusjärjestelmähän olisi tarpeeton, mikäli kaikki olisivat täysin samaa mieltä kaikesta. Samaa voisi sanoa demokratiasta. Kärjistäen voisi sanoa, että länsimaissa demokratian puitteet ovat kunnossa, mutta ongelma on demokratian semantiikan sisäistämisessä; kansalaiset eivät osaa demokratian kieltä, eli riittävää yksimielisyyttä järjestelmään liittyen ei ole. Itä-Euroopan demokratian toteutumisen ongelmana saattaa olla sen sijaan se, että järjestelmän lähtökohtana on yksimielisyyden tavoite, jolloin johtajat asettavat järjestelmän tavoitteet ennalta ja asettavat äänestysvaihtoehdot siten, että äänestäjät ja demokraattiset elimet voivat ne kumileimasimillaan siunata. Aivan kuten yllättävän monet korkeakoulutetutkin uskovat homeopatiaan, enkelihoitoihin ja tarot-kortteihin, niin yllättävän monelta koko elämänsä demokraattisessa yhteiskunnassa eläneeltä suomalaiselta löytyy myös kummallisia käsityksiä demokratiaan ja kansalaisyhteiskuntaan liittyvistä käsitteistä. On harhakäsitys kuvitella, että pelkkä demokratiassa kasvaminen ja eläminen tekisi kenestäkään ”demokratianatiivia”, aivan kuten tietokoneen käyttö nuorella iällä ei tee kenestäkään diginatiivia. Tarvitaan tietoinen pyrkimys kohti demokraattista ajattelutapaa sekä aktiivinen ote yleisimpien sudenkuoppien välttämisessä. Tämä kirjoitus listaa 3 yleistä sudenkuoppaa, joiden kanssa jokaisen tulisi olla tarkkana.

”Etninen nationalismi sulkee ikuisiksi ajoiksi kansalaisuuden ulkopuolelle väärän väriset, vääriin asioihin uskovat ja tekee nationalismista oikeudellisen konstruktion sijasta enemmän alkukantaiselta tribalismilta kuulostavan aatteen.” 1. Nationalismi lähtee verenperinnöstä Suomessa kansallisuusaatetta käsitellään usein jostain syystä yhtenä möhkäleenä, vaikka todellisuudessa kansallisuusaatteesta voidaan helposti erottaa kaksi toisistaan eroavaa suuntausta: kansalaisnationalismi (civic nationalism) ja etninen nationalismi (ethnic nationalism). Kansalaisnationalismi on nationalismin lajeista vanhempi, sillä se edelsi 1800-luvun voimakasta romantiikan ja kansallisuusaatteen aikaa. Kansalaisnationalismissa katsotaan, että vapaaehtoisesti samalle alueelle

”Ajatusleikkinä enemmistössä olevat voisivat demokraattisesti päättää lyödä vähemmistön edustajia turpaan, mutta käytännössä tätä vastaan on luotu erilaisia yleismaailmallisia sopimuksia ja lakeja jo kauan.”

muuttaneet vapaat yksilöt luovat yhdessä kansakunnan. Yhteisen kielen tai kulttuurin sijaan tärkeänä pidetään kuuliaisuutta esivallalle. Tämän kaltainen nationalismi on ominaista kansojen sulatusuunina tunnetulle Yhdysvalloille, neljästä eri kansasta muodostuneelle Yhdistyneille kuningaskunnille sekä vallankumousaatteen rationalisoimalle Ranskalle. Etninen nationalismi syntyi osittain vastavoimana Napoleonin Euroopan yli pyyhkäisseelle ranskalaiselle ylivallalle. Saksalaisen Johann Gottfried von Herderin mukaan kansakunta syntyy samat juuret, saman kulttuurin ja saman (veren)perinnön jakavista kansalaisista. Etnisen nationalismin voisi sanoa tiivistyvän Snellmanin sanoissa yksi kansa, yksi kieli, yksi mieli, millä tarkoitettiin sitä, että Suomessa asuvien tulisi puhua suomea ollakseen todellisia suomalaisia. Etnisen nationalismin ja kansallisvaltion ideat olivat suosittuja 1800-luvulla eri keisarivaltojen (Venäjä, Itävalta-Unkari, Turkki) alaisuudessa olevien pienten kansakuntien keskuudessa. Koska etnistä kansallisuutta on hankala määritellä pelkästään puhutun kielen perusteella ei liene yllätys, että erilaiset rotuopit, eugeniikka ja frenologian sovellutukset olivat suosittuja samaan aikaan, kun kukin kansa pyrki kuumeisesti vetämään keksittyjä rajalinjoja ”meidän” ja ”muiden” välille.

Sanomattakin lienee selvää, että edellä mainittu liberaali, kansalaisnationalistinen käsitys kansakunnasta ja kansallisuudesta on nykyisen, virallisen politiikan mukainen. Täysivaltainen ja tasavertainen suomalainen voi olla, puhui äidinkielenään sitten suomea, ruotsia, saamea tai mitä tahansa kieltä, mikäli täyttää muuten lain asettamat vaatimukset. Etninen nationalismi sulkee ikuisiksi ajoiksi kansalaisuuden ulkopuolelle väärän väriset, vääriin asioihin uskovat ja tekee nationalismista oikeudellisen konstruktion sijasta enemmän alkukantaiselta tribalismilta kuulostavan aatteen.

2. Demokratia on enemmistön valtaa Demokratia saatetaan toisinaan ymmärtää yksinkertaisesti hallintomuodoksi, jossa enemmistö päättää. Yksinkertaistetusti ja melko vähäisen merkityksen päätöksentekotilanteissa asia onkin näin, mutta mitä vaikeampien kysymysten pariin siirrytään, sitä kauempana tämä väittämä on totuudesta. Vallankäytön rajoittaminen on eräs demokratian tärkeimmistä ominaisuuksista. Ajatusleikkinä enemmistössä olevat voisivat demokraattisesti päättää lyödä vä-

hemmistön edustajia turpaan, mutta käytännössä tätä vastaan on luotu erilaisia yleismaailmallisia sopimuksia ja lakeja jo kauan. Ensimmäinen, tärkeä askel tällä tiellä on Magna Carta, joka luotiin vuonna 1215 rajoittamaan Englannin kuninkaan, Juhana Maattoman, aiemmin rajoittamatonta valtaa. Uudistus ei tullut helpolla, sillä kuningas katsoi säädöskokoelmaa allekirjoittaessaankin olevansa kaikkien lakien lähde ja siten niiden yläpuolella. Toinen tärkeä askel demokratian kehittymisen tiellä olivat Montesquieun paronin ajatukset vallan kolmijako-opista, johon kuuluu lainsäädäntövallan, päätäntävallan (toimeenpanovallan) ja tuomiovallan eriyttäminen toisistaan. Näkyvimmin ilmiön näkee Yhdysvaltojen presidentin ja kongressin välisenä köydenvetona, jossa jopa samaan puolueeseen kuuluva presidentti ja kongressin enemmistö joutuvat tekemään keskenään kompromisseja. Vaikka yhteinen sävel löytyisikin, tuomiovalta voi lopulta torpata perustuslain vastaiset hankkeet. Suomea on moitittu siitä, että tuomiovalta on läheisessä kytköksessä toimeenpanovaltaan ja lainsäädäntövaltaan siten, että Suomessa tuomiovalta rinnastetaan viranomaishallintoon eli toimeenpanovaltaan ja toisaalta monet tuomarit toimivat sivutoimisesti eduskunnan asiantuntijoina. Lisäksi eduskuntatasolla lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan välinen ero on hämärtynyt, sillä lainsäädäntötyöskentely on Suomessa erittäin hallitusvetoista ja valta on keskittynyt eduskunnassa muutaman ministeri-kansanedustajan, eduskuntaryhmän puheenjohtajan ja valiokunnan puheenjohtajan käsiin. Suomalaisen demokratian eräs irvokkaimmista - ja samalla mielenkiintoisimmista - esimerkeistä, osoittaa toisaalta, että ainakin kuntatasolla jo muutama valistunut kansalainen tai valtuutettu voi edistää oikeuden ja lainvaltaisuuden toteutumista. Kittilän kunta on saanut vuoden 2016 aikana lukuisia kumoavia päätöksiä Lapin hallinto-oikeudesta lain ja hyvän hallintotavan vastaisista päätöksistä, jotka ovat syntyneet, kun sekä valtuusto että päätösten laillisuuden valvonnasta vastuussa oleva kunnanhallitus ovat olleet haluttomia noudattamaan

valtakunnan lakia. Vanhemmat kuntapäättäjät ovat kommentoineet mediassa närkästyneinä sitä, että tuomiovalta puuttuu demokratian toteutumiseen Kittilän kunnassa, vaikka demokratian toteutumisen kannalta suurin ongelma on ollut laista piittaamaton valtuusto. Aivan kuten Suomen laki sitoo kunnanvaltuustojen käsiä päätöksenteon suhteen ja perustuslaki sitoo eduskunnan käsiä, niin myös kansainväliset sopimukset ja yleismaailmalliset periaatteet ovat entistä suuremmissa määrin absoluuttisen suvereenin päätöksenteon esteenä. Esimerkiksi Suomessa olisi mahdotonta ottaa käyttöön kuolemantuomiota, sillä se on sekä estetty perustuslaissa että Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen. Nykyinen trendi onkin, että entistä suurempi osa lainsäädännöstä tulee ylikansallisista elimistä ja sopimuksista. Ylikansallisten periaatteiden noudattamista valvotaan sekä ylikansallisissa elimissä että epävirallisemmissa yhteyksissä, kuten kauppaneuvottelujen yhteydessä. Länsimaissa Westfalenin rauhasta 1648 lähtien voimassa ollut ja muualle maailmaan kolonisaation seurauksena levinnyt periaate valtioiden täydellisestä suvereniteetista omalla alueellaan on alkanut rakoilla ja siirtyä prioriteettilistassa alemmas, kun johtavat länsimaat ja ylikansalliset organisaatiot ovat alkaneet kyseenalaistaa ihmisoikeuksia polkevien maiden oikeutta rikkoa ihmisoikeuksia ja siten suvereniteettia. Valtioiden sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatteesta pitävätkin kiinni tiukimmin Westfalenin rauhan periaatteet myöhäisemmissä vaiheissa omaksuneet valtiot, kuten Kiina. Suomen poliittisen elämän reunamilla esiintyvä tendenssi kyseenalaistaa kansainväliset sopimukset, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen oikeudet ovat populismia pahimmillaan, sillä näiden poliittisten tavoitteiden läpivieminen rikkoisi niin monia kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia, että Suomi ajautuisi valtioiden paarialuokkaan. Demokratia ei ole enemmistön valtaa vähemmistöä kohtaan vaan demokratia on joukko sopimuksia, joiden tehtävänä on pikemminkin vähentää hallitsevan eliitin mielivallan määrää ja taata ilmaisunvapauden toteutuminen.

3. Sinun mielipiteesi ei voi olla väärä, sillä sehän on oma mielipiteesi Korkeakouluja käynyt ihminen kokee toisinaan maailmantuskaa, kun ihmiset äänestävät tyhmästi, syövät epäterveellisesti ja tuhlailevat luonnonvaroja. Näinä hetkinä tuntuisi houkuttelevalta olla samaa mieltä Esko Valtaojan kanssa siitä, että joidenkin (asiantuntijoiden) mielipiteet ovat arvokkaampia kuin toisten ja loogisena seurauksena tästä yhteiskuntamme tulisi järjestää entistä meritokraattisemmalla tavalla. Tarkemmin ajateltuna ajatus on kuitenkin kammottava, sillä vaikka demokratiassa ei tulekaan noudattaa kaikkia tavallisen kansan oikkuja pilkulleen, niin vallankäytön suurien linjojen vetäminen kuitenkin kuuluu kansalle. Mikä tässä sitten on ongelmallista? Itse näen, että suurin ongelma liittyy suomalaisten heikkoon lukutaitoon, tai laajemmin ilmaistuna heikentyvään yleissivistykseen. Suomalaisten nuorten funktionaalinen lukutaito heikkenee jatkuvasti ja tästä lähes väistämättä seuraten myös media- ja tiedelukutaito. Funktionaalisen lukutaidon puute estää käsittämästä monimutkaisia lauseita ja tekstimuodossa esitettyjä abstrakteja käsittei-

”Omille mielipiteille vahvistuksen saaminen ja validaatio tuottavat aivoissa mukavia tuntemuksia, kuin myös sokerin syöminen, Netflixin katsominen ja erotiikan harrastaminen.” tä, medialukutaidon puute estää asettamasta mediassa esitettyjä tietoja järkevällä tavalla kontekstiin ympäröivän yhteiskunnan realiteettien kanssa ja tieteellisen lukutaidon puute estää ymmärtämästä tiedemaailman lainalaisuuksia. Tiedemaailmassa teoria ja hypoteesi tarkoittavat eri asiaa kuin arkikielessä ja kymmenenkertainen todennäköisyys sairastua syöpään voi tarkoittaa väestötasolla 0,01 prosenttiyksikön lisäystä vertailuryhmään. Esimerkiksi rokotteiden haitallisuutta tai ulko-

maalaisten rikollisuutta tutkivien tutkimusten tulkinta muuttuu hyvin hankalaksi, mikäli tiedelukutaitoa ei ole. Osittain kyseessä voi olla myös yksinkertaisesti vähentynyt pitkien, kirjallisten teosten lukeminen ja osittain lukemisen pirstaloituminen sosiaaliseen mediaan sopivien viestien mittaisiksi. Kun ihmiset lukevat vähemmän ja harvemmin, he eivät välttämättä osaa erottaa pakinaa uutisartikkelista tai The Onionia ja The New York Timesia toisistaan. Toisaalta lukeminen voi olla myös valikoivampaa: Miten maailman näkee ihminen, jonka aikuiselämän ainoa uutismedia on ollut MV-lehti? Entä jos hän olisi aloittanut lukemalla Helsingin Sanomia ja siirtymällä sitten MV-lehteen? Entä päinvastoin? Ihminen tekee usein sellaisia asioita, jotka tuottavat itselle mielihyvää. Omille mielipiteille vahvistuksen saaminen ja validaatio tuottavat aivoissa mukavia tuntemuksia, kuin myös sokerin syöminen, Netflixin katsominen ja erotiikan harrastaminen. Ihmisen pitäisi kuitenkin sietää ja harrastaa asioita, jotka eivät tuota suoranaista mielihyvää tai tuottavat sitä vasta viiveellä. Kun kirjallisuuden raskaat pohjatyöt ovat jääneet lapsuudessa tekemättä, onko ihme, jos lukutaito rapautuu ja kykymme keskustella monimutkaisista ja vaikeista asioita heikkenee? Politiikasta keskusteleminen ei nimittäin ole funktionaalisesti lukutaitoisellekaan helppoa. Kielestämme puuttuu sanoja, jotka kuvailisivat tyydyttävällä tavalla puolueita, jotka eivät solahda entisenlaisiin oikeisto-, vasemmisto-, liberaali- ja konservatiivilokeroihin. Jopa politiikan harrastelijoiden kesken keskusteleminen voi vaatia usein pienen tuumaustauon, jonka aikana käsitteet määritellään, jotta keskustelu olisi hedelmällistä ja rakentavaa, eikä toisen ohi puhumista. Pystytäänkö monimutkaisista aiheista puhuminen hedelmällisellä tavalla kääntämään sosiaalisen median tai plokin vaatimaan muotoon? Tarkoittiko Timo Soini mielipiteistä puhuessaan todella mielipiteitä, vai kenties arvoja? Näin nämä asiat koetaan, mutta entä sitten? Ovatko tunteet todella uusi järki ja olemmeko todella menossa kohti postfaktuaalista politiikkaa? Varmaa on vain se, että mitä pienempi on niiden asioiden piiri, joista ihmiset ovat jokseenkin samaa mieltä, sitä vaikeammaksi politiikka, yhteisten asioiden hoitaminen, muuttuu.

”Korkeakouluja käynyt ihminen kokee toisinaan maailmantuskaa, kun

ihmiset äänestävät tyhmästi, syövät epäterveellisesti ja tuhlailevat luonnonvaroja.”

”Ootsä joku poliitikko?” ja muita t y p e r i ä ky s y m y k s i ä teksti Roope Kinisjärvi Turun yliopiston politiikan tutkimuksen klubi ry

Joulu lähestyy ja juhlapyhäthän tarkoittavat opiskelijoille usein visiittiä kotikaupunkeihin ja –kyliin. Maakunnissa kohtaa sukulaisia ja vanhoja luokkakavereita yläasteelta. Jossain vaiheessa jo valmiiksi kiusallista small-talkia keskustelu ajautuu opiskeluihin, mikä usein turhauttaa poliittisen historian opiskelijaa. Aina ne samat kysymykset. Alla kooste yleisimmistä kysymyksistä ja esimerkkivastaukset.

1. – Tuleeko susta joku pääministeri? – Ei tule. Pääministeriksi on tosi vaikea päästä. Suomessa pääministeriksi valitaan yleensä eduskunnan suurimman puolueen puheenjohtaja. Pelkästään eduskuntapuolueen puheenjohtajaksi pääseminen on äärimmäisen haastavaa. Paitsi kristillisdemokraattien tai ruotsalaisen kansanpuolueen. Vaikka pääsisikin puolueen puheenjohtajaksi, pitää olla suurimman puolueen puheenjohtaja. Kristilliset ja RKP eivät koskaan ole sellaisia. Eikä varmaan vasemmistoliittokaan. Politiikan opiskelu ei ole mikään kuningastie pääministeriyteen. Tällä hetkellä Suomen pääministereistä 100% on diplomi-insinöörejä!

2. – Anteeks nyt vaan, mut voiko olla tylsempää aihetta? Kiinnostaaks sua oikeesti joku politiikka? – Ei tietenkään, mutta haluan pääministeriksi.

3. – Ai poliittista historiaa? Miksi sä haluat valmistua työttömäksi? – Itse asiassa en valmistu työttömäksi, vaan valtiotieteiden maisteriksi, joka on eri asia. Tilastoja: valtiotieteiden maisterien työttömyysprosentti on 7,1%. Koko Suomen työttömyysaste on 7,7%. On hyvin suuri todennäköisyys, että en valmistu työttömäksi. Sehän olisi itse asiassa aika tyhmää opiskella jotain alaa, jos haluaa valmistua työttömäksi. Siihen kun ei oikeastaan tarvitse koulutusta.

4. – Noh, kerros nyt mitä seuraavissa vaaleissa tapahtuu. – Noh, minäpä kerron. Alle 70% äänioikeutetuista vaivautuu sunnuntaikrapulassaan uurnille, kun on vähän huono sää, eikä löydy ehdokasta, joka ajattelee täysin samalla tavalla kuin itse ja politiikka on muutenkin tylsää ja ihan perseestä. Äänet lasketaan, demarit saa historiansa huonoimman tuloksen ja persut jytkyttää tuloksesta huolimatta. Sitten valitetaan, kun vaalitulos ei miellytä, vaikka itse ei edes äänestänyt, kun eihän sillä ole mitään merkitystä, yhdellä äänellä.

Poliittinen historia ei muutenkaan pysty ennustamaan vaaleja, tai yhtään mitään muutakaan. Historia kun ei toista itseään, vaikka sellainen sanonta onkin olemassa. Historian perimmäinen idea on päinvastainen. Historia tutkii menneisyyttä. Historia selittää nykyhetkeä. Tulevaisuutta ei kuitenkaan voi ennustaa. Valistuneita arvioita perustuen samankaltaisiin historian tapahtumiin ja kehityskulkuihin voi esittää, mutta eivät ne useinkaan mene oikein.

5. – Mitenkäs se Raatteentien/Tali-Ihantalan/Syvärin taistelu menikään? – En tiedä, ei kiinnosta. Suomen historiassa on tapahtunut paljon muitakin merkittäviä asioita kuin yksittäiset taistelut talvi- ja jatkosodassa. Kiinnostavampaa on se, miksi talvi- ja jatkosota käytiin, ei se että ne käytiin. Talvi- ja jatkosodasta on kirjoitettu valtavat määrät historiateoksia, tarkasta sieltä. Miksi kukaan ei muuten ikinä kysele Lapin sodan kulusta mitään, koska se oli oikeasti mielenkiintoinen tapaus. Historian ironiaa, että suomalaiset tavallaan taistelivat 2. maailmansodassa sekä voittajien että häviäjien puolella. Yleensä vain voittajat muistetaan, mutta ei Suomessa, koska on kunniakkaampaa hävitä taistellen.

6. – Jaaha, vai että humanisti. Meinaatkos koskaan valmistua? – Ei, en ole. Poliittinen historia kuuluu yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan, Helsingissä valtiotieteelliseen. Sitä paitsi, mitä vikaa humanisteissa on? Tai siis, olen toki humanisti aatteellisesti, mutta en opiskele humanistisessa tiedekunnassa. Ja, kyllä ajattelin valmistua, opintoaikani on rajattu 7 vuoteen.

7. – Mites se opiskeluelämä sujuu? Joko opintolaina on juotu, hehheh. – Joo, onhan se.

Kasvatustieteen klubi Katko ry

Kasvatustieteiden ajankohtaisia k y s y m y k s i ä

teksti Heidi Mäkelä

Pitkä, raskas luentotäytteinen ja istumatyötä vaativa päivä on jälleen takana. Kävelen kiireesti kotiin samalla miettien päivän luentoja. ”Hyvin mielenkiintoisia asioita”, pohdin hiljaa mielessäni, ”ongelmana on vain se, etten 4. vuosikurssilaisena vieläkään tiedä, mitä näillä opinnoilla teen. Tai ehkä tiedän, mutta vaihtoehtoja on niin monia. Mikäköhän musta oikein tulee..?” Samalla hetkellä myös ikäkriisi iskee. Poikkeuksellisen raskaan päivän jälkeen on hyvä palkita itsensä moikkaamalla kavereita, käymällä keilaamassa tai vaikkapa käymällä opiskelijabileissä. Onhan minut kasvatettu kotonani siten, että psyykkisestä hyvinvoinnista pitää huolehtia. Hyvä vastapaino opiskelulle pitää olla. Yhden illan aikana vastaan tulee moni ihminen, joka kysyy minulta saman kysymyksen: — Mitä sä opiskelet? — Kasvatustieteitä — Eli susta tulee opettaja? Tässä kuulit juuri yhden yleisimmistä (vääristä) ennakkoluuloista Turun yliopiston kasvatustieteilijöistä. Kasvatustieteestä toki tulee melkeinpä kenelle tahansa mieleen opettaja, mutta jos kaikki kasvatustieteilijät olisivat opettajia tai vaikkapa niitä tutkijoita joita yliopistossa valmistuu myös opettajankoulutuslaitoksella, niin mietitäänpä. Ketä sitten esimerkiksi suunnittelee koulutuksia? Kuka koordinoi projekteja? Kasvatustiede on generalistiala, jossa on mahdollisuus työllistyä hyvin erilaisiin tehtäviin. Turun yliopiston kasvatustieteisiin kuuluu kolme eri pääainetta: yleinen kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja erityispedagogiikka. Näihin kaikkiin liittyy laajuutensa vuoksi hyvin monia erilaisia ajankohtaisia asioita, mutta tässä keskitymme lähinnä yhteen ajankohtaiseen aiheeseen kunkin pääaineen osalta.

29 Yleinen kasvatustiede.

Viime aikoina on keskusteltu paljon sukupuolten tasa-arvosta koulussa. Paljon keskustelua on herättänyt esimerkiksi Iltalehden uutinen ”Opetushallitus: Pojat eivät ole poikia ja tytöt tyttöjä – ensi vuonna kouluissa saa puhutella vain nimillä”. Kyseinen otsikko on erityisen radikaali, ja siksi monet lukijat ehkä ymmärsivät viestin tarkoituksen väärin. Kyse ei ole sukupuolen poistamisesta kouluissa, vaan pikemminkin sen ylikorostamisen poistamisesta. Aiemmin on nimittäin keskitytty nykynäkökulmasta liikaa sukupuolen merkitykseen ihmisen elämässä, kuten esimerkiksi persoonallisuuden tai tapojen osalta. Erään Opetushallituksen yhteenvedon mukaan ihmisellä on biologisen sukupuolen lisäksi sosiaalinen sukupuoli. Sosiaalinen sukupuoli tarkoittaa kulttuurisesti tuotettua ilmiötä, joka vaihtelee kunkin ajan historiallisen kontekstin mukaan. Sukupuolten välisellä tasa-arvolla puolestaan tarkoitetaan sitä, että tytöille ja pojille tulisivat samat oikeudet ja velvollisuudet. Tavoitteena olisi tällöin myös sukupuolistereotypioiden kumoaminen. Entä jos on kuitenkin vielä joku, joka ei pidä itseään minään sukupuolena? Tällöin on turhaa pitää häntä tyttönä, poikana, tai edes ”kolmantena sukupuolena”. Ehkä tulevaisuudessa olisi hyvä asettaa käyttöön vaihtoehdot 1. tyttö, 2. poika, 3. kolmas sukupuoli 4. sukupuoleton? Kuka tietää. Kuitenkaan täydellinen sukupuolettomuus yhteiskunnassa tuskin olisi hyvä asia, sillä on myös perheitä, joissa on vahvat sukupuoliroolit ja on ihmisiä, joilla on vahva sukupuoli-identiteetti. Jos sukupuolet poistettaisiin kouluista ja koko yhteiskunnasta kokonaan, se ei olisi tasa-arvoista niitä kohtaan, jotka pitävät itseään selkeästi jonain sukupuolena. Tärkeää on silti huomioida se, ettei mikään yksittäinen ominaisuus (kuten tässä mainittu sukupuoli tai vaikkapa kulttuuri) määrittele yksinään ihmistä ja ettei ihmisiä luokiteltaisi liikaa juuri sukupuolen mukaan.

Aikuiskasvatustiede. Työhyvinvointi on aina ollut ajankohtainen aihe ja siihen vaikuttavat monet eri asiat. Esimerkiksi hyvä työilmapiiri vahvistaa hyvinvointia ja työssä jaksamista. On olemassa ainakin kahdenlaisia organisaatioita – niitä, jotka keskittyvät enemmän tuloksiin, tehokkuuteen ja kilpailuun, sekä niitä, joissa ei tavoitella taloudellista voittoa ja tavoitteena on jonkin kohdeyleisön hyvinvointi. Voisiko olla niin, että työntekijöiden kilpailua edistävissä organisaatioissa on vaikeampaa ylläpitää hyvää työilmapiiriä? Miten hyvää työilmapiiriä voisi tällaisissa suorituspainotteisissa työpaikoissa edistää? Myönteistä ilmapiiriä edistää ainakin työntekijöiden sujuva yhteistyö. Tärkeää olisi aina se, että arvostaa erilaisia ihmisiä ja ottaa vastaan myös ne näkökulmat, joiden suhteen on eri mieltä. Silloin kaikille tulisi olo siitä, että on hyväksytty juuri sellaisena kuin on. Siten uskaltaa myös helpommin kyseenalaistaa muiden näkemyksiä. Jos työyhteisö kuitenkin esimerkiksi klikkiytyy, vaarana on kielteinen ilmapiiri. Työilmapiiriä on aina tärkeää edistää, sillä se vaikuttaa yleensä saavutettuun lopputulokseen. Monesti huo-

no työilmapiiri voi pahimmillaan johtaa töiden lopettamiseen tai työpaikan vaihtamiseen. Jos sinusta tuntuu pahalta siellä, missä ikinä oletkaan töissä, ota asia puheeksi. Arvostaako työnantaja tarpeeksi sinun tekemää työtäsi? Tuntuuko sinusta, että olet tehnyt parhaasi, mutta et saa kiitosta? On totta, että työnantaja saa vaatia työntekijältä niitä taitoja, joita työssä vaaditaan, mutta vastavuoroisesti työntekijän on vaadittava hyvää kohtelua esimieheltään. Oli organisaatio millainen tahansa, myös työkavereita on kunnioitettava. Erityisesti luottamus luo kaikelle pohjan. Ymmärrä erilaisuus, heittäydy tilanteisiin, ole aito, rehellinen ja läsnä.

Erityispedagogiikka Vaikka se kliseiseltä kuulostaakin, itsestään selvää se ei kuitenkaan ole: muista huomioida kaikenlaiset erilaiset ihmiset ympärilläsi. Oli se sitten kehitysvammainen, autisti, ADHD-oireinen, maahanmuuttaja tai vaikkapa klovni, me kaikki olemme ihmisiä. Niin kauan kuin kukaan ei loukkaa ketään fyysisesti eikä psyykkisesti, kaikenlaiset tavat toimia ja ajatella ovat hyväksyttäviä. Olit sitten kasvatustieteilijä tai yhteiskuntatieteilijä, tärkeää on myös muistaa se, ettet koskaan pyri muuttamaan kohtaamasi perheen tai yksilöllisen asiakkaan arvoja, vaikka ne poikkeaisivatkin omistasi. Nykyään erityispedagogiikkaan kuuluva ajankohtainen aihe on inkluusio. Tehtyäni kandidaatintutkielmani kyseisestä aiheesta yllätyin, kuinka harvat ihmiset tiesivät, mitä inkluusio tarkoittaa. Kyseessä on laaja, yhteiskuntatasonkin käsite, mutta tässä tilanteessa puhun siitä koulumaailman kontekstissa. Vaikka tarkoitus olisi, että itse luokanopettajat toteuttavat inkluusiota, monien aiempien tutkimusten mukaan erityisopettajat tietävät siitä usein luokanopettajia enemmän. Inkluusioon siis sisältyy oikeus samaan kouluun ja opetussuunnitelmaan kuin muilla ikätovereilla. Näin ollen inkluusio on käytännössä sitä, että opetus järjestetään ja organisoidaan kaikille oppilaille sopivaksi. Näin olisi myös niissä tapauksissa, kun kyseessä ovat vaikeasti vammaiset lapset. Erityispedagogiikan professoritkin voivat olla keskenään eri mieltä inkluusiosta. On selvää, että vähintäänkin ideana se on hyvin kaunis ja ihanteellinen. Kukaan ei jäisi millään tavalla ulkopuolelle, vaan kaikki saisivat samat asiat. Nykyään inkluusiiota pyritään jatkuvasti kehittämään kouluissa, mutta se ei kuitenkaan toteudu vielä käytännössä. Miksi se ei sitten toteudu? Voi mahdollisesti olla, että luokanopettajilla riittäisi inkluusioon paljon vähemmän resursseja kuin erityisopettajilla, eivätkä erityisopettajat voi käsittää sitä, millaista luokanopettajan työ on. Kuvittele noin 25–30 oppilasta samassa luokassa. Jos siihen sijoittaisi yhdenkin vaikeasti käytöshäiriöisen oppilaan, tulisiko opetuksesta ja oppimisesta mitään? Ongelmaksi saattaisi ilmetä se, että lahjakkaimmat oppilaat turhautuvat ja erityistä tukea tarvitsevat oppilaat eivät pysy perässä. Olisiko edes jonkin asteinen eriyttäminen sittenkin kaikille parasta? Jos inkluusio vielä jonain päivänä toteutuu myös käytännössä puutteellisista resursseista huolimatta, haluaisin nähdä sen. Se olisi mielettömän hienoa.

teksti putexlaiset kuvitus Laura Mettälä

”Ai logopediaa? M ä ki n o o n ollu joskus ä r r ä k o u l u s s a .” Turun yliopiston logopedian ainejärjestö PuTeX ry

”Me logopedian opiskelijat saatamme toisinaan näyttää siltä, että olemme itse terapian tarpeessa.”

Logopedian oppiaine kuuluu Turun yliopistossa yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan ja logopedian opiskelijat Indexiin. Oppiaine on kovassa nosteessa: lehdissä kirjoitellaan puheterapeuttipulasta, hakijamäärät kasvavat vuosi vuodelta ja puheterapeutti löytyy jokaisen “Nämä ammatit eivät katoa” -listan kärjestä. Silti tiedekunnan sisällä tuntuu vallitsevan epätietoisuus siitä, keitä me logopedian opiskelijat oikein olemme ja mitä logopedia on. Puheterapia-termin käyttäminen harvoin selventää asiaa; tyypillisimmin mieleen muistuu oma r- tai s-opetus ala-asteella (ja niitä muisteloita riittää). Logopedia on kuitenkin paljon muutakin. Logopedian vierauteen saattaa vaikuttaa se, että nyt kymmenettä juhlavuottaan viettävä logopedia oli aiemmin pieni oppiaine Turun yliopistossa sisäänoton ollessa 13 henkilöä. Turun yliopisto vastasi puheterapeuttipulaan kaksinkertaistamalla sisäänottomäärän vuodesta 2014 alkaen. Samalla myös logopedian opiskelijoiden ainejärjestö Putex ry:n toiminta on laajentunut ja reilun kymmenen neliön Putex-huoneella tunnelma tiivistynyt. Turkoosihaalarisia naisia näkyy myös Indexin tapahtumissa enemmän kuin koskaan aiemmin. Nimenomaan naisia – miehiä kun ei oppiaineessamme tällä hetkellä ole yhtä onnekasta Ilkkaa lukuun ottamatta. Kerroimme, että logopedia on muutakin kuin ärräopetusta. Mitä se sitten on? Logopedia on puheen, kielen, kommunikaation ja ihmisäänen normaaleihin toimintoihin sekä häiriöihin erikoistunut tieteenala. Opintomme ovat poikkitieteellisiä sisältäen muun muassa fonetiikan, psykologian ja lääketieteen opintoja. Puheterapeutti on sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) laillistama terveydenhuol-

lon ammattihenkilö, ja riittävän ammattiosaamisen takaamiseksi opintojemme sisältö ja rakenne on tarkkaan määritelty. Akateemista vapautta meille ei myöskään suoda sivuaineiden valitsemisen suhteen. Kuten opintojemme monipuolisuudesta voi päätellä, alamme ja tutkimuskenttämme on hyvin laaja. Toisin kuin moni ajattelee, emme työskentele ainoastaan lasten kanssa. Asiakasryhmiimme kuuluvat kaikenikäiset aina keskosista vanhuksiin; vastaanotollemme voi kävellä esimerkiksi äänensä menettänyt ammattilaulaja, puhumaton lapsi, autokolarissa aivovamman saanut perheenisä tai nielemisvaikeudesta kärsivä vanhus. Tulevaisuuden työmme voi sisältää muun muassa tieteellistä tutkimus- ja opetustyötä, asiakkaiden arviointia ja kuntoutusta, ympäristön ohjausta ja ennaltaehkäisevää työtä. Monelle tulee yllätyksenä, että puheterapeutin osaamisalaa ovat myös lukemisen, kirjoittamisen, syömisen ja nielemisen häiriöt. Työelämässä voimme sijoittua esimerkiksi terveyskeskuksiin ja sairaaloihin, päiväkoteihin, erityiskouluihin ja kuntoutuslaitoksiin. Puheterapeutti voi toimia myös yksityisenä ammatinharjoittajana. Me logopedian opiskelijat saatamme toisinaan näyttää siltä, että olemme itse terapian tarpeessa. Läsnäolopakollisissa luennoissa, aikaisissa aamuheräämisissä ja harjoitteluiden sovittamisessa yhteen kaiken tämän kanssa on välillä paljon tekemistä. Osaamme kuitenkin myös vaihtaa vapaalle ja pitää hauskaa. Toivotammekin kaikki indexläiset tervetulleiksi tutustumaan Putex-huoneelle ja moikkailemaan Lynin tanssilattialle!

teksti Laura Mettälä kuvat Karoliina Lehtola

Mitä kuuluu, ympäristö? TYYn Ympäristösiiven puheenjotaja Karoliina Lehtolan haastattelu

Ympäristösiivestä Ymäristösiipi on yks TYYn neljästä siivestä ja Ympäristösiipi pyrkii edistämään ympäristöystävällisii asioi just meijän yliopistolla ja ympäröiväs yhteiskunnas myös. Et Ympäristösiipi koostuu tämmösistä kymmenen varsinaisen jäsenen ryhmästä ja toki toiminta on avointa kaikille muilleki yliopisto-opiskelijoille. Mun oma rooli – mä oon puheenjohtajana Ympäristösiives ollu tänä vuonna. On ollu kyl, ollu kyl tosi hyvä vuosi… Pitääks tähän vastata rehellisesti vai lehteen sopivasti? (nauraa) Ei mut kyl mä just nään, et nois TYYn siivissä on tosi paljon potentiaalii, mut aika paljon kehitettävää myös. Et noihin pitäis saada enemmän semmoset… ehkä enemmän järjestöjen kaltaset tai niinku semmoset ryhmät ja ehkä viel semmoset et niihin tulis enemmän vapaaehtosii toimijoi. Mut on kyl täst vuodest jääny tosi hyvät fiilikset. Ollaan saatu tämmösii uudistuksii just tehtyy siivessä ja tosi moni tän vuoden toimijoist jatkaa siives viel ens vuonna, et melkeinpä puolet on jatkamassa, et se on aika hyvä asia, mitä tänä vuonna on saanu aikaseks, se, et moni haluu myös jatkaa ens vuonna. No ehkä tärkeimmät tavotteet oli tehdä ympäristösiivest sellanen näkyvä ryhmä, et saadaan viel enemmän innokkai toimijoi mukaan ja meijän tavotteet… No tänä vuonna ehkä suurin tavote on ollu just se ympäristöviikon järjestäminen, et ensimmäistä kertaa järkättiin se viikko ja siin oli vaik minkälaist ohjelmaa sitten. Sen lisäks meil oli siisti vappu -kampanja vappuna, mikä oli kans sit semmonen vähän isompi, isompi kampanja. Ja ollaan ehkä pyritty tuomaan ympäristöasioi näkyvil, niinku, yliopistol ja yhteiskunnassa. Ja sen lisäks ympäristösiipi päivitti ton TYYn ympäristöohjelman myös tänä vuonna eli ollaan semmosii konkreettisii uudistuksii myös saatu, saatu sit TYYs aikaan, et ehkä ne semmosina vuoden isoimpina juttuina.

Ympäristöviikosta Joo tosiaan, meil oli sil viikol vaik minkälaista ohjelmaa. Maanantaina Ville Niinistö tuli sit avaamaan tän meijän viikon, et hän piti tämmösen avauspuheenvuoron yhdessä TYYn puheenjohtajan Riina Lumpeen kanssa, et se oli maanantaina sen meijän viikon tämmönen avaus. Ja meil oli silloin maanantai-iltana tämmönen hyönteisilta, ja sit tuli paljon porukkaa ja siel syötiin hyönteispannareita – sirkkapannareita. Hyönteisilta oli aika menestys mun mielestä, et oli aika paljon porukkaa. Me

pidettiin se TYYn saunal ja meil oli tämmönen Otto Selenius puhumas, joka on sitten hyönteisasiantuntija ja piti hyvän puheenvuoron siihen aluks. Ja tiistaina meil oli tämmönen reilu aamiainen Feniks-kirjastolla, et se oli osa tätä ympäristösiiven ajamaa Reilu korkeekoulu -hanketta ja pyrittiin tuomaan sitä esiin sitten tämmösellä tapahtumalla. Sit meil oli sipsikaljavegaanisitsit keskiviikkona Kehysiiven kanssa. Meil oli alkuruoaks vihiksii, pääruoaks meil oli Tikitakilta – Tikitak oli sponssannu meille osan siitä pääruoasta – ni oli semmosta pastaa pääruoaks ja oli tosi hyvää, ja jälkkäriks meil oli munkkeja. Ja sit tietenki sipsii oli pöydässä ja kaikki oli vegaanist… ja kaljaa, tietenkin. Torstaina ruokaa käsittelevä paneelikeskustelu, tai siis ruokaa ja ympäristöö käsittelevä keskustelu, mikä oli ihan vauhdikas. Siel oli Jukka Vornanen eli Turun vihreiden puheenjohtaja. Sit siel oli Tuukka Simonen, tän vegekaupan perustaja ja vegaani. Sit siel oli Mari Hannuksela, joka on Lihakeskusliiton… toiminnanjohtaja… oliskohan ollu se oikein. Ja sit oli Leena Erälinna, joka on siis vastannu tämmösest VäKi-hankkeesta yliopistolla eli oli ruokahävikkiasiantuntija Brahea-keskuksesta. Ja sit meil oli tämmönen somerolainen maanviljelijä, mut nyt mä en millään muista hänen nimeään, mut kuitenkin hän oli tämmöst vähän erilaista näkökulmaa – eiku Välttilä se oli, joo. Sit meil oli viel Turun Eurooppanuorten kaa perjantaina tämmöset Ilmastobisset. Ne oli kyl tosi siisti tapahtuma, et saatiin Skype-yhteys sitten Marrakechiin. Siel oli Suomest yks tämmönen nuorisodelegaatti sit siel paikalla ja kerto meille niist keskusteluista, ja se oli siistii. Sit meil oli tietty siin keskustelussa Kepalta yks henkilö ja Niina Ratilainen, kaupunginvaltuutettu Vihreilt. Se oli ihan siisti ilta ja just se Skype-yhteys sinne ilmastoneuvotteluihin. Oli kyl tosi siistii kuulla semmosta, mitä siel on just tapahtunu siel Marrakeschis, semmost tietoo, mitä ei mediasta sit saakaan. Tälleen puheenjotajana se viikko oli aika iso haaste, et jos joku menee pieleen tai jotain. Meijän siives oli tosi hyvin niinku porukkaa järjestämäs viikkoo ja, tota… sai delegoituu silleen puheenjohtajan näkökulmast kaikki asiat tosi hyvin, et kaikil oli sitte oman kiinnostuksen mukaan hommii sil viikolla. Sujui kyl tosi hyvin ja saatiin ihan hyvää mainostusta myös TYYn puolelta, et mitään katastrofii ei tapahtunu ja mikään ei menny ihan pieleen, et pitää ehkä aina miettiä joidenki sitsien osalta, et ku se on niin iso tapahtuma… Mut et ei mitään, et ihan positiivista.

Vaikutusmahdollisuuksista

Ruoasta ja ympäristöstä

Ympäristösiipi voi vaikuttaa, esimerkiks toi ympäristöohjelma on semmonen tosi iso vaikuttamisen paikka. Et Ympäristösiipi sai sen vastuun päivittää se ohjelma ja käytiin se sit kokonaan tai melkein täysin uudeks, et ehkä se on sellanen, minkä kautta pystytään vaikuttaan. Se on tosi konkreettinen, et siin on niinku määritelty toimenpide ja vastuutaso siit toimenpiteestä ja tavote. Et siin ohjelmas on kaikki ne, et se on aika tärkee. Lisäks siinä ohjelmas on semmonen järjestöosio, et järjestöille suunnattu osio, et mitkä tulee ottaa sit, niinku, järjestöjen huomioon. Mut toki Ympäristösiipi voi vaikuttaa monel muulla taval, et ympäröivään yhteiskuntaanki myös, ja onhan meil muun muassa esimerkiks Reilu Kauppaan yks, yks tota yhteistyötaso. Just heidän kanssaan tää Reilu korkeekoulu -hanke, mikä on sit jo semmonen aika isompi asia, et pyritään saamaan yliopistolle, niinku, Reilun kaupan arvonimi. Ja vaikkei tätä samaa juttuu sitten Ympäristösiipi aja, ni tota ajetaan yleisesti sit Turun kaupungis myös. Me pyritään sit saamaan Reilun kaupan tuoteet meidän yliopistol jokaseen tapahtumaan ja järjestöjen tapahtumiin ja toimintaan mukaan. Monel taval voi vaikuttaa, et ehkä se, et tekee toimintaa just näkyväks, ja esimerkiks sitä Siisti vappu -kampanjaa, ni siihen osallistu, niinkun, ei pelkästään yliopiston sisäl olevii opiskelijoi ja henkilökuntaa, et myös muita. Ehkä vois miettii, et TYYn tasol vois viel enemmän vaikuttaa kunnallispolitiikkaan, et pyöräteiden parantamisessa tai niinkun tälläsis asiois, mis myös Ympäristösiipi voi osittain vaikuttaa tämmösten asioiden eteenpäin viemiseks.

No TYYn ympäristöohjelmaan me ollaan kirjattu, niinkun, että kasvis- ja vegaanivaihtoehtoja pitää olla tarjolla vaikka esim. järjestön kaikis tapahtumissa. Ja SYLhän on myös linjannu, et kasvissyöntii pitää edistää, ja Ympäristösiipi pyrkii toki edistään kasvis- ja vegaanivaihtoehtojen tarjontaa, vaikka esimerkiks Unica-ravintoloissa. Aaa… se ei oo ihan niin helppo juttu. Et kylhän niinkun se, mikä on ilmastomyönteinen ruoka, ni se on kyllä kasvisruokaa ja siitä kaikki on aika lailla yksimielisii, et siit ei oikeestaan voikaan väitellä, et kummassa on enemmän ekologisii haittoja – lihansyönnis vai kasvissyönnis – et e on ihan faktaa, et lihansyönnissä. Mut kasvissyönnin edistäminen ei oo aina ihan helppo juttu, et kun mä sanoin, et esimerkiks ympäristöviikol oltais haluttu tämmönen, niinku, vaihtuva kasvisruokapäivä Unica-ravintoloissa. Et olis ollu vaikka maanantaina tyyliin Macciksessa yks ja sit olis ollu jossain Assarilla vaikka tiistaina, mut nyt tää ei sit niinku onnistunu, et siihen on myös aika paljon vastustusta ollu Unican taholta muuttaa täämmösii käytäntöjä. Et totta kai se vaatii heiltä myös osittain, jos vaik miettii, et olis kerran viikos yks kasvisruokapäivä, ku nyt tällä hetkel vaan yhdes Unica-ravintolas on tää käytössä, mut se ehkä vaatii just semmosii… ehkä asenteiden muutoksii ja ehkä myös työntekijöiden kouluttamista sen suhteen, et miten, niinku, tehdään semmost hyvää kasvisruokaa. Mut kylhän nyt kehitystä tulee se olemaan, et kylhän kasvissyöntii tullaan enemmän painottamaan. Esimerkiks P-klubin syyskokoukses päätettii, et sitseil tarjotaan nykyään vaan pelkästään kasvisruokaa. Et eteenpäin nyt ollaan niinku menty järjestötasolla tän asian suhteen, mut niinku Unican kanssa asiast pitää… viel… vähän… miten mä nyt sen sanoisin, vaikuttaa viel enemmän siihen, et asenteet muuttuu kasvissyöntii kannattavammiksi. Nii ei ehkä sillee muita muutosta jarruttavia tahoja, et, tota, Unica nyt ehkä tälläsenä – kyl mä näin voin sanoo, koska asia on näin – mut, tota, ei ehkä oo silleen… Kyl järjestöt on aika lailla silleen siirtyny kasvisruokavaliota enemmän kannattaviks. Toki niinkun erimielisyyksii järjestötasolki on asiasta, et ei olla välttämättä saatu semmosta päätöstä, mikä olis välttämättä tyydyttäny osapuolii, nii aikaseks niinku tän asian suhteen, et miten järjestö tarjoaa, mitä ruokaa vaik tarjoaa sitseillä. Mut en mä Ympäristösiiven näkökulmasta ehkä näe muita semmosii tahoja.

Turhautumisista Jooo, tosi paljon turhauttaa kyllä. Voiks näin sanoo? (nauraa) Mut, tota, siivet on niinku niin erilaisii, ku niinku järjestöt, et esimerkiks siipien taloudenpito toimii TYYn kautta, et esimerkiks semmosiin asioihin… Mä en välttämättä aina tiiä, et mikä meijän taloustilanne on, koska mä en saa niitä tietoja esimerkiks TYYn taloussihteeriltä, vaan ne tiedot tulee ainoastaan TYYn hallituslaisille. Et tämmösii pienii asioi, mitkä ehkä vähän turhauttaa ehkä siinä, et ei voi pyörittää samal taval ku järjestöi, vaan se vaatii enemmän kaikilt toimijoilta, niinku, näiden TYYn siipien pyörittäminen. Et ei pelkästään puheenjohtajalta, vaan sit myös, niinku, TYYn puolelta se vaatii omanlaista panostusta. Et ehkä välil semmosii byrokraattisii asioi, mitkä sitten ehkä välillä vähän vaikeuttaa toiminnan eteenpäin viemistä. Mut ne antaa myös mahdollisuuksii, et, tota, osittain. Toki siivet on niinku TYYn alasii järjestöi ja toimii TYYn hyväks, mut et vois byrokraattisii asioi ehkä vähä miettii uusiks.

Tulevaisuudesta Hmm… Nii… Kyl mä koen, et yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla ja indexläisillä yleensäki on tosi suurta potentiaalii niinku vaikuttaa näihin asioihin ja semmost tietotaitoo myös ja intressei. Et kylhän näiden asioiden vaikuttaminen lähtee… et ehkä se, miten on haluttu vaik ymmärtää tää punavihree kupla ehkä jonkinlaisena ideologiana, ni ehkä se toivottavasti murtuu jossain vaiheessa ja nähdään se enemmänki semmosena ihan faktaan pohjautuvana toimintana. Et vaikka tää kasvissyönti ja lihansyönti -keskustelu, mist on, niinku, käyty kiivaasti väittelyi, et ehkä nähdään sit ne kasvissyönnin hyödyt ja ekologisuus ja eettisyys pelkästään – tai sit jos verrataan niinku lihansyönnin… Miten mä ny täst aloin puhumaan? (nauraa) Ni ehkä pointtina on niinku se, et yhteiskuntatieteellisen opiskelijat pystyy käymään semmost hyvää ja rakentavaa keskusteluu ja esittään hyvii argumenttei, ni on se meijän vahvuus ehkä vaikuttaa kaikkiin asioihin, muun muassa ympäristöasioihin myös. Pitäis keksii joku hieno loppulause tähän… Ööö.. Tulevaisuus… mä toivon, et tulevaisuus, et me jollain tavalla kehitytään siihen semmoseen suuntaan, mis niinku ekologiset arvot saa enemmän painoarvoa päätöksenteossa.

”Jooo, tosi paljon turhauttaa kyllä. Voiks näin sanoo? (nauraa) [...] Ympäristösiipi pyrkii toki edistään kasvis- ja vegaanivaihtoehtojen tarjontaa, vaikka esimerkiks Unica-ravintoloissa. Aaa… se ei oo ihan niin helppo juttu.”

Loki mer kin töjä:

Yhtispäivät teksti Iiris Komulainen

Lokakuu 2015 Hämeenkadulla on aina vastatuuli, osoitti fillarin keula mihin suuntaan tahansa. Samalta tuntuu omien opintojen mielekkyys. Ajattelen epätoivoisena kasaantuvaa tenttikirjojen pinoa, Edun kirjaston hyytävää kylmyyttä ja orastavaa paniikkia tulevasta kesätyönhakurumbasta. Onko musta mihinkään? Kuka ikinä palkkais yhteiskuntatieteilijän? Miten mä markkinoin itseni bisnesasuisille rekrytoijille, kun lähimmäs toimistotyyliä olen päässyt silloin kun silmäpussit ovat olleet kokoluokkaa tietokonesalkku? Vituttaa ja tekisi mieli sytyttää kokko kaikista tahkottavista kirjoista. Ala-asteikäisetkin peittoavat taidoillaan tällaisen digifossiilin mennen tullen ja yli sata vuotta sitten eläneiden partasetien teorioiden pänttääminen tuntuu enemmän pölyiseltä kuin työelämään valmistavalta.

Marraskuu 2015 Siirryn pilkun jälkeen viimeisten joukossa ulos juhlatiloista ja vaellan Mäkkärin paperipussin kanssa kohti Rautatieasemaa. Matkalla lapsuudenkotiin äidin ja isän hoteisiin sammumme ystäväni kanssa N-junaan ja ystävällinen konduktööri herättelee meidät päätepysäkillä. Seuraavana päivänä tukkasäryn jyskeessä saan nyhdettyä harmaan aivomössön ja loopilla pyörivien sitsilaulujen seasta jonkilaisen ajatuksen kultasäikeen. Kuluneen päivän aikana pääsimme kuuntelemaan ajankohtaista vaikuttajaviestinnän paneelia ja super mielenkiintoisia tutkimusalojen keskusteluja. Jos Helsingissä saadaan jotain näin inspiroivaa ja ilostuttavaa aikaan, niin kuinka päheet Yhteiskuntatieteilijäpäivät Turussa voisi olla? Päässä kuplii ajatuksia ja unelmia. Turkuun saapuessani idea työelämän avaimia tarjoamasta tapahtumasta alkaa hahmottua.

Tammikuu 2016 Facebookkailun, brainstormailun ja kokoustamisen seurauksena meillä on kasassa seitsemän hengen, yliopistorajat ylittävä tiimi luotsaamassa kunnianhimoista hanketta aikatauluahdingon ja ideameren läpi. Sähköpostiin kilahtaa pitkän odotuksen jälkeen viesti - tiimimme tekemä Universitas Turku -hakemus on hyväksytty! Pieni haaveemme on saanut vakuutettua kirstunvartijat ja Yhteiskuntatieteilijäpäivät todellakin järjestetään Turussa vuonna 2016.

Huhtikuu 2016 Kuka keksi järjestää suunnittelukokouksen Trivial Perseiden jälkeisenä päivänä?

Syyskuu 2016 Paluu Turkuun, arkeen ja projektin pariin. En ole varma ryhdyimmekö järjestämään opiskelijatapahtumaa vai rakentamaan ydinvoimalaa Eurajoelle. Työmaan koko tuntuu jotakuinkin samalta, budjeteissa toki muutaman miljardin ero. Naapuritiedekunnan tapahtuma järjestetään samaan aikaan kuin Yhteiskuntatietielijäpäivät. Pelaamme Tetristä aikataulujen ja tilavarausten kanssa. Kahvia kuluu ja palaset tuntuvat loksahtelevan kohdilleen.

Lokakuu 2016 Henkeä pidätellen painamme enter ja ilmoittautumislomake aukeaa. Sadan ilmoittautuneen raja ylittyy päivässä ja lopulta osallistujalista on yli 250 nimen mittainen. Apua - tää oikeasti tapahtuu!

Marraskuu 2016 Vuosi aikaa idean syntymisestä. Kuluneen vuorokauden aikana koko tekijätiimi on sovittanu askeleensa oikeaan rytmiin, aikataulu on pitänyt ja aplodeja annettu puhujille. Nostan viimeisen kerran mikrofonin käteen ja kiitän kaikkia osallistujia vielä kerran. Eräs paneeliin osallistuneista komensi meitä kaikkia paukuttelemaan henkseleitä ja olemaan ylpeitä omasta alastamme ja valtavasta osaamisestamme. Leuka pystyyn, tuulta purjeisiin ja kohti haasteita, sillä jokainen meistä todella on tulevaisuuden osaaja! Polkuja on monia ja jokainen niistä on mutkineen, mäkineen ja juurakkoineen yhtä arvokas. Toivon, että jokainen meistä muistaisi antaa itselleen pienet oopperataputukset jokaisesta onnistumisesta, oli kyse sitten palautetusta tutkielmasta tai luetusta tenttikirjan sivusta. Vettä tulee taivaan täydeltä ja kastelee kadut. Tyytyväiseltä hymyltäni en noteeraa märkiä kenkiäni, mutta tuulen suunnan huomaan. Se tuntuu myötäsuuntaiselta meille jokaiselle.

S e u ra a

I n d e x i ä

Index-info

Facebook

Index-info-sähköpostilistalta saat ensimmäisten joukossa kaikki tiedot Indexin tapahtumista, toimikuntien ja hallituksen tiedotteet, edunvalvontaan ja yliopistopolitiikkaan liittyvien pyörittelyjen uusimmat kuulumiset – ja oikeastaan kaiken muunkin tiedekuntajärjestöömme liittyvän, mitä nyt ylipäätään tarvitsee tietää. Indexiin liittyvät tiedotteet koostetaan viikoittaiseen, sunnuntaisin ilmestyvään viikkomailiin, joten sähköpostilaatikkosi liiallista kuormittumista on turha pelätä! Viikkotiedotteisiin laitetaan Indexiin liittyvien tiedotteiden lisäksi tietoa mm. jäsenjärjestöjen ja muiden yliopistossamme toimivien järjestöjen tapahtumista. Liity listalle Indexin nettisivuilla index.utu. fi täyttämällä ”Subscribing to Index-info”-osion kentät. Salasanan valitseminen ei ole pakollista, sillä satunnaisesti generoitu salasana postitetaan sinulle automaattisesti kuukausittain.

Indexillä on myös omat Facebook-sivut, joista kannattaa tykätä mikäli haluaa saada kätevästi tiedon Indexin tapahtumista yhdestä paikasta.

Instagram Indexin löydät instagramista nimellä @Index_ry.

Twitter Indexiä voi seutata myös twitterissä nimellä @ indexry.

Indexin tila Index on juuri muuttanut uuteen tilaan, jonka nimikilpailu ratkeaa pian. Tilaan pääsee kurkkaamaan ainakin erikseen ilmoitettavaina kuukausittaisina päivystysaikoina sekä vierailemalla hallituksen kokouksissa. Tervetuloa, Pub 4. kerros, huone 411!

PR PR PR PR PR PR PR PR HA HA PR HA PR PR HA PR PR HA EU HA PR PR EU EU HA HA IC JO TO KE TO PA TA KE HA HA TO KO KU PÄ MY PÄ MA YH OS TA MA KE RE YK TO HE KA AP MY PE PA LA TU SO AS AS RA OS AL YK OH AL JÄ OH SE SIJ AS RY DI TIE KO TO PA KE KA PÄ TIL CO SA PA SIV RIS AV BU AS FIN TE TIE AP AL ES TIE AP KU PR JÄ AI VIC SIJ KA VA DE SIJ AP IN ED TII PA TA VA VU SU AP KO KA JO

ROJEKTIKOORDINAATTORI ROJEKTISIHTEERI ROJEKTITYÖNTEKIJÄ ROJEKTIASSISTENTTI ROJEKTIAVUSTAJA ROJEKTIJOHTAJA ROJEKTIVASTAAVA ROJECT MANAGER ANKEPÄÄLLIKKÖ ANKESUUNNITTELIJA ROJEKTIASIANTUNTIJA ANKEVASTAAVA ROJEKTIKEHITTÄJÄ ROGRAM COORDINATOR ANKENEUVOJA ROJEKTINEUVOJA ROGRAM MANAGER ANKEASIANTUNTIJA U-PROJEKTIKOORDINAATTORI ANKEVETÄJÄ ROJECT OFFICER ROJEKTINJOHTAJA U-HANKEKOORDINAATTORI U-PROJEKTINEUVOJA ANKEJOHTAJA ANKESIHTEERI CT-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ OHTAJA OIMINNANJOHTAJA EHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ OIMITUSJOHTAJA ALVELUPÄÄLLIKKÖ ALOUSPÄÄLLIKKÖ EHITYSPÄÄLLIKKÖ ALLINTOPÄÄLLIKKÖ ALLINTOJOHTAJA OIMISTOPÄÄLLIKKÖ OULUTUSPÄÄLLIKKÖ UNNANJOHTAJA ÄÄSIHTEERI YYNTIPÄÄLLIKKÖ ÄÄLLIKKÖ ARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ HTEYSPÄÄLLIKKÖ SASTOPÄÄLLIKKÖ ALOUSJOHTAJA ANAGER EHITYSJOHTAJA EHTORI KSIKÖN PÄÄLLIKKÖ OIMISTONJOHTAJA ENKILÖSTÖJOHTAJA AUPUNGINJOHTAJA PULAISJOHTAJA YYNTIJOHTAJA ERUSTURVAJOHTAJA ANKINJOHTAJA ASKENTAPÄÄLLIKKÖ UOTEPÄÄLLIKKÖ OSIAALIJOHTAJA SIAKASPÄÄLLIKKÖ SIAKKUUSPÄÄLIKKÖ AHOITUSPÄÄLLIKKÖ SASTONJOHTAJA LUEPÄÄLLIKKÖ KSIKÖN JOHTAJA HJELMAPÄÄLLIKKÖ LUEJOHTAJA ÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ HJELMAJOHTAJA ENIOR MANAGER JOITUSJOHTAJA SIAKASPALVELUPÄÄLLIKKÖ YHMÄPÄÄLLIKKÖ IRECTOR ETOHALLINTOPÄÄLLIKKÖ OULUTUSJOHTAJA OIMIALAJOHTAJA ALVELUESIMIES EHITTÄMISJOHTAJA ANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN ÄÄLLIKKÖ LASTOPÄÄLLIKKÖ OMMUNICATIONS MANAGER ALES MANAGER ALVELUJOHTAJA VISTYSTOIMENJOHTAJA SKIENHALLINTAPÄÄLLIKKÖ VOPALVELUNJOHTAJA USINESS MANAGER SIAKKUUSJOHTAJA NANCIAL MANAGER EAM LEADER ETOPALVELUPÄÄLLIKKÖ PULAISTOIMISTONJOHTAJA LUEKEHITYSPÄÄLLIKKÖ SIMIES ETOHALLINTOJOHTAJA PULAISOSASTOPÄÄLLIKKÖ UNTOUTUSPÄÄLLIKKÖ RODUCT MANAGER ÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ IKUISKOULUTUSPÄÄLLIKKÖ CE PRESIDENT JOITUSPÄÄLLIKKÖ ASSANJOHTAJA ARATOIMITUSJOHTAJA EVELOPMENT MANAGER JOITTAJASUHDEPÄÄLLIKKÖ PULAISKAUPUNGINJOHTAJA NTENDENTTI DUNVALVONTAJOHTAJA IMINVETÄJÄ AIKALLISJOHTAJA ARKASTUSPÄÄLLIKKÖ ALMIUSPÄÄLLIKKÖ UOROPÄÄLLIKKÖ UUNNITTELUJOHTAJA PULAISTIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ ORVAUSPÄÄLLIKKÖ ANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN OHTAJA

OPISKELIJAPALVELUIDEN CONTROLLER KAUPUNKITARKASTAJA HELSINGIN YLIOPISTO FCG FINNISH C KOMMUNALHÖGSKOLAN FOLKHÄLSANS FÖRBUND RF PÄÄLLIKKÖ INFORMAATIKKO LUOTONVALVOJA KANSANELÄKELAITOS GEOLOGIAN T TALOUSTUTKIMUS OY FORTUM OYJ LUOTTOPÄÄLLIKKÖ ASIAMIES TALOUSTARKASTAJA TILASTOKESKUS GLAXOSMITHK AKTIA PANKKI OYJ KANGASALAN KUNTA PARTNER KEHITTÄMISKONSULTTI TULLITARKASTAJA TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN HALLINNON T CISION FINLAND OY KEHITYSVAMMALIITTO RY YHTEISKUNTASUHDEJOHTAJA NEUVONANTAJA TULLIVEROTARKASTAJA LAITOS THL KUS HALTIK HÄMEEN ELY-KESKUS KERAVAN KAUPUNKI YHTEYSJOHTAJA ERITYISAVUSTAJA VALMISTELIJA ULKOASIAINMINISTERIÖ HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITO- HELSINGIN HA ARVIOINTIPÄÄLLIKKÖ SPESIALISTI VALTIOSIHTEERI TAMPEREEN YLIOPISTO HELSINGIN TYÖ ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVI- PIIRI ASSOCIATE EXPERT HARJOITTELIJA ALIVALTIOSIHTEERI NOKIA OYJ IBM RASTO KESKO OYJ HANKINTAPÄÄLLIKKÖ VEROASIANTUNTIJA AVUSTAVA ULOSOTTOMIES TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ITÄ-SUOMEN S KAINUUN MAAKUNTAKIRKKOHALLITUS AIKUISKOULUTUSJOHTAJA TEKNOLOGIA-ASIANTUNTIJA HALLINTOVIRKAMIES TURUN KAUPUNKI OSAAMISKESK KUNTAYHTYMÄ KUOPION TYÖ- JA ELINKEINOTOIMENJOHTAJA CONSULTANT LEHTORI TAMPEREEN KAUPUNKI JULKISTEN JA KOUVOLAN KAUPUNKI ELINKEINOTOIMISTO ELÄKEKÄSITTELYPÄÄLLIKKÖ ACCOUNT MANAGER OPETTAJA ESPOON KAUPUNKI LOGICA SUOMI OY LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN JEN LIITTO JHL JAOSTOPÄÄLLIKKÖ SIJOITUSASIANTUNTIJA KOULUTTAJA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO JYVÄSKYLÄN T NURMIJÄRVEN KUNTA YLIOPISTO JOUKKOLIIKENNEPÄÄLLIKKÖ PÄÄEKONOMISTI TUNTIOPETTAJA AALTO-YLIOPISTO ELINKEINOTOI POHJOLA VAKUUTUS OY NUORISOTUTKIMUSSEURA RY JULKAISUPÄÄLLIKKÖ ELÄKEASIANTUNTIJA KOULUKURAATTORI TURUN YLIOPISTO KAJAANIN AM SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE OPSTOCK OY KASVATUSJOHTAJA TIETOASIANTUNTIJA AMANUENSSI SISÄASIAINMINISTERIÖ LU VALTION TALOUS- JA OUTOKUMPU OYJ KAUPUNKITUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ SALKUNHOITAJA OHJAAJA EDUSKUNTA KANSALLISKIR HENKILÖSTÖHALLINNON PIRKKALAN KUNTA KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ ERIKOISASIANTUNTIJA OPINTO-OHJAAJA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PALVELUKESKUS KEMIN KAUPU POHJANMAAN ELY-KESKUS KIRJANPITOPÄÄLLIKKÖ PALVELUASIANTUNTIJA YLIOPETTAJA VANTAAN KAUPUNKI KUSTANNUS O VEROHALLITUS POHJOIS-KARJALAN TYÖVOIMANEUVOJA VEROTARKASTAJA YLIOPISTONLEHTORI NORDEA PANKKI SUOMI OYJ KUUROJEN LIIT VR-YHTYMÄ OY SOSIAALITURVAYHDISTYS RY TYÖVOIMAOHJAAJA EDUSKUNTA-AVUSTAJA LUOKANOPETTAJA MAAHANMUUTTOVIRASTO A-KLINIKKASÄÄTIÖ PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKON- MAA- JA ELINT ASIAKASNEUVOJA EU-ASIANTUNTIJA YLIASSISTENTTI OIKEUSMINISTERIÖ TUTKIMUSKES ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS SERNI ASIAKASSIHTEERI SENIOR CONSULTANT OPETUSNEUVOS VALTIOVARAINMINISTERIÖ MANDATUM H KIRKKONUMMEN KUNTA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAPALVELUNEUVOJA JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJA KURAATTORI KEVA OSAKEYHTIÖ LAHDEN KAUPUNKI KOULU ERIKOISTYÖVOIMANEUVOJA RATKAISUASIANTUNTIJA ERITYISOPETTAJA SOSIAALIKEHITYS OY JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MERENKULKU PLAN SUOMI SÄÄTIÖ URASUUNNITTELIJA EDUNVALVOJA LASTENTARHANOPETTAJA TYÖTERVEYSLAITOS POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU SUOMEN EKONOMILIITTO-SEFE RY JA TUTKIMUSK YRITYSNEUVOJA VAKUUTUSASIANTUNTIJA YKSILÖOHJAAJA ELÄKETURVAKESKUS PRICEWATERHOUSECOOPERS OY SUOMEN PYSYVÄ EU-EDUSTUSTO MIKKELIN TE-T YKSILÖVALMENTAJA LIIKKEENJOHDON KONSULTTI TYÖVALMENTAJA SUOMEN VALTIOTIETEILIJÖIDEN MONIKA-NAIS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTE- SATAKUNNAN ELY-KESKUS REKRYTOINTIKONSULTTI JOHTAVA ASIANTUNTIJA OHJAAVA OPETTAJA LIITTO SVAL RY RIÖ NAANTALIN KA SUOMEN ITSENÄISYYDEN JOHTAVA TYÖVOIMANEUVOJA ASSISTANT CONTROLLER OPPILAANOHJAAJA SVENSKA STUDIECENTRALEN RF NORDIC INVES OP-POHJOLA JUHLARAHASTO SITRA TYÖELÄMÄVALMENTAJA TEKNINEN ASIANTUNTIJA VERKKOPEDAGOGI TAMPEREEN EV.LUT. LAPIN YLIOPISTO NURMIJÄRVEN TURUN TE-TOIMISTO TYÖVOIMAKONSULTTI FINANCE CONTROLLER YLIOPISTO-OPETTAJA SEURAKUNTAYHTYMÄ TAPIOLA-RYHMÄ TO VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TYÖVOIMAKÄSITTELIJÄ AKTUAARI ERITYISLUOKANOPETTAJA TEATTERIKORKEAKOULU VALTIONTALOUDEN OIKEUSHALLIN VÄESTÖREKISTERIKESKUS TIEDOTTAJA VALMENNUSKONSULTTI SOSIAALITYÖNTEKIJÄ UUDENMAAN LIITTO TARKASTUSVIRASTO PALVELUKESKU AKAVA RY JOHTAVA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VALTIOKONTTORI VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ JUNIORKONSULTTI ÅLANDS LANDSKAPSREGERING PIRKANMAAN DIAKONIAVIESTINTÄJOHTAJA KEHITYSYHTEISTYÖN ASSISTENTTI ERITYISSOSIAALITYÖNTEKIJÄ HELSINGIN TE-TOIMISTO KOULUTUSKO AMMATTIKORKEAKOULU (DIAK) ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN LASTENVALVOJA VIESTINTÄKONSULTTI INFORMATION SPECIALIST SUOMEN KUNTALIITTO KUNTAYHTYM ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO TUTKIMUSYKSIKKÖ SENTE KUNTOUTUSSOSIAALITYÖNTEKIJÄ SUOMEN PUNAINEN RISTI TIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ RISKIANALYYTIKKO DESTIA POHJOIS-KARJ ETERA - KESKINÄINEN SOSIAALISIHTEERI TOIMITTAJA TYÖMARKKINA-ASIAMIES EILAKAISLA OY TOIMIALAPALVELU SAIRAANHOIT TULLIHALLITUS ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ KRIISITYÖNTEKIJÄ ELINKEINOELÄMÄN VIESTINNÄN SUUNNITTELIJA BUSINESS CONTROLLER PUOLUSTUSMINISTERIÖ KUNTAYHTYM FINNAIR OYJ KUNTOUTUSASIANTUNTIJA COPYWRITER CRM-ANALYYTIKKO TUTKIMUSLAITOS ETLA PUOLUSTUSVOIMAT PRETAX TOIMI INNOLINK RESEARCH OY PSYKOLOGI ERNST & YOUNG OY PÄÄTOIMITTAJA JOHTAVA KONSULTTI UUDENMAAN ELY-KESKUS PROMENADE R KPMG OY AB SOSIAALIPSYKOLOGI ESPOON MAISTRAATTI TIEDOTUSSIHTEERI EDUNVALVONTASIHTEERI VALTIONEUVOSTON KANSLIA PÄIJÄT-HÄMEE KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS OSASTONHOITAJA VERKKOTOIMITTAJA TIEDEASIANTUNTIJA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ PÄÄKAUPUNK LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU FIM OY SOSIAALIOHJAAJA FREELANCER VIESTINTÄASIANTUNTIJA SIJOITUSNEUVOJA POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS VEROTOIMISTO ORION PHARMA OYJ PERHENEUVOJA HAMINAN KAUPUNKI COMMUNICATIONS SPECIALIST RESEARCH-KONSULTTI MAA- JA METSÄTALOUSMINISTE- OULUN SEUDUN TE-TOIMISTO RAISION KAUP LÄÄNINSOSIAALITARKASTAJA HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE HSL RAJAVARTIOLA TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ TIETOKANTA-ASIANTUNTIJA RIÖ PIRKANMAAN LIITTO SOSIAALIASIAMIES HOK-ELANTO LIIKETOIMINTA OY SATAKUNNAN VIESTINTÄKOORDINAATTORI EU-AVUSTAJA PIRKANMAAN ELY-KESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KUNTOUTUSNEUVOJA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU KOULU TOIMITUSSIHTEERI TIETOPALVELUASIANTUNTIJA OULUN KAUPUNKI ELY-KESKUS JOHTAVA SOSIAALIOHJAAJA HÄMEENLINNAN SEUDUN KUSTANNUSTOIMITTAJA TALOUSNEUVOJA SAVON AMMA TURUN AMMATTIKORKEAKOULU RAUTARUUKKI OYJ KOULUAVUSTAJA VIESTINTÄSUUNNITTELIJA PÄÄANALYYTIKKO VAASAN YLIOPISTO AIKUISOPISTO SEURE HENKILÖSTÖPALVELUT OY KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KUNTOUTUSSIHTEERI ISS PALVELUT OY VERKKOTIEDOTTAJA DEALER SILTA-VALMEN HELSINGIN JA UUDENMAAN SUOJELUPOLIISI PERHETYÖNTEKIJÄ MEDIA-ANALYYTIKKO DATA-ANALYYTIKKO SAIRAANHOITOPIIRI/HUS SITO OY TAMPEREEN AMMATTIKORKEA- JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI POTILASASIAMIES KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS SOMERON KAU ALUETIEDOTTAJA LAINANHOITAJA ACCENTURE OY KOULU TUKIHENKILÖ WEB-TOIMITTAJA APPLICATION SPECIALIST SOTAINVALIDI IF VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ OY VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU KAARINAN KAUPUNKI KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN KEHITYSVAMMAISTEN INFORMATION DESIGNER RAHOITUSASIANTUNTIJA SUOMEN GALL KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUU- VARSINAIS-SUOMEN SIHTEERI PALVELUSÄÄTIÖ COMMUNICATIONS DIRECTOR YLEINEN EDUNVALVOJA SUOMEN LÄHI TUSYHTIÖ VARMA SAIRAANHOITOPIIRIN KEMIRA OYJ ERIKOISTOIMITTAJA MUUTOSTURVA-ASIANTUNTIJA JÄRJESTÖSIHTEERI LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTE- KUNTAYHTYMÄ PERUSHOITAJA KILPAILUVIRASTO LEHDISTÖAVUSTAJA JOHTAVA KEHITTÄMISKONSULTTI OPINTOSIHTEERI SUOMEN LÄÄK RIÖ DELOITTE OY FINANSSISIHTEERI KIRKON ULKOMAANAVUN SÄÄTIÖ SUOMEN MES MEDIASEURAAJA TUOTEKEHITTÄJÄ LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRAS- ESPOON TE-TOIMISTO TALOUSSIHTEERI KRIISINHALLINTAKESKUS CMC MEDIASIHTEERI ERITYISOHJAAJA SUOMEN NUO TO TRAFI FINPRO RY OPINTONEUVOJA FINLAND TIEDOTTAJA-TOIMITTAJA ANALYYSIKEHITTÄJÄ MANPOWER OY ALLIANSSI RY HANDELSBANKEN TILINTARKASTAJA KYMENLAAKSON AMMATTIKOR- SVENSKA ÖSTE VIESTINNÄN TUOTTAJA AVAINASIAKASPÄÄLIKKÖ VALTION TEKNILLINEN HAUS KEHITTÄMISKESKUS OY KOULUTUSSIHTEERI KEAKOULU VIESTINTÄASSISTENTTI CHIEF DEALER FÖRBUND TUTKIMUSKESKUS HYVINKÄÄN KAUPUNKI TIETOPALVELUSIHTEERI LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO VIESTINTÄMARKKINACLIENT MANAGER ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ TAITOPROFIILI KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS SOSIAALIPOLIITTINEN SIHTEERI ILMARINEN LAPIN ELY-KESKUS ASIANTUNTIJA CUSTOMER SERVICE ADVISOR TAMPEREEN YL KOKKOLAN KAUPUNKI KAUPUNGINSIHTEERI VIESTINTÄVASTAAVA DATA MANAGER ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTO- LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO LAPIN LIITTO KESKUSSAIRAA ALUESIHTEERI COMMUNICATIONS OFFICER ELINKEINOASIAMIES TASAVALLAN P VIRASTO LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU LOHJAN KAUPUNKI POLIITTINEN SIHTEERI MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU KANSLIA CORPORATE COMMUNICATIONS ELINKEINOPOLIITTINEN KUNTOUTUSSÄÄTIÖ LIIKENNEVIRASTO MAAKUNTASIHTEERI METSÄHALLITUS MANAGER ASIANTUNTIJA TEHY RY OPETUSHALLITUS LOUNAIS-SUOMEN KAUPALLINEN SIHTEERI MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOU- TEKNOLOGIAT DIRECTOR OF COMMUNICATIONS JÄRJESTÖOHJAAJA SUOMEN AKATEMIA ALUEHALLINTOVIRASTO KEHITYSPOLIITTINEN SIHTEERI LU PUBLIC RELATIONS KORKEAKOULUHARJOITTELIJA TURUN AMMA RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS METALLITYÖVÄEN TULLISIHTEERI MIKKELIN KAUPUNKI EU-ALUETIEDOTTAJA KOULUTUSVASTAAVA TELIASONERA OYJ WÄRTSILÄ OYJ TYÖTTÖMYYSKASSA KANSLIASIHTEERI NIRAS FINLAND OY INFORMATIONSANSVARIG KULUTTAJAOIKEUSNEUVOJA VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NET EFFECT OY YHTYNEET KU VIENTISIHTEERI PELLERVON TALOUDELLINEN JULKAISUTOIMITTAJA LASKENTA-ASIANTUNTIJA POHJOLA PANKKI OYJ ADECCO FINLA NOKIA SIEMENS NETWORKS OPINTOTUKISIHTEERI HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖ LASKENTAEKONOMI AHLSTROM OY TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKES- PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS TUTKIMUSLAITOS KOULUTUSPOLIITTINEN SIHTEERI KUS TEKES HENKILÖSTÖKONSULTTI MARKET SPECIALIST AKAVAN ERITY PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PIRKANMAAN AMMATILLISEN YMPÄRISTÖSIHTEERI KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ AKTIA SKADEF HENKILÖSTÖSUUNNITTELIJA OHJELMA-ASIANTUNTIJA VAASAN KAUPUNKI PELASTAKAA LAPSET RY ASUNTOSIHTEERI HENKILÖSTÖASIANTUNTIJA PALVELUVASTAAVA AB/AKTIA VAH VALTION TALOUDELLINEN POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS POHJOIS-KARJALAN APULAISVEROSIHTEERI KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ HR-SPECIALIST PROGRAMME ANALYST A-LEHDET OY TUTKIMUSKESKUS PORVOON KAUPUNKI ARKISTONHOITAJA POHJOIS-SAVON LIITTO TYÖNSUUNNITTELIJA PROGRAMMER ITELLA OYJ AMIEDU PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA POLIISIHALLITUS HR-ASIANTUNTIJA RAKENNERAHASTOASIANTUNTIJA KEHITYSYHTEISTYÖSIHTEERI JOENSUUN KAUPUNKI AMNESTY INTE TERVEYDENHUOLLON KOULUSIHTEERI PSYCON OY HR-KONSULTTI RECRUITMENT SPECIALIST SUOMEN OSA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KUNTAYHTYMÄ KULTTUURISIHTEERI RAASEPORIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖASSISTENTTI REKRYTOIJA AREK OY KUOPION KAUPUNKI RAMBOLL MANAGEMENT KURSSISIHTEERI ROVANIEMEN AMMATTIKORKEA- CERTIA OY HR-MANAGER SENIOR ADVISOR LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN CONSULTING OPINTOASIAINSIHTEERI HENKILÖSTÖSIHTEERI SENIOR SPECIALIST CMC/EUMM G ALUEHALLINTOVIRASTO SAK - SUOMEN AMMATTILIITTO- KOULU PAKOLAISSIHTEERI ROVANIEMEN KOULUTUSKUNHENKILÖSTÖNEUVOTTELIJA SOPIMUSTOIMITSIJA DANSKE CAPIT POHJOIS-KARJALAN JEN KESKUSJÄRJESTÖ RY PÖYTÄKIRJASIHTEERI TAYHTYMÄ HR ASSISTANT SOVELLUSASIANTUNTIJA AMMATTIKORKEAKOULU OYJ SEINÄJOEN KAUPUNKI REKISTERISIHTEERI HENKILÖSTÖKOORDINAATTORI TALOUSASIANTUNTIJA SAMPO PANKKI OYJ EDUCODE OY SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LUPA- SIEMENS IT SOLUTIONS AND TIEDESIHTEERI SERVICES OY HR-KOORDINAATTORI TEAM ASSISTANT SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN JA VALVONTAVIRASTO VALVIRA EDUSKUNNAN TILASTOSIHTEERI SPRING HOUSE OY HENKILÖSTÖN KEHITTÄJÄ TOIMINNANOHJAAJA TAMPEREEN TEKNILLINEN ELAN IT RESOU TAMPEREEN AMMATILLINEN TOIMIALASIHTEERI STORA ENSO OYJ HR-KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ TUOTEASIANTUNTIJA ELINTARVIKET YLIOPISTO AIKUISKOULUTUSKESKUS ALUEKEHITYSSIHTEERI SUOMEN LÄHETYSSEURA HR DIRECTOR TYÖMARKKINA-ANALYYTIKKO TO EVIRA TIETO FINLAND OY ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO APULAISKAUPUNGINSIHTEERI SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA EU-EDUSTUST HENKILÖSTÖNKEHITTÄMISPÄÄL- VAHINKOASIANTUNTIJA ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI FINAVIA OYJ AVUSTUSPOLIITTINEN SIHTEERI ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS RY LIKKÖ VARAINHOITAJA EUROOPAN PA FUJITSU SERVICES OY ELATUSTURVASIHTEERI HENKILÖSTÖPALVELUPÄÄLLIKKÖ VASTAAVA KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEA- SUOMEN WORLD VISION RY FCG EFEKO OY ELINKEINOSIHTEERI SVENSKA HANDELSBANKEN AB FIDIDA RY HRD-KONSULTTI VIENTIASSISTENTTI ELÄKE-FENNIA KOULU HANKINTASIHTEERI HR-SUUNNITTELIJA YRITYSASIANTUNTIJA GREY-HEN OY KUNTOUTUSKESKUS PETREA HELSINGIN DIAKONISSALAITOS SÄTEILYTURVAKESKUS JAOSTOSIHTEERI TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO HELSINGIN KA BUSINESS HR YRITYSKONSULTTI MAASEUTUVIRASTO HELSINGIN OP PANKKI OYJ TUTKIJA TEK RY HENKILÖARVIOINTIASSISTENTTI YLITARKASTAJA MANNERHEIMIN LASTENSUOJELU- KESKUSRIKOSPOLIISI HELSINKI KYNN ERIKOISTUTKIJA TUUSULAN KUNTA HENKILÖSTÖASIAINHOITAJA TARKASTAJA HUHTAMÄKI O LIITTO KIRKON ULKOMAANAPU TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ VAKUUTUSKUNTOUTUS VKK RY HUOLTOVARM HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISJOHTA- NEUVOTTELEVA VIRKAMIES PORIN KAUPUNKI LIEDON KUNTA PROJEKTITUTKIJA VAKUUTUSOIKEUS JA ULKOASIAINSIHTEERI RIKOSSEURAAMUSLAITOS IAET-KASSA LUOTTOKUNTA TOHTORIKOULUTETTAVA VIESTINTÄTOIMISTO HENKILÖSTÖN KEHITYSPÄÄLLIKKÖ SISÄINEN TARKASTAJA SALON KAUPUNKI IKEA OY METSÄLIITTO TUTKIJAKOULUTETTAVA POHJOISRANTA OY HENKILÖSTÖVASTAAVA TULLIYLITARKASTAJA TAMPEREEN TE-TOIMISTO INARIN KUNTA MUSTASAAREN KUNTA TUTKIMUSAVUSTAJA VIESTINTÄVIRASTO HR ADMINISTRATOR ESITTELIJÄ INTERNATIONA CIMO KANSAINVÄLISEN OULUN YLIOPISTO TUTKIMUSASSISTENTTI YRKESHÖGSKOLAN NOVIA HR ASSISTENTTI NOTAARI FOR MIGRATIO LIIKKUVUUDEN JA YHTEISTYÖN PIETARSAAREN KAUPUNKI TUTKIJATOHTORI ÅLANDSBANKEN ABP HR- JA VIESTINTÄASIANTUNTIJA KUNNANSIHTEERI KESKUS INTERQUEST O STADEN JAKOBSTAD TUTKIMUSSIHTEERI HR OFFICER VEROSIHTEERI ABB INDUSTRY OY JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEA- ROVANIEMEN KAUPUNKI ITÄMERI-INSTI HR PROJEKTIKOORDINAATTORI LÄHETYSTÖNEUVOS PROFESSORI ARCADA-NYLANDS SVENSKA JÄMSÄN KAUP KOULU SIPOON KUNTA HR TRAINEE KANSANEDUSTAJA TUTKIMUSKOORDINAATTORI YRKESHÖGSKOLA KEHITYSYHTEISTYÖN KAINUUN ELYTNS GALLUP OY HRM ASIANTUNTIJA APULAISTARKASTAJA TUTKIMUSJOHTAJA PALVELUKESKUS RY KEPA KANTA-HÄMEE TURUN KAUPPAKORKEAKOULU ASUMISEN RAHOITUS- JA HR-PALVELUPÄÄLLIKKÖ ALKOHOLITARKASTAJA TILASTOTUTKIJA KEHITTÄMISKESKUS SOK PIIRIN KY. UPM-KYMMENE OYJ HR-PARTNER KAUPALLINEN NEUVOS TUTKIMUSAPULAINEN KASVUN YHTE UUDENMAAN VEROVIRASTO VAASAN TYÖ- JA ELINKEINOTOI- ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ ASPA HR-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ MINISTERI MATEMAATIKKO ATTENDO MEDONE OY ÅBO AKADEMI KEHITYSVAMM MISTO HRS SYSTEMS SPECIALIST RIKOSTARKASTAJA TILASTOTIETEILIJÄ BAYER SCHERING PHARMA OY ELISA OYJ RY VEIKKAUS OY AB HR-VASTAAVA VEROVALMISTELIJA BIOSTATISTIKKO CRISIS MANAGEMENT INITIATIVE KEMI-TORNION INVALIDILIITTO RY VEROHALLINTO HUMAN RESOURCES MANAGER KOULUTUSTARKASTAJA BIOSTAATIKKO ETELÄINEN TULLIPIIRI METROPOLIA AMMATTIKORKEA- VÄESTÖLIITTO RY KOULU ASIANTUNTIJA LAINSÄÄDÄNTÖNEUVOS TUTKIMUSAMANUENSSI ETELÄ-POHJANMAAN KESKI-UUDENM KOULU YLEISRADIO OY ERITYISASIANTUNTIJA TARKASTUSNEUVOS VANHEMPI TUTKIJA METSÄNTUTKIMUSLAITOS KOILLISMAAN YRKESAKADEMIN I ÖSTERBOTTEN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. KONSULTTI FINANSSINEUVOS MARKKINATUTKIJA ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPII- ELINKEINOTOI POHJOIS-KARJALAN AUDIATOR OY ANALYYTIKKO FIRST SECRETARY TUTKIMUSKONSULTTI RIN KUNTAYHTYMÄ MAAKUNTALIITTO KOKEMÄEN KA BARONA HENKILÖSTÖPALVELU

Me tunnemme yhteiskuntaosaajien työelämän. Jos tarvitset tukea tai neuvoa, me palvelemme. Liity jäseneksi. www.yhteiskunta-ala.fi