Fuksi-Indeksi (Indeksi 02/2017) by Index ry

Indeksi Fuksi tuli!

Indeksi

Mediatiedot: päätoimittaja Laura Mettälä (lauramettala@gmail.com) / kirjoittajat: Noora Liimatta, Petriina Lemettinen, Indexin arkistot, Nina Lehti, ITPR, Aleksi Alila, Iiris Komulainen, Laura Mettälä, Miiamari Kemppainen & Nadja Vesterinen / mainosmyynnin vastuuhenkilö Arto Han / taitto ja ulkoasu Laura Mettälä / julkaisija Index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry / painopaikka Painosalama, Turku / ISSN 2323-7252 / ISSN-L 23237244 / painosmäärä 350 / kannen kuva Laura Mettälä, ”Fuksi tuli!”

0 0 P ä ä t o i m i t t a j a n t e r v e h d y s : J ä l k i v i i s a s t e l u a 0 1 Puheenjohtajan sana: Kuka, mitä, missä, milloin? 0 2 K o p o p a l s t a : O p i s k e l i j o i d e n e d u n v a l v o n t a a 0 3 Tiedekuntajärjestösi salat 0 4 Suorittamalla unohdat itsesi 0 5 Akademian lukuien h e l p o t t a m i s e x i 0 6 Ta r i n o i t a l ä h e l t ä j a k a u k a a 6.1 Hellettä ja huolettomuutta – k e v ä t l u k u k a u s i B a n k o k i s s a 6 . 2 G ö t e b o r g 0 7 Hallitustittelit haltuun 0 8 Speksikkäässä seurassa 0 9 H a r r a s t a a , e i h a r r a s t a ? H a r r a s t a a ! 1 0 10 SYYtä liittyä YKAan! 1 1 Fuksipaketit 1 2 Fuksisyksyn tapahtumia

päätoimittajan tervehdys

J ä l k i v i i s a s t e l u a

teksti & kuva Laura Mettälä ”Joka vasta jälkeenpäin esittää, miten olisi pitänyt menetellä” – jälkiviisas – on helppo olla, kun puhuu (todennäköisesti) neljä akateemista ikävuotta nuoremmilleen, vielä kerran ensimmäiseen koulupäivään valmistautuville. Jos nyt voisin neuvoa fuksiminääni, sanoisin: lakkaa stressaamasta johdantokurssin tenttiä kuin se olisi aivokirurgian väitöskirja, anna aikasi lupaaville ystäväkandidaateille (ja toisinaan kandidaatin tutkinnolle), tee se hiton HOPS (”HUPS”) ja kanavoi ajelehtimistasi intensiivisemmin harkiten alusta saakka (vrt. kuvista ilmenevä päämäärätietoisuuden aste jo kaksivuotiaana). Toisaalta! Olin 18-vuotias ylioppilas muuttamassa kerran aikaisemmin näkemääni kaupunkiin ensi kertaa omilleni sekä omien sanojeni mukaan ”tulossa vuodeksi ihan vain katselemaan eri vaihtoehtoja”. Pukeuduin ensimmäisenä päivänä yliopistoon kivipestyyn lilaan t-paitaan, kuuntelin edelleen melko tosissani My Chemical Romancea ja eksyin orientaatioluennon vessatauolla kemistien (punaiset haalarit, mutta mustat tekstit!) joukkoon. Kuvittelin maailmankuvani koetelluksi ja melko pitkälle hioutuneeksi. Ehkä sanoisinkin: hyvä, että teit kaiken minkä teit, hyvä, sillä se teki sinut. Ehkä on pitänyt nähdä tietty

määrä huonoja juhlia ja lukea tietty määrä ajatusköyhää tenttikirjallisuutta ollakseen tässä nyt näin. Ehkä oli hyvä laiminlyödä virkamiesruotsin tentti ja jäädä syömään pitsaa aamupalaksi myöhemmin tärkeäksi osoittautuneen ihmisen kanssa, hyvä valita hajakursseja hieman epäjohdonmukaisesti rakentaakseen mielenmaisemansa, hyvä ylioppilaskirjoituksista väsähtäneenä ja puolitamperelaisena valita kodiksi kaikista mahdollisista juuri Turku – osin monivalintapohjaisen pääsykokeen houkuttelemana. Tuskin voinkaan neuvoa sinua; hyvää koulumatkaa jälkiviisaaksi voin toivottaa. P. S. Jos olisin fuksina lukenut Fuksi-Indeksin, ehkä olisin ollut aiemmin tietoisempi opiskelijajärjestötoiminnasta, vaihtosuunnitelmistani ja tarpeesta tosissaan reflektoida omia arvojani ja prioriteettejani suorituspaineiden kontekstissa. Jos... Vallattomia lukuhetkiä, toivottaa päätoimittaja! Kirjoittaja on 4. vuosikurssin yleisen kasvatustieteen opiskelija, joka toimii parhaillaan toista kauttWaan Indeksi-lehden päätoimittajana.

teksti Noora Liimatta kuva Joonas Laito

K u ka , m i tä , missä, milloin? Pj:n sana Hei sinä, joka luet tätä! Sinä, joka olet Indexin fuksi vuosimallia 2017. Viimeistään tämä on nyt se hetki, kun voit hengähtää ja antaa onnellisuuden vallata itsesi, sillä kova työsi tuotti tulosta ja olet päässyt sisään Turun yliopistoon. Lähdetäänpä liikkeelle onnitteluista, jotka ovat enemmän kuin paikallaan hyvin tehdystä työstä. Siispä hurjasti onnea opiskelupaikastasi! Mitäs nyt sitten kun opiskelupaikka on varmistunut? Mitä se fuksi tarkoittaakaan? Mistä sitä opintotukea saa? Missä pitää olla ja milloin? Paljonko opiskelijaruoka maksaa? Entä mikä ihme tämä Indeksi on? Fuksi tarkoittaa ensimmäisen vuoden opiskelijaa, ja luultavasti äsken lukemiasi kysymyksiä täynnä on sinunkin fuksisyksysi. Ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana asiaa tulee ja paljon, samoin kuin uusia ihmisiä ja tapahtumiakin riittäisi lähes jokaiselle viikonpäivälle. Vaikka tuntuisikin, että tietoa syötetään liikaa kerralla pureksittavaksi, älä hätkähdä ja muista olla itsellesi armollinen: fuksisyksy on ikimuistoista aikaa, josta kuuluu nauttia. Se on vauhdikas startti opiskelijaelämääsi, ja ennen pitkää huomaat, että vastaatkin uusien fuksien tutuilta kuulostaviin kysymyksiin, ja että ne uudet tuttavuudet ovatkin muuttuneet elinikäisiksi ystäviksi. (Huom. On silti ihan sallittua olla välillä ihan pihalla muulloinkin kuin fuksivuonna. Itselläni alkaa syksyllä kolmas opiskeluvuosi, vaikka sitä ei aina kysymystulviltani uskoisi.) No entäs tämä Indeksi sitten? Indeksi on tiedekuntajärjestösi Indexin jäsenlehti. Koska olet osa yhteiskunta-

tieteellistä ja kasvatustieteellistä opiskelijayhteisöä, olet myös osa Indexiä. Omasta mielestäni parasta Indexissä on sen poikkitieteellisyys, sillä saat helpon mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin, ajatuksiin ja toimintatapoihin myös oman ainejärjestösi lisäksi. Poikkitieteellisten tapahtumien järjestämisen lisäksi Index valvoo myös sinun etujasi opiskelijana tiedekuntatasolla ja myös sinulla on mahdollisuus päästä tekemään sekä vaikuttamaan! Koska olemme kaikki tässä yhdessä, myös vertaistukea on tarjolla. Kun tuntuu, että deadlinet kaatuvat päälle eikä tenteistä näy loppua, muista aina, että kanssaopiskelijasi ovat kanssasi samassa veneessä. Kyllä tästä selvitään! Muun opiskelijaelämän lisäksi myös opinnoista kuuluu nauttia. Ei se aina ole ruusuilla tanssimista, mutta aina se on sen arvoista. Ei enää kauaa, kun Publicumin ja Educariumin käytävät täyttyvät ympäriinsä pyörivistä opiskelijoista, ja myös sinä olet yksi niistä opiskelijoista! Nähdään siis syksyllä! PS. Opintotukea saa KELA:lta, opiskelijahintainen ruoka maksaa 2,60 €, ja se, missä sinun pitää olla ja milloin selviää Turun Yliopiston nettisivuilta oman tiedekuntasi sivuilta. Kirjoittaja on 2. vuosikurssin erityispedagogiikan opiskelija, vuoden 2016 Indexin juhlavastaava sekä vuoden 2017 Indexin puheenjohtaja.

O p i s ke l i j o i d e n e d u n va l v o n t a a Kopopalsta

Kirjoitan teille opiskelijoiden edunvalvonnasta ja koulutuspolitiikasta. Kyllä, tiedän, että asia saattaa kuulostaa kaukaiselta ja hiukan haastavaltakin (ehkä jopa tylsältä), mutta toivon, että siitä huolimatta jaksat lukea tämän lyhyen tarinoinnin loppuun. Toimin Indexin hallituksessa opintosihteerinä ja halloped-koordinaattorina ja minun tehtävänäni on vastata jäsenistön koulutuspoliittisten etujen valvonnasta, esimerkiksi viemällä tiedekunnan henkilökunnan tietoon mahdollisia epäkohtia tai kehityskohteita, joita opiskeluissa saattaa ilmetä. Opiskelijoiden edunvalvonta on tärkeää siksi, että saataisiin opinnoista mahdollisimman hyviä kokonai-

suuksia ja heidän etujaan palvelevia. Opiskelijat ovat juuri he, jotka ovat opetuksen, tutkintorakenteiden ja opiskelun arjen kanssa tekemisissä päivittäin. He parhaiten huomaavat, jos jossakin asiassa on parantamisen varaa. Epäkohtia voidaan yleensä muuttaa ja kehittää. Usein se vaatii vain sen, että joku nostaa asian esille. Opiskelijoiden edunvalvonta vaatii kuitenkin opiskelijoiden aktiivista panosta, sillä ilman koulutuspoliittisille vastaaville tullutta palautetta, on mahdotonta yrittää tehdä muutoksia. Opiskelijoiden kannattaakin epäkohdan tai kehityskohteen huomatessaan ottaa yhteyttä kopoihin (koulutuspoliittiset vastaavat), jolloin asiaa saadaan vietyä eteenpäin. Sinunkin ainejärjestösi

teksti Petriina Lemettinen kuvat Laura Mettälä kopo luultavasti pitää tulevana lukukautena jonkinlaisia viini- ja valitusiltoja (palautetta ja pullaa tai kopoa ja kakkua-iltoja, tai mitä vain tähän teemaan sopivaa), joissa ainejärjestön opiskelijat saavat antaa palautetta käydyistä kursseista ja tenteistä. Mene rohkeasti kopotapahtumiin mukaan, sillä koulutuspoliittisten vastaavien tärkein työkalu on opiskelijoilta saatu palaute, jonka avulla muutoksia voidaan saada aikaan. Rakentavan ja korjaavan palautteen lisäksi kannattaa myös muistaa antaa positiivista palautetta! Oli se sitten kohdistettu tuutoreille, luennoitsijalle tai toisille opiskelijoille. Mutta ei hätää, teen muutakin kuin kerjään palautetta ja julistan koulutuspolitiikan ilosanomaa. Olen vetovastuussa Indexin sivuainemessuista, jossa Sinulla on mahdollista päästä tutustumaan oman ja muiden tiedekuntien opintotarjontaan sivuainevalintojasi silmällä pitäen. Tulkaa käymään sivuainemessuilla, kyselkää oppiainetta edustavilta opiskelijoilta rohkeasti mieltä askarruttavia kysymyksiä sivuaineopiskeluun liittyen, sillä toisilta opiskelijoilta saat konkreettista tietoa siitä, millaista kyseistä ainetta on opiskella sivuaineena. Indexin kopot järjestävät myös työelämä- ja harrasteiltapäivät syyskuun aikana. Eli meihin kopoihin voi tör-

mätä syksyn aikana monenlaisissa tapahtumissa (myös vähän vähemmän kopoon liittyvissä, kuten Indexin aarteenmetsästyksessä). Tule rohkeasti nykäisemään meitä hihasta (tai haalarin lahkeesta), jos mieltäsi askarruttaa kopokysymykset, tunnet palavaa halua antaa palautetta tai muuten vain haluat höpistä meidän kanssamme! Ja ai niin, koska et olekaan varmaan vielä kuullut riittävästi onnitteluja opiskelupaikasta, niin tässä tulee vielä yhdet: Oikein paljon onnea opiskelupaikasta ja nähdään syksyllä orientaatioviikolla! Kirjoittaja on 2. vusikurssin valtio-opin opiskelija ja Indexin opintosihteeri sekä halloped-koordinaattori.

Tiedekunta j ä r j e s t ö s i s a l a t teksti Indexin arkistot

Yhdistys Index on turkulaisten yhteiskunta- ja kasvatustieteilijöiden yhteinen tiedekuntajärjestö, jonka tehtävänä on ajaa indexläisten etua yliopistolla ja ylioppilaskunnassa, toimia tiedekunnan opiskelijoiden kokoavana voimana ja parantaa jäsenjärjestöjen välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua. Kattojärjestön ominaisuudessa Indexin jäseniä ovat yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ja kasvatustieteiden laitoksen kahdeksan oppiainekohtaista ainejärjestöä. Kaikkiaan Indexin piiriin kuuluu koko opiskelijakunta (ts. myös sinä!) seuraavista ainejärjestöistä. Dialectica: filosofia Fobia: psykologia Katko: yleinen kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja erityispedagogiikka Kompleksi: sosiaalipolitiikka ja sosiaalityö (yhdistyy Sklubin kanssa) P-klubi: poliittinen historia ja valtio-oppi P u Te X : l o g o p e d i a Sklubi: sosiologia (yhdistyy Kompleksin kanssa) T- K l u b i : t a l o u s t i e d e

”Suuria suunnitelmia seurasi noin kahdenkymmenen vuoden krapula ja toiminnan tyrehtyminen. [...] 1990-luvun loppupuolella toiminta alkoi jälleen pikkuhiljaa elpyä.” ”Joskin nykyisin yhdistys keskittyy enemmän opiskelijoiden edunvalvontaan ja vapaa-ajan toimintaan kuin luokkataistelun edistämiseen.”

Indexin historiaa Ajatus monitieteellisestä järjestöstä joka yhdistää yhteiskunta- ja kasvatustieteilijöitä juontaa juurensa vuoteen 1953. 10.11.1953 perustettiin alkuperäinen Indeksi, joka merkittiin yhdistysrekisteriin 31.1.1966. Tuolloin yhdistyksen johtotehtävissä toimi kirjava joukko opiskelija-aktiiveja, joiden joukosta löytyy nykyopiskelijallekin tuttuja nimiä kuten valtio-opin professori Heikki Paloheimo ja Turun entinen kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty. Yhdistyksen tehtävänä oli vuoden 1953 sääntöjen mukaan olla yhdyssiteenä Turun Yliopiston yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden kesken, kehittää heitä aikomilleen aloille ja avustaa opinnoissa. Yhdistyksen jäsenmäärä oli alkuaikoina n. 35 – 40 kohoten 1960-luvun alun 80:stä 1970-luvun alun yli 250:een. Indeksin toiminta keskittyi aluksi erilaisiin esitelmä- ja keskustelutilaisuuksiin sekä tutustumisretkiin ja illanviettoihin. Lukuvuodesta 1963 – 1964 lähtien Indeksin toiminta aktivoitui. Hallituksen kokouksia ryhdyttiin pitämään vähintään kerran viikossa ja uusia toimintamuotoja alettiin kehittää. Indeksin sääntöjä muutettiin vuonna 1965, jolloin yhdistyksen hallituksen jäsenlukua lisättiin kahdella; näin sosiologialla, valtio-opilla, taloustieteellä ja sosiaalipolitiikalla oli kullakin hallituksessa oman edustajansa. Aktivoituneen toiminnan tuloksena yhdistyksn jäsenmäärä oli jo lukuvuonna 1965 – 1966 yli kaksinkertaistunut. Samana vuonna

aloitettiin ns. klubi-toiminta, jossa eri oppiaineet muodostivat oman toimintayksikkönsä. Ensimmäisenä Indeksistä erkaantui Taloustieteen Klubi, joka perustettiin vuonna 1964. Lukuvuonna 1968 – 1969 uutena piirteenä astui kuvaan mukaan voimakas polittinen aktivoituminen. Indeksi otti kantaa ajankohtaisiin tapahtumiin – mm. 1970 se antoi yhdeksän julkilausumaa – ja järjesti tai osallistui esim. sellaisiin kuin Rauha Kaakkois-Aasiaan -mielenosoitus, Studia Lenina -luentosarja, ”saasteviikko” tai Turun Yliopiston rehtorin varjovaali. Samoin yhdistyksen toiminnan tarkoituskin määriteltiin ajan hengen mukaan toisin kuin 1950- ja -60-luvuilla: Indeksi halusi nyt edistää korkeakoulujen hallinnon ja opetuksen ja tutkimuksen demokratisoimista, edistää kriittistä tutkimusta ja yhteiskuntatieteiden käyttöä yhteiskunnan suuren enemmistön hyväksi.

Julkaisutoiminta Varhaisvuosina toiminta oli vireää. Yhdistys mm. julkaisi yhdessä Turun Sanomien kanssa TS-Indeksi nimistä lehteä. Lehti ilmestyi 5 – 6 kertaa vuodessa ja se toimi eräänlaisena opiskelijoiden toimittajaharjoituslehtenä. Turun Sanomat maksoi painatuskulut ja opetti opiskelijoille lehden taittamista. 1970-luvulla alkanut yliopistomaailman politisoituminen ja opiskelijaradikalismin nousu iski myös Indeksiin. TS-Indeksin toimituskunta teki lehdestä mar-

xilaisen vallankumouksen äänitorven ja tämän johdosta Turun Sanomat lopetti lehden julkaisemisen. TS-Indeksin ilmestymisen päätyttyä aloitti Indeksi uuden suuruudenhullun projektin. Järjestö alkoi julkaista yhdessä Varsinaissuomalaisen osakunnan ja Pohjalaisen osakunnan kanssa Argumentti-nimistä lehteä, jonka levikki oli 15 000 kappaletta. Lehti postitettiin jokaiselle Turun yliopiston opiskelijalle. Lehden oli tarkoitus olla vaihtoehto turkulaiselle taantumukselliselle tiedotusmonopolille ja liian oikeistolaisena pidetylle Turun ylioppilaslehdelle. Tekijöidensä mukaan Argumentti ei ollut puoluepoliittinen lehti vaan yhteinen foorumi kaikille edistyksellisille toimijoille. Käytännössä lehti oli kuitenkin puhdas luokkataistelun väline ja sen toimituskunta koostui lähinnä vasemmistoryhmittymien opiskelija-aktiiveista. Argumentin edistyksellistä linjaa kuvaa seuraavat numeron 2/1972 otsikot: Kulttuurikriitikko luokkayhteiskunnassa, Historiallinen materialismi/ Porvarillinen maailmankäsitys ja Opetuksen antama yhteiskuntakuva. Lehden julkaisu näin laajalevikkisenä oli aivan liian suuri rasite kolmelle yhdistykselle ja sen ilmestyminen päättyi jo vuonna 1973. Suuria suunnitelmia seurasi noin kahdenkymmenen vuoden krapula ja toiminnan tyrehtyminen. Viimeinen merkintä yhdistysrekisteriin Indeksi ry:stä on vuodelta 1974 ja sen jälkeen Indeksi ry on ollut olemassa vain paperilla, joskin oppiainekoh-

taiset klubit jatkoivat edelleen yhteistyötä mm. vuokraamalla yhteistä toimistoa (ns. Index-huonetta) ja järjestämällä edelleen yhteisiä tapahtumia.

Nykyhetki 1990-luvun loppupuolella toiminta alkoi jälleen pikkuhiljaa elpyä. 1.12.1994 pidettiin nykymuotoisen Indexin perustamiskokous ja vuonna 2000 yhdistysrekisteriin merkittiin uusi yhdistys, Index yhteiskuntatieteet ja kasvatustiede ry. Yhdistys jatkoi vanhan Indeksin toimintaa. Tiedotustoiminnan suhteen ympyrä sulkeutui vuonna 2002, jolloin nykyinen Indeksi-lehti ilmestyi ensimmäisen kerran. Tällä hetkellä Index ry elää ja voi hyvin. Yli 50 vuotta vanha kaunis ajatus monitieteellisestä kattojärjestöstä on edelleen perusta samalle toiminnalle, jota aiempi Indeksi ry omana aikanaan toteutti. Joskin nykyisin yhdistys keskittyy enemmän opiskelijoiden edunvalvontaan ja vapaa-ajan toimintaan kuin luokkataistelun edistämiseen. Lähteet: Yhdistysrekisteri TVO 75 vuotta juhlakirja Argumentti-lehti Heikki Paloheimo

Facebook @Index ry. Tykkää meistä, mikäli haluat saada kätevästi tiedon Indexin tapahtumista yhdestä paikasta.

Instagram Reaaliaikaista, matalan kynnyksen viestintää ja informaatiota @Index_ry

Issuu Indexin lehteä Indeksiä voit lukea myös sähköisenä osoitteessa https://issuu.com/indexry.

Sähköpostilista Index-info-sähköpostilistalta saat tiedot Indexin tapahtumista, toimikuntien ja hallituksen tiedotteet, edunvalvonnan ja yliopistopolitiikan uusimmat kuulumiset sekä tietoa jäsenjärjestöjen ja muiden yliopistomme järjestöjen tapahtumista. Viikkomailikäytännön takia liiallista spämmäystä on turha pelätä! Liity listalle index.utu.fi > yhdistys > tiedotuskanavat -sivuston ohjeiden mukaisesti tai missä tahansa Indexin tapahtumassa.

Indexin ullakko ...tai tuttavallisemmin vintti (aikaisemmissa sijainneissaan mm. kartano, huoneisto ja kotipesä) on Indexin huone Publicumin neljännessä kerroksessa. Hallituksen kaikille avoimet kokoukset sekä päivystykset jäsenistölle pidetään ullakolla, jonka oven ollessa auki voi aina poiketa jututtamaan hallitusta.

Nettisivut Perustiedot Indexistä löytyvät omilta nettisivuiltamme osoitteesta http://index.utu.fi/.

Suorittamalla unohdat itsesi

teksti Nina Lehti kuvat Heidi Mettälä ”Kun annat muiden sanella vähemmän niitä asioita, jotka tekevät ihmisestä menestyneen, annat omannäköisille unelmille enemmän tilaa.”

Levitän mattoni salin etuosaan, haen bolsterin ja pari blokkia, käyn makaamaan mattoni päälle jalat ja kädet levällään. Ohjaaja aloittaa kertomalla rauhallisella, empaattisella äänellä, että täällä voimme päästää irti asioista, jotka ovat päivän aikana aiheuttaneet meille jännitystä kehoon. Voimme unohtaa tehtävälistat, työjutut, koulujutut, kotiaskareet. Täällä saamme vain olla ja hengittää. Yhtäkkiä huomaan silmieni takana kuumotusta, ja kyyneleet alkavat valua silmänurkistani hiuksiini. En ollut tuntenut oloani itkuiseksi, kun olin tullut yin jooga -tunnille, en ollut pidätellyt kyyneleitä aikaisemmin päivällä. Mutta nyt tunsin raskaan aallon hyökyvän keholleni, ja annoin kyyneleiden valua silläkin uhalla, että joku näkisi ne. Tiesin kyllä, miksi olin surullinen. Olin huolissani ystävistäni. Olin syvästi huolissani heidän jaksamisestaan, voimavaroistaan. Olin huolissani siitä, miten he saavuttavat kaikki tavoitteensa ilman, että he luhistuvat niiden henkisen painon alle. Keväällä opiskeluperäinen stressi ja suorittaminen aiheuttavat monille toisaalta kurottelemisen tunteen, toisaalta epävarmuuden tulevaisuudesta. Kurottelemme viikon, kahden viikon, kuukauden päähän: vielä tämä tentti, vielä se yksi nyt-jo-myöhässä-oleva oppimispäiväkirja, vielä yksi opetusharjoittelujakso. Epävarmoja olemme kaiken merkityksestä tulevaisuudellemme: minkälaista työtä haluan tehdä, mitä jos hakisinkin opiskelemaan jotain muuta, mitä jos en saa töitä, mitä jos en pääse opiskelemaan. Milloin kaikki ystäväni ovat

muuttaneet Helsinkiin töihin? Mitä jos jään yksin Turkuun? Mitä jos muutan toiselle paikkakunnalle poikaystävän kanssa? Mitä jos eroamme? Iso möykky kaikkien mielessä on raha. Opiskelijan toimeentulo on täynnä paradokseja. Tuoreen maisterin, jolla ei ole mitään työkokemusta, on vaikeaa saada ensimmäistä työpaikkaa pelkillä akateemisilla taidoilla (”osaan ajatella kriittisesti”, ”tutkimukselliset taitoni ovat hioutuneet opintojeni aikana timanttisiksi”). Siksi moni loppuvaiheen opiskelija liukenee välitilaan, jossa tehdään enimmäkseen töitä mahdollisesti toisessa kaupungissa, ja jossa yritetään suorittaa viimeisiä kursseja toisella kädellä. Häiritsevä totuus on kuitenkin se, että gradua on vaikea tehdä puolivillaisesti töiden ohella. Se aiheuttaa enemmän ahdistusta kuin onnistumisen tunteita, jos sen keskeneräisyys venyy vuosien pituiseksi. Gradu vaatii aikaa ja keskittymistä, monilla myös vertaistukea. Mutta miten keskittyä graduun, jos opintotuki on loppu eikä säästöjä ole? Harva nostelee huolettomasti opintolainaa tulevaisuuden taakaksi. Minä uskon, että kun arvostat itseäsi ja omaa aikaasi, et anna suorittamisen viedä mukanaan. Kun annat muiden sanella vähemmän niitä asioita, jotka tekevät ihmisestä menestyneen, annat omannäköisille unelmille enemmän tilaa. Kun elät vähemmän ulkopuolelta tulevista paineista, pystyt myös keskittymään paremmin siihen, mihin käytät aikasi. Ikuisuuskysymys kuitenkin on: mitkä halut ja tarpeet tulevat ulkopuolelta ja mitkä kumpuavat sisältäsi?

18 Mallimme siitä, mitä olla menestynyt tarkoittaa, on kaventunut. Kun olen menestynyt, minulla on suomalaisten keskivertotuloa parempi kuukausipalkka, minulla on asunto kuin Avotakasta, kiihkeä parisuhde, jännittäviä harrastuksia ja itsevarmoja ystäviä, jotka ovat myös menestyneitä omilla aloillaan. Käymme syömässä uusissa, trendikkäissä ravintoloissa. Menestyjänä minun ei sovi jumahtaa, joten vaihdan työpaikkaa vähintään kolmen vuoden välein. Tunnen paljon startupyrittäjiä, ja olen valmis itsekin joskus kokeilemaan itseni työllistämistä. Olen näkyvä sosiaalisessa mediassa, esteettisesti ja vitsikkäästi, kiinnostavasti ja kantaaottavasti. Matkustelen paljon, mielellään kaukomaihin kuten Japaniin tai Australiaan. Puhun vähintään neljää kieltä, ja vapaa-aikanani opiskelen arabiaa tai kiinaa. Käyn myös kuntosalilla neljä kertaa viikossa, kolme kertaa viikossa joogassa. Kun joku ei täytä käsityksiämme siitä, mitä ihmisen tulee tavoitella elämässä, ajattelemme hänen olevan kunnianhimoton, liian vähään tyytyvä, tylsä. Oletko muuten miettinyt sanaa kunnianhimo? Miksi on niin hyväksyttyä, jopa suotavaa, himoita kunniaa? Tuntuu, että kaikkien tulisi haluta samoja asioita elämässä, ja kaikkien tulisi todellakin haluta menestyä työelämässä. Kukapa ei haluaisi hyvin palkattua kiinnostavaa työtä kasvuyrityksessä? Yrityksessä kaikki ovat niin kunnianhimoisia, että haluavat tehdä 10-12 tunnin työpäiviä saamatta ylityökorvauksia. En halua arvostella kanssaihmisiäni, jotka haluavat menestyä urallaan. En silti haluaisi myöskään niitä arvosteltavan, jotka eivät koe uraa tärkeimmäksi asiaksi elämässään. Kapeat näkemykset siitä, miten elämässä tullaan onnelliseksi, minkälaista on hyvä elämä, ajavat meidät vertailemaan omaa elämäämme muiden elämiin. Mutta kun todella tunnemme itsemme ja arvostamme itseämme, meidän ei tarvitse arvostella muiden valitsemia elämänpolkuja. Sinun, minun tai kenenkään muunkaan arvo ei ole riippuvainen siitä, miten menestymme opinnoissa, uralla, sosiaalisessa mediassa tai kehon trimmaamisessa. Kun haluat antaa itsellesi vähän siimaa, muista, että kaikilla meillä on epävarmuutemme. Me kaikki kamppailemme toisinaan epäonnistumisten kanssa. Kukaan ei ole täydellinen, eikä kenenkään pitäisi edes yrittää olla täydellinen, sillä sellaista ei ole olemassa. Annan polvitaipeideni alla olevan bolsterin nostaa jalkojani ja painaa selkäni mukavammin alustaan. Murehdin edelleen ystävieni asioita, mutta muistutan itseäni, että kaikkien on elettävä omaa elämäänsä. Voimme vain olla ystäviemme tukena, mutta loppujen lopuksi kaikkien meidän on löydettävä itse ratkaisumme. Toivon, että päästämme irti suorittamisesta. Toivon, että teemme valintoja, jotka heijastelevat arvojamme. Kirjoittaja on 5. vuosikurssin yleisen kasvatustieteen opiskelija ja Indexin hallituksen jäsen vuosina 2013-2014 sekä puheenjohtaja vuonna 2015.

”Kun olen menestynyt, minulla on suomalaisten keskivertotuloa parempi kuukausipalkka, minulla on asunto kuin Avotakasta, kiihkeä parisuhde, jännittäviä harrastuksia ja itsevarmoja ystäviä, jotka ovat myös menestyneitä omilla aloillaan. Käymme syömässä uusissa, trendikkäissä ravintoloissa. Menestyjänä minun ei sovi jumahtaa, joten vaihdan työpaikkaa vähintään kolmen vuoden välein. Tunnen paljon startupyrittäjiä, ja olen valmis itsekin joskus kokeilemaan itseni työllistämistä. Olen näkyvä sosiaalisessa mediassa, esteettisesti ja vitsikkäästi, kiinnostavasti ja kantaaottavasti. Matkustelen paljon, mielellään kaukomaihin kuten Japaniin tai Australiaan. Puhun vähintään neljää kieltä, ja vapaa-aikanani opiskelen arabiaa tai kiinaa. Käyn myös kuntosalilla neljä kertaa viikossa, kolme kertaa viikossa joogassa.”

Akademian lukuien helpottamisexi T채s채 dubletti Akademian candidaattia wanhempaa muistelevi fuxciwuottaenca koitokcia. Kaskvt seuraawat tarkoitettu onpi uusien stundentisukupolwien tiedoksi, walistuksexi ia waroitukseksi. Wiisaimmat n채ist채 opixi ottakoot.

Perehdytyslektiot. Coitos främsti, Akademialla aloittawan. Mikäli probleemixi aamut aikaicet osottautuwi, käypi pulmahan wactauxexi seuraawa: Rehdeimmät towerici nimeci puolectaci paikallaolopergamenttiin raapuctakoot. Tämä palvelus suotavahaa onpi palauttaa, mikäli towerisi aamuna eränä nukkumahan jääpi. Perehdytyxiä kuitenkaan ei järjestykseen panna turhaan, siicpä tieto wastaawa ompi itsexeci ammettewa, mikäli mielesi halajavi hemmassa wiipyillä. Pidä siis mielesi kirkkahana ia paitasi puhtahana, kun käyt kohti perehdytyxiä. Tuutorit. Turmeluksen kätyrit. Mieltäsi yrittävi wiekoitella studenti seurojen riviehin syviin sekä seurojen orjiksi. Mikäli heikkomielisyyttäsi sorrut, edessä onpi iltarientojen määrä loppumaton ia pergamenttein kääntely ian ikuinen. Studenttiseurat ia Studentien iltariennot. Rukoilen ruumiisi ruttohon sairatuvampi, mikäli mielesi halajawi studenttijärjestöjen toimintaan osallistuvan. Studentiseuroilla tapana nuorucaisia onpi houkuttaa riettauksiin tahi mujhin sopimattomihin toimihin. Iokunen poikkeus, nijncuin Studenttikoori sekä Indexi, kujtenkin on. Viimexi nimetyt vilpittömästi teidän eduxenne ahertawi. Jos muihin Studenttiseuroihin lankeat, ectääpi riennot cinua lukeamcta cekä itseäci sivistämäctä. Tarkoin siis aprikoi, jot’ei Rahvain eläkedepartementti owellasi kolkuttele selityksiä anoen opinkappaleista myöhästyneistä. Rahvain eläkedeparttementti. Vaikkei ruokkiwaa kättä pureman pitäici, saatanan kätyrixi rahvain eläkedepartementtia silti kutsuttakon. Jollei kohdallasi Akademian registeri tarpeeksi nopeasti hyvinluvuista

täyttywi, määrääwi se Cruunun nickeleinsä perittäwäxi. Elinkeinosi harioittamisest lisäxi se rankaisewi, mikäli liiaxi nickeleitä saamaci on. Uusein studentein riennot. Merkittäwin syy perehdytyslektioiden iakaicelle wäsymykselle lienewi nämät riennot. Mikäli rientoihin osallistunet, muist’ ettei rientoilijat kaik’ uusia studenteja suinkaan ole. Kuten saattaapi käydä ja wierehesi akadeemises pyötäjuhlassa istua peräti ite ordfrööranderi Indexin, Jumalasta seurawaha, ja perin naurettawaxi itsesi saattanet, mikäli häntä uudeksi studentiksi kutsunet. Wäkijuomat. Enämbi wäkijuomaa saattaa ihmisen tompelixi, wiisaat willidsevi ja hullut tekevi hullummax. Studentit tekevi köyhäxi ja kiwuloiseksi sekä saattavi cadotuxen. Sen tähden ei yhdenkän pidä juoman enä cuin tarpeexi ja terweydexi. Pidä siis nuorucainen huoli, ettei wiinapiru liiaksi wiettele, waan toweruuden ja toimicunnon säilyttänet. Loppukaneettixi todettakoon, että uusien studenttien elämä on surutoin, jos tarmosi toteutat ja henkesi kutsumusta seurajat. Nopeasti wuotesi arwaillessa menewi, päivät päätä käännelles’. Siispä neuvo tämä kuule ja hetkeä jok’ ikistä syleile. Suopeasti Teihin suhtautuen, Eedwardus ”mallaskontti” Rymättyläläinen & Ingri ”sävykutri” Åsnäs Kirjoittajat ovat Indexin perinnetyöryhmän, IPTR:n, jäseniä ja epäiltyjä kuvassa näkyvästä propagandan levittämisestä Indexin ullakolla.

Ta r i n o i t a

Bang

& kaukaa

borg

läheltä

Göte

kok 22

teksti & kuvat Aleksi Alila

1. H e l l e t t ä j a huolettomuutta – kevätlukukausi Bangkokissa Next stop... Ratchadamri. Skytrain-junan ovet aukeavat ja ulkoa tulvii sisään vastaleikatun nurmikon tuoksu. Kuka ikinä keksikään perustaa kuninkaallisen golfkentän tulevan miljoonakaupungin keskustaan sata vuotta sitten ei ehkä osannut ajatella pelkän maa-alueen olevan nykyarvoltaan melkein kolme miljardia euroa. No, en valita, nurmikon tuoksusta tulee mieleen Suomen kesä. Täpötäyden skytrainin ovet sulkeutuvat. Seuraavalta asemalta alkaa kävelymatka paahtavassa helteessä Chulalongkornin yliopistolle Bangkokin ydinkeskustaan, jossa vietin viime kevään vaihto-opiskelun merkeissä. Matelen ihmismassan mukana yliopistoa kohti. Aamusta alkaen aurinko paistaa ja suorissa housuissa ja kauluspaidassa tulee väistämättä kuuma. Thaimaalaisilla on hyvä keino vältellä kuumuuden haittapuolia: mahdolli-

simman hitaasti käveleminen. Kävelemistä myös vältellään viimeiseen asti. Vaihdon alkuvaiheissa marssin aina päättäväisesti kaikkien ohi, mutta lopulta huomasin, ettei siinä ole mitään järkeä. Paikallisten hidas kävelyvauhti tuntuu kuumuudessa jotenkin luontevammalta kuin niin ripeä tahti, johon on kotona tottunut. Luento alkaa yhdeksältä. Tai vartin yli. Tai ehkä vasta puoli kymmenen. Moni varmasti tietää Suomessa yleisen käytännön yliopiston luentoaikataulujen suhteen: akateeminen vartti. Thaimaassa sen voisi kuvailla olevan akateeminen ”sitten kun siltä tuntuu”. Joustavuus - varsinkin aikataulujen suhteen - on hyvin perithaimaalainen tapa. ”Myöhemmin” tai ”huomenna” ovat hyvin laajasti käytettyjä käsitteitä. Usein paikallisten opiskelijoiden kanssa sovitaan esimerkiksi, että ”huo-

01 Kaupungin skyline Thaimaan ei korkeimmasta vaan toiseksi korkeimmasta rakennuksesta, Baiyoke Tower II:sta. Yli kahdeksan miljoonan asukkaan kaupunki näyttää jatkuvan melkein loputtomiin kolmensadan metrin korkeudestakin.

menna” tehdään jotain yhdessä ja lopullinen ajankohta tapaamiselle selviää usein vasta samana päivänä muiden sille päivälle sattuvien aikataulujen mukaan. Thaimaalainen aikakäsitys on varsin erilainen Suomeen verrattuna. Kulttuuriin myös kuuluu kieltäytymisen välttäminen viimeiseen asti, usein kuullessaan ”maybe”, voi sen suoraan tulkita tarkoittavan ”ei”. Monenlaiset kulttuurierot olivat toki odotettavissa, kun lähtee toiselle puolen maailmaa opiskelemaan. Aluksi opiskelu humanistisessa tiedekunnassa (Arts) hieman epäilytti. Opinto-ohjelma paljastui kuitenkin varsin poikkitieteelliseksi: tiedekuntarajat ovat häilyviä ja monet luennoilla käsitellyt asiat olivatkin silkkaa sosiologiaa, jota itse opiskelen pääaineenani Turussa. Joillain luokkatovereillani jopa lukee Facebook-tiliensä

tiedoissa, että heidän pääaineensa on sosiologia, toisilla taas ’Cultural Studies’. Tämäkin lienee sitten osa näitä joustavia asenteita. Joustavuus toisaalta tuo mukanaan huolettomuutta ja stressitöntä suhtautumista moneen asiaan. ”Mitä tapahtuu, se tapahtuu” on osa buddhalaiseen perinteeseen pohjautuvaa mielenmaisemaa. Luennoilla kuunnellaan useimmiten hiljaa. Luennoitsijaa on lähes aina turha yrittää keskeyttää, vaikka opetusryhmät olivatkin melko pieniä, ainakin kursseilla joille itse osallistuin. Kulttuuriin kuuluvat suuret erot eri sosiaalisesti eroteltujen hierarkkisten ryhmien välillä ja tämä näkyy puheessa, liikkeissä ja esimerkiksi tervehdittäessä kumarruksen syvyydessä. Thaimaan, ja joissakin muissakin Aasian maiden kulttuureissa, on eräs hauska puoli. Nukkuminen ei ole mitenkään yksityinen

02 Lumphini. Paras paikka Bangkokissa paeta vilinää ja hengähtää aivan kaupungin ytimessä. Puistossa voi esimerkiksi soudella, polkuveneillä tai joogata. Aivan paras paikka, kun ruuhkansietokyky ylittyy.

tapahtuma, eikä päiväunille tarvitse vetäytyä omaan opiskelija-asuntoon, vaan esimerkiksi luennolla nukkuminen on aivan sallittua. Väkisinkin joskus opiskelijan yöunet jäävät vähiin, harmi vain ettei päiväunia luennon aikana Suomessa välttämättä katsota niin hyvällä. Mutta kuten muutenkin usein kaduilla kulkiessa näkee, pienten kauppojen pitäjätkin voivat helposti ottaa pikku nokoset työpäivän keskellä. Iltapäivällä opiskelen Thaimaan naapurimaan, Myanmarin, suurinta kieltä burmaa. Tulee mieleen, että olen melkein samassa tilanteessa kuin Matti Nykänen, joka muinoin aikoi muuttaa Kööpenhaminaan ja hakea Ruotsin kansalaisuutta. Ajattelin, että vaihdon aikana kannattaa kuitenkin ottaa kaikki mahdollinen irti ja lukea mitä erikoisimpia kursseja. En tosin vielä tiedä, mitä

hyötyä tulevaisuudessa burman kielen aakkosten osaamisesta on. Mutta ei se haittaa, thaimaalaiseen tapaan kun siihenkin suhtautuu rennosti niin ei mikään tunnu niin vakavalta. Pienessä ryhmässä paikallinen opiskelukulttuuri vasta tulikin tutuksi. Oikeastaan ei kerrota, mitä viikon aikana täytyisi tehdä kotitehtävinä, vaan tämä tieto tulisi osata lukea rivien välistä. Aluksi se oli vaikeaa, mutta lopulta sitten hoksaa itsekin, mitä kaikkea kannattaisi katsoa vielä kotona. Kielen opiskelu oli yllättävän rentoa, välillä jopa yhteistä huvittelua. Välillä tahti tuntui turhan tehottomalta suomalaiseen makuun nähden: saatettiin etsiä Youtubesta videota puoli tuntia tai käyttää tunti luennosta siihen, että kaikki vuorotellen laulavat burmankielisen laulun. Rentous ehkä näkyi eniten silloin, kun joku teki

03 Kun ensimmäistä kertaa tilasin kahviosta kahvin ilman sokeria, huudettiin kaikki työntekijät paikalle nauramaan hullulle farangille - länsimaalaiselle. Hahhah, kuka nyt juo muka kahvia ilman sokeria. 04 Perinteisiä pukuja ennen thaimaalaista uuttavuotta – ja yksi perinteinen ’farangi’.

05 Maailman pisimpään hallinnut monarkki, Thaimaan kuningas Bhumibol Adulyadej, Rama IX menehtyi lokakuussa 2016. Hänen kuolemansa johdosta julistettiin vuoden suruaika, ja puolen vuoden jälkeenkin lähes kaikki bangkokilaiset pukeutuvat mustavalkoisiin väreihin. Muistotauluja tälle erittäin arvovaltaiselle kuninkaalle on myös pystytetty ympäri maata, kaupunkeihin ja jopa viidakonkin keskelle.

virheen tai vaikkapa vain lausui vieraan kielen lauseita huonosti. Virheille nauretaan äänekkäästi yhdessä, eikä kukaan siitä tuntunut ottavan itseensä. Minullekin naurettiin, vaikken juuri tuntenut muita opiskelijoita. Mutta se taas oli osa paikallista joustavuutta. Ei se nyt niin vakavaa ole, jos vähän mokaa. Tällaisen asenteen aion kyllä poimia täältä mukaani. Ruotsalaisen (vegaani-) kämppikseni kanssa päädyimmekin siihen tulokseen, että kannattaa suhtautua joka päivään niin, että ihan mitä tahansa voi tapahtua. Chulalongkornin yliopisto on Thaimaan vanhin ja viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan. Yliopisto on myös maan arvostetuin ja itse nimesinkin sen ”Thaikkujen Harvardiksi”. Oli hauskaa huomata, kuinka muualla maassa reissatessa paikallisten leuat loksahtivat, kun

heille kertoi opiskelevansa ”Chulassa”. Yliopistokoulutus on Thaimaassa todella arvostettua eikä ole mitenkään itsestäänselvyys, että koulutuksen ylipäätään saisi. Thaimaa juuri sai kenties hieman kyseenalaisen tittelin maailman kolmanneksi eriarvoisimpana maana heti Venäjän ja Intian jälkeen. Vaurain prosentti hallitsee 58%:a kaikesta varallisuudesta. Ja tämän lisäksi kevään aikana julkaistussa kansainvälisessä vertailussa Bangkok sai kunnian olla maailman ruuhkaisin kaupunki! Lähes jokaisessa kaupungin risteyksessä liikennevaloja hoitaa käsin poliisivirkailija, joka saattaa tietenkin lähteä hakemaan kahvia tai ottaa ne kuuluisat pienet torkut. Tosiaan, Chula viettää 100-vuotista juhlavuottaan. Aivan kuten Suomikin. Tosin, kulttuurierona mainittakoon, että muutamaa julistetta lukuun ottamatta juhla-

06 Pari kertaa lukukauden aikana oli yllättäen viikon loma. Niistä ei juuri etukäteen tiedotettu ja edeltävään viikkoon asti olikin aina hieman epäselvää, onko lomaa vai ei. Mutta näihin epätietoisuuksiin kun tottuu, niin pääsee parhaiten nauttimaan thaikulttuurista! Lomalla totta kai tulee koettua monelle tuttua reppureissaajameininkiä: paljon uusia ihmisiä, hienoja paikkoja ja miksei uusia harrastuksiakin!

vuosi ei näkynyt yliopistolla juuri mitenkään. Toiselta voi näyttää Turussa vuonna 2020, kun oma yliopistomme viettää juhlavuottaan. Tässä näkyy toisaalta rentouden ja huolettomuuden toinen puoli: opiskelijat eivät oikein innostu järjestämään tapahtumia ja jos jotain järjestetäänkin, niistä tiedetään sanoa muille korkeintaan viikkoa aiemmin. Yleensä kyse on kuitenkin muutamista päivistä tai jopa tunneista. Opiskelijabileet ovat varsin epävirallisia, ja koko kevään aikana vaihtareille järjestettiin yksi tapahtuma aivan lukukauden alussa. Mutta Sinulle, hyvä fuksi, tarjotaan kalenterin täydeltä menoa, tekemistä ja uusia tuttavuuksia! Eikä Bangkokissakaan juhlimista voi tietenkään välttääkään, löy-

tyyhän täältä esimerkiksi monille reppureissaajille tuttu Khao San Road. Kulttuuri on kuitenkin hyvin erilainen ja iltaa lähdetään usein istumaan kavereiden kesken ja tilataan pöytä täyteen rommia koko illaksi, jatketaan yökerhoon jonka jälkeen vielä parhaassa tapauksessa dark clubille, joista monet itse asiassa muistuttavat Turun Dynkkyä. Parhaat juhlat koko vaihdon aikana olivat kuitenkin thaimaalaisen uudenvuoden Songkranin aikaan. Oikeiden perinteiden mukaan kaikkien tulisi esimerkiksi matkustaa kotikylään ja pestä Buddhan patsas vedellä, mutta tämä on vuosien saatossa hieman eskaloitunut ja nykyään juhlaa vietetään lähes kansallisen vesisodan

07 Paikalliset opiskelijat meinasivat, että junalla olisi vaarallista matkustaa. Tässä nähdään kuinka hyvin vaihtarit ottivat neuvon vastaan. Oikeasti junat kulkevat Suomen juniin nähden melko hitaasti, esimerkiksi 200km matkaan saattaa helposti mennä viisikin tuntia. Ihan hyvä siitä ovesta on silloin roikkua ja vähän nauttia tuulenvireestä kuumuudessa!

merkeissä. Heti kotiovesta ulos astuessa saattoi joku naapuruston lapsista juosta pieni ämpäri jääkylmää vettä kädessään ja huutaa ”Songkraan” ja kaataa sen niskaan. Vesisotaa saattoi käydä kenen tahansa kanssa, aivan hetken mielijohteesta ja missä päin kaupunkia vain. Joissain osissa Bangkokia paikalliset ajoivat myös penkkarirekan tyylisesti lava-autoilla, jonka kyydissä olevasta vesisaavista seurue kasteli ihmisiä kaikkialla mihin he nyt sattuivatkaan ajelemaan. Suunnittelin vaihtoon lähtemisen jo heti opiskelujen alussa ja tuleva puolivuotinen auttoi hyvin tsemppaamaan rankkojen tenttiviikkojen ja pimeiden iltojen läpi. Kun lähtee pois omalta mukavuusalueelta, omasta kult-

tuurista, on hyvä pitää mieli avoinna kaikelle uudelle ja niin voi parhaiten välttyä kulttuurishokilta. Tuntemattomissa ja kaukaisissakin kulttuureissa pärjääminen on nykypäivän maailmassa lähes välttämättömyys. Kaikki käy niin kuin käy, avoimin mielin kohti uusia kokemuksia, ihmisiä ja kulttuureita. Mutta ensiksi: avoimin mielin kohti fuksiviikkoja ja tuoreita yhteiskuntatieteilijäkavereita! Kirjoittaja on 2. vuosikurssin sosiologian opiskelija.

2.Göteborg ”Jonkinlaisena vadelmavenepakolaisena olin aina suunnitellut joskus asuvani Ruotsissa.” ”Mietin, heitänkö hukkaan puoli vuotta syöden ruisleipää Turkua muistuttavassa kaupungissa samalla kun muut oppivat uusia kieliä ja seikkailevat uusilla alueilla.”

Göteborg on puolella miljoonalla asuukkaallaan Ruotsin toisiksi suurin kaupunki ja koti 50,000 opiskelijalle. Tänä keväänä se oli myös minun asuinkaupunkini suorittaessani vaihto-opintoni Göteborgin yliopistossa. Kaupungin läpi virtaa mereen laskeva Göta älv ja risteilyalukset naapurimaihin lähtevät aivan keskustan vierestä. Sen edustalla sijaitseva saaristo on suosittu retkeilykohde ja kesänviettopaikka. Ravintolaja kulttuuritarjonta on laaja, kattaen festivaalit, museot, keikat ja kaupunkijuhlat valtavirrasta marginaaliin. Kuvaus kuulostaa tutulta. Tulee mieleen eräs suomalainen rannikkokaupunki Varsinais-Suomessa.

teksti & kuvat Iiris Komulainen

Syyni rastittaa vaihto-opintohakemuslomakkeeseen ruotsalaisia yliopistoja oli selvä. Olen aina pitänyt ruotsin kielestä, fanittanut populaarikulttuuria ja designia ja fiilistellyt ruotsalaista elämänasennetta. Jonkinlaisena vadelmavenepakolaisena olin aina suunnitellut joskus asuvani Ruotsissa. Eikä valtiotieteilijälle liene haitaksi hallita suomen ja englannin lisäksi myös toinen kotimainen. Sydäntalven viima vihmoi kaupunkia ja jatkuva merisumu maalasi maisemat päivittäin harmaaksi. Katselin kaiholla sosiaalisen median välityksellä kuinka muut opiskelijat paistattelevat eteläisen Euroopan, Aasian ja Etelä-Amerikan auringon loisteessa samalla kun itse ängin lisää villapaitoja takin alle ja mietin voiko sormet jäätyä irti. Ympäri maailmaa tulleet vaihto-opiskelijat ihmettelevät miksi suomalaistytöt ovat lähteneet naapurimaahan vaihtoon – kun voi lähteä maailman ääriin (esimerkiksi maahan, jossa lämpötila ei olisi miinusmerkkinen), miksi ihmeessä lähteä vaihtoon maahan, jossa on vieraillut kymmeniä kertoja ja joka suurpiirteisesti eroaa omasta kotimaasta vain kielen ja valuutan

osalta. Vaikka kaupunki oli vieras oli kaikki samalla niin tuttua. Lähikaupastani sai samoja tuotteita kuin kotonakin, televisiossa pyörivät samat sarjat ja tuttuun tyyliin ratikassa välteltiin ventovieraan viereen istumista. Asiointi matkakortin hankinnasta opintoasioiden setvimiseen sujui kielellä, jonka valmiiksi jo osaan. Aluksi valintani vaikuttikin ilmeisen tylsältä. Mietin, heitänkö hukkaan puoli vuotta syöden ruisleipää Turkua muistuttavassa kaupungissa samalla kun muut oppivat uusia kieliä ja seikkailevat uusilla alueilla. Pian, vaihtaessani ruotsinkieliseltä kurssilta Erasmus-kursseille, huomasin olleeni onnekseni väärässä. Erilaiset kulttuurit suorastaan vyöryivät syliini. Yhdelläkin neljäntoista hengen kurssilla oli edustettuina kymmenen eri kansalaisuutta ja opiskelijat olivat mitä erinäisimmistä taustoista. Opiskelin journalismia ja mediatutkimusta ja pääsääntöisesti muut opiskelijat olivat viestinnän, journalismin tai politiikan tutkimuksen alalta. Ruotsin mediakentän opiskelun lisäksi opin valtavasti Turkin poliittisesta tilanteesta, pohdin vaaleja alankomaalaisten, saksalaisten ja ranskalaisten kanssa, kuuntelin mie-

lenkiinnolla Trumpin kampanjaan osallistuneen mietteitä ja Tukholman iskun jälkimainingeissa purimme ajatuksiamme eri maiden terrorismiuutisoinnista. Kurssit olivat todella innostavia eikä vapaa-aikakaan niille kalvennut. Matkustin lähelle ja kauas, vietin Koningsdagia tanssien paikallisen yo-kylän saunan pesuhuoneessa, kävin lukemattomat kerrat fikalla ja tutustuin saariston

kauneuteen. Samalla, luonnollisesti, aloin ymmärtää myös omaa maatani, toimintatapojani ja ajatusmaailmaani entistä enemmän. Ei tarvitse hikoilla eksoottisessa maassa, ihmetellä ruokakaupan hyllyjen välissä tai änkyttää uutta kieltä oppiakseen ja kokeakseen valtavasti uutta. Oli aurinkoa tai ei, betoniviidakko tai postikorttimaisema, ihmiset

ovat se, joka paikan tekee. Suosittelen lämmöllä lähtemään vaihtoon juuri sinne minne mieli vie – olkoot se sitten tuttu ja turvallinen valinta tässä lähellä tai paikka, josta olet aiemmin vain unelmoinut. Vaihtoon lähtö kasvattaa ja opettaa, avartaa maailmaa ja luo ikuisia muistoja. Nykyään sydämeni sykkii kotimaisemien lisäksi tuolle bästkustenin helmelle, joka ihanuudessaan

yllätti joka päivä. Tovin lentomatkan päässä odottaa monta ystävää ja nälkä maailmalle vain kasvaa. Älä siis suotta pohdi, minne kannattaa suunnata tai mikä olisi järkevää. Tärkeintä on lähteä. Kirjoittaja on 3. vuosikurssin taloussosiologian opiskelija.

Hallitustittelit haltuun

Kuka on kaiken takana,ja voisitko se olla sinĂ¤?

Indexin hallitus 2017

Mistä tiedekuntajärjestöjen (ja ainejärjestöjen) toiminnassa on kyse, kuka sitä tekee ja ketä varten? Seuraavassa tekstinä ja kuvina konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä Indexin hallituksen – koko yhdistyksen toimeenpanevan voiman – toiminta pitää sisällään. Mukaan voi hakea oman ainejärjestön kautta sekä yhdistyksen sääntömääräisessä syyskokouksessa niin fuksi kuin ännännen vuoden opiskelijakin! Hallituksen ei kuitenkaan tarvite hakea käydäkseen missä tahansa Indexin tapahtumassa – koko hallituksen toimintahan on olemassa yhdistyksen jäseniä varten. Tavallisesti hallitus kokoustaa viikoittain, ja kokoukset ovat avoimia kaikille jäsenille. Indexin ullakon sohvia kulutetaan tosin kokousten ulkopuolellakin halpaa kahvia hörppien ja näennäisopiskellen. Myös iltakouluja ja hallituksen virkistäytymisiltoja pidetään säännöllisesti. Kuukausittaisissa päivystyksissä jäsenistölle tarjoillaan kahvia (ja ydinsotakeksejä) sekä myydään haalarimerkkejä. Hallituksen näkyvän toiminnan – esimerkiksi juhla-, hyvinvointi-, kultuuri- ja työelämätapahtumien järjestämisen – lisäksi paljon aikaa kuluu kulisseissa sosiaalisen median päivittämiseen, sähköpostitteluun, erinäisiin tapaamisiin sekä edunvalvontaan. Ennen kutakin tapahtumaa on pysähdyttävä suunnittelemaan ohjelma ja tapahtuman jälkeen odottaa kestosuosikki - siivous. Pääsääntöisesti kaikki hallituksen toiminta ideoidaan yhdessä, mutta käytännössä tehtävät delegoidaan ja jo-

kaisella hallituslaisella onkin oma(t) vastuualueensa. Toiset pestit sisältävät säännöllisiä perustehtäviä, kuten kirjanpito, kokouksen esityslistan laatiminen, pöytäkirjan kirjoittaminen sekä koulutuspoliittiset sunnuntaisähkeet ja viikkotiedotteet. Tilaa on kuitenkin myös toiminnan kehittämiselle ja vaihteleville tehtäville. Indexin hallitukseen valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, taloudenhoitaja, sihteeri, opintosihteeri sekä kahdeksan Index-vastaavaa. Tavallisesti nimitetään yksi tai useampi juhla-, kulttuuri-, ekskursio-, vuosijuhla-, hyvinvointi-, alumni-, varainhankinta-, tuutor-, ulkosuhde-, SYY-Turku-, työelämä-, nettisivu-, ympäristö-, tila-, Instagram- ja koulutuspoliittinen vastaava sekä halloped-koordinaattori, häirintäyhdyshenkilö, tiedottaja ja lippu-upseeri. Indeksin päätoimittaja voi olla (ja onkin muutaman vuoden ajan ollut) myös hallituksen ulkopuolinen henkilö. Hallitustoiminta kehittää pestistä riippuen monenlaisia valmiuksia esimerkiksi tapahtumanjärjestämisestä, kokouskäytännöistä, taloudenpidosta ja yhdistyslaista johtamiseen sekä neuvottelutaitoihin. Toisinaan uusi (tai vanha klassikko) tapahtumakonsepti on menestys, toisinaan järjestötoiminta ei ole pelkästään palkitsevaa, viestintä ei tunnu tavoittavan koko jäsenistöä ja vesi-imurointi turhauttaa. Kuitenkin jokaista CV-merkintää tai opintopistettä arvokkampaa on yhteisö, poikkitieteellisyys sekä kenties jopa elämänmittaiset ystävyyssuhteet.

teksti Laura MettĂ¤lĂ¤ kuvat Indexin arkistot

S p e k s i k kä ä s s ä s e u ra s s a teksti Miiamari Kemppainen kuvat Roos Hekkens

Onneksi yliopisto ei ole pelkästään luentoja ja kirjastossa istumista, sillä seuraavat vuodet pelkässä opinahjossa saattaisivat tuntua vähintään valovuosilta. Yliopistoelämä on täynnä oheistoimintaa, joka saa jokaisen meistä toivomaan armoa Kelan tädeiltä ja maisteriperillisiä odottavilta isovanhemmilta. Opintopisteet eivät ole tästä lähtien ainoa asia, mitä jokainen opiskelija vuosi toisensa jälkeen odottaa. I/O-Speksi on Indexin ja Opexin, eli Turun yliopiston yhteiskunta- ja kasvatustieteiden opiskelijoiden speksi. Speksi on erityisesti yliopistomaailmassa vakiintunut teatterin laji, jossa yhdistyvät lavalla näytelmä, tanssi ja musiikki. Improvisaatio on olennainen osa

”Speksi on erityisesti yliopistomaailmassa vakiintunut teatterin laji, jossa yhdistyvät lavalla näytelmä, tanssi ja musiikki. Improvisaatio on olennainen osa speksikokemusta [...] katsoja voi muuttaa tarinan kulkua huutamalla ’omstart’.”

speksikokemusta, mikä tarkoittaa sitä, että katsoja voi halutessaan muuttaa tarinan kulkua huutamalla ”omstart”. Viime kauden tekijät näkevät ehkä edelleen unia norppakamerasta, Donald Trumpista ja lintuinfluenssasta. Terävimmät ja mieleen painuvimmat omstartit ottavatkin kantaa kuumimpiin lööppeihin sekä kiperimpiin yhteiskunnallisiin dilemmoihin. Viime kaudella I/O-Speksi rikkoi yleisöennätyksen ylitettyään näytöksissä tuhannen katsojan rajan. Saimme tulisen ylistävää kritiikkiä eri medioissa ja järjestimme kanssaopiskelijoiden sekä turkulaisten päänmenoksi erilaisia tempauksia, kuten hahmolarppausta ja musavideon kuvausta Förillä. Vaikka I/O-Speksi onkin vasta eskarilaisen kengissä, osaa tämä kuusivuotias tavuttamisen lisäksi paljon muutakin. I/O-Speksi on tekijöidensä summa ja tekijäporukassamme yhdistyy monenlainen osaaminen. Vuosi toisensa jälkeen speksin pariin löytää ihmisiä, joilla on oma tapansa olla vähän kreisi. Lavakestäviksi koulitut näyttelijät, tanssijat ja bändi ovat se lopullinen kiiltokuvakansio, jonka yleisö näkee. Kaiken gloorian takana on kuitenkin tuotannollinen prosessi, jossa esimerkiksi lavastajat rakentavat oluthuuruissa minikokoisen Förin, puvustajat tekevät yhdessä illassa karskin miehen päälle menevän Ariel-puvun, teknikot miettivät miten kaksi purkkaa jaetaan kolmen ihmisen kesken, sometiimi ylläpitää aktiivista darratutkaa Instagramissa ja virkistystiimi pohtii varmaankin edelleen, kuka tiskasi ne

homehtuneet vohvelitaikinakulhot. Kaiken kaikkiaan tekijäporukkamme koostuu niistä ihmisistä, joilla on terävimmät kynät, mahdottomimmat tanssimuuvit, päräyttävimmät pöytälaatikkorunot, nokkelimmat letkautukset, näppärimmät sormet, rytmikkäimmät kapulat, nopeimmat laukaisinsormet, sekä organisoiduimmat Excelit. Speksi olisi kuitenkin vain tyhjä kuori ilman katsojien satoja silmäpareja. Yleisö on rusinat koko speksin pullassa. Yleisön läsnäoloa ja energiaa jännitetään takahuoneessa, samoin kuin eturiviin eksyneet tädit ja sedät jännittävät mahdollista julkista suolaamista. Yleisön nokkelien omstarttien vuoksi jokainen speksinäytös tarkoittaa jatkuvaa pääsiäistä: ikinä ei tiedä minkälainen yllätys suklaamunasta löytyy. I/O-Speksin tekeminen ja näkeminen onkin vuosi toisensa jälkeen yliopistoelämän parasta aikaa. Olitpa sitten lavalla esiintyjänä, taustatiimissä toimiva kotitonttu tai omstartissa basistin ja rumpalin välistä kukkotappelua huutava katsoja, haluamme mukaan juuri sinut! Järjestämme lukukauden alussa rekryn, jossa kerromme lisää I/O-Speksin tekemisestä. Paikan päällä voit kuulla miljoona lisäperustelua siitä, miksi juuri sinun pitää olla veikeässä porukassamme mukana tänä vuonna! Seuraavat vuodet eivät tule olemaan ”that awkward moment between fuksivuosi ja valmistuminen”, vaan parhaita vuosia speksikkäimmässä seurassa.

Te r k u t t u o t a n n o s ta Fuksiviikon kastajaisrastilla oli kostea meno. Viimeistä rastia kohden meno oli viininhuuruisen tyhjäpäinen ja rupesimme suorittamaan I/O-Speksin rastin improvisaatiotehtävää hyvällä fiiliksellä. Ainoana sadetakillisena ryhmäläisenä olin seksivalistukseen liittyvässä ryhmätehtävässä ”se kondomi”. Ehkäisystä huolimatta tuona iltana syntyi kuningasideoiden lehtolapsi, joka ei edes tulevan sosiaalityöntekijän silmissä vaikuttanut yhtään syrjäytyneeltä. Se oli utuihastusta ensi silmäyksellä. Ennen kun edes tiesin missä on Turun halvimmat oluet, tai kampusalueen lähin ruokala, päätin että tässä haluan olla mukana. Ensimmäisestä speksivuodesta käteen jäi muutakin kuin korvapuustin resepti tai kourallinen anarkiaa. Pääsin näyttelijäksi osaksi huipputiimiä ja vietimme päättömän määrän tunteja treenaten improvisaation syvintä olemusta, sekä esityskauden lähestyessä roolihahmojamme ja lopulta niitä pelottavia omstartteja. Muistan erityisesti, miten yhdessä näytöksessä tähtäsin vahingossa mojovan iskun kyynärpäällä satunnaisen katsojan takaraivoon. Anarkiantäyteinen roolini putosi sillä hetkellä ihan täysin, ja lähdin kohtauksesta vilpittömien anteeksipyyntöjen johdattamana. Ensimmäisen vuoden jälkeen halusin tehdä muutakin kuin heristellä nyrkkejä ja pahoinpidellä yleisöä. Tuotannollinen tekeminen kutitteli varpaitani, mutta en itsekään tiennyt mitä kaikkea voisin tehdä.

”Ehkäisystä huolimatta tuona iltana syntyi kuningasideoiden lehtolapsi, joka ei edes tulevan sosiaalityöntekijän silmissä vaikuttanut yhtään syrjäytyneeltä. Se oli utuihastusta ensi silmäyksellä.”

Muinaisissa kirkonkirjoissa saattaa olla edelleen merkintä siitä, miten laitoin kyseisen vuoden tuottaja Iidalle viestiä. Kysyin mahdollisista vapaista pesteistä. ”Ai kiertuevastaava?” No okei, ei paha. Hetken päästä myhäilimme toisen kiertuevastaavan Helmin kanssa tyytyväisinä: olimme juuri luikerrelleet sisään yliopiston cooleimpaan porukkaan, joiden bileiden eeppisyydestä leijaili urbaaneja legendoja. Tuotantotiimissä toimiminen avasi silmäni sille, miten vaativasta ja monikerroksisesta projektista olikaan kyse. Kaiken lavalla tapahtuvan takana on satoja työtunteja, motivoituneita ja timanttisia ihmisiä, piileviä lahjakkuuksia sekä ainakin tuhat Förillistä ryhmähenkeä, tsemppiä ja speksirakkautta. Viime kaudella pääsin tuotantotiimin lisäksi myös lavalle. Förikuskin rooli oli ohjaajamme sanoin ”luonnerooli”, vaikka itselläni meni kauan ymmärtää miksi. Treeneissä förikuskin hahmo muuttui oudosta liskomaisesta hiipparista pervohkoon kähmijään, eikä mikään tuntunut oikealta tavalta olla. Sitten tuli kenraaliharjoitus ja sitä seurasi ensi-ilta. Ehkä se oli konkreettisen mini-Förin läsnäolo, papukaijatakki tai jallupullo, mutta yhtäkkiä kaikki loksahti paikalleen. Förikuskista tuli yhdessä yössä varsin valmis ja kokonainen hahmo, jonka kengissä oli helppo olla. Lavalla, tuotantotiimissä, tai katsomossa, speksin tekeminen on muutakin kuin mukava harrastus pölyisten teorioiden ja lähdeviitteiden maailmassa. Jokaisen speksikauden jälkeen huomaan ainakin sen, että en voi mennä koululla syömään ilman, että tervehdin toistakymmentä ihmistä. Olen viimeisen kahden vuoden aikana löytänyt itseni vieraan ainejärjestön kopil-

ta syömästä pinaattilettuja. Olen oppinut soittamaan kitaralla c-soinnun ja rummuilla pumbakompin. Olen muistellut kiusallisesti sitä, miten olen kehittänyt Bohemian rhapsodyyn uudet nykytanssikoreografiat. Lisäksi olen vaihtanut Harry Potter sitseillä vaatteita tekniikkamiehen kanssa ja todistanut sen, että miehetkin voivat näyttää ihan hyviltä sukkahousuissa ja kokovartalopörhelöissä. Parhaita asioita edeltävissä kahdessa vuodessa on vaikea laittaa järjestykseen. Parasta on ollut se, että olen hyvinvointivaltioregiimien ja toimeentulotukijärjestelmän pänttäämisen ohella pitänyt hauskaa. Sen lisäksi parasta ovat ne tärkeät ja vähemmän tärkeät elämäntaidot, joita Publicumilla ei vain opi. Välillä mietityttää, että jos viettäisin saman verran aikaa esimerkiksi kuntosalilla, kilpailisin varmasti Mentulan kanssa penkkipunnerruksen Euroopan-mestaruudesta. Kuusivuotias I/O-Speksi on ollut tälle tuottajalle äärettömän rakas. Parhaista asioista yksi on ylitse muiden, eli ystävät. I/O-Speksi on antanut sellaisia ystäviä, joiden kanssa voi pääsiäisenä syödä tarjoussuklaamunia ja katsoa telkkarihömppää. Ystäviä, joiden joka toinen lause on lainattu Pulkkisesta ja joiden pahvilaatikkoautoissa ei toimi lämmitykset. Onneksi mieltä lämmittävä piilopullo on visusti hansikaslokerossa ja pahimmalta syysviimalta voi mennä pieneläinputkeen suojaan. Ihanaa alkanutta yliopistoaikaa ja nähdään I/O Speksin rekryssä! Kirjoittaja on 2. vuosikurssin sosiaalityön opiskelija ja I/O-Speksin tuottaja 2018.

H a r ra s t a a , e i h a r ra s t a ? H a r ra s t a a ! Turun ylioppilaskunnan alajärjestöistä löytyy edellä esitellyn tiedekunta- ja ainejärjestötoiminnan sekä speksiteatterin lisäksi paljon eri alojen pienen ja suuren intensiteetin osallistumis- ja harrastusmahdollisuuksia. Aktiviteetit tarjoavat tekemistä ja oppimista sekä ennen kaikkea uusia ystäviä. Harrastetoiminnan antamat työelämävalmiudet on myös opiskelijoiden edunvalvontaponnistusten seurauksena lopulta tunnustettu toiminnasta myönnettävillä opintopisteillä.

Turun Eurooppanuoret ry (TENu) Toimiala: Eurooppa-asiat Turun YK-yhdistys Toimiala: kansainväliset yhdistykset Turun Yliopiston Elektronisen Musiikin Ystävien Ystävät Toimiala: elektroninen musiikki

Turun akateeminen viiksiseura Toimiala: yhteiskunnallinen vaikuttaminen /viiksitietous Turun yliopiston väittelyseura ry Toimiala: väitteleminen, esiintymistaidon kehittäminen I/O-Speksi Toimiala: speksiteatteri

Turun akateeminen gangsta rap -seura TAGS Toimiala: tumma rytmimusiikki/rikollisuus

Korkkivika Toimiala: viini- ja maistelukulttuuri

Turun yliopiston kuoro Toimiala: sekakuoro

Academic Nintendo Club Toimiala: videopelit

Academic Football Club Campus Toimiala: jalkapallo

Turun yliopiston Soihdunkantajat Toimiala: edunvalvonta

Akateeminen purjehdusseura Toimiala: purjehdus

Lista kaikista TYYn alaisista harrastusjärjestöistä, osakunnista sekä tiedekunta- ja ainejärjestöistä osoitteessa http://www. tyy.fi/fi/jarjestoille/jarjestot

Turun ylioppilaskamerat Toimiala: valokuvaus

2 1 345 6789 10 42

teksti Nadja Vesterinen kuva SYY-Turku

SYYtä liittyä YKAan! M i k ä SY Y ?

M i kä Y K A ?

Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry on YKAn opiskelijajärjestö, ja jokaisen valtio-, yhteiskunta- tai hallintotieteitä opiskelevan oma etujärjestö. SYY-Turku on yksi SYYn paikallisjärjestöistä.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut (YKA) toimii yhteiskunnallisella alalla työskentelevien, korkeakoulututkinnon suorittaneiden tai sitä opiskelevien ammatillisena etujärjestönä. Lue lisää ja liity http://www.yhteiskunta-ala.fi/.

Identiteetti.

Ihmiset.

Ta p a h t u m a t .

Ve r k o s t o i t u m i n e n .

Va i k u t t a m i n e n .

Kansainvälisyys.

Tu k i .

Edut.

Tieto.

S Y Y- Tu r k u . Viimeinen ja tärkein syy ryhtyä jäseneksi on Turun oma

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut tuo yhteen suomen yhteiskuntatieteilijöitä ja valvoo heidän etujaan työmarkkinoilla. Liittymällä jäseneksi pääset osaksi tätä huikeaa joukkoa ja rakentamaan omaa yhteiskuntatieteilijän identiteettiäsi jo fuksina! Tutustut opiskelijatapahtumissa yhteiskuntatieteilijöihin sekä Åbo Akademista että Turun yliopistosta, ja löydät ystäviä joita et välttämättä muuten tapaisi. Och samma på svenska!

SYY-Turku järjestää tapahtumia pitkin vuotta. Työpaikkavierailumme ovat suosittuja, ne antavat sinulle tilaisuuden päästä tutustumaan oman alan työnantajiin jo opiskeluiden alussa.

SYYn jäsenenä pääset osallistumaan myös valtakunnallisiin tapahtumiin ja tutustumaan yhteiskuntatieteilijöihin kaikkialta Suomesta, esimerkiksi SYY-Lapista ja SYY-Kuopiosta. Tähän on mahdollisuus syksyn aikana SYYspäivillä Tampereella, tule mukaan! Vaikuttamisesta pitää jokainen yhteiskuntatieteilijä. YKAssa ylintä päätösvaltaa käyttää 40-henkinen liittovaltuusto. Tänä syksynä järjestetään liittovaltuustovaalit. Jos liityt jäseneksi nyt, tai viimeistään 31.8.2017, saat äänestää ja asettua ehdolle. Näin saadaan nuorten ääni valtuustossa kuuluviin. SYY-Turku järjestää toimintaa myös Turun ja jopa Suomen ulkopuolella! Excursioilla pääset tutustumaan mielenkiintoisiin kohteisiin. Viime vuonna excursiomme suuntautui Puolan Gdanskiin ja tänä vuonna lähdemme Vilnaan. Liiton lakimiehet voivat auttaa sinua työsuhteeseen liittyvissä pulmissa, olitpa missä tahansa työssä kesällä tai opintojen lomassa. Liitolta voit myös kysyä neuvoa vaikka työhaastatteluun tai ansioluettelon laatimiseen.

YKAn jäsenenä saat rahanarvoisia etuja, jäsenyyteen kuuluu muun muassa matkatavaravakuutus, tapaturmavakuutus ja jäsenlehti. Jäsenenä pääset nauttimaan muistakin jäseneduista.

Liitto tietää vaikka mitä kiinnostavaa meidän yhteiskuntatietelijöiden työmarkkinoista. Liiton jäsenenä saat ajankohtaista tietoa siitä, missä me teemme töitä, millä nimikkeellä ja minkälaista palkkaa meille maksetaan.

paikallisjärjestö, SYY-Turku, SYYn paikallisjärjestöistä parhain. Liity sinäkin!

Fuksipaketit 1. Akateemisten pöytäjuhlien uskollinen suralainen, vieraskirja ja vessanseinän kirjaksi sidottu vastine. Indexin kovakantinen Laulux kannattaa hankkia jo ekoille sitseille.

2. Kahvi tai muut lämpimät juomat ovat opiskelijan pelastus aikaisilla aamuluennoilla, keskipäivän kahvitauoilla tai keskiyölle asetetun deadlinen lähestyessä. Indexin punainen keep cup pitää juoman lämpöisenä ja helposti kuljetettavana.

3. Haalareiden lahkeeseen kannattaa ensitöikseen ommella näkyvät Index-kirjaimet, jolloin indexläiset erottavat toisensa haalareiden värimerestä ja erottautuvat kyltereistä, kemisteistä ja amkkilaisista.

Laulux (1) 10 € Keep cup (2) 10 € Index-kirjaimet (3) 5€ Index-merkki (4) 3 € 60 v. -merkki (5) 2 €

viitteellä 60008 viitteellä 70001 vitteellä 80004 viitteellä 90007 viitteellä 95002

Paketit viitteellä 120155 Kultapaketti (kaikki) 25 € Hopeapaketti (1, 3, 4) 15 € viitteellä 220152 viitteellä 320159 Pronssipaketti (3, 4) 7 €

Olemme koonneet yhteen edulliset fuksipaketit, jotka voit maksaa etukäteen Indexin pankkitilille. Voit ostaa myös yksittäisiä tuotteita niiden omilla viitenumeroilla. Indexin tilinumero: FI27 5716 9020 0234 66. Tuotteiden nouto lukuvuoden alettua Indexin toimistolta (Publicum) maksukuittia vastaan.

Fuksisyksyn tapahtumia Fu k s i k a h v i tu s ( a j a n k o h t a i l m o i t e t a a n myö h e m m i n ) Ti l a i s u u s t ava t a ka h v i k u p p o s e n ä ä r e s s ä p o i k k i t i e t e e l l i s e s t i m u i t a f u k s e j a s e kä t u t u s t u a I n d ex i n to i m i n t a a n j a h a l l i t u s l a i s i i n . 2 9 . 8 . S i v u a i n e m e s s u t k l o 13 - 16 @ E d u n j a Pu b i n p i h a M i t ä va l i t a s i v u a i n e e k s i ? ! Tu l e o p p i a l o j e n o p i s ke l i j o i d e n j u tt u s i l l e j a t u t u s t u e r i va i h t o e h to i h i n . 3 0 . 8 . A a r t e e n m e t s ä s t y s k l o 17 L ä h e s 3 0 0 u u tt a y h te i s k u n t a - j a k a sva t u s t i e t e i l i j ä ä j a e t a a n r y h m i i n , j o t ka k i e r t ävä t y m p ä r i Tu r k u a s u o r i tt a e n e r i l a i s i a t e h t äv i ä . I l t a h u i p e n t u u p a l k i n to j e n j a k o o n j a j a t ko b i l e i s i i n yö ke r h o C h i c i s s ä k l o 2 2 a l ka e n . 6 . 9 . Ka s t a j a i s e t k l o 17 Pä ä s t ä k s e s i y h te i s k u n t a - j a ka sva t u s t i e t e i l i j ö i d e n k l a a n i i n , t a r v i t s e t I n d ex i n ka s t e e n j a hy vä k sy n n ä n . Fu k s i t j a e t a a n r y h m i i n j a l ä h e t e t ä ä n k i e r t ä m ä ä n j o ka i s e n I n d ex i n j ä s e n j ä r j e s t ö n r a s t e i l l e . I l t a h u i p e n t u u ka s te e s e e n Pu bl i c u m i n p i h a l l a , j o n ka j ä l ke e n m e n o j a t k u u v i e l ä yö ke r h o C h i c i s s ä ! 14 . 9 . Fu k s i s i t s i t k l o 18 @ T- t a l o Y l i o p i s to n p e r i n te i k kä i m p i i n t a p a h t u m i i n l u ke u t u va t a ka t e e m i s e t p öy t ä j u h l a t e l i s i t s i t . Fu k s i s i t s e i l l ä t e h d ä ä n t u t u k s i s i t s a a m i s e n e t i ke t i t j a t u t u s t u t a a n p e r i n te i s i i n s i t s i l a u l u i h i n . 19 . 9 . Työ e l ä m ä m e s s u t ( l i s ä t i e to a myö h e m m i n ) 13 . 10 . I n d e x i n vu o s i j u h l a t Vu o s i j u h l i l l a t a r j o i l l a a n j u h l i e n a r vo k k u u d e n m u ka i n e n ko l m e n r u o ka l a j i n m e n u . Tu n n e l m a a t ä m ä n l i s ä k s i l u o h i e n o j u h l a p a i k ka , p u h e e t s e k ä m u s i i k k i j a t a n s s i . U n o h t a m a tt a t i e t e n kä ä n hy vä ä i n d ex l ä i s t ä s e u r a a . O l e va l m i i n a , k u n ( m yö h e m m i n i n fo tt ava ) i l m o i tt a u t u m i n e n a u k e a a . 19 . 10 . B a a r i b i l e e t k l o 2 2 @ Ve g a s 15 . 11. I n d e x i n k o t i b i l e e t k l o 18 @ Q - t a l o K ÄT Y ! Ku n kä m p p ä o n t y h j ä n ä va lvo v i s t a s i l m i s t ä , o n b i l e i d e n a i ka ! Q-talo mahdollistaa bileiden jatkumisen aina aamun pikkutunneille a s t i . Ku n n o n k o t i b i l e i s i i n e i t a r v i t a m u u t a k u i n p a l j o n p o r u k ka a , b i l e m u s i i k k i a j a r i i tt ävä s t i n e s te y t ys t ä !