Indeksi 1/2014

1/2014 Indeksi - Index

yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry:n julkaisu

NÄIN SE TEHDÄÄN

rakkaudella, Speksi s. 16

Indexin hallitus esittäytyy s. 8-11

90%

tyytyväinen Indexin jäsenistökysely analysoituna s.24-25

S

i s ä l l y s l u e t t e l o

Pääkir j oit u s 3 • Y h dist y sku ul u mi sia 4-7 • Puhe e njohta jan te rve hdys 5 • Inde xin h al l it u s esit t äy t y y 8 - 1 1 • Opintosihte e rin pal sta 12 • T ie dekunta tutuks i: H ann a Er ol a 1 3 • FEAT URE: I / O:n te ke mise n A/ O 14-19 • In Mem or i am : M ar g ar et T h at ch er 20-21 • K ul ttuuria me idän aika namm e 2223 • V i iniar v iossa: L ey d a S au vignon Gris 22 • K la ssikkole vy: S noop D ogg Dogg ys t yl e 23 • V i d eop el ien aate l i: Ze l da: Ocarina of T ime 23 • Dat apis te: J äs enis t ökys e l y n sa t oa 2 4 - 2 5 • V a l tari: Raportti S Y Y n aktiivipä iviltä 26

Verkostoitumista SYYn aktiivipäivillä s. 26

Korkkivika ry:n viiniarvio s. 22

Päätoimittajalta Kuinka lakkasin murehtimasta printtimedian puolesta ja opin rakastamaan Playboyta

F

Lukuvinkki: Henry Blodget: Journalism Has Entered A Golden Age (Business Insider)

aktat pöytään: Lukeminen on kaiken sivistyksellisesti mielekkään inhimillisen olemisen perusta ja kukapa ei pitäisi hyvin kirjoitettujen tekstien lukemisesta. Journalismin perinteiset linnakkeet, sanomalehdet, ovat kuitenkin olleet viime vuosina hätää kärsimässä mainostulojen romahtaessa ja lukijakunnan siirtyessä nettiin. On sanottu, että kukaan ei haluaisi enää maksaa journalismista, kun ajankohtaista informaatiota saa ilmaiseksi vaikkapa Twitteristä ja Wikipediasta.

Maakuntalehdet ja pienet sanomalehdet saattavat kuolla tai muuttaa muotoaan vapaaehtoisvoimin ylläpidetyiksi blogeiksi, mutta se ei suinkaan ole journalismin loppu.

Se oikea journalismi kun majailee jossain aivan muualla. Hesarin Kuukausiliite, Imagen, The Economistin ja - aivan niin - Playboy ovat tunnettuja esimerkkejä laadukkaista aikakauslehdistä, joiden hyvin taustoitetut artikkelit rikastuttavat lukijansa elämää ja tarjoavat polttoainetta ajatuksille.

Niin, miksi juuri Playboy? Roger Ebertiä vapaasti lainatakseni, Playboy on miesten lifestyle-lehti, jossa sattuu olemaan laadukkaiden artikkeleiden ja haastatteluiden lomassa hieman hyvällä maulla otettuja

kuvia alastomista naisista. Monilta ihmisiltä unohtuu alastomuutta ja Hugh Hefnerin elämäntapaa moralisoidessa se, että Hefner on ollut merkittävä tekijä amerikkalaisen liberaalin elämäntavan määrittämisessä ja puolustamisessa oikeudessa asti. Seksuaalinen vapautuminen, homojen oikeudet, naisten oikeus hallita omaa kehoansa, sananvapausasiat, rotusegregaation vastustaminen - voitte kuvitella, miten hankalaa näiden arvojen puolustaminen on ollut 50-luvun Amerikan ummehtuneessa asenneilmastossa.

Hyvä journalismi ei ole arkipäivän havaintojen dokumentoimista nasevalla tavalla. Hyvää journalismia on Meeri Koutaniemen valokuvauskeikka Keniassa, joka välitti brutaalin naisten silpomisrituaalin länsimaisille verkkokalvoille tai Jussi Sippolan juttu Imagessa Vaasan skinheadeista. Jotta voimme korjata epäkohdat ja muuttaa maailmaa, ensin täytyy tietää, mitä ne epäkohdat ovat.

Laatujournalismi häviää vasta, kun maailma on valmis tai halumme korjata epäkohtia on turrutettu kuoliaaksi seksiwau-roskaviihteellä.

Seksiä on Playboyssakin, mutta ne lukujutut ovatkin sitten aivan toisella tasolla.

Mediatiedot Päätoimittaja

Pyry Kantanen

Taitto ja ulkoasu

Pyry Kantanen

Toimittajat

Marii Koikson Anne Härkälä

Julkaisija

Index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry

Avustajat

Janika Takatalo Iiro Salomäki Max Talvinko Inkeri Laine Laura Heiskala Hanna Lukkarinen Korkkivika ry TAGS ry

Painopaikka

X-Copy, Turku

ISSN

2323-7252

ISSN-L

2323-7244

Painos

150

3

Yhdistysuutiset “Hylätyn kartanon muistan nyt seinät sen sortuu leikkipaikkani mun niin kuin huumattu mä oon”

INDEX MUUTTI - TAAS

I

ndexin uusi ja vanha hallitus jättivät 8.1.2014 viimeisen kerran jäähyväiset 5 vuotta yhdistyksen toimistona toimineelle Index-kartanolle ja kantoivat yhdistyksen tavarat Publicumin toisessa kerroksessa sijaitsevaan huoneistoon.

Syynä yllättävään muuttoon oli se, että Turun yliopisto irtisanoi vuokrasopimuksensa Kasarmirakennus 25:n osalta rakennuksen omistavan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa, koska tilat eivät heidän ilmoituksensa mukaan olleet enää sisäilmaongelmien vuoksi soveltuneet oleskeluun. Tämän lisäksi SYK Oy itse tarvitsi puurakennusta varastotilaksi Luonnontieteiden Talo 2:n suojeltujen luentosalien kalusteita varten Lt2:n remontin ajaksi.

tarjoutuivat vuokraamaan Kasarmirakennus 25:n suoraan SYK Oy:lta ja hankkimaan korvaavat varastotilat luentosalien kalusteille, mutta tarjouksesta kieltäydyttiin. Syyksi ilmoitettiin, että tilojen kaavan mukainen käyttötarkoitus ei ole enää omistajansakaan tiedossa ja että tilat tuskin ainakaan soveltuvat kokoontumiskäyttöön.

Muutto saatiin kaikeksi onneksi suorittaa väljemmällä aikataululla kuin alkuperäisen ilmoituksen kahden viikon varoitusajalla, jolloin Kartanon olisi pitänyt olla tyhjänä jo 1.12.2013. Index neuvotteli hyvässä hengessä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kanssa korvaavien tilojen saamisesta ja sopivat tilat vapautuivatkin PCRC:n kahteen entiseen tutkijanhuoneeseen Suomen Akatemian rahoittaman huippuyksikön lopettaessa toimintansa vuodenvaihteessa.

Edellisestä muutosta ehtikin kulua jo 5 vuotta.

Samassa rytäkässä myös Opex ja Katko menettivät samassa rakennuksessa olleen Mannerheim-salinsa ja Index kävikin tiivisti neuvotteluja ystäväjärjestöjensä kanssa korvaavien tilojen hankinnasta. Yhdistykset

»

Päivystykset uudella Index-huoneistolla kerran kuussa. Ajat ilmoitetaan viikkotiedotteessa.

Kyllä kansa tietää

4

Puheenjohtajan tervehdys Hallituksen puheenjohtaja Janika Takatalo kertoo yhdistyksen kuulumisista.

ANNOIN PIKKUSORMEN – Index vei koko käden

M

occamaster porisee nurkassa ja kahvin tuoksu alkaa levitä huoneeseen. Kuuluu saksien rousketta ja paperien kahinaa, kun esityslistoja jaetaan pöydälle. Sihteerin tietokone alkaa hurista ja puheenjohtajan nuija nostetaan pöydälle. Vuoden ensimmäinen Indexin hallituksen kokous on juuri alkamassa ja tunnelma on odottavainen Indexin hallituksessa istuu 13 yhteiskunta- tai kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijaa, vähintään yksi kustakin ainejärjestöstä. Yhdistävänä tekijänä on halu vaikuttaa, halu valvoa opiskelijoiden etua ja halu tehdä opiskelijan arjesta parempi. Siksi tämä porukka kerääntyy kokouspöydän ääreen kerran viikossa ja käyttää muutenkin vapaa-aikaansa opiskelijatoimintaan.

Järjestötoiminnan on sanottu vievän hyvällä tavalla helposti koko käden, jos sille antaa pikkusormen.

Hain Indexin puheenjohtajaksi, koska tunsin että minulla voisi vielä olla sille jotain annettavaa. Tehokkaana ja järjestelmällisenä ihmisenä olen halunnut tuoda tätä samaa kulttuuria myös Indexin toimintaan. Jouduimme valitettavasti luopumaan tämän vuoden alussa Index-kartanosta, mutta jos jotain positiivista asiassa pitää nähdä, niin tulipahan käytyä kaikki vanhat tavarat läpi ja tehtyä suursiivous. Uudet tilat Publicumilla ovat nyt yhtä organisoidut kuin Indexin uusi hallitus.

”

Tänä vuonna viestinnässä tullaan panostamaan erityisesti siihen, että kopo-sektoria tuotaisiin jäsenistöä lähemmäksi.

Loppuvuodesta pidetyn jäsenistökyselyn tulokset on koottu yhteen, ja ne tullaan käymään huolellisesti läpi. Pääosin olitte arvioineet toimintamme laadukkaaksi ja monipuoliseksi, mutta saimme myös monia arvokkaita kehitysehdotuksia. Viime vuosi oli juhlan ja toiminnan täyteinen, jättäen ehkä varjoon taustalla tehdyn sinnikkään edunvalvontatyön. Tänä vuonna viestinnässä tullaan panostamaan erityisesti siihen, että kopo-sektoria tuotaisiin jäsenistöä lähemmäksi. Luvassa on myös pidetyimpiä tapahtumiamme ja ehkä jotain uusiakin perinteitä. Näen päiväunia siitä, että loppuvuodesta Pubin ja Edun käytävillä kulkee opiskelijoita Indexin keep-cup kädessä.

Takaisin tähän hetkeen. Näppäimistön vaimea naputus hiipuu, kun viimeisetkin kommentit on saatu pöytäkirjaan talteen. Nuija kopahtaa pöytään ja kokous on päättynyt. Joku murjaisee vitsin ja tuolien liikuttamisen ääni peittyy naurun alle. Minä tunnen hykerteleväni ilosta myös sisäisesti.

Tästä tulee hyvä vuosi.

5

Jäsenjärjestöt Indexin III hallitussitsit 31.1.2014

H

allituskausi 2014 pärähti käyntiin Index ry:n perinteisillä hallitussitseillä. Sitsit järjestettiin heti tammikuun päätteeksi ja monelle – P-klubia lukuun ottamatta – nämä sitsit olivatkin vuoden ensimmäiset.

Paikalle kutsuttiin kaikki Indexin jäsenjärjestöjen hallituslaiset. Perinteen ideana on tutustua muiden hallitusten jäseniin sekä antaa kiitosta tulevan vuoden panostuksesta koko uudelle hallituskaartille.

Sitsit tarjoavat myös innokkaimmille ideoitsijoille mahdollisuuden suunnitella yhteistyötä eri ainejärjestöjen kesken.

Sitsailimme 31.1.2014 Osakuntasalilla, josta juhlat jatkuivat Porttiin ja myöhemmin tunnelma nousi huippuunsa

P-klubin toimistolla. Paikalle pääsi noin 60 hallituksen jäsentä, johon mahtui hyvä edustus lähes kaikista ainejärjestöistä.

Ainoastaan Fobia pakkasi laukkunsa hyvissä ajoin ennen sitsejä ja vetäytyi mökkeilemään. Tapahtumien päällekkäisyys oli harmillista, mutta muistimme psykologeja illan aikana lämmöllä ja rakkaudella.

Sitsiporukka oli pukeutunut omien ainejärjestöjensä tunnusväreihin. Toiset loistivat kasvomaaleissaan ja räikeissä asusteissaan, kun taas toiset edustivat tyylikkäästi sävy sävyyn sointuvissa puvuissaan. Laulunjohtajina hyvää fiilistä ylläpiti Indexin puheenjohtaja Janika Takatalo sekä opintosihteeri Iiro Salomäki.

Sitsiruoka osoittautui yllättävän hyväksi, eikä janokaan päässyt kiusaamaan kesken juhlien. Myös laulukirjoja tietenkin kulutettiin rankoin ottein - nuotin vieressä oli kaikille tilaa!

Pirskeet olivat siis kaikesta juhlia edeltävästä panikoimisestamme huolimatta erittäin onnistuneet, eikä kadonneet pahvilautasetkaan onnistuneet pilaamaan muuten täydellistä iltaa! Tästä on hyvä jatkaa hallituskautta eteenpäin entistä paremmassa yhteishengessä.

Index ry:n ylpeät juhlavastaavat, Inkeri ja Laura H.

Jäsenjärjestöjen hallitukset 2014 Dialectica: Eeva Tolonen, pj Mikko Moilanen Eija Lindroos Minna Laukkanen Jonna Harju Juha Tuomola Eetu Niemi, Index Ville Kokko Matias Kuokkanen Fobia: Enni Eeronheimo, pj Tuuli Turunen Juulia Haajanen Eerika Johander Katri Blomqvist Emma Nevala Essi Grén Karoliina Piispanen Riikka Heikkilä Anna Nordberg Annemari Alila Johanna Härkönen Maija Virkkala Inari Harjuniemi, Index Katko: Milja Lappalainen, pj Meeri Sarkkinen Anniina Putkonen Tiia Ruohonen

6

Nina Lehti Roosa Karhu Piia Heikkilä Annika Oksanen, Index Emilia Lahtivuori Annina Lahdenperä Tanja Viherä Elena Zhbankova Kompleksi: Mari Haapanen, pj Jussi Majaniemi Anja Turpeinen Riina Ahrelma Elina Peltonen, Index Emmi Niittyvaara Ida Nyroos Elina Koivula Rebecca Svahn Saara Uljas Sanni Niemelä Riina Sivula Anna-Karoliina Kauranen Nora Ahlroos P-klubi: Jesse Fomin, pj Venla Ellilä Paul Hermansson Miikka Koski Karoliina Kariluoma Katariina Kulha Linda Parikka

Petra Arki Arttu Salonen Emma Hokkanen Johan Wahlsten Mirka Könnö Muut toimijat: Max Talvinko, Index Jeremias Kontio Henri Vanhanen Annemari Hannula Ella Keinänen PuTeX: Sanni Katunpää, pj Anniina Sulonen Emmi-Lotta Laine Meri Kraft Inkeri Laine, Index Anni Viitanen Milla-Riina Gronoff Sklubi: Sofia Lundberg, pj Tilla Suvitie Laura Rinnevuori Janna Oksanen Joel Haapamäki Ringa Sirppiniemi Vesa-Matti Paasivaara Venla Rousku Sanna Haarla Laura Heiskala, Index

Joni Jaakola Samuli Pitzen Tuukka Määttänen Varajäsenet: Essi Malinen Tiina Mikkonen Maaria Lilja Statistika: Oscar Lindberg, pj Aki Lindén Noora Kartiosuo Johanna Haapala, Index Joni Keto-Tokoi Jani Tolonen Antti Vähätalo T-Klubi: Reeta Juvonen, pj Kristian Nummelin Esa-Pekka Helin Julia Teräs Anni Larkela Eero Mäkynen Kaisa Pakarinen Julia Lappalainen Lauri Snellman Johannes Kolu Antti Hörkkö Lauri Vuori Maija Sappinen, Index Jussi-Pekka Rantanen

Kuvatus

Pub-Looks

Laulu naiselle Indexin hallitussitseillä.

Contemporary campus looks from the faculty of social sciences.

Arkistojen aarteita Palstalle kerätään lainauksia Indexin vanhoista julkaisuista.

Meri, 21 “I buy my clothes both from stores and thrift shops. My style is more casual than formal. Clothes should be comfortable, that is the most important quality.”

Julkaistu alun perin TS-Indexissä 1/1969.

7

Hallitus esittäytyy

VASTUUNKANTAJAT 2014 Perinteisesti Indexin uusi hallitus on vastannut sarjaan kysymyksiä, jotka kertovat kaiken olennaisen heidän sielunelämästään. Kannattaa tutustua!

1. Nimi, pääaine, ikä, kotipaikkakunta 2. Mitkä asiat innostavat ja innoittavat sinua?

3. Mikä on ollut käänteentekevin päätös tämän hetkisen elämäsi kannalta?

4. Miten suhtaudut epäonnistumisiin ja vastoinkäymisiin?

5. Minkä asian toisit lapsuudestasi nykypäivään?

6. Mikä on parasta elämässä?

puheenjohtaja

sihteeri

taloudenhoitaja

ulkosuhdevastaava 1. Janika Takatalo, melkein 22, Salo 2. Vilpitön kyky iloita, esim. lapsella tai eläimellä. Aito hyvyys ilman takaajatuksia.

3. Uudenvuodenlupaukseni pitää parempaa huolta itsestä ja ympäristöstä: koitan ottaa rennommin ja aloin mm. kasvissyöjäksi 4. Olen ollut aina aika huono siinä, nykyään ehkä osaan olla jo vähän armollisempi itselle.

5. Kyvyn heittäytyä kirjojen maailmaan.

Harvoin enää saa sellaista lukukokemusta, että ihan täysin voisi jäädä kuplan sisälle ja unohtaa hetkeksi ulkomaailman.

6. To Love and Be Loved

1. Nina Lehti, yleinen kasvatustiede, 25, Turku

1. Laura Näykki, Valtio-oppi, 22 vee, Turku, kotoisin Porvoosta

2. Innostun helposti monista asioista, ja sitten myös helposti unohdan ne, kun seuraava asia innoittaa minua. Tällä hetkellä on innostunut eettisestä kuluttamisesta ja toisaalta anti-kuluttamisesta.

2. Haaveilu, tulevaisuudensuunnitelmat sekä ihanat ihmiset!

3. Päätös rakastaa ja päätös jatkaa opiskeluja.

4. Vastoinkäymiset sisuunnuttavat.

Epäonnistuminen nostattaa tahdonvoimaa ja halua onnistua seuraavalla kerralla.

4. Totean olevani huono ja viillän ranteeni auki. No ehkä en kuitenkaan, varmaankin riippuisi ihan epäonnistumisen laadusta ja määrästä. Yleensä asioihin auttaa aika.

5. Lastenohjelmat, Muumit, Disneypiirretyt, jotka on oikeasti piirretty eikä animoitu, TaoTao, Peukaloisen retket...

6. Läheisimmät ihmissuhteet ja kotini.

Kotikaupunkini.

8

3. Se, kun päätin hakea Turkuun opiskelemaan.

5. Loputtoman pitkät kesälomat mökkeillen 6. Elämä itsessään, erityisesti matkustelu

100 %

90Miesten %

osuus Indexin hallituksissa 2000-2013

80 % 70 %

2009

60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 %

2000

2005

0%

varain h vastaa ankintavat

juhlavastaavat

tiedottaja

vuosijuhlavastaava

1. Inkeri Laine, logopedia, 19, Valkeala

1. Laura Heiskala, sosiologia, 21, Salo

2. Tanssi, musiikki, omat tavoitteet ja niissä edistyminen. Innostun myös helposti kokeilemaan uusia asioita pelkästään siks että joku yllyttää!

2. Ihmiset, joilla on ajatuksia sekä päämääriä ja ovat itse niistä innoissaan! Ja ihmiset, joilla ei ole päämääriä ja ovat silti elämästä innoissaan!

3. Turkuun muuttaminen viime syksynä oli aika iso käänne, koska olin asunu sitä ennen koko ikäni Valkealassa.

3. En päässyt yläasteella oopperan balettikouluun.ei ollu kyllä mun päätös.......

4. ”Did you just fall?” ”No, I attacked the floor.” ”Backwards?” ”I’m freaking talented!” …eli kaiken voi kääntää positiiviseksi, jos oikein kovasti yrittää! Joskus tosin ärsyynnyn itekin omaan ällöpositiivisuuteeni ja mökötän mieluummin.

5. Ehottomasti sen, että näkisin mun maailman ihanimpia siskoja joka päivä.

6. Uusista asioista innostuminen, taidoissa kehittyminen, hillitön nauraminen ja aidot, iloiset ihmiset.

4. Kaikkien hyvien quotejen avulla 5. Oispa hauskaa asua vielä ihanien sisarusten kanssa kotona muutenkin kuin jouluisin!

6. En tiedä vielä. Tähän mennessä kaikki on ollut hyvää

nettivastaava 1. Johanna Haapala, tilastotiede, 23, Turku 2. Onnistumisen tunne sekä läheisten tuki ja kannustus 3. Päätös vaihtaa pääaine sosiologiasta tilastotieteeseen 4. Ensin harmittaa,, mutta sitten yritän korjata asian paremmaksi. Jos en voi tehdä vastoinkäymisille mitään, niin turha sitä on silloin jäädä murehtimaan; täytyy vain oppia elämään niiden kanssa.

5. Huolettomat ajat 6. Kesäinen luonto ja rento yhdessäolo ystävien kanssa.

168,4 km = Ulkopaikkakunnilta tulevien hallituslaisten keskimääräinen kotimatka

9

2014 hallituksen ikäjakauma, todellinen

2014 hallituksen ikäjakauma, akateeminen

5

1

3

3 2

11

4

4

1.vuoden vuosikurssi 1. vuoden 1.

2

2

2. vuoden 2.vuoden vuosikurssi 2.

7

3. vuoden 3.vuoden vuosikurssi 3.

1

1

1

4. vuoden 4.vuoden vuosikurssi 44 4.

0 19

20

21

22

23

24

25

kulttuurivastaavat

tilavastaava

ekskursiovastaavat

lippu-upseeri

1. Elina Peltonen, sosiaalityö, 19, Teuva

1. Eetu Niemi, Filosofia, 23, Turku

2. Musiikki, läheiset ihmiset, ainutlaatuiset tilanteet

2. Usein jotkut laulujen sanat tai muut osuvat fraasit pistävät ajatukset laukkamaan. Innostun ymmärtäessäni että hei, tässähän ollaan nyt jännän äärellä.

Muiden innostus myös tarttuu todella herkästi. Ainiin ja jalkapallo innostelee.

3. Muutto yksin toiselle paikkakunnalle ja yliopisto-opiskelujen aloittaminen 4. Klisee, mutta totta: “Mikä ei tapa, vahvistaa.”

5. Limsakorit, joissa pullot olivat lasisia!

6. Pienet, arkiset asiat

3. Aika tylsä vastaus, mutta tämänhetkisen elämän kannalta käänteentekevin on varmaan ollut päätös päästä yliopistoon.

4. Epäonnistumiset kuitenkin edellyttävät yrittämistä, joten mennään nyt tällä fraasilla, että “you miss all the shots you don’t take”. Epävarmuus on rehellisen ihmisen alituinen kumppani ja sen kanssa täytyy tulla toimeen. Eteenpäin vaan, pois pimeän pelko!

5. Loputtoman pitkiltä tuntuneet kesälomat, jolloin ainut huoli oli kotiintuloajassa pysyminen.

6. Jaetut ilot, toveruuden tunne, hyvä ruoka, spektaakkelit ja seikkailut. Ja tietysti filosofia.

10

vastaava

tuutorointi

1. Inari (Anna Helena) Harjuniemi, Psykologia, 20v, Helsingistä 2. Luonnollisesti psykologia, varsinkin kaikki aivoihin liittyvä on lähellä sydäntä, Psykologia on se aihe voisin pitää tuntien monologin silmät kiiluen.

Toinen aina sydäntä lähällä ollut asia on kaiken maailman eläimet ja mönkijät.

Etenkin kotilot.

3. Valita lukiossa neuropsykologian kurssi. Kiitos kuuluu lähinnä hyvälle opettajalle, koska mielestäni edelliset psykologian kurssit olivat olleet kuolettavan tylsiä.

4. Ylös maasta ja yritetään uudelleen.

5. Sen että on aikaa myörytä pusikossa, eikä tarvitse stressata. Myös perheen yhteiset lounaat ja lukuhetket. Mumminkin jos tänne vielä saisi, olisi paljon asiaa, jota en ehtinyt kertoa ennen kuin aika hänestä jätti.

6. Elämä itsessään on parasta, kaikkine myötä- ja vastoinkäymisineen :)

opintosihteeri

2. koulutuspoliittinen vastaava

alumni-, työelämä-, SYY-Turku -vastaava

kv-vastaava

( international affairs ) 1. Annika Oksanen, yleinen kasvatustiede, 21 v., Huittinen 2. ystävät, juokseminen, maailman näkeminen ja kokeminen, kielet, musiikki...

3. Varmaankin päätös hakea Turkuun opiskelemaan.

4. Yritän oppia niistä ja nähdä kaikissa asioissa niiden monet puolet.

5. Huolettomuuden.

6. Elämä itsessään ja ihmiset ympärilläni.

1. Iiro Salomäki, Sosiologia, 23, Lapua 2. Prosessifilosofia ja ihmiskunnan käsittämätön monimuotoisuus

1. Max Talvinko, valtio-oppi, 23-vuotias, Kirkkonummi.

2. Leppoisa opiskelu.

3. Sosiologian hakeminen pääsykokeessa.

3. Liian monia ja liian vähän tilaa. Jatketaan myöhemmin.

4. Haudanvakavasti, minkä jälkeen pyrin oppimaan ja pääsemän yli niistä.

4. Ottamalla rennosti, mutta itseään kehittäen.

5. Kotipihan vieressä kesän lopulla tuulessa aaltoilevan viljapellon. Ja Prätkähiiret.

5. Totaalinen huolettomuus.

6. Rutiinit ja arjen rakkaus.

6. Laulaminen.

varapuheenjohtaja ympäristö-, hyvinvointivastaava

1. Maija Sappinen, 22, taloustiede, Espoo 2. Tällä hetkellä mua innostaa olympialaiset. On niin siistii kattoo kaikkii outojakin lajeja, jotkut niistä on ihan hulluja. Mut parasta on nähdä kun urheiljat ylittää itsensä. Siitä saa virtaa omaankin elämään. Sit mua innostaa kaikki ainejärjestöjutut. Tykkään tehä yhessä asioita ja tutustuu uusiin ihmisiin.

3. Varmaankin Turkuun opiskelemaan pääseminen oli käänteentekevin päätös mun tämän hetkisen elämäni kannalta.

Silloin muutin tänne ja itsenäistyin tosi nopeesti. Opiskelu täällä on sen jälkeen määrittänyt aika selkeesti mun elämää.

ihan stressittömyyden, joka silloin vallitsi elämässä kun ei tarvinnut huolehtia mistään. Myös ne ihanat köyhät ritarit, joita iskä viel joskus sillon teki, mut ei oo tehny enää pitkään aikaan. Ne oli tosi hyviä! :)

4. Yritän suhtautuu epäonnistumisiin sillein et ne opettais aina jotain, ettei saa jäädä siihen huonoon oloon rypemään vaan yrittää aina mennä eteenpäin elämässä. Mut en kyllä tiedä onnistuuks tää kovin usein, välillä masistelen ihan liikaa.

6. Parasta elämässä on ihanat hetket ystävien seurassa. Sellaiset hetket kun ehtii jutella rauhassa, nauttia elämästä ja hyvästä ruoasta. Toinen ihan tosi paras juttu on stressittömät hetket omassa kodissa ihan yksin. Sillon kun saa vaan olla.

5. Hmmmmm... tää on vaikea. Ehkä toisin lapsuudestani nykypäivään sen

11

Opintosihteerin palsta Indexin opintosihteeri Iiro Salomäki kertoo koulutuspoliittisen sektorin kuulumisista.

Alkuvuoden koulutuspolitiikkaa päivä päivältä

U

usi vuosi tulee usein koettua rajapintana elämän välivaiheiden keskellä, mikä pelottaa ja innostaa samanaikaisesti. Aloitin vuodenalussa uutena opintosihteerinä Indexin hallituksessa.

Ensimmäisiin kahteen kuukauteen on liittynyt hirvittävän paljon oppimista, uusien hienojen ihmisten tapaamista ja paljon sähköpostiliikennettä TYYn kopotoimijoiden ja opintohallinnon kanssa.

Opintosihteerin toimenkuva ei ollut itsellenikään täysin selvä aloittassani hommaa ja Indexin jäsenkyselyssä tuli ilmi, ettei jäsenistöllä ole myöskään selvyyttä Indexin edunvalvonnallisesta toiminnasta, joten päätin kirjoittaa tiivistetyn päiväkirjan ensimmäisten kuukausien toiminnasta.

3.-12.1. Kova innostus päällä. Pitäisi tietää kaikesta. Tulee luettua johtokunnan kokousten pöytäkirjat viimeisen vuoden ajalta ja kollattua facebookin Index-kopo -ryhmän viestit läpi. Edeltävän opintosihteerin testamentti ja Indexin toimintasuunnitelman koulutuspoliittinen osio ovat kovassa kulutuksessa.

17.1. Indexin hallituksen 1. kokous. Hallitus järjestäytyy ja saan työparikseni Annika Oksasen.

20.-24.1. Opintosuunnitelmatyön selvittelemistä, tiedekunnan kopojen yhteystietojen metsästämistä ja koulutuspoliitisen toimikunnan 1. kokouksen järjestämistä.

12

27.1. Halloped-koordinaattoreiden 1. kokous. Tapaan muiden tiedekuntien halloped-koordinaattorit ja TYYn kopovastaavan ja -sihteerin. Jokainen kertoo tiedekuntansa keskeiset koulutuspoliittiset asiat ja sen jälkeen keskustellaan vapaamuotoisesti opintosuunnitelmatyöstä.

30.1. Koulutuspoliittisen toimikunnan 1. kokous. Kaamea niskahiki. Mitäköhän tästä tulee. Kokous menee oikein hyvin. Keskustelemme opintosuunnitelmista, sähköisestä tenttimisestä, harjoittelukäytänteistä ja tietojenkäsittelykurssin tarpeesta. Saatiin myös hyvä idea kerätä kurssipalautetta tiedekunnan yhteisistä opinnoista.

4.2. Virallinen tapaaminen yhteiskuntieteellisen tiedekunnan opintopäällikön, Hanna Erolan, kanssa Annikan ja Indexin puheenjohtaja Janikan voimin. Keskustellaan kopotoimikunnassa käsitellyistä asioista.

Varsinkin sähköisen tenttimisen tärkeydestä päästään nopeasti yhteisymmärrykseen.

Kertakaikkiaan mukava tapaaminen!

5.2.-10.2. Valmistellaan kannanottoa tietojenkäsittelykurssin puolesta. Vilkasta keskustelua Index-kopo -ryhmässä. Lopuksi lähetän kannaripohjan jäsenjärjestöjen hallituksille lausuntokierrokselle.

11.-18.2. Vastaanotan jäsenjärjestöjen näkemyksiä kannanottoon, selvittelen taloussosiologian laitoksen suunnitelmia tuleviksi aineopinnoiksi VTK-tutkintoon ja selvittelen pyynnöstä mahdollisuutta keskitettyyn ratkaisuun sähköisten tenttien tenttipalautteen keräämistä varten.

Tiedekunta tutuksi

Teksti & kuva: Anne Härkälä

Juttusarjassa haastatellaan tiedekunnissa työskenteleviä henkilöitä.

K anslian uudet tuulet Hanna Erola on toiminut yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opintopäällikkönä vuoden 2014 alusta lähtien. Indeksi selvitti, millainen nainen linjaa tiedekunnan opinnoista seuraavien vuosien ajan.

H

anna Erola kävi lapsena koulua hienossa, vanhassa kivitalossa, jonka iso ja valoisa kanslia oli hänen mielestään maailman hienoin paikka. Tuore yliopistomme yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opintopäällikkö pääsi siis hyvin lähelle lapsuutensa haaveammattia. Opintopäällikön työ vie Erolan lähelle tavallista riviopiskelijaa ja tiedekuntahallinnon ydintä, jolloin hän kokee olevansa oikeassa paikassa odottaen työn tarjoamia uusia haasteita samalla vankkaan osaamiseensa luottaen. Erola valikoitui useiden kymmenien muiden hakijoiden joukosta työhön, jossa pääsee olemaan avainasemassa yhteiskuntatieteilijän opinurapolulla.

O

mista opiskeluajoistaan Erolalla on hyviä muistoja. Tiedekunnan opintotarjonta vastasi odotuksia, ystäväpiiriä kertyi ja opiskelijatapahtumissa tuli käytyä.

— Lukusaleissa viihdyin todella vähän. Olen yöeläjä siinä mielessä, että luin öisin kotona.

Nykyisille opiskelijoille hän toivottaa terveisiksi, että opintoihin tulee suhtautua sopivalla vakavuudella, mutta ei kuitenkaan liiallisissa määrin.

Parikymppinen ei vielä tiedä, eikä hänen tarvitsekaan tietää mitä hänestä tulee ”isona”. Harhaaskeleet ovat sallittuja, ja joitakin kursseja on hyvä käydä puhtaasta kiinnostuksesta huolimatta niiden sopivuudesta opintokokonaisuuteen.

T

oimittaja ei malttanut olla kysymättä vasta virkaansa astuneelta opintopäälliköltä tuntemuksia yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tapahtuvista hakukohde- ja perusopintouudistuksista.

Erola suhtautuu uudistuksiin pääasiassa positiivisin mielin. Muutos osittain pakottaakin oppiaineita yhteistyöhön, mutta hän näkee siinä myös järkeviä synergiaetuja. Nähtäväksi tosin jää, mitkä ovat sen konkreettiset seuraukset, joten niiden perusteella jo ensimmäisen talven kuluttua pystytään tekemään johtopäätöksiä tulevasta.

Erityisesti perusopintouudistus ei vaikuta pelkästään tuleviin opiskelijoihin, vaan myös nykyisiin sivuaineopiskelijoihin, joiden keskeneräisistä perusopinnoista pyritään pitämään huolta erityissuunnitelmin. Muutokset siis vaikuttavat yllättäviinkin asianhaaroihin, ja Erola painottaa niiden ennakoimisen ja varautumisen olevan tärkeää.

T

urkulaisuus ei ole Erolalle synnynnäistä, mutta itse turkulaistuminen on tapahtunut paitsi opintojen ja töiden, ja myös perheen myötä.

Parasta Turussa on sen sopiva koko, ja sen mukana jouheva liikkuminen.

— En ole koskaan asunut niin kaukana torista ja keskustasta kuin asuessani nyt Martissa. Olen kyllä kaupunki-ihminen, mutta nautin siitä, että pääsee kävelemään ja pyöräilemään.

Vapaa-aikansa Erola mieluusti käyttääkin lenkkeillen ja lastensa kanssa ulkoillen.

Trivia Syntynyt Helsingissä, mutta päätynyt Turkuun Lahden kautta Opiskellut Turun yliopistossa sosiaalipolitiikka pääaineenaan Syö Macciavellissä useammin kotiruokalinjastolta, kuin Delistä.

Ei vedä tiukkaa linjaa kasvisruuan ja liharuuan välille.

Kuten muut mediaanisuomalaiset, luki lapsena paljon Aku Ankkaa, ja suosikkikuvittajansa on tietysti Carl Barks.

Rahoista tai kolmipyörästä hän valitsisi mieluummin kolmipyörän.

13

Teksti: Marii Koikson

Feature: I/O:n tekemisen A/O

Kuvat: Pyry Kantanen

Keväällä esitettävän speksin tekemiseen on osallistunut mittava porukka, johon lukeutuvat muun muassa tuotantotiimi, näyttelijät, tanssijat ja bändi. Esittelemme osan heistä tässä lehdessä.

I/O-SPEKSI PALAA LAVOILLE ENTISTÄ

MUSIKAALISEMPANA 14

15

Speksin tuottaja Sohvi Rissanen ja ohjaaja Jenni Korpela.

“Speksi vie paljon aikaa, mutta on samalla todella palkitsevaa.”

Näytökset Turun ylioppilasteatterilla: Ensi-ilta torstaina 27.3. - klo 19 Lauantai 29.3. - klo 19 Sunnuntai 30.3. - klo 19 Tiistai 1.4. - klo 19 Torstai 3.4. - klo 19 Lauantai 5.4. - klo 19 Sunnuntai 6.4. - klo 14 Tiistai 8.4. - klo 19 Torstai 10.4. - klo 19 Perjantai 11.4. - klo 19 Näytökset Gloriassa, Helsingissä: Keskiviikkona 16.4. - klo 19 Lipunmyynti I/O-speksin nettisivuilla www.iospeksi.fi Lippujen hinnat: Opiskelijat 12 € / muut 15 € Helsingissä 10 € / 13 €

16

I/O

-speksi tekee paluuta Turun ylioppilasteatteriin. Vuoden 2014 speksi on sekoitus musikaalia, romantiikkaa ja seikkailua. Speksissä tapahtuu eräänlainen murha, jota Turun yliopiston opiskelijat ajautuvat selvittämään. Opiskelija Marjatta ja tonttu Sakke rakastuvat toisiinsa, mutta kestääkö heidän rakkautensa? Entä rakennetaanko Turkuun toriparkki ja ovatko sen seuraukset tuhoisia? Pääosissa nähdään Maron Lahdenperä ja Mari Laine. Teatteri-ilmaisun ohjaajaksi opiskelevalle Jenni Korpelalle speksi on ensimmäinen ohjaus ja monelle näyttelijälle ensimmäinen teatterikokemus. Toki mukana on myös ennestään teatteria harrastaneita ja viime vuoden speksissä mukana olleita. ”Kaikki halukkaat ovat päässeet mukaan speksiin emmekä ole järjestäneet erillisiä pääsykokeita. Ryhmässä kaikki ovat motivoituneita ja sitoutuneita, täällä on hyvä ilmapiiri ja treeneissä on todella hauskaa.

Tämä kaikki näkyy myös lavalla”, kertoo Jenni. ”Tämä speksi on edellistä speksiä hieman musikaalimaisempi ja musiikkiosuudet vievät tarinaa aina eteenpäin. Kaikki haluk-

kaat ovat päässeet tanssimaan ja laulamaan.

On tärkeää, että ryhmässä on salliva ilmapiiri eikä tarkoitus ole suinkaan luoda paineita kenellekään”, Jenni muistuttaa. ”Speksi vie luonnollisesti paljon aikaa ja siinä on paljon tekemistä, mutta samalla se on todella palkitsevaa. Lavalla oppii esiintymisrohkeutta ja itsevarmuutta. Speksistä löytää varmasti uusia ystäviä ja siinä työskennellään paljon ryhmissä. Näyttelijät ovat kehittyneet mielettömästi ja moni innostuu jatkamaan teatteria.”

Tuottaja Sohvi Rissanen kannustaa tulemaan rohkeasti mukaan seuraavaan speksiin. ”Ensi vuonna kaikki ehdottomasti mukaan. Uusien näyttelijöiden rekrytointi alkaa syksyllä. Tämä on erittäin antoisa kokemus eikä kaikkien tarvitse välttämättä näytellä, vaan meillä on paljon muutakin tekemistä, kuten esimerkiksi markkinoinnin tehtäviä, virkistystoimintaa, maskeerausta ja puvustusta. Aikaisempi kokemus ei ole välttämätöntä missään tehtävässä. Meihin voi ottaa rohkeasti yhteyttä ja seuraavasta speksistä tulee tietoa I/O-speksin nettisivuille ja sähköpostiin.”

“Speksi on tekijöilleen ainutlaatuinen kokemus, ja itselleni se tulee joskus olemaan yksi parhaista opiskeluaikojen muistoista.”

Näyttelijä Inka Söderström on mukana toista vuotta I/O-speksissä ja hänelle on kertynyt aikaisempaa kokemusta harrastajateatterista, ilmaisutaitolukion näytelmistä sekä yhdestä ylioppilasteatterin produktiosta. ”On hienoa olla mukana huolella toteutetussa spektaakkelissa. Speksiprojekti on ollut paljon muutakin kuin pelkän esityksen harjoittelemista, koska syksystä alkaen olemme tutustuneet toisiimme ja itseemme, harjoitelleet improvisaatiota, koetelleet omia rajojamme ja oppineet teatterin tekemisestä ylipäänsä”, kertoo Inka.

Näyttelijä Lyydia Mäkinen oli myös mukana viime vuoden speksissä. ”Tänä vuonna I/O-speksi tarjoaa katsojilleen koettavaksi humoristisen murhamysteerin ja speksi on vähintään yhtä hauskaa katsottavaa kuin viimevuotinenkin! Speksissä on ollut hienoa päästä kokeilemaan omia rajojaan. Parasta on ennen kaikkea ihanat ihmiset, joiden kanssa on helppo heittäytyä uusiin haasteisiin. Speksi tarjoaa kaikille erilaisia mahdollisuuksia olla mukana, vaikkei esimerkiksi olisi innostunut esiintymään. Speksi on tekijöilleen ainutlaatuinen kokemus, ja itselleni se tulee joskus olemaan yksi parhaista opiskeluaikojen muistoista.”

Haluatko mukaan seuraavaan Speksiin? Ole rohkeasti yhteydessä osoitteeseen tuotantotiimi@iospeksi.fi.

17

“Tänä vuonna erilaiset tyylit ovat todella hyvin edustettuina.”

- Eeva-Leena Keskinen

Teksti & kuvat: Pyry Kantanen

MONIPUOLISUUDEN RUNSAUDENPULA

Speksin tanssivastaava miten speksissä hyvin Speksin tanssitaiteelliselle puolelle on omistautunut tänä vuonna 13 opiskelijaa, joiden taustat ovat hyvin monipuoliset.

– Viime vuonna monella oli jazz- tai nykybalettitausta, mikä on varmaankin se kaikista tavanomaisin kombinaatio. Tänä vuonna eri tanssityylit ovat erittäin hyvin edustettuina. Tätä monipuolisuutta on hyödynnetty delegoimalla joidenkin koreografioiden suunnittelua muillekin. Esimerkiksi Joonas tekee voguing-koreografian ja Roosa tekee hip hop -koreografian, sillä itse en osaisi!

Inspiraatiota koreografioihin haetaan biiseistä ja myös kohtauksesta, joten luovuutta pääsee hyödyntämään.

– Speksin on tarkoitus kuitenkin olla enemmän viihdyttävä

18

ja esillä

pääkoreografi Eeva-Leena olevat tanssiesitykset saavat

kuin taiteellinen tanssiesitys, Eevis muistuttaa ja avaa työnjakoa ohjauksen kanssa: – Jennin kanssa keskustelemme millainen koreografia sopisi mihinkin kohtaan ja hänen sanansa on tietysti viime kädessä laki, mutta hän on antanut meille hyvin vapaat kädet toteuttaa itseämme.

Kaikki speksin kappaleet eivät vaadi koreografiaa, mutta tanssiryhmä on siitä huolimatta saanut tehdä niin paljon kuin on ehtinyt.

– Ainakin itselläni menee tietysti paljon aikaa, kun suunnittelen koreografioita myös harjoitusten lomassa, mutta se ei tunnu missään sillä tämä on hyvin hauskaa! Osa tanssijoista on mukana ainoastaan muutamassa koreografiassa ja heidän ei tietenkään tarvitse käydä silloin kaikissa harjoituksissa.

"Eevis" Keskinen muotonsa vuoden

Monet tanssijat ovat opiskelijaelämässäkin hyvin aktiivista porukkaa, joten speksiin osallistuminen ei todellakaan poissulje muita harrastuksia.

kertoo, kuluessa.

– Olen itsekin ollut kerran poissa harjoituksista, Goomin takia, Eevis paljastaa.

“Speksi on kivaa.”

- Orkesterinjohtajan loppukaneetti

BÄNDI IMPROVISOI, SOI, SOI Tänä vuonna speksin äänimaailma ja kappaleiden esittäminen on 6 henkisen speksinbändin vastuulla. Orkesterinjohtajana toimiva viime vuodenkin konkari, Santeri Heinonen, vastasi Indeksi-lehden kysymyksiin.

Improvisoitu livemusiikki on olennainen osa speksikokemusta. Tänäkin vuonna musikaalisista yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteiden opiskelijoista on koottu soiva kokoonpano.

– Viime vuodesta poiketen tänä vuonna bändissä ei ole erillisiä taustalaulajia, vaan näyttelijät laulavat kaikki biisit, Santeri avaa edellisvuodesta poikkeavaa työnjakoa.

Santerilla on taustalla pianonsoittoa 8-vuotiaasta lähtien, mutta speksibändissä soittaminen on silti aivan erilaista muihin projekteihin ja kokoonpanoihin verrattuna.

– Ei riitä, että opetellaan soittamaan biisi, vaan esiintymisiin liittyy aina improelementti. Speksibändi tukee kohtauksia musiikillisesti, esimerkiksi sotilaallisessa

kohtauksessa taustalla voisi soida Star Warsista tuttu Imperial March. Kaikki musiikki soitetaan livenä.

Pop-jazzin ja klassisen musiikin vastakkainasetteluun kasvaneena toimittaja koki välttämättömäksi kysyä projektin taiteellisesta vaativuudesta.

muiden osa-alueiden kanssa ja hienolta kuulostavasta tittelistä huolimatta Santeri pitää itseään mieluiten yhtenä bändin rivijäsenenä.

Harjoittelutahti on ollut syksystä lähtien 1-2 kertaa viikossa ja ensi-illan lähestyessä tahti kiristyy entisestään 2-3

harjoituskertaan viikossa.

Ensimakua soitannosta saatiin speksin promobileissä Club Marilynissa 26.2., jossa bändi esitti speksibiisejä niiden alkuperäisillä sanoituksilla.

Teknisistä alkuvaikeuksista huolimatta meininki vakuutti ja jäämme innolla odottamaan näytöksiä.

– Speksibändihän on taiteellisesti äärimmäisen kunnianhimoinen projekti, Santeri naurahtaa ja jatkaa: – Biisivalinnat tehdään aina kunkin kohtauksen tunnelman mukaan. Bändin soittaman musiikin genre on hyvin laidasta laitaan, mutta olemme valinneet kappaleita, jotka ovat yleisölle ennestään helposti tunnistettavia.

Orkesterinjohtajan toimenkuvan tärkein tehtävä on käytännössä yhteistyön koordinointi

19

In Memoriam

Teksti: Vihainen nuori mies

Palstalla muistellaan keskuudestamme poistuneita merkkihenkilöitä ja heidän saavutuksiaan.

R u o s t u n u t r a u t a r o u va Margaret Thatcher (1925 – 2013) oli IsonBritannian pääministeri ja Konservatiivipuolueen johtaja vuodesta 1979 vuoteen 1990 sekä Pyhän Ronaldin virallinen BFF, kunnes molemmat korvattiin hännystelijöidensä toimesta. Thatcher, tai tuttavallisemmin Maggie, menehtyi viime vuonna halvaukseen. Kuolemansa seurauksena hänen kerran johtamansa maan kaduilla pidettiin juhlia, joiden vertaisia ei oltu nähty sitten kaivostyöläisten lakon vuosina 1984 – 1985.

Thatcher on melko kiistanalainen hahmo brittien historiassa. Hänen harjoittamaansa monetarismia on kehuttu siitä, että se onnistui menestyksekkäästi pitämään brittien talouden kilpailukykyisenä. ”Pitämään kilpailukykyisenä” on konservatiivia ja tarkoittaa ”Tuhoamaan työläisväestön oikeudet ja raunioittamaan teollisuuden”.

Toisaalta hän on myös jokseenkin halveksittu hahmo, koska hän tuhosi kokonaisen sukupolven uskon, siihen että heitä voitai-

siin ikinä arvostaa yhteiskunnassa heidän ansaitsemallaan tapaa.

Thatcherin voittokulkua voidaan selittää monin tavoin. Tai no, kolmella tapaa.

Nämä kolme tapaa ovat varsin suuressa yhteydessä toisiinsa, valitettavan suuressa.

Ensinnäkin Thatcherin suuriin vaalivoittoihin sisältyy kykenemättömyys kertaakaan olla saamatta yli puolia annetuista äänistä, mutta vaalitapa mahdollisti Thatcherin maineen suurena kansansuosikkina.

Jopa hänen oletettavasti suurin voittonsa, vuoden 1983 parlamenttivaalit johtuivat suurimman oppositiopuolueen äänisaaliin pienenemisestä. Kenen muun äänisaalis oli pienempi kuin edellisissä vaaleissa? Aivan, Konservatiivien. Vain kaksipuoluejärjestelmässä. Argumentti toki on heiveröinen syystä, että esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeen yksikään puolue ei ole saanut yli puolta äänistä. Ei yksikään.

Toisekseen, Konservatiivien merkittävin haastaja oli niin hukassa itsensä

Pinochetin Chile: 11.9.1973-11.3.1990: 10 000 - 30 000 uhria

20

Falklandin sota: 5.4.-14.7.1982: 907 kuollutta

Margaret Hilda Thatcher o.s. Roberts s. 13.10.1925, k. 8.4.2013 Kemisti, lakimies Oxfordin yliopisto Parlamentin jäsen 8.10.1959 - 9.4.1992 Pääministeri 4.5.1979 - 28.10.1990 kanssa, että jopa Wikipediasta löytyy kyseisen puolueen historian otsikoksi Thatcherin valtakaudelle ”The Wilderness Years”. Vapaasti suomennetuna se tarkoittaa ”Eivät kyenneet löytämään omaa ahteriaan edes peilin ja ahterien löytämiseen erikoistuneen konsultin avulla.” Thatcherin menestys oli siis hieman kuin hän olisi juossut kilpajuoksussa koomassa makaavaa potilasta vastaan; hän toki voitti, mutta haasteesta ei oikein voi puhua. Oppositiovuosinaan Labour toki tuotti kaksi erityisen hyvää poliitikkoa, mutta heistä tuonnempana.

Kolmannekseen, Thatcher voitti yhden sodan, jee! Tosiaan, kun sota alkoi, kukaan ei tiennyt miksi tai missä taistelut tulevat tapahtumaan. Eikä varmasti suurin osa briteistä osaisi vieläkään laittaa Falklandin saaria kartalle. Ei sitä, että siellä paljoa löydettävää on.

Muutama saaripahanen ja lampaita.

Kyseinen sota on niin kiistelty, että jopa hyökkäyskannalla olleen sotalaivan upottaminen on poikinut suuria keskusteluja. He siis olivat sodassa ja väkivallan käyttäminen vihollisen taistelukykyistä ja -haluista risteilijää vastaan kyseisessä sodassa on koettu kiisteltäväksi asiaksi. Woa, Grenadan invaasio kalpenee typeryydessään tälle.

Kuten tekstistä huomaa, kirjoittaja ei ole Thatcherin tai konservatiivipuolueen suurin fani. Itseasiassa ”Tory scum” on yksi osuvimpia fraaseja mielestäni kuvaamaan kyseistä puoluetta. Ja IsonBritannian nykyistä pääministeriä kutsun tuttavallisesti nelikirjaimisella sanalla, joka alkaa c:llä ja päättyy t:hen.

Mutta ongelma on juuri Thatcherissa: hän onnistui inspiroimaan kokonaisen sukupolven konservatiiveja, joille ihmisten itsenäisen pärjäämisen tuke-

Apartheid

minen ja järkevä talouspolitiikka tarkoittavat tukiverkoston, koulutuksen ja terveydenhuollon rajua leikkaamista ja keskiluokan kuristamista hengiltä niinkin hienoilla asioilla, kuten makuuhuonevero. Pieni vinkki tähän liittyen: mikäli huoneessa ei ole ovea, se ei ole huone.

Joten kaiken kaikkiaan: Thatcher tuki välillisesti apartheidia Etelä-Afrikassa vesittämällä johdonmukaisesti maata painostavan kansainvälisen kauppasaarron, halveksui naisten oikeuksia, piti ideologiaa tärkeämpänä kuin järkevää politiikkaa ja muita hienoja asioita.

Näiden hienojen piirteiden ansiosta häntä pidetään yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä politiikoista. Ei. EI! Kun Thatcher aikanaan julisti ”The lady’s not for turning!” hän sementoi poliittisen imagonsa johtajana, joka ei anna haitallisten asioiden kääntää hänen suuntaansa. Haitallisiksi asioiksi luetaan terve järki tai hallitsevansa valtion huononeva tila. Mutta seuraavaksi voimme odottaa hänen pyörivän edes hieman ensi vuonna, kun hänen puolueensa ja sen johtavat idiootit potkitaan ulos hallituksesta, pitkäksi aikaa.

Yhden asian voin laskea hänen edukseen: New Labour.

21

Kulttuuria meidän aikanamme

Teksti: Janne Salakka / Korkkivika ry

Hyvää yleissivistystä ei saavuta enää pelkästään teattereissa ja taidemuseoissa vierailemalla. Rikastuta elämääsi ja kokeile näitä.

Kuva: Alko Oy

Viiniarviossa

Leyda Sauvignon Gris Viinitarha: Kadun Vineyard 2011

Hinta: 11,97 € (0,75 l)

Viinimaa ja -alue: DO Leyda Valley, San Antonio, Chile

Alkoholi: 14,5 % Arvio: 3/5

Rypäle: Sauvignon Gris (100 %)

S

auvignon Gris on supersuositun Sauvignon Blanc -rypäleen harvinainen sukulainen.

Gris’ssä on serkkuaan enemmän sokeria, mikä luo runsautta viiniin. Vaikka Gris’tä sekoitetaan usein muiden rypäleiden kanssa, on chileläinen Leyda ehta lajikeviini. Leydan laakso on uusi ja trendikäs viiniseutu San Antoniossa, jota Humboldtin merivirta viilentää. Viileät aamu-usvat ja laakson korkeat seinämät kasvualustana lisäävät viiniin Gris’lle tyypillistä hapokkuuta.

Viinin tuoksussa on valkoista viinimarjaa, ruohoa ja viheromenaa.Väriltään valkkari on Mika Myllylän doping-testin ja Sotshin kraanaveden kirkaampi ja puhtaampi versio eli vetinen, mutta aavistuksen samea. Maussa on raakaa karviaista ja hienoista päärynää. Suutuntuma on kuivan kirpakka, joka saa veden kielelle.

Korkkivian

Jälkimaussa tuntuu hedelmäinen makeus samalla kun runsas alkoholi lämmittää kurkkua. Kokonaisuus on lajityypillisen vihreä.

Muita huomioita: Ei-undulaattinen, huonohko dokabiliteetti.

Korkkivika suosittelee tätä raikkaan hapokasta viiniä leikkaamaan vahvojen juustojen ja suklaan makuja. Esimerkiksi chèvre tai Eldoradon sinihomejuusto toimii kyytipoikana erinomaisesti.

Sopii myös leikkaamaan Sotshin kisastudion kuumentuneita tunteita.

Leyda on kevyt, helppo ja puhdas viini - siis hyvää, muttei mullistavaa.

»

Katsasta myös Korkkivika ry:n tulevat tapahtumat ja perjantaipullot. http://korkkivika.blogspot.fi/

pieni viinisanakirja

Dokabili|teetti s. viin. ruok. nesteen sisältämän alkoholin suhde sen hintaan (D=A/P); kans. = ryypättävyys.

2. us. nesteen hinnan, maun ja alkoholin suhde. | Kuta suurempi d. on, sitä mielekkäämpää on käyttää nestettä päihdyntään.

22

Teksti: Miikka Rusi, Iiro Suomalainen, Petri Ruohio / TAGS ry

Snoop Dogg - Doggystyle 1993 Death Row Records

21. heinäkuuta 1969 kuu joutui maasta lähteneiden alieneiden valloituksen alle ja Neil Armstrong julisti tehneensä suuren harppauksen ihmiskunnalle. Tosiasiassa ensimmäinen kuukävely oli vain triviaali sivujuonne ihmiskunnan historiassa, jonka tapahtumatta jääminen ei vaikuttaisi mitenkään elämäämme nykyhetkessä.

Sen sijaan mikäli Snoop ”Doggy” Doggin debyyttialbumia Doggystylea ei olisi ikinä julkaistu, olisi maailma aivan toisenlainen.

Saksalaiset subwoofer-yritykset olisivat konkurssissa, valtavat amerikkalaiset automobiilit olisi prässätty kaljakanistereiksi ja Yhdysvaltojen länsirannikon hohdokkuus ei olisi osa nykyistä televisioviihdettä.

Doggystyle ei ole ainoastaan äänite, joka sementoi Snoop Doggin nimen kollektiiviseen tajuntaan. Se on myös virstanpylväs, joka popularisoi aivan uudenlaisen äänen yhdessä sisaralbuminsa Dr. Dren The Chronicin kanssa. Se on epäpyhä kolossi, joka ylistää länsirannikon vääristyneen maailmankuvan övereimpiä esteettisiä ilmentymiä. Johann Sebastian Bach sanoi säveltävänsä musiikkinsa Jumalalle, Snoopin ja tohtorisjätkä Dren yhteistyön kohdeyleisö on big booty bitches.

Tohtorin keskittyessä ulosmittaamaan maallisia saavutuksiaan kuulokemyynnillä, on pornoparoninakin siipiään kokeilleen,

kannabisviljelmän kupeessa siinneen Calvin Broaduksen debyytti mestariteos.

Mestariteos, jota 2040-luvun nuorikotkin kuuntelevat immenkalvoja kostuttaakseen.

»

Seuraa Turun akateeminen gangsta rap -seura ry:tä Facebookissa, pysy kärryillä tulevista kulttuuritapahtumista.

Teksti: Hanna Lukkarinen

Pelimaailmaa vavisuttanut

Ocarina

of

Time

Julkaisu: 1998 Nintendo 64 2007 Wii Virtual Console 2011 Nintendo 3DS

O

tan kunnian esitellä tämän juttusarjan ensimmäisessä osassa palasen pelistä, joka tehnyt minuun suurimman vaikutuksen kaikista lukuisista pelaamistani peleistä eniten. Kyseessä on The Legend of Zelda -pelisarjan julkaisu Ocarina of Time, joka on julkaistu Nintendo 64 -konsolille loppuvuodesta 1998. Tämän jälkeen pelimaailma ei ollut entisellään.

Ocarina of Time sijoittuu fantasiamaailmaan aikaan, jolloin hevonen oli ihmisen paras ystävä ja miekka kynää mahtavampi.

Pelaaja ohjaa sankari Linkiä läpi ajan ja luolastojen herättämään seitsemän viisasta, joilla on voima sitoa maailmaa uhkaava

pääpahis Ganondorf ikuisesti pimeyteen.

Tekemistä pelissä riittää: netti on pullollaan tietoa hauskoista salaisuuksista ja yksityiskohdista, joita pelissä on kutkuttavan jännittävää kokeilla. Peli on suoraviivaisestikin pelattuna pitkä, mutta sitä pidentää entisestään leppoisa ratsastelu ympäri pelimaailmaa, kalastus, erilaisten pelien pelaaminen kylillä ja muu autuas joutilaisuus.

Ocarina of Timen tarinan syvyys ja musiikit ovat vertaansa vailla, ja se on sekä

fanien että kriitikoiden kaikkien aikojen korkeimmin arvioimia pelejä. Se on peli, johon haluan palata yhä uudelleen sunnuntaiaamuisin, vaikka peli on ollut hyllyssäni jo lähes 15 vuotta.

Kirjoittaja on Academic Nintendo Club ry:n puheenjohtaja

»

Maaliskuun peli illat 12.3. ja 25.3.

Turku-salissa. http://tyyala.utu.fi/anc/

23

Datapiste Palstalla käsitellään mielekästä dataa.

JÄSENISTÖKYSELYN SATOA

INDEX KERÄSI JÄSENISTÖLTÄÄN PALAUTETTA JA TÄSSÄ OVAT TULOKSET

♀

Kyselyyn vastasi 104 henkilöä kaikki vastanneet

muut 5%

naiset 73%

yhteiskuntatieteellinen

miehet 22% naiset 81%

miehet 16%

1

Vuosikurssijakauma

2 3

1 3

1

2

3

4

20

2

1. vsk. 20% 1

Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan osalta naiset ovat yliedustettuina, sillä viimeisen viiden vuoden keskimääräinen naisten osuus on ollut 68,2 %.

muut 3%

2. vsk. 23%

3. vsk. 17%

4. vsk. 16%

5+ vsk. 12%

23

17

16

12

0% 10 % 20 % 30 % 40 % % 60 % ja toisena 70 % Index-info.

80 % Tiedotuskanavista jäsenistön suosikki oli Indexin50 Facebook-sivu Jäsenistöstä tiedonsaanti jakautuiSarja1 seuraavanlaisesti: Sarja2 Sarja3 Sarja4 Sarja5

62 % index-info sekä facebook

10% ei seuraa kumpaakaan 10% pelkkä index-info

85 % ilmoitti saavansa riittävästi tietoa Indexin toiminnasta, 8 % liian vähän.

19% pelkkä facebook

Kaavion otsikko

tiedotustoimintaan tyytyväisten osuus molemmat 77,7 78%

1

pelkkä index-info 62,5 63%

2

3

4

pelkkä facebook 47,3 47%

ei kumpikaan 10 10%

24

1

2

3

4

90 %

Tapahtumajulisteet olivat muista ryhmistä poiketen erittäin tärkeä viestinnän keino niille, jotka eivät seuraa Indexin sähköpostilistoja tai Facebook-sivuja.

100 %

Analyysi Kohderyhmäajattelua soveltaen eri järjestöjen välillä ilmenneet erot olivat kenties kyselyn mielenkiintoisinta antia, mutta pienen otoskoon takia epäluotettavia. Jostain syystä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan osalta sukupuolijakauma oli vahvasti naisvaltainen, mikä herättää kysymyksiä otoksen edustavuudesta tai miesopiskelijoiden yleisestä aktiivisuudesta naisvaltaisessa tiedekunnassa.

Vuoteen 2011 verrattuna Indexin tapahtumat koettiin monipuolisemmiksi ja aiempaa tarpeellisemmiksi. Myös tyytyväisyys oli noussut ja täysin tyytymättömiä ei ollut ollenkaan, tai ainakaan he eivät olleet vastanneet kyselyyn. Tietenkin löytyi niitäkin, joiden mielestä toiminnan määrää voisi karsia, mutta heidän lukumääränsä oli suhteellisesti ja absoluuttisesti pienempi kuin aikaisemmin.

Yleisesti ottaen valtakunnassa vaikutti olevan kaikki hyvin. Tiedotustoiminnan kattavuus oli vähintäänkin tyydyttävällä tasolla.

Toisaalta monien viimeisen kahden vuoden aikana kokeiltujen tapahtumakonseptien houkuttelevuutta vastausten perusteella arvioidessa huomattiin, että vaikka ne koettiin periaatteessa houkutteleviksi, niin niihin ei kuitenkaan jostain syystä osallistuttu. Tiedottamistoimintaa lienee syytä arvioida uudestaan samalla kun tiedottamisen kenttä pirstaloituu entisestään.

Koulutuspoliittisista asioista tiedottamiseen on tulosten perusteella syytä panostaa tulevina vuosina. Tietämättömyys Indexin sunnuntaisähkeestä oli huolestuttavasti kasvanut, vaikka selvästi kysyntää koulutuspoliittiselle tiedolle jäsenistön keskuudessa olikin. Myös vaihtoehtoisten viestintäkeinojen kehittäminen lienee tarpeen, jotta ihmiset saadaan ylipäänsä kiinnostumaan oman koulutuksensa kehittämisestä.

Pirstaloitumisesta sen verran, että vastaajien keskuudessa indexinfon kattavuus oli laskenut kahdessa vuodessa 10 prosenttiyksikköä, kun taas Facebookista tykkääjien osuus kasvanut yli 20 prosenttiyksikköä. Tietenkin muiden kuin näiden kahden tiedotuskanavan käyttäjien tavoittaminen kyselyä varten on luonnollisesti hankalaa, joten koko jäsenistöä koskevia yleistyksiä ei datasta voida tehdä. 10% vastaajista olikin löytänyt kyselyn linkin muuta kautta, todennäköisesti oman ainejärjestönsä sähköpostilistan tai nettisivujen kautta.

Avoimissa vastauskentissä saatu tieto oli myös erittäin arvokasta ja hyviä uusia ajatuksia saatiin muun muassa viestintään ja ekskursiokohteiden valintaan. Jäsenistön toiveet ekskursiokohteissa vaikuttivat silmämääräisesti melko työelämäorientoituneilta ja suuret julkisen hallinnon keskittymät ja muut yliopistokaupungit olivat monien toiveissa.

Indexin hallitus tulee käyttämään näitä tietoja toimintansa parantamiseksi, mutta jatkuva suoran palautteen antaminen Indexin hallituslaisille seuraavaa kyselyä odotellessa on erittäin suotavaa, jotta toimintaa saadaan kehitettyä entisestään.

Vain 38 % koki saavansa tarpeeksi tietoa Indexin edunvalvontatoiminnasta - vuonna 2011 luku oli 61 %

40 % vastaajista ei tiennyt Indexin koulutuspoliittisista sunnuntaisähkeistä

Top-5 kiinnostuksenkohteet

Top-5 suurimman kasvupotentiaalin

Top-5 kriteerit

edunvalvonnassa

tapahtumat

ekskursioille

1. Oman oppiaineen opetussuunnitelmiin ja kursseihin tehtävät muutokset 2. Laitosten ja tiedekunnan rakenteelliset muutokset 3. Indexin tai oman ainejärjestön antamat lausunnot ja kannanotot 4. Edunvalvonnan peruskuvioiden esittely 5. Indexin hallituksen käsittelemät asiat

1. Vappuviikon nyyttäribrunssi 2. Jäsenjärjestöjen yhteinen leffasarja 3. Viininmaistelu 4. Viestintäkurssi 5. Seminaari

1. Edullisuus 2. Mielenkiintoiset vierailukohteet 3. Omat kaverit mahtuvat mukaan 4. Ilmoittautumisen helppous 5. Kohde on ulkomailla

25

Valtari

Teksti: Max Talvinko Kuvat: Pyry Kantanen

Palstalla käsitellään valtiotieteilijöiden ammatillisia asioita sekä sivutaan järjestäytymiseen liittyvää high lifeä.

Raportti SYYn aktiivipäiviltä

S

uomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaiden (SYY) järjestämät aktiivipäivät Riihimäellä oli perinteinen koulutusviikonloppu, mukavalla rentoutumisasteella.

Tapahtuma itsessään tarjosi kuitenkin muutakin kuin perinteitä. SYY-Turku matkasi isolla porukalla Riihimäelle: ideana oli tavata muita jäseniä ja osallistua koulutustilaisuuksiin. Tapahtumaan olikin tullut SYY- aktiiveja ympäri Suomea.

26

Tapahtuman järjestelyt herättivät turkulaisissa positiivisia tunteita.

SYY-Turun jäsenet saapuivat Riihimäelle kukin tahoillaan siten, että SYY- liittohallitus ja paikallisjärjestöjen puheenjohtajat osallistuivat ohjelmaan jo perjantaina. Me muut turkulaiset järjestimme yhteislähdön Turusta lauantaiaamuna. Matkaan lähdettiin aikaisin jotta ehtisimme tapahtuman aloitukseen kello yhdeksitoista. Olimme kuitenkin jo etukäteen sopineet, että tulisimme hiukan myöhässä juna-aikataulullisten seikkojen takia. Karkeasti puolet tapahtumaan osallistuneista aktiiveista oli SYY-Turusta ja marssi sisään aloitusluennolle hiukan myöhässä, naamat niin sanotusti näkkärillä.

Aloitusluennon jälkeen alkoivat erilaiset koulutustilaisuudet ja olimme etukäteen SYY-Turun hallituksen kesken päättäneet, että ihmiset jakaantuisivat omien kiinnostuksen kohteiden ja hallitusvastuidensa mukaan eri koulutuksiin. Tarjonta koulutusten suhteen oli mielenkiintoista ja monipuolista. Standitoiminnan koulutus antoi hyvää perustietoa jäsenyydestä ja sen tuomista eduista ja esimerkiksi työttömyyskassan toiminta tuli tutuksi koulutukseen osallistuneille, myös allekirjoittaneelle. Itse koin sen olevan tässä elämän-

tilanteessa hyödyllisin koulutus viikonlopun aikana. Viestintäkoulutus tarjosi hyvää tietoa opiskelijajäsenten toiveista viestinnän sisältöä koskien. Tärkeitä asioita ovat muun muassa nimenomaan kassan toiminnasta ja jäsenyyden mukana tulevista eduista tiedottaminen.

Tämän lisäksi kahden päivän aikana luentoja järjestettiin taloudenhoidosta ja koulutuspolitiikasta sekä tapahtumia ideoitiin yhdessä. Koulutukset ja luennot olivat jaettu kahdelle päivälle ja iltaohjelma lauantaina oli varmasti kaikkien mieleen. Ensin oli mahtava illallinen, jonka jälkeen oli varattu muutaman tunnin saunavuorot. Ihmiset tutustuivat toisiinsa varmasti lauantai-illan aikana parhaiten ja näin pitkästä viikonlopusta jäi käteen muutakin kuin koulutuksissa opitut asiat.

Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli onnistunut. Vastapainona koulutuksille oli mukavaa yhdessäoloa, ihmisiin tutustumista ja rentoa hengailua. Ruoka oli taivaallista, ilmaista ja nälkä ei päässyt yllättämään koko viikonlopun aikana, täydellistä siis opiskelijalle. Kävimme vielä SYY-Turun hallituksen kanssa tapahtuman läpi kokouksessamme ja totesimme sen olleen erinomainen!

Kirjoittaja on Indexin hallituksen työelämä, alumni- ja SYY-Turku -vastaava

”

Unelmani vaikuttamisesta on toteutunut.

Antton

ERITYISAVUSTAJA VTM, M.A.

”

Tiesin koulutuksen antavan valmiudet monenlaisiin töihin.

SINÄ OLET VAIKUTTAJA.

Anu

OSASTONJOHTAJA YKSITYISSEKTORILLA VTM

Mutta millainen?

Tee testi osoitteessa www.sinaoletvaikuttaja.fi.

27

Kohdataanko?

Ota sähköiset palvelumme käyttöön op.fi:ssä.

Tykkää meistä myös Facebookissa www.facebook.com/turunseudunop

Yhdessä hyvä tulee.