Indeksi 1/2015 by Index ry

INDEKSI

1/2015

index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry:n jäsenlehti

ndexin uusi hallitus esittäytyy

ekaani Jukka Hyönän haastattelu

aportit SYYn aktiivipäiviltä

Puheenjohtajan palsta | KOLUMNI

INDEKSI

AVOIMIA KYSYMYKSIÄ Mitkä asiat innostavat ja innoittavat sinua?

Index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry:n jäsenlehti

”Tyylikkäät, kekseliäät, yksinkertaisen nerokkaat yksityiskohdat. Innostun käsitöistä, designista ja helpoista ja hyvistä kasvisruuista.”

Mediatiedot Päätoimittaja Pyry Kantanen pyry.kantanen@utu.fi

Nina Lehti, 26, Yleinen kasvatustiede

Kirjoittajat Eetu Niemi Karoliina Rantakari Nina Lehti Karoliina Lehtola Valtteri Nieminen Veera Kangassalo Mainosmyynnin vastuuhenkilö Joonas Laito index-taloudenhoitaja@utu.fi Taitto ja ulkoasu Pyry Kantanen Julkaisija Index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry Painopaikka Painosalama, Turku ISSN 2323-7252 ISSN-L 2323-7244 Painosmäärä 120 Kannen kuva ”Kaikki haluaa lukea lehden, jossa on kissa” Digitaalinen kollaasi

ukumme noin kolmasosan päivästämme. Unen tärkeydestä kirjoitetaan paljon, ja uneen kannustetaan satsaamaan aikaa ja myös rahaa. Myös työntekoon kuluu noin kolmasosa päivästämme. Olemme töissä noin 1800 tuntia vuodessa eli yhteensä noin 75 vuorokautta. Optimistisesti ajateltuna opiskeluiden päätyttyä menemme töihin ja jatkamme työntekoa (vaikka emme välttämättä samassa paikassa ja samalla alalla) noin 40 vuotta. Ei siis todellakaan ole sama asia, mitä opiskelee, minkä alan valitsee ja mihin työhön päätyy. Kuinka suuri osa tällä hetkellä niistä ihmisistä, jotka viihtyvät työssään ja voivat siellä hyvin, ovat alanvaihtajia? Kuinka moni heistä tiesi jo lukiossa, mikä heistä tulee isona? Entä kuinka moni asiantuntija-ammateissa työskentelevistä ihmisistä tiesi lukiossa, mitä he tulevat tekemään tulevaisuudessa? Kuinka moni meistä tietää edes nyt, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä työkseen? Mitä jos kaikki menisivät suoraan lukiosta opiskelemaan jotakin ja valmistuisivat vain siitä ammatista ja tekisivät vain sen yhden tutkinnon? Lukiossa monet pähkäilevät ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä, ja tulevaisuuden opiskelupaikka valitaan sen perusteella, mikä kuulostaa kiinnostavalta (jollain voi ehkä olla muitakin perusteita). Yhteishaussa lukiolaisen (ja muidenkin) täytyy tietää, mihin paikkaan hakee ensisijaisesti, sillä mitään muita paikkoja ei edes tarjota, mikäli pääsee ensisijaiseen vaihtoehtoon. Lisää asiasta voit lukea Tylkkäristä 2/2015. Ja mikäli pääsee opiskelemaan, kannattaa harkita tarkkaan, ottaako paikan vastaan, sillä

sen jälkeen et ole enää seuraavassa haussa ensikertalaisen asemassa, vaikket olisi opiskellut päivääkään. Entäs sitten opintotuki ja alanvaihto? Yhteiskunta peräänkuuluttaa moniosaajia, joilla on laajasti tietoa ja taitoa monelta alalta ja myös työkokemusta. Mutta jos jokainen nuori puskisi opintojen läpi miettimättä sen kummemmin enää muita vaihtoehtoja elämässä, olisiko meillä tuloksena motivoituneita asiantuntijoita valmiina kohtaamaan työelämän haasteet? Suomi olisi täynnä 24-vuotiaita maistereita, 22-vuotiaita ammattikorkeakouluista valmistuneita, 19-vuotiaita ammattikoulusta valmistuneita. Kenelläkään ei olisi juurikaan kokemusta, mutta kaikki olisivat valmiita työelämään, sillä onhan kaikilla koulutus eli tutkinto, eikö niin? Kaikilla aloilla ei myöskään ole varmuutta siitä, että mitä opiskelee tai tekee työkseen nyt, on enää edes oleellista tai tarpeellista 20 vuoden päästä. Monet ammatit ovat kadonneet historian aikana, ja monet tiedot ovat vanhentuneet. Tutkinto on pysyvä, mutta onko sen arvo aina pysyvä? Entä mihinkäs se viimeinen kolmasosa päivästä sitten kuluu? Niihin muihin tärkeisiin asioihin, kuten ystävien tapaamiseen, perheen kanssa olemiseen, harrastuksiin ja intohimoihin. Onneksi niitä ei voi rajoittaa tai kontrolloida. Hyviä kolmasosia kaikille ja ihanaa keväänodotusta! Kirjoittaja on Indexin hallituksen puheenjohtaja vuonna 2015

Esittelyssä Indexin uusi hallitus

Indexin uusia hallituslaisia on tentattu perinteiseen tapaan erilaisilla kysymyksillä. Vastauksista mielenkiintoisimmat on koottu tämän lehden sivuille.

5/14 = 36%

hallituslaisten

on miehiä

23 vuotta

keski-ikä on

hallituslaisista

mikä on enemmän kuin viime vuonna mutta vähemmän

kuin

199 KM on Varsinais-Suomen

10 vuoden

ulkopuolelta tulevien

keskiarvo

keskimääräinen

hallituslaisista 8/14 eli 57%

hallituslaisista

kotimatkan pituus

puolet on alanvaihtajia

on varsinais-suomesta

MIKSI JUURI TURKU? 1

1 1

2 5

ESITTELY | Indexin hallitus

HALLITUS ESITTÄYTYY

Mitkä asiat innostavat ja innoittavat sinua? ”Pitkät keskustelut, hauskat retket ja hetket, hyvä ruoka ja motivoiva liikunta… Innostun herkästi.” Sonja Perkiö, 22v Kasvatustiede

Miten suhtaudut epäonnistumisiin ja vastoinkäymisiin? ”Huonosti! Olen huono häviämään, vaikka olenkin siinä kehittynyt. Toisaalta riippuu myös päivästä, sillä toisinaan vastoinkäymisistä saa lisää virtaa ja toisella kerralla masentavat huolella. Toisaalta en jaksa ikinä murehtia mitään pitkää, sillä asiat eivät siten parane.” Joonas Laito, 22v Valtio-oppi

Mitkä asiat innostavat ja innoittavat sinua? ”Alani ihmisläheisyys, vaikuttavuus ja monipuolisuus. Järjestötoiminta, ihanat ihmiset, vaikuttaminen, työni Unicefilla.” Siiri Lindblad, 26 Logopedia

Minkä asian toisit lapsuudestasi nykypäivään? ”Tämän hetkinen muoti on jo tuonut kaikki ihanan kamalat ysärijutut takaisin, joten minä voisin tuoda vaikka geelikynät. Niillä saisi luentomuistiinpanoihin vähän väriä ja glitteriä.” Tiia-Maria Kankaanpää, 19 Politiikan tutkimus

Elämäsi käänteentekevin päätös? ”En oo tehnyt mitään hirveen villejä tai käänteentekeviä päätöksiä. Elämä on ollut silti hyvää.” Laura Heiskala, 22 Sosiologia

Mitkä asiat innostavat ja innoittavat sinua? ”Ongelmanratkaisu sekä kilpaileminen. Ei ole hienompaa tunnetta kuin tiukan kilpailun voittaminen.” Joni Keto-Tokoi, 20 Tilastotiede

Mikä on parasta elämässä? ”Parasta elämässä on jalkapallon pelaaminen.” Aulis Lehto, 24 Filosofia

KOLUMNI | Opintosihteerin palsta

OPINTOSIHTEERIN ARJESSA Elämäsi käänteentekevin päätös? ”Alanvaihto kirjallisuuden parista politiikan pariin. Paras päätös!” Karoliina Lehtola, 22 Politiikan tutkimus

arva ehkä täysin tietää, mitä opintosihteerin virkaan kuuluu. Opintosihteeri ei terminä ole ehkä kaikista kuvaavin käsite selventämään työnkuvaani. Kuvaavampaa olisi ehkä puhua koulutuspoliittisesta toimijuudesta. Tiivistetysti opintosihteeri on se henkilö, joka käytävillä kulkee kalenteri kädessä kuin agentti selvittäen tiedekunnan salaisia tietoja. Arkeni ei ole ehkä yhtä hohdokasta tai jännittävää kuin mitä agentin työ varmasti on, mutta palkitsevaa se ainakin on. Tässä hommassa oppii joka päivä jotain uutta sekä haastamaan itsensä eri tilanteissa, mutta miten päiväni käytännössä kuluvat? Saat sen selville jatkamalla lukemista. Yleensä aamulla herään ja aamupalaa syödessäni luen uutiset. Opintosihteeri on eräänlainen informaationarkkari, sillä luen joka päivä intrasta uusimmat tiedekunnan uutiset ja seuraan TYYn Facebook-sivuja. Seuraan myös opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) sivuja, joita luen ehkä enemmän ”mitä taas -asenteella”. Jaan kaikkea tätä tietoa eri kanavissa, kuten Facebookin Index-kopo -ryhmässä, jonne kaikki kopoilusta kiinnostuneet ovat tervetulleita! Lähetän opintosihteerin sunnuntaisähkettä aina sunnuntaisin, jonne olen koonnut kaikki ajankohtaiset koulutuspoliittiset uutiset. Sunnuntaisähke ilmestyy 2-3 viikon välein Index-info -sähköpostilistalle, jonne suosittelen kaikkia liittymään. Index-info-sähköpostilistalle voi liittyä Indexin nettisivujen etusivulta, vink vink. Yliopistolle tullessani katson kalenteristani, missä välissä ehtisin käydä moikkaamassa tiedekuntamme henkilökuntaa. Tapaan säännöllisesti opintoneuvojaa, opintopäällikköä ja dekaaniamme. Käyn myös välillä tapaamassa varadekaaneja sekä tarpeen vaatiessa opin-

”Koulutuspoliittisella rintamalla ei koskaan kuule sanottavan, että rintamalta ei uutisia.”

tosihteeriä sekä muuta henkilökuntaa. Olen sopinut dekaanimme Jukka Hyönän kanssa, että käymme säännöllisesti lounaalle yhdessä vaihtamassa tiedekunnan kuulumisia. On mukavaa välittää hänelle opiskelijoiden terveisiä ja seuraavalla lounaalle keskustelunaiheita ovat varmasti korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus, tiedekunnan ATK-kurssit ja Publicumin kesäremontti sekä yleisesti tila-asiat.

opiskelijavalintauudistuksesta, jonka toimitin tiedekunnallemme sekä TYYlle. Kannanotto julkaistiin myös Turun Sanomissa ja sen voi käydä lukemassa lehden nettisivuilta (löytyy otsikon alta ”Alanvainto uhkaa vaikeutua tulevaisuudessa”). Opintosihteeri tekee yleensä vuoden aikana 1-3 kannanottoa, joten ei ole kauhean yleistä tehdä kannanottoja ja saada ne näkyviin Turkkariin.

Pidän yhteyttä myös TYYhyn. Käyn juttelemassa TYYn koulutuspoliittisen asiantuntijan Joni Kajanderin luona aina, kun siihen on tarvetta. TYYn kopojen kanssa olen myös tiiviisti yhteydessä ja osallistun heidän järjestämiin halloped-koordinaattori kokouksiin, jossa läsnä on eri tiedekuntien kopovastaavat. Selvennyksenä vielä, että opintosihteerin viran ohella toimin myös halloped-koordinaattorina. Tämä tarkoittaa sitä, että vastaan tiedekuntamme opiskelijaedustajien toiminnan koordinoimisesta. Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on opiskelijaedustajia tiedekuntamme johtokunnassa, peruskoulustoimikunnassa sekä laitosten opetus-ja tutkimustoimikunnassa. Järjestän opiskelijaedustajien kesken kokouksia ja informoin heille tiedekunnan uusia kuulumisia. Indexin kopovastaava Lotta Lintunen on hyvä kopokaveri vierelläni ja hän on päävastuussa ainejärjestöjen kopojen informoimisesta sekä kokousten järjestämisestä. Kerran kuussa kopoille järjestetään kopotoimikunnan kokous, jossa myös itse olen aina mukana.

Illalla palatessani päivän jälkeen kotiin käyn sähköpostini läpi, sillä hoidan myös sellaisia asioita, jotka eivät koskaan välttämättä välity jäsenistöllemme tai edes omalle hallituksellemme. Osallistun viikoittain Indexin hallituksen kokoukseen, mutta asiaa olisi kokoukseen aina niin paljon, että niistä voisi pitää tunnin monologin. Yritän välittää vain tärkeimmät ja ajankohtaisimmat uutiset hallituksellemme. Opintosihteerin arkipäivä koostuu monista tekijöistä, joten älkää ihmetelkö, jos olen välillä hieman hajamielinen. Tärkeintä on, että täytän tämän viran vaatimukset ja annan opiskelijoiden äänen kuulua tiedekunnassamme. Opintosihteerin hommassa parasta on ajaa opiskelijoiden oikeuksia ja elää siinä utopiassa, että toiminnallani pystyn vaikuttamaan ja saavuttamaan meille kaikille tärkeitä asioita yliopistossamme. Suuri kiitos kuuluu kaikille opiskelijaedustajillemme ja kopoille, jotka tekevät tärkeää työtä koporintamalla. Tsemppiä kaikille tähän vuoteen!

Opintosihteerin tulee olla ajan hermoilla ja tämä onnistuu pitämällä yhteyttä henkilökuntaan ja seuraamalla kaikkia mahdollisia kopouutisia eri kanavista. Koulutuspoliittisella rintamalla ei koskaan kuule sanottavan, että rintamalta ei uutisia. Tämän vuoden alussa tein kannanoton koskien korkeakoulujen

Mua saa tulla moikkaamaan Index-huoneistolle ja kysymään mitä vaan kopoiluun liittyvää! • P.S. Opintosihteerin pestin lisäksi olen Indexin ympäristövastaava. Ympäristöasioistakin juttelen enemmän kuin mielelläni!

Tiedekuntauutiset | UUTISET

AJANKOHTAISTA TIEDEKUNNASSA

Professori Timo Soikkanen jäämässä eläkkeelle Pitkän tieteellisen uran Turun yliopistossa tehnyt poliittisen historian professori, VTT Timo Soikkanen on jäänyt eläkkeelle kunnioitettavassa työsopimuslain 6 luvun 1a §:n määrittämässä 68 vuoden eroamisiässä. Timo Soikkanen oli paitsi arvostettu tieteilijä, niin myös suuri opiskelijoiden puolestapuhuja. Joinakin esimerkkeinä voisi mainita

Turun Varsinais-suomalaisen osakunnan pitkäaikaisena inspehtorina toimiminen, P-klubin ja Indexin kunniajäsenyys sekä viimeisimpänä huomionosoituksena hänen nimissään perustettu Timo Soikkasen juhlarahasto, josta tuetaan turkulaisia graduvaiheen politiikan tutkimuksen opiskelijoita.

Mikä on parasta elämässä? ”Koskaan ei voi tietää mitä tai ketä tulevaisuus tuo tullessaan. Matkustelu, uusiin asioihin, kulttuureihin ja ihmisiin tutustuminen on parasta mitä tiedän.” Lotta Lintunen, 27 Sosiaalipolitiikka

Tiedekunnan dekaanivalinnan prosessi herättänyt keskustelua Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan vuoden 2014 lopulla suorittama dekaaninvalinta herätti keskustelua ylioppilaskunnassa ja asiasta uutisoitiin myös Turun sanomissa (6.12.2014). Ongelman ydin on Turun yliopiston johtosäännössä, jonka mukaan yliopiston rehtori valitsee tiedekuntien dekaanit asianosaisen tiedekunnan johtokuntaa kuultuaan. Johtokunta päätyi esittämään tasatulokseen päättyneen äänestyksen jälkeen rehtorille kahta ehdokasta, taloussosiologian professori Pekka Räsästä ja valtio-opin professori Henri Vogtia. Rehtori kuitenkin päätti valita tehtävään näistä riippumattoman kolmannen vaihtoeh-

don, Jukka Hyönän. TYYn vuoden 2014 koulutuspoliittisen vastaavan Kukka-Maaria Wessmanin kirjoituksessa ”Prosessillakin on väliä” todetaan, että kaikki tiedekunnan jäsenet ja ylioppilaskunta ovat tyytyväisiä valittuun dekaaniin. Ongelmana pidetään kuitenkin sitä, että johtokunnan valmisteluvalta oman dekaanin valinnassa voi tämän kaltaisissa tilanteissa jäädä ohueksi. Ylioppilaskunnassa yliopiston johtosääntöä halutaankin uudistaa siten, että rehtori valitsisi dekaanin johtokunnan esityksestä, ei pelkästään johtokuntaa kuultuaan.

Yhteiskuntatieteelliselle tiedekunnalle uusi opintoneuvoja Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan alumni, VTM Anna Telenius on valittu yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opintoneuvojaksi. Telenius sijaistaa yliopiston opiskelija- ja hakijapalveluihin siirtynyttä Maria Hennistä. Hän on toiminut aiemmin mm. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUOn edunvalvontasihteerinä ja Turun yliopiston ylioppilaskunnan kansainvälisten asioiden asiantuntijana.

Miten suhtaudut epäonnistumisiin ja vastoinkäymisiin? ”Olisi ylimielistä väittää, etteivätkö vastoinkäymiset olisi aina haastavia paikkoja. Olen kuitenkin huomannut, että omaa suhtautumistapaa voi kehittää hiljalleen parempaan suuntaan. Hektisessä arjessa pettymyksiltä ei voi välttyä. Ehkäpä parasta on pysähtyä hetkeksi kokonaan ja ajatella asiat halki. Samalla usein totean, että eihän tämä elämä nyt oikeasti ole niin vakavaa!” Vesa-Matti Paasivaara, 29 Sosiologia

HYÖNÄ 10

Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan uusi dekaani, Jukka Hyönä | HAASTATTELU

Psykologia on monitieteellinen oppiala, jonka sijoittumista yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan on moni saattanut miettiä. Tänä vuonna tiedekunnan dekaani on psykologi. Indeksi selvitti, millainen Jukka Hyönä on miehiään. Teksti & kuva: Pyry Kantanen

ekaani (lat. decanus, ”kymmenenpäämies”) on tiedekunnan hierarkiassa se kaikista korkein pomo. Dekaani on vastuussa muun muassa tiedekunnan johtamisesta ja toiminnan kehittämisestä sekä toimii tiedekunnan johtokunnan puheenjohtajana. Dekaani myös hyväksyy muodollisesti kaikki tiedekuntaan valitut uudet opiskelijat ja hänen allekirjoituksensa vahvistaa tiedekuntaan hakeneiden haaveet. Dekaanit valitaan yleensä neljän vuoden välein siten, että rehtorin vaihtuessa dekaanitkin vaihtuvat. Kesken kauden tehtävää hoitaneen poliittisen historian professori Kimmo Rentolan siirryttyä Helsingin yliopiston palvelukseen tehtävään valittiin psykologian professori Jukka Hyönä. Tiedekunnan korkeimmassa tuolileikissä on ollut tapana noudattaa tasapuolisuutta eri laitosten välillä, mutta Hyönä kertoo olevansa ensimmäinen dekaani psykologian oppiaineesta sitten yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan alkuaikojen, jolloin Johan von Wright hoiti tehtävää. ”Psykologiaa ei luultavasti pidetä aivan yhteiskuntatieteiden ydinalueena”, Hyönä naurahtaa ja toteaa valinnan tulleen hienoisena yllätyksenä. ”En ollut hakenut tähän tehtävään vaikka minua pyydettiinkin, sillä psykologian oppiaineessa on tällä hetkellä käynnissä sukupolvenvaihdos. Olen myös tällä hetkellä psykologian oppiainevastaavana ja sen takia koin, että velvollisuuteni suuntautuvat psykologian laitoksen suuntaan.” Turun yliopiston johtosäännön mukaan rehtori päättää tiedekunnan dekaanin asianosaista johtokuntaa kuultuaan. Tällä kertaa johtokunnan äänet menivät kuitenkin tasan ja johtokunta päätti alun erin esittää tehtävään kahta ehdokasta: valtio-opin professori Henri Vogtia ja taloussosiologian professori Pekka Räsästä. ”Valmisteluprosessin aikana tuli hieman yllätyksenä, kun dekaaniehdokkaita olikin yhden sijasta kaksi. Vastaisuudessa valmistelun pohjatyö kannattaakin varmasti tehdä paremmin.” Johtokunnan ja rehtorin ajauduttua pattitilanteeseen Hyönää kuitenkin pyydettiin taas tehtävään ja tällä kertaa hän hyväksyi. ”Jatkan valinnasta huolimatta edelleen myös psykologian oppiainevastaavana, mikä ei varmaankaan ole optimaalisin mahdollinen tilanne.” Yliopiston johtosääntöä, jossa määrätään dekaanin valinnassa käytettävästä prosessista, Hyönä pitää kaikesta huolimatta sinänsä toimivana. Hän katsoo, että valinnassa ei olisi tullut ongelmia, mikäli tiedekunnan johtokunta olisi esittänyt pelkästään yhtä ehdokasta kahden sijaan.

Psykologia + yhteiskuntatieteellinen = ? Psykologian oppiaineen sijoittumista yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan on saattanut moni miettiä. Vertailun vuoksi Åbo Akademissa psykologia on humanistisessa tiedekunnassa ja Helsingin yliopistossa käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa kasvatustieteiden ja logopedian kanssa. Psykologialla on Suomessa historialliset juurensa filosofian oppiaineessa. Suomen ensimmäisen psykologian laboratorion perusti vuonna 1922 Turun yliopiston filosofian professori Eino Kaila. Aiemmin mainitun Johan von Wrightin opiskellessa Helsingin yliopistossa psykologia oli vielä tiiviissä yhteydessä filosofian kanssa, mutta Oxfordissa suorittamiensa jatko-opintojen jälkeen Wright toi Suomeen uudenlaisen lähestymistavan psykologian tutkimukseen ja opetukseen. ”Tutkimusmenetelmällisesti ja historiallisesti psykologia olisi luultavasti kaikkein lähimpänä ydintänsä HY:n kaltaisessa käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa. Totta kai psykologiassa on yhteiskunnallinenkin ulottuvuutensa ja toisaalta jotkut meidän kieleen liittyvistä tutkimusprojekteistamme saattaisivat mennä hyvin yhteen humanistisen tiedekunnan kielitieteiden kanssa”, Hyönä pohtii. ”Psykologia on siinä mielessä kiinnostava tieteenala, että se ylittää rajoja ja ottaa tietoa monesta lähteestä ja antaa sitä yhtä monipuolisesti”, Hyönä sanoo ja viittaa keskustelussamme Boyackin, Klavansin ja Börnerin tekemään verkostoanalyysiin, jossa havaittiin psykologian olevan yksi eri tieteenaloja yhdistävien linkkien risteyskohdista lääketieteen, matematiikan, fysiikan, biokemian ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen ohella. Psykologian sijoittumisesta tiedekuntaan tuskin kannattaa olla huolissaan vaan siitä, osataanko sen tuomaa lisäarvoa hyödyntää muissa oppiaineissa.

Oikeustieteellisestä psykologian tutkijaksi Hieman yllättäen Hyönä paljastuu alanvaihtajaksi. sillä hänen yliopistouransa Turun yliopistossa ei suinkaan alkanut vuonna 1967 vastaperustetussa yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa vaan oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hyvästä opintomenestyksestä huolimatta oikeustieteellisen opinnot jäivät kesken, sillä ala ei tuntunut tarjoavan halutunlaisia työmahdollisuuksia. ”Aloin kyselemään itseltäni, miksi haluaisin tulla ja aloin käydä läpi erilaisia vaihtoehtoja. Yksi tai kaksi kaveria oli samassa tilanteessa ja huomasimme kaikki olevamme kiinnostuneita psy-

HAASTATTELU | Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan uusi dekaani, Jukka Hyönä

Tiedekunnassa kaikki hyvin, paitsi että opintopisteitä olisi hyvä suorittaa enemmän ja tutkimuksia saada läpi kansainvälisissä huippujulkaisuissakin

kologiasta, joten aloimme lukea pääsykokeisiin yhdessä”, Hyönä muistelee. Tutkijanuralla Hyönä on ollut käytännöllisesti katsoen koko uransa. Varsinaisia psykologin töitä hän on tehnyt valmistumisensa jälkeen ainoastaan vuoden ajan Turun vankimielisairaalassa siviilipalvelusta suorittaessaan. Palveluksen jälkeen hänet pestattiin tutkimusassistentiksi psykologian professori Pekka Niemen johtamaan silmänliiketutkimusprojektiin, joka käsitteli lukemista ja sitä, miten ihmiset ottavat tietoa haltuun. ”Ensimmäinen projekti oli ottaa käyttöön yliopistolle juuri hankittu silmänliikkeitä seuraava kamera, jonka avulla pystyttiin ensimmäistä kertaa seuraamaan reaaliaikaisesti katseen siirtymistä esimerkiksi tekstissä ja havainnoida, miten lukeminen etenee”, Hyönä kertoo ja jatkaa: ”On vanhaa kansanviisautta, että silmät ovat sielun peili. Katseen suunta ja tarkkaavaisuuden suunta ovat vahvasti naimisissa keskenään ja näin saadaan tietoa ihmisen tiedostamattomista prosesseista.” Hyönän omat tutkimusintressit liittyvät kognitiopsykologiaan eli siihen, miten ihmisten tiedonkäsittely toimii eri tilanteissa. Erityisenä kiinnostuksenkohteena Hyönällä ovat kielet.

Tiedekunta voi hyvin, mutta Yliopiston rehtori Kalervo Väänänen on heittänyt ilmeisen humoristisesti yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan publiikissa, että lukuisista yrityksistä huolimatta yliopiston hallituksessa ei ole vielä keksitty keinoa hillitä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan hyvää menestymistä ja tuloskuntoa. Hyönä linjaakin, että toimivaa systeemiä ei ole tarvetta lähteä radikaalisti muuttamaan. ”Tiedekunta voi oikein hyvin! Voisi sanoa, että jos lentokone lentää hyvin niin silloin tarvitsee ainoastaan katsoa mittareita ja seurata tilannetta sen sijaan, että tekee suuria korjausliikkeitä.” Mittareiden perusteella ainoiksi ongelmakohdiksi Hyönä mainitsee kansainvälisten julkaisujen lukumäärän ja 55 opintopisteen suorittajien suhteellisen alhaisen tason. ”Yhteiskuntatieteellinen on ensimmäisen opiskeluvuoden osalta parhaimmistoa 55 opintopisteiden suorittamisen osalta, mutta myöhempinä opiskeluvuosina tämä tasaantuu, jopa psykologiassa.” Dekaani painottaa kuitenkin opintojen hidastumisen syiden selvittämisen tärkeyttä sen sijaan, että syyllistäisi opiskelijoita laiskottelusta. Opiskelun esteet, opintojaksojen mitoitus ja valmistu-

misen kannalta välttämättömien kurssien tarjonnan tiheys tullaan selvittämään perinpohjaisesti. ”Graduvaiheen opiskelijoiden osalta voi olla, että he ovat jo siirtyneet työelämään gradun kirjoittamisen ohella”, Hyönä sanoo. Yhteiskunnan vaatimukset nopeasta valmistumisesta ja toisaalta työllistymisestä ajavat yliopistoa hankalaan pakkorakoon, sillä vaikka opiskelujen aikainen työnteko ennustaa hyvää valmistumisen jälkeistä työllistymistä, yliopiston tulosta mittaavat mittarit arvostavat tavoiteajassa valmistumista. Pallottelemme hetken aikaa erilaisia ideoita, joilla opintojen suorittamisen tahti voisi parantua. Dekaani vaikuttaa ennakkoluulottomalta ja kuuntelee kiinnostuneena riviopiskelijoiden ehdotuksia. Joissakin piireissä esitetty, että yliopisto-opetuksen heikko laatu johtuu opintojen maksuttomuudesta. Opiskelijalla kun ei ole rahakannustinta vaatia vastinetta rahoilleen ja toisaalta yliopistoilla ei ole syytä kilpailla maksavista asiakkaista. Hyönä vierastaa näkemystä, että tulevaisuuden opiskelija olisi pelkästään yliopiston asiakas, vaan pitää opiskelijoita enemmänkin työntekijöihin rinnastettavana joukkoja, jolla on omat tehtävänsä, velvollisuutensa ja oikeutensa. Historiallisena kuriositeettina Turun yliopiston psykologian oppiaine oli yksi harvoista, ellei jopa ainoa, oppiaine Suomessa, jossa ehdittiin ottaa käyttöön mies ja ääni –periaate. Tämä edistyksellinen ja demokraattinen hallintotapa teki niin professoreista ja opiskelijoista painoarvoltaan yhtä merkittäviä ja sitä ajettiin 60-luvulla voimakkaasti yliopistoissa käyttöön otettavaksi, ennen kuin nykyinen kolmikantamalli luotiin. Hyönä näkee ainejärjestöjen ja opiskelijoiden roolin arvokkaana opetuksen kehitystyössä. Hän myöntää opiskelijakulttuurillakin olevan oma arvonsa, vaikka se joissakin tapauksissa saattaakin myös hidastaa valmistumista. ”Opiskelijana ollaan vain kerran elämässä ja sen ohessa täytyy myös olla sosiaalista elämää ja hauskanpitoa. Olin itsekin opiskeluaikana mukana jossain Fobian tehtävässä.” Hyönä muistelee lämmöllä omanakin opiskeluaikanaan psykologian opiskelijoiden keskuudessa järjestettyjä näytelmäpiirejä ja improryhmiä, joissa itsekin oli mukana esiintymässä. Yhtään speksiä hän ei kuitenkaan ole ehtinyt käydä katsomassa. Vielä. • Hyönä kustansi haastattelun yhteydessä nautitun n. 9 euron arvoisen herkullisen lounaan, johon sisältyi jälkiruoka ja kahvi.

Kuulumisia kunnasta | UUTISET

TYYlle uusi koulutuspoliittinen asiantuntija yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta VTK Joni Kajander, 27, valittiin vuoden 2015 alussa Turun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittisen asiantuntijan pestiin. Kajander opiskelee pääaineenaan poliittista historiaa ja hän on toiminut aiemmin mm. Turun yliopiston kollegiossa, TYYn hallituksessa, yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan johtokunnassa sekä ainejärjestönsä P-klubin hallituksessa. Ainoa särö muuten moitteettomassa hakuprosessissa oli jälleen kerran edustajistonkin kokouksessa ääneen lausuttu huoli naispuolis-

ten hakijoiden alhaisesta määrästä suhteessa miespuolisiin hakijoihin. Tällä hetkellä TYYn Turun kampuksella työskentelevien kokoaikaisten tai lähes-kokoaikaisten työntekijöiden sukupuolijakauma on kuitenkin lähellä suurinta mahdollista tasa-arvon tilaa. Mittava epäsuhta hakijoiden sukupuolijakaumassa ei kuitenkaan voi jäädä ylioppilaskunnalta huomiotta, jotta hakijajoukko koostuu jatkossakin kaikista pätevimmistä toimijoista, sukupuolesta riippumatta.

Edustajisto hyväksyi kannanoton anonyymin tenttimisen puolesta Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto hyväksyi tammikuun kokouksessaan yksimielisesti Demariopiskelijoiden aloitteesta tehdyn kannanoton anonyymin tenttiarvostelun puolesta. Kannanotossa todetaan, että anonyymillä arvostelulla turvataan tasa-arvo, sillä nimen perusteella voi tapahtua tiedostamatonta positiivista tai negatiivista syrjintää esimerkiksi etnisen taustan tai sukupuolen perusteella.

Kannanoton sisältö pyritään todennäköisesti saamaan läpi myös keväällä päivitettävään ylioppilaskunnan poliittiseen linjapaperiin, jonka jälkeen asiaa tullaan pitämään säännöllisesti esillä tapaamisissa yliopiston johdon kanssa. Opiskelijan muisti muistaa kuitenkin hallinnon rattaiden hitauden, sillä vasta viime vuosien aikana yleistynyttä sähköistä tenttimistäkin ehdittiin toivoa yli 10 vuotta sitten.

TYYn hallituksessa hyvä edustus yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta Vuonna 2015 TYYn hallituksessa toimii kaksi yhteiskuntatieteilijää. Yleisesti ottaen TYYn hallitusta voisi tänä vuonna luonnehtia sinivihreäksi, sillä kaikki hallituslaiset ovat koko jäsenkirjallisia Kokoomuksen tai Vihreiden jäseniä tai kokevat muuten olevansa melko samaa mieltä jomman kumman edellä mainitun kanssa. Janika Takatalo (Oikeat) toimii tänä vuonna TYYn hallituksen varapuheenjohtajana muina vastuualueinaan kunnallispolitiikka ja sosiaalipolitiikka. Janika on toiminut Indexin

hallituksessa vuonna 2014 hallituksen puheenjohtajana ja vuonna 2013 tiedottajana. Riina Lumme (Soihdunkantajat) toimii tänä vuonna TYYn hallituksessa opiskelijakulttuurivastaavana muina vastuualueinaan siivet ja yritysyhteistyö. Riina on aiemmin toiminut SYY-Turun puheenjohtajana sekä ainejärjestössään P-klubissa. Indeksi-lehti tulee seuraamaan tarkasti, miten indexläisten etua valvotaan ylioppilaskunnan tasolla.

RAPORTTI | Juhlavastaavat kertovat tulikasteestaan

Juhliksena olo on sitsien järjestämistä Whatsapissa. ”Harmi vaan kun sulla tuli toi aivotärähdys” 19.1. klo 8.37 Veera: Tota nyt kävi silleen että mä oon 39asteen kuumeessa... Olisitsä voinu mitenkään tilata huomenna niitä ruokia sieltä upseerikerholta? Niin sitä autoo pitäs kans kysellä lainaan alkoreissua ja ruoanhakua varten Resurssien yltäkylläisyyttä

Minkä asian toisit lapsuudestasi nykypäivään? ”Lapsuudestani nykypäivään toisin sen, ettei olisi niin järjetön kiire koko ajan. Muistan hämärästi, kuinka joskus oli ”tylsää”. Olisi mukavaa jos vieläkin olisi edes välillä niin vähän tekemistä, että olisi tylsää.” Veera Kangassalo, 22 Psykologia

19.1. klo 11.51 Valtteri: Millähä me sit ne ruuat viedää kun ei oo autoa Valtteri: Jollai pulkalla Valtteri: Ei oo kyl pitkä matka. Maitokärry on kyl kans yks vaihtoehto ja tyylii ne kamat mitä huoneistolt tulee varmaa menis sil maitokärrylki takasin Väärinkäsityksiä 26.1. klo 20.32 Valtteri: mitä tehään muute sen vegaanisetinkaa Veera: No se salaatti pitää tyylii ite tehä jos ne on laittanu fetaa siihen kaikkeen Valtteri: Noh, jos ne ei oo huomisee mennessä vastannu siitä vegaanisesta nii sitten mä loihdin jonku vegaanisen gourmet menun Veera: Ootas, täs on tilanne päällä ton vegaanisen kaa :DD Veera: Eli vegaaninen saattaakin olla kasvis, mutta asiaa selvitetään Veera: Se on kasvis! Valtteri: :D:D Valtteri: kuka se muute oli :D Veera: En ees muista Hyvää mieltä

Minkä asian toisit lapsuudestasi nykypäivään? ”Lapsena ei tarvinnut välttämättä olla syytä asioiden tekemiseen. Nykyään tulee usein ehkä ajateltua liikaa mitä tekee ja sen tekemisen merkityksiä. Joskus voisi olla hyvä jos ei miettisi niin paljoa.” Valtteri Nieminen, 20 Yleinen kasvatustiede

27.1. klo 21.23 Veera: Ja mitä noihin ruokiin tulee niin sehän ollaan jo sovittu Valtteri: Niin on :D mut silti muistuttelet mua jatkuvasti siitä Valtteri: Ja puhut ku lapselle et hommaathan sit jonku sijaisen Veera: Ja mun mielestä on epäreilua että mä hoidan asiat kunnolla ja sä sanot että älä stressaa Veera: Mut ei tässä nyt oo mitään

ongelmaa, harmi vaan kun sulla tuli toi aivotärähdys Vastoinkäymisiä 27.1. klo 22.55 Valtteri: Ihmiskeho on mystinen, vittu niska kipee Valtteri: Askartelin sellasen pussin mikä on villasukan sisällä ja siin o puurohiutalei sit laitan sen mikroo ja sit laitan sen niskaa 28.1. klo 11.18 Veera: Etkö saanu lihasrelaksantteja lääkäriltä? Ne auttas varmaan parhaiten Valtteri: En, mut mul on panacodeja :D:D Veera: Älä ota sit liikaa kodeiinia ;P Valtteri: Tulee pörröinen olo Sopimista 28.1. klo 22.41 Valtteri: Anteeks jos olin äsken vittumainen on ollu vaa ihan mielettömän paska päivä. Teen nyt itelleni suunnitelmia ja muistilistoja tapahtumista. Veera: Ei haittaa.. Ei oo mullakaan ollu kauheen kiva päivä, sori jos oon sanonu jotenki pahasti. Laitoin sulle sen ostoslistan, soitan vielä paniikkipuheluita huomenna jos huomaan että jotain vaik puuttuukin. Sitsien jälkeen 31.1. klo 15.43 Valtteri: Sopisko keskiviikkona? Veera: Okei :D no jos mä varaan vaik 15-17 aikaa? Vai riittäskö vähempi? 1516.30? Valtteri: Eiköhän se riitä jos sul on kiire :) Veera: Ei ookaan kiire eli mun puolesta voidaan kokoustaa niin pitkään kun on tarvis 4.2. klo 15.20 Valtteri: Täs mä vaan kokoustan, ootko tulos? Veera: Ääää sori sori Veera: Mis oot? Tuun kyl •

RAPORTTI | SYYn aktiivipäivät

RAPORTTI SYYN AKTIIVIPÄIVILTÄ

Teksti: Karoliina Rantakari

”Toisin lapsuudestani takaisin lasten kännykämättömyyden. Siinä oli sitä jännitystä, kun piti jopa kävellä kaverin luokse ja koputtaa oveen ja kysyä: ”Voiko Matti tulla leikkimään kanssani?”. Ja kun Matti sitten tuli ulos leikkimään, olimme vain ulkona ja käytimme mielikuvitusta, emme istuneet puhelimet kourassa ja pelanneet Angry Birdsiä.” Karoliina Rantakari, 21 Taloustiede

uomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry järjesti jälleen koulutusviikonlopun SYYn aktiiveille ja siitä kiinnostuneille Hyvinkäällä. Viikonloppu koostui tiedontäytteisistä luennoista, pienryhmissä työskentelystä sekä uusiin ihmisiin tutustumisesta. SYY-aktiiveja oli tullut paikalle ympäri Suomea Lapista Helsinkiin. Aktiivipäivien ohjelma alkoi jo perjantaina, jolloin SYY-liittohallitus ja paikallisjärjestöjen puheenjohtajat tapasivat ja osallistuivat heille kohdistettuihin koulutuksiin. Lauantaina koulutkset alkoivat myös paikallisjärjestöjen jäsenille ja aktiiveille. Päivä alkoi katsauksella ,SYYn puheenjohtajan Heidi Niinikosken kanssa, SYYn tulevan vuoden 2015 painopisteisiin, kuten jäsenistön kasvattaminen. Tämän jälkeen SYYn pääsihteeri Jaakko Kalske tuli kertomaan YKA:n ( Yhteiskuntaalan korkeakoulutet ry), liitosta ja sen jäsenistöstä. Tästä seuraten YKA:n toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen jatkoi luentoa YKA:n ja Akavan rakenteista ja linjauksista. Informatiivisten luentojen jälkeen jatkettiin kouluttautumista rennommin pienryhmissä. Pienryhmät oltiin jaettu taloudenhoitoon, viestintään, edunvalvontaan sekä tapahtumat ja rekrytointiin. Ryhmiin mentiin oman mielenkiinnon ja paikallisjärjestössä olevan hallitusvastuualueen mukaan. Itse menin tapahtumat ja rekrytointi –ideointipajaan, jota veti vanha Indexiläinen Timo Koivisto. Ideointipajassa keskustelimme, miten voisimme saada lisää näkyvyyttä SYYn järjestämille tapahtumille, ja kuinka voisimme kehittää jo perinteiksi muodostuneita tapahtumia sekä luoda kokonaan uusia. Ajatuksia lenteli puolelta toiselle ja saimme monia hyviä ideoita, joita tullaan varmasti toteuttamaan tulevan vuoden aikana.

Vielä ennen illanviettoa, pienryhmien jälkeen, Jaakko Kalske, Piritta Jokelainen sekä Heidi Niinikoski antoivat meille lisää tietoa liiton jäseneduista, työttömyyskassasta sekä heittivät ilmoille jäsenhankintahaasteen 2015. Näin saatiin lauantain virallinen ohjelma päätökseen ja pääsimme tutustumaan toisiimme, jakamaan kuulumisia ja ideoita, joita päivän mittaa oli syntynyt. Sunnuntaina kouluttautuminen jatkui jo heti aamusta vertaillen paikallisyhdistystoimintojen resursseja ja tietolähteitä. Hyvät kokouskäytännöt sekä usein kysytyt kysymykset liitosta käytiin myös läpi. Tämän jälkeen mentiin vielä viimeiseksi uusiin pienryhmiin ideoimaan ja keskutelemaan. Pienryhmät koostuivat edunvalvonnasta, opiskelijoiden jäsenpalveluista, liiton imagon kehittämisesta, yhteiskuntatieteilijän identitteetti ja profiili sekä verkkosivu-uudistuksesta. Tällä kertaa menin verkkosivu-uudistukseen, jota jälleen veti Timo Koivisto. Kävimme läpi SYYn sivuja ja mietimme miten niitä voisi parantaa tai muokata kävijälle mieluisammaksi. Pohtisimme plussia ja miinuksia, jonka perusteella teimme ehdotuksia, jotka tulevat näkymään uudessa SYYn kotisivussa. Vaikka lauantaipäivä tuntui hieman raskaalta kaiken sen tietopläjäyksen jälkeen, oli koulutuspäivä todella onnistunut. Henkilökohtaisesti koen saaneni todella paljon irti aktiivipäivistä, ja suosittelen seuraaville aktiivipäiville menoa kaikille SYYstä ja YKAsta kiinnostuneille. Puhuessani muiden SYY-Turkulaisten kanssa kokivat he myös, että koko koulutuviikonloppu oli eriomainen ja kattava. Lähtiessäni lauantai aamuna matkaan koin olevani vasta SYY-noviisi, mutta sunnuntaina kun pääsin kotiin tunsin olevani jo melkein SYY-expertti. •

SYYn aktiivipäivät - 2. näkökulma | RAPORTTI

SYYTTÖMYYDESTÄ SYYLLISYYTEEN – MITÄ TAPAHTUI HYVINKÄÄLLÄ?

Teksti: Eetu Niemi

len syytön. Turkulaisten yhteiskuntatieteilijöiden delegaatio nousee aamujunaan. En ole ainoa jonka suu on kahvinkäryinen ja unisuudesta vaitonainen. Junaa pitää vaihtaa kahdesti, muttei odottaa juuri yhtään. Uhka vai mahdollisuus, VR? Olemme SYY- Turku, matkalla SYY: n aktiivipäiville. Päivät aktiiveille. Ilmassa on tyytyväistä odotusta ja haukotuksia. Toisten paikallisyhdistysten tapaaminen tuntuu kiinnostavan. Lappi kuulemma tulee aina. Jään Pertti Jarlan hengessä pohtimaan mahdollisia merkityksiä. Vaihdot napsuvat kohdilleen. Niiden lomassa ehditään käsitellä maakuntamatkailun hienoutta, sekä romantisoida rautatieasemien baareja. Matkanteko maistuu. Kovasti on huoletonta. ”Seuraavana, Hyvinkää.” Lumisessa metsämaisemassa seisoo Rantasipi Hotel Sveitsi. Sisustuksen todetaan olevan kuin suoraan Twin Peaksistä. Huomaan tämän aiheuttavan levottomuutta osassa. Kai se on nuo punaiset verhot ja se kääpiö. Vienoja Hohto- viboja kulkee ajoittain niskavilloissa. Selviämme kunhan emme hajaannu, sen kaikki ymmärtävät. Tämähän on ammattiliiton henki. Ohjelmassa seuraa sivistystä ja suunnittelutyötä. Paikallisyhdistysten eli paikkareiden hallitukset vihkiytetään SYY: n ja Yhteiskunta- alan Korkeakoulutetut ry: n rakenteisiin ja toimintatapoihin. Tämä on siis se liitto, jonka jäseneksi SYY: n kautta liitytään. Liiton tarjoamien palveluiden sisäistäminen järkyttää helposti varautumatonta, niin runsaat ne ovat. Vain vaivoin on kuviteltavissa henkilö, joka jäsenyyden edullisuuden ja sen hyötyjen tiedostamisen jälkeenkin voisi olla liittymättä. Vapaamuotoinen virkistäytyminen kehittyy hiljalleen kerrassaan muodottomaksi virkistäytymiseksi. Siinä yhdistyy konferenssiväen ja mielihalujen hajaannus, sekä hotellivieraiden ja

Runsas joukko dynaamisia menestyjiä verkostoituu periksiantamattomalla tarmolla henkilökunnan pahennus. Jalat sujahtavat kenkiin ja tamperelaisetkin saavat takit niskaansa. Hyvinkään yöhön siirtyminen on hilpeää kun takseja menee jonossa. Runsas joukko dynaamisia menestyjiä verkostoituu periksiantamattomalla tarmolla, kunnes valot katossa vilkahtavat ja ovimies viittoo merkitsevästi. Aamuaurinko saa hotellia ympäröivän mäntymetsän kimaltamaan ehkä liikaa. Ruokasalin ikkunassa sujahtaa hiihtäjä latua pitkin epäilyttävän nopealla liu’ulla. Vielä muutama koulutus ja aktiivipäivät ovat ohi. Tapahtuman tavoite on saavutettu. Osallistujat tietävät enemmän, ymmärtävät tavoitteensa ja haluavat toteuttaa ne. Tarkoituksena ei ole myydä mitään, vaan kouluttaa ja tukea kanssaopiskelijoita. Turkulaisten yhteiskuntatieteilijöiden delegaatio nousee kahden junaan. Iloisessa joukossa on helppo rentoutua uupuneena ja onnellisena. Kiskojen paukkeen rytmittämässä houreessa voi tuntea uuden turvan laskeutuneen sisimpäänsä. Nuija iskeytyy pöytään. ”Seuraavana, Turku.” Olen syyllinen. •

Eetu Niemi toimi vuonna 2014 Indexin hallituksen kulttuurija ekskursiovastaavana. Tänä vuonna hän toimii Dialectican hallituksessa SYY- ja alumnivastaavana sekä SYY-Turun hallituksessa ekskursiovastaavana.

Liity alasi ammattijärjestöön

Henkilökohtaista verkkopalvelua!

N e u v o tte l up a n k k i -jav a k u u tu s a s i o i s s ao n n i s tu uv a i k k ak o ti s o h v a l ta . V a r a aa i k av e r k k o n e u v o tte l u u njo k oo p . ﬁ: s s ä ta is o i tta m a l l a0 1 02569 21 3. * P u h e l u t0 1 0 n u m e r o i h i nm a k s a v a tl a n k a l i i tty m i s tä 0 , 0 835 €/ p u h e l u+0 , 0 7€/m i n .jam a tk a p u h e l i n l i i tty m i s tä 0 , 0 835 €/ p u h e l u+0 , 1 7€/ m i n .( h i n n a ts i s .a l v ) .

Y h d e s s äh y v ä tu l e e .