INDEKSI 1//2021
Kaipaatko hengähdystaukoa opiskeluun, piristystä parisuhteeseen tai nautintoa arkeen? Vai jotain ihan muuta? Jos vastasit kyllä, on XXX Paradise Sinulle juuri oikea paikka. XXX Paradise on Turun vanhin erotiikkaliike. Meiltä löydät laadukkaat lelut, välineet ja voiteet niin hellään seksiin kuin myös uusiin kokeiluihin. Suomen edullisimmat hinnat, laadusta tinkimättä. Uusia tarjouksia viikoittain! Meiltä löydät viihtyisät televisioilla varustellut huoneet, joissa voit katsella eroottisia elokuvia 120 erilaiselta kanavalta makusi mukaan. Uusia elokuvia joka viikko! Katso yksin, porukalla, tai liity seuraan, meillä onnistuu kaikki! Gloryholen, BDSM-vaihtoehdot ja muuta pikkutuhmaa löydät meiltä. XXX Paradise on kaikille avoin paikka sukupuolesta riippumatta - tarkoituksemme on että kaikki saavat sitä mitä haluavat. Läntinen Pitkäkatu 15 www.xxxparadise.fi Avoinna joka päivä klo 10-21 Puh. 0400537100 email: falkuru54@gmail.com
Päätoimitus & taitto Matilda Heikkilä Maidhe@utu.fi Toimituskunta Jesse Helminen Helena Hirvonen Aura Kaartinen Ville V. Kokko Pauliina Laukkanen Julia Lintunen Eeva Rantanen
Eelis Rytkönen Ida Sukanen Salla Tiitinen Juhani Vaissalo Inka Vaarula Amanda Viitanen
Muut kirjoittajat Greta Virkki Anniina Laine Maria Haataja Titta Jaakkola Belinda Puutio Mainosmyynti Anna Salonen Arsalo@utu.fi Maria Haataja Mkahaa@utu.fi Julkaisija Index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry Levikki 35 kpl + verkkojulkaisu issuu.com/indexry Painopaikka Painosalama Tykistökatu 4 A 20520 TURKU ISSN 2323-7252 - ISSN-L 2323-7244
Tässä Indeksissä
Päätoimittajalta Puheenjohtajalta
Opintovastaavalta ja kopolta
6
8
Hallitusesittely
Kestikö USA:n demokratia?
Kuntavaalit vai kunnallisvaalit?
13
20
25
Fobia suosittelee
26
T-Klubin palsta: Ovatko ulkomaan ekskursiot enää nykyaikaa?
28 Sarjis
30
10
SYY-Turun ja Indexin suhde?
29
n a j itta
m i o t ä ä P a n i r u T
Teksti ja kuva Matilda Heikkilä
6
Kaoottinen 2020 saatiin selätettyä, ja luonnollisesti uusi vuosi tuo mukanaan uuden hallituksen ja tällä kertaa myös uuden päätoimittajan. Eli siis minut. Filosofian fuksin, jolla ei ole oikeastaan mitään käsitystä siitä, mitä tässä nyt pitäisi tehdä ja miten hommat hoidetaan. Ainoa selvä asia on se, että tässä on nyt hypätty suuriin saappaisiin. Epätoivoisena koronafuksina sitä lähtee hetken mielijohteesta mukaan kaikkeen mahdolliseen jonkinlaista sosiaalista toimintaa tarjoavaan aktiviteettiin miettimättä seurauksia. Kuten minä tähän päätoimittajan pestiin. Epävarmuuden käsittely ja sietäminen ei ole helppoa, kuten varmasti jokainen on joskus omalla kohdallaan joutunut huomaamaan. Epäonnistuminen pelottaa vielä enemmän, kun tietää, että virheet jäävät fyysisinä kappaleina elämään ajassa. Lehti on jo nyt aiheuttanut osaltaan paljon nurinaa ja urinaa, kun tietotekniset ongelmat ovat olleet hyvin vahvasti läsnä. Tätä tekstiä kirjoitellessani odotan poikkitieteellistä apua kavereiltani, sillä en ole saanut InDesigniä toimimaan tietokoneellani, ja tässä alkaa aika käymään kauniisti ilmaistuna todella vähiin. Nähtäväksi jää, miten kerkeän kesyttää ohjelmat yhteistyökykyiseen muotoon. Toisaalta yritän tässä paniikissa lohduttautua sillä, etteivät ihmiset yleensä suhtaudu toisten tekemiin virheisiin kovinkaan vakavasti, kun kyse on esimerkiksi tiedekunnan lehdestä, joka ei epäonnistuessaankaan tuota niin paljon doloreita, että yleinen utiliteetti laskisi merkittävästi. Ehdottomasti ihaninta on ollut kuitenkin huomata näinkin varhaisessa vaiheessa, kuinka paljon auttavaisia käsiä on ollut valmiina tarjoamaan tukeaan ja nostamaan minua ylös täältä epätoivon suosta. Voisi siis sanoa, että tämä lehti on ollut jo nyt useamman tiedekunnan avun tulos; apua on saatu niin ex-humanistilta, tulevalta farmaseutilta kuin Aallon kuvataidekasvatuksen puolelta. Julkinen kiitos Teille. Luonnollisesti oman panoksensa ystävyyteen, yhteistyöhön ja avunantoon ovat tuoneet myös niin uudet kuin vanhemmatkin hallitustoverit sekä valtaistuimestaan luopunut aikaisempi päätoimittaja Amanda. Näiden positiivisten kokemusten voimaannuttamana olenkin yrittänyt suhtautua tähän lehden toimittamiseen yhtenä suurena ja opettavaisena seikkailuna. Vaikka prosessi aiheuttaakin osaltaan stressiä vastuun vuoksi, koen kuitenkin, että päätoimittajan pesti tarjoaa paljon enemmän hedoneita muun muassa aiemmin mainitun sosiaalisen toiminnan ja yhdessä puuhastelun muodossa; esimerkiksi hallitusesittelyissä esitettyjen kysymysten vastauksille olemme naureskelleet jo hallituksen kesken. Nyt myös sinä, kunnianarvoisa lukija, pääset mukaan tähän hupiin. Jännityksellä jään odottamaan, millaiseksi tämä lehti oman toimitusvuoteni aikana vielä muotoutuu. Tavoitteet kannattaa aina ilmaista julkisesti heti alussa, jotta voi sitten lopussa katsoa, miten paljon kunnianhimoisia ja mahtipontisia suunnitelmia jäi toteuttamatta. Eräs toiveeni ja tavoitteeni on monipuolistaa Indeksissä ilmenevää visuaalista kulttuuria tuomalla sinne enemmän kuvataidetta esimerkiksi uuden sarjakuvapalstan muodossa. Tämä tosin alkaa jo nyt tuntua hieman ylimitoitetulta suunnitelmalta, sillä kuten aiemmin sanoin, tietotekniikan jumalat ovat kääntäneet selkänsä minulle. Suurin ja rakkain agendani on kuitenkin lisätä tietoutta Dialectican vastikään alkaneesta kultakaudesta. Eläköön filosofia!
Kirjoittaja on äärimmilleen jännittynyt filosofian fuksi ja upouusi päätoimittaja, joka itkeskelee öisin ilosta, kun on saanut niin uskomattoman hyviä tyyppejä ympärilleen 7
n a j a t h o j n e e h u P a n i l u P
Teksti ja kuva Greta Virkki
8
Istun tällä hetkellä junassa matkalla Jyväskylään. Viikonloppusuunnitelmiini kuuluu kirjatenttiin lukeminen, kissan silittäminen ja mahdollisesti jopa luistelureissu. Turussa oli tänä aamuna kylmä, jopa kylmempi kuin ah-niin-pohjoisessa Keski-Suomessa. Mun kaveri katsoo vieressä metafysiikan luentoa, ja mä koitan kuumeisesti keksiä, mistä kirjoittaisin ensimmäisen tervehdykseni Indexin uutena puheenjohtajana. En oo aiemmin kirjoittanut lehteen. Tai ylipäätään kirjoittanut mitään muille julkaistavaa juttua, joten päätin luonnollisesti viivytellä ja stressata asiaa tarpeettoman paljon. Uutena puheenjohtajana tuntuu, että kuuluisi tietää kaikki Indexin toiminnasta, yliopisto-opiskelusta ja ylipäätään elämästä. Itse vasta toisen vuoden opiskelijana en oo kuitenkaan sattuneesta syystä kokenut esimerkiksi opiskelijavappua tai vuosijuhlia. Niiden suunnittelu tuntuu oudolta, kun vain esittää tietävänsä, mistä on kyse. Oonko siis kokenut elämää ollenkaan ja onko mulla mahdollisuutta kehittyä kaikkitietäväksi puheenjohtajaksi? Mietin viime syksynä aivan viime hetkeen saakka, haenko puheenjohtajaksi. Vaikka ollaankin vasta reilu kuukausi käynnistelty toimintaa uuden hallituksen kanssa, oon tosi iloinen siitä, että jatkoin Indexissä. Meillä on aivan huippuporukka koossa. Kaikki vaikuttavat oma-aloitteisilta ja motivoituneilta, ainakin vielä. Mun mielestä kokouksia on kiva vetää jopa Zoomissa, kun en joudukaan pitämään monologia, vaan muutkin osallistuvat keskusteluun ja ideointiin. Jotta tää ei menisi vaan meidän hallitusporukan hehkuttamiseksi, haluan sanoa, että meitäkin väsyttää ja turhauttaa tää maailmantilanne. Haluan nostaa esille erityisesti fuksit, joiden on varmaankin ollut hankala kiinnittyä opintoihin ja opiskelijakulttuuriin. Me nähdään teidät ja tehdään parhaamme, että ette kokisi olevanne niin yksin. Meidän hallituksessa on mukana myös fukseja, jotka tietää mitä koette ja haluaa parantaa kaikkien oloa niin paljon kuin mahdollista. Ja joku päivä me vielä nähdään teidät livenä kampuksella ja baareissa, moikataan (jos uskalletaan) ja otetaan pitkä ryyppy sille kaikelle, mistä on selvitty. Jaan vielä tässä lopuksi vinkin, jota oon itse hyödyntänyt, kun oma kämppä alkaa tuntua liian tutulta ja ahdistavalta. Kannattaa mennä seisomaan nurkkaan, jossa ei yleensä vietä aikaa, ja katsella ympärilleen. Ainakin mun pieni yksiö tuntuu heti vähän avarammalta ja vähemmän tylsältä, kun sitä katsoo uudesta näkökulmasta. Tää on mun monimutkainen tapa sanoa, että vaihtakaa perspektiiviä ihan konkreettisestikin. Rikkokaa rutiineja ja koittakaa jotenkin tehdä jokaisesta päivästä vähän erilainen kuin se edellinen. Mutta ei tästäkään liikaa paineita – välillä on tosi hyvä vaan antaa olla ja odottaa parempaa päivää.
Kirjoittaja on Index ry:n uusi ja uljas puheenjohtaja, sekä 2. vuosikurssin poliittisen historian pääaineloikkaaja
9
Opintovastaavan ja kopon kontribuutio Teksti Anniina Laine & Maria Haataja Kuva Matilda Heikkilä
10
Yksin vai yksinäinen? Yksinolo on raskaiden päivien jälkeen usein kutsuttu vieras, joka kuitenkin vaivaa toisinaan riesaksi asti. Kun yksiön seinät kaatuvat päälle pakastepizzaa syödessä, yksinäisyydelle antautuminen voi tuntua velvollisuudelta oman valinnan sijaan. Sitä sen ei kuitenkaan tarvitse olla, sillä kuten Kelly Clarksonkin laulaa ikonisessa hitissään ”doesn't mean I'm lonely when I'm alone”. Yksinolo on parhaimmillaan voimavara ja hyvä keino tutustua tärkeimpään ihmiseen elämässäsi: sinuun itseesi. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu, jos yksinoloa kavahtaa sekoittaen sen yksinäisyyteen. Vaikka kokisit olevasi yksin aika ajoin tai useammin, haluan muistuttaa, että olet osa jotain suurta. Sinäkin todennäköisesti kuulut Indexiin sekä johonkin jäsenjärjestöön, joka on omiaan liittämään sinut osaksi yhteisöä. Jo tämä merkitsee, että sinua mietitään, vaikka kokisit olosi unohdetuksi. Samalla kuuluessasi Indexin jäsenistöön todennäköisesti opiskelet, teet töitä tai harrastat - tai olet edes joskus tehnyt jotakin näistä. Sinua on mietitty, lukemattomiakin kertoja, näiden yhteisöjen sisällä. Kun sinä muistat tutusta tuoksusta alakoulun lihapullat, joku muu miettii sinua aina kuunnellessaan suosikkilevyään. Nämä vuosikymmentenkin taakse ulottuvat ihmissuhdeverkostot takaavat sen, että sinua ajatellaan. Muiden päätöksiä ja uutisia seuratessa tuntee toisinaan itsensä auttamattoman pieneksi. Lopulta edes kukaan päättäjistä ei voi olla enempää, kuin oma itsensä oman äänensä kanssa. Muut ihmiset voivat näyttäytyä itselle valtoimenaan vellovina ja melua pitävinä massoina, mutta lopulta jokainen kulkee omaa polkuaan huolimatta yhteisön voimasta tai toisista ihmisistä. Siinä on mielestäni jotain lohdullista ja melankolista.
Muistathan, että ilman sinua tai minua ei olisi meitä. Olemme yhdessä, mitä yhteisössämme ikinä vastaan tuleekaan. Yhteisöstä emme ole Indexissä valmiita tinkimään. Kirjoittajat ovat Indexin poliittisesti pätevimmät toimijat ja tomerimmat etujemme valvojat, jotka halusivat tulla kuvatuksi söpöinä eläiminä
11
Joko työ ootta seuranna meittii interwebsissä??? Vai sattusko siult löytyy joku vinkee etätapahtumaidis?? Soit, tekst, pist meil viestii!
12
@index_ry
index.utu.fi
Index ry
issuu.com/indexry
♥ INDER ♥
Indexin hallitus 2021
13
Greta Virkki
Pesti: Puheenjohtaja Pääaine ja vuosikurssi: Poliittinen historia, 2. vuosikurssi Absoluuttisen reliaabeli persoonallisuustyyppi: ISFJ-T - puolustaja Fiktiivinen hahmo, johon samaistut eniten: Martta puhuu (se koira) Kappale, jonka soittaisit ensitreffeillä: The Weather Girls - It’s Raining Men Iskurepla, jota et ole päässyt käyttämään: Onks sun vanhemmat mäntyjä kun oot tommonen kuusi? Suurin deal breaker: Tyhmyys Harjoittamasi aktiviteetti, jota häpeät: Huonekasvien tappaminen Yllättävin asia, jonka omistat: Silmälasit Kysymys, johon et haluaisi vastata: Mitä haluut tehdä isona? Kysymys, johon haluaisit päästä vastaamaan (ja vastaus siihen): Mikä susta ei tuu isona? Kirjanpitäjä Mistä sinut tullaan muistamaan: Hämmentävyydestä Mikä sana tai sanonta sattuu eniten aivoihisi: It be like that sometimes :P
14
Janette Sirén Pesti: Varapuheenjohtaja, tuutorivastaava Pääaine ja vuosikurssi: Valtio-oppi 2. vsk. Absoluuttisen reliaabeli persoonallisuustyyppi: Testin mukaan oon aktivisti ja vapaa sielu kuten 7% väestöstä, että entäs teidän muiden sielut... Fiktiivinen hahmo, johon samaistut eniten: Mr. Bean on idolini, sen elämä on pelkkää kommellusta mut jotenkin se aina selvii. Kappale, jonka soittaisit ensitreffeillä: Jos ne menee nappiin, niin Haloo Helsingin Oh No Let's Go! Iskurepla, jota et ole päässyt käyttämään: "Onks sun isäs palomies, ku sä oot noin kuuma?" Suurin deal breaker: Jos paljastuis et tykkäät laskiaispullast enemmän mantelimassal ku hillolla, niin mä en vaan pääsis yli siitä. Harjoittamasi aktiviteetti, jota häpeät: Kyllä hävettää kuulua ovenavauspalvelun vakioasiakkaisiin, ku ei oikein osaa tiirikoida mut avaimien hukkaamisen kyl taitaa. Yllättävin asia, jonka omistat: Virtahevon mallinen kukkaruukku on ihan must-have. Kysymys, johon et haluaisi vastata: Ks. kohta 7. Kysymys, johon haluaisit päästä vastaamaan (ja vastaus siihen): All time favourite Disney-elokuvasi? Ja se on Aarreplaneetta! Mistä sinut tullaan muistamaan: Keksin jotain hienoo. Mikä sana tai sanonta sattuu eniten aivoihisi: Kyl tää on "kotikoti".
Anton Stenroos
Emilia Salo Pesti: Tiedottaja ja vuosijuhlavastaava Pääaine ja vuosikurssi: Filosofia, neljäs vuosikurssi Absoluuttisen reliaabeli persoonallisuustyyppi: Loogikko / INTP-T Fiktiivinen hahmo, johon samaistut eniten: Lisa Simpson Kappale, jonka soittaisit ensitreffeillä: Nick Drake – Northern Sky Iskurepla, jota et ole päässyt käyttämään: ”Oon Emilia Salo, sun elämäs valo, ostetaanko yhteinen talo” Suurin deal breaker: Jos toinen ei jaksaisi jokapäiväisiä syvällisiä pohdiskeluja ja höpinöitä ja hörhöilyjä Harjoittamasi aktiviteetti, jota häpeät: Ylianalysointi tilanteissa, joissa olisi parempi olla pohtimatta liikaa Yllättävin asia, jonka omistat: Sisustusalan tutkintotodistus Kysymys, johon et haluaisi vastata: Kuinka monen pisteen päähän jäit äidinkielen laudaturista? Kysymys, johon haluaisit päästä vastaamaan (ja vastaus siihen): Lempigenresi leffoissa ja kirjoissa? -Kauhu Mistä sinut tullaan muistamaan: Siitä, että join kahvia aina vain yhden kupin päivässä, pidin värikkäistä asioista ja hävisin harvoin Aliaksessa Mikä sana tai sanonta sattuu eniten aivoihisi: ”Se tunne kun” ja ”En ehkä kestä”
Pesti:Taloudenhoitaja, yhdenvertaisuusvastaava Pääaine ja vuosikurssi: Taloustiede, toinen vuosikurssi Absoluuttisen reliaabeli persoonallisuustyyppi: ENTP väittelijä Fiktiivinen hahmo, johon samaistut eniten: Ronald Mcdonald Kappale, jonka soittaisit ensitreffeillä: Ne kutsuu mua koiraks – Karri koira Iskurepla, jota et ole päässyt käyttämään: Tarvitaaks me tänä yönä muutaki suojausta ku vaa maski? Suurin deal breaker: Hyperbolinen diskonttaaja Harjoittamasi aktiviteetti, jota häpeät: Derivointi Yllättävin asia, jonka omistat: Itsekunnioitus Kysymys, johon et haluaisi vastata: Saiks jo töitä? Kysymys, johon haluaisit päästä vastaamaan (ja vastaus siihen): Otatko kahvia? Ei mua varten tarvii keittää Mistä sinut tullaan muistamaan: Sähellyksestä mutta kovasta yrityksestä Mikä sana tai sanonta sattuu eniten aivoihisi: Asiakasrajapinta
15
Katariina ”Kata” Pekkonen Pesti: Sihteeri, juhlavastaava ja lippu-upseeri Pääaine ja vuosikurssi: Erityispedagogiikka, 1. vuosikurssi Absoluuttisen reliaabeli persoonallisuustyyppi: Konsuli, ESFJ-T Fiktiivinen hahmo, johon samaistut eniten: Muumimamma Kappale, jonka soittaisit ensitreffeillä: Pelimies Iskurepla, jota et ole päässyt käyttämään: *osoittaa paitaansa* Tieksä mitä materiaalia tää on? Tyttöystävämateriaalia;) Suurin deal breaker: Se ettei asioista olla valmiita keskustelemaan. Harjoittamasi aktiviteetti, jota häpeät: Tuttujen ja etenkin puolituttujen tai tuntemattomien stalkkaaminen somessa. Yllättävin asia, jonka omistat: Pressopannu ja mutteripannu, vaikka en edes ite juo kahvia. Kysymys, johon et haluaisi vastata: Onko harmittanu olla koronafuksi? Kysymys, johon haluaisit päästä vastaamaan (ja vastaus siihen): Lempiasia Turussa? Assarin 5,30€ lauantaiaamupala ja jokivarsi vuodenajasta riippumatta<33 Mistä sinut tullaan muistamaan: Hallituksen kesken ainakin porukan juniorina Mikä sana tai sanonta sattuu eniten aivoihisi: Näin pk-seutulaisena tää on kaikille turkulaisille omistettu: edellispäivänä. EI ole sellaista, se on toissapäivänä.
16
Susanna Tuominen Pesti: Eksursio-vastaava & yhdenvertaisuusvastaava Pääaine ja vuosikurssi: Aikuiskasvatustiede, 3. vuosi Absoluuttisen reliaabeli persoonallisuustyyppi: Aktivisti, aina valmiina istuu tiellä protestina ilmastonmuutokselle tai vapauttelee turkiseläimii luontoon Fiktiivinen hahmo, johon samaistut eniten: Dinos and comicsin dinot Kappale, jonka soittaisit ensitreffeillä: Jumala ompi linnamme, virsi 107. Muista pitää housut jalassa ja Jeesus mielessä. Iskurepla, jota et ole päässyt käyttämään: Are you a Pummelo because you sure are sweet and juicy ;) Suurin deal breaker: Emotionaalinen etäisyys :): Harjoittamasi aktiviteetti, jota häpeät: Sählääminen Yllättävin asia, jonka omistat: Ehkä auto ku kaikki aina hämmentyy siitä Kysymys, johon et haluaisi vastata: Suurin osa näistä kysymyksistä ku en haluu et ihmiset tajuu miten super tylsä oon oikeesti :( Kysymys, johon haluaisit päästä vastaamaan (ja vastaus siihen): Haluatko tämän koiranpennun omaksesi? Kiitos kyllä haluan. Mistä sinut tullaan muistamaan: Sähläämisestä :) Mikä sana tai sanonta sattuu eniten aivoihisi: En pidä sanasta huora kun se on kovin halventava
Matilda ”Mapu” Heikkilä Pesti: Indeksin päätoimittaja ja ympäristövastaava Pääaine ja vuosikurssi: Filosofian fuksi Absoluuttisen reliaabeli persoonallisuustyyppi: ENTP-A, väittelijä Fiktiivinen hahmo, johon samaistut eniten: Muumipappa (sarjakuvista) Kappale, jonka soittaisit ensitreffeillä: Ahkerat Simpanssit – Uskis On Mun Bestis Iskurepla, jota et ole päässyt käyttämään: Mitäpä jos yöllisten matikkaexcelpaukutteluhommien sijaan paukuttelisitkin minua :^) Suurin deal breaker: Ei tiedä, mitä jallun tähdet tarkoittavat Harjoittamasi aktiviteetti, jota häpeät: Suunnittelen musikaalikohtauksia Ultra Bran kappaleisiin. Suurimmat spektaakkelit ovat tällä hetkellä Älä soita tänne enää koskaan, Pikku kissa ja Sankaritar Yllättävin asia, jonka omistat: 4kpl auton talvirenkaita. En omista ajokorttia, saati autoa. Kysymys, johon et haluaisi vastata: Kuinka pitkään aiot vältellä logiikan ekan kurssin tenttimistä? Kysymys, johon haluaisit päästä vastaamaan (ja vastaus siihen): Kuka julkkis on pyytäny sua treffeille? - Janne Ahtiainen (Versace Henrik, Henrik!, silloin taiteilijanimellä jabajaba666) kesällä 2016, meillä piti olla treffit Flow:ssa, mutta en sitten päässytkään sinne :-( </3 Mistä sinut tullaan muistamaan: Käsittämättömästä äänenvoimakkuuden hallitsemattomuudesta ja Marttijatkoista Mikä sana tai sanonta sattuu eniten aivoihisi: Inkompatibilismi
Essi Haapasalmi Pesti: Juhlavastaava ja kansainvälisyysvastaava Pääaine ja vuosikurssi: Taloustiede 3. vuosikurssi Absoluuttisen reliaabeli persoonallisuustyyppi: ISFP-A, seikkailija Fiktiivinen hahmo, johon samaistut eniten: Grinch Kappale, jonka soittaisit ensitreffeillä: Spekti – Vain yksi sinä Iskurepla, jota et ole päässyt käyttämään: ”Jos oisit hirvi, oisin hirveen rakastunu” Suurin deal breaker: Muiden vähättely Harjoittamasi aktiviteetti, jota häpeät: Röyhtäilen liikaa Yllättävin asia, jonka omistat: Raastinmylly Kysymys, johon et haluaisi vastata: ”Mikä susta tulee isona?” Kysymys, johon haluaisit päästä vastaamaan: ”Millon voit aloittaa?” Mistä sinut tullaan muistamaan: Henkilö, kuka ei ikinä valmistunut yliopistosta R-kielen perusteet -kurssin takia. Mikä sana tai sanonta sattuu eniten aivoihisi: ”kUuLeS tYtTö” 17
Anniina Laine Pesti: Opintovastaava, ulkosuhdevastaava ja halloped-koordinaattori Pääaine ja vuosikurssi: Erityispedagogiikka, toinen vuosikurssi Absoluuttisen reliaabeli persoonallisuustyyppi: ENTJ, eli päällikkö Fiktiivinen hahmo, johon samaistut eniten: Mulan Kappale, jonka soittaisit ensitreffeillä: Amour plastique - Videoclub Iskurepla, jota et ole päässyt käyttämään: Lähdetkö mun kaa pupukahvilaan? Suurin deal breaker: Väärällä nimellä kutsuminen Harjoittamasi aktiviteetti, jota häpeät: Oudot siisteyssäännöt Yllättävin asia, jonka omistat: Ravun saksi yläasteen biologian tunnilta Kysymys, johon et haluaisi vastata: Kissat vai koirat Kysymys, johon haluaisit päästä vastaamaan (ja vastaus siihen): Mikä on lempielementtisi? Vesi <3 Mistä sinut tullaan muistamaan: Outojen asioiden muistaminen Mikä sana tai sanonta sattuu eniten aivoihisi: Kun joku sanoo ”kuka” sijaan ”ketä”
18
Maria Haataja Pesti: Toinen koulutuspoliittinen vastaava, varainhankintavastaava ja halloped-koordinaattorin varajäsen Pääaine ja vuosikurssi: Psykologia, 2. vuosikurssi Absoluuttisen reliaabeli persoonallisuustyyppi: Aktivisti, ENFP-A Fiktiivinen hahmo, johon samaistut eniten: Marikki Kappale, jonka soittaisit ensitreffeillä: Chubby Checker – The Twist. (ja tokilla sitten ’’Let’s twist again’’). Iskurepla, jota et ole päässyt käyttämään: Laulaen: ’’Itkisitkö onnesta, jos iskisin sut kunnolla? Voit väittää etten uskalla, mä pistää peliin kaikkea.’’ Suurin deal breaker: Kirjoittaa someen ’’hyvää äitienpäivää rakas äiti’’ ja unohtaa kertoa se omalle äidilleen Harjoittamasi aktiviteetti, jota häpeät: Kuvittelen usein olevani x-aiheen kokemusasiantuntija ja puhuvani yleisölle kokemuksistani. Aiheet on yleensä luokkaa ’’Miltä tuntuu sairastaa angiina?’’ Yllättävin asia, jonka omistat: Kossupullo vuodelta -93 Kysymys, johon et haluaisi vastata: Would you rather always hit a red light for the rest of your life or always get slow internet after the sun goes down? Kysymys, johon haluaisit päästä vastaamaan (ja vastaus siihen): Mitä kuuluu? Kiitos kysymästä, kuuluu hyvää! Mistä sinut tullaan muistamaan: Siitä, että ajatuksissani ajan vahingossa punaisia päin ja aiheutan ketjukolarin, jossa yksi autoista ajaa vesipatsasta päin aiheuttaen tulvan koko Turun keskustaan. Mikä sana tai sanonta sattuu eniten aivoihisi: Do what’s make you happy, be wiht who make’s you smile, laugh as much if you breath, love as long as you life.
Anna Salonen
Pesti: Kulttuuri- ja varainhakintavastaava Pääaine ja vuosikurssi: Logopedia, 3. vuosikurssi Absoluuttisen reliaabeli persoonallisuustyyppi: Yrittäjä ESTP-A Fiktiivinen hahmo, johon samaistut eniten: tunteellinen siili Kappale, jonka soittaisit ensitreffeillä: Felix Sandman - RELATIONS. Iskurepla, jota et ole päässyt käyttämään: Mä en tiedä haluunko viedä Pesti: Työelämä-, hyvinvointi- ja sut uimaan vai laskettelemaan, SYY-Turku-vastaava Pääaine ja vuosikurssi: Poliittinen koska en osaa päättää haluanko olla sun Ylläs vai allas. historia, 2 vk. Absoluuttisen reliaabeli persoonal- Suurin deal breaker: kissaihmiset. Harjoittamasi aktiviteetti, jota lisuustyyppi: Sovittelija! Fiktiivinen hahmo, johon samais- häpeät: teen suurimman osan ruokaostoksista vanhempien jäätut eniten: Kummisetä-leffojen kaapista. Fredo. Yllättävin asia, jonka omistat: mootKappale, jonka soittaisit ensitreftorisaha tai skumppavispilä feillä: Joku Ismo Laitela-remix. Iskurepla, jota et ole päässyt käyt- Kysymys, johon et haluaisi vastatämään: ”Onks sun iskä palomies, ta: Miten aktiopotentiaali saadaan aikaan ja miten ympyröivä myeliinikun oot noin kuuma?” Suurin deal breaker: Se, jos toinen tuppi vaikuttaa aktiopotentiaaliin? Kysymys, johon haluaisit päästä vasei arvosta Shrek-leffoja. taamaan (ja vastaus siihen): HaluatHarjoittamasi aktiviteetti, jota häpeät: Asioiden järjestelmällinen ko miljonääriksi? (Kyllä) Mistä sinut tullaan muistamaan: ja toistuva hukkaaminen. Toivotaan, ettei mistään tyhmäst. Yllättävin asia, jonka omistat: Mikä sana tai sanonta sattuu eniten Replikarevolveri Kysymys, johon et haluaisi vastata: aivoihisi: jaxuhalei <3 ”Kuinka kauan olet keskimäärin päivässä tietokoneella?” Kysymys, johon haluaisit päästä vastaamaan (ja vastaus siihen): ”Ketä vastaan Australia soti v. 1932?” Emuja! Mistä sinut tullaan muistamaan: Runosmäen diktaattorina. Mikä sana tai sanonta sattuu eniten aivoihisi: Kaikki, mitä Ano Turtiainen sanoo.
Elias Hakulinen
Siiri Turunen
Pesti: Alumni- ja vujuvastaava Pääaine ja vuosikurssi: Sosiaalitieteet 1. vuosi Absoluuttisen reliaabeli persoonallisuustyyppi: Johtaja (ESTJ-A) Fiktiivinen hahmo, johon samaistut eniten: Kim Possible Kappale, jonka soittaisit ensitreffeillä: Ellie Goulding – Anything Could Happen Iskurepla, jota et ole päässyt käyttämään: Saanko sun vara-avaimen nyt heti vai vasta aamulla? Suurin deal breaker: Siivottomuus ja epäjärjestys. Harjoittamasi aktiviteetti, jota häpeät: Ei pidä tehdä mitää sellaista, jota itse häpeäisi! Yllättävin asia, jonka omistat: Laulutaito Kysymys, johon et haluaisi vastata: Mistä olet kotoisin? Kysymys, johon haluaisit päästä vastaamaan (ja vastaus siihen): Kuinka monessa luottamustehtävässä, hallituksessa tai muussa toimi-/valiokunnassa on mahdollista toimia samaan aikaan? Ainakin yhdessätoista. Mistä sinut tullaan muistamaan: Loputtomasta energiasta Mikä sana tai sanonta sattuu eniten aivoihisi: Muija, niinku, noälä 19
Kestikö Kestikö USA:n USA:n demokratia? demokratia? Teksti Ville V. Kokko Indeksin numerossa 4/2020 kirjoitin siitä, mitä Yhdys- Kun hän sitten hävisi vaalit selvästi, hän valloissa mahtaa tapahtua, kun istuva presidentti Donald Trump näytti valmistautuvan kieltäytymään astumaan vallasta jos ja kun hän häviää presidentinvaalit – jotka hän hävisikin. Spekulaationi, tai eteenpäin välittämäni spekulaatio, koski lähinnä sitä, että joko republikaanipoliitikot voisivat viivyttää vallanvaihtoa, tai sitten Trumpin kannattajat voisivat ryhtyä väkivaltaisuuksiin.
kieltäytyi ehdottomasti myöntämästä sitä, ja hoki ilman todisteita oikeasti voittaneensa vaalit selvästi. Se ei ollut vain voitto vaan hänen sanoissaan yhdessä twiitissä ”sacred landslide victory”, mikä jo sanamuotona yököttänee ei-amerikkalaisia. Väitteet olivat sitä luokkaa, että hänen asianajajansa eivät voineet edes toistaa niitä oikeudessa, koska he olisivat joutuneet vastuuseen valehtelusta. Olennaista olikin se, että Trumpin kannattajat kuulivat nämä väitteet – yhä uudestaan.
No, republikaanit eivät selvästikään olleet tarpeeksi yhtenäisesti Trumpin takana yrittääkseen tätä, ja häviö oli myös sitä varten turhan selkeä. Monet heistä kyllä menivät mukaan Trumpin toistuviin mutta epäonnistumaan tuomittuihin yrityksiin kieltää todellisuus tämän yrittäessä mitätöidä vaalitulosta kaikin keinoin, mutta ties kuinka Trump tosin yritti todella vääntää virallista moni heistäkään halusi muuta kuin esittää Trumpin kan- todellisuutta kaikin muinkin keinoin, muun muassa vaatimalla eri osavaltioita muutnattajille. tamaan vaalituloksiaan tavalla tai toisella. Mitä taas tuli Trumpin kannattajien väkivallan uhkaan, Georgian Secretary of State Brad Raffensbertämä uhka toteutui – tavalla, joka tällaisenaan oli karmaise- ger nauhoitti Trumpin puhelun, jossa tämä va spektaakkeli, mutta joka olisi voinut tehdä paljon enem- vaati tulosten muuttamista, ja säilytti sen paljastettavaksi julkisesti, jos Trump myömän todellista vahinkoa. hemmin valehtelisi sen sisällöstä. Niin kuin yleensä, konditionaali ”jos Trump valehteliSuuri valhe si” toteutui. Donald Trumpia ei presidenttikautenaan juuri kiinnostanut sovittaa ajatuksiaan, sanomisiaan tai tekojaan todellisuuteen. 20
Tietenkin jos olisi ollut totta, että Trump oli voittanut vaalit, hänen yrityksensä muuttaa virallista tulosta olisivat olleet ainakin mahdollisesti oikeutettuja, ja hänen kannattajansa voivat uskoa tähän. Ihmisiin ei muutenkaan välttämättä vaikuta niinkään se, mitä todisteita oikeasti on, vaan se, mitä he kuulevat. Trumpia ja hänen kätyreitään kuuntelevat saivat todellakin kuulla, että vaalitulos oli väärennetty. Sitä paitsi he olivat saanneet kuulla sitä jo etukäteen. Kommentaattorit alkoivat käyttää Trumpin vaalivoittoväitteistä ilmaisua ”big lie”, tarkoittaen niin suurta ja usein toistettua valhetta, että ihmiset eivät voi uskoa sen olevan valhetta. Termi tulee Wikipedian mukaan alunperin Adolf Hitleriltä, joka käytti sitä kertoessaan itse suurta valhetta siitä, että juutalaiset olivat Saksan Ensimmäisen maailmansodan häviön takana. Tämä on ironista mutta myös kuvaavaa: todellisuuden täydellisestä vääristämisestä seuraa se, että on itse pakko väittää totta puhuvien valehtelevan niin räikeästi kuin itse tekee selittääkseen miksi he esittävät niin erilaisen kuvan todellisuudesta ja todisteista. Trump myös kieltäytyi myöntymästä rauhalliseen vallanvaihtoon.
Tammikuun kuudes päivä 2021 Trumpin vastehdokkaan Joe Bidenin voitto vahvistettin virallisesti 6.1.2021, kun osavaltioiden valitsijamiesten äänet laskettiin muodollisesti Yhdysvaltain kongressitalossa Washingtonissa. Vaikka tuloksen ja sen vahvistamisen olisi tässä vaiheessa pitänyt olla jo aika selvä asia, se olisi saattanut jäädä tapahtumatta. Vielä tilaisuuden alettuakin jotkut republikaanit haastoivat tiettyjen osavaltioiden äänten laskemista, mutta se oli taas ele, joka ei johtaisi mihinkään. Sen sijaan se toinen asia, joka tapahtui samana päivänä, olisi voinut muuttaa kaiken. Trump oli joulukuusta 2020 asti kutsunut kannattajiaan mielenosoituksiin Washingtoniin tänä päivänä. Hän oli lisäksi väittänyt että hänen varapresidentillään Mike Pencellä olisi jotenkin valta hylätä valitsijamiesten äänet, mihin Pence ei ollut suostunut, varsinkin kun hänellä ei ollut sellaista valtaa.
Keskiviikkona 6.1. Trump puhui kokoon kutsumilleen kannattajilleen ja kehotti näitä marssimaan kongressirakennukselle ja taistelemaan kuvitteellisen todellisen vaalituloksen puolesta. Hän sanoi myös olevansa heidän mukanaan, vaikka ei sitten itse lähtenyt mihinkään. Trump ei suorastaan käskenyt heitä tunkeutumaan rakennukseen sisälle, mutta selvästi ja joidenkuiden omien sanojen mukaankin he saivat sellaisen viestin. Mukana oli sitä paitsi erilaisten ääriryhmien edustajia, jotka olivat todistettavasti suunnitelleet tunkeutumista jo etukäteen internetin välityksellä. Kongressitaloa ei jostain syystä ollut vartioimassa kovinkaan suurta määrää poliiseja, eikä kansalliskaartiakaan oltu tuotu sinne. Kukaan ei siis oikein voinut estää, kun arviolta kahdeksansataa mielen-
"Trump myös kieltäytyi myönty-
"
mästä rauhalliseen vallanvaihtoon.
mielen osoittajaa paikalle kertyneestä tuhansien joukosta alkoi tunkeutua sisään rakennukseen. Istunto keskeytettiin ja edustajat vietiin turvaan, tosin läheltä piti, ettei sitä olisi ehditty tehdä ajoissa. Jotkut tunkeutujat varastelivat ja turmelivat kongressitalon sisustusta, levittivät ulosteita ympäriinsä, tai poseerasivat selfieissä. Toiset olivat pukeutuneet armeijamaisiin varusteisiin, kantoivat mukanaan vankien ottamiseen sopivia muovikäsirautoja, ja kommunikoivat keskenään radiopuhelimella. Tunkeutujat huusivat ”Hirttäkää Mike Pence!”, ja joku olikin pystyttänyt hirttopuun rakennuksen ulkopuolelle. Trump oli syyttänyt Penceä siitä, että tämä ei ollut mahdottomasti kumonnut äänestystuloksia. Paikalla rakennuksessa olivat Pencen lisäksi hänen vaimonsa ja lapsensa; myöhemmin kävi ilmi, että oli minuutista kiinni, ettei väkijoukko olisi nähnyt Penceä perheineen, kun heitä saatettiin turvaan. Puhemies Nancy Pelosi näytti myös olevan kohde.
21
Joukko miehiä hakkasi erästä poliisia ”Thin Blue Line” -lipulla, joka symboloi tukea poliiseja kohtaan, ja uhkasi ampua hänet. Jotkut mellakoitsijoista tai heidän auttajistaan olivat ilmeisesti itse poliiseja. Toisaalta poliisi Eugene Goodman sai myöhemmin korkeimman mahdollisen kongressin myöntämän kunniamerkin johdatettuaan väkijoukon seuraamaan itseään niin, että senaatin jäsenet saatiin evakuoitua. Samaan aikaan mellakan kanssa sekä demokraattien että republikaanien kansallisten komiteoiden toimistoista löytyi kummastakin putkipommi, jotka oli ilmeisesti tarkoitettu viemään huomiota muualle vallankaappausyrityksen aikana. Vielä pelottavampaan salaliittoon viittaa epämääräisesti se, että joitakin kongressitalon hälytysnapeista oli poistettu etukäteen – tietääkseni tälle ei ole vielä esitetty selitystä. Tämän kaiken tapahtuessa Trump seurasi tapahtumia televisiosta. Kun hän alkoi saada painostusta eri tahoilta ottaa kantaa ja käskeä mellakoitsijoita poistumaan, hän myöntyi ensin vain twiittaamaan, että heidän pitäisi käyttäytyä rauhallisesti. Jossain välissä hän kiisteli puhelimessa kongressitalossa omassa toimistossaan piileskelleen Kevin McCarthyn kanssa, joka olisi myös halunnut hänen kehottavan mellakoitsijoita poistumaan – tässä tapauksessa he olivat McCarthyn oven takana. Muutaman tunnin päästä Trump viimein julkaisi videon, jossa hän käski mellakoitsijoita lopettamaan, mutta myös asettui heidän puolelleen ja toisti väitteitään varastetusta äänestyksestä. Myöhemmin samana iltana Trump twiittasi siitä, miten näin sitä käy, kun vaalit varastetaan – tässä kohdin hän käytti kuvitteellisesta voitostaan edellä mainittua ilmaisua ”sacred landslide victory” (joko nyt yököttää?). Kongressitalo saatiin lopulta tyhjennettyä, kun paikalle saatiin tarpeeksi poliiseja ja kansalliskaartia. Äänten laskeminen jatkui, ja Biden vahvistettiin predentiksi. Useimpia mellakoitsijoita ei pidätetty, mutta FBI on ollut jälkeenpäin varsin kiinnostunut löytämään heitä. Kari Paulin The Guardianissa ilmestyneen artikkelin mukaan jopa perheenjäsenet ovat olleet auliita ilmiantamaan tunkeutumiseen osallistuneita. 22
Mellakassa tai suoraan sen seurauksena kuoli viisi ihmistä, joista yksi oli poliisi, ja haavoittui ainakin 138 poliisia. Tästä eteenpäin esimerkiksi Bidenin virkaanastujaisissa oli hiukan kovemmat turvatoimet. Uusia mellakoita tai terrori-iskuja ei ole vielä tapahtunut, vaikka niitä odotettiin ja ilmeisesti suunniteltiin.
"Mellakassa tai suoraan sen seu-
rauksena kuoli viisi ihmistä, joista yksi oli poliisi, ja haavoittui ainakin 138 poliisia" Virkarikossyyte Kongressirakennuksen tapahtumat olivat lievästi sanottuna järkyttäviä – jo silloinkin, kun yksityiskohtia oli tullut vähemmän ilmi ja mellakka näytti enemmän hulluttelulta ja vähemmän siltä, että ei ollut paljosta kiinni, että varapresidentti olisi tullut hirtetyksi perheensä katsoessa. Siksi ei ollutkaan ihme, että niiden jälkeen alettiin puhua Trumpin poistamisesta viralta keinolla millä hyvänsä, vaikka hänen kautensa oli käytännöllisesti katsoen lopussa. Kun muut keinot eivät onnistuneet, nostettiin virkarikossyyte kapinaan yllyttämisestä. Trumpista tuli tätä myötä ainoa presidentti tai ylipäätään henkilö Yhdysvaltain historiassa, joka on asetettu virkarikossyytteeseen kahdesti. Niin kuin Helsingin Sanomissa huomautettiin, tällainen virkarikossyyte on suomenkielisestä nimestään huolimatta poliittinen eikä oikeudellinen prosessi. Yhdysvaltojen epäterveessä kaksipuoluejärjestelmässä sillä ei ollut mahdollisuutta mennä läpi, koska siihen olisi tarvittu 2/3 enemmistö. Vain seitsemän republikaania äänesti Trumpin tuomitsemisen puolesta, mikä sekin oli suhteessa paljon; muut pelkäsivät liikaa äänestäjien menettämistä. Äänet menivät lopulta syyllinen 57 – syytön 43.
Senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell lykkäsi asian käsittelyä niin, että Trump oli ehtinyt jo astua pois vallasta, ja sitten pitäytyi kannassa, että ei sitä nyt voi enää käsitellä, kun Trump ei ole presidentti. Asiantuntijat ja ennakkotapaukset kyllä vahvistivat, että virkarikossyytteeseen voi asettaa jo virasta poistuneen henkilön, ja syytteeseen asettaminen oli yhä sikäli mielekästä, että viralta poistamisen lisäksi sen toinen tarkoitus on estää syytettyä pääsemästä julkisiin virkoihin tulevaisuudessa. Sitä paitsi olisi perverssiä, jos virkakauden lopussa saisi tehdä mitä tahansa tietäen välttyvänsä syytteiltä. Lisäksi senaatti äänesti asiasta ja totesi, että syytteeseen asettaminen on perustuslain mukaista. Silti monet republikaanit äänestivät tuomitsemista vastaan toistaen tekosyytä, ettei sitä voinut enää tehdä tässä vaiheessa. McConnell itsekin teki näin, vaikka hän myös sanoi heti jälkeenpäin, että Trump oli syyllinen. Tämä ei kuitenkaan ollut varsinainen oikeudenkäynti; ties mitä syytteitä Trumpia vielä odottaa oikeassa oikeudessa, missä huonoilla tekosyillä ei ole samalla tavoin sijaa, nyt kun hänen presidentin syytesuojansa ei enää päde. Mitä sitten virkarikosoikeudenkäynnistä jäi käteen? Kumpikin puoli pääsi esiintymään kansalle, sekä hyvässä että (ainakin Trumpin puolelle asettuneiden tapauksessa) huonossa mielessä. Syyttäjät näyttivät videoita siitä, mitä kaikkea mellakan aikana oli oikeasti tapahtunut, ja miten se liittyi Trumpin puheisiin. Trumpin asianajajat pääsivät päästämään ilmoille omia väitteitään, ja taas kerran ei ole välttämättä käytännössä niin väliä, olivatko ne totta, kunhan ne kuultiin. Ja republikaanit joutuivat tasapainoilemaan sen kanssa, että he eivät oikein voineet tuomita tai olla tuomitsematta Trumpia – ja ihmiset näkivät tämänkin.
Lopputulos? Historioitsija Heather Cox Richardsonin mukaan republikaanien puolueeseen on muodostunut jakauma kahden ryhmän välille: ”business Republicans” haluavat vain ajaa yhtiöiden etuja muiden kustannuksella, mihin Trumpin sekoilu ei enää sovi, mutta toiset kannattavat Trumpia ja sekoilua, kannattaen avoimesti esimerkiksi jopa QAnon-salaliittoteoriaa (joten kyllä, ”sekoilu” on täysin sopiva sana).
"Republikaaninen puolue on jo pitkään käyttänyt hyväkseen epärehellisyyttä, populismia ja ääriaineksia"
Republikaaninen puolue on jo pitkään käyttänyt hyväkseen epärehellisyyttä, populismia ja ääriaineksia, ja nyt he eivät tiedä, mitä tehdä Trumpilla, joka ilmestyi väkisin heidän keskuuteensa kuin sen kaiken ruumiillistumana. Kuten Anna-Sofia Berner kirjoittaa Helsingin Sanomissa, monet äänestäjät Yhdysvalloissa ovat niin sitoutuneita omaan puoleeseensa, että he eivät vaihtaisi sitä juuri mistään hinnasta. Republikaanien epäonneksi hyvin monet heihin sitoutuneet ovat nyt sitoutuneet Trumpiin. Trump kehuikin jo vuoden 2016 presidenttikampanjansa aikana, että hän voisi vaikka ampua jonkun keskellä katua eikä menettäisi äänestäjiä, ja tietyn varsin suuren ryhmän kannatuksen suhteen vastaava osoittautui todeksi kerta toisensa jälkeen hänen presidenttikautensa aikana. Vaikka melkein kaikki amerikkalaiset tuomitsevat mellakan, niin koska tämä suuri vähemmistö kannattaa yhä Trumpia, ja sekoittaa keskenään johtopäätöksien ja premissien paikan mielipiteiden muodostamisessa, he ovat sitten sitä mieltä, ettei se ollut hänen vikansa. Tämä johti republikaanien dilemmaan virkarikosoikeudenkäynnissä, koska yhtään keskivaiheilla olevat potentiaalisesti liikkuvat äänestäjät halusivat heidän tuomitsevan Trumpin, mutta oikealle jämähtäneet eivät.
23
Vaikka olisi voinut käydä paljon pahemmin, loppujen lopuksi kongressitalon mellakka vain näytti kaikille, jotka eivät peittäneet silmiään ja korviaan tai joiden puolesta joku muu ei tehnyt sitä, mitä tarkoitti kannattaa Trumpia ja hänen kaltaisiaan republikaaneja. Trumpin puolelle jäänyt suuri vähemmistö näyttää nyt kuitenkin potentiaalisesti ajautuvan vain kauemmas muusta Amerikasta. Kuinka monet eivät tämän jälkeen edes luota äänestysprosessiin? Kuinka paljon uusia ihmisiä radikalisoituu? Toivottavasti jo pitkään olemassa olleen ei-islamistisen oikeistolaisen väkivallan ja terrorismin uhka aletaan vihdoin ottaa vakavasti, mutta toivottavasti tälle vakavasti ottamiselle ei tule paljoa lisää konkreettista aihetta tulevaisuudessa.
Donald Trump ei ole vieläkään myöntänyt hävinneensä vaalit.
Kuva Matilda Heikkilä
24
Kuntavaalit vai kunnallisvaalit? Teksti Ville V. Kokko Olin vaalitoimitsijana Turussa vuoden 2012 kunnallisvaaleissa, kun mediassa ja ihmisten kielenkäytössä alkoi levitä ilmaisu ”kuntavaalit”. Ilmaisu oli silloin virheellinen sikäli, että siihen asti oli puhuttu ”kunnallisvaaleista”. Lisäksi uusi sana ei ollut merkitykseltään parempi eikä yhtä hyväkään, koska niin kuin siskoni Vilma Kokko (joka oli töissä Turun vaalitoimistossa mutta puhui yksityishenkilönä, eikä edusta heidän virallista kantaansa) sanoi, vaalit ovat kunnalliset, mutta niissä ei valita kuntia siten kuin esimerkiksi presidentinvaaleissa valitaan presidentti. Mutta minkäs teit. Uusi sana levisi jostain syystä tehokkaasti. Vuoden 2017 vaaleissa se oli jo yleisesti käytössä, ja niin on edelleen. Haluaisin puolustaa vanhaa sanaa ja vastustaa uutta, koska arvostan huomion kiinnittämistä yksityiskohtiin ja sitä, että sanotaan asiat niin kuin ne ovat, enkä pidä siitä, että ihmiset ottavat toisiltaan ajattelematta ”huonoja vaikutteita”. Ajatelkaa vaikka, miten ”ei voisi vähempää kiinnostaa” on englanniksi ”I couldn't care less”, ja siinä on semanttisesti järkeä, mutta sitten ihmiset toistavat rikkinäinen puhelin -tyyliin ”I could care less” eli ”Voisi kyllä vähemmänkin kiinnostaa”, eli täysin päinvastoin kuin he tarkoittavat sanoa. Eniten minua vaivaa siinä se, että ei ajatella, mitä sanotaan. Tämän ilmiön konkreettinen merkitys vaihtelee vaarallisesta orwellilaisesta aivopesukielestä nollaan, mutta se kiinnittää huomioni myös silloin, kun merkitys on nollassa. Tosiasia on kuitenkin, että kieli muuttuu koko ajan. Mikään siinä ei ole alkuperäistä, ja sen, mitä sanat tarkoittavat, määrittää niiden käyttö, kunhan siinä ei ole liiallisia ristiriitoja. Eikä ”kuntavaalit” edes tarkoita päinvastaista kuin mitä sen pitäisi tarkoittaa – sen voi jopa järkevästi tulkita tarkoittavan samaa kuin ”kunnallisvaalit”. Tästä kaikesta seuraa, että minun on tunnustettava, että ”kuntavaalit” on nyt kelpaava sana. Vaikka se ärsyttääkin minua, vielä pahempi olisi ruveta perusasioita ymmärtämättömäksi kielitaantumukselliseksi. (Minulla on jonkinlainen sääntö, että en keskusteluissa esitä pedanttisia huomautuksia sanottuun ellei joku muu tee sitä ensin. Yllättävän usein sitä tekevät ihmiset ovat väärässä, esimerkiksi juuri siihen tapaan, mitä sanoin edellisessä kappaleessa haluavani välttää, ja kun he ovat itse aloittaneet, niin he saavat kyllä olla valmiit siihen, että minä korjailen heidän sanomisiaan takaisin.) 25
Fobia suosittelee: Parhaat nautintojuomat etäilyiltoihin Suositukset: Anonyymit opiskelijat, joista osa on Fobian hallituksen jäseniä Koonnut: Titta Jaakkola Etäelämästä on vuodessa tullut meille jokaiselle arkipäivää, eikä se aina ole pelkkää herkkua. Siksi me fobialaiset halusimme jakaa vinkkejä siihen, miten etäarkeen voi lisätä nautintoa juomien muodossa. Mukana on juotavaa jokaiseen makuun ja säähän. Poimi siis listauksesta parhaat ideat seuraavaan etäillanviettoon tai vaikka vain piristämään seuraavaa luentoa. (Fobia ei kuitenkaan suosittele valitsemaan jälkimmäiseen alkoholia sisältäviä vaihtoehtoja!) Huom! Suositukset eivät ole maksettuja mainoksia, vaan perustuvat yksittäisten opiskelijoiden omiin kokemuksiin. Panostusta pelkäämättömille:
Ravitsemuksesta innostuneille:
“Kukapa ei rakastaisi juomaa, joka sopii säähän kuin säähän! Siksi ykkösjuomavalinta niin helteisiin kesäpäiviin kuin hyytäviin talvi-iltoihin on vaniljainen kookosmatchalatte! Sekoita matcha blenderissä joko kylmään tai lämpöiseen kookosmaitoon yhdessä vaniljan kanssa - ja voilà! Hyvän mielen hetki on taattu.”
“Lyhentynyt matka luennolle, sängystä tietokoneen ääreen, ei ole poistanut kiirettä aamusta ja siksi aamupala meinaa edelleen jäädä välistä. Siksi paras etäilyjuoma on ruokaisa aamupalasmoothie! Aamuluennon aikana voi helposti saada vatsan täytettyä, kun smoothieen lisää esimerkiksi kaurahiutaleita, banaania ja ehkäpä virkistävänä lisämausteena myös kahvia.”
“Etäilyjuomana toimii itse tehty marjamehu, jonka lämpötilan voi itse valita oman sisäisen kiehumispisteen mukaisesti, kun nettiyhteydet pitkin päivää katkeilevat. Myöskin pieni terästys mehun sekaan saattaa nopeuttaa muuten niin hitaasti etenevän tenttikirjan lukemista. Mehu tuo myös kivasti jo tulevan kesän mieleen,
sillä sitä kohtihan ollaan taas menossa!”
“Porkkanamehu päivässä pitää koronan loitolla ja makunystyrät hereillä! Ensimaku saattaa aktivoida myös oksennusrefleksin - älä huoli, tämä on aivan normaalia. Jos kaipaat vielä lisää ytyä, loihdi juhlaversio sekoittamalla porkkanamehu haluamaasi alkoholiin! Nam. #immuniteetille #getyourcarotenoids”
Piristystä kaipaaville:
Kesää ikävöiville:
“Etäilyn ja elämän paras juoma on Mountain Dew Jumpstart Blood Orange. Elinvoimaa suoniin. Oon oikeesti joskus tokaissut noin ihan spontaanisti, kun olin kofeiinin puutteessa.”
“Paras juoma etäilyyn on hedelmäinen olut, esimerkiksi jokin neipa. Sen avulla pääsee hetkeksi tropiikkiin, ja lämmintä tunnelmaa voi helposti tehostaa laittamalla virtuaaliseksi taustakuvaksi vaikkapa vanhan reissukuvan. Erikoisoluiden makuanalyysia voi helposti tehdä kaverin kanssa myös etäyhteyksin!”
“Puhdistamon Natural Energy Drink Persikka ja Sitruuna-Acai ovat aivan ykkösjuttu, jos haluaa lisää energiaa etäilyyn ja nautinnollista juotavaa! Kofeiini on kasviperäistä ja se piristää juuri sopivasti. Hyvä vaihtoehto kahvin/teen/limsojen kittaamiselle!”
26
"Juomasuositukseni etäilyiltoihin on ehdottomasti San Pellegrinon sitruunalimsa. Sen kirpsakka, raikas maku tuo heti mieleen kuumat kesäpäivät ja lämpimät fiilikset, joiden avulla selviää ankeimmankin etäilysession läpi! Myös juoman veriappelsiiniversion olen havainnut toimivaksi."
Lämmitystä janoaville:
Promilleja kaihtamattomille:
"Etäilyn parhain nautintojuoma on ehdottomasti Irish coffee. Energia, motivaatio ja hyvä fiilis on taattua ja Zoom-kansakin nauttii, kun kermaviikset loistaa kamerasta!"
”GT eli gin tonic on mun go to ja muuntuu moneksi. Jos vaikka pandemian elämäämme tuomat rajoitukset estävät vanhempien luona vierailemisen, voi äidinrakkautta larpata lisäämällä juomaan pakkasesta äidin poimimia marjoja.”
"Näin talvella valitsisin etäilyjuomaksi Baileys-kaakaon. Juoman voi halutessaan koristella vaikkapa vaahtokarkeilla tai kermavaahdolla. Nyt saa hemmotella itseään!" “Mun juoma on kaakaokahvi! Puolet kaakaoo puolet suodatinkahvia, päälle kermavaahtoo ja minivaahtokarkkeja. Niin ja joukkoon voi lorauttaa viinaa, jos sille päälle sattuu.” “Mikä olisikaan sopivampi päätös pakkaspäivälle kuin annos kaakaota tuhdilla minttuviinatilkalla - takaa etäilyiltaan lempeä, lämpöä ja leppoisuutta!” “Itse tehty sokeriton kuuma chilikaakao.”
“Mun juomasuositus on viina, koska uskon kurkun desinfioinnin olevan tärkeää hyvän käsihygienian lisäksi. Jos valitsee minttuviinan, pysyy hengitys myös entistä raikkaampana.” “Mun juomasuositus on Hotti Hedelmä-Salmiakki likööri. Se on helppo vetää shotteina tai suoraan pullosta ja maistuu karkilta, niin ei tarvi muita herkkuja.” “Lempparijuoma etäopiskelun fiiliksiin sopien on ehdottomasti ”A Short Trip to Hell” -drinkki. Paitsi että “A Long Trip to Hell” olisi vielä parempi.” Juoma sisältää Redbullia, Jägermeisteria sekä mansikka-, persikka- ja metsämarjasnapsia.
Eräs suosittelija antoi jopa oman salaisen reseptinsä jaettavaksi: “Popparikaakao! Tämä huikea herkku syntyy pursottamalla kermaa (veg/norm) kaakaoon ja ripottelemalla päälle sopivasti popcorneja. Popparit voi oman maun mukaan maustaa joko suolalla tai sokerilla. Tuloksena on ainutlaatuinen makuelämys, jonka höyryssä Zoomin linssikin huurtuu ja läppis sulaa. (Tämä on totta, joten suosittelen pitämään juoman pystyasennossa.)” Ylellisyyttä hakeville: “Jokaisesta kahvihetkestä tulee luksusta, kun kahvikuppiin lisää makusiirappia, esimerkiksi vaniljaa tai karamellia. Makusiirappi sopii myös vaikkapa teehen, moniin drinksuihin, smoothieen ja kaakaoon. Vaihtoehdot ovat loputtomat!” “Onko olemassa juomaa, josta tulee parempi mieli kuin muumilimsasta? Kaikessa ällömakeudessaankin muumilimppari nostattaa hymyn huulille. Suhteellisen korkean hintansa vuoksi sen voi myös luokitella todelliseksi luksustuotteeksi opiskelijalle.”
Selittelyä kaipaamattomille: “Pepsi Maxia ei voita mikään, mutta koska etäily harmittaa niin kalja.” “Kombucha!” “Vesi voitehista parahin.” Kuva Matilda Heikkilä
27
Teksti Belinda Puutio
Ovatko ulkomaan ekskursiot enää nykyaikaa?
Suurkaupungin sykettä. Selfie turistirysässä. Kasvoja hyväilevä aurinko, jännittävään otteeseensa kietovat vieraat tuoksut ja äänet. Kliseinen magneetti äidille kotiin, avaimenperä siskolle ja postikortti kaverille. Parhaat otokset Instagramiin ja puhelimen taustakuvaksi. Ulkomaille meno ei luultavasti koskaan ole ollut edullisempaa tai helpompaa. Lentolippujen ja Airbnb’n mahdollistamana matkustaminen on tullut mahdolliseksi myös meille opiskelijoille, ja ainakin ennen koronaa useat eri ainejärjestöt järjestivät kotimaan ekskursioiden lisäksi vastaavia myös ulkomaille, niin lyhyitä viikonloppumatkoja Eurooppaan kuin 10 päivän visiittejä rapakon taakse. Uusien kokemuksien ja maailman avartumisen lisäksi houkuttelevaa oli usein matkan hinta, joka on pyritty suunnittelemaan opiskelijabudjettiin sopivaksi. Onko tämänkaltainen matkustus kuitenkaan kaikilta osin ihan hintansa väärti? Lentomatkustus tuottaa merkittävän osan koko maailman kasvihuonepäästöistä, 60% lentämisestä ollen turismia, vaikka vain alle 10% maailman väestöstä lentää. Lentolippujen hinnat eivät vastaa lentämisen todellisia kustannuksia lentämisen polttoaineen, kerosiinin, saamista verohelpotuksista, ja lentolippuihin ostettavat ilmastohyvitykset voivat toisinaan olla vain viherpesua. Biopolttoaineiden tai uusiutuvan energian hyödyntäminen lentoliikenteessä ei ole vielä lähitulevaisuudessa mahdollista, joten paras keino päästöjen vähentämiseen on lentämisen vähentäminen tai vaihtoehtoisten kulkuneuvojen käyttäminen. Turismi kuormittaa ympäristöä myös muillakin tavoin kuin lentämisellä. Hotellien ja muun infrastruktuurin, kuten teiden ja rantojen, rakentaminen voivat pakottaa eläimiä siirtymään luonnollisesta elinympäristöstään epäsuotuisimmille alueille. Turistit voivat aiheuttaa matkustelullaan eroosiota esimerkiksi luontopoluilla, roskata ympäristöä vaikkapa tupakantumpeilla tai saastuttaa vesistöä osallistumalla Karibian risteilylle. Turismi tuo mukanaan alueelle myös meluhaittoja liikkumisen ja tapahtumien vuoksi.
Matkailuala aiheuttaa veden ylikulutusta hotellien, uima-altaiden ja golfkenttien ylläpidon vuoksi. Etenkin Välimeren alueella veden niukkuus on ongelma, sillä turistit käyttävät keskimäärin enemmän vettä lomaillessaan kuin kotona ollessaan. Jo mainitut golfkentät vaativat myös valtavia määriä vettä joka päivä ja ne ovat usein sijoitettu suojelluille alueille, joissa on jo valmiiksi vähän resursseja. Myös muiden paikallisten resurssien, kuten energian ja ruuan, kysynnän nousu kausittaisen turismin takia voi jättää paikallisia ilman näitä tärkeitä resursseja.
"Turistit voivat aiheuttaa matkustelullaan eroosiota esimerkiksi luontopoluilla, roskata ympäristöä vaikkapa tupakantumpeilla tai saastuttaa vesistöä osallistumalla Karibian risteilylle." Kaikki tämä huomioon ottaen on mielestäni vaikeaa nähdä ulkomaan ekskursioita nykyaikaisena, varsinkaan kun Turun yliopiston oma linjaus tulevaisuuden kannalta on ”Turun yliopisto 2030. Kestävän tulevaisuuden rohkea rakentaja.” On totta, että turismilla on alueellisen kehityksen ja suojelun kannalta myös positiivisiakin vaikutuksia ja että kaikkia turisteja ei voida niputtaa yhdeksi ryhmäksi, joka käyttäytyisi samalla tavalla. Ekskursioita suunnitellessa voisi mielestäni kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota sen ekologisuuteen ja pohtia, mitä lisäarvoa ulkomaille matkustaminen tuo kaikkien sen haittojenkin jälkeen vai tuoko ollenkaan. Ja mikäli ulkomaille päätetään matkustaa, tulisi kohteessa viipyä mahdollisimman pitkään suosien suoria lentoja sekä paikallisia yrityksiä. En itsekään ole tämän asian suhteen vielä sinut ja aiheesta puhuminen tuntuu kivuliaalta, enkä voi väittää ettenkö itsekin olisi aikaisemmin osallistunut halvoille opinto- tai ryhmämatkoille. Matkustamisen välttäminen on myös lähes mahdotonta isoveljeni asuessa Yhdysvalloissa, mutta pyrin muutoin välttämään turhaa ja lyhyttä matkustelua. Yliopistomme tavoin meidän kaikkien tulee kuitenkin olla rohkeita tulevaisuuden rakentajia – ja se alkaa ainoastaan omilta epämukavuusalueiltamme.
28
Kuva Matilda Heikkilä
SYY-Turun ja Indexin suhde Avioliitto, avoin suhde vai pelkkiä kavereita? Teksti Amanda Viitanen
Monelle indexläiselle SYY-Turun asema ja suhde Indexiin saattaa tuntua hieman hämärältä. SYY-Turulla on paljon samoja jäsenjärjestöjä kuin Indexillä ja Index on SYY-Turun jäsenjärjestö. Indexin hallituksessa on SYY-vastaava, joka toimii SYY-Turun hallituksessa, mutta SYY-Turku ei kuitenkaan ole Indexin jäsenjärjestö. SYY-Turku toimii sekä Turun yliopiston että Åbo Akademin puolella ja on myös osa valtakunnallista järjestöä. SYY-Turku myös majailee Indexin konttorilla, mistä tällainen etuoikeus? Mitä annettavaa pienellä poikkitieteellisellä järjestöllä voisi olla Indexin rinnalla? Indexin ja SYY-Turun välisestä suhteesta voisikin pitää usean tunnin luennon. Se on aivan erilainen kuin Indexin ja sen ainejärjestöjen tai SYY-Turun ja sen jäsenainejärjestöjen. Suhdetta ohjailee Indexin ja YKAn, jonka opiskelijajärjestö SYYn paikallisjärjestö SYY-Turku on, välinen yhteistyösopimus. Yhteistyösopimuksessa Index sitoutuu YKAn taloudellista tukea vastaan antamaan näkyvyyttä YKAlle ja SYYlle erityisesti SYY-Turku-yhteistyön kautta. Sen vuoksi Indexin hallituksessa on SYY-vastaava, joka toimii myös SYY-Turun hallituksessa huolehtimassa tiedonkulusta, sen vuoksi SYY-Turku lainaa Indexin konttoria ja sen vuoksi luet tätä kirjoitusta tällä palstalla tässä lehdessä. On mainittava, että monet muut SYYn paikallisjärjestöt, joita on yhteensä kahdeksan eri yliopistokaupungeissa, ajavat paljolti samaa asemaa kuin Index Turussa. Monessa yliopistokaupungissa, joissa voi opiskella valtio-, yhteiskunta- tai hallintotieteitä, tiedekuntatason järjestöt ovat heikkoja tai vasta varsin nuoria. Tällaisissa kaupungeissa SYYn paikallisjärjestöt ovat lähitieteiden eri pääaineiden opiskelijoita yhteen kokoavia voimia, jotka tekevät tiedekuntatason edunvalvontaa. Kuulostaako tutulta? SYY-Turku voisi siis olla Index. En tiedä, saisinko SYY-Turun puheenjohtajana edes sanoa näin, mutta luojan kiitos se ei ole. Index on perinteikäs ja vahva järjestö, SYY-Turun fokus taas niin vahvasti työelämänäkökulmassa, ettei esimerkiksi edunvalvonta tiedekuntatasolla toimisi lainkaan samalla tasolla kuin Indexin ajamana se toimii. Tapahtumakulttuurikaan ei varmasti olisi niin rikas ja laaja kuin Indexillä, koska työelämärelevanttius ohjaa SYY-Turun toimintaa niin vahvasti. Toisaalta vahva tiedekuntajärjestö suosii myös SYY-Turkua. Vaikka Index syö jonkin verran toimintatilaa SYY-Turulta olemalla ensisijainen yhteiskuntatieteitä yhdistävä järjestö, sen olemassaolo kuitenkin antaa SYY-Turulle mahdollisuuden keskittyä juuri omaan fokukseensa, työelämän tuomiseen lähemmäs opiskelijaa. SYY-Turku YKAn alaisena järjestönä tukee opiskelijoiden työelämävalmiuksia muun muassa erilaisilla koulutuksilla, tapahtumilla ja paneelikeskusteluilla. Lisäksi se tuo turvaa elämään työttömyyskassan, lakipalveluiden ja uraohjauksen avulla. SYY-Turulla onkin erityisen paljon annettavaa poikkeustilanteessa epävarmuuden keskellä. Se siitä mainostuksesta. Palatakseni vielä Indexin ja SYY-Turun väliseen suhteeseen, itseäni ohjaa SYY-Turun puheenjohtaja emeritus Helvan esittämä ajatus kyseistä dynamiikasta. Hän maalaili vuonna 2019 SYY-Turun aseman Indexin työelämäsiiveksi, mikä kuvastaa näiden kahden läheistä yhteistyötä ja virallisestikin toisiinsa sitoutuneen järjestön välejä erinomaisesti. Yhteistyötä ei tehdä vain yhteistyösopimuksen vuoksi, vaan siksi, että molemmilla on toisilleen annettavaa ja koska se on kahdelle poikkitieteellisyyden ilosanomaa jakavalle järjestölle niin luontevaa.
Kirjoittaja on 5. vuoden poliittisen historian opiskelija ja SYY-Turun puheenjohtaja 2021. Kirjoittajalla on myös lupaava tulevaisuus varhaiskasvatuksessa, sillä hän on joutunut perehdyttämään Indeksin uuden päätoimittajan pestiinsä kädestä pitäen. *** SYY-Turun somet ja nettisivut IG @syyturku FB @SYY-Turku syyturku.wordpress.com yhteiskunta-ala.fi 29
t a Th
F l l 's a
! s k ol