Indeksi 2/2015 by Index ry

INDEKSI

2/2015

index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry:n j채senlehti

enkirikos Helsingiss채, syyllinen on virkamies?

nnovaatiot karttavat generalististen alojen opiskelijaa?

Puheenjohtajan palsta | KOLUMNI

INDEKSI Index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry:n jäsenlehti

Mediatiedot

KALKKIVIIVOILLA TAVATAAN

Päätoimittaja Pyry Kantanen pyry.kantanen@utu.fi Kirjoittajat Nina Lehti Karoliina Lehtola Vesa-Matti Paasivaara Iiro Salomäki Timo Koivisto Jasmine Nedergård

”Fiilis on haikea, kun huoneistolla on hiljaista ja kaikki ovat jo lähteneet pääsiäisloman viettoon.” Nina Lehti Puheenjohtaja

Mainosmyynnin vastuuhenkilö Joonas Laito index-taloudenhoitaja@utu.fi Taitto ja ulkoasu Pyry Kantanen Kuvitus Mikko Pousi mikko.pousi@gmail.com Julkaisija Index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry Painopaikka Painosalama, Turku ISSN 2323-7252 ISSN-L 2323-7244 Painosmäärä 120 Kannen kuva ”M niin kuin murha, V niin kuin virkarikos” Digitaalinen kollaasi

olitiikassa, yritysmaailmassa ja urheilussa kilpaillaan. Häviäjälle tappio on julkista ja raadollista, karvasta. Voittajaa taas ihaillaan, kuunnellaan ja ylistetään. Voittaja kerää koko potin kun häviäjä taas nolataan, ja se on kilpailun henki. Yritysmaailmassa kilpaileminen tarkoittaa usein hintojen polkemista mahdollisimman alas, ja siitä saa kärsiä tuotannon heikoin lenkki. Mutta kaikki tapahtuu laillisesti, pelin hengen mukaan. Järjestöt eivät mielestäni saisi koskaan kilpailla keskenään. En tarkoita tällä Sammonmaljan kaltaisia pelejä, vaan kilpailemista etuoikeuksista, tiloista, suosiosta tai tapahtumien paremmuudesta. Pahinta kilpailua on se, että yritetään arvottaa järjestöjä paremmuusjärjestykseen. Mikä järjestö saa eniten rahoitusta? Kenellä on eniten tapahtumia, kenen tapahtumat ovat suosituimpia? Mikä järjestö noudattaa perinteitä oikeimmin? Ajatus, että meidän pitää olla parempia kuin muut, on mielestäni huono lähtökohta järjestötoiminnalle, jossa vapaaehtoiset käyttävät aikaansa tehdäkseen jotain yleishyödyllistä jäsenilleen. Opiskelijajärjestötoiminnan tulee olla jäsenistönsä näköistä, eikä siinä voi kilpailla. Itse olen huono kilpailemaan, kannatan reilua ja rehellistä peliä. Todellisessa kilpailutilanteessa varmaan mieluummin antaisin jonkun muun voittaa kuin taistelisin verenmaku suussa. Toisille kilpailu sopii paremmin, toiset oikein syttyvät saadessaan tasavertaisen vastustajan. Suostun kilpailemaan vain itseni kanssa, ja haluan, että Index järjestää hyviä tapahtumia, toivottavasti aina vähän paremmin kuin edellisenä vuonna, jotta kehitystä tapahtuu. Toki mikäs sen luonnollisempaa kuin kilpailu, voisi myös huomauttaa! Luonnossa nopeimmat ja vahvimmat saavat syödä ja selviytyä, heikoimmat linnunpoikaset saavat mädäntyä pesän pohjalle, kuten biologiaa opiskeleva ystäväni sanoi minulle. Luonnossa kaikki ovat kuitenkin riippuvaisia toisistaan. Index on kattojärjestönä riippuvainen sen jäsenjärjestöistä ja niiden jäsenistä. Toivon, että kilpailua vältellään, myös ajatuksen tasolla. •

KOLUMNI | Opintosihteerin palsta

OPINTOSIHTEERIN

Seiska J

”Teksti syntyi fiilestellessä tulevaa ruissia kuuntelemalla Haloo Helsinkiä.” Karoliina Lehtola Opintosihteeri Ympäristövastaava

1. 2. 3. 4.

ouduin hetken miettimään, että mitä kirjoittaisin tälle palstalle. Ongelmana ei ole se, että kirjoitettavaa ei olisi, vaan sen valtama määrä. Koulutuspolitiikassa on tapahtunut vaikka mitä, niin tiedekunnassamme kuin valtakunnallisellakin tasolla. Yksi iso koulutuspoliittinen kiista voitettiin mieleenpainuvana päivänä perjantaina 13.3, joka oli enemmän onnen kuin epäonnen päivä opiskelijoille. Silloin eduskunta päätti hylätä lain, jossa toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon ei olisi saanut enää opintotukea. Opiskelijaliike oli aktiivisena osoittamassa mieltään opintotuen säilyttämisen puolesta Helsingissä. Haalarinkansa oli vallannut Helsingin Kansalaistorin edustan ja kerääntynyt opintotukimielenosoitukseen, jossa oli kahden bussilastillisen verran opiskelijoita myös meidän yliopistostamme. Muistetaan jatkossakin huolehtia siitä, että opintotukea ei heikennetä ja pitää keskustelua yllä asiasta. Maaliskuun alussa saimme tiedekuntaamme tärkeän vierailijan, sillä vararehtorimme Riitta Pyykkö kävi vierailulla tiedekunnassamme keskustelemassa opetuksen ja oppisen laadusta. Olin tapaamisessa edustamassa opiskelijoita yhdessä kahden muun tiedekuntamme opiskelijan kanssa. Keskustelimme tiedekunnan ATK-kurssin tarpeellisuudesta, HOPS-ohjauksen kehittämisestä ja informaatioteknologian hyödyntämisestä opetuksessa. Puhuimme myös sähköisen tenttipalautteen liittämisestä tenttiin. Palaute tullaan todennäköisesti liittämään tentin yhteyteen, kun sähköistä tentti-

järjestelmää uudistetaan syksyllä. Tietysti tämä ei tarkoita sitä, että palaute ilmestyisi heti syksyn tentteihin. Prosessi voi olla pidempi, mutta on tärkeää, että olemme saaneet ajatuksen vietyä eteenpäin korkeammalle taholle. Indexin koposektori teki keväällä kyselyn sähköisestä tenttimisestä, jolla pyritään vaikuttamaan siihen miten sähköistä tenttimistä tulisi kehittää tulevaisuudessa. Toivottavasti moni teistä vastasi siihen! Publicumin tilamuutokset ovat mietityttäneet paljon tiedekunnan henkilökuntaa ja opiskelijoita viime aikoina. Tila-asiat ovat ajankohtaisia, sillä matematiikan ja tilastotieteen laitos muuttaa Publicumista Quantumiin elo-syyskuussa 2015. Tällöin vapautuu tiloja Publicumissa kahdessa kerroksessa. Lisäksi tiedekunta luopuu vuoden loppuun mennessä valtio-opin ja poliittisen historian puutalorakennuksista, joista muutetaan Publicumiin. Maaliskuun lopussa tiedekunta järjesti tilojenkäyttö-keskustelutilaisuuden, jossa paikalla oli myös opiskelijaedustusta. Tulen käymään dekaanin kanssa keskustelu Publicumin tiloista nostamalla esiin opiskelijoiden näkökulman asiaan. On esimerkiksi ehdotettu, että Indexhuoneisto siirtyisi henkilökunnan käyttöön tulevaisuudessa. Kävi miten kävi, niin Indexillä on oltava kattojärjestönä tila Publicumissa. Indexin tilaa hyödyntävät nytkin niin SYYTurku sekä ainejärjestöt kokouspaikkanaan. Ylioppilastalo A:n remontti ja P-klubin toimiston siirtyminen pois lopullisesti tiloista on ollut myös keskustelun alla.

Opiskelijamielenosoitus Helsingissä Vararehtorin vierailu tiedekunnassa Publicumin tilamuutokset ja Ylioppilastalo A:n remontti Tulevaisuuden yliopisto -seminaari

Indexin kevätkokouksessa hyväksyttiin uudet säännöt Indexin kevätkokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin tavanomaisten asioiden lisäksi kevään aikana valmisteltu esitys uusiksi säännöiksi. Sääntöuudistuksen tarkoituksena oli modernisoida ajastaan jälkeen jääneitä sääntöjä. Maininnat tilintarkastajista poistettiin. Tulevaisuudessa Indexin syyskokous valitsee myös hallituksen varapuheenjohtajan, kun tähän mennessä varapuheenjohtaja on valittu hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Lisäksi hallitukselle annettiin mahdollisuus kokoustaa sähköisiä välineitä käyttäen.

5. Turun yliopiston auditointi 6. Ensikertalaiskiintiö 7. Kesätentit tenttiakvaarioon

Suurimpana käytännön uudistuksena sääntöihin lisättiin maininta ohjesäännöistä. Indexille onkin valmisteltu kaikessa hiljaisuudessa uutta kunniamerkkiohjesääntöä, joka saadaan tämän lisäyksen jälkeen hyväksyttyä. Lähiökierros yleisömenestys jälleen kerran

Opintosihteerinä osallistuin erilaisiin seminaareihin ja muihin tilaisuuksiin. Osallistuin maaliskuussa Tulevaisuuden yliopisto-seminaariin, jossa keskusteltiin informaatioteknologian hyödyntämisestä opetuksessa ja esiteltiin uusia ideoita opetuksen kehittämiseksi. Esittelyssä oli muun muassa ECHO-luentotallennusjärjestelmä, jonka käyttöönottovaihe on menossa yliopistossamme. ECHO-järjestelmä on automaattinen luentotallennusjärjestelmä, joka mahdollistaa yhä paremmin opiskelijoiden etäopiskelumahdollisuuden. Luento tallentuu ECHO-järjestelmään, josta se on katsottavissa luennon jälkeen milloin vaan ja millä tahansa laitteella. Seminaari oli todella mielenkiintoinen ja nosti esiin sen, miten paljon tällä saralla on vielä kehitettävää. Osallistuin myös maaliskuun lopussa auditointiraportin julkistamisseminaariin. Seminaarissa keskusteltiin siitä, miksei Turun yliopisto läpäissyt auditointia. Auditoinnilla tarkoitetaan laatujärjestelmää, jonka kautta yliopistoamme arvioitiin. Haluan selventää, että laatujärjestelmä ei läpäissyt auditointia, ei yliopistomme laatu yleisesti. Korkeakoulujen arviointijaosto ehdotti uusinta-auditointia kolmen arvioitavan kriteerin osalta, jotka olivat korkeakoulujen laatujärjestelmän kehittäminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja alueyhteistyö sekä laatujärjestelmän kokonaisuuden eheys. Alkuvuodesta keskustelu ensikertalaiskiinti-

östä kävi kuumana. Index teki kannanoton asiasta, joka ilmestyi Turun Sanomien sivuillakin. Ensi vuonna ensikertalaiskiintiö tulee olemaan 70% kaikissa Suomen yhteiskuntatieteellisissä tiedekunnissa, mikä ei onneksi tule aiheuttamaan suurta ongelmaa tiedekunnassamme. Muistutan vielä tässä, että ennen vuotta 2014 sisäänpäässeet lasketaan kiintiössä ensikertalaisiksi. Lopuksi voisin jakaa jotain uutisia kevään ja syksyn osalta. Kesällä kaikki kesätentit järjestetään sähköisesti, mikäli tämä uutinen on mennyt ohi. Politiikan tutkimuksen ja sosiaalitieteiden pääainevalinnasta sekä oppiaineiden perusopinnoista tullaan toukokuussa käymään keskustelua opintoneuvojan johdolla. Indexissä on suunniteltu sivuainemessuja, jotka järjestettäisiin syksyllä uusille fukseille. Tarkoituksena olisi, että kaikki tiedekunnat olisivat messuilla edustettuina ja fuksit saisivat kattavan kuvan opintotarjonnasta. Toivottavasti Publicumin kesäremontti valmistuu ajoissa syksyllä, jotta päästään Publicumiin innolla kesän jälkeen taas opiskelemaan. Lopuksi voisin vielä mainita, että tuutorihakemuksia tuli tänä vuonna kaksi kertaa enemmän kuin viime vuonna, jeejee! Jos jokin asia jäi mietityttämään, niin saa aina tulla juttelemaan! •

Indexin 19.3. järjestetty Lähiöbaarikierros oli jälleen loppuunmyyty. 80 indexläistä tutustui turkulaiseen lähiökulttuuriin riehakkaissa tunnelmissa. Indexin ekskursio Dubliniin Indexin syksyllä järjestettävä ekskursio järjestetään Dubliniin 2.-5.10. Suuren suosion takia osallistujille varattua paikkamäärää päädyttiin puolitoistakertaistamaan, jotta halukkaat mahtuisivat mukaan. Indexin Universitas Turku -hanke jäi ilman rahoitusta TYYn alainen Universitas Turku -ohjausryhmä ei valitettavasti myöntänyt Index syksylle suunnittelemalle hankkeelle (”Opiskelumotivaatiota urasuunnittelusta”) avustusta. Syynä pidettiin sitä, että hanke oli liian samanlainen kuin yliopiston Rekryn jo järjestämät tilaisuudet.

KOLUMNI | Hyvinvointivastaavan terveiset

ILON KYYNELEITÄ JA AHDISTUKSEN VÄREITÄ

”Kiirettä pitää, maitorahka maistuu ja rokki soi, koska kohta KESÄ!” Vesa-Matti Paasivaara Hyvinvointivastaava KV-vastaava Häirintäyhdyshenkilö

okainen varmasti muistaa yliopiston alkamisen ja ensimmäiset fuksiviikot kuin eilisen. Huonosti nukutun yön jälkeisenä ensimmäisenä aamuna ylioppilaana veti kenkiä jalkaan kuin olisi sitonut Benji-köyttä nilkkoihin. Unettomasta yöstä huolimatta painoi oven kiinni ja lähti silmät lautasina ja vatsassa ujo kihelmöivä tunne kohti hurjaa seikkailua. Edessä ovat elämän varmasti vauhdikkaimmat, hauskimmat ja mielenkiintoisimmat vuodet uusine ihanine ystävineen. Suurimmalle osalle yliopiston aloittaminen, fuksiviikot ja uudet ystävät ympärillä ovat mahtava kokemus ja eväät menestyksekkääseen opiskeluun ovat ympärillä autuaan lähellä. On kuitenkin helppoa unohtaa, että joukossamme on yllättävän monia, joille yliopiston aloittaminen on lähes päinvastainen tilanne kuin edellä on kuvattu. Joukkoomme mahtuu myös niitä opiskelukumppaneita, joille sosiaalinen paine, kamppailut ryhmäjäsenyyksistä, hyväksynnästä sekä uusien ystävien löytäminen on rankka kokemus unohtamatta tietenkään paineita opiskelusta. Kaikki eivät ole lähtökohdiltaan samalla viivalla ja edessä voi olla pikemminkin kivinen tie kuljettavaksi raskaat saappaat jalassa. Keskiviikkona 4.3.2015 järjestettiin opiskelijaympäristötapaaminen, jossa YTHS:n edustajat, tiedekunnan opintopäällikkö ja opiskelijat keskustelivat opiskelijoiden hyvinvoinnista. Tapahtuman nimihirviöstä ja opiskelijoiden vähäisestä osallistumisesta huolimatta tapaaminen oli varsin mielenkiintoinen ja vähintäänkin ajatuksia herättävä. Opiskelijoiden fyysistä hyvinvointia tullaan pian parantamaan mm. lämmitysjärjestelmän saneerauksella yliopiston tiloissa. Fyysistä ympäristöä voidaan aina remontoida, mutta miten sitten on opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin laita?

Opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin vaaliminen on kokonaisuus, joka tulisi nähdä vastuuna, jota kannattaa pyrkiä jakamaan.

YTHS:n opintopsykologi kertoi tapaamisessa, että jono psykologin palveluihin on venähtänyt kilometrin pituiseksi ja viimeisen kymmenen vuoden aikana se on vuosi vuodelta kasvanut hälyttävällä tavalla. Opintopsykologin ja muiden mielenterveyden palveluiden äärelle hakeudutaan useimmiten ajankäytön ongelmien, sosiaalisen ahdistuksen, paniikkihäiriöiden sekä yksinäisyyden vuoksi. Palveluiden tarve kohdistuu selvästi nuoriin opiskelijoihin, jotka ovat muuttaneet ensi kertaa pois kotoa uuteen tuntemattomaan kaupunkiin joutuen omaksumaan nopeasti valtavan määrän elämänhallinnallisia asioita. Täysin yksiselitteistä vastausta käsiin räjähtäneen palveluiden tarpeen syistä on myöskin vaikea löytää. Eri tieteenalat tarjoavat vaihtoehtoisia selityksiä ilmiölle viitaten vaikkapa informaatioyhteiskunnan myötä muuttuneeseen toimijuuteen ja ajankäyttöön tai ajan individualismin sekä egoistisuuden legitimoitumiseen. Toisaalta asia voidaan nähdä myöskin niin päin, että ehkäpä palveluiden piiriin hakeutumisessa on tapahtunut asennemuutos ja ihmiset uskaltautuvat hakeutua palveluiden pariin entistä herkemmin pelkäämättä esim. leimautumista. Opintopsykologin pakeilla käyminen ei tee kenestäkään enää automaattisesti hullua. Ehkäpä myös palveluiden markkinointi ja tiedottaminen on onnistunut hyvin. Niin tai näin, mitä asialle sitten voisi tehdä? On selvää, että suunta ei voi loputtomiin jatkua samana. Erityisen haasteellisen asiasta tekee se, ettei ole mitään yleistä keskitietä tai ihmelääkettä vaan apua tarvitsevien ongelmat ovat hyvin yksilöllisiä – usein myös moninaisia. Problemaattisuus perustuu myös siihen, että eniten apua tarvitsevat harvoin myöskään toimivat itseohjautuvasti. Yksinäisyydestä ja sosiaalisesta ahdistuksesta kärsivät eivät myös-

kään kovinakaan helposti lähde mukaan esim. ainejärjestöjen matalan kynnyksen tapahtumiin. Siis toisin sanoen heitä on joskus mahdotonta tavoittaa. Opintopsykologin viesti oli selvä. Opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin vaaliminen on kokonaisuus, joka tulisi nähdä vastuuna, jota kannattaa pyrkiä jakamaan. Opiskelijoiden henkinen hyvinvointi ei ole liukuhihna, jonka päässä valmistuu ehjä tuote. Niinpä olisi tärkeätä pohtia, voisimmeko kohentaa asian tilaa pienillä toimilla, jotka ovat lähtöisin myös opiskelijoista itsestään? On nimittäin totta sekin, että opintopsykologin vastaanotolle hakeutuu ihmisiä, jotka oikeasti tarvitsevat ihan vain luotettavaa keskustelukumppania – ystävää. Vastaanotolle hakeutuu ihmisiä, jotka tarvitsevat ihan vain ihmistä, joka tsemppaa, kannustaa sekä antaa pieniä vinkkejä elämän laadun parantamiseen. Tällöin voisi ajatella, että lopulta se paras tuki löytyy ympärillä olevista opiskelutovereista - siitäkin huolimatta, että apua tarvitseva sitä ei ehkä itse osaa pyytää. Myös tuutortoiminnalla on erityisen keskeinen rooli opiskelijauntuvikkojen alkumetreillä, joka sai osakseen myös erityisen tunnustuksen opintopäälliköltä -ja psykologilta. Ainejärjestötoiminta saattaisi löytää myös hyviä yhteistyökumppaneita laajan kolmannen sektorin muista toimijoista. Kevät on rankkaa aikaa, mutta toivon kaikille paljon auringon säteitä kasvoille. Haluan myös haastaa jokaisen pysähtymään hetkeksi miettimään, että joku saattaisi olla ikionnellinen jos kysyisit häneltä ”hei, miten sulla ihan oikeesti menee?”. Haastaan myös jokaisen (erityisesti itseni) heräämään yhden viikon ajan kaksi tuntia normaalia aikaisemmin, joka tarkoittaa 14 tuntia enemmän aikaa ottaa ajankäytön ongelmat haltuun. •

KOLUMNI | Alustava puheenvuoro

SYYLLISYYDEN KAIPUU

”Kevät, tuo vuodenajoista julmin. Onneksi on vaalit.” Pyry Kantanen Päätoimittaja

uultavasti niin kauan kun ihmisillä on ollut kulttuuria, on lapsille kerrottu satuja. Saduilla on usein tarkoituksena antaa opetus, jossa hyvä voittaa pahan, oikeudenmukaisuus vääryyden tai kohtuus kohtuuttomuuden. Itse en ole lukenut satuja pitkään aikaan. Viimeisin päätökseen saamani luku-urakka oli historioitsija Christopher Clarkin kirja Sleepwalkers, joka kertoo pikkutarkasti ensimmäisen maailmansodan syttymisen syistä taustalla vaikuttaneiden diplomaattien ja poliitikkojen näkökulmasta. Clark päätyy kirjan mittaisen todisteketjunsa jälkeen lopputulokseen, joka kyseenalaistaa edelleen melko suositun näkemyksen Saksan yksiselitteisestä syyllisyydestä sodan syttymiseen. Ihmiset janoavat oikeutta ja oikeudenmukaisuuden kaipuu on meissä sisäänrakennettuna. En osaa silti sanoa, olenko kasvanut ja elänyt jonkinlaisessa elitistisessä kuplassa kun aikuiseksi kasvettuani uskon, että yleensä maailman jakaminen mustavalkoisesti hyvään ja pahaan on ajattelutapa, jonka olisi pitänyt jäädä lapsuuteen. Oikeus ei ole voittajan oikeutta, jossa toinen osapuoli on absoluuttisen oikeassa ja toinen väärässä. Keskimäärin yhtä hämärtynyt lienee ymmärrys valtion virkakoneiston vaikutussuhteista ja –suunnista. Kansan valitsema parlamentti asettaa tavoitteet, säätää lait ja budjetoi resurssit, virkamieskoneisto toteuttaa näiden kolmen puitteissa ja oikeuslaitos valvoo, että virkamieskoneisto ja kansa noudattavat lakeja siten, kuin parlamentti ja yleispätevät ihmisoikeusperiaatteet määräävät. Näin äärimmilleen yksinkertaistettuna. Oikeusjutussa, jossa 11 Helsingin kaupungin virkamiestä on syytettynä, on monimutkaisempi kuin miltä ensimmäinen, maailman mustavalkoisesti hyvään ja pahaan

”Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.” - 1. Kor. 13:11

lokeroiva intuitio sanoo: Tietenkin virkamiehet ovat syyllisiä, koska he eivät tehneet työtään! Toisaalta kun lopputulos on tiedossa, niukkojen resurssien puitteissa työtään tekevien saappaisiin saattaa olla hankala asettua. Ja näistä resursseista päättävät poliitikot, eivät rivityötä tekevät virkamiehet. Virkamieskoneisto todellakin herättää tunteita. Julkisessa keskustelussa virkamiehiä pidetään usein tuottavan yhteiskunnan parasiitteina, jotka eivät tuota mitään hyödyllistä. Julkisen sektorin työllistämislukuja katsellessa saattaa toisinaan unohtua, että voittopuolisesti suurin osa piirakkakuvaajasta kuuluu “paperinpyörittelijöiden” ja “byrokraattien” sijasta opettajille, lääkäreille, sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja muille suorittavaa työtä tekeville, joita tarvitaan jokaisessa yhteiskunnassa.

"Hyvä poliitikko. Jos tunnistat itsesi tästä kuvasta ja haluat ajaa kansasi etua; älä asetu ehdolle. Kiitos."

On olennainen arvovalinta, haluammeko tuottaa nämä palvelut julkisesti vai yksityisten, mahdollisesti veronmaksua optimoivien kansainvälisten jättifirmojen kautta. Suomalainen virkamieskoneisto on useasti todettu erilaisissa kilpailukykymittauksissa tehokkaaksi ja lahjomattomaksi. Siitä huolimatta kritiikki virkamiehiä ja virkamiesten työskentelyä kohtaan on yltynyt jopa siihen pisteeseen asti, että Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut joutui tekemään kannanoton (“Virkamiesten vastuuton syyllistäminen on lopetettava”, 25.2.2015) näitä hyökkäyksiä vastaan. Eräs Facebooktuttuihini kuuluva nuori libertaari jopa vertasi tehokkaasti työtään tekeviä virkamiehiä keskitysleirivartijoihin, mikä lienee törkein natsikortti mitä olen koskaan nähnyt. Meillä yhteiskunta- ja kasvatustieteilijöillä on alamme puolesta erityinen vastuu siinä, että suhtaudumme opiskelemaamme alaan sopivan suurella tulevan ammattilaisen ylpeydellä ja tieteellisellä vakavuudella. Kuten ihmistieteissä yleensä, samasta aineistosta voidaan perustellusti vetää jopa täysin vastakkaisia johtopäätöksiä ja ainoa varma totuus lienee, että optimaalinen ratkaisu – jos sellaista on – löytyy jostain välistä. Houkutus tehdä ehdottomia politiikkasuosituksia omasta erityisalastaan ja esiintyä samalla asiantuntijan roolissa saattaa olla poliittiselle uralle suuntaavalle kova, mutta sitä on vältettävä, jotta keskustelu pysyy älyllisenä. Kun on aikuinen, on aika jättää lapsen maailma taakseen ja alkaa käyttäytyä kuin aikuinen. Eduskuntavaalit ovat käynnissä juuri nyt. Äänestäkää, mutta älkää antako vaikuttamisenne jäädä siihen. •

VIRKARIKOSHAARA TEKSTI & KUVAT Pyry Kantanen

”Lapsi asui kahden luonnehäiriöisesti käyttäytyvän aikuisen kanssa. Lapsen isä ja tämän naisystävänsä eivät olleet kykeneviä huolehtimaan lapsesta. Kotioloissa lapseen kohdistui fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa. Lapsi kuoli väkivallan seurauksena. Yhteiskunnan turvamekanismit lapsen suojelemiseksi osoittautuivat riittämättömiksi. Lapsen huoltajuus annettiin hänen isälleen ilman riittäviä selvityksiä. Viranomaisyhteistyö ei toiminut, ja lapseen kohdistuneen väkivallan tunnistamisessa ilmeni vakavia puutteita.” 9

ESITTELY | Indexin hallitus

”Poliisi tunnisti tapahtuneen mahdolliseksi henkirikokseksi, mikä voidaan katsoa onnistumiseksi.”

ilja Eerikan surma järkytti kaikkia suomalaisia. Kyseessä oli paitsi äärimmäisen raaka murha, niin myös jälleen yksi osoitus hyvinvointivaltion epäonnistumisesta tehtävässään. Vilja Eerika oli ollut elämänsä aikana lukuisten lastensuojelutoimenpiteiden kohteena, jopa hetken aikaa sijoitettuna kodin ulkopuoliseen perhetukikeskukseen. Hänet kuitenkin päätettiin luovuttaa jonkin ajan kuluttua takaisin isänsä huostaan, tunnetuin seurauksin. Murhan tehneet isä ja äitipuoli tuomittiin täydessä ymmärryksessä olevina elinkautisiin vankeusrangaistuksiin. Tällä hetkellä 11 Helsingin kaupungin virkamiestä on syytettynä virkarikoksista Vilja Eerikan kuolemaan liittyen. Virkarikosoikeudenkäynnissä arvioidaan nimensä mukaisesti sitä, ovatko viranomaiset rikkoneet virkavelvollisuuksiaan. Lain tulkinta on luonnollisesti yksinomaan oikeuslaitoksen tehtävä. Sensaatiohakuisessa mediassa ja huolestuneiden vanhempien keskustelupalstoilla on yritetty maalata demonisoitua kuvaa virkamiehistä, joilla olisi ollut mahdollisuus toimia ja estää nähtävissä oleva tragedia, mutta jotka eivät niin tehneet joko välinpitämättömyyttään, ylimielisyyttään tai jopa pahuuttaan. Lopputuloksen ollessa tiedossa on helppo jälkiviisastella. On mahdotonta uskoa, että kaikki syytetyn penkillä istuvat virkamiehet olisivat tieten tahtoen toimineet lapsen edun vastaisesti. ”Tätä työtä monet tekevät halustaan auttaa perheitä ja suojel-

la lapsia, eivät kehnon palkkauksen, psyykkisen kuormituksen ja työn määrän takia. On helppo tuomita lopputuloksen valossa, niin moni tämänpäiväinenkin viaton asia näyttäisi huomenna toiselta”, toteaa eräs Turun yliopistosta valmistunut sosiaalityön ammattilainen, joka haluaa pysyä haastattelua varten anonyyminä. Suomalainen lastensuojelu on ollut viime vuosina muutenkin kovassa ristitulessa. Vanhemmat tuntevat nykyään oikeutensa entistä paremmin ja jakavat internetin keskustelupalstoilla herkästi kokemuksiaan omalle kohdalle sattuneista lastensuojelutoimenpiteistä ja mielipiteitä muiden jakamista YouTube-videoista, joissa poliisisaattuessa saapuva sossu pilaa rauhallisen koti-illan viemällä lapset. Jonkinlainen huippu saavutettiin luultavasti silloin, kun Venäjän lapsiasiainvaltuutettu Pavel Astahov ja lehdistö ottivat voimakkaasti kantaa Turussa asuvan suomalais-venäläisen perheen pojan huostaanottoon. Tässä niin sanotussa Rantala-tapauksessa venäläinen media uutisoi huostaanoton syyksi ”pienen läpsäisyn” ja virallisen Suomen russofobian. Suomessa lasten ruumiillinen kurittaminen on ollut kielletty vuodesta 1984, mutta Venäjällä ja monissa muissa maissa se on edelleen sallittua. Jopa liberaaleista näkemyksistään tunnettu Paavi Franciscus on vastikään kertonut hyväksyvänsä ruumiillisen kurituksen käytön lasten kasvattamisessa. Huostaanotosta syntyneessä kiistassa oli ulkopoliittisten ulottuvuuksien lisäksi luultavasti myös kyse perinteisiä arvoja edustavan Venäjän ja modernin

Virkarikoshaara | FEATURE

arvomaailman Suomen välisenä kulttuurien yhteentörmäyksenä. Viranomaisten tekemää huostaanottoa vanhemmiltaan pidettiin valtion puuttumisena yksittäisen perheen kasvatusmetodeihin. Vilja Eerikan murhan jälkeen asetetun oikeusministeriön alaisen tutkintaryhmän selvityksessä todetaan yhdeksi syyksi, että nykyisellään ”perheen tukemisen ajatus, vanhempien oikeuksien kunnioittaminen ja perheen yksityisyyden suoja ylittävät päätöksentekotilanteessa lapsen edun”. Suomi on sitoutunut jopa kansainvälisillä sopimuksilla turvaamaan lasten turvallisen kasvuympäristön, mutta vastapuolella vaikuttaa perinteinen halu hoitaa perheen sisäiset asiat ilman viranomaisten puuttumista asioihin. Haastateltu sosiaalityöntekijä pitää selvityksen kuvausta melko osuvana. ”Laki lähtee pitkälti ajatuksesta, että vanhemmat ja perheet haluavat apua, jota tarjotaan liian vähän. Käytännön työssä näin ei läheskään aina ole. Joskus perhe ei halua ottaa vastaan apua, vaikka heidän arvioitaisiin sellaista tarvitsevan. Kuitenkaan pakkotoimien ehdot eivät silti välttämättä täyty, eli lapsen turvallisuus tai kehitys eivät ole niin uhattuina, että vastentahtoisia toimenpiteitä voitaisiin tehdä”, sosiaalityöntekijä kertoo ja muistuttaa, että sosiaalityö ei ole eksaktia tiedettä. Lapset saattavat kertoa erilaisista elämäntilanteista hyvin eri tavoin. ”Harvoin lapsi avautuu esimerkiksi lievästä kaltoinkohtelusta, vaikka epäilyksiä olisi ja kysymyksiä esitettäisiin. Nämä ovat tietysti arviointikysymyksiä, jotka perustuvat myös siihen mitä tietoa perhe tai muu ympäristö antaa. Jos tietoa ei saada, ei selvänäkijöitä olla.”

elityksiä Vilja Eerikan tapaukseen liittyen on haettu muun muassa huonoista työolosuhteista. Tapaus on luonnollisesti herättänyt keskustelua sosiaalityöntekijöiden keskuudessa. Rivityöntekijällä ei ole käytännössä mahdollisuutta vaikuttaa omaan asiakasmääräänsä eikä työn resursseihin. Turun yliopiston hallinto-oikeuden professori Heikki Kullan mukaan kiire tai tehtävien suuri määrä sinänsä eivät kuitenkaan poista vastuuta esimerkiksi huolimattomuudesta. Toisaalta niitä voidaan pitää lieventävinä seikkoina, mikäli olosuhteet olisivat olleet aivan poikkeukselliset. Niin, resurssipula. Julkisessa palvelutuotannossa vastuu budjetoinneista on aina poliitikoilla. Julkisen talouden tulojen ja menojen ollessa epätasapainossa, poliitikkojen on joko otettava lainaa alijäämän kattamiseksi tai tehtävä leikkauksia. Käytännössä poliitikot pyytävät yleensä virkamiehiä valmistelemaan listan sopivista leikkauskohteista. Poliittisesti helpoin vaihtoehto on ottaa vähän kaikkialta, niin sanotulla juustohöylällä. Suorittavasta työstä leikkaaminen näkyy tavalliselle kansalaiselle yleensä suoraviivaisesti huonompana palvelun tasona, joten leikkauksia saatetaan kohdistaa herkemmin suorittavan työn taustalla tukitoimiin, “paperinpyörittelijöihin”. Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen neuvottelupäällikkö

Petri Toiviainen kertoo, että ammattiliiton näkökulmasta yleisen kehityksen suunta näyttää huolestuttavalta. Esimerkkinä tukitoimiin kohdistuneista leikkauksista Toiviainen mainitsee muutaman vuoden takaisen valelääkäritapauksen, jonka jälkiseurauksena Valviran lakisääteisistä valvontatehtävissä vastuussa olevia virkamiehiä tuomittiin käräjäoikeudessa sakkoihin. “Resurssipulasta huolimatta valvonnassa ilmenneitä puutteita ollaan entistä herkimmin kaatamassa yksittäisten virkamiesten harteille. Hovioikeudessa sakkotuomiot muuttuivat varoituksiksi, mutta virkamiesten syyksi luettiin edelleen asioita, joiden taustalla on viime kädessä viraston resurssipula”, Toiviainen kertoo. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n puheenjohtaja Tero Ristimäki toteaa, että niukat resurssit voivat vaikeuttaa lastensuojelussa työskentelevien mahdollisuuksia toimia ammattietiikkansa mukaisesti. ”Mikäli tilanne on esimerkiksi resurssipulan tai säästövaatimuksen takia sellainen, että lainmukainen toiminta vaaraantuu tulee työntekijän saattaa tieto esimiehensä ja myös päättäjien tietoon sekä ilmoittaa asiasta tarvittaessa valvontaviranomaiselle”, Ristimäki lataa. Uuteen sosiaalihuoltolakiin onkin lisätty pykälä, joiden mukaan rivityöntekijät ovat velvoitettuja ilmoittamaan työoloissa olevista puutteista valvovalle viranomaiselle. Juttua varten haastateltu sosiaalityöntekijä ihmettelee, voivatko asiat olla kohdillaan, mikäli tällainen pykälä on tarpeen kirjata lakiin. Poliitikkojen vastuu rajoittuu yleensä poliittiseen vastuuseen, eli pahin mitä luottamustoimesta voisi seurata on jäädä valitsematta seuraavissa vaaleissa. Hallinto-oikeuden professori Kulla kertoo, että kunnanhallituksen, kunnanvaltuuston ja sosiaalilautakunnan jäsenet voisivat kuitenkin saada virkasyytteen esimerkiksi siitä, että lakisääteiseen lastensuojeluun on ohjattu niin niukasti voimavaroja, että lakisääteisten tehtävien hoitaminen ei selvästi ole mahdollista. Hän kuitenkin painottaa, että kyseessä on ääriesimerkistä.

yöhuoneensa 71000 euron kalustehankinnoista tunnettu Helsingin sosiaaliviraston johtaja Paavo Voutilainen kiisti tapauksen syksyllä 2012 tehdyssä haastattelussa, että ongelmana olisi ollut resurssipula. Lastensuojelussa kohtuullisia asiakasmääriä ei ole määritelty laissa, mutta kohtuullisena on pidetty 20-50 lasta perheineen. Pahimmillaan suomalaisella sosiaalityöntekijällä saattaa olla tähän verrattuna jopa nelinkertainen määrä lapsia asiakkaanaan. Helsinkiläisillä sosiaalityöntekijöillä on kuitenkin taustallaan miljardibudjetilla varustettu virasto ja suhteellisesti vertailtuna eniten aikaa per asiakas. Vilja Eerikan tapauksesta on tehty useita selvityksiä, joissa on listattu useita lastensuojeluun liittyviä puutteita kokonaisvastuun epäselvyydestä lapsen kuulemisen puutteellisuuteen. Sosiaali- ja terveysministeriön Toimiva lastensuojelu –raportti esittää osaamispohjan vahvistamista koulutuksella, työntekijäresurssien lisäämistä ja menetelmien systematisointia.

FEATURE | Virkarikoshaara

Mutta hetkinen. Sosiaalityö on ollut olemassa omana maisterintutkintoon johtavana pääainekokonaisuutenaan vuodesta 1999. Sitä aiemminkin virassa toimimiseen on käytännössä vaadittu soveltuvaa maisterintutkintoa. Kuulostaa äkkiseltään omituiselta, että yliopistotasoisen koulutuksen tuottamat, yksilön kannalta merkittävää yhteiskunnallista valtaa käyttävät osaajat eivät käyttäisi työssään systemaattisia, tieteeseen perustuvia työkaluja. Sosiaalityötä opetetaan Suomessa kuudessa eri yliopistossa. Valtakunnallisesti eri yliopistojen opetussisältöjä suunnitellaan ja koordinoidaan Sosnetin eli valtakunnallisen yliopistoverkoston kautta. Turun yliopiston sosiaalityön professori Katja Forssen on istunut Sosnetin johtoryhmässä vuodesta 2002. Hän toteaa, että vaikka joitakin eroja yliopistojen väliltä edelleen löytyy, niin valtakunnallisesti koulutus on nykyään melko yhdenmukaista. Sosiaalityön pääaineopiskelijat valitaan valtakunnallisessa yhteishaussa, joten yksittäisen yliopiston mahdollisuudet vaikuttaa oppiaineessa aloittavaan opiskelijamateriaaliin ovat rajalliset. Forssen harmittelee, että jotkut vanhemmat, pitkään työelämässä jo olleet opiskelijat saattavat suhtautua sosiaalityön akateemiseen koulutusohjelmaan lähinnä keinona saada muodollinen, laissa määrätty ammattipätevyys. “Toisaalta jotkut saattavat sanoa niinkin myöhään kuin vasta publiikissa, että kyllähän tästä koulutuksesta sai irti muutakin kuin muodollisen pätevyyden”, Forssen sanoo. Irvileuat ehdottavat toisinaan, että sosiaalityölle oikea paikka löytyisi ammattikorkeakoulusta tutkimusyliopiston sijasta. Opetus ei Forssenin mukaan ole kuitenkaan erityisen käytännönläheistä, vaikka ammattiin valmentavasta koulutuksesta niin voisi luullakin. Oppiaine on tiiviisti sosiaalipolitiikan kanssa kytköksissä esimerkiksi menetelmäopintojensa osalta. Itse sosiaalityön opetuksen pohjalla olevat teoriat perustuvat kentältä kerätystä tiedosta koostettuihin meta-analyyseihin ja yliopistossa saatuun tutkimustietoon. “Kaikkea ei voida opintojen aikana opettaa, vaan lähtökohtana on tarjota valmistuneille sosiaalityön maistereille perusvalmiudet. Tämän jälkeen on mahdollista erikoistua johonkin erikoistumisteemaan”, Forssen kertaa koulutuksen tavoitteita.

”Suomessa on länsimais heen sisäistä kuolemaan taa. Tapauksista oppimine häiseksi, koska tapauksia lisäksi selvitetä systemaa merkiksi Ruotsissa.”

urun yliopiston sosiaalityön ja psykologian opetuksen ehdoton vahvuus ja erikoisuus muihin yliopistoihin verrattuna on moniammatillinen opetusklinikka, jossa sosiaalityön ja psykologian syventävän vaiheen opiskelijat pääsevät ohjatusti hoitamaan yhden perheen asioita. Klinikka on ainutlaatuinen, sillä monissa yliopistoissa harjoittelu on edelleen perinteistä, kentällä suoritettua harjoittelua. Käytännön työhön verrattuna kyseessä on toisaalta ideaalitilanteesta, sillä opiskelijat saavat jatkuvasti on työnohjausta, asiakkaat ovat motivoituneita ja työolosuhteet ovat hyvät. Haastatteluun vastannut sosiaalityöntekijä on samoilla linjoilla. “Klinikkaopetuksessa aikaa suunnitteluun, yhteistoimintaan ja muuhun on lähes rajattomasti. Tosiasiallisesti työelämässä asiakasta kohti jaettu työaika ei sisällä tällaistä mahdollisuutta. Lisäksi moniammatillisuuteen ei monien sosiaalitoimistojen sisäisesti ole mahdollisuutta, kun muita ammattiryhmiä ei ole edustettuna. Klinikkaopetuksen ihanteet toteutunevat parhaiten erityissosiaalityössä ja moniammatillisilla työpaikoilla, kuten kasvatus ja perheneuvoloissa.” Nimenomaan viranomaisten välisen yhteistyön puute katsottiin erääksi syyksi, miksi Vilja Eerikan tapaus päättyi niin murheellisesti. Forssenin mukaan moniammatillinen opetusklinikka opet-

taa nimenomaan tarvittavaa moniammatillista yhteistyötä. ”Omissa tutkimuksissani on tullut esille, että tieto ei kulje eri tahojen välillä. Jos sosiaalityö ottaa yhteyttä neuvolaan, neuvolassa päätellään että kun lastensuojelun otettua yhteyttä tilanne on seurannassa ja hallinnassa. Tutkimukseen haastatelluilla sosiaalityöntekijöillä oli kuitenkin sellainen käsitys, että koska neuvolasta ei enää otettu yhteyttä, niin perheen tilanne on parantunut”, Forssen kertoo. Erään laskelman mukaan lastensuojelun asiakkaat ovat yhteydessä keskimäärin 6-7 eri viranomaiseen. Klinikkaa ollaankin laajentamassa yhteistyössä lääketieteellisen tiedekunnan ja ammattikorkeakoulun sosiaalialojen kanssa entistä monitieteellisempään suuntaan.

issään yliopistotasoisessa koulutusohjelmassa ei suoranaisesti pystytä vaikuttamaan kentällä vallitseviin työolosuhteisiin. Akateemisen maailmankin puolella on

Virkarikoshaara | FEATURE

sittain paljon pern johtavaa väkivalen jää kuitenkin väa ei rikostutkinnan attisesti, kuten esi-

kuitenkin huomattu, että jotkut kunnat osaavat järjestää sosiaalityön työolot ja palkkauksen siten, että avoimiin virkoihin saadaan houkuteltua päteviä työntekijöitä ja pitkäjänteistä työskentelyä haittaava henkilöstön vaihtuvuus saadaan kuriin. Toinen suuri ongelma on ollut epäpätevien työntekijöiden määräaikaisuuksien ketjuttaminen, jolloin yliopistosta valmistuneille päteville työntekijöille ei ole edes avautunut virkoja. Professori Forssenin puheissa Raisio nousee esimerkiksi kunnasta, jossa lastensuojelun uudelleenorganisoinnilla on saatu sekä parempia tuloksia että kuntapäättäjille tärkeää lyhyen aikavälin taloudellista säästöä. Avohuollon tukitoimia kasvattamalla ja ennaltaehkäisevää työtä lisäämällä myös sosiaalityöntekijöiden työaikaa on säästynyt. “Sosiaaliohjaajia palkataan kuntiin aivan liian vähän, vaikka heidän työnsä tukisi sosiaalityöntekijöitä monessa kohdassa. Vaihtuvien työntekijöiden kanssa riski virheisiin on suurempi, kun tuntumaa ei synny”, tiivistää lastensuojelun sosiaalityöntekijä näkemyksensä kentän tilanteesta. Vaatimukset lastensuojelun parissa työskentelevien pätevyysvaatimuksista ovat lisäksi jatkuvasti kiristyneet ja jopa alalla pitkään työskennelleiden on täytynyt hankkia lisäkoulutusta. Haastattelemani sosiaalityöntekijä katsoo, että uudistusten myötä lastensuojelulaki yhdessä erilaisten suositusten ja selvitysten kanssa asettaa hyvät standardit sosiaalityölle. Forssenin mukaan kentältä on tullut myös viestiä, että asiakastyöstä on siirtynyt liikaa aikaa paperitöihin ja suurin osa työajasta menee lainsäädännön vaatimusten täyttämiseen. “Lakia pitäisi pystyä tulkitsemaan asiakaslähtöisellä tavalla. Lastensuojelulakikin antaa mahdollisuuksia toisenlaiseen tekemiseen, mutta sitä tulee tulkita asiakkaan näkökulmasta”, Forssen katsoo. Toisinaan laki ja työpaikkojen sisäiset käytännöt saattavat olla ristiriidassa. Rivityöntekijän kannalta sääntöjen orjallinen noudattaminen saattaa valitettavasti olla joissakin tapauksissa oikeusturvan kannalta parempi kuin itsenäinen tulkitseminen. Hallinto-oikeuden professori Heikki Kulla viittaa vastauksessaan tapaukseen, jossa työnantajan ohjeiden mukaisesti mutta lain vastaisesti toiminut sosiaalityöntekijä oli käräjäoikeudessa tuomittu virkarikoksesta. Korkein oikeus kuitenkin päätyi lopulta vapauttavaan tuomioon, sillä sosiaalityöntekijää ei tosiasiallisesti voitu edellyttää poikkeamasta niistä linjauksista, joita hänen työtään ohjaavat esimiehet ja kunnalliset toimielimet olivat tehneet.

”Sitä, kuinka paljon aikaa sosiaalityöntekijällä on kutakin asiakasta kohden, päättävät Helsingin kaupungin ylimmät päättäjät henkilöstömitoituksia tehdessään” Vilja-Eerikan vastuusosiaalityöntekijä

orssenin mukaan suurin Vilja Eerikan kaltaisiin tapauksiin liittyvä pelko on, että sosiaalityö ja etenkin lastensuojelu muuttuisivat aloina vähemmän houkutteleviksi. Anonyyminä pysyttelevä sosiaalityöntekijä vahvistaa pelon olevan jo osittain totta. ”Eniten työyhteisön keskuudessa on pöyristyttänyt se, miten kaupunki voi vetäytyä vastuusta ja jättää ihmiset maksamaan oikeudenkäyntikulunsa itse. Ei tätä työtä kukaan yksityishenkilönä tee. Lastensuojelutyön houkuttavuus on varmasti kärsinyt ja esimerkiksi osa omista vastavalmistuneista kollegoista haluaa lastensuojelutyöstä jonnekin muualle, koska työn arvostus ja palkkaus ei vastaa kuormitusta ja vastuuta.” Myös Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki painottaa, että vastuuta ei saa jättää yksin työntekijälle vaan se kuuluu myös johdolle ja päättäjille. ”Liiton näkemyksen mukaan työnantajan tulee myöntää oikeusapua työntekijöilleen niin esitutkintavaiheessa (jonka Helsinki myönsi), kuin myös oikeudenkäyntiin. Liitto on vakuuttanut jäsenensä oikeusturva- ja vastuuvakuutuksella.” Toivoa kuitenkin on. Lastensuojelun työntekijöiden pätevyysvaatimuksiin on tehty jälleen kiristyksiä ja tapauksesta on toivon mukaan otettu opiksi. Rehtori Kalervo Väänäsen aloitteesta perustettu yliopiston sisäinen sote-työryhmä on ottanut tavoitteekseen lisätä poikkitieteellisyyttä esimerkiksi lastenpsykiatrian ja sosiaalityön saralla. Lisäksi ongelmien ennaltaehkäisy on otettu lamasta huolimatta joissakin kunnissa vakavasti ja ennaltaehkäisyllä saavutetut taloudelliset säästöt toivottavasti kääntävät säästöuskovaisten päitä kaikissa Suomen kunnanvaltuustoissa. Enempää surullisia ihmiskohtaloita emme toivottavasti tarvitse tämän toteamiseksi. Artikkelia varten haastateltiin sosiaalityön professori Katja Forssenia, Talentia ry:n puheenjohtaja Tero Ristimäkeä, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n neuvottelupäällikkö Petri Toiviaista, hallinto-oikeuden professori Heikki Kullaa sekä lastensuojelun parissa työskentelevää anonyymiä sosiaalityöntekijää. Lainaukset ovat Oikeusministeriön selvityksestä ”8-vuotiaan lapsen kuolemaan johtaneet tapahtumat”, jollei toisin ole mainittu.

KOLUMNI | Kuinka tiede muuttuu politiikaksi

TTIP Tarina huomisen taloudesta

Iiro Salomäki toimi vuonna 2014 Indexin opintosihteerinä. Tänä vuonna hän toimii SYY-Turun koulutuspoliittisena vastaavana.

Oheislukemistoa: Vill & Siles-Brugge (2014): “The EU-US Transatlantic Trade and Investment Partnership and the Role of Trade Impact Assessments: Managing Fictional Expectations” European Commission Staff Working Document: Impact Assessment Report on the future of EU-US trade relations (2013a)

lisi hauska hallita tulevaisuutta ja valita ikuisuuteen haarautuvista mahdollisten joukosta haluamansa. Sellaista viisautta minulle ei kuitenkaan suotu. Joudun arvelemaan tulevaisuuden suuntaa kuvittelmalla mahdollisuuksia ja kertomalla tarinoita. Osaan kertoa muille, miten hauska illanvietto muuttuu ikäväksi, jos harhaudumme Dynamon sijasta Lyniin. Transatlanttinen vapaakauppasopimus (TTIP) on viimeisin yritys kehittää EUn ja USAn välisiä kauppasuhteita. Sopimuksen tarkasta sisällöstä on vaikeaa saada luotettavaa tietoa, sillä sopimuksen valmistelua käsittelevät asiakirjat ovat salattuja ja neuvottelut käydään suljetuin ovin. Kauppasopimukseen sisällytetyt mahdolliset heikennykset kuluttajasuojaan ja välimiesoikeusmenettelyn soveltaminen yritysten investointisuojan riitatilanteissa on aiheuttanut raskasta kritiikkiä kansalaisjärjestöiltä ja vasemmistolaisilta puolueilta. Euroopan komission viestinnällinen strategia on ollut painottaa vapaakauppasopimuksen taloudellista hyötyä tulevaisuudessa. Kauppasopimuksen täysimittainen toteuttaminen lisäisi molemminpuolista vaurautta, helpottaisi amerikkalaisen pääoman sijoittamista euro-alueelle ja loisi lisää työpaikkoja, mikä olisi halvinta elvytystä jatkuvan hitaan kasvun tai laman näännyttämille talouksille. Komission arviot perustuvat laskennalisen yleisen tasapainon mallinnukseen (computational general equilibrium model) kaupanvapauttamisen vaikutuksista vuoteen 2027 mennessä. CGE-mallinnukset kuvaavat makroekonomisia yleisen tasapainon yhteyksiä eri ryhmien tulojen, kysynnän, maksutaseen ja monisektorisen tuotantorakenteen välillä ja kertoo mallin makroekonomisten yhteyksien

funktionaalisten muotojen ja parametrien pohjalta ennusteen tulevaisuudesta. Vaikka taloustieteilijä saattaa hairahtua minua useammin lyniin, hän kokee kuitenkin samanlaista eksistentiaalista tuskaa tulevaisuutta kohtaan kuin minä ja viisaana olentona valmistaa mallistaan useita tulevaisuuksia. A. Entä jos mikään ei muutukaan? B.1-3 Jospa tariffit poistuisivat ja kauppa hieman helpottuisi. C.1&2 entä jos B:n lisäksi ei-tariffi ongelmat (lainsäädännölliset eroavaisuudet, jotka aiheuttavat lisämaksuja ulkomaisille yrityksille) puolittuisivat ja puolet valtiollisista hankinnoista kilpailutettaisiin. Näin tieteeseen perustuva mallinnukseen pohjautuva ennustaminen muuttuu politiikaksi. TTIPn kannattajat siteeraavat pelkästään malliin C.2 pohjautuvia laskelmia perustellessaan vapaakauppasopimuksen hyötyjä. C.2. mallinnuksessa BKT kasvaisi A-malliin verrattuna 0.5% ja B-sarjassa 0.01-0.1%. Edes komissio ei usko C-mallien kuvaavan todennäköistä tulevaisuutta, jossa lainsäädännölliset erot saataisiin tasoitettua nopeasti, ja todennäköisesti poliittiseksi valinnaksi muodostuu molemminpuolisten säännösten tunnustaminen. CGE-mallinnuksen tuloksia pyritään käyttämään tulevaisuudesta kertomiemme tarinoiden pohjana poimimalla mustasta laatikosta poliittisesti sopivia lukuja. Vakioimalla tarinat TTIP-sopimuksen taloudellisiin hyötyihin perustuviin poliittisiin kuvitelmiin sopimuksen negatiiviset sosiaaliset vaikutukset on pystytty ohittamaan olankohautuksella. •

HAASTATTELU | Kuulumisia kunnasta

TYYTERVEISET

TEKSTI & KUVA Pyry Kantanen

Indexin hallituksessa vuonna 2013 tiedottajana ja vuonna 2014 hallituksen puheenjohtajana toiminut Janika Takatalo valittiin vuoden 2014 lopulla TYYn hallitukseen edustajistoryhmä Oikeiden listalta. Janika kertoo, mitä TYYn alkuvuoteen on kuulunut.

dustajiston kokouksessa valitun TYYn hallituksen ainoa ennakolta nimetty henkilö on puheenjohtaja, jonka johdolla hallitus jakaa keskenään loput vastuualueet ensimmäisessä kokouksessaan. Janikan pesteiksi määräytyivätkin järjestäytymisen hallituksen varapuheenjohtajana, kunnallispoliittisena vastaavana sekä toisena sosiaalipoliittisena vastaavana toimiminen. Yleensä joulukuu ja tammikuu ovat opiskelijajärjestöjen kannalta hiljaista aikaa, kun vanhat toimijat eivät enää syyskokouksen jälkeen jaksa pingottaa ja uudet vasta opettelevat perinteitä. Ylioppilaskunnan vuosikellossa tämä hiljainen kausi on tuntematon käsite. ”Alkuvuosi oli vauhdikas, mutta opettavainen. Ihan hirveästi ei ollut aikaa käynnistellä toimintaa omassa tahdissa, sillä vaalityön tekeminen oli aloitettava välittömästi.” Varapuheenjohtajalle onkin eduskuntavaalivuonna annettu erityiseksi projektiksi TYYn eduskuntavaalivaikuttamisen koordinointi. ”Opiskelijaliike koittaa nostaa koulutuksen nyt tärkeäksi teemaksi vaaleissa. Opiskelijoiden tulevaisuus määrätään hyvin pitkälti seuraavissa hallitusneuvotteluissa, joten siinäkin mielessä näkyvyyden nostaminen on tärkeää.” ”Aina väitetään, että y-liike on ei-liike. Näissä vaaleissa vaikuttamisessa on lähdetty siltä pohjalta, että ei leikattaisi lisää eikä vietäisi viimeisiäkin etuja. Olisi kuitenkin hyvä, jos oli-

simme myös aktiivinen keskustelija yhteiskunnassa ja toisimme uusia ratkaisuja pöytään.”

aalit ovat vieneet suurimman osan alkuvuoden työajasta. Kiireisestä alkuvuodesta huolimatta Janika toteaa, että onneksi suurin osa on vielä jäljellä ja toivoo, että ehtisi vaalien jälkeen paneutumaan kunnolla kunnallispoliittiseen ja asumispoliittiseen vaikuttamiseen. ”Tässä pääsee kokemaan tunneskaalan ääripäät eli kokee sairaan hienoja hetkiä ja toisaalta rämmitään pohjamudissa. Todella vaihtelevaa ja palkitsevaa, mutta välillä myös raskasta.” Toimintasuunnitelmaprojekteista varapuheenjohtajalle kuuluu turkulaisten ylioppilasja opiskelijakuntien välisen vaikuttamiselimen, Ryhmä 30000:n, kunnallispoliittisen ohjelman tavoitteiden läpivienti ja sidosryhmävaikuttaminen kaupungin suuntaan. Ryhmä 30000:n kunnallispoliittinen ohjelma esiteltiinkin alkuvuodesta 2015 Turun kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle. ”Varapuheenjohtajana osallistun myös pääsektorin toimintaan. Pääsektori johtaa henkilöstöllisesti työntekijöitä ja hallitusta, suunnittelee toimintaa hieman pidemmällä tähtäimellä. Käymme viikoittain läpi tulevan viikon ohjelman pääsihteerin ja hallituksen puheenjohtajan kesken. Seuraamme, että hommat hoituvat ajallaan ja tosu-projektit ete-

Edustajistossa väännettiin Ylioppilastalo A:n remontista

”Ylioppilaskuntien hallituksessa toimivista ihmisistä tulee ammattikehtaajia, joiden on helpompi avata suutaan vaikuttamisen paikoissa.”

Keväällä 2016 remonttiin menevä Ylioppilastalo A vaikuttaa paitsi monien ainejärjestöjen toimintaan myös TYYn sekä TYYn omistaman Assarin Ullakon palveluihin. TYSin kanssa käytyjen neuvottelujen yhteydessä tuli yllättäen ilmi, että TYS aikoo luopua Ylioppilastalojen ns. siipiosasta, jossa sijaitsee urheiluhalli Iskeri, Turun uimahalli sekä osa Assarin ullakon tiloista. TYS pyrkii myymään siipirakennuksen ulkopuoliselle taholle. Samalla Assarin Ullakko joutuu väistymään siipirakennuksen puolella olevista tiloista. Assarin Ullakko on yksi suosituimmista Unican ravintoloista, joten sen säilyttämisestä on tehty yksi remonttivaikuttamisen kärkitavoitteista. Näillä näkymin Assarin Ullakko ottaisi käyttöönsä Yo-talo A:n ns. toimistokäytävän tilat, jossa sijaitsee tällä hetkellä monien ainejärjestöjen ja harrastusyhdistysten toimistotiloja.

nevät.” Tehtäviin lukeutuvat myös erilaiset sidosryhmätapaamiset. Janika istuu esimerkiksi RSGT-ohjausryhmässä, jonka tavoitteena on tehdä Turusta Suomen paras opiskelijakaupunki. Sosiaalipoliittisella sektorilla vastuualueella on erityisesti asuminen eli vaikuttaminen mm. TYSin suuntaan. TYSistä keskustelemisen yhteydessä sivuamme ajankohtaista aihetta eli Ylioppilastalo A:n remonttia, joka tulee vaikuttamaan moniin TYYn alaisiin opiskelijajärjestöihin. ”Maaliskuun edustajiston kokouksessa ryhmät lausuivat toiveensa remonttivaikuttamisen osalta. Opiskelijajärjestöjen tilojen tärkeys nousi esiin lähes kaikissa puheenvuoroissa, mutta myös tilanteen kompleksisuus ymmärrettiin. Perustimme kiireellisenä erillisen remonttityöryhmän, jossa on edustusta taloustoimikunnasta, ainejärjestöistä ja edustajistosta. Koetamme yhdessä löytää neuvotteluissa TYSsin kanssa kaikkia parhaiten hyödyttävän ratkaisun.” Janika kuitenkin oikoo käsityksiä eri vastuualueille kuuluvista tehtävistä. ”Ylioppilastalo A:n remontti ja asumispoliittinen vaikuttaminen ovat kaksi eri asiaa. Asumissektorille kuuluu asukastoimikuntien neuvottelukunnassa käyminen eli asukkaan näkökulmasta kaupungin suuntaan ja TYSin suuntaan.”

aksi vuotta Indexin hallituksessa on antanut omalta osaltaan Janikalle eväitä ylioppilaskunnan vaikuttamisen keskiössä toimimiseen. Hallituksen puheenjohtaminen on antanut organisointikykyä ja hallitustoiminta ylipäänsä järjestökentän tuntemusta projektiosaamista, eli kykyä tehdä jotain tiettyä asiaa tietyn aikaa ja siirtyä sitten seuraavan tehtävän pariin. Hän nostaa myös esille hieman yllättävämmän näkökulman: ”Yleisesti järjestökokemus kasvattaa niin sanotusti kehtaamista. Y-liikkeessä on puhuttu siitä, että ylioppilaskuntien hallituksessa toimivista ihmisistä tulee ammattikehtaajia, joiden on helpompi avata suutaan vaikuttamisen paikoissa.”

opuksi Janika haluaa antaa terveisensä kaikille indexläisille ja muistuttaa, että edustajistovaalit ovat tulossa jälleen syksyllä. Janika itse haki ja pääsi toisena opiskeluvuotenaan edustajistoon ja toteaa, että ylioppilaskunnan edustajistossa aukeaa aivan erilaisen opiskelijavaikuttamisen ovet ainejärjestötoiminnan ulkopuolella. ”Ainejärjestöt ja tiedekuntajärjestöt ovat TYYn sydän ja itsekin toivoisi, että ehtisi enemmän olemaan tapahtumissa mukana. Index on aina lähellä sydäntä. TYYn toimiston ovet ovat aina auki ja aina voi tulla moikkaamaan!” •

Neuvotteluita korvaavien tilojen hankkimiseksi käydään toimiston ja erilliseen remonttityöryhmään valittujen edustajien voimin. Ylioppilaskunnan jäsentarroja jaetaan ensi syksynä myös Educariumilla Edustajisto hyväksyi maaliskuun kokouksessaan esityksen siitä, että syksyllä ylioppilaskunnan jäsenkorttiin liimattavia jäsentarroja jaetaan TYYn kanslian ja yliopistonmäen lisäksi Educariumilla. Lisäksi edustajisto päätti, että Medisiinalla viime syksynä ensimmäistä kertaa kokeiltu tarranjakopiste vakinaistetaan. Tarranjakopisteistä syntyy ylioppilaskunnalle kustannuksia tarranjakopisteillä päivystävien henkilöiden palkkakustannusten verran.

KOLUMNI | Generalisti ja innovaatiot

YHTEISKUNTAOSAAJAT VANHAN TYÖN VARJOSSA

Teksti Timo Koivisto Kuvat: Hac Bui

anotaan asiat suoraan, yhteiskunta-alan opiskelijat eivät ole sitä ihan innovatiivisempaa väkeä, ainakin mitä tulee itsensä työllistämiseen. Syy tähän on helposti nähtävillä, suurin osa yhteiskuntaosaajista työllistyy julkiselle sektorille virkamiehiksi, järjestöihin jne. Ainoastaan vajaa viidennes löytää paikkansa yritysmaailmasta, jossa innovaatiot ovat perinteisesti kukkineet. Alan profiloituminen on varsin luonnollinen, kukapas muu huolehtisi yhteiskunnan suurista linjoista, ellei yhteiskuntaosaaja? Ongelma tässä profiloitumisessa kohdataan, kun yhä kasvavat muutospaineet julkista sektoria kohtaan johtavat rekrytointikieltoihin ja kasvavaan ulkopuolisten palveluiden käyttöön, yhteiskuntaosaajia lähes pakotetaan toimimaan omien toiminimien sekä yritysten kautta ja yksityisellä sektorilla innovaatiot sekä uuden kokeileminen ovat valttia. Lisäksi yhteiskunta-alan koulutusmäärät ovat edelleen liian suuret ja itsensä työllistäminen tulee olemaan tärkeä kanava monelle tulevaisuuden yhteiskuntaosaajalle. Huolimatta muutoksesta, tutkijahenki ja julkisen sektorin työnantajan hahmo elävät kuitenkin vahvana alalla, joka on perinteisesti valmistanut ihmisiä tutkimuspainotteiseen asiantuntijatyöhön.

Perinteinen työ on kuitenkin murroksessa ja suuret organisaatiot ovat hiljalleen muovautumassa ketterämmiksi asiantuntijaverkostoiksi, jotka hyödyntävät modernia tiedonvälitystä ja palveluiden ulkoistamisen kulttuuria liiketoiminnassaan. Tiettyä muutoksen henkeä ajattelutavassa viesti Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen päätös valita yrittäjä, VTM Anna-Marja Vainion vuoden 2014 yhteiskuntatieteilijäksi. Vainion yritys Proimpact oy. on pieni start-up-yritys, joka tuottaa työkaluja henkilöstöhyvinvoinnin parantamiseksi yrityksille ja organisaatioille. Yhteiskuntatieteilijöiltä ei ehkä varsinaisesti puutu yrittäjähenkeä, yrittäjyyttä ei vaan tarjota todellisena vaihtoehtona opinnoissa ja potkua sekä rohkeutta omien ideoiden jalostamiseen liiketoiminnaksi on haettava jostain muualta kuin omasta tiedekunnasta. Myös kannustimet laajaan poikkitieteelliseen innovointiin ovat vähäisiä, yhteiskuntaosaajan oma yritys on suurimmilla todennäköisyyksillä konsultti- tai asiantuntijapalveluita tarjoava. Opiskelijat ovat omassa yritystoiminnassaan keskittyneet myös valmennuskurssitoimintaan, lisäksi kohtalaisen tuoreena ilmiönä on Helsingin valtiotieteilijöiden oma rekrytointifirma Väki.

Yhteiskuntatieteilijät puhuvat paljon digitalisaatiosta. Teachergaming LLC on suomalainen yritys, jonka syntyi opettajaopiskelijoiden ja ohjelmoijien yhteisestä ideasta kehittää tunnettuja pelejä opetustarkoituksiin. Yritys perustettiin 2010 ja se on mm. jalostanut suositun minecraft-pelin opetuskäyttöön. Yritys työllistää tätä nykyä kymmenkunta ihmistä ja myynyt minecraft-variaationsa PohjoisIrlantiin, jossa siihen on pääsy n. 50000 yläastetason oppilaalla. Ei huonosti, vastaavan tarinan kuulisi mielellään myös yhteiskunnalliselta alalta. • Kirjoittaja on toiminut pitkään yhteiskuntaalan ylioppilaiden toiminnassa, viimeksi valtakunnallisen kattojärjestön SYYn puheenjohtajana.

Generalisti ja innovaatiot | RAPORTTI

JA CHALLENGE TURKU

Kreativiteten har inga gränser!

timmar, en utmaning. Sex lag, men bara en vinnare. Oförglömliga upplevelser och nya vänner. Teamwork. Frustration. Innovationer och galna idéer. Genom att delta i JA Challenge Turku fick jag pröva på hur det är att prata engelska 24 timmar i sträck, jag fick ta del av nya innovationer inom teknologi och lära mig om hur en ”business model” kan se ut. Jag fick lära mig om hur man pitchar, alltså hur man presenterar en idé på ett kort och inspirerande sätt och även på riktigt låta fantasin flöda i en framtidens Åbo stad. JA Challenge Turku är alltså ett 24h innovationsläger som ordnas i Åbo varje vår. Studenter från alla håll och hörn kan frivilligt och kostnadsfritt delta i lägret och det går ut på att deltagarna inom 24h ska komma fram med en idé till den utmaning som alla får i början av lägret. Den gruppen med den bästa idén vinner.

Som politices studerande vid Åbo Akademi med nationalekonomi som huvudämne var det här en helt annan upplevelse än vad jag är van vid. Att ibland byta miljö och pröva på någonting nytt och främmande borde alla våga göra. Det hjälpte mig att igen öppna ögonen och fundera i andra banor än jag brukar. Det fick min kreativitet och fantasi att få flöda för en stund, istället för att sitta och plugga makroekonomiska termer en hel eftermiddag. Det fick mig speciellt att märka hur mycket man kan komma fram till bara man vill. Genom att arbeta och tänka tillsammans kan man komma långt! Kreativiteten och innovationer är ett måste för framtiden. Vi har alla varje dag en möjlighet till att vara innovativa och kreativa bara vi vågar och vill. Är du redo att möta utmaningen? •

Jasmine Nedergård opiskelee kansantaloustiedettä Åbo Akademin valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Vi har alla varje dag en möjlighet till att vara innovativa och kreativa bara vi vågar och vill. 19

Liity alasi ammattijärjestöön

ILMIÖ | Speksi

Om start!

Vielä yksi Speksi! HybridiSpeksi on uusin tulos Turun speksikentällä. Haastattelimme HybridiSpeksin apulaistuottaja Eeva-Leena Keskistä. Mistä idea HybridiSpeksin järjestämiseen lähti? Millä kokoonpanolla sitä alettiin työstää? Olen itse ollut I/O-Speksin 2 ensimmäistä vuotta mukana koreografina ja tanssijana. Viime vuonna olin tapahtumavastaavana Hybridin hallituksessa ja mietin, että Hybridi voisi järjestää jäsenistölleen vastaavanlaista harrastustoimintaa. Tiesin jo valmiiksi, ettei itselläni olisi aikaa toimia päätuottajana, joten kysyin nykyistä tuottajaamme, Sampsa Vuorelaa, ottamaan pestin sillä koin että hän olisi oikea henkilö päätuottajaksi. Aloimme Sampsan kanssa rekrytoimaan muita jäseniä viime kesän aikana, jolloin myös rekrytoimme Turun Taideakatemiasta Ville Solkisen, jonka myös tunsin ennestään. Käsikirjoitustiimi aloitti projektin työstämisen jo kesällä, mutta muut jäsenet rekrytoimme syksyllä. Sain myös paljon vinkkejä käytännön järjestelyihin aiempien vuosien I/O-speksien tuottajilta. Mikä on sinun roolisi HybridiSpeksin järjestelyissä? Miten se eroaa I/O-speksistä? Toimin apulaistuottajana, koreografina ja tanssijana. Apulaistuottajana hoidan lähes samoja vastuualueita kuin päätuottajakin. Näihin vastuualueisiin kuuluvat mm. projektin tiimiorganisointi, aikataulutus, tilavaraukset, ulkoinen- ja sisäinen viestintä ja strategisten (taloudellisten) linjojen suunnittelu. Koreografina

ja tanssijana asemani ei eroa aiemmista I/O-speksin vuosista, paitsi tanssimista esityksissä joudun vähentämään huomattavasti, koska polvestani venähtivät nivelsiteet tanssitreeneissä pari viikkoa sitten. Onko Statistikan jäseniä mukana HybridiSpeksissä nyt enemmän kuin I/O-speksissä aiemmin? Kyllä. I/O-speksissä olen ollut kaikkien aikojen ainoa statistikalainen. Nyt kun apulaistuottajana vastasin itse osittain HybridiSpeksin rekrytoinnista, niin Statistikasta on tullut mukaan itseni lisäksi taloudenhoitaja, maskeerausvastaava ja yksi näyttelijä. Nyt kun kaikilla Turun yliopiston tiedekunnilla (paitsi humanistisella tiedekunnalla) ja Åbo Akademilla on oma speksinsä, miten aiotte erottautua joukosta? Pyrimme esitystemme sisällössä tuomaan esille matemaattis-luonnontieteellisiä aloja ja aiheita. Tekijäporukassamme on IT- ja DI-opiskelijoita, jotka hallitsevat valo- ja äänitekniikan. Tietenkin pyrimme luomaan omanlaisen speksikonseptin, johon yhdistelemme omasta mielestämme toimivia elementtejä. Tietenkin aiomme pysyä speksikulttuurin raameissa, mutta toivomme jatkossa jokaisen HybridiSpeksin muodostuvan sen vuoden tekijäporukan näköiseksi.

PCRClab etsii uusia koehenkilöitä! Haluatko ansaita lisätuloja luentojesi välissä ja samalla auttaa tieteellistä tutkimusta? Tutkimme ihmisten päätöksentekoa tietokoneella tehtävillä kokeilla. Kokeen suorittaminen kestää 1–2 tuntia, joten voit käydä tekemässä sen luentojesi välissä. Osallistumisesta saat aina rahallisen korvauksen. Kokeet eivät edellytä sinulta erityisiä tietoja tai taitoja. Kuinka voit osallistua? Rekisteröidy netissä koehenkilöksi, niin saat säännöllisesti kutsuja kokeisiimme. Jos ilmoittaudut kokeeseen, tulet koepäivänä laboratorioon ja istut tietokoneen ääreen. Sinulta kysytään kysymyksiä, ja vastaat niihin tekemällä päätöksiä erilaisissa tilanteissa. Kokeen lopussa saat rahapalkkion, jonka suuruus riippuu tekemistäsi valinnoista ja sattumasta. Rekisteröidyttyäsi verkkosivuillamme voit kunkin kokeen kohdalla päättää vapaasti haluatko osallistua.

Tervetuloa, toivomme näkevämme sinut kokeessa! Koelaboratoriomme sijaitsee PharmaCityn 1. kerroksessa, Itäinen Pitkäkatu 4 Ilmoittaudu koehenkilöksi osoitteessa pcrclab.utu.fi PCRC – Julkisen valinnan tutkimuskeskus

Millainen säästäjä olet? Uusista rahastoista löydät sopivan vaihtoehdon paitsi kroonikkosäästäjille myös varovaiselle, maltilliselle, tuottohakuiselle ja rohkealle mielenlaadulle. Mieti myös tavoitettasi, niin oikea rahasto löytyy helpommin. Rahastoista voi myös toki kertyä OP-bonuksia. Lisätietoja osoitteessa op.fi/rahastot OP-bonuksia kertyy Osuuspankin asiakasomistajalle, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään 5000 €/kk. Rahastojen suomen- ja ruotsinkieliset avaintieto- ja rahastoesitteet ovat saatavissa kaikista osuuspankkien konttoreista, OP puhelinpalvelusta numerosta 0100 0500 sekä internetistä osoitteesta www.op.fi/rahastot

Yhdessä hyvä tulee.