Indeksi 2/2020 by Index ry

indeksi 2 / 20

Turun yliopiston yhteiskunta- ja kasvatustieteilijöiden tiedekuntajärjestö Index ry:n jäsenlehti

Päätoimitus ja taitto: Amanda Viitanen amelvi@utu.fi Toimituskunta: Jesse Helminen Aura Kaartinen Ville V. Kokko Pauliina Laukkanen Julia Lintunen

Eeva Rantanen Eelis Rytkönen Ida Sukanen Salla Tiitinen Juhani Vaissalo Inka Vaarula

Muut kirjoittajat: Annette Kuligin Venla Nurminen

Sara Pajunen Sofia Saarinen

Mainosmyynti: Matias Hämäläinen mohama@utu.fi

Joosu Soosalu jmsoo@utu.fi

Julkaisija: Index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry Levikki: verkkojulkaisu issuu.com/indexry ISSN 2323-7252 - ISSN-L 2323-7244

indeksi

1/2020

TÄSSÄ INDEKSISSÄ S. 5

PÄÄTOIMITTAJA

S. 7

PUHEENJOHTAJA

S. 9

KOPO

S. 11

KURSSIKOKEMUS

S. 15

PIENI VIDEOPUHELUARVOSTELU

S. 19

KORONAN JÄLKEISEN AJAN BINGO

S. 21

AJATUKSIA KORONASTA

S. 27

KATKO: NERA2020

S. 31

SYY-TURKU: SYY JA YKA TUKENASI

LUVASSA MUUN MUASSA....

“Yksi ikimuistoisista hetkistä liittyy koronakaaoksen alkuun Suomessa. Tuolloin opettajamme esitteli laskevia pörssikursseja ja kertoi, että kyseessä voi olla kapitalismiin liittyvän kurjistumisteorian käytännön esimerkki.” s. 11

“Koronakriisin aiheuttama poikkeustila tutustutti opiskelijat sekä henkilökunnan etäopiskelun ihmeelliseen maailmaan. Samoin järjestöjen hallitukset ja kaveriporukat alkoivat kokoontua erilaisten etäkokousvälineiden ääreen. Mitkä sovellukset toimivat parhaiten, mitkä kannattaa jättää omaan arvoonsa?” s. 15

“Ylipäätänsä konferenssi avasi opiskelijalle uudenlaisen maailman, joka ei aina välity Educaiumille asti. Opinnoissamme käsittelemme tiettyjä rajattuja aihealueita. Tiedon syventäminen omien kiinnostuksen kohteiden osalta jää enemmän tai vähemmän opiskelijan vastuulle.“ s. 7

“Olisipa mielenkiintoista päästä vaikka kahville juttelemaan näiden vessapaperi-tomaattimurskahamstraajien kanssa. Mitä liikkuu heidän päässään? Mikä saa ihmisen hamstraamaan, vaikka Suomesta ei tule millään ruoka loppumaan kesken? “ s. 21

pt Teksti Amanda Viitanen Kuva Myriam Fankhauser

Eristyksissä voi ainakin muistella kuinka kivoissa paikoissa silloin joskus on päässyt käymään, vaikka eristyksissäkin on oikeasti aikaa kivaa.

Mitähän sitä kirjoittaisi tällaisessa tilanteessa? Jaksaako kukaan edes lukea opiskelijalehtiä, jotka pursuavat luonnollisesti, mitä muutakaan, kuin koronajuttuja? Vai luetaanko näitä nyt mieluummin, kun sosiaaliset aktiviteetit ovat lievästi sanottuna rajallisia? Kuka tietää, mutta ainakin tämänkin lehden tuottaminen on tekijöilleen tullut todellakin tarpeeseen. Kun viettää kaiken ajan samassa tilassa tehden samoja juttuja ja tietokoneen ruutua tuijottaen, on aiheesta kirjoittaminen edes pientä vaihtelua. Toisaalta allekirjoittanut ainakin nauttii eristyksen tuomasta omasta ajasta ja tilasta todella paljon, mutta tietokoneen tasaisen harmaata tausta stimuloi suhteellisen rajallisen ajan. Aika paljon sitä myös tulee vain tuijoteltua tyhjyyteen. Toivottavasti se ei kerro mistään hälyttävästä. Pitääkö olla huolissaan? Ainakin henkilökohtaisesti myös tuntuu, että sosiaalisia kontakteja on tässä tilanteessa paljon enemmän kuin normaalisti. Ihmisiin, joita tulee normaalioloissa nähtyä harvakseltaan, tulee oltua huomattavasti enemmän yhteydessä kaiken maailman ryhmäkeskusteluissa. Koko perheen kanssa tulee juteltua ainakin kerran viikossa, mikä olisi tuntunut vielä pari kuukautta sitten vähän painajaismaiselta.

Tiedä sitten onko lisääntynyt yhteydenpito hyvä vai huono asia. Puhelimen, jossa odottaa sata lukematonta viestiä, avaaminen ei ole mitään herkkua sekään. Samalla, kun kaipaa yhteyksiä muihin, ahdistuu niiden määrästä. Paradoksaalista, mutta tavallaan sopii tähän omituiseen tilanteeseen. Sitten taas ei haluaisi valitella suurta viestien määrää, kun tietää, kuinka paljon yksinäisiä ihmisiä on jokaisen lähipiirissä. Mutta kun toisaalta taas liika kontaktien määräkin väsyttää. Se kai tässä tilanteessa onkin kaikkein hankalinta, kun ei oikein itsekään tiedä, meneekö todella hyvin vai todella huonosti. Elämä kuitenkin jatkuu ja mikä sen parempaa päästä sitten syksyllä toivottavasti juhlimaan vappua jälkikäteen ihan kunnolla. Onneksi Index, TYY ja monet ainejärjestöt järjestävät myös etävapun. Otetaan ilo irti pienistä asioista ja nautitaan omissa oloissa pysyttelyn rauhasta ja ennen kaikkea haluan toivottaa hyvää vappua kaikille! Kirjoittaja on 4. vuoden poliittisen historian opiskelija ja Indeksin päätoimittaja, joka on iloinen ollessaan vaihdossa juuri globaalin pandemian aikaan, jolloin vappu perutaan ja siirretään etätapahtumiksi, eli sitä ei missaakaan. Jee?

- Vappu on opiskelijan parasta aikaa! - Oispa aina vappu. - MissĂ¤ mun ylioppilaslakki on? Tai haalarit? - Ootko tulossa vappupiknikille? - Milloin on boolitus ja vapputanssit?

Teksti Sofia Saarinen Kuva Elina Jääskeläinen

Vieressä mainitut tilanteet ovat tosiasioita ja ne käydään läpi joka vuosi. Poikkeuksena tietenkin tämä vuosi. Olemme päätyneet tilanteeseen, johon emme ole modernin ajan aikana kertaakaan vielä törmänneen, nimittäin globaaliin eristäytymiseen. Niin huvitukset kuin työtkin ovat saattaneet joutua tauolle juuri silloin, kun niitä olisi hektisen loppukevään aikana tarvinnut. Elämämme on saattanut kääntyä päälaelleen, emmekä tiedä miten toimia. Tilanteeseen sopeutuminen on vaatinut meiltä kaikilta huomattavasti voimavarojen käyttöä sekä niiden jakamista uudelleen. Kurssien suorittamiseksi on täytynyt tehdä kompromisseja niin kurssinvetäjän kuin opiskelijankin puolelta. Kaupassa käyminen on yhtä tahtojen taistelua, kun asiakkaat kilpailevat viimeisestä vessapaperirullasta ja makaronipaketista. Kun kahvilat ja baaritkin ovat kiinni, ei deadlineja pääse pakoon kuin huoneen toiseen nurkkaan.

Samalla, kun koemme elämämme rajoittavimpia ja ehkä jopa ahdistavimpia aikoja, tilanne luo kuitenkin myös monia mahdollisuuksia. Kun hallituksen antamien rajoitusten myötä olemme asuntojemme ”vankeja”, on huomaamatta ylimääräistä aikaa. Opettele uusi taito (esimerkiksi kutominen), soita läheiselle ja kysy kuulumisia (ystävä tai sukulainen), pese ikkunat tai tee suursiivous (tämä tulee tehtyä kirjoittajan toimesta vielä monesti opiskeluita paetessa), lue kirja (muu kuin kurssi- tai tenttikirja) tai lähde kävelylle, anna jalkojen viedä ja nauti kauniista kevätilmasta. Mutta muista, ettei sinun kuitenkaan tarvitse jaksaa tehdä näistä mitään. On ihan okei vain olla ja hengittää, tärkeintä on oma jaksaminen ja hyvinvointi. Vappu tulee ja se on suurinta opiskelijoiden yhteisöllisyyden aikaa, vähän vain erilaisena kuin ennen. Pitäkää itsestänne ja toisistanne huolta. Vietetään ikimuistoinen vappu. Kirjoittaja on 3. vuoden erityispedagogiikan opiskelija ja vuoden 2020 Indexin hallituksen puheejohtaja.

kopo

Teksti Annette Kuligin & Venla Nurminen

BREAKING NEWS! Kela got flexible Opinto- ja koulutuspoliittinen vastaava kertovat, miten koronakriisi ja poikkeustilanne vaikuttavat meist채 suurimmalle osalle elint채rke채채n opintotukeen.

Opintotuen takia ei tarvitse menettää yöunia, vaan Kela on kerrankin joustava ja tukee meitä opiskelijoita näinä vaikeina ja erikoisina aikoina! Monelle opiskelijalle Kelan tuet tuovat leivän pöytään eikä nälkää tarvitse nähdä myöskään koronan valtakauden aikana. Opintotukea nimittäin saa, vaikka opintopisteet jäisivätkin alle vaaditun määrän. Kela on ilmoittanut, että tukia voidaan maksaa opintojen hidastumisesta tai keskeytymisestä huolimatta eikä tukea siis tarvitse palauttaa, kuten normaalitilanteessa. Opintojen hidastumisesta tai keskeytymisestä ei myöskään tarvitse erikseen ilmoittaa Kelaan. Kotona pysyttelemisen voi nähdä oivana tilaisuutena keskittyä opintoihin aivan ennennäkemättömällä tavalla, mutta samalla ei tarvitse murehtia liikaa opintojen edistymisestä, vaan tärkeintä on pitää huolta omasta terveydestään mielenterveyttä ja läheisiä unohtamatta. Index muistuttaa päästämään huumorin aina silloin tällöin valloilleen vakavasta maailmantilanteesta huolimatta!

K M 11

J O K E R

kurssikokemus

Teksti Eelis Rytkönen Kuvitus Aura Kaartinen

Mitä Torssonen sanoisi? Marx-lukupiiri vaatii työtä, mutta tarjoaa kärkevää kapitalismikritiikkiä

Jo pelkkä kurssin esittely eroaa normaaleista yliopistokursseista. ”Haluatko tietää, miksi maailmassa varallisuus keskittyy niin harvoille?” sähköpostissa kysytään. Keväällä pidetyn Pääoma-lukupiirin kurssin opettaja Sami Torssonen on panostanut kurssinsa mainostamiseen. Kurssi on valtio-opin, mutta sille toivotetaan erikseen tervetulleeksi kaikki opiskelijat opintoalasta riippumatta. Tämä vaikuttaa tehonneen, sillä porukkaa eri alueilta riittää.

Kurssin suoritus on melko epätavallinen. Pääoma-lukupiirin suorittaminen on yhtä monivaiheista kuin Marxin 1800-lukulaiset taloustiedeselitykset, mutta ei onneksi yhtä vaikeaselkoista. Jokaiselle lukupiirin istunnolle pitää lukea noin 60 sivua Pääomasta. Lisäksi jokaisen opiskelijan täytyy tehdä kerran kurssin aikana tiivistelmä ja esitelmä. Kaikkien opiskelijoiden pitää antaa kehitysehdotus jokaiselle tunnille yhteen tiivistelmään.

Tiivistelmien ja esitelmien kautta käsitellään Marxin lukujen varsinainen ydin. Lisäksi joka tunti tehdään minitentti, jossa kysytään epäolennaisia asioita tekstistä. Tällä itsekin marxistiseksi tutkijaksi julistautunut toveri Torssonen varmistaa, että jokainen on lukenut luvun. Moodlessa tehtävän minitentin ja esitelmien jälkeen siirrytään keskustelemaan pienryhmiin luvusta. Lopuksi opettaja vastaa opiskelijoiden Moodleen laittamiin kysymyksiin, joita jokaisen pitää keksi yksi per tunti. Kysymykset koskevat usein ajankohtaisia asioita, joita Torssonen ottaa myös itse esille. Yksi ikimuistoisista hetkistä liittyy koronakaaoksen alkuun Suomessa. Tuolloin opettajamme esitteli laskevia pörssikursseja ja kertoi, että kyseessä voi olla kapitalismiin liittyvän kurjistumisteorian käytännön esimerkki. Kunniansa ovat saaneet kurssilla kuulla esimerkiksi Suomen elinkeinoelämä ja muut kapitalismin edustajat. Tällaisten kommenttien ja kärkkään keskustelun takia kurssi on ikimuistoinen. Omat reaktioni vaihtelevat järkytyksen, huvittumisen ja suuttumisen välillä. Harvoin luennoilla on näin suuri tunneskaala käytössä.

Kurssi teettää paljon työtä sen takia, että Pääoma(n ensimmäistä kirjaa) pitää lukea muutama kymmenen sivua per luento. Voin vakuuttaa, että se on suurempi työ kuin miltä kuulostaa. Marx kirjoittaa hyvin vaikeaselkoisesti. Teksti sisältää monenlaisia kaavoja, joilla tunnutaan usein selittävän yksinkertaista asiaa monimutkaisesti. Toisaalta en itse ole ymmärtänyt kaikkea kurssilla, joten saatan olla väärä henkilö arvioimaan Marxia. Sen tiedän, että hassut anekdootit antiikin ajoilta eivät tee tekstistä sujuvampaa.

Kommunismikurssin luovuus pääsi vasta valloilleen, kun korona pakotti yliopiston etäopiskeluun. Minulla on vain kolme kurssia, mutta kahdella muulla kaikki on hoidettu koronan jälkeen kirjallisesti. Tämä on vähentänyt omalla kohdallani opiskelun kokonaismäärää huomattavasti. Marx-kurssilla on vaikuttanut itsestään selvältä, että opetusta jatketaan Zoomin ja Moodlen yhdistelmällä. Opiskelijat pitävät esitelmät tavalliseen tapaansa, samoin minitentti ja muutkin osuudet pysyvät mukana. Ryhmäkeskustelut jatkuvat Zoomissa ja kaikki käy kuin tanssi. Opettajalta tämä on luonnollisesti vaatinut työtä, mutta itse ainakin arvostan vaivannäköä. Marx-kurssi pysyy viikon kohokohtana. Huomenna pidetään viimeinen kurssin seminaari ja en ole varma, mistä saan viikoittaisen annokseni marxismia tämän jälkeen.

“

Marx kirjoittaa hyvin vaikeaselkoisesti. Teksti sisältää monenlaisia kaavoja, joilla tunnutaan usein selittävän yksinkertaista asiaa monimutkaisesEräs kurssille osallistunut opiskelija kertoi silmiensä avautuneen Pääoman luettuaan. Itse en ollut erityisen vaikuttunut itse Pääoma-kirjasta. Se on vaikeaselkoinen ja pääajatukset tulevat ilmi monissa tulkinnoissa, joita on tutkimuskirjallisuus pullollaan. On Pääomakin toki perusteellinen ja mullistava kirja, mutta varsinainen kurssin suola on Torssonen ja hänen ajankohtaiset kapitalismia mäiskivät puheenvuoronsa. Talouteen ja politiikkaan liittyviä uutisia selatessa juolahtaa jatkuvasti mieleen MTS-ajatus eli Mitä Torssonen Sanoisi?

“

Kunniansa ovat saaneet kurssilla kuulla esimerkiksi Suomen elinkeinoelämä ja muut kapitalismin edustajat. Tällaisten kommenttien ja kärkkään keskustelun takia kurssi on ikimuistoinen.

Pieni videopuheluarvostelu Teksti Eeva Rantanen & Amanda Viitanen Koronakriisin aiheuttama poikkeustila tutustutti opiskelijat sekä henkilökunnan etäopiskelun ihmeelliseen maailmaan. Samoin järjestöjen hallitukset ja kaveriporukat alkoivat kokoontua erilaisten etäkokousvälineiden ääreen. Mitkä sovellukset toimivat parhaiten, mitkä kannattaa jättää omaan arvoonsa? Skypea ja Duoa lukuun ottamatta kaikki videopuhelusovellukset testattiin läppärillä. Keskusteluissa oli mukana vähintään kolme henkilöä, enimmillään 12.

Skype Skypea testaajan piti käyttää mobiiliversiona, koska sovellus ei suostunut monista yrityksistä huolimatta tunnistamaan tietokoneen kameraa. Skype on monille vanha tuttu ja useilla on siihen tunnukset, vaikka sitä ei koskaan olisi käyttänyt. Skypen mobiiliversion huono puoli on se, että näytölle mahtuu vain neljän keskustelijan kuvat. Muut keskustelijat leijuvat pieninä palloina ruudun ylälaidassa. Tietokoneversiossa tätä ongelmaa ei ole. Videopuhelun rinnalla on chat-keskustelu, johon voi lähettää viestejä, kuvia, tiedostoja ja emojeja. Suurta suosiota saavutti emoji sarkastisesta taputuksesta. Tuomio: Klassinen videopuhelualusta, joka soveltuu erityisesti kavereiden tai perheen kanssa jutusteluun.

Zoom Zoomin Turun yliopiston opiskelija saa käyttöönsä yliopiston kautta. Jos käyttää ilmaisversiota, Zoomia voi käyttää joko selaimessa tai lataamalla ohjelman kännykkään tai tietokoneelle. Selainversiossa ei ole yhtä paljon toimintoja kuin ladatussa ohjelmassa, mutta jos haluaa välttää laitteen muistin kuormittamista, on selainversio loistava vaihtoehto. Zoomissa näkymän voi jakaa ruutuihin, joilloin kaikki osallistujat näkyvät tasa-arvoisesti. Kiva lisätoiminto tässä näkymässä on se, että äänessä olevan osallistujan kuvan reunat muuttuvat vihreiksi. Tämä selkeyttää varsinkin isossa porukassa sitä, kuka on äänessä. Toinen vaihtoehto on käyttää niin sanottua speaker view -toimintoa, jolloin ruudulle ilmestyy vain sen osallistujan kuva, joka on äänessä. Zoom sopii opetukseen erinomaisesti, sillä sen ominaisuuksiin kuuluu näytön jakaminen ja valkotaulu. Näitä ominaisuuksia voi tosin käyttää esimerkiksi Temptation Islandin katsomiseen porukalla tai hirsipuun pelaamiseen. Myös Zoomissa on chat-keskustelu. Keskustelussa voi lähettää myös yksityisviestejä toisille osallistujille. Valitettavasti kaikki viestit ovat samassa näkymässä, joten niistä voi helposti mennä sekaisin. Tuomio: Opetukseen suunniteltu alusta, jota voi loistavasti “väärinkäyttää” myös vapaa-ajan keskusteluissa. 16

Google Hangouts Hangouts on Googlen selainpohjainen videopuhelualusta. Alustaa voi käyttää ilman Google-tunnuksia kesäkuuhun 2020 asti, jolloin käyttö rajoittuu vain Google-tilin omistaville. Hangoutsin voi ladata myös kännykkäsovelluksena. Testaajalla Hangouts oli kaikista pätkivin testatuista ohjelmista. Pätkivyys saattaa johtua selainpohjaisuudesta ja puhelun laatu voi olla parempi, jos nettiyhteys on nopeampi. Jos ei välitä ylimääräisestä kustomoinnista, Hangouts on yksinkertaisin vaihtoehto. Hangouts ei tarjoa chattia enempää toimintoja. Speaker view -näkymää ei voi vaihtaa näkymään, jossa kaikki osallistujat näkyisivät tasa-arvoisesti. Laajan – ja maksullisen – version Hangoutsista voi saada hankkimalla yrityksille suunnatun G Suite -ohjelmapaketin. Tuomio: Sopii parhaiten kahdenkeskisiin kahvihetkiin.

Google Duo Google Duo on mukana tässä arvostelussa vähän mustana hevosena. Monelta löytyy tämä sovellus puhelimestaan muiden Google-sovellusten ohella automaattisesti asennettuna ilman, että siihen on ikinä kiinnittänyt varsinaisesti huomiota. Duo eroaa Googlen toisesta videopuheluohjelmasta Hangoutsista siten, että sillä voi soittaa vain videopuheluita. Duossakaan ei ole esimerkiksi chat-mahdollisuutta tai juuri mitään muitakaan ylimääräisiä toimintoja. Ohjelman maksimikäyttäjämäärä on 12 ja sitä voi käyttää myös tietokoneella. Duo osoittautui kaikin puolin näppäräksi ja yksinkertaiseksi sovellukseksi, joka on varsin varteenotettava vaihtoehto klassiselle Facetimelle ja esimerkiksi usein pätkivälle WhatsAppin videopuhelumahdollisuudelle. Tuomio: Sopii parhaiten kahdenkeskiseen tai pienen porukan kanssa jutteluun.

Adobe Connect Connect on Adoben videokonferenssiohjelma, joka toimii sekä selaimessa että sovelluksessa, jälkimmäisessä tosin huomattavasti vakaammin. Connect on suunnattu ennen kaikkea kokouksia ja konferensseja varten, mutta myös luennot toimivat Connectissa erittäin hyvin. Ohjelma ei ole ilmainen, mutta siitä on tarjolla 90 päivän ilmainen kokeilu. Connectissa on useita samoja ominaisuuksia kuin muissa videopuheluohjelmissa, emojeilla reagoinnista näytön jakamiseen ja osallistujien jakoon pienryhmähuoneisiin. Lisäksi ohjelmassa voi toteuttaa esimerkiksi kyselyitä ja äänestyksiä. Connect voisi toimia hyvin myös yhteydenpitoon kavereiden ja perheen kanssa, vaikka se ei tähän tarkoitukseen ensisijaisesti pohjaudukaan. Toisaalta myöskään ohjelman todella yksinkertainen ja harmaa näkymä ei kannusta tähän. Tuomio: Sopii ennen kaikkea kokouksiin, tapaamisiin ja luentoihin, joissa on selkeästi yksi henkilö vetovastuussa.

Discord Discord on alun perin pelaajayhteisölle suunniteltu kommunikaatioalusta, joka toimii vallan mainiosti myös muuhun yhteydenpitoon kuin pelaamiseen. Ohjelma toimii sekä selaimessa että sovelluksessa ja se on täysin ilmainen. Discordista löytyy näytön jakamismahdollisuus ja paljon muita ominaisuuksia. Tämä saattaa tehdä alustan ensikokemuksen hieman hankalaksi, kun ei tiedä, mitä toimintoa käyttäisikään, mutta Discord osoittautuu lopulta aika yksinkertaiseksi. Ohjelmassa on paljon toimintoja, joita muissa videopuheluohjelmissa ei ole. Discordissa on esimerkiksi mahdollisuus kerätä kavereiden yhteystietoja facebookmaisesti kaveripyyntöjä lähettämällä ja se muistuttaakin monin tavoin erilaisia sosiaalisen median kanavia. Discordiin on myös muun muassa integroitu YouTube, mikä mahdollistaa vaikka levyraadit tai musavideoarvostelut. Monet ainejärjestöt toteuttavat yhteydenpitoa nimenomaan Discordissa. Se toimiikin hyvin alustana jatkuvalle kommunikaatiolle ja esimerkiksi päivystyksille. Tuomio: Monipuolinen ohjelma, joka sopii erityisen hyvin erilaisiin aktiviteetteihin ja ryhmätoimintoihin, mutta myös vain jutteluun.

Koronan jälkeisen ajan bingo Itse kunkin sosiaalinen media on viime viikkoina ollut täynnä koronabingoja, joissa pelataan niin eristyksen aiheuttamilla kurjuuksilla kuten myös ilonaiheilla. Tällä koronan jälkeisen ajan bingolla voit kuitenkin virittäytyä jo tulevaan paluuseen normaaliin. Eiköhän tätäkin päästä vielä täyttämään!

haalarit jalassa

ruoan ostaminen vain pariksi päiväksi, ei pariksi viikoksi

Suomen ulkopuolella

festarit/keikka

lounas Assarilla

uuteen ihmiseen tutustuminen

Pubilla/Edulla/ Kauppiksella

opiskelijabileet

sosiaalinen ahdistus ihmisten tapaamisesta eristykseen tottumisen jälkeen

Lynin tanssilattia

jokilaivalla

yskivä ihminen ei hätkäytä

tavaran/vaatteen ostaminen muualta kuin verkkokaupasta

Exam-tentti

Indexin tai ainejärjestön päivystys

isovanhemman tapaaminen

Kysyttävää, kommentteja, palautetta hallitukselle? Koko hallituksen yhteinen sähköposti on index-hallitus@utu.fi. Indexin nettisivuilla osoitteessa index. utu.fi on lueteltuna myös hallituslaisten henkilökohtaiset osoitteet. Nettisivuilla voi lukea lisää myös hallituslaisten vastuualueista sekä uutena ominaisuutena jättää palautetta palauteboxin kautta. Myös sosiaalisen median kautta voi olla yhteydessä hallitukseen ja somekanavat kannattaa muutenkin ottaa haltuun!

#indexry

@index_ry

@ Index ry

Ajatuksia koronasta 21

Yksi opiskelijalehtien tärkeimpiä tehtäviä on dokumentoida opiskelijoiden elämää sekä reaaliajassa kulutettavaksi luomaan yhteisöllisyyttä, uusia ajatuksia ja vertaistukea että jälkipolville luettavaksi ymmärtämään kunkin ajan opiskelijoiden mielenmaailmaa. Poikkeuksellinen koronakriisin ja pandemian aika, jota nyt elämme, vaikuttaa jokaiseen ihmiseen maailmassa ja on muuttanut arkemme enemmän tai vähemmän. Tässä on koottuna kaikille siis sekä vertaistukea ja uusia näkökulmia että ymmärrystä siitä, millaisia ajatuksia poikkeustilanne, eristys ja huoli tulevasta on synnyttänyt turkulaisissa yhteiskunta- ja kasvatustieteiden opiskelijoissa.

Koonnut Amanda Viitanen

Introvertin taivas, ekstrovertin painajainen Kehtaako sitä oikeasti edes kertoa muille, kuinka hyvin viihtyy karanteenissa? Introvertti nauttii eristyksestä enemmän kuin viitsii edes myöntää. Kerrankin tässä maailmassa introvertilla on paremmat menestyksen edellytykset kuin ekstroverteillä. Kerrankin tässä maailmassa introvertti myös saa kaipaamansa personal spacen. Kiitos siitä. Toivottavasti ihmiset unohtavat ahdistavan ja ilmeisen epähygieenisen amerikkalaisen halailutapansa. Henkinen läheisyys on paljon tärkeämpää kuin fyysinen läheisyys. Ainakin introvertin mielestä. Pysykää sopivan kaukana jatkossakin kiitos. Introverttia ahdistaa kaikkein eniten paluu tavalliseen joskus sitten tulevaisuudessa. Miten kestää ruokakauppojen ruuhkia, kutsuja ties mihin kekkereihin tai jatkuvaa kiusallista puolituttuihin törmäilyä yliopistolla, kun on saanut nauttia omista oloistaan viikkoja ja kuukausia? Ekstrovertti ihmettelee, miten kaikilla eivät seinät kaadu päälle ja miten purkaa energiaansa. Toisaalta ekstroverttikin huomaa, kuinka sohva houkuttaa paljon enemmän kuin lenkkipolku ja kuinka videopuhelut vaativat paljon enemmän kuin kasvokkainen kommunikointi. Eristyksissä huomaa, kuinka vaikea on paeta ajatuksiaa, jotka välillä kiertää kehää. Introvertille tämä on tuttua, ekstrovertille ei niinkään. Toisaalta taas eristyksissä huomaa, ettei kukaan ole sataprosenttisen ekstrovertti tai introvertti. Jokainen huomaa uusia piirteitä itsestään. 22

Sekalaisia havaintoja ja ihmettelynaiheita Olisipa mielenkiintoista päästä vaikka kahville juttelemaan näiden vessapaperi-tomaattimurskahamstraajien kanssa. Mitä liikkuu heidän päässään? Mikä saa ihmisen hamstraamaan, vaikka Suomesta ja muistakaan Euroopan maista ei tule millään ruoka loppumaan kesken? Missä toisaalta menee raja hamstraamisen ja isojen ostosten, joiden avulla venyttää kaupassakäyntiäväliä, välillä? Miksi ihmiset hamstraavat kaupassa lihaa niin, että hyllyt ovat tyhjinä, vaikka lihantuotanto ja -syöminen ovat todennäköisesti tämänkin pandemian taustalla, kuten niin monen muunkin epidemian ja vakavan taudin? Vessapaperista on tullut selviytymisen symboli. Ilman ei pärjää. Eihän? Onko parempi antaa toivoa pikaisesta paluusta normaaliin ja pettyä vai uskotella, että eristys ja poikkeustila jatkuu ties mihin asti, jotta voi ilahtua positiivisesti, kun niin ei käykään? Missä on se eristyksen aiheuttama ylimääräinen vapaa-aika, josta kaikki puhuvat? Olisi mielenkiintoista tietää, ketä ovat nämä järjestelijäsiivoilijalenkkeilijäleipojasuperihmiset. Mistä heitä löytää ja mistä he saavat energiansa? Vai ovatko he vain eristyksen luoma urbaani legenda? Normaali on uusi luksus. Kuinka paljon voikaan huomata kaipaavansa kahvilla käymistä, Makkiksen ruokajonoja ja Edun kirjaston tunkkaisia lukunurkkauksia? Se on hyväkin asia, kun huomaa, kuinka sitä arvostaakaan arkisia asioita. Ihmetyttää suuresti, että ihmisille pitää erikseen kertoa, miten kuuluu aivastaa ja pestä käsiä. Toivottavasti yksinkertaisimmatkin ihmiset oppivat rautalangasta vääntämällä, kuinka suuri merkitys niinkin pienellä teolla kuin hihaan aivastamaisella on. Millainen ihminen edes aivastaa ilmaan tai kämmeniinsä?

Maailmantuskan sietämättömyys On muuten todella poikkeuksellista, että on asia, joka koskettaa yhtäaikaisesti jokaista ihmistä maailmassa. Onko tässä alku uudelle globaalin yhteistyön tasolle vai uudenlaisille konflikteille? Vai molemmille? Millainen maailma on tämän kaiken jälkeen? Tulenko koskaan työllistymään koronakriisin aiheuttaman laman takia? Kannattaisiko vaikka vain venyttää valmistumista? Tuleeko tällaisia poikkeustilanteita meidän elinaikamanne kuinka monta vielä lisää? Tuleeko pandemioista jatkuva vitsaus maapallolle? Uutisten avaaminen ei ole koskaan ahdistanut yhtä paljoa. Onko kaikki pelkkää koronaa? Kuinka kauan voidaan sivuuttaa ongelmat, jotka ovat yhtä lailla olemassa koronasta huolimatta? Somekin ahdistaa painostamalla olemaan parempi ihminen vielä enemmän kuin tavallisesti. Hyödynnä eristys mahdollisimman hyvin, liiku, lue, kirjoita, opettele, harjoita, palauta muistiin, järjestele, siivoa, inventoi, leivo, askartele, vaihda, heitä pois ja niin edelleen. On ok hyödyntää eristys vain makaamalla sängyssä ja ottamalla aikaa itselleen vaikka Netflix-maratonien parissa. Ahdistuksen vastapainoksi saa kuitenkin jälleen kerran huomata, kuinka onnekas on saatuaan syntyä Suomeen, jossa kriiseihin varaudutaan ja niihin osataan reagoida. Ahdistuksen saa jälleen nousuun ajattelemalla kaikkia niitä maailman kolkkia, joissa tilanne on täysin erilainen.

Seuraavalla aukemalla on meemejä vielä avustamaan täydellisen kuvan hahmottamista tästä poikkeustilanteesta. Mikä muukaan paremmin välittäisi meidän kaikkien jakamia tuntoja kuin meemit? Huumoria tarvitaan entistäkin enemmän poikkeuksellisina aikoina, kuten koposektrokin jo totesi, joten nauttikaa. 24

Teksti & kuvat Sara Pajunen

NERA2020

konferenssiassistentin silmin Nordic Educational Research Association (NERA) on pohjoismaista koulutusta ja siihen liittyvää tutkimusta edistävä järjestö. Se pitää vuosittain tutkimuskonferenssin, joka kokoaa kasvatustieteiden asiantuntijoita ja tutkijoita ympäri Pohjoismaita ja vierailijoita myös muualta maailmasta. Vuoden 2020 maaliskuussa tämä konferenssi kokoontui Turussa ja saattoi yhteen Educariumin, Publicumin ja Calonian tiloihin lähes 700 konferenssivierasta. Konferenssia avustamassa oli vajaa 50 opiskelija-assistenttia tiedekunnastamme. Kolmipäiväisen konferenssin teema oli tänä vuonna "Rethinking the futures of education in the Nordic countries".

Educariumin valtasi keskiviikkoaamuna 4.3.2020 energinen ja odottava tunnelma, kun konferenssivieraita alkoi lipua Turkuun eri pohjoisen pallonpuoliskon maista. Konferenssi alkoi avajaisseremonialla, jossa puheita pitivät niin yliopiston rehtori Jukka Kola, opetusministeri Li Andersson, NERAn presidentti John Benedicto Krejsler kuin konferenssin puheenjohtaja ja professorimme Arto Jauhiainen.

Ylipäätänsä konferenssi avasi opiskelijalle uudenlaisen maailman, joka ei aina välity Educariumille asti. Opinnoissamme käsittelemme tiettyjä rajattuja aihealueita. Tiedon syventäminen omien kiinnostuksen kohteiden osalta jää enemmän tai vähemmän opiskelijan vastuulle. Meille opetettava tieto on yleispätevää ja usein juuri Suomen tilannetta peilaavaa. NERA-konferenssi loi mahdollisuuden tarkastella kasvatustieteellisiä asioita ja ilmiöitä toisten maiden täysin uudenlaisista näkökulmista.

Kolmipäiväistä tapahtumaa tämän Jos jotakin, niin konToisaalta konferenssisjälkeen tahdittivat ferenssissa kuulemani tutkisa tulin huomanneeksi, pääpuheet, paneelimustulokset oikeastaan näytettä erot Pohjoismaidkeskustelu perjantaina, tivät, että Suomen ongelmat en välillä eivät olekaan lounaat ja kahvit sekä ovat suhteellisia. läheskään niin suuret NERAn verkostokuin olisin alun pejen omat tapaamiset, rin ajatellut. Kaikki me joissa käsiteltiin niiden ajankohtaisia taistelemme samojen eriarvoistumisen, tutkimuksia ja hankkeita. Lisäksi konfemarkkinoistumisen ja digitalisoitumisen renssia juhlistettiin torstaina juhlaillalongelmien äärellä. Jos jotakin, niin konlisella Logomossa. ferenssissa kuulemani tutkimustulokset oikeastaan näyttivät, että Suomen NERAssa verkostoja on yhteensä 25 ongelmat ovat suhteellisia. Verrattuna kappaletta. Näistä jokainen käsittelee vaikkapa Alankomaihin tai Ruotsiin, jotakin kasvatustieteellistä aihetta, kuten ovat vaikeudet alueellisen segregaation inklusiivista opetusta, varhaiskasvatusta, ja kouluvalintojen ympärillä vielä melko teknologian merkityksiä koulutuksessa, maltillisia Suomessa. Onkin historialliopetussuunnitelmia, sosiaalipedagogiiksesti tarkasteltuna tavallista, että Suomeskaa tai didaktiikkaa. Verkostot luovat sa monet asiat eivät kärjisty niin vahvasti tutkimuksineen varsin kokonaisvalkuin muualla maailmassa. Koulutukseltaisen kuvan koulutuksesta ja sen roolislisen tasa-arvon säilymisen ja edistämisen ta pohjoismaisessa kontekstissa. Tämä osalta onkin hyvä toivoa, että näin jatkuu oli opiskelijalle jo itsessään innostavaa myös tulevaisuudessa. huomata.

“

Meille opetettava tieto on yleispätevää ja usein juuri Suomen tilannetta peilaavaa. NERA-konferenssi loi mahdollisuuden tarkastella kasvatustieteellisiä asioita ja ilmiöitä toisten maiden täysin uudenlaisista näkökulmista.

Kolme päivää assistenttina konferenssissa loi NERAsta lämpimän kuvan. Sää koetteli kaikkia, kun koimme noiden päivien aikana sekä räntäsateen, piiskaavan kylmän tuulen että aivan upean aurinkoisen kevätsään. Vaihteleva sää ei vienyt vieraiden hyväntuulisuutta ja tyytyväisyyttä. Konferenssi sujui muutoinkin ilman mitään isompia ongelmatilanteita. Konferenssin tämän vuoden keskipisteenä oli pohjoismaisen koulutuksen tulevaisuus. Tulevaisuutta emme voi juurikaan ennustaa, joten koulutuksen muutokset kussakin pohjoismaisessa maassa jäävät nähtäväksi. Mikäli NERAssa tuotettava avoin ja laaja-alainen tutkimuksenteko jatkuu, voi kuitenkin olettaa, että Pohjoismaat ovat hyvällä pohjalla menossa tulevaisuutta kohti.

YKA ja SYY tukenasi koronakriisin keskellä Koronakriisi vaikuttaa suoraan jokaisen opiskelijan elämään. Toisille opiskelijoille etäopiskelu ja kotona pysytteleminen sopivat hyvin, mutta toisille luo suuria haasteita jaksamisen ja opintojen etenemisen suhteen. YKA ja SYY tarjoavat poikkeustilanteeseen tukea, infoa ja sisältöä, jota kannattaa ehdottomasti hyödyntää, oli oma tilanne mikä tahansa.

Sivulle yhteiskunta-ala.fi/syy/ koulutus-ja-tyoelama/syyn-koronainfo-ja-vinkkikooste on koottu kätevästi tärkeitä linkkejä ja sivustoja, jotka saattavat tulla tarpeeseen poikkeustilanteessa.

Sivulta www.yhteiskunta-ala. fi/syy/koulutus-ja-tyoelama/kesatyoinfo-poikkeustilanteen-takia löytyy YKAn Q&A kesätöihin liittyen. Kesätyöt huolettavat ja mietityttävät epidemian keskellä monia opiskelijoita tavallistakin enemmän. Voiko työnantaja purkaa työsopimusta koronakriisiin vedoten? Miten korona vaikuttaa koeaikaan? Voidaanko kesätyöntekijää lomauttaa?

SYY-Turku postailee tulevina viikkoina mielenkiintoisia työelämäaiheisia sisältöjä Instagramissa, joten pysy kuulolla! Kokonaisuutena siis kannattaa seurata SYYn, YKAn ja SYY-Turun somekanavia ja vierailla YKAn sivuilla yhteiskunta-ala.fi.

Tsemppiä kaikille poikkeustilanteeseen!

Jos jäsenyys kiinnostaa, mutta et ole vielä liittynyt, nyt on erinomainen aika tehdä se! 4.5. mennessä liittyneet uudet jäsenet saavat loppuvuoden jäsenyyden ilmaiseksi (ei sisällä mahdollista kassamaksua).

YKAn uutena palveluna YKA tarjoaa nyt ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa, eli tavoitteellista ennaltaehkäisevää ja mielen hyvinvointia edistävää matalan kynnyksen palvelua. Lyhytterapia auttaa avaamaan uusia näkökulmia sekä löytämään vaihtoehtoisia toimintamalleja pulmallisiin tilanteisiin. Keskusteluissa pääpaino on ratkaisuissa ongelmien sijaan. 1. Maksuton kertavalmennus tai -ohjaus (uravalmennus, työhyvinvointiohjaus ja työkykyohjaus), 25 tai 50 minuuttia. 2. Virtuaalivauhdittaja-uravalmennus 3 x 50 min, 40€ työssäkäyville ja 20 € muille, työttömille ja lomautetuille ilmainen. 3. Virtuaalivahvistaja-lyhytterapia, 3 x 50 min, 40€ työssäkäyville ja 20€ muille, työttömille ja lomautetuille ilmainen. Lue lisää ja varaa aika yhteiskunta-ala.fi/edut-ja-palvelut/urapalvelut/uraohjaus/

Kaipaatko hengähdystaukoa opiskeluun, piristystä parisuhteeseen tai nautintoa arkeen? Vai jotain ihan muuta? Jos vastasit kyllä, on XXX Paradise Sinulle juuri oikea paikka. XXX Paradise on Turun vanhin erotiikkaliike. Meiltä löydät laadukkaat lelut, välineet ja voiteet niin hellään seksiin kuin myös uusiin kokeiluihin. Suomen edullisimmat hinnat, laadusta tinkimättä. Uusia tarjouksia viikoittain! Meiltä löydät viihtyisät televisioilla varustellut huoneet, joissa voit katsella eroottisia elokuvia 120 erilaiselta kanavalta makusi mukaan. Uusia elokuvia joka viikko! Katso yksin, porukalla, tai liity seuraan, meillä onnistuu kaikki! Gloryholen, BDSM-vaihtoehdot ja muuta pikkutuhmaa löydät meiltä. XXX Paradise on kaikille avoin paikka sukupuolesta riippumatta - tarkoituksemme on että kaikki saavat sitä mitä haluavat. Läntinen Pitkäkatu 15 www.xxxparadise.fi Avoinna joka päivä klo 10-21 Puh. 0400537100 email: falkuru54@gmail.com 33

opiskelija alennus kaikesta Koskee normaalihintoja. Tarjousta ei voi yhdistää muihin alennuksiin, eikä se ole voimassa afterwork-buffetin aikana. Etu on henkilökohtainen.

Humalistonkatu 17 B, 20100 Turku / +358 2 2588003 www.cuppint.fi ma 16-23, ti-to 16-24 / pe-la 14-02 / su suljettu

Uudenmaankatu 1,20500 Turku / +358 2 2330205 www.gastropubloyto.fi ti-to 16-24 / pe 11-02 / la 16-02 / su suljettu