INDEKSI
3/2015
o
Ka
K
aikki, mitä sinun tarvitsee tietää opiskelijaelämästä. Tervetuloa!
ts o pi sk my in el ö de ija s u x. n s ud ut iv en u. ut fi
index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry:n jäsenlehti
Akateemisten pöytäjuhlien uskollinen seuralainen, vieraskirja ja vessanseinän kirjaksi sidottu vastine. Indexin kovakantinen Laulux kannattaa hankkia jo ekoille sitseille.
1
Kahvi tai muut lämpimät juomat ovat opiskelijan pelastus aikaisilla aamuluennoilla, keskipäivän kahvitauoilla tai keskiyölle asetetun deadlinen lähestyessä uhkaavasti. Indexin punainen keepcup pitää juoman lämpöisenä ja helposti kuljetettavana.
2
Haalareiden lahkeeseen kannattaa ensitöikseen ommella näkyvät Index-kirjaimet, jolloin indexläiset erottavat toisensa haalareiden värimerestä ja erottautuvat kyltereistä, kemisteistä ja amkkilaisista.
3
1
2
4
5
lemme koonneet yhteen edulliset fuksipaketit, jotka voit maksaa etukäteen Indexin pankkitilille. Voit ostaa myös yksittäisiä tuotteita niiden omilla viitenumeroilla.
Yksittäiset
O
Laulux (1) Keep cup (2) Index-kirjaimet (3) Index-merkki (4) 60v merkki (5)
10 EUR viitteellä 60008 10 EUR viitteellä 70001 5 EUR viitteellä 80004 3 EUR viitteellä 90007 2 EUR viitteellä 95002
Paketit
3
Kultapaketti (kaikki) Hopeapaketti (1, 3, 4) Pronssipaketti (3, 4)
25 EUR viitteellä 120155 15 EUR viitteellä 220152 7 EUR viitteellä 320159
Indexin tilinumero: FI27 5716 9020 0234 66 Tuotteiden nouto lukuvuoden alettua Indexin toimistolta (Publicum) maksukuittia vastaan.
INDEKSI
HEI INDEXIN FUKSI VUOSIMALLIA -15
Index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry:n jäsenlehti
Mediatiedot Päätoimittaja Pyry Kantanen pyry.kantanen@utu.fi
”Päässä soi kirjoittelun aikana Juice! Erikoinen persoona ja mieletön nero.”
Kirjoittajat Nina Lehti Karoliina Lehtola Lotta Lintunen Vesa-Matti Paasivaara Eetu Niemi Anne Härkälä Siiri Mertakorpi - SYY-Turku Tiina Kemppainen - I/O-speksi Mainosmyynnin vastuuhenkilö Joonas Laito index-taloudenhoitaja@utu.fi Taitto ja ulkoasu Pyry Kantanen Julkaisija Index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry Painopaikka Painosalama, Turku ISSN 2323-7252 ISSN-L 2323-7244 Painosmäärä 350 Kannen kuva Fuchsia rot wie ein fuchs, gul som en gulnäbbe
Nina Lehti Hallituksen puheenjohtaja
O
letko kuullut, että yliopistossa voit löytää itsesi? Voit löytää itsestäsi täysin uusia puolia, kiinnostua asioista joiden olemassa olosta et ollut edes tietoinen, kokeilla omia rajojasi opiskelun ja opiskelijaelämän suhteen. Oletko myös kuullut, että yliopistossa saat elinikäisiä ystäviä? Jaatte vuosia saman ympäristön, tuttavat ja tavoitteet, koette yhdessä iloja ja suruja, stressiä ja juhlia. Nämä ihmiset elävät sinun kanssasi samassa kuplassa (siinä kuplassa haisee toisinaan vanha kalja, toisinaan tuore pannullinen kahvia). Mikäli haluat, voit näiden ihmisten kanssa muutamaksi vuodeksi unohtaa todellisen maailman realiteetit ja lipua rennosti opiskelijastatuksen suomaan turvasatamaan. Olet varmasti myös kuullut opiskelijaelämän tarjoamista lukuisista uusista kokemuksista. Syventyminen tieteen tekemiseen, tutkimuksiin ja vanhoihin mutta, ah! niin päräyttäviin teorioihin voi tunnetusti jopa viedä yöunet, niin innostavaa se voi olla. Toisinaan kokemuksista rikkaimmat koetaan pimeyden jo laskeuduttua ja kellon lähennellessä neljää aamulla. Vaihtovuosi tai puolikas on varmasti yksi elämän parhaista kokemuksista monille, kaikkine hyvine ja huonoine hetkineen. Kaikki tämä on täyttä totta, ja niin monella eri tasolla! En ikinä pystyisi tiivistämään omaa yliopistokokemustani muutamaksi lauseeksi, parhaita hetkiä on niin paljon ja kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Yliopisto ei ole mikä tahansa oppilaitos, vaan täällä voit muokata opiskelijaelämäsi juuri itsesi näköiseksi. Itse tulin kolme vuotta sitten yliopistoon täynnä intoa ja uteliaisuutta, ja olin päättänyt suhtautua avoimesti kaikkeen ja kokeilla kaikkea, mikä tuntuu omalta tai kiinnostaa edes rahtusen. Aloitan edelleen neljännen opiskeluvuoteni samoilla fiiliksillä. Edelleen luen uusia sähköposteja niin kuin jokainen
3
niistä voisi tarjota taas jotain, mistä kiinnostua ja innostua. Näiden puheiden saattelemana haluan onnitella sinua, Indexin fuksi, uudesta opiskelupaikasta! Voit syystä olla ylpeä omasta saavutuksestasi. Toivon, että otat oman paikkasi meidän yhteiskuntatieteellisessä ja kasvatustieteellisessä yhteisössämme, ja tulet osaksi tätä lämminhenkistä ja poikkitieteellistä porukkaa. Me Indexissä valvomme sinun etuasi tiedekuntatasolla ja järjestämme paljon poikkitieteellistä toimintaa. Et ehkä vielä tiedä tarkkaan, mitä ainejärjestöt tai tiedekuntajärjestöt tekevät, mutta kun se selviää ja toiminta alkaa kiinnostaa, lähde rohkeasti mukaan vaikuttamaan! On meistä itsestämme kiinni, mitä teemme ja miten. Myös tapahtumiin osallistuminen on yhtä tärkeää kuin niiden järjestäminenkin – kummassakaan ei ole järkeä ilman toista. Opiskelijajärjestökentän laajuuden ja monimuotoisuuden ymmärtäminen voi viedä tovin jos toisenkin. Muistan itse ihmetelleeni ääneen fuksisyksynäni, että mikä on Index ja kuulunko minäkin siihen, siis onko ne tapahtumat tarkoitettu myös meille? Nyt levittäkää ilosanomaa: jos ainejärjestösi on Dialectica, Fobia, Katko, Kompleksi, P-klubi, Putex, Sklubi, Statistika tai T-klubi, kuulut myös Indexiin! Mahdollisuuksien läväyttäminen ensimmäisenä syksynä opiskelijan verkkokalvolle ja tietoisuuteen voi ehkä aluksi tai myöhemminkin toisinaan ahdistaa, mutta onneksi opiskelu kestää monta vuotta. Sinulla on aikaa etsiä itseäsi ja kokeilla rajojasi. Jos uusiin ihmisiin tutustuminen jännittää tai ontuu ensimmäisinä viikkoina, voit kerätä rohkeutesi myös myöhemmin. Tärkeintä on, että muistat tämän: olet aina tervetullut. Nähdään syksyllä! •
Opintojen alku tuo mukanaan paljon uutta tietoa. Tämän lehden tarkoitus on auttaa luovimaan ohi pahimpien karikoiden.
Neuvoja ja tietoja
Lisää hyödyllistä tietoa löydät nettisivujen uuden opiskelijan osiosta, kannattaa tutustua!
opiskelujen alkuun
6
-> index.utu.fi -> Uusille opiskelijoille
Mikä Index? Mistä tässä kaikessa on kyse ja miksi? // Pyry Kantanen
8 Tervetuloa Turkuun! Turkulainen kehuu omaa kaupunkiaan. // Eetu Niemi
10
Fuksin vuosi Yksi esimerkki ensimmäisestä vuodesta. // Lotta Lintunen
12 Johdatus optimaaliseen balanssiin Kaikkea kohtuudella ja välillä #pyllyylös! // Vesa-Matti Paasivaara
14 Oman elämänsä kopo Jokainen meistä voi olla hieman kopo. // Karoliina Lehtola
16 Ulos mukavuusalueelta ja mars vaihtoon! Impivaara on mennyttä, kansainvälisyys on pop. // Anne Härkälä
18
Monta hyvä SYYtä
Ammattiliittoon jo opiskeluaikana? Kyllä kannattaa! // Siiri Mertakorpi
20 Uskalla heittäytyä Sanovat, että #spexbättreänsex. Mene ja tiedä. // Tiina Kemppainen
22 Opiskelijan tuntomerkit Opiskelijakulttuurilla on omat symbolinsa. Opi ne.
24
Muutama ystävällinen vinkki vanhemmalta opiskelijalta
Indexin hallitus neuvoo kollektiivisesti käytännön asioissa.
26 Indexin syksyn pakolliset tapahtumat
Merkkaa kalenteriin jo nyt!
Seuraa meitä myös SoMessa, #indexfuksi!
Index ry
4
@index_ry
@indexry
5
Mikä
Index on yhteisöorganisaatio.
Index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry on kaikkien turkulaisten yhteiskunta- ja kasvatustieteilijöiden yhteinen järjestö. Sen tehtävänä on toimia jäsenjärjestöjensä yhdyssiteenä, tukea jäsenjärjestöjensä tieteellistä ja ammatillista tietoisuutta, toimia jäsenistön edunvalvojana suhteessa ylioppilaskuntaan, yliopistoon, yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan ja kasvatustieteiden laitokseen.
Jokainen jäsenjärjestö on Indexin jäsen jäsenistönsä tahdosta. Vaikka oppiaineita ja siten myös ainejärjestöjä on siirtynyt yliopiston rakenteellisten muutosten seurauksena toisiin tiedekuntiin, ainejärjestöt ovat edelleen osa Indexiä kunnes toisin päättävät. Edunvalvonnan ja koulutuspolitiikan saralla Index toki käytännön syistä keskittää resurssinsa yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suuntaan, mutta Index tarjoaa jäsenistölleen luonnollisesti muutakin kuin pelkkää edunvalvontaa. Uusien opiskelijoiden kannalta Indexin tärkein tehtävä on kuitenkin tutustuttaa opiskelijat oppiaineesta riippumatta myös muiden alojen opiskelijoihin ja luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta koko jäsenistön keskuudessa. Uudet kokemukset ja tuttavuudet ovat juuri niitä asioita, jotka tekevät opiskeluajasta muistelemisen arvoisen. Verkostoista ja verkostoitumisen tärkeydestä jauhetaan kyllästymiseen asti. Sekin on tärkeää. Aivan kuten yliopistoelämä ylipäänsä, Index tulee parhaiten tutuksi kokemalla se itse eli osallistumalla ahkerasti erilaisiin tapahtumiin. Fuksiviikon kokee oikealla tavalla ainoastaan kerran elämässään, joten älkää säikähtäkö alun tahtia ja ottakaa kaikki riemu irti. •
6
us 19 te 6 ta 6 an
us 19 te 6 ta 4 an
kl ub ip
sio lo g So
Ta lo us tie
te e
n
ian
Fo bi a
Kl ub ip
er
ru 1 ste 95 ta 8 an pe
us 19 te 5 ta 3 an er ip In de ks
0
Tu r
un 1 yl (E 921 io in Fi pi o lo sto Ka so pe ila fia ru ) np ste 19 ro ta 2 (T 2 fe an ss op Ta u i K lo u ri all ust io iet ) ee n pr of 19 es su (U 26 ur no So i H sio ar lo va gi ) an pr of es su ur i 19 (In 55 ke Ka ri sv Vi atu ka st in iet en ee 19 ) n (A 56 pr rv Ps of o yk es Le o su l ht og ur ov ia i aa n ra pr ) ofe ss uu ri
Indexillä ei ole henkilöjäseniä, vaan Indexin varsinaisia jäseniä ovat 9 eri oppialoja edustavaa ainejärjestöä. Tiedekuntatasolla toimivia järjestöjä on tapana kutsua tiedekuntajärjestöiksi. Index onkin erityisesti yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ainejärjestöjen tiedekuntajärjestö. Äkkiseltään katsottuna Indexiin kuuluvia järjestöjä voisi pitää melko sekalaisena joukkona, mutta niitä kaikkia yhdistää joko historiallinen tai edelleen ajankohtainen side yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan.
er
Index on jäsenjärjestöjensä kattojärjestö.
1 1 pr 965 19 pr 965 o fe Pol o V pr 65 ss ii of So fess alti es s uu o- uur ttise su iaa i( n ri op ur li Ju h ha ist i ( po (Jaa in Jo lit ni or kk uk iik o Pa ian N o an as ou Si iv ip sia irt i) a) in en )
Index on järjestö.
19 2
Punainen lanka - Indexin ja yliopiston historiaa
Teksti ja kuvat: Pyry Kantanen
INDEX?
INDEX.
7
2 hu 009 m Lo . t go dk p :st ed a y ia 2 20 ht siir Tu 010 . 1 ka 0 td tyy T K Ta uK KK lo up Tu k: aa pa r u KK :u us n ko n :st un, tied rk yli a y ta e s o e ak pi 2 ht lou iir ou sto . t ss ty yh 012 dk o y y l u j t. Ti :aa sio ht yh a Tu td la k: sto d n log . td ist run sta t ia k: yv sii sta m iede ät at r ty .-l y t. td k: aa n In PuT de eX xi n ry 20 jäs lii 10 en tty ek y si
i ru 2 ste 00 ta 6 an pe ry Te X Pu
lec ia D
kään toiminnan järjestämiseksi. Yhdelle suurelle tiedekuntatason toimijalle ei ollut enää niin suurta tarvetta. Klubit kuitenkin jatkoivat hedelmällistä yhteistyötä keskenään mm. vuokraamalla yhteistä toimistoa (ns. Index-huonetta) eri puolilta Ylioppilastaloa, järjestämällä yhteisiä bileitä (ns. Kiinteä komitea -nimisen verkoston kautta) ja julkaisemalla yhteisiä koulutuspoliittisia kannanottoja tiedekunnan suuntaan. 80-luvun loppupuolella alkoi tapahtua liikehdintää muodollisemman yhteistyön elvyttämiseksi ja lopulta vuonna 1994 yhdistysmuotoinen Index perustettiin uudelleen. Tällä kertaa perustajajäseninä olivat vuonna 1953 perustetusta Indeksistä poiketen henkilöjäsenten sijaan järjestöt, eikä Indexillä tänäkään päivänä ole henkilöjäseniä kolmea kunniajäsentä lukuunottamatta. Tällä hetkellä Index ry elää ja voi hyvin. Yli 50 vuotta vanha kaunis ajatus monitieteellisestä kattojärjestöstä on edelleen perusta samalle toiminnalle, jota aiempi Indeksi ry omana aikanaan toteutti. Joskin nykyisin yhdistys keskittyy enemmän opiskelijoiden edunvalvontaan ja vapaa-ajan toimintaan kuin luokkataistelun edistämiseen. •
2 (K 001 at So ja si Fo aa rs lit se yö n) n pr of es su ur
1 1 pe 974 k 97 ru K asv 4 K ste asv atu asv ta at a an us stiet tus tie ee tie l te d ell lise e s in en iir en t ty tie iede y y de ku ht. ku nt td nt aa k:s n ta a
myös kasvatustieteilijät kuuluivat tässä vaiheessa. Kasvatustieteilijät olivat yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa vuoteen 1974 asti, jolloin vuonna 1949 perustettu Turun väliaikainen opettajakorkeakoulu lakkautettiin ja Turun yliopistoon alaisuuteen perustettiin oma kasvatustieteellinen tiedekuntansa. 60-luvun loppu ja 70-luvun alku olivat yliopistossa suuren poliittisen kuohunnan aikaa. Monissa ainejärjestöissä käytiin poliittista kamppailua porvarillisten ja sosialististen voimien välillä, järjestöjen varsinaisen tarkoituksen jäädessä usein lapsipuolen asemaan. Henkilöjäsenyyteen perustuneen Indeksi ry:n kohtaloksi joutui vasemmistolaisten voimien suorittama vallankaappaushallitus, joka yhdistyksen poliittisen pääoman hyödynnettyään ei kutsunut enää yhdistyksen vaalikokousta koolle uutta hallitusta valitsemaan ja näin toiminta käytännössä lakkasi vuosien 19741976 paikkeilla. 1970-luvun puoliväliin mennessä pääaineiden ympärille muodostunut klubitoiminta oli kuitenkin vakiinnuttanut paikkansa opiskelijoiden yhteisöllisyyden muodostajana ja lisäksi suurten ikäluokkien paisuttamat vuosikurssit tarjosivat kullekin klubille riittävän määrän jäseniä mielek-
tic ap Ka er sv us 19 at te 6 us ta 8 an tie te en So sia kl ub ali ip po er lit us 19 iik te 7 an ta 1 an kl ub ip er us 19 Vte 7 yh k ta 3 an di lub sty i j vä a P t P H 19 -k -k 75 lu lub bi i St ks at i ist ik ap er us 19 te 8 ta 1 an
1 (y 967 ht Y . t ht dk ei .) sku pe n ru tat ste ie ta tee an lli ne n
t ie
de ku nt
a
Index ry:n edeltäjä, Indeksi, perustettiin vuonna 1953 turkulaisten yhteiskuntatieteilijöiden yhteiseksi järjestöksi. Yliopistossa oli tuolloin vielä ainoastaan kolme tiedekuntaa – humanistinen, luonnontieteellinen ja lääketieteellinen – ja yhteiskuntatieteilijät kuuluivat humanistiseen tiedekuntaan, joten oman järjestön perustaminen katsottiin tarpeelliseksi. Perustajajäsenten joukossa oli muun muassa sosiologian tohtorinopintojaan viimeistellyt filosofian lisensiaatti Mauno Koivisto. Indeksi oli edelläkävijöiden joukossa yhdistäessään saman alan opiskelijat saman järjestön katon alle. Opiskelijoiden vapaa-ajan sosiaalisesta toiminnasta olivat pitkään vastuussa 20-luvulla perustetut osakunnat ja ainejärjestötoiminta oli 1950-luvulla huomattavasti vaatimattomampaa kuin nykyään. 1960-luvulla eri pääaineiden opiskelijat alkoivat järjestäytyä oppiainekohtaisten klubien ympärille. Ensimmäisenä perustettiin Taloustieteen Klubi (T-Klubi) ja perässä seurasivat valtio-opin V-klubi, poliittisen historian PH-klubi, sosiaalipolitiikan opiskelijoiden SP-klubi, sosiologien S-klubi ja kasvatustieteilijöiden K-klubi. Vuonna 1967 Turun yliopistoon perustettiin yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, johon
Skannaukset: Argumentti-lehdet vuodelta 1970
Lyhyt historia
Kuva: Pyry Kantanen
Älä pelkää, kysy neuvoa, hylkää ennakkoluulot, kulje förillä, mene mukaan, käy Ruissalossa, pyydä mukaan, laula, ui Samppalinnassa, älä ui Aurajoessa.
8
Teksti: Eetu Niemi Lainaukset: Varsinaissuomalaisten laulu
Tervetuloa Turkuun ”Auran rantamilla tähti syttyi päälle Suomenmaan”
”Helky laulu Auran rantain silmä kirkas salamoi”
Onneksi olkoon, olet lunastanut paikkasi Suomen uskottavimmassa yliopistokaupungissa! Vuodesta 1640 alkaen akateemista koulutusta tarjonnut Turku avautuu eteesi suomalaisen luku- ja kirjoitustaidon, sivistyksen, tieteen ja kansallisaatteen kehtona. Tähän historiaan mahtuu kylläkin 91 vuoden aukko, jolloin yliopistoa ei täällä ollut. Kultivoitunut kansanosa huokailee edelleen tyrmistyneenä tuota synkkää vuotta 1827, jolloin hunnit riistivät barbaarisesti 187 vuotta Auran rantoja valaisseen akatemian äitinsä rinnoilta ja veivät sen itään. Siellä se unohti mikä on, menetti itsensä ja syntyi uutena. Väittää silti nyt itseään 375-vuotiaaksi, raukka. Turku on siis 284 vuoden yliopistokaupunkihistorialla Suomen ylivoimaisesti juurevin ympäristö tehdä tiedettä!
Turkulainen opiskelijakulttuuri hakee vertaistaan Suomessa, vaan turhapa taitaa olla työnsä. En rohkene alkaa esitellä osallistumisen, verkostoitumisen saatikka juhlimisen mahdollisuuksia uudessa kotikaupungissasi näin vaatimattomassa kirjoituksessa. Rohkaisen kuitenkin suhtautumaan positiivisesti kaikenlaisiin häärääjiin ja tapahtumiin. Käy kysymässä kiinnostavalta ilmiöltä että ”millane homma?”. Voin jo kuulla uusien yllättävien ovien narahtaen avautuvan sinulle. Jyrää sillä hillittömällä fuksiuden energialla kerta toisensa jälkeen uusien ystävien kanssa Lempi-Joe:n sanoin ’Blankosta Dynamoon ja Hesen kautta kotiin’. Rymyä läpi Puolalan ja Vartiovuoren puistot sekä jokirannan laivat. Nauti yhdet Vessassa, Toimistossa, Apteekissa, Pankissa ja Koulussa. Älä pelkää, kysy neuvoa, hylkää ennakkoluulot, kulje förillä, mene mukaan, käy Ruissalossa, pyydä mukaan, laula, ui Samppalinnassa, älä ui Aurajoessa.
”Auran rantamilta lähti onni maahan ihanaan: Kristinuskon, tiedon valta nosti heimot kaikkialta turvaks armaan synnyinmaan” On hyvin mahdollista että Turku on sinulle vielä vieras kaupunki. Käsityksesi Turusta ja turkulaisista rakentuvat kenties sketsisarjojen ja turkulaisvitsien varaan. Mielestäni tämä on aivan kelvollinen pohja rakentaa, sillä stereotypiat eivät ole täysin perusteettomia. (Paitsi se että turkulaiset kutsuisivat kaupunkiaan ’turkkuseksi’. Ei.) Turkulainen on keskimäärin melko kotikaupunkimielinen. Hän ei koe erityistä kiinnostusta muihin Suomen kaupunkeihin tai näe mitään syytä lähteä Turusta pois. Nurkkapatrioottisuuden stigma ei siis ole aivan tuulesta temmattu. Tätä ei kuitenkaan tule laskea heikkoudeksi – kuka tahansa riittävästi Turussa asunut kokisi samoin. Turun asukit ovat kuitenkin miellyttäviä, eivätkä ollenkaan niin sisäänpäin lämpiäviä kuin usein luullaan. Muualta tulleet opiskelijat ovat kokeneet Turkuun opiskelemaan lähtemisen yhdeksi elämänsä parhaista päätöksistä ja todenneet paikalliset ystävällisiksi ja vieraanvaraisiksi, kaupungin kauniiksi ja eläväksi sekä kaljan kylmäksi ja ihmiset kuumiksi.
”Auran rantamilta Suomeen koitti kirkas huomenkoi” Mukulakivetyksellä kävellessäsi näet menneiden suurmiesten vaativat katseet, kuulet keskiaikaisen auktoriteetin kuminan korkeudessa ja askelissasi kaikuu vuosisatojen ylioppilasperinteen harras mutta väkevä sointi. Älä kuitenkaan kavahda historian vaatimusta. Anna sen ylevöittää pyrkimyksesi, vapauttaa mielesi ja tarkentaa katseesi. Kanna ylpeydellä elämäsi kevään seppelettä ja kasva siihen mittaan, johon sinut on tarkoitettu: tule turkulaiseksi ylioppilaaksi! ”Täällä Suomen synnyinmuistot, täällä työn ja tiedon puistot virttä vapauden soi” Kirjoittaja on åboriginaali 3. vuoden filosofian opiskelija.
9
Kuva: Pyry Kantanen
Index, Kompleksi, I/O-Speksi, haalarityöryhmä, opintoja, töitä ja matkoja – kaikki tämä kartoitti fuksivuottani, ja mitään en jättäisi pois!
10
Teksti: Lotta Lintunen
FUKSIN VUOSI M
töissä, lounasruuhka kovimmillaan ja puhelimeeni tulee onnitteluviesti vanhalta ystävältä, jota en ole nähnyt aikoihin. Hetken pohdittuani kiireen keskellä ymmärsin mistä on kyse, nimi tuolla kuuluisalla hyväksyttyjen listalla ja opiskelupaikka sosiaalitieteiden laitoksella, minusta tulisi vielä kerran fuksi! Jo kesällä mietin, mihin kaikkeen toimintaan haluaisin lähteä mukaan. Olin vannonut itselleni, että jos vielä pääsen opiskelemaan toista tutkintoa, teen sen kaiken mitä en tehnyt aiempien restonomi-opintojen aikana. Halusin palavasti mukaan aktiiviseen järjestötoimintaan, mutta tärkeää oli myös opintojen reipas eteneminen sekä mahdollisuus jatkaa töitä vanhassa työpaikassani. Kalenterista tuli paras ystäväni, sillä ilman sitä en olisi ikinä löytänyt oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Sukkuloin työpaikan ja yliopiston välillä ja jotenkin onnistuin osallistumaan suurimpaan osaan tapahtumista. Etenkin fuksiviikkojen tapahtumia muistelen lämmöllä, sillä siellä kaikki uunituoreet fuksit olivat yhtä pihalla ja hädissään, mikä sai aikaan yhteisöllisyyttä joka syksyn edetessä syveni ystävyydeksi. Uuden opiskelijan ensimmäinen huolenaihe on mitä ilmeisimmin haalarit. Muutaman innokkaan fuksin kanssa aloimme kysellä haalareiden perään tuutoreiltamme jo Indexin kastajaisissa. Pian huomasinkin jo kyseleväni tarjousten perään ja haalaripaketti tuli postissa joulukuun alussa. Haalareiden lisäksi alkusyksystä omassa mielessäni oli speksi. Olin käynyt aiemmin katsomassa muutamia speksejä ja halusin ehdottomasti tietää lisää tuosta opiskelijateatterin muodosta. Speksissä näytelmä, musiikki, yleisö ja improvisaatio luovat kokonaisuuden, joka on suurempi kuin osiensa summa. Alkusyksyn rekrytointitilaisuudesta innostuneena lähdin mukaan ja pian huomasinkin olevani I/O-Speksin 2015 apukoreografi, tanssija sekä visuaalisen tiimin jäsen. Syksyn edetessä aika ajoin pohdin, pitäisikö jostain luopua kun arkipäivät yliopistolla aanantaiaamu
venyivät välillä 12-tuntisiksi ja viikonloppuisin muiden viettäessä vapaa-aikaa itse olin töissä. Päätin kuitenkin olla luopumatta haaveestani olla osa Kompleksin ja Indexin hallitusta 2015 ja Kompleksin syyskokouksen loppuessa haaveestani oli tullut totta. Joulukuussa lähdin uupuneena mutta hyvillä mielin lomalle keräämään voimia kevättä ja hallitusvuotta varten, joka polkaistiinkin käyntiin uusien innokkaiden hallituslaisten kanssa heti tammikuussa. Jos syksy oli ollut kiireinen, keväästä tulisi sitäkin kiireisempi. Kahden hallituksen kokoukset, tiivistyvä treeniaikataulu speksin näytösten lähestyessä, työt sekä neljä matkaa veivät suurimman osan ajastani ja opinnot jäivät hieman vähemmälle. Pääainevalinta myös nosti stressitasoa, mitä jos en saisikaan pääaineeksi haluamaani sosiaalipolitiikkaa vaan päätyisin lukemaan sosiologiaa? Valinta sujui kuitenkin mutkitta, sillä kaikki sosiaalitieteiden fuksit saivat haluamansa pääaineen. Vappuviikon jälkeen olo oli jokseenkin apea ja tyhjä. Tuntui että elämä loppuisi kun lähes kaikki kevään opiskelijatapahtumat olivat ohi, vappusimat juotu ja luennotkin loppuneet. Kokoukset jäisivät kesätauolle pikkuhiljaa ja toiseksi kodiksi muodostunut Index-huoneistokin joutuisi remonttiin. Onneksi kevään viimeisenä kohokohtana oli vielä Kompleksin järjestämä Pietarin ekskursio, josta toivun juuri tätä kirjoittaessani. Nyt kun vielä viimeiset kevään tentit ovat edessä, haen lukumotivaatiota vuoden aikana keräämistäni kokemuksista. Olen saanut useamman elinikäisen ystävän ja kolme uutta perhettä, miljoona kokemusta sekä hyväksi luettujen aiempien opintojen ansiosta lähes kaksi kolmasosaa kandidaatin tutkinnosta valmiiksi. Onneksi hallituskausi on vasta puolivälissä ja syksyllä päästään taas tositoimiin heti fuksiviikoista lähtien! • Kirjoittaja on Kompleksin Index-vastaava ja Indexin hallituksen toinen koulutuspoliittinen vastaava, vuosijuhlavastaava, lippu-upseeri sekä #indexemo.
11
”Olen saanut useamman elinikäisen ystävän ja kolme uutta perhettä, miljoona kokemusta sekä hyväksi luettujen aiempien opintojen ansiosta lähes kaksi kolmasosaa kandidaatin tutkinnosta valmiiksi.”
Kuva: Pyry Kantanen
Ajan varaaminen kalenterista liikunnalle kohentaa valtavasti niin omaa fiilist채 kuin opiskelumotivaatiotakin. Kaiken A ja O on pyrkimys optimaaliseen balanssiin opiskelun ja muun el채m채n suhteen. 12
Teksti: Vesa-Matti Paasivaara
JOHDATUS OPTIMAALISEEN ***** BALANSSIIN
”N
yt naatitaan!”,
toteaisi varmasti eräs mustanmakkaran maasta tuleva kiekkovaikuttaja, jos hän sattuisi olemaan fuksi 2015. Olet tehnyt loistosuorituksen ja siitä syystä on hyvä alkaa orientoitumaan elämäsi parhaimpaan aikaan: fuksiviikkoihin. Fuksiviikoilla kannattaa laittaa vaihdetta silmään ja ottaa kaikki ilo irti mitä hauskemmista tapahtumista. Luvassa on siis paljon seremoniaa, uusia ystäviä ja hulvatonta hegemoniaa. Fuksiviikoilla arki on juhlaa ja juhla on arkea, mutta isokin karkkipussi loppuu aikanaan. Niinpä fuksiviikkojen jälkeen on hyvä laittaa niin sanotusti paletti kasaan ja alkaa tavoittelemaan optimaalista balanssia. Opiskelu yliopistossa tuo mukanaan uusia haasteita ajankäyttöön ja elämänhallintaan, jotka saattavat aiheuttaa hetkittäisiä stressinpurkauksia. On hyvä palata Tami Tammisen linjausten siivittämänä ns. ”back to basics”-tilaan, eli priorisoida oman jaksamisen kannalta asiat optimaaliseen balanssiin. Ultimaattisimmankin superfuksin kannattaa etsiä itselleen sopivin suhde opiskelun, levon, vapaa-ajan, liikunnan ja juhlimisen välille. On myös erittäin tärkeätä muistaa, että aivan kaikessa ei tarvitse aina olla mukana, sillä huomennahan ovatkin jo seuraavat kempalot. Kokemuksesta voin kertoa, että menoa tulee riittämään ja aikaa on rutkasti. Uusia tuttavia tulee myös paljon ja voin vakuuttaa, että kaikille löytyy oma paikkansa. Saatatkin jo arvata, että edessäsi tulee olemaan myös vallaton määrä istumista, joka on muuten tutkitusti todettu olevan yksi syyllinen suomalaisiin kansantauteihin. Hyvän työtuolin lisäksi kehon ja mielen hyvinvoinnin sekä jaksamisen parantamiseen on olemassa erinomainen voiteluaine, nimittäin liikunta. Turun yliopisto tarjoaa aivan erinomaiset ja lähes ilmaiset puitteet kaikkeen mahdolliseen liikuntaan aina yksilölajeista erilaiseen ryhmäliikuntaan. Havahdun ajoittain ihmettelemästä, että onko enää mitään lajia, mitä yliopistoliikunta ei vielä olisi tarjonnut? Tämän lisäksi ainejärjestöillä on rutkasti erilaista liikun-
tatoimintaa (jopa pöytälätkää) ja jos oikein sille päälle satut, lähde ainejärjestöösi rohkeasti mukaan vaikkapa liikuntavastaavaksi. Liikunta on myös helppo ja hauska tapa löytää uusia, saman kiinnostuksen jakavia kavereita. Itsekin niin sanottuna uusturkulaisena haluan vinkata, että Turun ympäristössä on mitä mainiompia paikkoja liikkua ulkona, joiden kartoittaminen valaisee samalla Turun ihanaa essentiaa. Oletko koskaan tikannut Kuuvuoren rappusia tajunnan rajamailla, jonka jälkeen ihaillut auringonlaskua pulssin tasaantuessa? Oletko koskaan kavunnut Vartiovuorenmäen nostalgisille puistoteille? Entäpä oletko koskaan suhannut pyörällä ympäri kaunista Ruissaloa (muutenkin kuin Ruisrockin aikaan)? Oletko koskaan kurvannut Halistenkosken ohi Aurajoen rantapolulle? Oletko myöskään koskaan kolistellut kiekolla alarautaa Parkin tai Kupittaan kentällä? Voin erittäin lämpimästi suositella ulkoliikuntaa Turussa, otit sitten mukaan itsesi, kaverin tai vaikka koko porukan. Voin myös kokemuksesta kertoa, että ajan varaaminen kalenterista liikunnalle kohentaa valtavasti niin omaa fiilistä kuin opiskelumotivaatiotakin. Siitä ei kannata tinkiä liikaa! Kuten sanottu, kaiken A ja O on pyrkimys optimaaliseen balanssiin opiskelun ja muun elämän suhteen. Olet tehnyt loistosuorituksen ja haluan jakaa Sinulle muutaman hyvän vinkin. Hoida asiat mahdollisimman hyvälle mallille ennen aloitusta, jotta voit nauttia täysin rinnoin fuksiviikoista. Tulossa on valtava määrä tietoa, joten suosittelen perehtymään asioihin jo hieman etukäteen. Opiskelun käynnistyttyä vältä ehdottomasti asioiden jättämistä rästiin (nimim. kokemusta on…). Ja mikä tärkeintä, muista huolehtia hyvinvoinnistasi tähtäämällä optimaaliseen balanssiin. • Kirjoittaja on Sklubin Index-vastaava ja Indexin hallituksen Kv- ja hyvinvointivastaava sekä häirintäyhdyshenkilö vuonna 2015. Teksti on kirjoitettu MMlätkähuumassa keväisessä Turussa 6.5.2015.
13
KOPO
Kuva: Pyry Kantanen
OMAN ELÄMÄNSÄ
Teksti: Karoliina Lehtola
Koulutuspolitiikka on vaikuttamista siihen, että opiskelijatkin huomioidaan päätöksenteossa. Koulutuspolitiikka ei ole vain siihen nimettyjen henkilöiden suorittamaa edunvalvontaa, vaan jokainen opiskelija voi vaikuttaa.
S
näille sivuille koulutuspolitiikasta ja siitä, miten löysin itseni sen parista. Lupasin myös selventää hieman yliopistomme hallintoa, jotta kuva yliopistomme toiminnasta selkeytyisi. Koulutuspolitiikka ei sanana ole uusille opiskelijoille varmaan tutuin, joten pyrin avaamaan käsitettä tässä tekstissä. Koulutuspolitiikka on edunvalvontaa, jolla pyritään turvaamaan opiskelijoiden oikeudet yliopistollamme. Tein esimerkiksi alkuvuodesta kannanoton korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksesta ja alanvaihtamisen haasteista, joka ilmestyi myös Turun Sanomissa. Vaikuttamisen muotoja ja keinoja on monia, ja jokainen opiskelijakin voi harjoittaa koulutuspolitiikkaa olemalla oman elämänsä koulutuspoliittinen vastaava eli kopo. Koulutuspolitiikka ei ole vaan siihen nimettyjen henkilöiden suorittamaa edunvalvontaa yliopistollamme, vaan jokainen opiskelija voi vaikuttaa esimerkiksi kurssien sisältöön antamalla niistä palautetta. Toimin jo kaksi vuotta sitten koulutuspoliittisena vastaavana entisen oppiaineeni ainejärjestössä. Kopona kävin joka kuukausi oppiainekokouksissa juttelemassa oppiaineen henkilökunnan kanssa, informoin kaikista opintoihin liittyvistä asioista, keain tehtäväkseni kirjoittaa
räsin palautetta kursseista ja seurasin myös valtakunnallisia kopouutisia. Into koulutuspolitiikkaan syntyi siitä, että koin sen kautta voivani todella vaikuttaa oman oppiaineeni asioihini. Koulutuspoliittisena vastaavana eli kopona opin tuntemaan hyvin oppiaineeni henkilökuntaa, tutustuin eri alan opiskelijoihin ja opin ymmärtämään koulutuspolitiikan tärkeyden. Olen kuullut joskus kommentin, että koulutuspolitiikka ei ole kauhean kiinnostavaa. Esitin kysymyksen, eikö opintotuen olemassaolo ole mielestäsi tärkeää? Ilman aktiivista opiskelijaliikettä toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon ei saisi välttämättä enää opintotukea. Maaliskuussa opiskelijat kerääntyivät Helsingin Kansalaistorin edustalle opintotukimielenosoitukseen, jotta eduskunta ei heikentäisi opintotukea. Aktiivisten opiskelijoiden toimesta opintotukea ei heikennetty. Koulutuspolitiikka on siis juuri vaikuttamista siihen, että opiskelijatkin huomioidaan päätöksenteossa. Tällä hetkellä toimin kattojärjestössämme Indexissä opintosihteerinä ja hallopedkoordinaattorina hoitamalla tiedekunnan koulutuspoliittisia asioita. Opintosihteerinä tapaan tiedekunnan henkilökuntaa ja dekaania säännöllisesti sekä järjestän kokouksia tiedekuntamme opiskelijaedustajien eli
14
hallopedien kesken. Halloped-koordinaattorina tapaan Turun yliopiston ylioppilaskunnan eli TYYn kopoja ja kopoasiantuntijaa kuukausittain. Hommiini sisältyy myös paljon muuta, ja opin joka päivä näissä hommissa jotain uutta. Arkeni kuvaamiseksi voisin kirjoittaa vaikka romaanin, mutta se ei tainnut olla tämän tekstin idea. Tavoitteenani on selventää miten arki yleisesti yliopistossamme toimii, joten käytän viimeiset kappaleet yliopiston hallinnon kuvaamiseen. Tästä on varmasti jokaiselle uudelle opiskelijalle hyötyä, joten älä leiki nukkuvaa, pliis. Yliopiston hallinto on monelle vanhalle
Kolmikantaperiaate tarkoittaa sitä, että yliopiston hallinnossa on edustettuina kaikki yliopistoyhteisön ryhmät. Ryhmillä tarkoitetaan professoreista, henkilökunnasta ja opiskelijoista koostuvaa tasavahvaa edustusta.
opiskelijallekin eräänlainen labyrintti, vaikka pienellä perehtymiselle siitä pääsee ihan hyvin kärryille. Näkyvin hahmo yliopistossamme on rehtorimme Kalervo Väänänen, jonka vankka olemus tulee tutuksi varmasti ensimmäisinä viikkoina kaikille fukseille. Yliopistomme hallinto ei onneksi ole vain rehtorimme käsissä, vaan demokratian säilymiseksi yliopistomme koostuu monista eri toimielimistä. Yliopistomme hallitus on korkein päättävä toimielimemme, joka koostuu yliopistomme ulkopuolisista jäsenistä sekä kolmikantaperiaatteen mukaisesti valituista edustajista. Kolmikantaperiaate tarkoittaa sitä, että yliopiston hallinnossa on
edustettuina kaikki yliopistoyhteisön ryhmät. Ryhmillä tarkoitetaan professoreista, henkilökunnasta ja opiskelijoista koostuvaa tasavahvaa edustusta. Yliopiston hallitus päättää muun muassa yliopiston toiminnasta ja taloudesta. Yliopistokollegio vahtii hallituksen ja rehtorin toimintaa 30 jäsenen voimin, jotka on valittu myös kolmikantaperiaatteen mukaisesti. Yliopistossamme on 7 tiedekuntaa ja 7 erillistä laitosta, kuten esimerkiksi kielikeskus. Jokaisella tiedekunnalla on oma hallintosektorinsa, jota johtaa tiedekunnan dekaani. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani on Jukka Hyönä, jonka luokse
15
menen kuukausittain juttelemaan tiedekunnan asioista. Dekaanin rooli tiedekunnassa on suuri, sillä hän johtaa tiedekunnan johtokuntaa. Johtokunta koostuu 9 jäsenestä, jotka on valittu kolmikantaperiaatteen mukaisesti. Johtokunnassa olevia opiskelijaedustajia kutsutaan yleensä hallopedeiksi, joten älä hämmenny nimestä. Tapaan johtokunnan hallopedeja ja muita tiedekunnan toimikuntien hallopedeja säännöllisesti. Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on hallinnon opiskelijaedustajia eli hallopedeja tiedekuntamme johtokunnan lisäksi peruskoulustoimikunnassa ja laitosten opetus-ja tutkimustoimikunnassa. Opiskelijoiden oikeuksista pidetään näin ollen hyvin huolta monella eri sektorilla. Varmasti ainejärjestön oma koulutuspoliittisen vastaavan kautta koulutuspolitiikka tulee kuitenkin selkeimmin esiin ensimmäisen vuoden aikana. Voit lähestyä rohkeasti oman ainejärjestösi kopoa, jos sinulle tulee jotain kysyttävää opinnoistasi. Lopuksi haluan tiivistää tekstini sanoman: Ole oman elämäsi kopo ja muista, että sinunkin äänesi on tärkeä yliopistossamme. Vietä mahtava fuksisyksy ja ole ylpeä saavutuksestasi. Tervetuloa syksyllä vaikuttamaan Turun yliopistoon! • Kirjoittaja on Indexin hallituksen opintosihteeri ja ympäristövastaava sekä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan halloped-koordinaattori
Ulos mukavuusalueelta ja
mars vaihtoon!
Kirjoitus siitä, miksi yliopistoon päästyään on hyvä haluta muualle
"Tulkaa nuoriksi eurooppalaisiksi, älkää vain suomalaisiksi"
Teksti ja kuvat: Anne Härkälä
-Angela Merkel
J
vaikutusvaltaisimmaksi naiseksi nimetty Saksan liittokansleri Angela Merkel antaa nuorille suomalaisille lämpimän neuvon kansainvälistymisen tärkeydestä, se on jotain mitä kannattanee vakavasti pohtia. Selitänkin sinulle seuraavaksi miksi. Angela Merkel ei ole nimittäin ainoa, jonka mielestä nuoren ihmisen on hyvä nähdä maailmaa ja kasvaa kosmopoliitiksi. Työnantajapuolella kansainvälistä kokemusta katsotaan erittäin hyvällä silmällä ja se koetaan arvokkaaksi piirteeksi työnhakijassa. Erasmus Impact Studyn mukaan työnantaja näkee ulkomaankokemuksen läpikäyneen ihmisen työllistettävämpänä, kuin toisen hakijan vastaavalla koulutuksella ilman vastaavaa kokemusta. Heidän mielestään tällaisilla ihmisillä on siis enemmän annettavaa organisaatiolleen jos verrokkina on koti-Suomessa pysytellyt maisteri. Itse olin fuksivuotenani vakuuttunut, että en halua lähteä vaihtoon. Olin tyytyväinen elämään Suomessa, enkä kokenut ulkomaankokemusta tarpeelliseksi. Jostain syystä kuitenkin neljännen opiskeluvuoteni keväällä istun 12:sta hengen solussa Glasgow’n Maryhillin lieppeillä kirjoittamassa vaihtoon lähtemisen tärkeydestä. Itselleni melko epätyypillisesti vaihtoon lähtemisen syy ei ollut ensisijaisesti bilettäminen, saada surkeita arvosanoja sekä yolo-kokemuksia. Kunnianhimoisena ihmisenä pohdin, mikä minussa olisi niin erityistä, että työnantaja palkkaisi minut, eikä sitä toista työnhakijaa, joka on käynyt melko todennäköisesti opiskelijavaihdossa tai reppureissannut opintolainalla Itä-Aasiassa. Näillä ihmisillä on jotain, mitä vaihtokokemukos maailman
sen hyödyistä tehdyissä tutkimuksissa kutsutaan transversal skillseiksi. Myönnetään, jouduin googlettamaan, jotta sain selville mitä se tarkoittaa käytännössä. Sanapari viittaa moni- ja laaja-alaisuuteen, muunnettavuuteen, taitoihin jotka voit irrottaa kontekstistaan jossa ensikerran ne koit ja muuttaa senhetkisiin tarkoituksiin sopiviksi soveltamalla. Näitä ovat näin yhä ympäripyöreästi selitettynä muun muassa luovuus, kriittinen ajattelu ja itse pärjäämisen ja sitä kautta oppimisen taito, oma-aloitteisuus, ja potentiaali tarttua haasteisiin.
16
Mikä on tärkeintä ymmärtää, nämä ovat taitoja, joita pystyy kartuttamaan jos uskaltaa vähän heittäytyä, eivätkä synnynnäisiä persoonallisuuspiirteitä. Kielitaito karttuu nyt vaihdossa varmasti, vähintään englanti jolla pärjäät kansainvälisten opiskelijoiden piirissä vaikket olisikaan englanninkielisessä maassa. Sosiaalisesta kapasiteetistasi riippuen kohtaat myös paljon ihmisiä, jotka ovat kulttuurellisesti erilaisia kuin sinä. Aina et voi soveltaa kaikkeen suomalaista tapaasi toimia, eli puhua suoraan ilman kohteliaisuussanoja sekä pysyä tuppisuuna, joten väistämättä opit tulemaan erilaisten ihmisten kanssa toimeen ja eritoten pitämään hauskaa heidän kanssaan. Eurooppalaistuminen ja kansainvälistyminen ovatkin yleisiä henkilökohtaisen tason muutoksia, koska allekirjoittaneenkin piireissä pyörii ihmisiä Saksasta, Ranskasta, Unkarista, Venäjältä, Ruotsista, Liettuasta, Alankomaista, Brasiliasta ja Italiasta. Kirjoittaessani tätä tulen alle 20:n hengen illanistujaisista, joissa tutustuin kiehtoviin ihmisiin Puolasta, Yhdysvalloista, Iranista, Syyriasta ja Ruandasta. Not bad, huh? Mainitsemani asiat saattavat kuulostaa kuivalta hyötyajattelulta ja siltä, että vaihtoon lähteminen olisi välttämätön pakko jotta työllistyt ja saat kohtuullisen elintason valmistuttuasi. Kyse ei ole siitä, vaan ennen kaikkea elämyksien saamisesta. Vaihto on pääsääntöisesti eritoten rikastuttava ja arvokas kokemus, koska silloin pystyy henkisesti kasvamaan aivan eri skaalalla kuin hitaalla prosessilla kökkiessäsi mukavuusalueellasi saadessasi vain asteittain ja hillitysti uusia kokemuksia.
Paljon puhuttu kulttuurishokki onkin aivan jotain muuta, kuin pelkkä järkytys siitä, että suomalaisella yhdistelmäkortilla maksaminen on työlästä maassa jossa käytetään pääasiallisesti käteistä. Se on loppupeleissä identiteettikriisi kaikessa positiivisessa valossa. Ihminen on ulkomaille muuttaessaan irrotettu omasta kontekstistaan, tukiverkostostaan ja samanhenkisestä sosiaalisesta piiristään eli kuplastaan. Sinun on pakko muutamaan otteeseen kysyä, millainen ihminen olen itseäni ja muita kohtaan ja millaisesta kulttuurista itse olen kotoisin, mikä määrittää minua ihmisenä ja tekee minusta juuri sellaisen kuin nyt olen. Viisas aikuinen sanoi minulle kerran, että yliopistoon ei olla tultu oppimaan X:n opintopisteen verran tietoa alasta Y. Yliopistoon tullaan kasvamaan. Fuksi, et ole täällä kerryttämässä kovaa faktaa aivoihisi ja vanhentumaan muutaman vuoden, vaan tulet täällä kohtaamaan ihmisiä joilla on sinulle paljon annettavaa, esimerkiksi yhteiskuntatieteellisessä usein pelottomina ilmaisemaan mielipiteensä, ja joskus jopa älykkäät argumenttinsa, joihin opit vastaamaan toivottavasti yhtä älykkäästi. Tulet huomaamaan, miten sinä aivan itse saat aikaiseksi hienoja asioita, ja myöskin saatat tehdä virheen pari. Publiikissasi olet todennäköisesti hyvin erilainen ihminen kuin olet nyt, ja se on olennaisesti onnistuneen kasvuprosessin tulos. • Kirjoittaja on porilais-turkulainen sosiologian opiskelija, joka vietti keväänsä itsenäistymisvimmaisessa Skotlannin Glasgow’ssa ja oppi rakastamaan viskiä, säkkipillimusiikkia ja ylämaita.
17
F
Teksti: Siiri Mertakorpi
MONTA HYVÄÄ SYYTÄ
uksisyksyn hulinoissa saatat törmätä pinkkiin lippuun, kirjainyhdistelmään SYY ja jonkun kuulet mainitsevan sanan ”ammattiliitto”. Työelämä tai ammatillinen järjestäytyminen tuntuvat varmasti kaukaisilta asioilta, mutta onneksi niihin tutustuminen on turkulaisille yhteiskuntatieteilijöille varsin helppoa. SYY-Turku on SYYn eli Suomen yhteiskunta-alan ylioppilaat ry:n paikallisjärjestö. SYY taas on jokaisen valtio-, yhteiskunta- tai hallintotieteitä opiskelevan oma etujärjestö, jonka kattojärjestö on akavalainen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry. Se edustaa Indexin jäsenistä taloustieteen, poliittisen historian, valtio-opin, sosiaalitieteiden ja filosofian opiskelijoita. Tässä sinulle muutama hyvä SYY lähteä mukaan toimintaan ja liittyä liiton jäseneksi.
1
Edunvalvonta ja työelämätieto SYY valvoo yhteiskunnallisen alan opiskelijoiden etuja niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti sekä järjestää mielenkiintoisia työelämätapahtumia. SYYn kattavista tilastoista ja tutkimuksista löydät vastauksia mm. siihen mihin yhteiskuntatieteilijät työllistyvät, mistä löytyisi kiinnostava harjoittelupaikka tai mikä on valmistuneen keskimääräinen palkkataso. Työelämän kimurantteihin kysymyksiin voit pyytää neuvoa SYY-Turun hallitukselta tai suoraan liitolta. Jäsenenä käytettävissäsi ovat myös Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen lakimiehet ja muut asiantuntijat.
3
Työttömyyskassa Vaikka kukaan meistä ei halua valmistua työttömäksi, ovat lyhyet työttömyysjaksot alallamme melko tavallisia. Siksi liiton jäsenyys mahdollistaa myös työttömyyskassaan liittymisen. Opiskeluaikana tekemä työ kerryttää kassaa, ja jos valmistuttua et työtä heti löytäisi, varmistat itsellesi Kelan peruspäivärahaa paremman toimeentulon.
4
SYY-Turun toiminta SYY-Turun tehtävänä on tuoda työelämä ja liiton toiminta lähemmäksi opiskelijoita. Käytännössä tämä tapahtuu erilaisten tapahtumien kautta, joita järjestetään pitkin vuotta. Syksyllä ohjelmassa ovat ainakin harjoittelupaneeli, ekskursio, työpaikkavierailuja sekä Jyväskylässä järjestettävät valtakunnalliset SYY-päivät. SYY-Turun hallitukseen kuuluu edustaja jokaisesta alan ainejärjestöstä, joiden kanssa tehdään myös aktiivista yhteisyötä. Vaikka työelämä ja ammattiliitto kuulostavatkin vakavilta teemoilta, tehdään hommia niiden parissa rennolla meiningillä.
5
2
Jäsenedut edullisesti opiskelijoille Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen jäsenmaksu on opiskelijoille vain 28e/ vuosi. Liiton jäsenyys tuo mukanaan liudan etuja, joihin kuuluvat mm. vapaa-ajan matka- ja matkatavaravakuutus sekä tapaturmavakuutus, neuvontapalvelut liiton asiamiehiltä ja lakimiehiltä sekä alennuksia lehtitilauksista ja laivamatkoista. Nämä edut kuuluvat kaikille liiton jäsenille, mutta opiskelijana saat ne edullisemmin.
Tulevaisuuden työkaverit tutuiksi Valtakunnallisena organisaationa SYY edustaa kaikkia yhteiskunnallisen alan opiskelijoita. Aktiivijäsenenä pääset tutustumaan jo opiskeluaikana tulevaisuuden kollegoihin – niin helsinkiläisiin, tamperelaisiin, kuopiolaisiin, joensuulaisiin, jyväskyläläisiin kuin rovaniemeläisiin alan opiskelijoihin. Samalla kun kartutat fb-kavereidesi määrää, opit paljon yhteiskunnallisesta alasta ja sen monipuolisuudesta. Kirjoittaja on SYY-Turun hallituksen puheenjohtaja.
18
Kuva: Laura Ryynälä
$€£ !
-50% !
19
Teksti: Tiina Kemppainen
Kuva: Ringa Sirppiniemi
Uskalla heittäytyä!
K
sitten lukiessani FuksiIndeksiä mielessäni oli kaksi kysymystä. Mikä kumma on tämä I/O-Speksi? Uskallanko lähteä siihen mukaan? Kaikesta päätellen löysin kysymyksiini vastauksia, sillä nyt I/O-Speksin tuoreena tuottajana mietin, mitä haluan kertoa siitä Juuri Sinulle. Speksi on yhdistelmä teatteria, tanssia ja musiikkia, joihin yhdistyy improvisaatio. Speksissä yleisöllä on nimittäin lupa puuttua esitykseen huutamalla ”OMSTART (jokin määre)”, esim. ”OMSTART TELETAPIT” tai ”OMSTART BÄNDI JA NÄYTTELIJÄT VAIHTAA PAIKKAA”. Tällöin lavalla olijat toteuttavat yleisön pyynnön parhaansa mukaan. I/O-Speksi on Indexin ja opettajankoulutuslaitoksen Opexin kolmevuotias rakkauslapsi. Lavalla on nähty niin zombeja, tonttuja kuin larppaavia politiikan opiskelijoitakin. Treeneissä käy kova pöhinä, kun poikkitieteellinen joukko näyttelijöitä, tanssijoita ja bändiläisiä integroidaan huikeaksi show’ksi. Taustalla hyörii tuotantotiimi, joka vastaa muun muassa markkinoinnista, varainhankinnasta ja visuaalisesta ilmeestä. Vuoden aikana tekijäporukka hioutuu yhteen ja venyy äärimmilleen yhteisen päämäärän edessä. Lopputulos on yhteiskunta- ja kasvatustieteilijöiden sekä opeopiskelijoiden yhteinen eeppinen spektaakkeli, joka räjäyttää katsojan tajunnan uudestaan ja uudestaan. Tänä keväänä Turun Klubilla speksimme näki 900 katsojaa, ja lisää on luvassa – käsikirjoiaksi vuotta
tustiimi on lyönyt luovat päänsä yhteen ja työstää uutta käsikirjoitusta tämän kesän aikana. Miksi sitten I/O-Speksi on parasta, mitä voit fuksivuotenasi kokea? Se on mahdollisuus haastaa itseä ja poistua hetkeksi mukavuusalueelta, sekä oppia uusia asioita niin itsestä, muista kuin maailmastakin. Se on mahdollisuus saada elinikäisiä ystäviä yhteisen ainutkertaisen harrastuksen kautta. Erityisen hienoa siinä on se, että sinun tarvitsee vain uskaltaa heittäytyä mukaan, ensikertalaiset otetaan lämpimästi vastaan. Sinäkin voit olla mukana tässä unohtumattomassa kokemuksessa! Syksyllä järjestämme infotilaisuuden, jossa kerromme lisää. Siitä se allekirjoittaneenkin nyt jo kolmannelle kierrokselle lähtevä speksitaival alkoi. Rekryämme mukaan näyttelijöitä, tanssijoita ja soittajia, mutta halutessasi voit toteuttaa itseäsi myös lavan takana. Kaipaamme innokkaita tekijöitä markkinointiin, varainhankintaan, virkistystiimiin sekä puvustajiksi ja maskeeraajiksi. Ilmoittautumalla mukaan saat lisätietoja siitä, miten homma lähtee rullaamaan ja milloin ovat syksyn ensimmäiset improtreenit. Saavuthan infoon, vaikka et tämänkään jälkeen tietäisi, mitä speksi on. Tästä projektista löytyy jokaiselle jotakin, joten voimme yhdessä etsiä juuri sinun juttusi! • Kirjoittaja on I/O-speksin tuottaja lukuvuonna 20152016.
20
21
OPISKELIJAN TUNTOMERKIT
Ylioppilaslakki Jokaisella ylioppilaalla on oikeus kantaa lukiosta valmistuttuaan ylioppilaslakkia. Lakki oli alun perin kesäpäähine, jonka Suomi-filmeistä tuttu ylioppilas tai maisteri laittoi päähänsä kesälomalla mennessään kotiseudulle tekemään heinätöitä ja kieriskelemään heinäladossa neitojen kanssa. Jokaisessa uudessa lakissa tuleva kokardion Helsingin yliopiston tunnus, Apollon lyyra. Oivallinen tapa osoittaa ylpeyttä omaa opinahjoaan ja alma materiaan, Turun yliopistoa, kohtaan on vaihtaa se Turun yliopiston siipisoihduksi, jonka voit ostaa TYYn kansliasta kohtuullista korvausta vastaan
22
Opiskelijalaulut Olisi vaikea kuvitella opiskelijakulttuuria ilman laulua. Jo keskiajalla eurooppalaiset yliopisto-opiskelijat lauloivat ylioppilaslauluja, joista osa on säilynyt tähänkin päivään asti eri maiden ylioppilaiden repertuaarissa. Suuri osa suomalaisten opiskelijoiden laulamista juomalauluista on tuttuja ruotsinkielisten rapujuhlista. Pöytäjuhlissa voidaan laulaa näiden lisäksi myös yleisesti tunnettuja iskelmäkappaleita ja oikeastaan mitä tahansa, mitä yleisö haluaa, kuitenkin siten että laulut ovat tilanteeseen sopivia.
Opiskelijahaalarit Opiskelijahaalarit ovat kuin päälle vedettävä vappu: kun teet vappuna jotain kreisiä, kukaan ei kummaksu. Ainoa vaan, että voit vetää haalarit päälle koska vain, ja tehdä Turun torilla kuperkeikkoja vaikka elääksesi. On ehdoton fakta, että haalarit päällä ei voi näyttää seksikkäältä tai muutenkaan keskivertojunttia kummoisemmalta, mutta jutun juju onkin siinä, että kaikki ovat yhtä ”kauniita”. Kollektiivinen bilefiilis, yhteenkuulumisen tunne ja liittyminen osaksi ties kuinka pitkää historiallista opiskelijakulttuuriperinnettä on haalareiden tarjoama tendenssi.
Akateemiset kunniamerkit Nauhoja pidetään akateemisissa juhlatilaisuuksissa, yleensä pöytäjuhlissa, jotka ovat juhlallisempia kuin tavalliset sitsit. Esimerkkejä tällaisista juhlallisuuksista ovat järjestöjen vuosijuhlat. Nauhaperinteen sanotaan periytyvän miekanhihnasta. Perinne on kulkeutunut Suomeen Virosta 1900-luvun alkupuolella, mutta nauhat ovat käytössä myös Ruotsissa (ruots. frackband, kårband, nationsband) sekä Keski-Eurooppalaisissa opiskelijajärjestöissä (saks. Band, engl. ribbon).
23
Nauhojen järjestys ja kantotapa on periaatteessa jokaisen järjestön itse päätettävissä, mutta Turussa noudatetaan usein seuraavanlaisia sääntöjä: Miehet kantavat nauhoja oikealta olkapäältä vasemmalle alas ja naiset vasemmalta olkapäältä oikealle alas. Koska nauhan osumista paljaaseen ihoon pidetään nauhan myöntäneen tahon arvoa halventavana, naisten on usein käytännöllisintä kantaa nauhaa iltapuvun kanssa ruusukkeena vasemmassa rintapielessä.
Muutama ystävällinen vinkki
vanhemmalta opiskelijalta
• • • • • • • • • •
Alkoholin juominen on useimmiten hauskaa, mutta kannattaa pitää järki kädessä ja kohtuus kaikessa. Drick varannan vatten! Mene fuksiviikolla mukaan kaikkeen. Jos kuolisit sen jälkeen, olisit elänyt hyvän elämän. Käy syömässä eri paikoissa ja myös Åbo Akademin ruokaloissa. Kårenin uuniperunat, nam! Macciksen jonossa kannattaa muistaa, että olisit syönyt jo kahteen kertaan Tottiksella. Yksi hyvä luento on enemmän kuin 100 sivua pelkkiin silmiin luettua. Heittäydy ja anna kaikkesi joukkueen puolesta rastikierroksilla. Jatkoille kannattaa aina lähteä! Parhaat bailut ja syvällisimmät keskustelut tapahtuvat silloin. Yliopistoliikunnan palveluita kannattaa oikeasti hyödyntää alusta asti! Ne ovat erinomaisia ja edullisia. Elät elämäsi parasta aikaa. Nauti siitä! Katkon fuksi, ole varovainen ja juo vettä syksyn viini-illassa. Mutta osallistu siihen, se on paras.
• Opiskelijaravintoloissa kannattaa kokeilla välillä
myös maukkaita kasvisruokia. Säästät ympäristöä, toimit eettisemmin ja saat ravintoarvoiltaan tasan yhtä hyvää ruokaa - what's not to like?
• Rakasta ainejärjestöäsi niin kuin itseäsi. • Pese pyykkiä ja varaa ruokaa jääkaappiin ennen fuksiviikkoa. Sillä selviät viikosta.
• Stressaamalla saavuttaa vain huonoja arvosanoja ja väliinjääneitä elämyksiä.
• Lukupiiri on oikeasti aika hauska ja toimiva opiskelumuoto.
• Vuosijuhlilla kannattaa käydä ja silliaamiaiselle PITÄÄ herätä.
• Et ole koskaan tutustunut liian moneen uuteen ihmiseen.
• Lähde mukaan kaikkeen. • Kohtuus kaikessa, juhlimisessa ja opiskelemisessa. • Lähde Indexin hallitukseen mukaan heti fuksivuonna. Saat tavata uskomattomia tyyppejä eri aloilta.
24
25
26.8. Aarteenmetsästys Pidätkö aarteista? Entäpä metsästyksestä? Jos vastasit myöntävästi tai kielteisesti jompaankumpaan kysymyksistä on sinun yksinkertaisesti pakko olla paikalla. Jo legendaksi muodostuneen tapahtuman ohessa tutustut kauniiseen Turkuun, ja vaikka metsästystä ei voittaisikaan jää jokaiselle osallistujalle käteen ne todelliset aarteet: uudet ihanat opiskelukaverit.
2.9. Kastajaiset Päästäksesi yhteiskunta- ja kasvatustietelijöiden klaaniin, tarvitset Indexin kasteen ja hyväksynnän. Kastajaisissa pääset suorittamaan paikan päällä jaetuissa ryhmissä jokaisen Indexin jäsenjärjestön jännittäviä rasteja. Tästä et voi luistaa.
1.9. Sivuainemessut Educariumilla järjestettävillä sivuainemessuilla esitellään kattavasti eri oppiaineita. Seuraa tiedotusta!
14.9. Academic Munchies Ravintolapäivä, kampusalueella, huikeaa, kyllä! Se on Academic Munchies! Indexin jäsenjärjestöt käärivät hihansa ja loihtivat mitä maittavimmat eväät ja apeet tarjottavaksi kaiken indexkansan riemuksi! Tarjontaa on laidasta laitaan, joten kannattaa suunnistaa maistelemaan herkkuja monen järjestön tiloista. Taskurahalla saat ravittua kehon ja mielen, sekä opit tuntemaan missä järjestöt pitävät majaansa. Osallistujia lellitään myös AcMu haalarimerkin muodossa! Varaa siis käteistä mukaan ja herkuttele maukkailla tuotoksilla!
9.9. Fuksisitsit Yliopiston yksi perinteisimpiä ja pidetyimpiä tapahtumia ovat sitsit, akateemiset pöytäjuhlat. Fuksisitseillä pidetään huolta, että uudet opiskelijamme oppivat sitsikäytännöt perinteisten pöytäjuhlien muodossa. Täällä viimeistään pääset mukaan Indexin lämpimään tunnelmaan ja tutustut fukseihin ja tuutoreihin yli ainejärjestörajojen.
16.10. Vuosijuhlat Syksyn – ja koko vuoden – odotetuin kohokohta on vuosijuhlat. Tänä vuonna Index täyttää 62 vuotta, ja tätä merkkipäivää juhlitaan ruuan, tanssin, musiikin ja hyvän seuran merkeissä. Olethan valmiina, kun (myöhemmin infottava) ilmoittautuminen aukeaa. Näistä juhlista tullaan puhumaan. Seuraaviin vuosijuhliin asti.
Liity alasi ammattijärjestöön
27