Indeksi 4/2015

INDEKSI

4/2015

index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry:n j채senlehti

Mihin katosivat opiskelijoiden tilat? s. 6

Liity alasi ammattijärjestöön

2

KLASSINEN TOMAATTIKYSYMYS

Nina Lehti Hallituksen puheenjohtaja

M

ietin paljon kuluttamista ja kuluremmältä vihdoin löysin etsimäni Suomen metsiä ja tusvalintoja. Olin työharjoittelussa paperiteollisuutta hyödyntävät vihot: supertylsiä siEettisen kaupan puolesta ry:ssä, luen nisiä, hinta 0,95€. Punnitsin hetken saksalaisten ja sivuaineena taloussosiologiaa ja teen suomalaisten välillä: estetiikka vai kotimaisuus? kandiani kuluttajakasvatuksesta. Kulutuksessa on Tässä esimerkissä mikään vaihtoehdoista ei ollut lähes aina kyse arvoista. Esimerkiksi klassisessa toerityisen kallis, mutta usein eettisempi valinta on kalmaattikysymyksessä ulkomaalaisten ja suomalaisten liimpi. Valitettavasti moni joutuu joustamaan arvoistomaattien ostamisen talvella voi kummankin tehdä saan hinnan vuoksi. Myös järjestöt ostavat yleensä eri perusteilla. Hiilijalanjälki kotimaisissa halvinta mitä vain saavat, oli se sitten ruosaattaa olla suurempi kuin ulkomaisissa. kaa tai joitain muita tarvikkeita. Kun tehHinta on tuontitomaateissa halvempi. Ne dään ostoksia yhteisillä, vähäisillä rahoilla Jokaisen saattavat myös näyttää ja maistua paremyhteiseen tarkoitukseen, halutaan päästä pitäisi milta kuin kotimaiset. Toisaalta suomalaisia aina halvimmalla. Ympäristökysymyksiä tomaatteja ostamalla tuet kotimaista työtä, vältellään myös vaivalloisuuden varjolla: pyrkiä vaija esimerkiksi Espanjassa pelloilla työsostetaan kertakäyttöistä, koska eihän meilkuttamaan kentelee paljon laittomia siirtolaisia milä ole kunnollisia tiloja esimerkiksi tiskata. maailman tättömällä palkalla. Suomalaiset tomaatit Jokaisen pitäisi kuitenkin pyrkiä vaikutehtivät kypsemmiksi kasvihuoneessa ennen tamaan maailman tilanteeseen aina siinä tilanteeseen kuin ne pakataan kuljetusta varten, tuontipaikassa ja asemassa jossa on. Jos tulevaiaina siinä tomaatit poimitaan raakoina ja kypsytetään suudessa olen vaikka yrityksessä töissä ja paikassa ja kaasulla. Torjunta-ainejäämät ovat monelle minulla on mahdollisuus vaikuttaa yritykmyös kynnyskysymys, sillä monessa maassa sen käytäntöihin, uskallanko tehdä ne vaasemassa käytetään niitä enemmän kuin Suomessa. linnat, joita eettisempi ja ekologisempi yrijossa on.”

Toisaalta voimmeko tietää kummastakaan tystoiminta vaatii? Vai tyydynkö tekemään varmasti kaikkea? Kuluttajilta peitellään asiat niin kuin ne on aina ennenkin tehty? niin paljon.

Kuluttajat eivät kuitenkaan välitä, halpa hintahan on Joskus kulutusvalinnan pitäisi olla ns. no-brainer. tärkein.

Tarvitsin A5-kokoisia vihkoja, ja kävin Clas OhlsoTämäkin on kiisteltävissä oleva väite (ks. esim. nilla katselemassa kivannäköisiä, simppeleitä vihkoNaomi Klein: This Changes Everything), mutta ja. Hinnallakaan niitä ei ollut pilattu. Olin jo käveomasta mielestäni sillä on väliä, mihin yksittäisinä lemässä kassalle kun huomasin takakannessa tekstin henkilöinä ja kuluttajina käytämme rahamme. Esi”Made in China”. Käännös 180 astetta, tuote takaisin merkiksi aina kun tuemme rahoillamme multikanhyllyyn, toinen käännös ja ulos kaupasta. Suomalaisallisia jättiläisyrityksiä, äänestämme kukkarollamme sessa kirjakaupassa näin ensimmäisenä oikein hausepädemokraattisemman ja epäoikeudenmukaisemkannäköisiä vihkosia, jotka voisivat piristää Edu 3:n man maailman puolesta. • keinovalaistuksessa. Ne olivat tehty… Saksassa. Pe-

”

Mediatiedot

INDEKSI

Päätoimittaja Pyry Kantanen (etunimi.sukunimi@utu.fi) Kirjoittajat Nina Lehti, Karoliina Lehtola Mainosmyynnin vastuuhenkilö Joonas Laito (index-taloudenhoitaja@utu.fi) Taitto ja ulkoasu Pyry Kantanen Julkaisija Index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry Painopaikka Painosalama, Turku ISSN 2323-7252 ISSN-L 2323-7244 Painosmäärä 120 Kannen kuva ”Ei. Opiskelijakulttuuri on kielletty” - digitaalinen kollaasi

4

5

Mihin hävisivät opiskelijoiden tilat?

Teksti ja kuvat: Pyry Kantanen

Jonnet eivät muista Sotkua, Gillesiä, Kartanoa, Masaa, Osista tai Tevistä.

Viimeisen 5 vuoden aikana turkulaisten opiskelijajärjestöjen toimisto- ja juhlatilojen määrä on vähentynyt tuntuvasti. Miten ja miksi tähän tilanteeseen on päädytty? Mihin opiskelijatiloja ylipäänsä tarvitaan? Mitä ylioppilaskunta voisi tehdä järjestöjen eteen?

6

Vuoden 2015 syyskuussa Turku-salissa kuultiin neljän eri tiedekunnan opiskelijoita edustavien, puoluepoliittisesti sitoutumattomien edustajistoryhmien esittämä aloite, jonka otsikossa vaadittiin Uuden ylioppilastalon rakentamisesta Turkuun.

T

yliopiston ylioppilaskun(TYY) edustajisto kokoustaa syys- ja kevätlukukausien aikana kuukausittain, useimmiten Ylioppilastalo A:n 2. kerroksessa sijaitsevassa Turku-salissa. Edustajisto on ylioppilaskunnan parlamentti, jonka tehtäviin kuuluu ohjata ylioppilaskunnan toimintaa muun muassa päättämällä budjetista, toimintasuunnitelmasta ja tärkeimmistä henkilövalinnoista.

Edustajistoryhmät, TYYn järjestöt (jotka tunnettiin ”alayhdistyksinä” 20.5.2015 asti, kunnes edustajisto päätti muuttaa termiä) ja ylioppilaskunnan rivijäsenet voivat myös tehdä erilaisia aloitteita ylioppilaskunnalle.

Edustajiston tavallisesta vuosikierrosta poikkeavat aloitteet eivät ole harvinaisia, mutta ne voivat käsitellä melkeinpä mitä tahansa ja ne herättävät usein paljon keskustelua edustajistossa. Esimerkiksi vuonna 2013 ylioppilaskunnan rivijäsenen jättämässä aloitteessa toivottiin edustajiston ottavan kantaa joukkoliikenteen yövuorojen puolesta.

2015 syyskuussa Turku-salissa kuultiin neljän eri tiedekunnan opiskelijoita edustavien, puoluepoliittisesti sitoutumattomien edustajistoryhmien esittämä aloite, jonka otsikkona oli vaatimus Uuden ylioppilastalon rakentamisesta Turkuun. Raflaavan otsikon takaa löytyvä sisältö ei ollut aivan yhtä populistinen, vaan konkreettisina toimenpiteinä esitettiin työryhmän perustamista kartoittamaan opiskelijajärjestöjen tilatarpeita ja mahdollisen taloprojektin kannattavuutta.

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoista muodostuvan edustajistoryhmä Hybridiaanin Matti VähäHeikkilä kertaa aloitetta esitellessään 2010-luvulla tapahtuneita muutoksia, joiden seurauksena kampuksella toimivien opiskelijajärjestöjen toimintaedellytykset ovat muuttuneet entistä heikommiksi. ”En halua, että turkulainen opiskelijakulttuuri ilmenee tulevaisuudessa ainoastaan keskustan ravintoloissa haalaribileiden muodossa”, Vähä-Heikkilä perustelee edustajistolle ja muille kuulijoille omaehtoisten tilojen tärkeyttä opiskelijakulttuurin monimuotoisuuden kannalta.

Aloite sisältää radikaalin lopputuloksen siemenen, sillä edellisen kerran TYY on rakentanut itselleen uusia tiloja 1950-luvulla.

Tällöin ensisijaiseena tavoitteena oli tarjota asuntoja muilta paikkakunnilta tuleville ylioppilaille, mutta taloja rakennettaessa haluttiin huomioida myös liikunnalliset, hengelliset ja yhteisölliset tarpeet rakentaurun nan

malla muun muassa uimahalli, kappeli sekä osakunta- ja toimistotiloja.

Vuoden 2015 fuksit eivät voi muistaa Ylioppilastaloilla toiminutta osakuntaravintola S-Osista tai underground-henkistä rokkiluola Tevistä, sillä niiden toiminta on lakannut jo 2010-luvun alussa. He eivät myöskään tiedä Sotkua, Index-kartanoa tai Mannerheim-salia. Vuonna 2016 aloittavat saavat kuulla Uusiksesta, Kopista ja Toimistosta vain vanhempien opiskelijoiden muisteloissa.

Kulttuuri muuttuu ja vahvojen nostalgialasien läpi katsottu menneen belle epoquen muistelu on akateemisen uransa alkutaipaleella olevalle ylioppilaalle yhtä relevanttia kuin vuoden 1968 opiskelijamellakan muistelu. Sitä, mistä ei tiedä, ei osaa kaivata.

Miksi opiskelijatiloilla on merkitystä? Vai onko sittenkään?

A

makes Jack a dull boy. Pelkkää luentosalin, ruokalan ja kodin väliä ravaava opiskelija voi valmistua nopeasti veroja maksavaksi kansalaiseksi, mutta jää samalla paitsi siitä opiskelijaelämän sosiaalisesta puolesta, josta on vuosisatojen aikana kirjoitettu laskematon määrä erilaista kirjallisuutta ja ylioppilaslauluja. Kenties yleisin ylioppilaskuntien ja muiden opiskelijajärjestöjen vuosijuhlien juhlapuheissa mainittu teema on se, kun elämässään menestyneet alumnit jaksavat yhteiskunnassa vallitsevasta kilpailumentaliteetista huolimatta muistuttaa nuorempia kollegojaan opiskeluaikana luotujen henkilökohtaisten suhteiden merkityksestä.

Aikana ennen ylioppilaskuntia Suomen ylioppilaat liittyivät maantieteellisiä alueita edustaviin osakuntiin, joiden alkuperäisenä tarkoituksena oli lisäksi helpottaa yliopistoa pitämään ylioppilaat kurissa ja nuhteessa.

Helsinkiläiset osakunnat perustivat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) vuonna 1868 yhteistyöelimekseen ja tätä esimerkkiä seurattiin erittäin tarkasti myös Turussa.

Vuonna 1922 perustetussa TYYssä mentiin helsinkiläisten esimerkin matkimisessa niinkin pitkälle, että vuosina 1957-1969 kaikki turkulaiset ylioppilaat joutuivat liittymään ylioppilaskunnan sijasta johonkin neljästä osakunnasta ja ylioppilaskunta nähtiin näiden neljän osakunnan summana.

Nykyään ylioppilaskunnan tärkeimpänä tehtävänä pidetään yleisesti opiskelijoiden edunvalvontaa ja edustamista yliopiston suuntaan. Siinä missä edunvalvontaan keskittynyt asiantuntijaorganisaatio mahtuu ll work and no play

7

työskentelemään melkeinpä tilassa kuin tilassa, niin osakuntatoiminnan yhteisöllisyyden luomiseen ja juhlimiseen tähtäävän toiminnan kannalta tilakysymys on aivan eri tavalla olennainen.

Kuninkaallisen Turun Akatemian esikuvana toimineen Uppsalan yliopiston ympäristössä olevia lukuisia, arvokkuutta huokuvia osakuntataloja katsellessa tilakysymyksen vuosisadat läpäisevä tärkeys tulee selväksi. Myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Mannerheimintien varteen rakennuttama 7-kerroksinen Uusi ylioppilastalo rakennettiin alun perin osakuntien käyttöön. Turkulaisille osakunnille riitti pitkään Ylioppilastalokompleksin kolmen asuinkäytössä olevan osan pohjakerrosten tilat.

S

oli huutava ja tilanteen korjaamiseksi vaadittiin julkisen sektorin rahoitusta. Vuonna 1949 perustettu valtiollinen asuntorakennustuotannon valtuuskunta, eli Arava tai myöhemmin ARA, näytteli olennaista osaa myös Turun yliopiston ylioppilaskunnan Ylioppilastalohankkeessa 1950-luvulla. Yhteensä 432 miljoonaa markkaa eli noin 14,5 miljoonaa nykyeuroa maksaneet Ylioppilastalot A, B ja C saivat rakennuskustannustensa rahoituksen yli 40% arvalainoista ja muista julkisista lähteistä. Ensisijaisesti asuinkäyttöön rakennetuista taloista poiketen ylioppilastalojen siipirakennuksen eli liikuntatilat ja uimahallin sisältäneen osan kustannuksiin saatiin tukea kaupungilta sekä veikkausvoittovaroista.

Aravalainojen saamisen ehtona asuntotuotannolla tuli olla sosiaalinen tarkoitus ja esimerkiksi rakennettujen talojen käyttöä, luovutusta, vuokraamista ja vuokratasoa rajoitettiin ja säänneltiin. Aravarahoitusta ei myöskään myönnetä muuhun kuin asumiseen liittyviin rakennus- ja peruskorjauskustannuksiin. Tällaisina asumiseen liittyvinä kohteina voidaan itse asuntojen lisäksi pitää esimerkiksi pesutupia ja pyöräkellareita, mutta opiskelijajärjestöjen käytössä olevia tiloja ei.

Vuotta 2010 lähestyttäessä 1950-luvulla valmistuneiden Ylioppilastalojen peruskorjaus nykystandardien mukaiseksi alkoi käydä ajankohtaiseksi. Yli 20 miljoonaa euroa maksavan, vaiheittain tehtävän remontin rahoituksesta merkittävä osa oli tarkoitus saada ARAlta ja päänvaivaa aiheuttivatkin nimenomaan edellä mainittujen rajoitusten takia turkulaisen opiskelijakulttuurin perinteisimmät osat: osakuntatilat. otien jälkeinen asuntopula

“TVO:n perinteikkään underground-kulttuurin ja rock-musiikin kehdon, Teviksen, kohtaloksi koitui Ylioppilastalo C:n toimitilojen matala huonekorkeus sekä nykystandardit täyttävän äänieristyksen kalleus.”

“[TVO:n] häätöön liittyy monia perättömien väitteiden perusteella tehtyjä päätöksiä. TYS:n toimitusjohtaja käytti perinteistä turkulaispoliittista neuvottelutapaa: asian käsittely oli liian aikaista kunnes se oli liian myöhäistä.

TYS:n kiinteistöjohtaja perusteli häätöpäätöstä sillä, että TVO:n tilan peruskorjaaminen maksaisi 1 000 000 euroa. Myöhemmin lehtihaastattelussa (Aamuset 8.11.2008) hän kuitenkin lipsautti, että kyseessä on pelkkä “heitto”, eikä vaihtoehtoisia suunnitelmia ole edes aiottu laatia. TYY:n edustajistolle kiinteistöjohtaja perusteli häätöä sillä, että osakuntatila ei täytä asunnoilta vaadittavia ikkunapinta-alamääräyksiä. TYS kieltäytyi vuokraamasta Yo-talo C:n osakuntahuoneistoa ylioppilaskunnalle minkäänlaiseen käyttöön.”

- Kimmo Makkonen, TVO:n kuraattori 2005-2008

8

Rakennusmääräysten tiukentuminen, TYSin haluttomuus ja kyvyttömyys rahoittaa opiskelijatilojen remonttia sekä äärimmäisen tiukka rakennusmääräyksien tulkinta teki osakuntatoiminnan jatkamisen mahdottomaksi niiden perinteisellä paikalla, Ylioppilastaloissa.

Turun varsinais-suomalaisen osakunnan eli lassa. Vuonna 2011 TYYn edustajisto linjaTVO:n pyörittämän Teviksen ja Savo-karja- si kokouksessaan, että ylioppilaskunta voisi laisen osakunnan (SKO) sekä satakuntalais- käyttää enintään 150 000 euroa perinteikhämäläisen osakunnan (SHO) eli S-osakun- kään S-Osiksen remonttikustannuksiin säitien pyörittämän S-Osiksen merkityksestä lyttääkseen osakuntatoiminnan edellytykset turkulaiselle kaupunki- ja opiskelijakulttuu- kampuksen keskeisimmällä paikalla. rille voisi kirjoittaa sivutolkulla. On valitetYlioppilaskyläsäätiön selvityksen mutavaa, että näin merkittävät kulttuurin tyys- kaan tilojen äänieristäminen keikkatoiminsijat joutuivat lopettamaan toimintansa taan soveltuvaksi olisi kuitenkin maksanut asuinkäytössä olevien rakennusten raken- jopa 1,5 miljoonaa euroa, mikä olisi silnusmääräysten tiukentumisen sekä remon- loisen SKO:n 2. kuraattorin Petri Terästoimiseen tarvittavan rahoituksen saamisen puron mukaan vaatinut tilan käyttöasteen mahdottomuuden vuoksi. tuntuvaa voimakasta nostamista ja toiminSekä S-Osiksella että Teviksellä järjestet- nan ammattimaistumista. Pohjimmiltaan tiin ahkerasti erilaisia keikkoja, joista saa- epäkaupalliselta ja omaehtoisen tekemisen duilla lipputuloilla ja oluen anniskelusta pohjalta ponnistavan osakunnan toiminnan saaduilla tuloilla pystyttiin kattamaan tilois- kannalta tilanne oli mahdoton ja vuosikymta maksetut vuokrat. Tilojen säilyttäminen meniä jatkunut kulttuuritoiminta oli lopeilman näitä tulonlähteitä todettiin taloudel- tettava. lisesti mahdottomaksi.

TVO:n perinteikkään underground-kulttuurin ja rock-musiikin kehdon, Teviksen, kohtaloksi koitui Ylioppilastalo C:n toimitilojen matala huonekorkeus sekä nykystandardit täyttävän äänieristyksen kalleus. Rakennusmääräykset olivat ehtineet tiukentua S-Osis 50 vuodessa huomattavasti ja keikkojen jär1960-2012 jestäminen muutoin asuinkäytössä olevassa rakennuksessa ei ollut enää yhtä helppoa.

Määräysten tarkoituksena on tietenkin taata asumismukavuus ja minimoida esimerkiksi meluhaitat.

Vaikka katutasolla ollut kerros oli alun perinkin tarkoitettu toimimaan kerhohuoneistona, oli tila jo alkuperäisessä asussaan lioppilaskunnan alkuhämäristä melko matala ja äänieristys olisi madaltanut 1970-luvulle asti osakunnat olivat tilaa entisestään. Tiettävästi eräässä vaiheesviihteellisen opiskelijatoiminnan, sa selvitettiin mahdollisuutta madaltaa tilan kuten tanssiaisten, lauluiltojen ja maakunlattiaa vastaavalla katon madaltuvista kom- tamatkojen järjestämisen ytimessä. Ainepensoivalla määrällä, mutta tämä todet- järjestöt, myös vuonna 1953 perustettu tiin aivan liian kalliiksi ratkaisuksi. Viran- yhteiskuntatieteilijöiden Indeksi ry., olivat omaiset totesivat perinteikkään osakuntiin verrattuna nuoria ja niiden toirock-klubitoiminnan jatkamisen minta keskittyi sisällöltään kuivempaan mahdottomaksi ja näin tilojen opiskelijapolitiikkaan tai varsinaiseen alkuperäisellä, arkkitehdin suunpolitiikkaan, mikä manifestoitui yleensä nittelemalla käytvahvana vasemmistolaisena tötarkoituksella julistuksena ja jopa maailpyyhittiin lattiaa. manpolitiikkaa käsittelevien Tevis Ylioppilastalo C:n kannanottojen muodossa.

1956-2010 kellaritilasta tehtiin Ainejärjestöjen tilantarve remontin yhteyoli niiden toiminnan luondessä kenties Suomen komein, teesta johtuen vähäisempää ja usein usetakalla varusteltu pyöräkellari ja ammalle järjestölle, kuten Indeksille ja yhpyykkitupa. teiskuntatieteilijöiden oppiainekohtaisille S-Osiksen kohtalo ei ollut klubeille, riitti yhdessä pienempikin toimisalusta alkaen yhtä selvä, sillä to. Ylioppilaskunnan kannalta järjestöjen tikeikkatoiminnan jatkamisen edellytykset laongelmien ratkaisujen sijaan pystyttiinkin Ylioppilastalo B:n korkeassa salissa olivat keskittymään yliopistoihin tulevien suurten paremmat kuin C-talon matalassa kerhoti- ikäluokkien asuntopulan ratkaisuun. Tu-

Y

9

run ylioppilaskyläsäätiö (TYS) perustettiin vuonna 1966 ja Turun Ylioppilaskylän rakentaminen aloitettiin vuonna 1968. Säätiön peruspääomaksi luovutettiin Ylioppilastalot sekä ylioppilaskunnan irtainta omaisuutta.

Ylioppilaskylän rakennuttamisen aloittaminen oli ylioppilaskunnalta kunnianhimoinen ponnistus. Omia pääomia rakentamiseen ei juuri ollut ja varoja jouduttiin lainaamaan valtiolta ja kaupungilta, mikä jälleen vaikutti Ylioppilaskylän asuntorakentamisen reunaehtoihin. Alun perin ylioppilaskylään oli tarkoitus rakentaa asuntojen lisäksi harrastetiloja asukkaille ja toimitiloja järjestöille, mutta lopulta näistä suunnitelmista jouduttiin karsimaan aravalainojen asuntotuotannolle asettamien tiukkojen ehtojen vuoksi. Lopputuloksena päädyttiin rakentamaan asumisen kannalta tarkoituksenmukaisia asuntoja mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla.

1980-luvulla osakuntien lisäksi myös ainejärjestöt alkoivat järjestää jäsenistölleen suunnattuja juhlia. Oikeustieteen ylioppilaiden Lex ry oli toki järjestänyt Kirkkotien tiloissaan juhlia jo aiemminkin, mutta muut seurasivat perässä. Ongelmana oli ainoastaan puute sopivista tiloista.

Luultavasti ainoa esimerkki TYYn yrityksestä ratkaista järjestöjen tilaongelmia konkreettisella tavalla liittyikin juuri tähän ainejärjestötoiminnan nousukauteen. Vuonna 1988 ylioppilaskunta vuokrasi vielä kirjoitushetkellä Kirkkotiellä toimivan Ekotorin yläkerran ainejärjestöjen juhlakäyttöön.

Tämä Ainejärjestökeskuksena (AJK) tunnettu tila toimi vuoteen 1991 asti, kunnes sen raskas hallintorakenne ja korkeat ylläpitokustannukset saivat siellä toimineet järjestöt luopumaan tiloista.

Mielenkiintoisena kuriositeettina: samalla kun Uusi-S puretaan, häviää myös pala vielä vanhempaa opiskelijatilojen historiaa entisen AJK:n muodossa.

U

ainejärjestöjen kannalta merkittävämpi tiloihin liittyvä ambitio onkin ollut opiskelijoiden oman toimiston tai edes kahvihuoneen saaminen. Vaikka se ei rakennusmääräysten tarkan tulkinnan mukaista olisikaan, nimenomaan ainejärjestön toimisto on usein juuri se paikka, johon opiskelijat kokoontuvat joukolla lujittamaan yhteisöllisyyttään.

Opiskelijakulttuurin näkeminen pelkkänä juhlimisena ja parinvalintamarkkinoina on asioiden yksinkertaistamista. Ylioppilastalo A:n ullakkotiloissa vuodesta 1994 sijainnut kansatieteen, folkloristiikan, uskontotieteen seimpien

“Käsikirjoitus oli ennakolta tuttu. Tilaa käyttäneelle järjestölle ilmoitettiin, että tila on liian vaarallinen kokoontumiskäyttöön. Tiloista poistumiselle annettu aikataulu oli kireä.”

“Sotkulla tehtiin paljon muutakin, kuin ryypättiin. Peli-illat, tanssikurssit, grillailut ja LANit ovat ehkä parhaimpia muistoja mitä opinnoistani on jäänyt tähän asti mieleen ja mikä tärkeintä: Sielä yhdessäolo ei ollut kiinni rahasta, ulkonäöstä tai kellon ajasta! Mihin me nyt menemme, kun ei baarit kiinnosta!?”

- Nimimerkki “Yksin kotona yksin” TS:n kommenttiplastalla 10

ja arkeologian opiskelijoiden juhla- ja varas- kutsua hieman huikentelevasti Kartanoksi. jainneen, entisessä sotilaskodissa sijainneen totila Koppi on ollut olennainen osa kolmen Hueman Indexin jälkeen Opex ja Katko sai- opiskelijatalo Sotkun tapauksessa. Sotkua ainejärjestön toimintakulttuuria. vat Educariumin toimistonsa menetettyään pyöritti Turun yliopiston ja Åbo Akademin Tilojen remontin jälkeisen käytöstä pois- käyttöönsä saman puurakennuksen keski- tietotekniikan opiskelijoista koostunut yhtumisen syynä on virallisesti se, että TYSin osassa olevan suuren yhtenäisen tilan, jota teistyöjärjestö Vector ry ja tilassa järjestettiin mukaan tilat eivät ole tarpeeksi paloturval- kutsuttiin Mannerheim-saliksi. lukuisia unohtumattomia sitsejä ja muita liset kokoontumiskäyttöön. Suomen peJärjestöjen ahkerassa ja monipuojuhlia. Valitettavasti tilojen kohtalon lastuslain mukaan kiinteistön omistaja on lisessa käytössä ollut puurakennus määräävä käsikirjoitus oli hyvin sayksiselitteisesti vastuussa kiinteistöjensä siirrettiin kaikessa hiljaisuudessa pois mankaltainen kuin Indexillä ja Opeturvallisuudesta, joten ratkaisun ymmärtää tiedekuntien tilabudjeteista yliopiston xilla. Tilaa käyttäneelle järjestölle iljärjellä, mutta lopputulos on järjestöjen kan- keskushallinnon alaisuuteen. Indexin, moitettiin, että tila on liian vaarallinen nalta ikävä.

Katkon ja Opexin kankokoontumiskäyttöön ja Kansatieteen ja folkloristiikan ainejär- nalta ikävää olikin se, tiloista poistumiselle anMannerheim-sali nettiin kireä aikataulu. jestö NEFA-Turun puheenjohtaja Emilia että järjestöille läheisten Laitinen on huolissaan siitä, missä kulttuu- tiedekuntien hallinnoiSotkun tiloihin oli jo 2009-2013 rintutkimuksen opiskelijat tutustuvat tule- misoikeuden päätyttyä kertaalleen tehty aiemvaisuudessa toisiinsa. niillä ei ollut enää ollut massa tarkastuksessa – Kun oppiaineemme majailivat vielä opiskelijoita lähellä olevaa puolestaannettujen huomautusten perusteella Fennicumilla, opiskelijoilla oli käytössään puhujaa. Vuonna 2013 alkanut Turun turvallisuutta parantanut sähköreoma opiskelijahuone, jossa oli helppo tu- yliopiston Luonnontieteiden talo 2:n montti sekä lisätty paikalla olevan tustua kanssaopiskelijoihin kahvittelun ja remontti aiheutti yliopistolle tarpeen sammutuskaluston määrää. Vuonna hengailun lomassa. Samanlaista rentoa varastoida erinäistä museoviraston 2013 toiminta kuitenkin lakkasi äkisti, opiskelijahuonetta on yritetty saada myös suojelemaa tavaraa remontin ajaksi. Tilat kun tilat todettiin palotarkastuksessa turSirkkalaan, mutta homma ei ole ottanut juu- varsinaisesti omistava Suomen yliopistokiin- vattomiksi ja yliopisto irtisanoi vuokrasorikaan tuulta alleen, Laitinen kertoo. teistöt Oy (SYK Oy) ehdotti opiskelijakäy- pimuksensa. Opiskelijoiden oli poistuttava.

Humanistinen tiedekunta on oman ti- tössä olevaa puurakennusta tähän tarkoiHieman yllättäen heti opiskelijoiden lamyllerryksensä aikana jatkuvasti vähen- tukseen, mikä sopi yliopistolle. häätämisen jälkeen Sotku kelpasi juuri totänyt opiskelijoiden käytössä olevia Kuin nopealla aikataululla tehtyä detusta turvattomuudestaan huolimatta kahvitiloja ja huoneita ja pienillä aipoistumiskehoitusta perustellen ti- Yliopiston uusimman uudisrakennuksen, nejärjestöillä ei ole välttämättä varaa loissa teetettiin sisäilmakoiran avulla Teutorin, rakennusmiesten työmaatoimisvuokrata toimistotiloja yksin tai edes jonkinlainen sisäilmatutkimus, jonka toksi ja taukotilaksi. Vuonna 2014 Teutorin yhdessä Ylioppilastaloilta, sillä vuokmukaan joissakin osissa rakennusta oli valmistuttua Sotku purettiin ja sen tilalla on rat nousevat remontin sisäilmaongelmia. Opis- tällä hetkellä parkkipaikkoja. jälkeen tuntuvasti. kelijoiden käytössä olleisKoppi Yhteiset toimistotilat sa tiloissa sisäilmaongel1994-2015 saattavat luoda poikkitiemia ei kuitenkaan ollut teellistä yhteistyötä myös havainnoitu viiden käyttavoilla, jotka eivät selittyisi pelkästään tövuoden aikana. Viimeisenä oljenkoroppiaineiden keskinäistä yhteistyötä tenaan Index, Opex ja Katko esittivät Sotku tuijottamalla.

SYK Oy:lle vaihtoehtoisena ratkaisuna – Todennäköisesti yhteistyö Varen sitä, että opiskelijajärjestöt vuokraisi2005-2013 eli arkeologian opiskelijoiden kanssa vat remontin ajaksi varastoitaville kavähenee, todennäköisesti jopa loppuu tyys- lusteille oikeata varastotilaa Turusta, mutta tin, Laitinen harmittelee. tarjouksesta kieltäydyttiin.

Arkeologian oppiaine ei sijaitse Sirkkalan SYK Oy:n kampusmanageri esitti saalueella, jossa humanisteilla on ainakin tois- malla tiukoin sanamuodoin, että tilojen taiseksi oma toimisto- ja juhlakäytössä oleva alkuperäisen, kaavan mukaisen käyttötarkeltainen puurakennuksensa, Keltsi. koituksen unohduttua tiloja ei saisi missään aikka aikeet ovat epäilemättä olleet tapauksessa muutenkaan käyttää ainakaan alun perin hyviä, niin TYYn harndexin kannalta merkityksellisin esikokoontumiskäytössä. Tilojen suurimman joittaman yritystoiminnan tarkoitus merkki toimistoelämän autuuden ajan- sallitun käyttäjämäärän selvittäminen ja näyttäytyy historiallisesta perspektiivistä jaksosta kesti vuodesta 2008 vuoteen käyttötarkoituksen mahdollinen muuttami- lähinnä megalomaanisina, epäonnistuneina 2013, jolloin Indexin toimisto sijaitsi Pub- nen kokoontumiskäyttöön soveltuvaksi taas projekteina, jotka eivät pitkällä aikavälillä licumia vastapäätä olevan vanhan puura- tarkoittaisi sitä, että talon remontoimiseksi ole riviopiskelijaa tai järjestöjä juuri hyökennuksen päädyssä, kasarmialueen entisen pitäisi hakea uutta rakennuslupaa ja remon- dyttäneet. Jopa asuntopulaa lievittämään talonmiehen entisissä tiloissa. Alun perin tissa pitäisi noudattaa tällä hetkellä vallitse- rakennetulla Ylioppilaskylällä oli kaupallitilaa kutsuttiin yksinkertaisesti Indexin toi- via rakennusmääräyksiä. nen puolensa, sillä Ylioppilaskylän läntinen mistoksi, mutta luultavasti talon vanhahTäsmälleen samaa argumentointia käy- puoli toimi kesäkausina Kesähotelli Ikituuritavan ulkoasun vuoksi tilaa alettiin pian tettiin Sirkkalan kasarmialueella pitkään si- na. Opiskelijat joutuivat muuttamaan kesäi-

V

I

11

“Turussa ylioppilaskuntapolitiikka ei ole yhtä keskittynyt toimistotilojen ympärillä pyörivään tilarulettiin kuin Helsingissä. Helsingin yliopiston ainejärjestölista HYAL esitti vuonna 2008 ylioppilaskunnan tiloissa olevien osakuntatilojen tasaisempaa jakamista kaikkien ylioppilaskunnan järjestöjen kesken, mikä herätti luonnollisesti voimakkaita tunteita uutta tilapolitiikkaa vastaan.”

“Järjestön omat toimistotilat tuovat tuovat toimintaan jatkuvuutta ja riippumattomuutta, jolloin järjestön oma toimintakulttuuri saa rauhassa kehittyä ja ulkopuolisissa tiloissa järjestetyt tapahtumatkin ovat laadukkaampia. Mikäli järjestöjen toimintakulttuuri on heikko ja tukeutuu pelkästään ulkopuolisiin, opiskelijakulttuurin omaleimaisuus on vaarassa hävitä.”

12

2000-luvulla ylioppilaskunnan omistama yritys omistaa lukuisia kiinteistöjä ympäri Turkua, mutta investoinneille määritellyissä tavoiteltavissa voittoprosenteissa ei ole sijaa opiskelijatiloille.

sin pois hotellitoiminnan jaloista.

Niin hassulta kuin se kuulostaakin, Ylioppilaskylän tarjoama lomatunnelma ja ravintolapalvelut olivat suosittuja etenkin ruotsalaisten turistien keskuudessa ja toiminta oli ilmeisen kannattavaa. TYYn hallinnoima TYS pyrki laajentamaan turistitoiminnan ympärivuotiseksi Congress Center Turku – nimisen hankkeen avulla, jonka lopputulos tunnetaan nykyisin Caribiana.

Suhdanneherkän alan suuret riskit valitettavasti realisoituivat vuonna 1980, jolloin Turun kaupunki joutui ottamaan TYSin kylpyläprojektin massiiviset velat vastatakseen. Samalla Turun kaupunki otti TYSin päätösvallan enemmistön pois ylioppilaskunnalta. Ironiassa säästelemättä TYS pystytti vuonna 2011 TYYn toimistoa kohti osoittavan 11-kerroksisen, Ikituuri-nimisen keskisormen Helsingintien varteen.

1970-luvun loppupuoli oli ylipäänsä huonoa aikaa Ylioppilaskunnan liiketoiminnan suhteen. TYY perusti vuonna 1975 Iskeri Oy:n, jonka tarkoituksena oli tukea ylioppilaskunnan toimintaa taloudellisesti mm. ravintolatoiminnasta saatavilla tuloilla.

Nykyisen Assarin ullakon tiloissa toiminut, kaikkia yli 18-vuotiaita kaupunkilaisia palvelemaan pyrkinyt diskoteekkitoiminta meni vuonna 1980 konkurssiin ja jätti ylioppilaskunnan maksettavaksi velat, joiden maksamiseksi jäseniltä jouduttiin keräämään ylimääräisiä jäsenmaksuja.

Liiketoimintojen epäonnistuminen aiheutti ylioppilaskunnassa mittavan kulukuurin ja henkisen krapulan eksistentiaalisen kriisin muodossa. 1980-luvulla epäpolitisoituminen korvasi 1970-luvun politisoitumisen, ainejärjestöjen rooli kasvoi ja ylioppilaskunnan tärkeimpänä tehtävänä alettiin pitää edunvalvontajärjestönä toimimista. Mittavat opiskelijatiloihin liittyvät projektit soveltuivat huonosti tähän muottiin.

Nykyään ylioppilaskunnan yritystoiminta keskittyy ravintolatoiminnan pyörittämiseen sekä voittoa tavoittelevan kiinteistöliiketoiminnan pyörittämiseen. 2000-luvulla ylioppilaskunnan omistama yritys omistaa lukuisia kiinteistöjä ympäri Turkua, mutta investoinneille määritellyissä tavoiteltavissa voittoprosenteissa ei ole sijaa opiskelijatiloille. Voittoja kerätään pahan päivän varalle, joilla ylioppilaskunnan edunvalvontatyö turvattaisiin automaatiojäsenyyden poistumisen jälkeenkin.

E

tavalla ylioppilaskunnan omien tilojen vähäisyyden voisi ottaa vastaan myös siunauksena. Onko räällä

opiskelijakulttuurilla tulevaisuutta, mikäli se pystyy toimimaan ainoastaan tiloissa, joita ei ole varaa ylläpitää ja jotka ovat mahdollisesti jopa terveydelle haitallisia?

Tilojen omistamiseen liittyy myös tilapoliittisen vallankäytön ulottuvuus. Eräs entinen TYYn hallituslainen oli kiitollinen siitä, että Turussa ylioppilaskuntapolitiikka ei ole yhtä keskittynyt toimistotilojen ympärillä pyörivään tilarulettiin kuin Helsingissä.

HYYn suurin sitoutumaton edustajistoryhmä, Helsingin yliopiston ainejärjestölista HYAL, esitti vuonna 2008 ylioppilaskunnan tiloissa olevien osakuntatilojen tasaisempaa jakamista kaikkien ylioppilaskunnan järjestöjen kesken, mikä on tästä lähtien saanut aikaan pahaa verta järjestöjen ja osakuntien välille. Ylioppilaskunnan vaaleista tuli raaka suuruus- ja kauneuskilpailu, jossa järjestöjen pitkillä perinteillä ei ole painoarvoa ja jossa suuret ainejärjestöt jyräsivät.

Ainejärjestöjen toimistotilojen käytön jakautumista voidaan jossain tapauksessa pitää myös hieman elitistisenä. Mikäli ainejärjestö rahoittaa tilavuokriaan esimerkiksi jäsenmaksuja keräämällä, mutta tilojen hyödyt kohdentuvat lähinnä pienen, hallituksessa tai muussa virassa toimivan piirin hyväksi, tilaa voidaan pitää rivijäsenen kannalta tarpeettomana rahanmenona. Jäsenistölle selkeimmin näkyvät hyödyt tulevat yleensä sellaisista tapahtumista, joita ei pienissä toimistotiloissa voi järjestää.

Miksi ylipäänsä hankkia omia tiloja kampukselta, jos opiskelijat voivat yhtä hyvin harrastaa viinanhuuruista kulttuuriaan myös kaupallisissa anniskeluravintoloissa?

Perinteisten akateemisten pöytäjuhlien, sitsien, vuosijuhlien ja karonkkojen, järjestäminen onnistuu varmasti myös ravintoloissa. Ravintolan valvotuissa tiloissa tapahtuva anniskelu luultavasti pysyy myös helpommin hallinnassa niin, ettei kenenkään ilta pääty vatsahuuhteluun yliopistollisessa keskussairaalassa.

markkinoitavan standardituotteen olomuoto ja värimaailma saattaa vaihdella tiedekunnittain, mutta sisältö on yhtä ja samaa mössöä. Kyseessä on ilmiö, jota edustajistoryhmä Hybridiaanin Vähä-Heikkilä harmitteli syyskuun edustajiston kokouksessa.

Mikäli opiskelijakulttuurin ainoa erottava tekijä valtakulttuurista ovat eri väriset haalarit ja arkisin ryyppääminen, voimme haudata koko opiskelijakulttuurin käsitteen.

Vuonna 2016 aloittava edustajisto pääsee luultavasti kuulemaan Uuden ylioppilastalon tarpeellisuutta selvittävän työryhmän työn tuloksia. Päätös ylioppilastalon rakentamisesta tai rakennuttamatta jättämisestä on loppujen lopuksi poliittinen, vaikka enemmistö edustajistosta onkin muodollisesti epäpoliittisten ainejärjestölistojen hallinnassa. Kysymyksessä on arvovalinta: haluammeko, että turkulaisella opiskelijatoiminnalla on edellytyksiä toimia jatkossakin itse määräämiemme reunaehtojen puitteissa vai haluammeko ulkoistaa oman kulttuurimme pelkästään kaupallisten toimijoiden myyntikelpoiseksi tuotteeksi? •

A

•

kuitenkin kaksi puolta.

Järjestön omat toimistotilat tuovat toimintaan jatkuvuutta ja riippumattomuutta, jolloin järjestön oma toimintakulttuuri saa rauhassa kehittyä ja ne ulkopuolisissa tiloissa järjestetyt tapahtumatkin ovat laadukkaampia. Mikäli järjestöjen toimintakulttuuri on heikko ja toiminnan toteutuminen on pelkästään kaupallisten toimijoiden armoilla, opiskelijakulttuurin omaleimaisuus on vaarassa. Kauhuskenaariossa opiskelijat muuttuvat oman kulttuurinsa luojista passiivisiksi kuluttajiksi, jolle sioilla on

13

Lähteet: • • • •

• •

• •

Ketonen, Kimmo: Ylioppilaat omalla asialla - Turun yliopiston ylioppilaskunta 1945-1997 (2001) Sotkun sitseille tulossa stoppi (Turun Sanomat 19.5.2013, haettu verkkoversiosta 20.10.2015) Tietoa HYYn tilajaosta vuosille 2009-2010 (Osakuntatilojen puolesta -verkkosivusto, haettu 22.10.2015) Lempinen, Petri: Opiskelijalle rakentamassa.

Turun ylioppilaskylä haaveesta asuinalueeksi 1959-1980 (Turun yliopiston tiedote 4.1.2001, julkinen seloste väitösaiheesta, haettu verkosta 20.10.2015) Simpanen, Eetu: Voitto TYYn kirjastolle – tappio taloudelle?! (Blogikirjoitus, julkaistu 28.2.2011 tuky.fi-sivustolta, haettu 20.10.2015) Vesander, Lari: TVO etsii uutta majapaikkaa (Julkaistu 17.10.2008 Turun ylioppilaslehden numerossa 13/2008, haettu verkkoversiosta 23.10.2015) Matilainen, Anna-Elina: Yo-talojen remontti uhkaa S-Osista (Julkaistu 28.9.2011 Turun ylippilaslehden nettisivuilla, haettu 20.10.2015) TVO-TYY-TYS-tila-asiakokousmuistio 16.10.2008 (Julkaistu 16.10.2008 TVO:n keskustelupalstalla, haettu 22.10.2015) Makkonen, Kimmo: Osakuntatila 1956-2010 (TVO:n verkkosivusto, haettu 20.10.2015)

Lisäksi haastateltu asianosaisten järjestöjen edustajia sekä käytetty lähteenä omia kokemuksia ja tila-asioista käytyjä neuvotteluja Indexin puheenjohtajana vuonna 2013.

Irlannin ekskursio Teksti ja kuvat: Nina Lehti

Lokakuun alussa 35 indexläistä jätti esseensä, tenttikirjansa ja tutkimussuunnitelmansa ja suuntasi Dubliniin pitkäksi viikonlopuksi. Kolmen päivän aikana kaupungista sai hyvän yleiskäsityksen, mutta pidempäänkin olisi viihtynyt. Listasin muutamia asioita, jotka opin lyhyen Irlantivierailumme aikana Dublinista, Irlannista ja irlantilaisista ihmisistä.

14

Ihmiset

”What can I get you, my love?”

Irlantilaiset vaikuttavat erittäin rennoilta, iloisilta ja sosiaalisilta. Pubeissa irlantilaiset eivät tarvitse syytä tulla juttelemaan, ja keskustelun voi avata millä tahansa aiheella. Oman kokemukseni mukaan erityisesi keski-ikäiset miehet juttelevat mielellään turistien kanssa, mutta heidän murteestaan on toisinaan vaikeaa saada selvää. Kyseessä harvemmin on iskuyritys – he vain vaihtavat muutaman sanan, tai jos olet innokas keskustelija, jutustelu voi jatkua pidempäänkin. Irlantilaiset ovat myös todella kohteliaita!

Pienet lisäykset arkipäiväisiin fraaseihin saavat hymyn huulille: ”Hello, how are you? What can I get you, my love? And for yourself, ma’am?”

Pubit Dublinissa on erittäin vilkas pubikulttuuri, Temple Bar -alue on erityisesti turistien suosiossa. Lähes kaikissa keskustan pubeissa on monena päivänä viikossa livemusiikkia, joka villitsee sekä turistit että paikalliset tanssiin ja lauluun. Suomalaisia opiskelijoita ihmetytti aikaiset sulkemisajat, jotka kuitenkin olivat jossain määrin joustavia. Kauempana keskustasta olevat pubit sulkevat puoli yksi, keskustassa olevat paljon myöhemmin. Pubi saattaa myös näyttää olevan suljettu, mutta sisällä asiakkaat edelleen istuvat ja tilailevat juotavaa. Uusiakin asiakkaita saatetaan ottaa vielä sulkemisajan jälkeen sisään, mikäli se portsarille sopii. Pubeissa on tietenkin tarjolla laaja valikoima oluita ja siidereitäkin jonkun verran, mutta erityisen näyttävä olut on tumma Guinness paksuine vaahtokerroksineen.

Yhteiskunta Koska excursiomme ajankohta osui viikonloppuun, ehdimme käydä vain maanantaina yhdessä virallisessa vierailukohteessa. Ainut kohteemme oli kuitenkin loistava valinta, The National Women’s Council of Ireland. Saimme kuulla paljon Irlannin yhteiskunnallisesta tilanteesta erityisesti naisten näkökulmasta. Katolisen kirkon vaikutus Irlannin lainsäädäntöön on edelleen vahva. Abortti on ankarasti rangaistava rikos Irlannissa, ja siitä keskustellaan paljon mediassa järkyttävien esimerkkitapausten kautta. Päivähoito on erittäin kallista, joten naiset jättäytyvät usein töistä ja jäävät kotiin hoitamaan lapsia, kun miehet etenevät sillä aikaa työelämässä. Myös naisiin kohdistuva väkivalta on suuri ongelma, ja siitä puhutaan avoimemmin kuin Suomessa. NWCI tekee paljon töitä sen eteen, että politiikkaan saataisiin enemmän naisia ja erityisesti feminismiä kannattavia naisia ja miehiä.

Luonto ja maaseutu Niin ihana kuin Dublin onkin, suomalaisten on pakko päästä luontoon! Suurin osa exculaisista lähti kirkkaana sunnuntaiaamuna bussikierrokselle maaseudulle ja pikkukyliin, ja pieni porukka lähti katsomaan pystysuoria jyrkänteitä rannikolle, Cliffs of Moher. Irlannissa on suhteellisen lämmintä talvellakin Golf-virran vuoksi, ilma on kosteaa ja luonto mielettömän vihreää. Lampaat laiduntavat joka toisella niityllä, ja Irlannissa myydäänkin paljon villavaatteita. Valitettavasti emme päässeet silittelemään lampaita – se olisi varmasti ollut matkan kohokohta.

Ruoka Dublin on täynnä ravintoloita, pikaruokapaikkoja ja pubiruokaa.

Ravintolat ja pubien keittiöt sulkevat varsin aikaisin keittiönsä, yleensä yhdeksältä. Dublinissa tunnutaan arvostavan lähiruokaa ja konstailemattomia raaka-aineksia. Peruna tuntuu olevan irlantilaisen keittiön suursuosiossa: samassa annoksessa saattaa olla sekä ranskalaisia että sipsejä. Perunaa saa myös padassa, piirakan päällä muusina ja hampurilaisen välissä ranskalaisina. Perinteinen pubiruoka fish ’n’ chips on monen valinta Guinnessin seuraksi. •

15

16

ilmoitus - annons

Sinun juttusi Indeksi-lehteen?

Indeksi-lehti hakee jatkuvasti kirjoittamisesta, valokuvaamisesta, piirtämisestä, typografiasta, taitosta, journalismista, viinistä, laulusta ja ylipäänsä hengittämisestä ns. kicksinsä saavia opiskelijoita toimituskuntaansa.

Indeksi-lehden päätoimittajan johtama lehden toimituskunta suunnittelee lehtien sisällöt yhteistyössä Indexin hallituksen kanssa. Lehteä tekemällä saat akateemisessa maailmassa että työelämässä arvostettua kokemusta sisällöntuotannon eri osa-alueilta.

Mikäli kiinnostuit, ota yhteyttä Indeksi-lehden päätoimittajaan osoitteessa indeksi@utu.fi ja pysy kuulolla.

ilmoitus - annons

17

OPISKELIJOITA JA YLIOPISTOJA HÖYLÄTÄÄN

Karoliina Lehtola Opintosihteeri, halloped-koordinaattori ja ympäristövaastava

T

oukokuussa julkaistu hallitusohjelyliopiston toimintaan. Yliopistot saavat osansa kouma oli karua luettavaa. Lupaukset olla lutusleikkauksista, sillä opetus- ja kulttuuriministeleikkaamatta koulutuksesta eivät pitäriöltä (OKM) saatu rahoitus vähenee ensi vuonna 9 neet, vaan toukokuussa julkaistussa halmiljoonaa euroa yliopistoltamme. Turun yliopiston litusohjelmassa linjattiin yli 600 miljoonan euron hallitus kokousti perjantaina 18.9 ja päätti leikleikkauksia koulutuksesta. Heti syyskuun alussa ylikauksien takia Soke-ohjelmasta. Soke–ohjelmalla oppilaskunnat ympäri Suomea organisoivat koulutarkoitetaan talouden sopeuttamis – ja rakenteiden tusleikkauksia vastustavan Takinkääntöpäivä-tapahkehittämisohjelmaa, josta tarkempaa informaatiota tuman, joka näkyi yliopistossamme TYYn toimesta löytyy yliopiston sivuilta. Soke- ohjelman vaikutus sekä sosiaalisessa mediassa näkyvästi. Index osallistui yliopistomme toimintaan tulee vielä selventymään myös takinkääntöpäivään julkaisemalla instagram konkreettisemmin. Tärkeintä oli, että Turun ylitilillään kuvan takit nurinpäin. opistossa ei jouduttu käymään Kesällä järjestettiin monia mieyt-neuvotteluja. Toisin kuin TuEpätoivoon ei kannata lenilmauksia koulutusleikkauksia russa Helsingin yliopistolla pääkuitenkaan nyt vaipua, vastaan, joihin itsekin osallistuin dyttiin vähentämään henkilöstöä ahkerasti. Ääntä onkin nyt pidet1200 hengellä, johon Helsingin sillä se ei hyödytä ketään. tävä. Vuoteen 2019 mennessä on yliopiston väki reagoi valtaamalla Tärkeintä on pitää kessuunniteltu 70 miljoonan euron Porthania-rakennuksen. kustelua yllä ja osallistua leikkauksia opintotukeen, mikä Epätoivoon ei kannata kuitentarkoittaisi opintotukikuukausien kaan nyt vaipua, sillä se ei hyödytä vaikuttamiseeen silloin, rajaamista ja indeksisidonnaiketään. Tärkeintä on pitää keskun siihen on tilaisuus.” suuden poistamista. Hallituksen kustelua yllä ja osallistua vaikutpyrkimys vähentää maisterien tamiseeen silloin, kun siihen on määrää on herättänyt myös kiivaita keskusteluja tilaisuus. Suosittelen seuraamaan Indexin facebookopiskelijoiden kesken. Ville Niinistö nosti hiljattain sivuja ja liittymään index-info sähköpostilistalle Infacebook-sivuillaan esiin sen, että opetusministeri dexin nettisivuilta. Saat näiden kautta tärkeää tietoa Sanni Grahn-Laasonen oli ilmoittanut hallituksen valtakunnallisista koulutuspoliittisista uutisista sekä tavoittelevan kaksi kertaa ilmoitettua suurempia siitä, mitä yliopistossamme ja tiedekunnassamme leikkauksia opintotukeen. Tulossa on siis kovat taistapahtuu. Vaikuttamisen muotoja on monia, mutta telut opintotuen puolesta, joten valmistaudutaan jo helpointa on vaikuttaa silloin, kun on saatavilla tiebannerein marssimaan Kansalaistorille. toa. Kannattaa seurata siis, mitä koulutuspolitiikassa Suunnitellut koulutusleikkaukset tulevat vaikuttapahtuu. tamaan opiskelijoiden arkeen, mutta myös koko Stay tuned. •

”

18

Pidä Luova Tauko arjen keskellä. OP Turun Seutu tukee monipuolisesti paikallista kulttuurielämää ja mahdollistaa omistaja-asiakkailleen ainutlaatuisia elämyksiä etuhintaan.

Tutustu yhteistyökumppaniemme tarjoamiin etuihin osoitteissa op.fi/turunseutu ja op.fi/edut.

www.facebook.com/OP.turunseutu

Yhdessä hyvä tulee.