Indeksi 4/19 by Index ry

ind eks i 4 // 19

Päätoimitus ja taitto: Amanda Viitanen amelvi@utu.fi // Toimituskunta: Jesse Helminen, Aura Kaartinen, Ville V. Kokko, Pauliina Laukkanen, Julia Lintunen, Eeva Rantanen, Eelis Rytkönen, Ida Sukanen, Salla Tiitinen, Juhani Vaissalo & Inka Vaarula // Muut kirjoittajat: Visa Kuntze, Oliver Pitkänen & Roope Rihtamo // Mainosmyynti: Silva Järvinen silva.s.jarvinen@utu.fi & Ria Viitala rikvii@utu.fi // Julkaisija: Index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry // Levikki: 50 kpl & verkkojulkaisu // Painopaikka: Painosalama oy, Turku // Kannen kuva: Adrianna Calvo // ISSN 2323-7252 // ISSN-L 2323-7244

indeksi

4 // 2019

“Ei välttämättä ole sattumaa, että Indexin kautta päädytään myös hallopediksi, sillä tiedekuntajärjestössä toimiminen auttaa hahmottamaan tiedekunnan toimintaa kokonaisuudessaan.”

s. 7

“Merkittävää on myös, että useat protestiliikkeet ovat julistautuneet politiikan ulkopuolelta tuleviksi uudistusvoimiksi. Tarve uudistumiselle on usein ollut lähtöisin poliitikkojen korruptoituneisuudesta tai rikossyytteistä, kuten esimerkiksi Brasilian, Pakistanin ja Tšekin tapauksissa, osittain myös Yhdysvalloissa Hillary Clintonin sähköpostijupakasta.” s. 32

“On totta, että usein roskakatoksista löydetyt tavarat eivät ole aivan parhaassa kunnossa, mutta ne voivat silti olla käyttökelpoisia ainakin jonkin aikaa tai sitten ovat täysin käyttökelpoisia, mutta hieman kuluneen näköisiä.” s. 15

“Varapuheenjohtaja ehdotti hengenpidätyskisaa. Juhlavastaava voitti ajalla 26s. Happoradion sanoitukset naurattivat osallistujia ja haittasivat näin ollen heidän suorituksiaan.” s. 23

“- yhteiskuntatieteellinen tieteenala yhdessä yhden Suomen korkeatasoisimmista kauppakorkeakouluista varustaa opiskelijamme laajalla filosofis-teoreettisella perspektiivillä maailman tarkasteluun sekä tarjoaa huomattavia synergiaetuja. Näiden seurauksena opiskelijamme ovat laajan skaalan osaamisprofiilin tieteenharjoittajia ja tulevaisuuden asiantuntijoita.” s. 29

“Protestanttisena nunnana elämäänsä viettävä Pulla pitää ilmastonmuutoksen vastaista toimintaa oikeana tekona myös kristityn näkökulmasta.” s. 11

Tässä Indeksissä Päätoimittaja ----------------------------------------------------------------------Puheenjohtaja ----------------------------------------------------------------------Kopo -------------------------------------------------------------------------------Ensimmäistä kertaa mielenosoituksessa ----------------------------------------------Roskakatosten aarteet --------------------------------------------------------------Loppuvuoden tapahtumat -------------------------------------------------------------Edarivaalit -----------------------------------------------------------------------Arkistojen helmet ------------------------------------------------------------------T-Klubi: Ajatuksia indexläisyydestä, vieraudesta ja hyväksynnän tärkeydestä turkulaisen yhteiskuntatieteellisen tieteenharjoittamisen kontekstissa -------P-klubi: Poliittiset protestiliikkeet: Ohi menevä ilmiö vai pysyvä osa poliittista elämää? ----------------------------------SYY-Turku: Vuosi SYY-Turun hallituksessa -------------------------------------------Mennyt syksy ------------------------------------------------------------------------

3 5 7 11 15 21 22 23

29 32 35 37

päätoimittaja

n mahtavaa olla turkulainen yhteiskuntatieteilijä. Olen ollut sitä mieltä ihan opintojen alusta asti, mutta viimeisen vuoden aikana se on konkretisoitunut aivan uudella tavalla. Tamperelaisena on korkea kynnys todeta näin, mutta en usko, että olisin näin tyytyväinen opiskelijaelämääni missään muualla. Turun perinteikkyys, yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan poikkeuksellinen monialaisuus ja aktiivinen järjestötoiminta tekevät Turusta erinomaisen opiskelijakaupungin. Tätä tunnetta luovat sekä oman rakkaan ainejärjestön perinteet että yhtä rakkaaksi tulleen Indexin tuoma poikkitieteellisyys, johon kasvatus- ja taloustiede tuovat vielä lisää eksoottisuutta. Missään muualla eivät logopedit ja taloussosiologit tai valtio-opin ja aikuiskasvatustieteen opiskelijat uiskentele samoissa vesissä yhtä luontevasti kuin Turussa. Väheksymättä muiden kaupunkien tapoja, turkulainen opiskelijakulttuuri on osoittautunut laajan empiirisen vertailevan tutkimukseni perusteella ylivertaiseksi. Kannattaa ottaa harha-askelia ja tehdä silmiä avaavia tutkimusretkiä muiden suomalaisten kaupunkien opiskelijakulttuureihin. Lähde kauas nähdäksesi lähelle jne. jne.

Ensi kevään kuitenkin olen nimenomaan kaukana tekemässä havaintoja tanskalaisesta opiskelijakulttuurista. Vaihdon ja vuoden lopun lähestyessä ei kylmäsieluisinkaan päätoimittaja voi olla herkistymättä, kun katselee vuotta taaksepäin ja miettii kaikkea sitä, mitä on tätä lehteä tehdessä ja Indexissä toimiessa saanut. Tunnen erityisen suurta ylpeyttä toimituskunnasta, jonka toiminta varmasti tulee vielä vahvistumaan ja toivottavasti muotoutumaan erottamattomaksi osaksi indexläisyyttä. Voiko vuoden viimeistä pääkirjoitusta päättää muuhun kuin kiitoksiin? Ei. Joka ikinen indexläinen läheisistä ystävistä hyvän päivän tuttuihin, kiitos kaikista hämäristä muistoista jatkojen jatkojen jatkoilta, prokrastinaatiohetkistä päivystyksissä ja tuttujen kasvojen tuomasta kotoisuuden tunteesta Pubin ja Edun käytävillä. Kiitos Indexin hallitus 2019, kun olen saanut olla yksi teistä. Ja ennen kaikkea, ihanat toimituskuntalaiset, suuren suuri kiitos kontribuutiostanne poikkitieteelliselle journalismille. Tack och hej. Kirjoittaja on neljännen vuoden poliittisen historian opiskelija, joka on toista vuotta Indeksin päätoimittajana ja melkein liikuttui omista sanoistaan.

Elämä turkulaisena yhteiskuntatieteilijänä on mahtavaa, mutta aika usein myös väsyttävää.

Teksti Ida Sukanen Kuva Eevamaija Virtanen

puheenjohtaja

Viimeinen tervehdys I

ndexin syksy fuksiviikkoineen, ekskursioineen ja vuosijuhlineen on ollut upea. Saati koko vuosi on ollut menestyksekäs. Index elää ja voi hyvin tällä hetkellä. Iso kiitos siitä kuuluu teille, aktiiviselle ja ihanalle jäsenistölle. Tietenkin tässä kohtaa järjestön vuotta toivon aktiivisuuden kumuloituvan ja näkevämme Kotibileiden lisäksi syyskokouksessa. Toivotan siis vielä kerran tervetulleeksi mahdollisimman monen teistä mukaan järjestötoimintaan. Rakkaaseen ja toisinaan kiireiseen järjestötoimintaan, josta itse olen siirtymässä jonkinmoiseen eläkevaiheeseen. Tämä nimittäin on viimeinen puheenjohtajan tervehdykseni teille, rakkaat lukevat indexläiset. Mietin pitkään, miten tämän viimeisen puheenvuoroni käyttäisin. Totesin kiitoksissa kuitenkin parhaiten tiivistyvän kaiken oleellisen. Teidän jäsenistön lisäksi kiitänkin tästä vuodesta vielä tämän vuoden hallitusta ja Indexin ainejärjestöjä, joiden kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä. Ja vielä. Ennen kaikkea. Kiitos rakas Index. Kiitos kaikesta, mitä olen sinulta oppinut ja ystävistä, jotka olen saanut. Kirjoittaja on kiitollinen-siunattu-onnellinen, neljännen vuoden logopedian opiskelija ja Indexin puheenjohtaja 2019. 5

P.S. Mitä olen oppinut tänä vuonna? 1. Index on järjestö täynnä upeita tyyppejä! + Joka vuosi niitä tulee lisää. Fuksiviikoilla oli ilo tutustua niin moniin teihin <3 2. Dialectica, Sosiaalitieteiden klubi, Fobia, T-Klubi, Katko, P-klubi ja Putex ovat ehdottomasti kaikki ainutlaatuisia, lämminhenkisiä ja yliopiston aktiivisimpia järjestöjä. 3. Konttorilla kahvi maistuu paremmalta. 4. En osaa vieläkään aina pitää kiinni deadlineista. (Anteeksi Amanda! (Saat anteeksi. t. Amanda)) 5. Järjestövuosi on ollut opettavainen ja hieno kokemus.

Teksti Amanda Viitanen

kopo halloped = hallinnon opiskelijaedustaja

Mitä tekee

HALLOPED? hteiskuntatieteellisen tiedekunnan johtokuntaan valitaan kolme opiskelijaedustajaa, eli hallopedia ja heille jokaiselle varajäsenet, jotka paikkaavat varsinaisen edustajan poissaoloja. Vielä tämän vuoden loppuun saakka varsinaiset edustajat ovat Petriina Lemettinen, Tiia Ylä-Peräinen ja Inari Harjuniemi. Heillä kaikilla on vahva Index-tausta: esimerkiksi Ylä-Peräinen on ollut kaksi vuotta Indexin hallituksessa, joista toisen puheenjohtajana. Hallopedinä Ylä-Peräinen on ollut ensin puoli vuotta varajäsenenä ja nyt toiset puoli vuotta varsinaisena edustajana.

Ei välttämättä ole sattumaa, että Indexin kautta päädytään myös hallopediksi, sillä tiedekuntajärjestössä toimiminen auttaa hahmottamaan tiedekunnan toimintaa kokonaisuudessaan. Index lisäksi koordinoi halloped-koordinaattorin johdolla hallopedien toimintaa, mitä kautta myös opiskelijaedustajien toiminta tulee hallituksessa tutuksi. Ylä-Peräinen ei kuitenkaan pidä aiempaa järjestötaustaa minään vaatimuksena hallopedille, vaan lähtökohtaisesti aito kiinnostus ja halu vaikuttaa asioihin merkitsevät.

“Ei välttämättä ole sattumaa, että Indexin kautta päädytään myös hallopediksi, sillä tiedekuntajärjestössä toimiminen auttaa hahmottamaan tiedekunnan toimintaa kokonaisuudessaan.”

TIEDEKUNNAN JOHTOKUNTA? Tiedekunnan johtokuntaa johtaa dekaani Juha Räikkä. Johtokunnassa on dekaanin lisäksi 9 jäsentä, joista 3 on opiskelijaedustajia, 3 professoreja ja 3 muuta tutkimus- ja opetushenkilökuntaa. Lisäksi jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsenensä. Johtokunnan tehtäviin kuuluu muun muassa tiedekunnan opetuksen ja tutkimuksen kehittäminen, tiedekunnan toimintasuunnitelman ja talousarvion ehdottaminen ja opetussuunnitelmien sekä väitöskirjojen hyväksyminen. Opiskelijaedustajien toimikausi on kaksi vuotta, muiden johtokunnan jäsenten neljä vuotta.

“Vaikka johtokunnan rooli on usein olla pelkkä ”kumileimasin” ja hyväksyä jo toisaalla valmisteltuja päätöksiä, hallopedit kuitenkin pitävät opiskelijoiden aktiivista suhdetta yllä tiedekuntaan.”

Juurikin Indexin suuri rooli tekee hallopedtoiminnasta tiedekunnassamme vahvaa ja hyvin toimivaa. Myös hallopedien aktiivisuus Indexin suuntaan on tärkeää, sillä Indexin halloped-koordinaattori on täysin johtokunnan ulkopuolinen toimija, eikä siten saa samalla tavalla tietoa johtokunnassa käsiteltävistä asioista. - Koska Index pitää yhteyttä ainejärjestöihin, niiden kopoihin ja myös tiedekuntaan, kuullaan paljon sellaisia asioita, jotka yksittäisiltä opiskelijajäseniltä voisi helposti jäädä kuulematta. Verrattuna muiden tiedekuntien johtokuntatoimintaan, meidän mallimme vaikuttaa olevan juuri tämän takia tosi hyvä. Se tuo paljon laajemman kannan johtokunnan tietoon verrattuna siihen, jos tiedekuntajärjestö ei ole mitenkään hallopedtoiminnassa läsnä, Ylä-Peräinen toteaa.

Nimenomaan halu vaikuttaa opiskelijoiden asioihin ja kiinnostus koulutuspolitiikkaa kohtaan on hallopedille tärkeää. Tiedekunnan johtokunta on siihen hyvä väylä. Vaikka johtokunnan rooli on usein olla pelkkä ”kumileimasin” ja hyväksyä jo toisaalla valmisteltuja päätöksiä, hallopedit kuitenkin pitävät opiskelijoiden aktiivista suhdetta yllä tiedekuntaan. Hallopedinä pääsee kyselemään ja kyseenalaistamaan, vaikka omaa kädenjälkeään ei aina saisikaan päätöksiin näkyville. Toisaalta Ylä-Peräinen mainitsee opiskelijavalinnat ja tämän syksyn dekaanivalinnan teemoina, joissa opiskelijoilla on ollut paljon sananvaltaa ja mahdollisuuksia osallistua tasavertaisesti päätöksentekoon. Opiskelijaedustajat muodostavat kolmanneksen johtokunnasta, joten heidän äänillään on oikeasti painoarvoa. Opiskelijoita halutaan Ylä-Peräisen kokemuksen mukaan myös aidosti kuunnella johtokunnassa.

Opiskelijoilla onkin yleisesti Ylä-Peräisen mielestä hyvät suhteet tiedekuntaan ja henkilökunta on vastaanottavaista opiskelijoiden suhteen. Hallopedien ylläpitämä hyvät suhteet tiedekuntaan näkyvät usein myös virallisen päätöksenteon ulkopuolella yliopiston arkisissa, mutta tärkeissä ja opiskelijoita läheisesti koskettavissa asioissa. - Tästä hyvä esimerkki ovat opiskelijoiden toimistotilat. Tiloissa tänä vuonna tapahtuneista muutoksista tuli ensimmäisenä tieto juuri hallopedeille. Koska muun muassa johtokunnan kautta ollaan aktiivisia, tulevat tällaisetkin asiat opiskelijoiden tietoon helpommin. Tällöin niihin on helpompi vaikuttaa ja tiedekunta myös kuuntelee opiskelijoita. Vaikka hallopedit tekevät tärkeää työtä opiskelijoiden edunvalvonnan eteen, hommaa ei ole aivan valtavasti. Johtokunnan kokoukset ovat yleensä lyhyitä ja ytimekkäitä, sillä pohjatyö on tehty niiden ulkopuolella. Materiaalia tulee usein luettavaksi iso kasa ennen kokouksia, mutta esimerkiksi väitösluvat eivät koske opiskelijoita, joten hallopedien ei ole tarvetta lukea kaikkea. Toisaalta taas esimerkiksi kokoukset, joissa käsitellään opetussuunnitelmaa ja opiskelijavalintaa, vaativat myös hallopedeiltä perusteellista perehtymistä.

“Hallopedien ylläpitämä hyvät suhteet tiedekuntaan näkyvät usein myös virallisen päätöksenteon ulkopuolella yliopiston arkisissa, mutta tärkeissä ja opiskelijoita läheisesti koskettavissa asioissa.”

Hallopedit pitävät lisäksi ennen johtokunnan kokouksia omia pre-kokouksiaan Indexin halloped-koordinaattorin kanssa ja keskustelevat esityslistalla olevista teemoista. Ylä-Peräistä kannusti hakemaan hallopediksi kiinnostuksen lisäksi myös tieto siitä, että ei tarvitse toimia ja päättää asioista kantaa yksin. Nimenomaan pre-kokouksissa pyritään muodostamaan yhteinen kanta sekä kyselemään ja selvittämään asioita lisää. - Tähän uppoaa usein eniten aikaa, koska kun pistää 3-6 kopoasioista kiinnostunutta opiskelijaa kahvin ääreen, niin siinä äkkiä vierähtää useampikin tunti ihan vahingossa.

P.S. Halloped-haku seuraavalle kaudelle sulkeutui juuri, mutta jos toiminta kuitenkin kiinnostaa, kannattaa pysyä kuulolla, sillä paikkoja saattaa vapautua kesken kahden vuoden kausienkin.

Joskus Turussakin on paistanut aurinko.

tä s i ä m m i s En

a a t r ke

MIELENOSOITUKSESSA Teksti ja kuvat Eelis Rytkönen

Indeksi raportoi syyslukukauden suurimmasta ilmastolakosta, jossa haastattelimme kahta protestoimisen ensikertalaista.

lmastolakko näyttää olevan pääasiassa nuorten asia. Syksyllä järjestettyyn mielenosoitukseen osallistuneen Helvi Pullan, 77, mukaan suurin osa osallistujista vaikuttaa olevan häntä paljon nuorempia. Ensimmäistä kertaa elämässään mielenosoitukseen Turun ilmastolakossa osallistunut Pulla pohtii, että ilmastoteot ovat tärkeitä. Protestanttisena nunnana elämäänsä viettävä Pulla pitää ilmastonmuutoksen vastaista toimintaa oikeana tekona myös kristityn näkökulmasta. - Jo Raamatun kohta ”viljele ja varjele” kehottaa pitämään huolta luonnosta, Pulla sanoo.

Ranskassa luostarissa jo yli 30 vuotta asunut Pulla aikoo ottaa puheeksi ilmastoasiat myös, kun hän palaa Versaillesin kaupungissa sijaitsevaan kotiluostariinsa. - Aion muistuttaa sisariani, että Ranska ei Greta Thunbergin mukaan tee tarvittavia ilmastotekoja. 16-vuotiaasta Thunbergista Pullalla on positiivinen mielikuva. - Greta on ihan ok. On hyvä, että hän herättelee tekemään asioita. Mielenosoittajajakauman vanhempaan osioon kuuluva Pulla kertoo olevansa tällä hetkellä ”lainassa” Versaillesin luostarista Turun tuomiokirkkoseurakunnalle. - Palaan Ranskaan, mutta päivämäärästä ei ole vielä sovittu, Pulla kertoo hymyillen.

77 kesää nähnyt Helvi Pulla osallistui ensimmäistä kertaa elämässään mielenosoitukseen käydessään Turun ilmastolakossa 27. syyskuuta.

Mitä yksi ihminen voi tehdä? Ongelmana on, että ilmastonmuutoksen torjumiseen ei Pullan mielestä ole helppoa löytää selviä ohjeita. - Kierrätystä voi tehdä, mutta mistään ei tunnu löytyvän tietoja, mitä yhden ihmisen kannattaa tehdä ilmaston puolesta, Helvi Pulla pohtii. - Kunpa tietäisi, miten yksittäinen ihminen voi tehdä ilmastotekoja. Pullan huoli on ymmärrettävä, sillä moni muukin varmasti pohtii, mitä yksi ihminen voi tehdä ilmastonmuutoksen suuruisen ongelman torjumiseksi. Myös ilmastolakossa puhuneet aktivistit keskittyivät pääasiassa valtakunnallisen tason päätöksiin.

Tapahtumassa vaadittiin muun muassa turpeen polttamisen kieltämistä, mutta toisaalta myös kasvissyönnin lisäämistä valtion virastoissa. Sen voi katsoa yhtä hyvin koskevan myös yksittäisiä kansalaisia. 27. syyskuuta pidetyn mielenosoituksen puheissa vaadittiin myös lentomatkustamisen vähentämistä. Lentäminen olikin ajankohtainen aihe myös opiskelijajärjestöille. Sekä Indexin että myös P-klubin ulkomaan ekskursiot ajoittuivat samalle viikolle ilmastolakon kanssa. Kuten arvata saattaa, ekskukohteisiin ei purjehdittu, kuten Thunberg YK:n ilmastokokoukseen New Yorkiin. Toisaalta Thunbergin ja opiskelijajärjestöt erottaa myös se, että järjestöiltä puuttui Monacon ruhtinassuvun tuki toisin kuin kuuluisuuteen kohonneelta skandinaavilta.

Gretan voimalla Ruotsalainen ilmastoaktivisti vaikutti kiinnostavan monia osallistujia noin 2000 ihmistä keränneessä tapahtumassa. Eläkkeellä oleva Riitta Nisonen saapui mielenosoitukseen luettuaan Greta Thunbergin elämäkerran. - Entisenä opettajana ja rehtorina minua kiinnostaa Thunbergin erityislaatuisuus ja osaaminen. Nisonen korosti kuitenkin myös itse asian olevan tärkeä. Helvi Pullan tavoin ensimmäistä kertaa mielenosoituksessa olleen Nisosen mielestä mielenosoitukset ovat nyt välttämättömiä, jotta ilmastonmuutoksen vaikutuksille saadaan huomiota. Nisonen kertoikin tämän taktiikan myös näyttäneen kantavan hedelmää.

Riitta Nisonen saapui syksyiseen mielenosoitukseen Greta Thunbergin elämäkerran innoittamana. - Olen huomannut median suhtautumisen muuttuneen asiaan. Ilmastonmuutos näkyy Hesarissa ja Ylellä siten, että aiheesta tehdään enemmän juttuja. Mielenosoittajien innosta päätellen näille jutuille löytyy myös lukijoita.

Ilmastolakon järjesti Earth Strike Suomi yhdessä useiden monien muiden järjestöjen kanssa. Kulkue lähti 13 liikkeelle Vanhalta Suurtorilta, kun joukkoa oli lämmitelty iskulauseilla.

opiskelija alennus kaikesta Koskee normaalihintoja. Tarjousta ei voi yhdistää muihin alennuksiin, eikä se ole voimassa afterwork-buffetin aikana. Etu on henkilökohtainen.

Humalistonkatu 17 B, 20100 Turku / +358 2 2588003 www.cuppint.fi ma 16-23, ti-to 16-24 / pe-la 14-02 / su suljettu

Uudenmaankatu 1,20500 Turku / +358 2 2330205 www.gastropubloyto.fi ti-to 16-24 / pe 11-02 / la 16-02 / su suljettu

Teksti & kuvat Ville V. Kokko

ROSKAKATOSTEN AARTEET Kaikkea kirjoista kaappeihin ja pyykkitelineistä pesukoneisiin lioppilaskylä on varsin laaja alue, johon mahtuu monta taloa, niin kuin jokainen siellä joskus eksynyt varmasti on huomannut. Laajalla asuinalueella on tietenkin myös monta jätepistettä ja roskakatosta. Yhdellä niistä on jopa erisnimi: Inspehtorinkadun, Kuikkulankadun ja Kuraattorinpolun risteyskohdan vieressä olevan jätepisteen kohta on joidenkuiden taksikuskien ja opiskelijoiden parissa tunnettu nimellä Siru siellä muinoin roska-astiassa olleen kirjoituksen mukaan. Mietityttää vähän, onko alkuperäinen Siru ollut henkilö, ja onko hän nyt ylpeä.

“- - missä tahansa ylioppilaskylän jätepisteessä saattaa juuri nyt odottaa jokin tavara, joka olisi juuri sellainen, mitä juuri sinä olet tarvinnut – tai ainakin niin jännä, että sen nähdessäsi tajuaisit tarvitsevasi juuri sellaisen.”

Mikä sitten jätepisteissä (muissa kuin Sirussa) voisi olla niin kiinnostavaa, että joku aloittaisi kirjoituksensa puhumalla niiden määrästä? Lähinnä se, että missä tahansa ylioppilaskylän jätepisteessä saattaa juuri nyt odottaa jokin tavara, joka olisi juuri sellainen, mitä juuri sinä olet tarvinnut – tai ainakin niin jännä, että sen nähdessäsi tajuaisit tarvitsevasi juuri sellaisen. Ylioppilaskylän jätepisteisiin ja varsinkin roskakatoksiin jätetään jatkuvasti yllättäviä määriä tavaroita roska-astioiden ulkopuolelle. Ei varmasti tule yllätyksenä, että tavara ei usein ole kovin hyväkuntoista, mutta ainakin osassa on selvästi aikomus lahjoittaa se eteenpäin kiinnostuneille. Tavaroiden kirjo on huomattava: tietenkin huonekaluja kuten pöytiä, tuoleja, sänkyjä, sohvia, hyllyjä, kaappeja ja ties mitä leuanvetotankoja ja kissan raapimispuita, mutta myös vaatteita, patjoja, mattoja, kirjoja, aikakauslehtiä, leluja, ruokailuvälineitä, keittiötarvikkeita, koriste-esineitä, työkaluja, elektronisia laitteita, elokuvia, tietokonepelejä, ruukkukasveja... Erityisen suosittuja jätettäviä tuntuvat olevan pyykinkuivaustelineet, tosin ne ovat yleensä ainakin hiukan rikki, mikä ei tietysti edelleenkään ole yllättävää.

Siru. Taas yksi.

Avopuolisoni on hyvä löytämään käyttökelpoisia tavaroita halvalla tai ilmaiseksi ja sitä kautta olen itsekin tutustunut kirpputorien lisäksi roskakatosten ihmeelliseen maailmaan. Olemme vuosien varrella löytäneet niistä kaikenlaista enemmän ja vähemmän hyväkuntoista ja käyttökelpoista, parhaimmillaan juuri sellaista, mitä olemme tarvinneet ja mitä käytämme edelleenkin. Minulla on tälläkin hetkellä kirjahyllyssä useita tätä kautta löytyneitä kirjoja... ja kyseinen kirjahylly löytyi muuten siististi purettuna ja aivan hyväkuntoisena roskakatoksesta.

Ehkä paras löytömme oli pienikokoinen astianpesukone, jota käytimme pitkään. Päättelimme sen todennäköisesti toimivan siksi, että se oli löytöhetkellä juuri äsken käytetyn näköisessä kunnossa. Mitenkään täydellisesti se ei toiminut, mutta oli se paljon parempi kuin ei mitään – varsinkin ilmaiseksi. Onnistuimme ehkä juuri rikkomaan sen ennen tämän artikkelin kirjoittamista, mutta toivo elää vielä. Vinkki: jos löytää roskakatoksesta toimivan astianpesukoneen ja aikoo käyttää sitä, ei kannata vahingossa pudottaa sen sisälle nappiparistoja ja käynnistää sitä niin, että paristot ovat vielä siellä. 16

Lutikkapelkoja On totta, että usein roskakatoksista löydetyt tavarat eivät ole aivan parhaassa kunnossa, mutta ne voivat silti olla käyttökelpoisia ainakin jonkin aikaa, tai sitten ovat täysin käyttökelpoisia, mutta hieman kuluneen näköisiä. Toisaalta jotkin ovatkin täysin kunnossa, kuten pieni englantilaista puhelinkoppia esittävä punainen kaappi, joka on nyt meillä teekaappina.

“Tavaraa ja sen tekemiseen kulutettuja luonnonvaroja menee hukkaan, ja samalla ihmiset maksavat enemmän siitä. Pois heitetty huonekalu on ongelma, kun taas uuteen käyttöön menevä on arvokas.” Käytettyjen tavaroiden hankkimisessa tätä kautta tai muuten on jotakin, mikä vetoaa minuun. Heti kun tavarasta tulee ”käytetty”, sen myyntihinta romahtaa. Ihmiset ostavat suurelta osin uutta ja heittävät vanhaa pois. Tavaraa ja sen tekemiseen kulutettuja luonnonvaroja menee hukkaan, ja samalla ihmiset maksavat enemmän siitä. Pois heitetty huonekalu on ongelma, kun taas uuteen käyttöön menevä on arvokas. Ajattelin kerran sitä, miten kesyhiiremme jyrsivät ja tuhoavat kaikkea, mitä niille annetaan, ja pohdin ääneen, millainen olisi älykkäiden jyrsijöiden yhteiskunta, jos niillä olisi edelleen tapana jyrsiä kaikki tavaransa hajalle. Jos kuulostaa epäuskottavalta, että älykkäät olennot harrastaisivat jotain niin epätarkoituksenmukaista, et ole varmaankaan tutustunut ihmisen evoluutiopsykologiaan. Työkaverini mainitsi sanan kulutusyhteiskunta, ja tajusin heti, ettei se meihin verrattuna kauhean eksoottista olisi. 17

Kuten useimmat varmaan tietävätkin, lutikat eli seinäluteet (Cimex lectularius) ovat pieniä luteita, jotka pesiytyvät esimerkiksi sänkyihin ja ryömivät yöllä esiin imemään verta ihmisestä. Lutikoista on ollut puhetta juuri Turun ylioppilaskylän yhteydessä, mikä johtaa tietenkin huoleen, että ylioppilaskylästä lähtöisin olevissa huonekaluissa ja vaatteissa saattaisi olla lutikoita. Olemme itse yrittäneet ottaa tätä huomioon. Aina, kun olemme ottaneet vaatteita tai vastaavia roskakatoksista, olemme olleet niiden kanssa hyvin varovaisia ja ainakin laittaneet muovikassiin, tunniksi saunaan ja sen jälkeen vasta pesseet vaatteet. Kuulemma lutikat kuolevat saunassa tai vastaavasti pakkasessa. Turun Ylioppilaskyläsäätiön Aila Kovasen mukaan TYS:n lutikkatilanne on hyvin hallinnassa: lutikkojen esiintyminen on promillen suuruusluokkaa. Luvut vaihtelevat, mutta haastatteluhetkellä hän kertoi, että säätiön 4900:sta asunnosta kymmenessä oli meneillään lutikoiden torjunta – ei siis kymmenessä ylioppilaskylän, vaan koko TYS:n, asunnoista. Lutikkapelot osaltaan vaikeuttavat käyttökelpoisten huonekalujen kierrättämistä vähemmän epävirallista kautta. Esimerkiksi Ekotorilta on hyvä hankkia käytettyä tavaraa, mutta ylioppilaskylästä sinne ei ole voinut viedä mitään. Syy on kuulemma se, että aiheutuisi niin suurta haittaa, jos lutikat pääsisivät leviämään siellä. Kielto on ollut ehdoton – kun kerran kysyin, he eivät voineet tulla hakemaan edes astianpesukonetta keittiöstä, vaikka siinä tuskin itsessään olisi mitään lutikoita, siis sittenkään, jos niitä ylipäätään olisi täällä. Kovasen mukaan TYS on ollut yhteydessä Ekotoriin aiheettoman rajoituksen purkamiseksi, mutta vastausta ei ollut haastatteluhetkellä vielä saatu.

Moraalinen dilemma Vaikka huonekalujen ja muiden käyttökelpoisten tavaroiden kierrättämisessä roskakatosten kautta on selviä hyviä puolia, se on myös ongelmallista, koska se ei ole varsinaisesti sallittua ja siitä aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. Jos kukaan ei halua katokseen jätettyä tavaraa, jonkun täytyy kuitenkin korjata se pois. Toisaalta on väärin sekin, että tavarat menevät hukkaan, ja joko käytetään luonnonvaroja uusien tuottamiseen, tai joku, jolla ei ole varaa, ei saa tarvitsemaansa ollenkaan. Lisäksi tavarat lähtevät kokemukseni mukaan Ylioppilaskylästä yllättävän hyvin. Viimeisessä muutossamme yritimme suurelta osin turhaan mainostaa internetissä hyviä huonekaluja halvalla hinnalla myytäviksi tai ilmaiseksikin pois annettavina. Sitten, kun laitoimme jotakin lopulta roskiksen viereen odottamaan, niin jo samana päivänä autoimme jotakuta tuntematonta nostamaan sen autoon. Ilmeisesti jonkinlainen puskaradio seuraa ylioppilaskylää tehokkaasti ja houkuttelee ihmisiä sen ulkopuoleltakin. Lisäksi olen kohdannut roskakatoksia kiertäviä ihmisiä, jotka eivät vaikuttaneet opiskelijoilta. Aila Kovasen mukaan jätepisteisiin jätettyjen tavaroiden kerääminen aiheuttaa todellakin ylimääräisiä kustannuksia. TYS:n kiinteistöhuolto kiertää joka arkipäivä keräämässä niitä. Viikonlopulla ja sunnuntaina onkin hyvä aika käydä kiertämässä roskakatoksia, kun niihin ehtii kertyä enemmän tavaraa. Jos huomaa tavaroita jääneen johonkin pidemmäksi aikaa ja haluaa ne pois sieltä, asiasta voi tehdä vikailmoituksen.

Ei tarvinnut odottaa kauaa, että löytyi näin hyviä esimerkkejä. Usein tietenkin löytyy tavaroita, jotka eivät ole kovin käyttökelpoisia ja voivat olla hieman omituisia. Kirjoja voi löytyä aika jänniä kokoelmia, vaikka suuri osa on kyllä kymmenen vuotta vanhoja tietokoneoppaita. 18

Ihan kiva, mutta ovatko nuo paistinpannut tosiaan käyttökelpoisia? Roskalavaltakin voi periaatteessa löytyä jotain, mutta usein lava ei näytä kovin houkuttelevalta.

“On tietenkin suhteellista, mikä on kenenkin mielestä liian huonossa kunnossa, mutta mielestäni jatkuvasti näkee esimerkkejä, jotka eivät ole kovin tulkinnanvaraisia.” Yksi syy jättää tavaroita ja varsinkin suurikokoisia tavaroita kuten huonekaluja jätepisteisiin on tietenkin se, että se on helpompaa. Hyvä, jos ihmiset edes tietävät, mitä niille kuuluisi tehdä, mutta tietämättömätkin varmaan osaavat arvata, että siitä olisi enemmän vaivaa. Kyselin Kovaselta yksityiskohdista. Ensinnäkin TYS:llä ei ole kiinteästi roskalavaa asukkaiden käyttöön; vanhan TYS:n toimiston montun vieressä oleva on ensisijaisesti tarkoitettu kiinteistöhuollon käyttöön, vaikka sinne viedyt asukkaiden tavarat eivät ole niin iso ongelma kuin jätepisteisiin jätetyt. Yhteistyössä asukastoimikunnan kanssa roskalava on kyllä mahdollista järjestää lyhytaikaiseen käyttöön. 19

Käyttökelpoisia huonekaluja voi tarjota SPR:lle tai (teoriassa) Ekotorille, joista niitä myös tullaan hakemaan. Käyttökelvottomat taas voi viedä Topinojan kaatopaikalle tai Lassila & Tikanoja voi hakea ne korvausta vastaan. Elektroniikkaa voi viedä ainakin Ekotorille, ainakin, jos siellä uskotaan, ettei siinä ole lutikoita. Vaatteita voi lahjoittaa SPR:lle tai UFF:lle. Halisten S-Marketin vierestä löytyy muuten vaatekeräyspiste. Toisaalta katoksiin roska-astioiden ulkopuolelle jätetään myös selvästi käyttökelvottomia tavaroita tai sellaisia, jotka ovat tarpeeksi huonossa kunnossa, jotta ne eivät todennäköisesti kiinnosta ketään. Joitakin esimerkkejä ovat pinnaltaan selvästi pilalla olevat paistinpannut tai (taas ne) rikkinäiset pyykkitelineet. Hyödyttömien tavaroiden jättämistä lojumaan maahan ei oikein voi perustella sillä, että joku voisi haluta ne. On tietenkin suhteellista, mikä on kenenkin mielestä liian huonossa kunnossa, mutta mielestäni jatkuvasti näkee esimerkkejä, jotka eivät ole kovin tulkinnanvaraisia.

Ihmetyttää ylipäätään, miksi joku vaivautuu asettelemaan käyttökelvottomia esineitä esille – sellaisiakin pienempiä, jotka saisi kyllä samalla vaivalla roska-astiaan. Ehkä ihmiset toistavat ajattelematta toisten mallia nähtyään esineitä ennenkin roskakatoksissa. Toisaalta ehkä ei ole hyötyä yrittää arvailla ihmisten motiiveja – jotkut puolestaan näyttävät oikein väkisin ja suurissa määrin laittavan biojätteeseen sinne kuulumattomia asioita. Ehkä he torjuvat siten ilmastoahdistusta. Kuka tietää. Sähkölaitteet ovat ongelmallisia, koska niitä ei edes saa laittaa normaaliin roska-astiaan, ja lisäksi roskakatoksesta löydettyinä niistä ei voi tietää, toimivatko ne ylipäätään. Jos niitä nyt laittaa katokseen, laitteeseen olisi hyvä laittaa lappu, joka kertoo, miten hyvin se toimii. Laitteen mukaan ottamisessa kokeilumielessä on turhan paljon vaivaa, ja se voi jäädä kokonaan tekemättä sellaiseltakin, joka olisi voinut käyttää toimivaa laitetta.

Yhteenvetona sanoisin, että tavaroiden kierrättäminen tai sen yrittäminen roskakatosten kautta on moraalisesti ongelmallista, koska se ei ole varsinaisesti sallittua ja koska siinä asukas siirtää vuokranantajalle vastuuta, joka kuuluisi asukkaalle itselleen. Asialla on kuitenkin se toinenkin puoli, että tavara tuntuu tätä kautta menevän varsin hyvin kiertoon. Mikään ei tietenkään jää muutenkaan kovin pitkäksi aikaa roskakatokseen, koska tavarat kerätään periaatteessa päivittäin, mutta olemme siitäkin tehneet selviä havaintoja, että yksittäiset tavarat ovat lähteneet kävelemään ennen kuin koko jätepiste on tyhjennetty. Joka tapauksessa niin kauan kuin ihmiset jättävät tavaroita kierrätettäviksi jätepisteille, niitä voi tietenkin käydä hakemassa sieltä. Ties mitä taas seuraavalla kerralla löytyy.

N I X E D N I I S O U V U P P LO Luvassa vielä ainakin... Työelämämessut 13.11. Lähdemme ystäväjärjestömme Kannunvalajien järjestämille messuille verkostoitumaan Helsinkiin.

Lauluxin uudistamistapaaminen 14.11. Lauluxia ollaan uudistamassa ja sinulla on mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön! Tule kertomaan ideasi Konttorille klo 14.

Kotibileet 20.11. Legendaariset Kotibileet jälleen Q-talolla, tänä vuonna tosi-tv-teemalla.

Työelämävierailu 27.11. Index tutustuu työelämään Vincitillä HR-palveluiden parissa yhdessä SYY-Turun kanssa.

Syyskokous 2.12. Kiinnostaako Indexin toiminta? Tule syyskokoukseen, asetu ehdolle ja ole mukana ensi vuoden hallituksessa tai tule muuten vain kuuntelemaan, mitä Index tekee vuonna 2020 ja kuka hommaa pyörittää. Muista myös päivystykset Konttorilla (Pub131) keskiviikkoisin klo 11-13! 21

äänestysprosentti

39,7 % +/- 2017

-2,28 % edustajistoon valitut indexläiset

Tiia Ylä-Peräinen Soihdunkantajat

TSElista

TYY Terveeksi

Hybridiaani

Vihreä Vasemmisto

Vihreä lista

Ryhmä Lex

Soihdunkantajat

Humanistilista

Aleksi Holopainen

Noel Niskanen

Eduxi

Kokoomus

Saana Ylikruuvi

Vihreä Vasemmisto

Juho Pitkäranta TSE-lista

Soihdunkantajat

Riku Leppänen Kokoomus

Iida Hakala

Soihdunkantajat

Vihreä lista

Koonneet Ada Salonen & Amanda Viitanen

Arkistoidut helmet Hallituksen kokousten pöytäkirjoihin päätyy tiukan asian lisäksi suuri määrä ei niin tiukkaa asiaa. Indexin pöytäkirjoja säilytetään vain 10 vuoden ajalta ja paperinkeräykseen päätyy suuri määrä arvokasta kulttuuriperintöä, joka ansaitsisi nähdä päivänvalon. Tähän on koottu kyseenalaisia, hauskoja ja levottomia pöytäkirjamerkintöjä Indexin hallituksen kokouksista vuosilta 2009-2014.

Ilmoitusasiat SVOL-vastaava ilmoittaa, että hampurilainen voi kaataa miehen. Onnettomuus tapahtui Kortteliravintola Kertun hampurilaisbuffetissa. 17/09 Muistelot Kastajaisten loppurasti hieman venähti. Hallitus rikkoi monivuotisen perinteen eikä tapellut kastajaisissa! Puheenjohtaja toi nettivastaavalle tikullisen kuvia. 19/09 Vuosijuhlat SVOL-vastaava kysyy Red Bull-autoa sillikselle. Auto tulee, jos tulee. SVOL-vastaava uhrasi hiuksensa saadakseen myytyä mainospaikan parturiliikkeelle. 22/09 Muistelot Kokonaisuutena vuosijuhlat menivät hyvin, eikä katastrofeja ollut. Kannunvalajien edustaja katosi ja löytyi. Hän oli lopulta päätynyt P-klubin toimistolle.

SVOL-vastaava halusi lisätä pöytäkirjaan poliittisen historian professorin kommentin: ”Määrittele tanssi. Se on turhaa hyörinää hyvän tavaran ympärillä.”

27/09 Ilmoitusasiat Ulkosuhdevastaava on organisoinut Indexin verhovarkauden ja P-klubin puheenjohtaja on fyysisesti suorittanut verhojen poiston. Op.joht.s.laus.toim.tdk:lle. (Suomennettuna: Opintojohtosääntölausunto on toimitettu tiedekunnalle. Sihteeri halusi välttämättä kirjata kokouksessa syntyneen muistiinpanoversion tästä lauseesta pöytäkirjaan, sillä se edustaa sihteerin kaksivuotisen uran huippua lyhennelmissä. Siht. huom.)

------------------------------02/10 Ilmoitusasiat Windows 7 on huono käyttöjärjestelmä.

2010

2009

11/09

-------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------

12/10 Muistelot Puheenjohtaja oli laulanut lähiökierroksen paluumatkalla Yogi Bearia väärään nuottiin. 13/10 META Opintosihteerimme menetti hetkellisesti kävelykykynsä Palloliiton erotuomarikurssilla. Nykyisin hän tukeutuu kävelykeppeihin. Index toivoo pikaista paranemista.

Ilmoitusasiat

----------------------------------------------------------------------------------

16/10

Indexin IRC-kanava #index-ry suunnittelee kanavamiitin järjestämistä. 19/10 Vuosijuhlat

Annika Lapintie on varmistunut juhlapuhujaksi. Hänen poikansa on lyönyt kulttuurivastaavaa golf-mailalla päähän. 25/10 Ilmoitusasiat

P-klubi ja Ismo Alanko viettävät syntymäpäiviään perjantaina. Yhdistyksen ylimääräinen kokous Indeksi-lehden päätoimittajan valinta

Tulevan vuoden puheenjohtaja toivoi lehdelle kantta, jossa on sateenkaaria ja poneja. Koulutuspoliittinen vastaava haluaa kannesta pörröisen.

2011

------------------------------5/11 META

Dialectican piirustus oli kadonnut Kannunvalajien Kartanolla yöpymisen jälkeen ja sen kohtaloa aletaan selvittää.

7/11 META

Dialectican piirustus löytyi tuhoutuneena. Ulkosuhdevastaava on yhteydessä Dialecticaan. 8/11 Ilmoitusasiat

Varapuheenjohtaja ilmoittaa, että on Justin Bieberin 17-vuotissyntymäpäivä.

Kopo Opiskelijan vaalistartti -tapahtumassa sidottiin indeksiä opintotukeen oikein käsipelillä. 14/11 Kopo Viime vuoden opintosihteeri on liittynyt Facebookiin. Indeksin päätoimittaja ei vielä ole liittynyt Facebookiin. Opintosihteerin unelmatyö olisi tuhota vanhoja äänestyslappuja. 19/11 Muistelot Kartanon syntymäpäivät: Onnistuneet pippalot, Vergiä meni enemmän kuin oli budjetoitu eli hurjaa on ollut. Varapuheenjohtajasta on hyviä kuvia Facebookissa. Esittäytyminen: Esittäytyminen oli menestys. Kukaan ei oksentanut. 21/11 Ilmoitusasiat Paheksumme kaikkia järjestöjä, jotka eivät kutsu meitä vuosijuhlilleen. Muistelot Eilen oli hallitusiltama, jossa oli niukasti osallistujia. Paikalla oli karkkia, viinaa ja seurapelejä (puheenjohtaja voitti kroketissa). Istutimme tulppaaneja kartanon liepeille. Tapahtumasta poissa olleet hallituslaiset kertoivat huonoja selityksiään ja kaikki paikalla olleet paheksuivat niin julmetusti. Puheenjohtaja ei sulkenut kohtaa 9 alkoi selittää jotain hirveätä settiä jostain hikisistä palleista. :( Halloped-tapaamisessa paheksuttiin Jaloviinan puutetta.

Eräs indexläinen piipahti sisään ja sanoi olevansa nälkäinen. Jätti myös oven auki. Kusipää. Vuosijuhlien cocktail-tilaisuudesta ei ole vielä uutta tietoa. Juhlavastaava oli soittanut mahdolliselle juhlapuhujalle, mutta tämä ei ollut paikalla. Lupasi soittaa takaisin, muttei soittanutkaan. Kusipää. Juhlavastaavat ovat tilaisuuden isäntä ja emäntä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tekevät good cop bad cop -juttuaan siinä samalla. 27/11 Ilmoitusasiat Ekskursio alkoi, kokoontuu.

kansanrintamahallitus

Varapuheenjohtaja on v*tun vihainen, koska unohti kotiavaimensa kämppäänsä. Gaddafi on kuollut. META Talkkarit ovat jänniä ihmisiä. Mikä liputuspäivä tänään muuten on? YK:n päivä, rukouspäivä. Beatboxattiin. 30/11 Tulevat tapahtumat Todettiin, että ulkosuhdevastaava laittaisi vaikka tyttöystävänsäkin raatamaan Indexin puolesta. Toimintasuunnitelma Puheenjohtaja luuli ennenaikaisesti, että käsiteltiin jo viimeistä sivua tosusta. Eipäs käsiteltykään, sivuja riittää vielä. Omituiset vihreät korvat sopivat ekskursiovastaavalle h*elvetin hyvin. ”Hajaantukaa”, sanoo hän. 25

--------------------------------------------------------------------------------

Tulevat tapahtumat

META Vakosamettihousut herättivät hilpeyttä. 33/11 Ilmoitusasiat Tiedottaja ilmoitti, että varapuheenjohtaja on varmasti hieno mies ja kova puheenjohtamaan. Ulkosuhdevastaava ilmoitti, että tänään on Lucian päivä. Myös Seijan päivä on tänään. Talous Varapuheenjohtaja totesi, että ”RAHAA ON”, ja heilutti riettaasti (linjaus)kättään kuin [eräs Vihreiden kaupunginvaltuutettu] konsanaan. Ulkosuhdevastaava totesi, että eurolla eli egellä on kriisi eli kritsu. Muistelot Varapuheenjohtajalle ja ulkosuhdevastaavalle on molemmille tarjottu joskus roolia Häräntappoase-teatteriesityksestä. Molemmat kieltäytyivät. META Varapuheenjohtaja ehdotti formulakisaa. Ekskursiovastaava sanoi, ettei aio osallistua, koska ehdotus oli hänen mielestään tyhmä. Oikea syy oli se, että ekskursiovastaava häviää. Ulkosuhdevastaava voitti kisan. Palkinnoksi hän sai pastasalaattia (jonka tiedottaja myöhemmin illalla söi, siht. huom.). Varapuheenjohtaja ehdotti hengenpidätyskisaa. Juhlavastaava voitti ajalla 26s. Happoradion sanoituksen naurattivat osallistujia ja haittasivat näin ollen heidän suorituksiaan.

---------------------------------------------------------------------------------

2012

------------------------------2/12 Ilmoitusasiat Keskusteltiin mahdollisuudesta rakentaa Indexille oma musiikkilaite. Keskusteltiin musiikkilaitteen koristelusta ja väreistä. SVOL-vastaava piti vaaleanpunaisia ja karvaisia asioita eroottisina. META Nettivastaava ehdotti, että kokouksen jälkeen kuunneltaisiin Robinin Frontside Ollie. 5/12 Tulevat tapahtumat Lähiökierroksen baarit ovat yhtä lukuun ottamatta varmistuneet. Ekskursiovastaava lupasi tulla kierrokselle sombreron, tequilan ja Pedron kanssa ja ilmoitti etukäteen tarvitsevansa kannattelua. 6/12 Muistelot Varapuheenjohtaja huuteli Indexin nimissä hävyttömyyksiä Tampereella 11.12.2012 järjestetyssä MM-kyykässä. 9/12 Ilmoitusasiat Sihteeri on vähän väsynyt. 14/12 Muistelot Titanic upposi 100 vuotta sitten ja kulttuurivastaava kävi katsomassa aiheesta kertovan elokuvan.

15/12 Kirjastotoimikunta Paheksuttiin vulgäärein sanankääntein tiedekuntamme biblioteekin henkilökunnan toimia valistusjulisteen saattamisessa biblioteekin seinille ja turuille ja toreille. 18/12 Ilmoitusasiat Nettivastaava ilmoitti nukkuneensa kartanolla kostean illan jälkimainingeissa, johon ottivat osaa myös muualta Suomesta tulleet humanistit ja edellisen vuoden SVOL-vastaava. Vergiä nautittiin. Muistelot Muisteltiin kesää. Kesällä satoi. Muisteltiin Weekend Festivalia, joka oli mylly, jos sattui tykkäämään ruuhkassa istumisesta. 24/12 Toimikunnat Nettivastaava ehdotti lanitoimikunnan perustamista. Ehdotus ei herättänyt edes hyväksyvää hyminää. 33/12 Muistelot Syyskokous ”Syyskokouksessa valittiin paljon kauniita ja komeita ihmisiä ensi vuoden hallitukseen.” -Nettivastaava Syyskokous oli lyhyt ja ytimekäs. Skumppaa meni. Skumppaa juotiin. Joillekin tuli skumpasta paha olo. Sosiologit eivät meinanneet lähteä kulumallakaan, mutta koulutuspoliittinen vastaava laittoi Huoratronia soimaan. Siivoaminen meni ihan ok. Koulutuspoliittinen vastaava veti yksin marttyyrikilareita. 26

Lehti Lehti on hieno. Päätoimittaja on paras jätkä. Myös ensi vuonna. Speksi Se toimii. Det funkar. Nettivastaava oli katsastanut ylioppilasteatterin tiloja skenografien kanssa ja ne olivat tehdyt asbestista. META Vuosi on lopuillaan, lopuillaan on vuosi. ”Ollut hyvä vuosi, parempi on edessä.” -vpj

-------------------------------------------------------------------------------

Toimikunnat

2013

------------------------------7/13 Tulevat tapahtumat Pussikaljat Pussihyppelyn metodologiaa mietitään. Mistä pussit pussihyppelyyn? Mikä on pussieläin? Tietokilpailu pussieläimistä! Investoidaanko makkarapihteihin? META Kaikki muut kopioivat meiltä ja me olemme autenttisia. 14/13 Ilmoitusasiat SM-Liigassa eletään historiallisia jännityshetkiä. Eilen avattiin grillikausi ja vappu on pian. 27

17/13 Jäsenjärjestöasiat Hyvinvointivastaava huomauttaa vallankumouksellisesta liikkeestä logopedien keskuudessa, joka sisältää siis miehen fuksien seassa. 20/13 Muistelot Lauluillan kenraaliharjoitukset Ilta sai dramaattisia käänteitä jerseyshorelaisten ja Indexin akateemisempien edustajien kohdatessa. Juustot olivat hyviä. 25/13 Ilmoitusasiat Moni hallituslainen viihtyi viikonloppuna vanhempiensa luona. Puheenjohtajan ranskalaiset saapuvat kello 18.22. 26/13 Tulevat tapahtumat Forssalaisteemaa pukeutumiseksi (ja käyttäytymiseksi) kannatetaan. Hyvinvointivastaavan lausunnon mukaan juominen ei ole pakollista. Keskusteltiin paljon ihmiskapasiteetin kyvystä selviytyä arkitoimistaan alkoholin jälkivaikutusten alaisena. 28/13 Tulevat tapahtumat Tiedottaja on laittanut Facebook-tapahtumaan, että live-musiikkia on, ja vaikka saksofonisti-pianisti -duosta ei vielä ole varmuutta, niin tiedottaja lupautuu joka tapauksessa soittamaan nokkahuilulla Ukko Nooan kymmenen tunnin version ja My Heart Will Go On -sävelmän.

Ilmoitusasiat

-------------------------------------------------------------------------------

30/13

Eilen Kartanolla oli syyskokouksen jatkot. Ne olivat mahtavat. Nyt on jano. Tiedottaja näki unta veden juomisesta. Juhlavastaava on edelleen humalassa. Tuutorivastaava on nalle. Hyvät bileet oli. 31/13 Eläinpoliittiset asiat

Tiedottajalla on uusi kiva koira, muutoin pöydätään epo ja käsitellään ensi vuonna.

Muistelot Speksiä käytiin katsomassa eilen. Yleisö oli passiivinen, näyttelijät ovat kertoneet. Hallituslaiset väittävät huutaneensa omstarteja, ja syyttelevät toisiaan. Mutta oli hyvä. Ulkosuhdesitsit Sitsit olivat onnistuneet, myös SF-Klubben oli iloinen iloinen tapahtumasta. Lynissä karaokea ja sen jälkeen pizzaa ja P-klubin toimistolla taas. SF-Klubbenin laulunjohtaja oli villi tapaus. Päätoimittajalla oli kummelikrapula. Vappu Voidaan myydä Keep Cupeja päivystyksessä, tästä hypetystä! ”Kupit tulee, helemat paukkuu!!”

2014

------------------------------10/14 Muistelot Lähiökierros

Semaforissa oli hyvä musiikki, baarimikko oli mukava. Linnunradassa ei ollut karaokea, olemme edelleen hyvin vihaisia. Karhunpesässä oli karaoke onneksi, mutta siellä oli takertuva mummo. Hallitus lauloi Autiotalon. Kaikki saivat paljon pizzaa. Tinatuopissa kaikki olivat todella vahvoissa. Portsari ei tykäänyt megafonista. Lynissä oli paljon karaokea. Makkispekkikset olivat hyviä aamuyöstä. 13/14 Kopo

Koulutuspoliittinen vastaava oli koponeuvoston kokouksessa, puhuttiin opintojen ohjauksesta. Metsästetään opintosihteeri, ei ole näkynyt?? 14/14 Ilmoitusasiat

Opintosihteeri on elossa, hän on ollut kiireinen.

18/14 Posti OpiskelijaOskari vuodelta 2012 on palautettu postilokeroomme. Mukana tuli jännittävä lappu Salaiselta metsänvihreältä ihailijalta. 23/14 Varainhankinta Jumala vihaa meitä kaikkia. META Hallitus ei jaksa virkistäytyä. 24/14 Kopo Opintosihteeri on lopettanut tupakanpolton ja kahvinjuonnin, onnea! 30/14 Kopo Opintosihteeri on taas lopettanut tupakoinnin ja siirtänyt riippuvuutensa kahviin.

Teksti Visa Kuntze & Roope Rihtamo Kuva Eevamaija Virtanen

Ajatuksia indexläisyydestä, vieraudesta ja hyväksynnän tärkeydestä turkulaisen yhteiskuntatieteellisen tieteenharjoittamisen kontekstissa

aloustieteen laitos siirrettiin vuonna 2010 osaksi Turun kauppakorkeakoulua ja siitä asti me t-klubilaiset olemme eläneet kahden tiedekunnan välisessä usvaisessa laaksossa etsien itseämme hieman hapuilevin askelin. Välillä tuntuu, että olemme oudoksuttuja sekä tunkeilevia vieraita niin Pubi-Edulla kuin kauppiksellakin. Ei ole vain yksi eikä toinenkaan kerta näiden vuosien aikana, kun on kuultu kysymys: ”Miksi te t-klubilaiset edes olette Indexissä/kauppiksessa?”. Olisi kuitenkin hieman turhaa alkaa pohtimaan omaa oikeutustaan kuulua jompaan kumpaan yhteisöön, sillä taloustiede on tieteenalana moniuloitteinen ja moneen taipuva. Tarkastelemme yhteiskunnallisia asioita talousteoreettisesta näkökulmasta, joten on ymmärrettävää, että alallamme on sekä paljon annettavaa kauppakorkeakoululla että oikeutettu asema yhteiskuntatieteellisessä alamme imperatiivisen dominanssin vuoksi.

Tilanteemme voidaankin nähdä erittäin optimaalisena: yhteiskuntatieteellinen tieteenala yhdessä yhden Suomen korkeatasoisimmista kauppakorkeakouluista varustaa opiskelijamme laajalla filosofisteoreettisella perspektiivillä maailman tarkasteluun sekä tarjoaa huomattavia synergiaetuja. Näiden seurauksena opiskelijamme ovat laajan skaalan osaamisprofiilin tieteenharjoittajia ja tulevaisuuden asiantuntijoita. Tarkkailtuamme akateemista maailmaa jo jonkin aikaa olemme päätyneet seuraavaan havaintoon: talous elää ja hengittää joka puolella yksilön kokemaa ympäristöä ja on läsnä kaikessa inhimillisessä päätöksenteossa. Poikkitieteellisyydessä on voimaa — sinä, rakas lukija, sen varmasti ymmärrät. Luethan poikkitieteellistä tiedekuntajärjestölehteä.

Vierauden tunne molemmissa kodeissamme on herättänyt tarpeen itsereflektiolle, ajoittain erittäin vahvoin perustein. Mikä on taloustieteen suhde muihin yhteiskuntatieteisiin? Asiaa ovat tutkineet muun muassa ranskalaiset Marion Fourcade, Etienne Ollion ja Yann Algan jotka toteavat muun muassa näin: ”yliopistoyhteisössä taloustieteilijät muodostavat ylimielisen, itsekeskeisen, hierarkkisen, taloudellisesti etuoikeutetun, miesvaltaisen ja imperialistisen klikin” (Fourcade ym. 2015). Ja usko tai älä, tätä olemme päätyneet pohtimaan uudestaan ja uudestaan. Olenko minä, taloustieteen opiskelijana, todella ”ylimielinen, itsekeskeinen ja imperialistinen”? Näin asia ei toivottavasti ole. Asia tuskin on näin tämän ”putken” läpikäytyämmekään, olemmehan kaikki aina yksilöitä ja sellaisina meitä tulisikin tarkastella, kohdella sekä tulkita. Ainejärjestö on merkityksellinen ja lähtemättömän jäljen jättävä instituutio ihmisen elämässä, mutta ainejärjestöön kuuluminen ei tee kenestäkään automaattisesti tietynlaista ihmistä. Ainejärjestö, johon opiskelija kuuluu, kertoo hänestä vain ja ainoastaan sen, mitä sen on tarkoituskin: tieteenalan, jota hän opiskelee. Sen pidemmälle viedyt johtopäätökset ovat niiden tekijän vastuulla. Aina.

Olemme kiitollisia siitä, että saamme olla osa Indexiä, sillä teidän avullanne olemme ymmärtäneet maailmasta huomattavan paljon enemmän. Olette laajentaneet maailmankuvaamme ja opettaneet meille niin elämästä kuin yhteiskunnasta asioita, joita pelkkä taloustieteen opiskelu olisi tuskin koskaan tarjonnut. Täten voinkin myöntää ja nostaa molemmat käteni virheen merkiksi pystyyn, olen ollut itsekeskeinen ja ylimielinen. Se on ollut osa oman paikkansa etsimistä, ryhmäidentiteetin syntymistä ja omanarvontunteen kehittymistä. Energistä aikuistumista. Se on tavallista, mutta ei aina oikein ja siihen syyllistyy eri tasoilla joissain määrin elämänsä aikana suuri osa ihmisistä. Hyvä te! Olkaa ylpeitä alastanne, aiheuttakaa kontroversaalia diskurssia yli tieteenalarajojen. Toki, vahvasti painottaen, on aina muistettava toisten kunnioittaminen ja arvostaminen. Nuoren opiskelijan hapuilevat ensiaskeleet Akatemiassa johtavat usein seuraaviin muutoksiin: ylpeys vaihtuu omanarvontunteeseen, ylimielisyys omien puutteiden tiedostamiseen ja itsekeskeisyys muiden huomioimiseen. Mutta älkäätten työ huoliko: taloustiede, kuten maailma ja kaikki muutkin tieteet, elää murroksen aikaa. Alati haarautuva tutkimuskenttämme on myös hapuilevin askelin lähestynyt hattu kourassa tiedemaailman mittavia yhteistyön mahdollisuuksia. Onhan tuorein professuurimmekin toteutettu yhteistyössä lääketieteellisen tiedekunnan kanssa.

“Ainejärjestö on merkityksellinen ja lähtemättömän jäljen jättävä instituutio ihmisen elämässä, mutta ainejärjestöön kuuluminen ei tee kenestäkään automaattisesti tietynlaista ihmistä.” 30

Jutun kirjoittajat viihtymässä Indexin vuosijuhlilla 11.10.

Tältä pohjalta koemme, että Index on meille ja – uskomme, ettemme aivan ohi suun puhu, jos väitämme – totisesti myös muille opiskelijoillemme korvaamaton kasvattaja. Kohti hyvää elämää, parempaa huomista ja kattavaa maailmankatsomusta kulkevalla tiellämme on ensiarvoisen tärkeää päästä tutustumaan myös muiden alojen opiskelijoihin sekä kuulla ja oppia heiltä turkulaisen vapaan tieteen monimuotoisuudesta. Joten tahtoisimmekin kiittää. Kiitämme Teitä ja erityisesti juuri sinua, arvon lukija, että otatte meidät avosylin vastaan, kun juoksemme Calonian ja Arcanumin välistä katua luoksenne kuin vanhemmastaan eksynyt lapsi supermarketissa ja silitätte kauas yhteiskuntatieteellisestä eksyneiden sikojemme päälakea kuiskaten hiljaa korvaan: ”Ei hätää pikkuinen, kaikki on hyvin. Olet nyt turvassa, kotona, vertaistesi seurassa.” Kiitos myös siitä, että päästätte meidät yhä uudestaan huolettomasti kokemaan uusia haasteita ja hymyilette turvallisesti perään.

Fourcade ym. (2015) The superiority of economists. Journal of Economic Perspectives, Vol. 29 (1), 89–114.

Poliittiset protestiliikkeet - ohi menevä ilmiö vai pysyvä osa poliittista elämää? Teksti Oliver Pitkänen

un syyskuussa olin vierailulla Suomen suurlähetystössä Prahassa ja suurlähettiläs Jukka Pesola kertoi meille tarkemmin Tšekin poliittisesta tilanteesta, tein mielessäni päätelmiä kansallisen ja kansainvälisen poliittisen ilmapiirin kehityskulusta viime vuosina. Suurlähettilään kertomasta jäi päällimmäiseksi käteen tšekkiläisten valtava tyytymättömyys maata vuosikymmenet johtaneisiin poliitikkoihin, mikä olikin johtanut suurimpien puolueiden – sosiaalidemokraattien ja oikeistolaisen ODS:n – kannatuksen romahtamiseen. Valtatyhjiön täytti vuoden 2013 vaaleissa parlamenttiin noussut ANO eli Tyytymättömien kansalaisten liike liikemies Andrej Babišin johdolla sekä 2017 vaaleissa Piraattipuolue. Puolueiden poliittiset agendat olivat kuitenkin häilyviä ja ennalta-arvaamattomia ja niiden meriitiksi lukeutuikin pitkälti julistautuminen uudistavaksi voimaksi poliittisten piirien ulkopuolelta. Vastaavia esimerkkejä on löydettävissä ympäri maailman. Yhdysvalloissa 2016 vaaleissa presidentiksi valittiin bisnesmies ja tosi-tv –tähti Donald Trump, Brasiliassa upseeri ja kansanedustaja Jair Bolsonaro ja Pakistanissa 2018 pääministeriksi entinen krikettitähti ja kansallissankari Imran Khan. Italiassa Beppe Grillon ja Luigi di Manon luotsaama Viiden tähden liike nousi kaksissa vaaleissa maan johtoon. Samankaltaisia, muttei kuitenkaan täysin vertailukelpoisia protestiliikkeitä ovat olleet esimerkiksi Suomessa Jussi Halla-ahon luotsaama Perussuomalaiset, Ruotsissa Jimmie Åkessonin johtama Ruotsidemokraatit sekä huippuvuotensa jo ohittanut Piraattipuolue Islannissa Birgitta Jónsdóttirin luotsaamana.

Suurlähettilästä kuunnellessani oivalsin protestiliikkeiden nousun olevan yleismaailmallinen kehityssuunta. Saatoin kuitenkin yhdistellä lankoja liian hätäisesti muodostaessani johtopäätöksiä poliittisen ilmapiirin muutoksesta. Mikä sitten on johtanut perinteisten puolueiden kannatuksen laskuun ja kansalaisten haluun uudistaa poliittista kenttää? Onko kyse vain ohimenevästä ilmiöstä, perustavanlaatuisesta muutoksesta vai onko taustalla poliittisen elämän väistämätön aaltoliike? 1900-luvun loppupuolisko oli länsimaissa pitkälti poliittisen konsensuksen ja pysyvyyden aikaa. Poliittista päätöksentekoa ohjasivat pääpiirteittäin samat uhkakuvat kommunismin leviämisestä ja Neuvostoliiton aggressiosta. Toisaalta myös itäblokissa kommunististen puolueiden valta ja Moskovan kontrolli satelliittiensa asioista loi tietynlaista vakautta poliittiseen elämään.

“Suuri osa perinteisistä puolueista on lähtenyt mukaan tähän globaaliin kehityskulkuun, mutta ymmärrettävästi merkittävä osa ihmisistä on myös epäileväisiä globalisaation ja sen lieveilmiöiden suhteen.”

2000-luvulle tultaessa perinteiset valtiolliset uhkakuvat ovat muuttuneet abstraktimmiksi ja toisaalta arkipäiväisemmiksi. Kansalaisia uhkaavat ilmastonmuutos, terrorismi, vihapuhe ja -rikokset, talouden epävakaus, kansainvälisten markkinoiden arvaamattomuus ja riippuvuus kansainvälisestä yhteistyöstä sekä kysymys julkisten palveluiden tulevaisuudesta. Suuri osa perinteisistä puolueista on lähtenyt mukaan tähän globaaliin kehityskulkuun, mutta ymmärrettävästi merkittävä osa ihmisistä on myös epäileväisiä globalisaation ja sen lieveilmiöiden suhteen. Siksi ympäri maailmaa syntyneet usein nationalistiset ja integraatiovastaiset protestipuolueet ja -liikkeet ovat saaneet runsaasti kannatusta. Merkittävää on myös, että useat protestiliikkeet ovat julistautuneet politiikan ulkopuolelta tuleviksi uudistusvoimiksi. Tarve uudistumiselle on usein ollut lähtöisin poliitikkojen korruptoituneisuudesta tai rikossyytteistä, kuten esimerkiksi Brasilian, Pakistanin ja Tšekin tapauksissa, osittain myös Yhdysvalloissa Hillary Clintonin sähköpostijupakasta. Myös mielikuva poliittisen päätöksenteon stagnaatiosta ja perinteisten vasemmisto- ja oikeistopuolueiden agendan lähentyminen kohti poliittista keskustaa ovat luoneet kysyntää uusille toimijoille.

Kuitenkin niin Brasiliassa Bolsonaron ja Pakistanissa Khanin hallitukset, Tšekissä pääministeri Babiš ja Yhdysvalloissa presidentti Trump ovat kaikki keskellä erilaisia virkarikos- ja korruptiosyytöksiä, eli ongelma ei protestiliikkeidenkään myötä ole korjaantunut. Aika näyttää, päätetäänkö kyseisissä maissa hylätä toivo protestiliikkeisiin ja siirtyä kannattamaan jälleen perinteisiä puolueita ja urapoliitikkoja vai hyväksytäänkö ongelma sellaisenaan ja turvaudutaan status quon tuomaan pysyvyyteen. Yhteistä protestiliikkeillä on myös se, että ne ovat jääneet lähes täysin eristyksiin muista poliittista puolueista ja toimijoista vailla tukea ja yhteistyötä. Valtaan päästyäänkin ne ovat joutuneet muodostamaan hallituksia yksi tai vain muutaman marginaalipuolueen tuella. Toisaalla, esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa, muut puolueet ovat eristäneet ne parlamentaarisen yhteistyön ulkopuolelle ja muodostaneet hallituksia niiden ohi. Tämä on sinänsä ongelmallista jo demokratian periaatteiden toteutumisen kannalta, sillä onhan sen perusajatuksena kansalaisten poliittisten näkemysten ja päätöksentekoon liittyvien preferenssien mahdollisimman tarkka välittyminen päätöksentekoprosessiin. Jos merkittävän kannatuksen saanut kansanedustajien ryhmä – oli kyseessä sitten hallitusneuvotteluista suljettu protestiliike tai oppositioon jäänyt joukko perinteisiä puolueita – jätetään täysin päätöksenteon ulkopuolelle, vääristää se päätöksiä väistämättä suuntaan tai toiseen kansalaisten preferenssien keskiarvosta. Ongelma korostuu erityisesti, kun kyseessä on yleensä varsin polarisoitunut asetelma perinteisten puolueiden ja protestiliikkeiden välillä. Toisaalta enemmistö äänestäjistä on antanut valtuutuksensa puolueille ja poliitikoille, jotka ovat valmiita sulkemaan muita puolueita päätöksenteon ulkopuolelle. Tässä mielessä demokratian funktio toteutuu.

Ympäri maailmaa vaikuttavilla protestiliikkeillä tosiaan on runsaasti yhtäläisyyksiä motivaatioidensa, agendansa ja suosionsa kasvun tekijöiden suhteen. Esimerkiksi EU-maissa merkittävä yhdistävä tekijä protestiliikkeiden välillä on skeptisyys integraatiokehitystä kohtaan ja niin sanottujen perinteisten yhteiskunnallisten arvojen kaipuu. Jokainen protestiliike on kuitenkin oma tarinansa ja jokaisen taustalla on omanlaisensa tekijät ja yhteiskunnallinen konteksti.

“- - Brasiliassa Bolsonaron ja Pakistanissa Khanin hallitukset, Tšekissä pääministeri Babiš ja Yhdysvalloissa presidentti Trump ovat kaikki keskellä erilaisia virkarikos- ja korruptiosyytöksiä, eli ongelma ei protestiliikkeidenkään myötä ole korjaantunut.”

Poliittisen ilmapiirin muutos on kai välttämätön osa demokraattisen yhteiskunnan olemusta, mikä itsessään synnyttää muutosliikkeitä ja tyytymättömyyttä kunkin ajankohdan nykytilanteeseen. Muutosliikkeet ovat sidoksissa aikaansa ja kontekstiinsa, eikä viime vuosina suosiota saaneille protestiliikkeille siksi ole löydettävissä historiasta suoria vertailukohtia. Karl Marxin ajattelua mukaillen, yhteiskunnallinen muutos – ei ehkä kuitenkaan vallankumoukset, vaan ennemmin hillitty joukko uudistuksia – on väistämätöntä. 34

Teksti Amanda Viitanen

HUOM!

SYY-Turun syyskokous on 9.12. klo 16. 35

VUOSI HALLITUKSESSA S

YY-Turku on monelle kaukaiselta tuntuva järjestö, jonka toiminta jää väistämättä aktiivisten ainejärjestöjen ja Indexin jalkoihin. Tämä on ollut pitkäaikainen haaste SYYTurun toiminnalle. Monissa muissa yliopistokaupungeissa SYYn paikallisjärjestöllä on samankaltainen rooli kuin Indexillä Turussa: SYY tarjoaa poikkitieteellistä toimintaa ainejärjestöjä täydentämään. Rakas Indeximme aktiivisena ja perinteikkäänä eri alojen opiskelijoiden yhdistäjänä siis pitkälti eliminoi tilauksen SYY-Turulle. Maalattuani näinkin masentavan kuvan SYYTurun toimintaedellytyksistä haluan kertoa, millaista tällaisessa järjestössä on ollut toimia. Se ei ole ollut lainkaan yhtä masentavaa. SYY-Turulla on niin paljon kehitysmahdollisuuksia, että hallituksessa toimiminen on ollut mielekästä ja uusille ideoille on ollut tilaa, vaikka itsellenikin SYY-Turku oli vielä hyvin tuntematon hakiessani melko spontaanisti hallitukseen viime vuonna syyskokouksessa. Kuten toivottavasti kaikki tietävät, SYY-Turku on Akavaan kuuluvan ammatillisen etujärjestö YKAn (Yhteiskunta-alan Korkeakoulutetut) alaisen valtakunnallisen opiskelijajärjestö SYYn (Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat) paikallisjärjestö. Kytkös liittoon on siis vahva, mutta toiminnassa on paljon mukana myös opiskelijoita, jotka eivät ole suoranaisesti aytoiminnasta kiinnostuneita. SYY-Turku onkin poliittisesti sitoutumaton järjestö, jonka tehtävä on järjestää opiskelijoille työelämäaiheisia tapahtumia ja jakaa tietoa työelämästä yhteiskuntatieteilijänä. Sillä, mitä puoluetta tai millaisia ajatuksia kannattaakaan, ei ole merkitystä.

Itse hakeuduin SYY-Turkuun ensisijaisesti kiinnostavan pestin perässä. Viestintä on pitkään kiinnostanut yleisesti ja tiedottajan pesti houkutteli hakemaan hallitukseen ilman, että olisin aiemmin ollut juurikaan mukana SYYTurun tapahtumissa. Pesti on ollut todella opettavainen ja on ollut hauskaa päästä esimerkiksi luomaan Instagram-sisältöä, jota en ikinä tekisi omaan someeni. Tiedottajan pesti on melko poikkeuksellinen SYY-Turun hallituksessa. Lähes kaikissa muissa pestessä tekemistä on aina ajoittain hetkellisesti paljon, esimerkiksi tapahtuman järjestämisessä, kun taas tiedottajana tekemistä on koko ajan jonkin verran. Somepäivitysten tekoon liittyy yllättävän paljon puuhaa ja esimerkiksi tapahtumien markkinointi vaatii kauaskatseista suunnitelmallisuutta. Hallitusvuosi on ollut muutenkin opettavainen, sekä hyvässä että pahassa. Kuten aiemmin totesin, tilaa SYY-Turun toiminnalle on vähäisesti, joten on ollut suuri työ saada ihmisiä kiinnostumaan tapahtumista ja toiminnasta. Tapahtumia on melko harvakseltaan, mikä tekee ihmisten mielenkiinnon ylläpitämisestä tärkeän tiedotuksen tavoitteen. Kokonaisuutena SYY-Turun hallituksessa toimiminen vie kuitenkin huomattavasti vähemmän aikaa kuin aine- ja tiedekuntajärjestöjen hallitukset. Jos siis kaipaa suhteellisen kevyttä kokemusta valtakunnallisella tasolla toimivasta järjestöstä, suosittelen hallitukseen hakemista! Ennen kaikkea on ollut mahtavaa saada uusia tuttavuuksia sekä Turusta että koko Suomesta ja harrastaa sitä kuuluisaa verkostoitumista. 36

KIITOS TÄSTÄ SYKSYSTÄ Perinteisen tapahtumientäyteistä syksyä on ilo muistella vielä kuvien kautta.

Kuvat Vilma Hildén, Franseska Kärkkäinen, Ria Viitala, Amanda Viitanen & Eevamaija Virtanen