Indeksi 4/2020

indeksi 4 // 2020

Turun yliopiston yhteiskunta- ja kasvatustieteilijöiden tiedekuntajärjestö Index ry:n jäsenlehti

3 // 2020

indeksi

opiskelija alennus kaikesta Koskee normaalihintoja. Tarjousta ei voi yhdistää muihin alennuksiin, eikä se ole voimassa afterwork-buffetin aikana.

Etu on henkilökohtainen.

Humalistonkatu 17 B, 20100 Turku / +358 2 2588003 www.cuppint.fi ma 16-23, ti-to 16-24 / pe-la 14-02 / su suljettu

Uudenmaankatu 1,20500 Turku / +358 2 2330205 www.gastropubloyto.fi ti-to 16-24 / pe 11-02 / la 16-02 / su suljettu

Päätoimitus ja taitto Amanda Viitanen amelvi@utu.fi

4 // 2020

indeksi

Toimituskunta Matilda Heikkilä Jesse Helminen Helena Hirvonen Aura Kaartinen Ville V. Kokko Pauliina Laukkanen Julia Lintunen

Eeva Rantanen Eelis Rytkönen Ida Sukanen Salla Tiitinen Juhani Vaissalo Inka Vaarula

Muut kirjoittajat Julia Niinistö Venla Nurminen Jenni Mäkisalo

Sofia Saarinen Maria Yli-Jama

Mainosmyynti Matias Hämäläinen Joosu Soosalu mohama@utu.fi jmsoo@utu.fi Julkaisija Index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry Levikki 50 kpl & verkkojulkaisu issuu.com/indexry Painopaikka Grano oy, Turku Lemminkäisenkatu ISSN 2323-7252 - ISSN-L 2323-7244

Tässä Indeksissä 6 PÄÄTOIMITTAJALTA

11 INDEXIN LOPPUVUODEN TAPAHTUMAT

14 KARHUNKIERROX Muistoja Indexin vaellusekskursiolta

7 PUHEENJOHTAJALTA “Kiitos, kun olet indexläinen.

Itse ainakin olen siitä aika onnellinen. Ja ylpeä.”

18 KESTÄÄKÖ USA:N DEMOKRATIA? “Trump on siis pelle. Mutta joskus pellet ovat hauskoja, joskus vain outoja, ja joskus syövät lasten sieluja Stephen Kingin kauhuromaanissa. Tässä ei ole mitään nauramista. Vallan käytöllä on aina seurauksia, saati väärinkäytöllä.”

29 26 P-KLUBI: MITEN BREXIT VAIKUTTAA EUROOPPALAISEEN IDENTITEETTIIN?

SOSIAALITIETEIDEN KLUBI: EIKÖ JO ALKAISI RIITTÄÄ, 2020?

“Suomessa luotetaan siihen, että sairastunut tai loukkaantunut tai muulla tavoin apua ja hoitoa tarvitseva saa sitä. Vastaamonkin tapauksessa moni on varmasti luottanut siihen, että iso alan yritys pystyisi pitämään tiedot salassa ja olisi luottamuksen arvoinen.”

8 OPINTOVASTAAVALTA

12 ONKO NYT JO VIHDOIN TULEVAISUUS? “Ero sen välillä, mullistuuko maailma ihan just vai vasta myöhemmin, liittyy lähinnä siihen kysymykseen, onko kehitys jo ”eksponentiaalista”. Ajammeko jatkuvasti jyrkemmin ylöspäin kaartuvalla käyrällä, joka kohta humahtaa lähes pystysuoraksi?

Vai pysyykö kehitys vielä suhteessa tasaisena?”

22 MITEN INDEKSI SYNTYY?

32 SYY-TURKU: KIINNOSTAAKO SYY-TURUN HALLITUS?

Teksti Amanda Viitanen Kuva Vilma HildĂŠn

pt

Oispa sillis

6

Olen viivytellyt tämän kirjoituksen aloittamista, koska tämän kirjoittamalla joudun kohtaamaan sen tosiasian, että kyseessä on viimeinen pääkirjoitukseni. Tekisi mieli todeta, että viimeiset kolme vuotta on hujahtanut aivan liian nopeasti ohi, mutta se tuntuu niin kiusalliselta, että en edes viitsi. Paitsi, että juuri niin taisin juuri todeta. Heh. Eläköitymisen kynnyksellä tulee väkisinkin miettineeksi mitä Indeksin päätoimittajuudesta ja Index-vuosista on jäänyt käteen. Tässä lista merkittävimmistä asioista, joita olen Index-vuosina saanut, koska kukapa ei tykkäisi listauksista.

- Ystäviä. Ehdottomasti ystäviä. Suuri määrä poikkitieteellisiä ystäviä, joiden typerille jutuille nauraa tahtomattaan ja joihin ei muuten ikinä olisi tullut tutustuneeksi. Ettehän katoa mihinkään?

- Myös vielä valtavampi määrä enemmän tai vähemmän läheisiä tuttavia. Niitä, joiden ansiosta kotibileet ja lähiökierrokset ja vujut ovat olleet juuri niin upeita ja ikimuistoisia kuin ne ovat olleet.

- Index-rakkautta. Ei tätä olisi jaksanut tehdä kolmea vuotta, jos Index ei huokuisi sellaista lämpöä ja rakkautta kuin se huokuu. Indexissä on jotain selittämätöntä taikaa.

- Muistoja. Sellaisia, joita fiilistellä vielä vuosien päästä. Hämärämpiä ja kirkkaampia, hyviä ja ei niin hyviä, mutta silti jotenkin aina lopulta positiivisia.

- Itseluottamusta. En tiennyt mitään lehden teosta aloittaessani (ja sen kyllä huomaa), mutta kokeilemalla ja epäonnistumalla ja kokeilemalla uudelleen olen saanut aikaan ainakin omaa silmääni miellyttäviä tuotoksia. Näiden tuotosten jakaminen julkisesti kaikkien nähtäville on myös todella kuumottavaa, mutta siihenkin on tottunut.

Eikä kukaan ole tullut nauramaan räkäisesti päin naamaa. Ainakaan vielä. Olkaa kilttejä älkääkä tulkokaan. :( - Onnistumisen kokemuksia. Ja epäonnistumisen.

Mutta paljon enemmän onnistumisen. Pieniä onnistumisia taittoteknisisissä jutuissa, onnistumisia kokonaisuuden kasaamisessa, onnistumisia lehden koko profiilin nostamisessa.

- Työelämätaitoja. Ihan oikeita sellaisia. Ei se ole vain hallitusviettelyn tukena käytettävää sanahelinää ja mainospuhetta, vaan toimituskunnan johtaminen, hallituksen monenmoisten ihmisten kanssa tiiviisti yhdessä toimiminen ja järjestöhommien sekä opintojen yhdistäminen ihan oikeasti valmentavat kohti tulevaisuutta.

- Vielä vähän (paljon) lisää Index-rakkautta.

Kiitoksiin on tämäkin pääkirjoitus lopetettava.

Sitä ennen haluan onnitella uutta päätoimittajaa ja toivottaa onnea lehden tekoon. Toivottavasti saat pestistä yhtä upeita kokemuksia kuin itse olen saanut! Kiitos sinä ihana ystäväni, joka sait houkuteltua tähän pestiin aika puun takaa, näistä tuli elämäni parhaat kolme vuotta. Kiitos kaikille ihmisille, jotka ovat tulleet vastaan näinä vuosina.

Kiitos toimituskunta. Kiitos Index.

Kirjoittaja on 5. vuoden poliittisen historian opiskelija, joka eläköityy vuoden lopussa järjestöhommista ja kriiseilee lähestyvästä valmistumisesta.

7

pj

Puheenjohtajan vuoden 2020 kohokohtia

8

Teksti Sofia Saarinen Kuvat Laura Katila, Amanda Viitanen & Grepa Virkki

Kun vuosi vaihtui, ilmassa oli odotusta ja jänElämä on kuitenkin jatkuvaa oppimista. Kehitnitystä: uusi vuosi ja uudet kujeet, eikö niin? telemme uusia tapoja toimia tässä erikoisessa Kun tapasimme hallituksen kanssa ensimmäistä tilanteessa ja yritämme sopeutua tilanteeseen, kertaa järjestäytymiskokouksen nimissä, ei kuonnistuen välillä paremmin, välillä heikommin. kaan olisi osannut arvata, millainen vuosi tästä Meidän sopeutumismekanismimme ovat jokaioli tulossa. Kevät osoittautuikin täysin ainutlaasella erilaiset, ja tämä vuosi on varmasti vaatinut tuiseksi niin järjestötoiminnalle kuin yksiniiden kaikkien käyttöä. Ole ylpeä itsestäsi, että tyishenkilöille, kun koko Suomi julistettiin sulolet juuri siinä, missä nyt olet. Sinä riität juuri selkutilaan. Kun jokapäiväisiä yhteyksiä hallituslailaisena kuin olet. On täysin okei antaa itselleen siin ja omiin kurssikavereihin ei enää ollutkaan armoa ja hyväksyä, etteivät asiat aina mene niin saatavilla, muuttui elämä aika lailla päälaelleen kuin toivoo. Opiskelulle kuitenkin on aikaa, eikä ja tuntui siltä, kun matto olisi sitä tarvitse murehtia juuri vedetty jalkojen alta. Itse kukin nyt. Ota käteesi kuppi kahMe valitettavasti kamppaili, ja kamppailee varmasvia tai teetä, käperry sohvan ti edelleen, oman jaksamisensa joudumme opiskelemaan nurkkaan ja nauti olostasi, kanssa eikä helpotusta tilantee- kursseja etänä, pitämään olet sen ansainnut. seen tuntunut näkyvän. Uskon kandiseminaareja etänä monen ajatelleen, että milloin Vaikka vuosi on koeteltämä kaikki helpottaa. Viimeis- sekä näkemään kavereita lut meistä jokaista, halumyöskin etänä. Kasvo- aisin vielä lopuksi kiittää tään syksyyn mennessä voidaan maskien käyttö on uusi kuluneesta vuodesta hallitupalata takaisin ”normaaliin”. normi eikä sovi unohtaa stani. Hallitustani, joka on Mutta mitä oikeastaan on ”normatkakokoisen käside- jaksanut tehdä hurjasti työtä maali”, miten se määritellään? sin kantamista laukussa. kaiken tämän keskellä, jotPsykologian näkökulmasta on ta vappumme ei olisi täysin olemassa kaksi erilaista normaaepävappu, eikä fuksiviikot liutta: tilastollinen normaalius ja normatiivinen vain pelkkä kaukainen toive. Hallitus on huonormaalius. Jos mietitään vallitsevan tilanteen lehtinut meidän kaikkien koulutuspoliittisesta pohjalta, tilastollisen (enemmistön määritlinjasta, unohtamatta mielenterveyttä eläinkutelemän) normaaliuden mukaan ”normaali” villa. Kiitos kuuluu myös sinulle, rakas Indexin elämä olisi ilman maskeja liikkumista sisätiloisjäsen, että olet ollut mukana tässä vuodessa. Kiisa, kun taas normatiivisen (yleisesti hyväksytty) tos, kun olet indexläinen. Itse ainakin olen siitä normaaliuden kautta normaalia olisi ”aivastamiaika onnellinen. Ja ylpeä. nen Prismassa ilman, että joku tulee lyömään kirveellä päähän” (Peda.net; Hämäläinen, 2020).

Tässä kohtaa kirjoittaja haluaisi huomauttaa, että aiKirjoittaja on 4. vuoden erityispedagogiikan opiskelija nakaan vielä kukaan ei ole aivastamisesta lyönyt ja Indexin puheenjohtaja 2020, joka kriiseilee loppuvaa ketään, edes kirveellä. Tämä on uusi normaali. Me Index-vuotta. valitettavasti joudumme opiskelemaan kursseja etänä, pitämään kandiseminaareja etänä sekä näkemään kavereita myöskin etänä. KasvoViitteet maskien käyttö on uusi normi eikä sovi unohtaa Hämäläinen, Matias. 2020. Mitä on normaali? matkakokoisen käsidesin kantamista laukussa.

Keskusteluja Indexin konttorilla.

Mitä vielä?

Peda.net, 2020. Mitä on mielenterveys? Peda.net.

“

9

Nyt se on tehty, maisterin tutkintoa haettu ja papereita odotetaan postista. Tuttu ja turvallinen yliopistomaailma on aika jättää taakse ja siirtyä uuteen elämänvaiheeseen. Olen toki odottanut valmistumista, mutta samalla jännittää ja pelottaa. Tulenko saamaan töitä? Pysyvätkö opiskeluaikana saadut kaverit elämässäni?

Ensimmäistä kertaa on elämässä vaihe, jolloin en tiedä, mitä tulevaisuudessa odottaa. Menin yliopistoon suoraan lukiosta, ja seuraavat viisi vuotta tiesin, että opiskelen. Kolmen vuoden jälkeen valmistuin kandiksi. Vaikka tutkinto sekin, se ei oikein tuntunut saavutukselta, vain opintojen välietapilta, jonka jälkeen jatkettiin maisterivaiheeseen. Jälkeenpäin mietin, että olisi pitänyt osata iloita enemmän kandin tutkinnosta, sillä olinhan tehnyt paljon töitä sen eteen. Sain kandista huonon arvosanan, josta syyllistin pitkään itseäni.

Maisterivaiheessa opinnot rupesivat sujumaan paremmin ja sainkin gradusta hyvän arvosanan. Vasta maisterivaiheessa ymmärsin, että yliopisto-opintojen tärkein anti on löytää oma tapa oppia ja opiskella. Ei ole väliä, milloin oman tavan löytää ja itselleen pitää olla armollinen, vaikkei aina saisikaan hyviä arvosanoja. Ja kukaan ei tule jälkeenpäin opintojen arvosanoja kyselemään, vaikka ykkönen jostakin kurssista tuntuisi maailmanlopulta.

Omista saavutuksistaan on syytä olla ylpeä ja kehitystä kyllä tapahtuu opintojen aikana.

10

as taa va int ov op

Uusi elämänvaihe odottaa “

Vasta maisterivaiheessa ymmärsin, että yliopisto-opintojen tärkein anti on löytää oma tapa oppia ja opiskella.

Ei ole väliä, milloin oman tavan löytää ja itselleen pitää olla armollinen, vaikkei aina saisikaan hyviä arvosanoja.

Toivon, että jokainen osaisi nauttia opiskeluajastaan. Opiskeluaika on lyhyt aika elämässä, mutta se on hyvin merkityksellinen. Moni solmii yliopistossa ystävyyssuhteita, jotka kestävät läpi elämän. Opintojen aikana opitaan elämän kannalta tärkeitä taitoja, kuten ajanhallintaa, oman jaksamisen rajoja ja stressin sietokykyä. Jälkeenpäin moni sanoo opiskelun olleen elämän parasta aikaa. Vaikka en vielä tiedä, mitä elämässä tulee seuraavaksi eteen, uskon että itsekin saatan näin jälkeenpäin ajatella. Varmasti tulen ainakin muistelemaan lämmöllä opiskeluaikojani ja kaipaamaan tiivistä opiskelijayhteisöä.

Venla Nurminen Indexin opintovastaava

Syksyllä 2020 luvassa vielä ainakin...

11.11. Leffailta Järjestetään etäyhteyksin Telepartyn kautta. Valittavaan leffaan jokainen pääsee vaikuttamaan myöhemmin äänestyksen kautta!

13.11. Teatteriexcursio Legendaarinen Frankenstein Turun ylioppilasteatterissa.

30.11. Indexin sääntömääräinen syyskokous Kiinnostaako hallitustoiminta tai Indexin tulevaisuus?

Syyskokouksessa Indexille valitaan uusi hallitus sekä hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2021. Kokous toteutetaan hybridimuodossa ja paikalla Edu1-salissa ovat istuva hallitus, jäsenjärjestöjen äänivaltaa käyttävät sekä hallitukseen hakevat henkilöt. Muut voivat seurata kokousta ja osallsitua siihen etähteyksin.

25.11. Työelämätapahtuma Kiinnostaako työllistyminen tai esimerkiksi harjoittelupaikan saaminen? Yliopiston työelämäpalveluiden eli Rekryn kanssa yhteistyössä järjestettävässä työelämätapahtumassa keskitytään oman osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen.

Onko sinulla ehdottaa jotain korontaturvallista aktiviteettia, jonka haluaisit toteuttaa hyvässä poikkitieteellisessä Index-seurassa?

Tällaista voi kernaasti ehdottaa hallitukselle ja mietitään yhdessä, josko sellaisen saisi järjestymään!

11

Onko nyt jo vihdoin

tulevaisuus?

12

Teksti Ville V. Kokko

“Innokkaiden ennustuksien

perusteella tulevaisuus onkin juuri alkamaisillaan. Pian tekoäly pyyhältää omamme ohitse ja yhä nopeampaan tahtiin saapuvat uudet keksinnöt muokkaavat maailman tunnistamattomaksi.

Vuodesta 2000 lähtien ihmiset ovat kyselleet leikkisästi sitä, koska se tulevaisuus oikein tulee.

Menneisyyden kuvitelmissa vuoden 2000 paikkeilla olisi pitänyt tapahtua vaikka mitä.

Mutta nyt ollaan jo kaksikymmentä vuotta siitä pidemmällä. Innokkaiden ennustuksien perusteella tulevaisuus onkin juuri alkamaisillaan. Pian tekoäly pyyhältää omamme ohitse ja yhä nopeampaan tahtiin saapuvat uudet keksinnöt muokkaavat maailman tunnistamattomaksi.

Ihmiskunnan kohtaa aivan uudenlaisia haasteita, kun koneet tulevat esimerkiksi niin hyviksi kaikenlaisessa työssä, että suurin osa ihmisistä jää ilman töitä.

Toiset ovat varovaisempia. Esimerkiksi kirjan Homo Deus: Tulevaisuuden lyhyt historia -kirjan kirjoittajalle Yuval Noah Hararille nämä skenaariot kuuluvat vasta epämääräiseen kaukaisempaan tulevaisuuteen, vaikka hän odottaakin niiden tapahtuvan.

Ero sen välillä, mullistuuko maailma ihan just vai vasta myöhemmin, liittyy lähinnä siihen kysymykseen, onko kehitys jo ”eksponentiaalista”. Ajammeko jatkuvasti jyrkemmin ylöspäin kaartuvalla käyrällä, joka kohta humahtaa lähes pystysuoraksi? Vai pysyykö kehitys vielä suhteessa tasaisena?

Aiemman perusteella sitä on vaikea sanoa, koska eksponentiaalisen kasvun alkuvaihekin näyttäisi paljon rauhallisemmalta kuin myöhemmät vaiheet.

Tekoälyn suhteen ainakin näyttäisi siltä, että sen kehityksen edessä on vielä selviä esteitä. Itse asiassa ”tekoälyllä” tarkoitetaan tällä hetkellä lähinnä syväoppimisalgoritmeja, jotka osaavat tehdä kaikenlaisia hienoja yksittäisiä temppuja kuten tunnistaa kasvoja ja pelata pelejä, mutta siihen se jääkin. Tästä ei ole mitään ilmeistä polkua eteenpäin todelliseen älykkyyteen. Ihmismielen rajoituksiin tutustuneena ja vahvan tekoälyn kieltäjien argumentteihin kyllästyneenä olen suorastaan yllättynyt, että näin voi sanoa – mutta on aivan totta, että tällä hetkellä ”tekoäly” ei ymmärrä käsittelemiään asioita siinä mielessä, missä ihmiset ymmärtävät.

Ehkä maailma ei siis ole radikaalisti muuttumassa kerralla jossain pian tulossa olevassa singulariteetissa. Ainakaan se ei ole mitenkään selvää. Mutta toisaalta, ehkä se onkin tapahtumassa. On hyvä, että uusien teknologioiden seurauksia on ainakin alettu pohtimaan.

Jos katsomme kuitenkin nykypäivää sellaisenaan, ehkä voimme sanoa jo vihdoin olevamme siinä vuonna 2000 kaivatussa tulevaisuudessa. Meillä on virtuaalitodellisuuspelejä, 3D-tulostusta, ajatuksen voimalla ohjattavia koneita, ihmeellisiin temppuihin pystyviä algoritmeja... ja tietenkin myös dystooppisia elementtejä, kuten globaali pandemia ja Donald Trump. Vaikka singulariteetti pysyy hypoteettisena, nykyhetki on ehdottomasti futuristinen.

Kirjallisuutta Gerd Leonhard: Technology vs. Humanity: The coming clash between man and machine Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta Homo Deus: Huomisen lyhyt historia Melanie Mitchell: Artificial Intelligence: A Guide for Thinking Humans 13

Kuvat Matias H채m채l채inen, Anniina Laitakari, Oliver Pitk채nen, Sofia Saarinen & Amanda Viitanen

Karhun kierroX Indexin vaellusekskursio 23.-28.10.

14

Karhunkierroskokemus oli 1. raskas 2. ikimuistoinen 3. raskas 4. upea 5. kaiken kivun ja kärsimyksen arvoinen

15

16

17

Kestääkö USA:n demokratia?

Mitä tapahtuu, kun istuva presidentti ilmoittaa, ettei hän hyväksy seuraavien presidentinvaalien tulosta, ellei hän itse voita?

Teksti & kuva Ville V. Kokko

Yhdysvaltain presidentinvaalit järjestetään 3.11.2020. Kaksipuoluejärjestelmän tarjoamat ehdokkaat ovat demokraattien Joe Biden ja republikaanien Donald Trump.

Trump on tietenkin myös presidentti tällä hetkellä – se tuskin on voinut jäädä keneltäkään huomaamatta. Hänen kautensa on kuitenkin loppumassa, ja vaalien tulisi päättää se, pääseekö hän seuraavalle kaudelle. Kyselyiden mukaan Biden johtaa suosiossa, mutta mikään ei ole koskaan varmaa. Sitä paitsi Trumpin ja republikaanien vaalitaktiikkaan on jo pitkään sisältynyt äänestämisen tekeminen vaikeammaksi, joten kansan mielipiteellä ei ole niin paljon painoa, kuin pitäisi.

Pelottavaa on se, että Trump on toistuvasti hyökännyt vaalien rehellisyyttä vastaan jo etukäteen ja kieltäytynyt lupaamasta astua syrjään, jos hän häviää.

18

“Pelottavaa on se, että

Trump on toistuvasti hyökännyt vaalien rehellisyyttä vastaan jo etukäteen ja kieltäytynyt lupaamasta astua syrjään, jos hän häviää.

Mitä siis vaalien jälkeen oikein tapahtuu? Sitä ei kukaan tiedä, mutta koska olen jonkin verran seurannut asiaa, kerron havaintoja siitä kuin todella tuntisin asian. Kannattaa pitää mielessä, että en oikeasti ole mikään asiantuntija. Kyse ei silti ole pelkästään mielipiteistä, vaan myös tosiasiaväitteistä, joten käytän lähdeviitteitä, vaikka kyseessä onkin ”vain” opiskelijalehden kirjoitus. **

Voivatko tulevat presidentinvaalit todella kaatua siihen, että Trump ei hyväksy niiden tulosta? Tuskin on ainakaan syytä kyseenalaistaa, voiko Trump tehdä jotakin niin törkeää. Koko presidentinkautensa ajan hän on rikkonut kaikkia niitä sääntöjä ja tabuja, joita ei tulisi rikkoa.

Siitä, miten Trump on esitetty mediassa, voi helposti ajatella, että hän vain huitoo sinne tänne ja hänellä ei usein ole aavistustakaan, mitä hän tekee. Voiko tähän vaikutelmaan kuitenkaan luottaa? Onko media vain häntä vastaan? Onko hän oikeasti paljon ovelampi, kuin miltä näyttää?

Katson tähän kysymykseen löytyvän uskottavan vastauksen Michael Wolffin kirjasta Fire and Fury: Inside the Trump White House, joka maalaa yksityiskohtaisen kuvan sisäpiiriläisten näkökulmien läpi. Vastaus on: ei, Trump ei tiedä, mitä hän tekee suuren osan ajasta. Hän kuulostaa (siis edelleen) keskittymishäiriöiseltä uhmaikäiseltä, jolla on valtava ego ja puutteellinen empatiakyky, vaikka myös tosin jonkinlaisia esiintyjänlahjoja.

19

“Hän ei vain siedä sitä,

että joku sanoo vastaan, että hän ei saisi tehdä jotain, tai että tosiasiat eivät ole hänen mieleensä.

Trump on siis pelle. Mutta joskus pellet ovat hauskoja, joskus vain outoja, ja joskus syövät lasten sieluja Stephen Kingin kauhuromaanissa. Tässä ei ole mitään nauramista. Vallan käytöllä on aina seuraksia, saati väärinkäytöllä.

Mielestäni edelleen järkyttävin seuraus on ollut lukemattomien lapsien traumatisoiminen erottamalla heidät vanhemmistaan, kun Trump taisteli turvapaikanhakijoita vastaan vuonna 2018. Se on silti vain yksi loputtomista esimerkeistä.

Trump ei myöskään välttämättä ole kiinnostunut olemaan mikään diktaattori. Hän ei vain siedä sitä, että joku sanoo vastaan, että hän ei saisi tehdä jotain, tai että tosiasiat eivät ole hänen mieleensä. Tuon mukaan kuin toimii, saadaan nopeasti aika orwellilainen kokonaisuus. ** The Atlanticissä kirjoittavan Barton Gellmanin mukaan uhka ei ole niinkään se, että Trump kieltäytyisi myöntämästä häviötään ja luopumasta vallasta. Siihen mahdollisuuteenhan Joe Biden oli jo vastannut, että kyllä hänet sitten tarvittaessa saatetaan ulos Valkoisesta talosta. Uhka on pikemminkin siinä, että Trump ja republikaanit voisivat venyttää vaalituloksen hyväksymistä presidentin virkaanastujaispäivään asti, jolloin laki ei enää oikeastaan sanoisi selvästi, mitä tulee tehdä.

20

Trump on pitkään haukkunut koronaviruksen tarpeelliseksi tekemää postiäänestystä kammottavan epäluotettavaksi ilman sen kummempia todisteita, mikä antaa yhden tekosyyn kyseenalaistaa tulos, varsinkin jos hänen omat kannattajansa osaavat välttää sitä äänestystapaa. Postiäänien laskemisessa kestää myös kauemman aikaa, jolloin on mahdollista, että se muuttaisi tiukan vaalituloksen vaalipäivänä nähtyyn verrattuna, mikä antaisi ehkä mahdollisuuden Trumpille julistaa voittonsa etukäteen ja kyseenalaistaa myöhemmät äänet.

Jos vaalien tulos saataisiin edes näyttämään epäselvältä, se lisäisi huomattavasti mahdollisuutta sellaiseen sekasortoon ja väkivaltaan, joka uhkaa jo muutenkin.

Jos Trumpin kannattajat ovatkin vähemmistössä, heidän joukostaan näyttäävät löytyvän myös kaikkein vaarallisimmat ainekset. FBI pidätti vähän aikaa sitten 13 ääriryhmän jäsentä, jotka aikoivat siepata Michiganin kuvernöörin Gretchen Whitmerin ja laittaa tämän ”oikeudenkäyntiin” ”petoksesta” – syynä tämän asettamat tavallista tiukemmat koronarajoitukset. Kymmenen päivää tämän jälkeen Trump ei ainakaan mitenkään toppuutellut kannattajiaan, jotka huusivat samaisesta Whitmeristä ”Lock her up!”

Sitten on QAnon-salaliittoteoria. Sen kannattajien määrää ei tiedetä, mutta selvästi se on aivan liian yleisesti levinnyt ottaen huomioon, kuinka sekopäinen sen sisältö on. Sen mukaan Donald Trump taistelee kulissien takana salaa maailmanlaajuista saatananpalvojien ja pedofiilien salaliittoa vastaan.

Erilaiset, myös maailmaa vähemmän hullulla tavalla katsovat amerikkalaiset oikeistolaiset ovat liittyneet ”militioihin” ja valmistautuvat mahdolliseen sisällissotaan. Mietityttää, kuinka kaukana ollaan siitä, että he itse aloittaisivat sen, vaikka vahingossa kuvitellessaan toisen puolen tekevän niin.

Kuvat Essi Hongisto, SOfia Saarinen & Greta Virkki

Vaalijännitykseen piristystä olosuhteisiin nähden hyvin onnistuneen syksyn muistelulla. Joskus paistoi aurinko ja oli fuksitapahtumia.

21

22

Miten Indeksi syntyy?

Onko sinuakin aina mietityttänyt, mitä kaikkea valmiin lehden taustalla on? Oli tai ei, nyt saat tietää!

Teksti & kuvat Amanda Viitanen

Askel 1 Indeksin yksittäisen numeron syntyprosessi alkaa toimituskunnan kokouksessa noin puolitoista kuukautta ennen lehden julkaisua. Siinä toimituskuntalaiset kertovat juttuideoitaan ja niistä keskustellaan yhdessä. Tarkoituksena on, että kirjoittaja saa hyviä näkökulmia ja ajatuksia myös muilta toimituskuntalaisilta. Kokouksessa lisäksi myös päätoimittaja kertoo omia ideoitaan tulevalle lehdelle ja ehdottaa ajankohtaisia juttuaiheita, joihin toimituskuntalaiset voivat kiinnostuksen herätessä tarttua.

Toimituskunnan lisäksi jäsenjärjestöt, joilla on kiertävä kirjoitusvuoro, tuottavat juttuja Indeksiin. Jäsenjärjestöjuttuja tulee yhteen lehteen 1-3 ja ne koskettavat kunkin jäsenjärjestön edustaman tieteenalan ajankohtaisia ilmiöitä ja tapahtumia.

Jäsenjärjestöjen palstan lisäksi vakituisia juttuja ovat päätoimittajan pääkirjoitus, puheenjohtajan tervehdys sekä kopopalsta, jolla opinto- ja koulutuspoliittinen vastaava kirjoittavat ajankohtaisista koulutuspoliittisista teemoista. Myös SYY-Turku kirjoittaa kuulumisiaan lähes joka lehteen.

Näiden kaikkien kalastelu on päätoimittajan aikaa vievin tehtävä lehden syntyprosessin alkuvaiheessa.

23

Askel 2 Juttujen kirjoittamiseen on aikaa noin kuukausi, mutta usein niin toimituskuntalaiset, ulkopuoliset kirjoittajat kuin päätoimittaja itsekin havahtuvat toimimaan aktiivisesti vasta deadlinejen häämöttäessä. Lehden päätoimittaminen onkin yhtä deadlinen asettamista, niistä muistuttelua, niistä muistuttelun unohtamista niin muistuttajan kuin muistutettavien osalta ja lopulta uusien deadlinejen asettamista. Indeksin tekotavat eivät siis juuri poikkea opiskelusta tai mistään muistakaan vastuista.

(Tämä pelkällä rakkaudella tekijöitä kohtaan <3). Alkuperäisessä deadlinessa onkin aina huomioitu juttujen myöhästymiset eikä se oikeasti ole ikinä niin tiukka kuin päätoimittaja antaa olettaa. Sen voi ehkä kertoa tässä allekirjoittaneen viimeisessä lehdessä.

24

Tästä päästäänkin seuraavaan askeleeseen, joka on valmiiden, päätoimittajalle lähetettyjen, juttujen kieliopillinen oikoluku ja mahdollinen sisällön kommentointi. Juttuihin kaivataan usein vielä kuvitusta tai esimerkiksi grafiikkaa, jota kysellään toimituskunnan visuaalisilta taitajilta. Noin viikon aikana jutut siis hiotaan timanttisiksi kokonaisuuksiksi.

“Lehden

päätoimittaminen onkin yhtä deadlinen asettamista, niistä muistuttelua, niistä muistuttelun unohtamista niin muistuttajan kuin muistutettavien osalta ja lopulta uusien deadlinejen asettamista.

“Yksittäistä

tavallista Indeksiä klikataan Issuussa keskimäärin noin 200-300 kertaa ja fuksilehteä jopa 500 kertaa. Keskimääräinen lukuaika on vajaa 10 minuuttia.

Askel 3 Juttujen ja kuvituksen kypsyessä alkaa päätoimittajan tekoprosessin intensiivisin työvaihe, taittaminen. Taitossa jutut, kuvitukset, mainokset ynnä muut asetellaan yhteen ja luodaan lehdelle visuaalinen ilme. Tähän menee yleensä noin kaksi viikkoa, riippuen päätoimittajan käytössä olevasta ajasta ja inspiraation pulppuamisesta. Taittaminen on paljolti luovaa työtä, jota on vaikea pakottaa etenemään silloin, kun ei vain etene. Inspiraatio tuntuu usein löytyvän juuri silloin, kun sille ei olisi hyvä hetki, esimerkiksi illalla nukkumaan mennessä tai gradupalautuksen deadlinen kanssa samana päivänä.

Taitto tehdään Adoben InDesign-ohjelmalla, jonka vanhahkon CS6-version näkymän näet vasemmalla puolella. InDesign on yksinkertainen ja helposti haltuun otettava perustaitto-ohjelma, mutta siitäkin löytää kuitenkin jokaisella kerralla uusia ominaisuuksia ja taitto onkin jatkuvaa uuden opettelua. Taitto-osaaminen on myös varsin työelämärelevantti taito! Indeksiä tehdessä sekä toimituskunta että päätoimittaja kartuttavat näitä niin kovin suureen ääneen mainostettavia työelämätaitoja, mutta Indeksinkin tapauksessa niitä oppii ihan oikeasti. Indeksiä voi suositella kaikille, joiden CV kaipaa vielä täytettä ja joita kirjoittaminen, valokuvaaminen, kuvitus tai oikolukeminen kiinnostaa.

Askel 4 Taittoa voisi jatkaa ikuisesti. Tavutusvirheitä ja pienen hienosäädön kohteita on loputtomasti, mutta jossain vaiheessa lehti on todettava valmiiksi ja lähetettävä painoon. Valmis lehti tietenkin julkaistaan uteliaille silmäpareille tutkailtavaksi. Indeksi ilmestyy sekä sähköisessä Issuussa että paperisessa muodossa, mutta sitä luetaan huomattavasti enemmän sähköisenä.

Paperiselle lehdelle on kuitenkin myös menekkinsä sekä tarpeensa perinteikkyytensä ja tarjoamansa erilaisen lukukokemuksensa ansiosta. Onhan nyt jokaisella itseään kunnioittavalla tiedekuntajärjestöllä oltava paperinen järjestölehti! Yksittäistä tavallista Indeksiä klikataan Issuussa keskimäärin noin 200-300 kertaa ja fuksilehteä jopa 500 kertaa. Lehden keskimääräinen lukuaika on vajaa 10 minuuttia.

Askel 5 Hengähdä hetki lehden tekemisestä, nauti työsi tuloksesta ja toista sama neljä kertaa vuodessa. Indeksin tekeminen on mahtavaa, opettavaista, palkitsevaa. Se myös tuo säännöllisellä ilmestymisellään hyvää rutiinia ja rakennetta vuoteen erityisesti nyt etäopiskelun epämääräisyyden rinnalle.

25

26

Miten Brexit vaikuttaa eurooppalaiseen identiteettiin ???

Teksti Julia Niinistö & Maria Yli-Jama Yhteinen eurooppalainen identiteetti herättää paljon keskustelua. Eurobarometrien mukaan suurin osa Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisista samaistuu ensisijaisesti oman maansa kansallisuuteen. Tätä vasten samaistuminen unionin kansalaiseksi, jos lainkaan, on toissijaista. Keskustelua jaetusta identiteetistä värittävät käsitteet ja ajatukset siitä, mikä on Eurooppa ja mitkä ovat sen rajat, miten rajojen puitteissa on mahdollista kehittää EU-identiteettiä vai onko identiteetti rajaton?

Maanosan kulttuurinen, kielellinen, yhteiskunnallinen ja uskonnollinen moninaisuus tuovat myös omat haasteensa yhteisen identiteetin luomisen suhteen. Onko siis olemassa yhtä “demosta”, joka yhdistäisi eurooppalaiset tavoitteet, arvot ja politiikan? Voidaanko maanosan moninaisuus sovittaa osaksi yhtä, jaettua identiteettiä?

“Miten jaettua kokemusta

eurooppalaisuudesta voisi edistää keskisen perustajajäsenen erotessa unionista?

Brexitin lopun häämöttäessä kysymys yhteisestä EU-kansalaisuudesta ja siihen identifioitumisesta nousee jälleen pinnalle. Miten jaettua kokemusta eurooppalaisuudesta voisi edistää keskisen perustajajäsenen erotessa unionista? Unioniin kriittisesti suhtautuva sentimentti on tasaisesti yleistynyt muissakin jäsenmaissa. Vaikka suoranaista unionista eroa kannattavat äänet ovat marginaalissa, on EU-kriittinen diskurssi normalisoitunut jo ennen Iso-Britannian eroa unionista.

27

Esimerkiksi vuodesta 2005 alkaen tiiviimpi integraatiokehitys hidastui, kun Ranska ja Alankomaat suhtautuivat kriittisesti kansanäänestykseen uudesta EU:n perustuslaista. Perustajäsenten epävarmuus heijastuu helposti muihin jäsenvaltioihin: jos alkuperäiset jäsenmaat eivät koe unionin hankkeita tai niiden edistämistä mielekkäinä, mikä saisi muut jäsenvaltiot kokemaan toisin? Euroskeptisyyden lisääntyminen näkyy muun muassa monessa jäsenvaltiossa populististen liikkeiden ja puolueiden kannatuksen nousuna, jotka pyrkivät edistämään nationalistista agendaa monikansallisuuden kustannuksella.

Eurooppalainen identiteetti on lähtökohtaisesti pyritty rakentamaan sen varaan, että Euroopan unioniin kuuluvilla mailla olisi jaettuja arvoja ja yhteneviä toimintatapoja useimmilla elämän osa-alueilla. EU:lla on neljä perusvapautta, jotka mahdollistavat ihmisten, tavaroiden, pääoman ja palveluiden vapaan liikkuvuuden alueella. Nämä oikeudet pyrkivät helpottamaan maanosan sisäistä liikkuvuutta eri tavoin, jolloin myös välillisesti ajatukset, toimintatavat ja kulttuurit voivat sekoittua keskenään. Vastaavan henkisen pääoman jakaantumisen on ajateltu edistävän yhteistä identiteettiä. Identiteettiä on pyritty vahvistamaan myös muilla tavoin. Moninaisuudessaan yhtenäiseksi profiloituneella unionilla on muun muassa oma lippu, kansallishymni, -päivä sekä rekisterikilpi.

Nationalististen tunnusten kaltaisilla symboleilla pyritään vahvistamaan keskinäistä yhteenkuuluvuutta.

Kansallisista symboleista ja oikeuksista huolimatta, EU:n merkittävimmät yhtenäisyyden edistäjät ovat arvot. EU:n uudessa perussopimuksessa, eli Lissabonin sopimuksessa, unionin arvoiksi määritellään ihmisarvo, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeudet. Eurobarometrien mukaan näistä tärkeimmiksi koetaan ihmisoikeudet ja rauha. Jaettujen arvojen pohjalta rakentuu yhteinen maailmankuva, jonka edistäminen on merkittävin jaetun EU-identiteetin edistämisen väline.

28

“Moninaisuudessaan

yhtenäiseksi profiloituneella unionilla on muun muassa oma lippu, kansallishymni, -päivä sekä rekisterikilpi.

Nationalististen tunnusten kaltaisilla symboleilla pyritään vahvistamaan keskinäistä yhteenkuuluvuutta.

Aikana, jolloin Brexit luo epävarmuutta unionin yhtenäisyydelle, unionin vahvuus piileekin jaetuissa arvoissa, ja mahdollisuuksissa, joita unioniin kuuluville jäsenmaisen kansalaisille tarjoutuu. Union mahdollistamat vaikuttamismahdollisuudet eri instituutioiden kautta, poliittinen vakaus sekä kansainvälinen vaikuttavuus nousevat oleellisiksi osiksi unioniin kuulumista.

EU-identiteetin syventyminen Brexitin jälkeen voi näyttää epätodennäköiseltä, mutta lähtökohtaisesti jäsenvaltioiden kansalaiset kokevat unionin yhdenmukaisuuden mielekkäänä.

EU-identiteetti ei välttämättä tule korvaamaan kansallista identiteettiä koko unionissa, mutta yhdenmukaisuus kehityksessä ja kokemuksessa kehityksen merkityksellisyydestä ovat merkittävimpiä yhteisöllisyyden edistäjiä. Yhteisesti tavoitellusta suunnasta kertoo muun muassa yhä unioniin mielevien potentiaalisten jäsenmaiden lista. Unioni on siis olemassaolonsa aikana onnistunut luomaan merkittävästi toisistaan eroavista kulttuurillisista, poliittisista ja taloudellisista seikoista huolimatta yhteisön Eurooppaan, johon suurin osa maanosan valtioista on tyytyväinen kuuluessaan ja edistäessään yhteisiä tavoitteita.

Teksti Jenni Mäkisalo

Eikö jo alkaisi riittää, 2020?

Keskiviikkona 21.10.2020 tuli ilmi Psykoterapiakeskus Vastaamoon tehty tietomurto. 40 000 asiakkaan tietojen epäillään vuotaneen tietomurrossa, jonka ajankohtaa ei edes pystytä varmuudella vahvistamaan. Tietomurrossa on vuotanut asiakkaiden henkilötietoja henkilötunnuksista puhelinnumeroihin. Lisäksi terapiakäyntien sisältöjä on oletettavasti vuotanut. Epäilty vaatii Vastaamolta 450 000 euron edestä bitcoineja. Lauantaina 24.10. asiakkaat alkoivat saada sähköposteja, joissa epäilty tietomurtaja vaatii useampaa sataa euroa, jotta hän ei vuoda asiakkaan tietoja. (HS 25.10.2020)

Mitä tästä sitten seuraa? Yksilölle koituva haitta on kiistämättä hirvittävän suuri.

Vastaamon asiakas on menettänyt yksityisyytensä mitä vastenmielisimmällä tavalla ja häntä on isketty arimpaan kohtaan.

Psykoterapiaan liittyvä stigma on edelleen vahva ja nyt vuodon uhri joutuu elämään sen kanssa, että hänen yksityisten ja luottamuksella käytyjen keskustelujen sisältö on ikuisesti netissä. Uhrin henkilötietoja voi käyttää lukemattomilla tavoilla väärin ja rikolliseen toimintaan. Some on täyttynyt uhreja tukevista kannanotoista ja monet jakavat ohjeita siitä, miten uhriksi joutuneen tulisi toimia. Psykoterapiaan liittyvä stigma on noussut esille ja terapiassa käyminen haluttaisiin normalisoida.

29

Valtakunnallinen Kriisipuhelin auttaa ympäri vuorokauden tilanteessa, jossa psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto on aiheuttanut runsaasti pelkoa ja ahdistusta. Kriisipuhelimen numero on 09 2525 0111.

Kriisipuhelimeen voi soittaa nimettömänä ja luottamuksellisesti. Puhelimeen vastaavat kriisityön ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset eri puolilla Suomea.

Kriisipuhelimen ruotsinkielinen linja 09 2525 0112 päivystää normaalisti ke klo 16-20, ti, to, pe klo 9-13.

Kriisipuhelimen arabian- ja englanninkielinen linja 09 2525 0113 päivystää ma, ti klo 11-15, ke klo 13-16 ja 17-21, to klo 10-15 Mieli ry:n sivuilta löytyy myös linkkejä erilaisiin chatteihin sekä Discordalustaan, joiden kautta voi myös saada keskusteluapua.

Yhteiskunnan tulee ehdottomasti sitoutua tukemaan uhreja ja muun muassa Journalistiliitto julkaisi 25.10. Instagramissa kuvan kommentoiden tietomurron uhrien tietojen julkaisemista: ”Se on yksiselitteisesti Journalistin ohjeiden vastaista sekä myös laitonta.” Myös poliittiset toimijat kuten sisäministeri Maria Ohisalo ovat kommentoineet teon olleen epätavallisen ikävä ja aiheeseen liittyvät ministerit ovatkin kokoustaneet asian tiimoilta. Myös Keskusrikospoliisi on pitänyt aiheesta tiedotustilaisuuden ja kertonut, ettei tällä hetkellä tekijästä tai tekijöistä ei ole tietoa.

Kysymykseksi herää myös Vastaamon osuus asiaan. Onko Vastaamon tietoturva ollut tarvittavalla tasolla? Kuinka arvokkaaksi yhtiö on arvottanut asiakkaidensa yksityisyyden ja tietoturvan? Psykoterapialle olennaista on luottamus terapeutin sekä asiakkaan välillä. Keskustelut käydään luottamuksellisesti, eikä tuota luottamusta voi kevein perustein pettää. Asiakkaan tulisi aina pystyä luottamaan siihen, että hänen asiansa ovat vain hänen ja terapeutin välisiä. Uhrit tuntevat olonsa petetyiksi ja haavoittuvaisiksi, kun heidän yksityisyyttään on näin kamalalla tavalla loukattu. …

30

Vuoden mittaan luottamus poliisiin on ollut koetuksella Suomessakin erityisesti Yhdysvalloissa otsikoihin nousseen Black Lives Matter -liikkeen myötä. Elokapinan mielenosoituksessa poliisi turvautui voimakeinoihin ja nousi jälleen puheenaiheeksi. Koronan tiimoilta hallituksen sekä yksittäisten ministerien luottamus on puhututtanut. Suomessa on perinteisesti luotettu poliisiin hyvin vahvasti. Voimme vain pohdiskella ja seurata, ovatko maailman tapahtumat herättäneet suomalaisten kriittisyyden ja millaisesta luottamuksesta poliisi nauttii jatkossa.

Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) on tutkinut suomalaisten luottamusta julkisiin toimijoihin keväällä 2020. Poliisi sijoittuu ensimmäiseksi ja maan nykyinen hallitus sekä eduskunta saavat molemmat yli 50 prosentin luottamuksen.

Terveydenhuoltojärjestelmä sijoittuu kolmanneksi yli 80 prosentin luottamuksella (EVA, 30.4.2020). Suomessa luotetaan siihen, että sairastunut tai loukkaantunut tai muulla tavoin apua ja hoitoa tarvitseva saa sitä. Vastaamonkin tapauksessa moni on varmasti luottanut siihen, että iso alan yritys pystyisi pitämään tiedot salassa ja olisi luottamuksen arvoinen. Vastaamo toimii kuitenkin sotealalla ja sille on myös ulkoistettu julkisen sektorin tehtäviä. Onko näin vakavalla tietomurrolla vaikutusta luottamukseen laajemmin, kun otetaan huomioon myös muut vuoden sisällä tapahtuneet asiat?

“Onko Vastaamon tieto-

turva ollut tarvittavalla tasolla? Kuinka arvokkaaksi yhtiö on arvottanut asiakkaidensa yksityisyyden ja tietoturvan?

Jos olet ollut tietovuodon uhri, Mieli ry:n nettisivuilta löytyy kootusti ohjeet siitä, kuinka tilanteessa täytyy toimia. Suomenkielinen kriisipuhelin on auki vuorokauden ympäri ja sinne voi soittaa minkä tahansa ison tai pienen huolen takia. Nyt kun joudumme jatkamaan myös kevätlukukauden etäopintojen parissa, muistakaa pitää itsestänne huolta ja puhukaa matalalla kynnyk-

31

Kiinnostaako SYY-Turun hallitus?

Kiinnostaako järjestötoiminta, mutta aine- ja tiedekuntajärjestöjen hallituspestit vaikuttavat liian raskailta ja aikaa vieviltä? Olisiko hauskaa tutustua yhteiskuntatieteilijöihin ympäri Suomea ja verkostoitua myös Turun ulkopuolella?

Tuntuuko kansallisella tasolla toimiva opiskelijajärjestö houkuttelevalta?

Jos edellä esitetyt kysymykset herättävät yhtään reaktioita, kannattaa laittaa SYY-Turun hallitukseen hakeminen harkintaan. SYY-Turun hallituksessa pääsee levittämään työelämätietoisuutta, rakentamaan yhteisöllisyyttä sekä oppimaan itsekin uusia taitoja. SYY-Turku toimii valtakunnallisen Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaiden paikallisjärjestönä, joten toiminnalla on myös kiinnostava laajempi näkökulma. Laajempaa näkökulmaa tarjoaa myös Akavan alaisen Yhteiskunta-alan Korkeakoulutettujen YKAn opiskelijajärjestönä toimiminen, joten SYY-Turku tarjoaa näköalapaikan myös etujärjestön toimintaan.

32

SYY-Turun hallitustoiminta ei vie yhtä paljon aikaa kuin aine- ja tiedekuntajärjestöjen hallitukset, mutta kyseessä ei silti ole mikään leikkijärjestö. Hallitus kokoustaa joka toinen viikko ja tapahtumia olisi ainakin normaalina aikana joka kuukausi. SYY-Turussa toimiminen vaatii siis sitoutumista siinä missä kaikissa muissakin järjestöissä toimiminen, mutta kokouksiin osallistumisen ja oman pestin hoitamisen lisäksi on paljon omissa käsissä se, kuinka paljon omia resursseja haluaa toimintaan laittaa. Hallitustoimintaan voi siis uppoutua pitkälti juuri sen verran kuin oma elämäntilanne sallii. Tämä joustavuus tarkoittaa toisaalta myös sitä, että omaa pestiä on mahdollista myös kehittää halutessaan todella vahvasti. Esimerkiksi tiedottajalla ja tapahtumavastaavilla on hyvä mahdollisuus saada oma kädenjälkensä vahvasti näkyviin.

Jos toiminta kiinnostaa ja haluat vielä kysellä lisätietoja, SYY-Turun uusien ilta järjestetään 23.11. kello 16 Proffan kellarin kabineteissa.

Tervetuloa! Annetaan tässä vielä kolmen tämän vuoden SYY-Turun hallituslaisen kertoa, mitä ovat oppineet vuoden aikana.

Millaista on ollut toimia SYY-Turun hallituksessa ja mitä olet oppinut vuoden aikana?

ELIAS sihteeri poliittinen historia “SYY-Turun hallituksessa toimiminen on ollut hyvin mieluisaa. Meillä on ollut tosi hyvä yhteishenki. Olen oppinut SYY-Turun hallituksessa sihteerinä ennen kaikkea vastuullisuutta. Myös tietoisuuteni SYYn ja YKAn eduista on paljon selkeämpi.”

HEIDI taloudenhoitaja sosiaalitieteet “SYY-Turun hallituksessa toimiminen on ollut mukavaa ja antoisaa, koska olen päässyt tutustumaan uusiin ihmisiin, meillä on hyvä yhteishenki ja olen nähnyt tarkemmin SYYn ja YKAn toiminnan tarkoituksen. Sain pestiini hyvän perehdytyksen ja apua on ollut tarjolla koko ajan, yksin ei ole tarvinnut jäädä. Koronapandemian takia meillä on ollut aiempaa vähemmän tapahtumia, joten toimintamme painopiste on ollut lähinnä sosiaalisen median puolella. Tosin parille rastikierrokselle ja ständille olemme silti päässeet kertomaan toiminnastamme.

Olen oppinut taloudenhoitajan pestissä, miten yhdistyksen talous toimii, mihin kaikkeen rahaa menee ja miten budjetoidaan. SYYn ja YKAn välinen vuorovaikutus on myös tullut tutuksi, koska meillä on vahva yhteys liittohallitukseen ja muutenkin YKAan. Valtakunnallisuus olikin yksi syy, miksi itsekin halusin hallitukseen mukaan. Kokoustamiskäytännöt olivat minulle jo ennestään tuttuja, koska olen ollut järjestötoiminnassa aiemminkin. Voin kuitenkin suositella SYY-Turun hallitusta myös aloittelijoille, koska toimintamme on kynnys on matala, innokkuus on tärkeintä ja kaiken olennaisen kyllä oppii.”

ALEKSI LS-YKA-edustaja filosofia “SYY-Turun hallitusjäsenyys on ollut ikimuistoinen kokemus, jonka aikana olen päässyt tutustumaan ihmisiin eri ainejärjestöistä ja yliopistoista. SYY-Turun hallitusjäsenenä opin paljon työ- ja opiskelijaelämään liittyvästä edunvalvonnasta, ammattiliiton toiminnasta sekä verkostoitumisesta. Suosittelen vahvasti hallitustoimintaa niille, jotka ovat enemmän tai vähemmän uraorientoituneita opiskelijoita, ja jotka ovat aktiivisesti kiinnostuneita järjestötoiminnasta.”

33

Seuraa SYY-Turkua @syyturku

SYY-Turku

@SYY-Turku

syyturku.wordpress.com yhteiskunta-ala.fi

Huomaa myös syksyn jäsenkampanja!

Liittymällä 30.11. mennessä saat 10 euron arvoisen SuperLahjakortin. Kun normaalisti 28 euron vuotuinen jäsenmaksu suhteutetaan jäljellä oleviin kuukausiin, liittyminen on entistä kannattavampaa vielä tänä vuonna.

34

Hallitus 2020 kiitt채채 t채st채 erikoisesta vuodesta!

35