Indeksi 1/2016 by Index ry

Indeksi

1 / 2 0 1 6

Indeksi

Mediatiedot: päätoimittaja Laura Mettälä (lauramettala@gmail.com) / kirjoittajat: Joonas Laito, Petri Nyström, Karoliina Lehtola, Ville V. Kokko, Heli Jämsén, Hanna-Kaisa Alanen, Vesa-Matti Paasivaara, Sonja Perkiö / mainosmyynnin vastuuhenkilö Tiia-Maria Kankaanpää / taitto ja ulkoasu Laura Mettälä / julkaisija Index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry / painopaikka Painosalama, Turku / ISSN 2323-7252 / ISSN-L 2323-7244 / painosmäärä 120 / kannen kuva Laura Mettälä, ”Kun vappu nousi päähän”

S I S S Y L Ä L

00 päätoimittajan tervehdys 01 puheenjohtajan sana 02 opintosihteerin sana 03 kuulumisia tiedekunnasta TYY & ympäristösiipi 04 hallituksen esittely: kuka mitä missä milloin miksi 05 jäsenjärjestöjen palsta >Dialectica: filosofian tarpeellisuudesta >Kompleksi: elämme kovia aikoja, ystävä hyvä >Fobia: hetken tässä hetkessä 06 Indexin jäsenistökysely 07 asioita, joista oli syytä ottaa selvää

TEKSTI LAURA METTÄLÄ KUVA SONJA PERKIÖ

p ä ä t o i m i t t a j a n t e r v e h d y s

Jos muistelen, kuinka minusta tuli Indeksin päätoimittaja, meni se (erittäin vapaasti lainaten) jokseenkin seuraavanlaisesti. ”Lähetkö päätoimittajaksi?” ”Äh, olis tässä keväällä kandi, hallitushommat, vappuviikko, kesätyönhaut, kahdet hautajaiset ja varmasti useammat juhlat, enkä oo koskaan käyttänyt InDesignia.” ”Mut lähetkö päätoimmittajaksi?” ”Joo. — Häh?” Sittemmin olen (liian!) pitkästä aikaa tullut muistutetuksi luovuuden tuskasta, writer’s blockista, tyhjän ruudun kammosta ynnä muista taiteellisen itseinhon muodoista. Tässä pirteän pessimismin hengessä siteeraan ja täysin virheellisesti sovellan sveitsiläisen psykiatrin Elisabeth Kübler-Rossin suruprosessin viisiportaista DABDA-mallia lehdentekoprosessiini. 1. Kieltäminen (Denial): Lupauduinko tähän? Epäusko, todellisuuspako, itsepetos. 2. Viha (Anger): Passiivis-aggressiivinen kalenterin silmäily. Lehden mediakortin tietojen sotkeminen ja sen tiedostaminen,

ettei Comic Sansin ironisuuden tunnistaminen ole uusin juttu graafisen suunnittelun ammattiskenessä. 3. “Kaupankäynti” (Bargaining): Suuren riemun löytäminen taitosta, omasta hatarasta estetiikantajusta ja näillä hassuttelusta. Toiveikkuus vastoinkäymisten välttämisen suhteen lehden teossa, toisaalta muiden deadlinejen laiminlyönti. 4. Masennus (Depression): Siirtymä tavoitteiden ja taitojen välisen epäsuhdan kompromisseista kaiken kyseenalaistamiseen ja omaan luomukseen perinpohjaiseen kyllästymiseen. Lehden valmistuessa tasapainoilen vielä toinen jalka neljännellä portaalla. 5. Hyväksyntä (Acceptance): Onpahan päätoimittajan hakukirjeessä innostavasti todettu, ettei “edellisten vuosien tasoa tarvitse noudattaa”. Kenties saavutan viimeisen vaiheen, kun pääsen hypistelemään painotuoretta lehteä.

■

Vallattomia lukuhetkiä, toivottaa päätoimittaja.

a n

TEKSTI JOONAS LAITO

P u h e e n j o h t a j a n Niin se vain tänäkin vuonna saapui, nimittäin Indeksin ensimmäinen numero. Päätoimittajan metsästäminen tuntui olevan erityisen hankalaa ja olimme vielä maaliskuun alussa tilanteessa, ettemme voineet olla varmoja tulisimmeko lukemaan Indeksiä ollenkaan tänä vuonna. Lopulta hallituksen sihteerinäkin toimiva Laura Mettälä tarttui haasteeseen ja pelasti lehden tilanteen. Välillä kuulee puhuttavan printtimedian lopullisen kuoleman olevan lähellä. Toteuttamamme jäsenistökyselyn perusteella puolet teistä lukee näitäkin sanoja tietokoneen, tabletin tai kännykän ruudulta. Toiselle puolikkaalle perinteinen liukaspaperinen A4 on kuitenkin edelleen se mikä saa syttymään, unohtamatta faktaa, että siellä huoneiston tai toimiston pöydällä lojuvaa lehteä saattaa päätyä vilkaisemaan puolivahingossa. Ainakaan tänä vuonna Indeksi ei siis ole siirtymässä pelkästään bittimaailman syövereihin. Vuoden ensimmäisen Indeksin lisäksi vappukin on tietysti tullut piristämään, ainakin näin ennen sen kokemista, elämäämme. Vappuhan leimataan perinteisesti vähintään viikon mittaiseksi ryyppyjuhlaksi, jonka jälkeen ei halua hetkeen nähdäkään haalareita ja sydämestä ottaa lenkkipolulla vielä kahden viikon päästä. Meidän kaltainen järjestö ei voi kuitenkaan tyytyä pelkästään tällaiseen käsitykseen, vaan meidän tulee huomioida myös alkoholiton vaihtoehto. Jäsenistökyselyyn vastanneista noin 85% näki alkoholittomuuden tulevan huomioiduksi riittävästi tai kohtuullisesti. Tässäkin asiassa

meillä kuitenkin riittää parantamista ja vastuu on myös jokaisella yksilöllä. Sitseille holittomana tullutta kohtaa turhan usein kysymys: ”Mikset sä juo?” Onneksi tänäkin vappuna järjestetään Den glider Index ja Brunchen kommer, joiden kohdalla alkoholi ei ole pääosassa, vaan keskitytään hauskanpitoon ja vatsan täyttämiseen. Toivon että vapustamme löytyy jokaiselle mielekästä tekemistä. Jos laajennetaan näkökulmaa yksilön ja vapun tasolta koskemaan kaikkia yhdeksää jäsenjärjestömme ja koko vuotta, niin on selvää, että tarpeet ovat hyvin erilaiset. Osa järjestöistämme kuuluu oppiaineidensa puolesta muihin tiedekuntiin, eikä esimerkiksi edunvalvontamme juurikaan heitä kosketa. Osa puolestaan on jäsenmäärältään ja aktiivisuudeltaan niin isoja, että tapahtumia riittää muutenkin keskiverto-opiskelijan budjettia ja terveyttä silmällä pitäen. Olen esimerkiksi kuullut, että Indexin tulisi keskittyä pelkästään edunvalvontaan ja jättää bileet muille. Kaikkien järjestöjen huomioiminen ei siten ole erityisen helppoa. Indexin etu tiedekuntajärjestönä on kuitenkin automaattinen poikkitieteellisyys tapahtumissa ja tämä myös toteutuu käytännössä. Vaikka se oma lintukoto tuntuukin turvalliselta ja tiiviiltä, niin on äärimmäisen hienoa tutustua myös muiden ainejärjestöjen, ja tiedekuntien, opiskelijoihin. Näin ollen Index tulee jatkossakin järjestämään juhlia, excursioita, hyvinvointi- ja työelämätapahtumia sekä koulutuspoliittista edunvalvontaa. Ei muuta kuin railakasta vappua kaikille!

■

pj 9

o p i n t o s i h t e e r i n s

TEKSTI PETRI NYSTRÖM

Kun on tarkoituksena kirjoittaa mikä on mielestäni tärkeää tai mikä tulisi ottaa huomioon vaikka sunnuntaisähkeessä, taikka vaikka, miksi hakeutua opiskelija-aktiivin tehtäviin, on mielessäni jo ennen koneen eteen istumista hienoinen ahdistus. Jo ajatuskin siitä, että avaan tekstinkäsittelyohjelman ja

siinä uuden tyhjän sivun ja siinä vilkkuu se kursori kuin syyttäen sivun tyhjyydestä, aiheuttaa hienoista epämiellyttävää ahdistusta ja pakoreaktiota. Siis jo pelkkä ajatus. Kun sitten tämä ajatus muuttuu teoksi ja olen oikeasti siinä koneen edessä, mainitun kursorin tykyttäessä sillä samalla ärsyttävän

syyttävällä tahdilla kuin niin monasti aiemminkin, vaatien minua kirjoittamaan, on ahdistus jo hieman kauempana, mutta pakoreaktio sitäkin lähempänä. Ajatus; ”ei juma****a, laita kone kiinni ja mene vaikka päikkäreille tai baariin, ei siitä tekstistä tule kuitenkaan lukemiskelpoista, anna olla”, tai muuta

911 yhtä rohkaisevaa tulee mieleen. Siinä helposti sitten laittaa sen koneen kiinni ja poistuu niin sanotusti takavasemmalle, kun kerran oma pää käskee. Olen kovin usein kuunnellut tuota alas lyttäävää ääntä, joka uskottelee minulle, että on parempi olla kirjoittamatta, kuin kirjoittaa typeryyksiä. Olen kuunnellut sitä kun on ollut kyse mielipidekirjoituksen laatimisesta, olen kuunnellut sitä esseen, opinnäytteen ja esitelmän laatimisen yhteydessä olen jopa kuunnellut sitä kun on pitänyt laatia lappusia viranomaisille. Toisinaan koko kirjoitus on jäänyt kirjoittamatta, toisinaan olen tehnyt kirjoituksen vasta ihan viime hetkillä. Jos ei viime tinkaan olisi, moni asia jäisi tekemättä. Olen kuunnellut tuota ääntä myös tenteissä. Poistunut puolen tunnin jälkeen tai painanut ”luovu tentistä” painiketta. Ei tunnu koskaan hyvältä, ei. Kun viimeksi – ja toivottavasti viimeistä kertaa – painoin luovutusnamiskaa, ajattelin, etten enää kuuntele tuota ääntä. Jatkossa vastaan aina tentissä, vaikken oikein tiedäkään täydellisesti koko aiheesta, kirjoitan kaikki kirjoitukset, jotka vain suinkin ehdin ja kykenen niiden mahdollisesta lukemiskelpoisuuden asteesta huolimatta ja jos jokin asia oikein ketuttaa tai tahdon siitä ihan julkisesti lausua, niin pamautanpa asiasta oikein yleisön- tai mielipideosastolle hieman settiä. Noh, hieman olen siitä jyrkkyydestä sittemmin hieman lipsunut, lähinnä yleisön – tai mielipideosaston suhteen ainakin, mutta viimeksi luopumani tentin menin tekemään uudelleen. Tenttiin valmistautumista ei suinkaan taaskaan ollut likimainkaan niin paljon kuin oli tarkoitus, mutta minulla oli päätös, että kirjoitan jos vain vähää-

kään aivoissa jotain tapahtuu kysymykset luettuani. Jotain aivoissa tapahtui, joten aloin kirjoittamaan. Ja kirjoitin, vaikka en todellakaan saanut täydellisiä vastauksia. Tentin aihe oli teoreettis-metodologinen ja minä enemmän käytäntöön taipuvaisena en siitä oikein pitänyt. Mutta kirjoitin siis kuitenkin.

Käytin jopa esimerkkinä Caesarin Rooman sisällissotaan johtanutta joen ylitystä, vaikken tentissä muistanut edes minkä joen se Julle ylitti (sittemmin ja nyttemmin muistin ja muistan että Rubikonhan se oli). Kirjoitin karvan vajaa täyden ajan ja lähdin kohtalaisen tyytyväisenä ulos tentistä. Jäin odottelemaan tulosta epävarmana lopputuloksesta, sillä tenttiin valmistautumiseni ja aiheen karsastamiseni luonnollisesti vaikuttivat tenttivastauksiini. Kirjoittamiseni vastauksiini liittyvistä epävarmuuksista huolimatta palkittiin ja sain tentistä arvosanan viisi. Eli sehän meni oikein maukkaasti. Jos en olisi kaikesta huolimatta kirjoittanut tai jos olisin pikkuseikkojen, kuten Rubikonin

unohtumisen, antanut haitata vastaamistani, olisi voinut olla taas edessä luopuminen. Toinenkin tentti meni samalla metodilla läpi: kirjoita, jos jotain liikahtaa korvien välissä. Kyseessä oli old school -meiningillä paperitentti ja painoin menemään tekstiä, vaikka valmistautumiseni oli vieläkin heikommassa jamassa kuin edellä mainitussa tentissä. Hieman jopa hävetti vastata, kun vastaava opettaja ja minä enemmän tai vähemmän tunnemme toisemme. Tunnemme ainakin sen verran, että hän tiesi kyllä nimestä, että kuka tuota sontaa hänelle tenttivastauksena tyrkytti. Jätin vastauksen kuitenkin ja se meni yllätyksekseni läpi. Arvosanaa en tässä ala mainitsemaan. Sen verran kuitenkin voin paljastaa, että se oli yli ykkösen ja alle kolmosen. Tähän vaikutti se, että tentin taso oli ollut yleisesti niin huono, että minun vastaukseni olivat jopa osittain ihan hyviä, kuten vastaava opettaja kertoi minulle tenttipalautetta häneltä kysyessäni. Pointtini on siis seuraava: vastaa tenttiin ja kirjoita. Vastaa aina, jos olet edes jotain joskus lukenut. Jos eivät tiedot aivan riitä juuri siitä kysytystä aiheesta, niin yleistiedollakin saattaa saada irtopisteitä. Ja kuten toisesta tenttiesimerkistäkin huomaa, voi joskus olla tuurillakin vaikutusta asiaan. Kirjoita muutenkin paljon, vaikka kokisit minun laillani epävarmuutta kirjoitustyön edessä. Erityisesti silloin tulee kirjoittaa. Kirjoittamalla oppii kirjoittamaan ja voi jopa oppia jotain uutta itsestäänkin. Sanasi paperilla luovat aivan eri vaikutuksen jopa sinuun itseesi kuin vain sanat mielessäsi.

■

Hirveällä kiireellä, deadlinet paukkuen, mutta hyvällä fiiliksellä, Petri

kuulumisia

POLIITTISEN HISTRIAN PROFESSUURI Poliittisen historialle ollaan kirjoitushetkellä valitsemassa uutta professoria. Neljä loppusuoralle päässyttä viranhakijaa antoi julkisen opetusnäytteensä johtokunnalle sekä paikalle saapuneille laitoksen henkilökunnalle. Opetusnäytteet olivat korkeatasoisia ja päätös uudesta professorista ei tule olemaan helppo. Vaihtoehdoista kaikki olisivat sopivia tehtävään, mutta vain yksi valitaan. Kuka hän on, se selviää pian! OPSIT Opintosuunnitelmat alkavat olla loppusuoralla. Toukokuun johtokunnan kokouksessa on tarkoitus vahvistaa yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opintosuunnitelmat (ops) seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Toivottavasti oppilaiden ääni on otettu huomioon ja opintosuunnitelmia saadaan kehitettyä taas parempaan suuntaan. Kopojen kanssa käydyt keskustelut ovat ainakin antaneet sen kuvan, että pääasiallisesti opiskelijoita on kuultu ja heidän toivomiaan muutoksia ja ehdotuksia on tulossa opseihin. TIEDEKUNNAN STRATEGIA Tiedekunta valmistelee omaa strategiaa, jonka on tarkoitus toimia periaatteellisena ohjenuorana tiedekunnan toiminnassa. Strategiatyö on aloitettu jo vuoden alussa, joskin sen kehittäminen on tiedekunnan ja koko yliopiston kiireiden vuoksi jäänyt vähemmälle. Tarkkaa aikataulua ei ole, mutta strategian benchmarkkina käytetään pääasiassa yliopiston strategiaa ja se tulee sisältämään näillä näkymin toimenpideohjelmia

muun muassa opetuksen ja oppimisen digitalisaatiosta, oppimisen laadukkuudesta sekä koulutuksen ja työelämän yhteensovittamisesta. SOKE-OHJELMA Turun yliopistossa viime vuonna käynnistetyllä talouden sopeuttamisella ja rakenteiden kehittämisellä (ns. soke-ohjelma) pyritään yliopiston toiminnan uudistamiseen sekä taloudellisiin säästöihin. Ohjelmassa muun muassa tarkastellaan opintohallinnon ja muiden hallintotehtävien keskittämisillä ja rakennemuutoksilla saavutettavia toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä ja tehdään niiden vaatimat muutokset. Vaikka aikataulut eivät olekaan vielä täysin selvillä, muutoksia on tulossa, ja soke toimenpiteillä on vaikutusta niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin asioiden hoitoon. On tärkeää, että tilannetta tarkkaillaan myös TYYn ja opiskelijajärjestöjen toimesta, jotta mahdollisiin epäkohtiin voidaan puuttua aikaisessa vaiheessa. OPISKELIJA-AKTIIVIT, KUULOLLE! Lisäksi on entisille ja nykyisille opiskelija-aktiiveille tulossa keväällä mitä suurimmalla todennäköisyydellä hyviä uutisia…

■

TEKSTI PETRI NYSTRÖM

t i e d e k u n n a s ta

13 11

y m p ä r i s t ö s i i p i

YO-talo A:n remontti Ylioppilastalo A meni remonttiin huhtikuussa, jonka johdosta TYYn kanslia muutti yliopistonmäelle opiskelija- ja hakijapalveluiden yhteyteen. TYYn toimisto ja Tylkkäri muuttivat Ylioppilastalo B:n toiseen kerrokseen, entisen TYYn kirjaston tiloihin. Turku-sali ja TYYn sauna ovat tällä hetkellä tilapäisesti poissa käytöstä. TYYn on tarkoitus palata tiloihin syyskuun 2016 alussa. Assarin ullakko ja Brygge sulkivat ovensa 9.4. Assarin ullakon laajentamissuunnitelma vie tilaa järjestöiltä, jonka johdosta järjestöt ovat joutuneet etsimään uusia tiloja itselleen TYYn avustuksella. EDUSTAJISTO TYY pysyi OLL:n jäsenenä Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston maaliskuun kokouksessa 30.3. päätettiin hylätä Ryhmä Lexin aloite Opiskelijoiden liikuntaliitosta (OLL) eroamiseksi. Kokouksessa hyväksyttiin Ryhmä Lexin ponsi, joka velvoittaa TYYn hallitusta pohtimaan tehokkaampaa vaikuttamista OLL:n jäsenenä sekä vaihtoehtoisia tapoja käyttää OLL:n jäsenyyteen kuuluvat varat. Edustajiston kokouksessa pidettiin lähetekeskustelu

TYYn yhdenvertaisuusohjelmasta ja nimitettiin 95 juhlavuositoimikunnan jäsenet. Seuraavan kerran edustajisto kokoontuu Raumalla huhtikuun loppupuolella. TYYN SIIVET: YMPÄRISTÖSIIPI S i i s t i Va p p u - k a m p a n j a vappuviikolla TYYn ympäristösiipi järjestää vapun aikana SiistiVappu-kampanjan, jonka tarkoituksena on muistuttaa opiskelijoita huolehtimaan ympäristöstä vappuna. Kampanja alkaa 25.4. ja kestää Vappupiknikille 1.5. asti. Kampanjan aikana ympäristösiipi järjestää #siistivappu-kuvakilpailun, jossa paras kuva palkitaan vapun jälkeen. Ympäristösiipi osallistuu vappuna opiskelijajärjestöjen tapahtumiin, kuten Indexin ja Opexin vapputansseille. Ympäristösiipi myy vappuviikolla omaa haalarimerkkiään, jonka tuotosta osa menee Suomen luonnonsuojeluliitolle. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja Åbo Akademin ylioppilaskunta ovat mukana Siistivappu-kampanjassa.

■

TEKSTI KAROLIINA LEHTOLA

TYY

kuka

hallituksen

mitä

missä milloin Kuka olet ? Mitä täytteitä tilaat pitsaasi ? Missä vietit elämäsi juhannuksen? Milloin nautit olostasi ? Miksi olet Indexissä ?

15 HOI! Koko Indeksin hallituksen tavoitat sähköpostiosoiteella index-hallitus@utu.fi. Hallituslaisten henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet löydät esimerkiksi Indexin nettisivuilta (index.utu.fi). Päivystysten aikaan hallitus näkee enemmän kuin mielellään uusiakin naamoja Indexin “Kotipesällä” eli Publicumin kolmannessa kerroksessa huoneessa numero 316.

Kuka ?

Joonas Laito / puheenjohtaja / 23 v. / valtio-oppi / Lahest

Mitä ?

Lihaa ja kasviksia hyvässä suhteessa. Aamuyöstä hawaii voittaa kaikki.

Missä ?

Viimeiset juhannukset ovat menneet Yyterissä. Olin vielä intissä ja poltin juuri ajetun pääni todella kivuliaasti. Hauskaa oli...

Milloin?

Aina kun saa vain rentoutua himassa ja katsoa Netflixiä. Tämä vaatii tosin sen, että päivällä on saanut hommat tehtyä tai rentoutumisesta ei tule muuten mitään.

Miksi?

Monen sattuman kautta päädyin lopulta tänne eikä ole tullut vielä mieleen, että lähtisi pois.

Kuka ?

Vesa-Matti Paasivaara / varapuheenjohtaja / numeraalisesti liian vanha, mutta henkisesti täysi lapsi / sosiologia / Hämeenlinna

Mitä ?

Useimmiten erilaista kaikkea sellaista mikä kasvaa puussa tai maassa höystettynä jollain sellaisella mikä ei kasva kummassakaan.

Missä ?

Hämeenlinnassa Katuman lavalla teininä kiljupullo kädessä. Uho oli kova. Sittemmin kaikki juhannukset järvimaisemissa mökkeillen ovat olleet elämäni juhannuksia.

Milloin?

Liikunta- ja musiikkiharrastusten parissa. Sydän on eniten kotona aina myös ystävien seurassa. Suomen luonto, patikointi, kalastaminen ja mökkeily ovat sielun polttoainetta.

Miksi?

Hurahdin Indextoimintaan aika nopeasti jo viimekaudella hyvinvointivastaavana. Pidän siitä, että saa puuhata ja järjestää tapahtumia. Saattaa kuulostaa juustoiselta, mutta on oikeasti hienoa päästä toimimaan opiskelijoille tärkeiden asioiden ja rakenteiden edistämisen puolesta . Suurin kiitos on se, että toiminta on tuottanut jollekin - edes yhdelle - hyvän mielen. Indexin kautta on tullut myös paljon rakkaita ystäviä. Hyvä meininki!

16 Kuka ?

Petri Nyström / opintosihteeri ja halloped-koordinaattori / Rengasta oikeia vaihtoehto: a) 16 v. b) 26 v. c) 36 v. / poliittinen historia / Turku

Mitä ?

Kinkku, jauheliha, ananas, aurajuusto. Aina.

Missä ?

Nummirockissa – 98. Kova meno. Kotona muistona Dimebag Darrellin (RIP) plektra.

Milloin? Miksi?

Kun nukun tai sukellan, syön tai vaellan. Halusin tutustua opiskelijajärjestötoimintaan sekä opiskelijoiden edunvalvonta-asioihin. Lisäksi Indexin tapahtumissa on hyvä meininki! Suosittelen Indexin toimintaan liittymistä kaikille!

Kuka ?

Tiia-Maria Kankaanpää / taloudenhoitaja / 20 v. / poliittinen historia / Kaarina

Mitä ?

Muut täytteet vaihtelevat mielialan mukaan, mutta ehdottomasti aina ananasta.

Missä ?

Ikimuistoisin oli ensinmäinen kaupunkijuhannus eräässä turkulaisessa lähiössä, kun huomasin ettei aina juhannukseen ole pakko kuulua saunaa, merta ja makkaraa.

Milloin?

Kun ei ole kiire mihinkään.

Miksi?

Poikkitieteellisyys on 5/5.

Kuka ?

Laura Mettälä / sihteeri, tutor-vastaava ja Indeksin päätoimittaja / 21 v. / yleinen kasvatustiede / Pirkkala

Mitä ?

Parhaita ovat klassiset tai kokeelliset yhdistelmät. Uusin tuttavuus on peruna, hifistelyherkkuja juustot, kalamataoliivit, rucola ja pinjansiemenet. Kebumestassa fetaa, sieniä, valkosipulia ja aurinkokuivattua tomaattia.

Missä ?

Ikaalisten maaseudulla 200-vuotiaista hirsistä tehdyssä isoisän perintömökissä sekä pelloilla juosten ja laulaen.

Milloin?

Kiireettömässä hetkessä, kenties hyvän keskustelun, ruoan tai elokuvan merkeissä. Villapaitakeleillä, aamuyön estottomina hetkinä tanssilattialla, seesteisessä kaupungissa, hiljaisessa luonnossa. Seikkailuretkillä.

Miksi?

Löysin itseni kantamasta pöytiä ja paistamasta makkaroita (?) Indexin tapahtumista viime kaudella. Mietin, että voisihan siitä tehdä virallistakin. Poikkitieteellisyys yhteiskuntatieteilijöiden kesken miellyttää aina.

17 Kuka ?

Noora Liimatta / juhlavastaava / 22 v. / erityispedagogiikka / Lohja

Mitä ?

Tilaan pizzaan ainakin tonnikalaa, herkkusieniä, tomaattia ja extrajuuston! Ja päälle voisi heittää vielä vaikka rucolaa.

Missä ?

Elämäni juhannuksen olen varmaankin viettänyt Uudessakaupungissa hyvän ystävän mökillä keskellä ei mitään.

Milloin?

Aurinkoisina aamuina kun voi juoda aamukahvin ulkona ilman mitään kiirettä. Nautin olostani salaa myös silloin joskus harvoin karaokea laulaessani.

Miksi?

Mulle sanottiin heti fuksivuoden alussa, että kannattaa lähteä kaikkeen mukaan mikä vähääkään kiinnostaa ja tässä mä nyt olen. Järjestöhommat on toisaalta tuttua puuhaa, mutta toisaalta opittavaa on niin paljon, ja se kiinnostaa. Niin ja tietysti se poikkitieteellisyys tässä on huikeeta!

Kuka ?

Hanna-Kaisa Alanen / juhlavastaava / 22 v. / psykologia / Karijoki

Mitä ?

Ennen vannoin jauhelihan nimeen, nykyään olen hyvin vaihtelunhaluinen. Viimeksi tuli kanaa, ananasta ja aurajuustoa.

Missä ?

Kanuunakallioilla meren äärellä Kristiinankaupungissa. Oli kaunis ilma, hyvää musiikkia ja parasta seuraa!

Milloin?

Suurimman osan ajasta! Kun tulee kotiin luennoilta, hallituskokouksesta, bänditreeneistä, bileistä, mistä ikinä, ja miettii että onpa elämä kivoja asioita täynnä, en voi olla nauttimatta. Turku on myös sellainen kaupunki, joka tekee nauttimisen helpoksi (jokiranta!!).

Miksi?

Halusin lähteä mukaan hallitustoimintaan ja lisäksi tutustua muihin yhteiskuntatieteilijöihin. Nämä tarpeeni täyttävä ratkaisu oli oman ainejärjestöni Fobian Index-vastaavan pesti. Ihanat ihmiset, turvallinen kotipesä ja moninaiset tapahtumat, joita Index järjestää, pitävät mielen virkeänä ja virkistäytyneenä! On myös mielenkiintoista olla tietoinen siitä, mitä esimerkiksi edunvalvonnassa tapahtuu tiedekuntatasolla.

18 Kuka ?

Iiris Komulainen / työelämä-, SYY- ja ulkosuhdevastaava / 21 v. / taloussosiologia / Kerava-hoodz

Mitä ?

Mitä tahansa kasvista krapulan selättämiseksi

Missä ?

Kalliovuorilla melonnan ja patikoinnin parissa kulunut juhannus oli aika mieletön. Reilun kolmen kilometrin korkeudessa happi loppui ja maisemat hämmästyttivät.

Milloin?

Fillarin selässä viilettäessä, hyvällä keikalla huojuessa tai mökillä sienestämässä. Myös illat hyvän ruoan ja viinin parissa ilahduttavat.

Miksi?

Pääsee toteuttamaan siistejä juttuja poikkitieteellisessä hengessä ja uusien tyyppien kanssa.

Kuka ?

Rebecca Svahn / excu- ja kopovastaava / sosiaalityö / 23 v. / kotipaikkakuntana Turku, mutta Vaasasta alunperin

Mitä ?

Pizza. Wow. Koskahan oisin viimeks syöny pizzan. Ainiin, varmaan viime kuun lopulla kun tili lähentelee pakkasta ja salesta saa kaks pizzaa kolmella eurolla. Sillon ku syön pizzan niin päällysteet riippuu fiiliksestä; oikeen pahassa darras pepperoni, pekoni, kinkkuu ja muut lihat joita tiskistä löytyy sekä tuplajuusto, mutta yleensä meen freshillä kasvari- tai äyriäisvaihtoehdolla. (Vastauksen uskottavuus ja johdonmukaisuus on käsin kosketeltavaa.)

Missä ?

Elämäni juhannus on Lammassaaressa, Vaasan saaristossa. Parhaat tyypit, perhe tai kaverit paikalla, grilli kuumana, sauna päällä 8 tuntia yhtä soittoa ja aamuherätys on hyppy mereen. Dynkyn juhannustansseja en oo vielä kokunu, mutta kiitettyjä ovat kuulemma nekin.

Milloin?

Eikö elämä ole nauttimista? Nautin olostani kun nään auringon paistavan ja lintujen laulavan, tai ystävien kanssa jokirannassa, tai palauttaessani menestyksekkään esseen. Life’s good vaikka välillä onkin harmaata. Parasta on aamukahvi ja hesari. Tai sunnuntai-ilta ja bassoradio.

Miksi?

Tietty siksi että olen ensimmäisenä kuulemassa yliopiston parhaista tapahtumista ja vieläpä itse niitä järkkäämässä. Indexissä on tekemisen meininki, tyypit on fileissä yhteisistä tapahtumista joihin kaikki on tervetulleita. Suosittelen Indexiä.

19 Kuka ?

Ella Haataja / excuvastaava & lippu-upseeri / 24 v. / valtio-oppi / Paltamo.

Mitä ?

Tomaatti-allergikkona tulee tosi harvoin syötyä pizzaa. Pestoa pohjalle ja sit kinkku, ananas ja aurajuusto vaikkapa. Mun mielestä persikat ym. hifistelyt ei kuulu pizzaan.

Missä ?

Meillä on yleensä tapana lapsuuskaverien kanssa varata mökki Ukkohallasta ja ilakoida siellä pari päivää.

Milloin?

Reppureissuilla. Se fiilis, kun ei stressaa opinnot ja duuni, voi makoilla rannalla tai sukellella koko päivän, ja seikkailla ympäriinsä uusien frendien kanssa. Parhautta. Mutta koska aina ei voi viilettää ulkomailla, myös hyvien Muay Thai -treenien jälkeen olo on auvoisa.

Miksi?

Vaikka sydämeni sykkiikin P-klubille, poikkitieteellisyys on loistavaa. Indexin kautta oon tutustunut ihaniin eri alojen tyyppeihin, joihin tuskin muuten olisin törmännyt missään. Siksi toivonkin Indexin järkkäävän sellaisia tapahtumia, että mahdollisimman moni uskaltautuisi mukaan ja tutustuminen yli ainejärjestörajojen tuntuisi helpolta.

Kuka ?

Joni Keto-Tokoi / hyvinvointi- ja tilavastaava sekä häirintäyhdyshenkilö / 22 v. / tilastotiede / Kaarina

Mitä ?

Ehdottomasti perinteisellä Americanalla mennään eli kinkku, ananas, aurajuusto ja mielellään vielä lisätäytteeksi valkosipulia.

Missä ?

Elämäni juhannus on vielä toivottavasti edessäpäin. Yksi erityisesti mieleen nouseva juhannus on kun olin n. 10-12 -vuotias ja lähdimme futisjoukkueemme kanssa Tanskaan palloilemaan. Matkalla tuli urheilun lisäksi koettua mm. paikalliset huvipuistot.

Milloin?

Nautin olostani kun pääsen päästämään sisäisen nörttini irti. Vapaa ilta kavereiden kanssa verkossa pelaillen on ihan huippua.

Miksi?

Ennen vuoden 2014 Statistikan syyskokousta kukaan ei ollut ilmoittanut olevansa kiinnostunut Index-vastaavan pestistä. Lopulta itse hyvin impulsiivisesti päätin lähteä mukaan, ja kuten nyt puolitoista vuotta myöhemmin nähdään hauskaa on ollut!

20 Kuka ?

Ville Keränen / kulttuuri-, ympäristö- ja nettivastaava / 23 v. / taloustiede / Turku

Mitä ?

Riippuu mikä näyttää menussa hyvältä. Ei mitään vakiotäytteitä.

Missä ?

Intissä.

Milloin?

Kun saa olla rauhassa tai hyvällä pienellä porukalla ilman sen suurempaa kiirettä.

Miksi?

Koska haluan tutustua ihmisiin oman pääaineen ulkopuolelta.

Kuka ?

Ella / kulttuuri- ja vuosijuhlavastaaja / Täytän 24 vapun tienoil! / logopedia / Rauma

Mitä ?

No jos ei oo joku Memory Times tms. ni sitte vuohenjuusto, pinjansiemen, paholaisenhillo & rucola.

Missä ?

Perinteinen Raumajuhannus kamujen kans.

Milloin?

Hyvä ruoka & juoma. Silloin.

Miksi?

Tykkään hallitushommista, halusin tutustua uuteen porukkaan. Plus haalin kaikkea ihan liikaa. Mut en kadu silti, kivaa on!

Kuka ?

Venla Nurminen / tiedotusvastaava, ig- ja kv-vastaava / 19 v. / filosofia / Turku

Mitä ?

Frutti di Mare eli simpukoita, tonnikalaa ja katkarapuja.

Missä ?

Pohjanmaalla.

Milloin?

Kun olen rauhassa poikaystäväni tai ystävieni kanssa viettämässä iltaa kotoisissa oloissa.

Miksi?

Koska hallitustoiminta kiinnostaa minua ja haluan muutenkin kokeilla kaikenlaista. :)

Jäsenjärjestöjen hallitukset 2 0 1 6 Dialectica

Kompleksi

Sklubi

Minna Laukkanen, pj Henri Huttunen Juha Kortesalmi Emmi Peltola Sari Niemi Atte Ojanen Sara Leskinen Oki Sivula Aulis Lehto Eetu Niemi

Sanni Soilampi, pj Netta Kivistö Ulrika Laamanen Sonja Mäkelä Essi Mäkinen Jenni Poretie Viivi Pelkonen Rebecca Svahn Jenna Nykänen Tiia-Mari Kangas Jenna Toivio Heli Jämsén Mariella Miettinen Minna Varho

Venla Rousku, pj Essi Ahlroth Mirka Lappalainen Sami Syrjälä Ville Parviainen Kiira Järvisilta Iiris Komulainen Kaisa Pietikäinen Aino Pohjanvirta Aleksi Alila Jani Rantala Kati Pitkäjärvi Milla Walden

P-klubi

Erik Manelius, pj Eeva-Leena Keskinen Saana Kallela Juho Pelto Konsta Punkari Ida-Maria Kaleva Johanna Rytilahti Juuso Fabritius

Fobia Katri Blomqvist, pj Tiina Kemppainen Tinja Luotojärvi Piia Penttilä Tiina Mäkinen Inari Harjuniemi Marika Otranen Pauliina Wuorivirta Essi Rantala Helmi Silvennoinen Iida Hilska Nella Rantala Ville Huuskonen Hanna-Kaisa Alanen Katko Jonna Määttä, pj Johanna Puntanen Tira Kivilähde Heidi Mäkelä Erika Alho Pinja Wahlstén Noora Liimatta Anna Koskinen Emma Tuomola Iisa Niemi Lassi Rantanen Emmi Hallikainen

Sanna Lauronen, pj Juuso Marttila Mikko Koho Ancelika Kaislasalo Anni Roivas Karoliina Kuusela Taru Kangas Sara Seppälä Pietari Pikkuaho Jenna Rauhala Mikko Järvi Erika Takku Milla Ojalehto P uTe X Siiri Lindblad, pj Anniina Sulonen Varpu Oksa Ella Sjöblom Juulia Vehkaoja Annina Matikainen Linda Bergkvist Siiri Seppälä Meri Kraft

Statistika

T-K l ub i Eveliina Nygrén, pj Iida Mäkelä Tiia Turpeinen Ronja Marjamaa Karoliina Rantakari Johanna Hiltunen Taija Viita Pinja Suomi Joel Järvinen Anni Koponen Valtteri Raudaskoski Lauri Tähtinen Tommi Isoniemi

■

jäsenjärjestöjen palsta

Filosofian tarpeellisuudesta TEKSTI VILLE V. KOKKO

Tu r u n f i l o s o f i a n o p i s ke l i j o i d e n y h d i s t y s D i a l c t i c a r y

1. Jos olette olleet aikaisemminkin tekemisissä filosofien kanssa, ei liene yllätys, että mieleeni tuli kysymys siitä, mistä filosofiassa oikeastaan on kysymys. Ollakseni vähän yllättävämpi lähestyn kysymystä käytännön kannalta. Onko kysymys sitten ”Mitä hyötyä filosofiasta on?” Tavallaan. Monet filosofian opiskelijat toivoisivat voivansa vastata tähän jotenkin selkeästi ja pelkäävät salaa, että siihen ei ole hyvää vastausta. Huoli on aiheeton. Kaikesta tutkimuksesta ei tarvitse olla ”hyötyä”. Vaikka olisikin, sen ei tietenkään tarvitse tarkoittaa rahallista hyötyä. Toisaalta nyt pitää ehkä

mainita, että on myytti, etteivät filosofit saisi töitä. En minä kirjoita tätä tekstiä peitelläkseni filosofian huonoutta uravalintana. Mutta ei ole mitään vikaa siinäkään, että tutkii jotakin teoreettista kysymystä sen itsensä vuoksi. Tässä ei kuitenkaan saa olla kaikki – koska maailma tarvitsee filosofialta muutakin. Lähdetään ensin siitä, mitä tämä filosofia oikein on. Perinteisesti tällaisia käsitteitä ei pitäisi pystyä määrittelemään, varsinkin kun ne ovat monimerkityksisiä, mutta osaan kuitenkin antaa aika hyvän vastauksen. Filosofiassa on kysymys perusteista ja periaatteista – niistä, jotka jäävät yleensä huomaamattomiksi

oletuksiksi. Tämä tuntuu kattavan kätevästi sanan eri käyttötavat, eli filosofiassa tutkitaan sellaisia kysymyksiä, mutta myös jos joku sanoo ”Se on minun filosofiani”, hän tarkoittaa jonkinlaisia periaatteita. No, filosofista tutkimusta ”määritelmäni” ainakin kuvaa, ja se on tässä olennaista. Filosofia on sekä erillinen ala että lähestymistapa. Filosofiassa alana tutkitaan omia kysymyksiään, mutta filosofia lähestymistapana soveltuu mihin tahansa. Jos millä tahansa muulla alalla mietitään perusteita, kyse on sen alan filosofiasta. Filosofiaa tarvitaankin sitten sen takia, että joskus on pysähdyttävä

23 kysymään, mitä itsestäänselvyydet oikeasti tarkoittavat ja pitäisikö niihin uskoa. Akateemisilla aloilla tutkimus junnaa paikallaan, jos vallitsevaa paradigmaa ei koskaan kyseenalaisteta. Vaikkapa politiikassa yleisesti hyväksytty ideologia sokeuttaa sekä päättäjät että äänestäjät vaihtoehdoille ja mahdollistaa vaihtoehtojen tahallisenkin piilottamisen.

”En minä kirjoita tätä tekstiä peitelläkseni filosofian huonoutta uravalintana.” Asioita voi usein tehdä niitä ajattelematta hyväksi havaitulla tavalla niin kauan kuin se toimii. Ajatelkaa vaikka automaattiseksi tullutta pyörällä ajamista. Mutta kun jokin ei toimi, pitää pystyä näkemään tämä ja kysymään vaikeita kysymyksiä. Liian usein yritetään vertauskuvallisesti jatkaa polkemista vaikka kumi on puhjennut ja pitäisi mennä korjaajalle. Tai jos ideologiasta puhutaan, voi olla, että sinnikkäästi poljetaan takaperin alusta alkaen. Kyseenalaistaminen on todella tärkeää ja sitä tarvitaan lisää. Maailman ongelmien ratkaiseminen olisi varmasti tarpeeksi vaikeaa silloinkin, jos ajattelemattomuus ei lisäisi niitä. Mutta ajatelkaa, mistä tällä hetkellä olemme huolestuneita. Politiikasta? Se on täynnä ideologiaa ja yksinkertaistuksia. Suomen nykyinen hallitus ei juuri asiantuntijoita kuuntele, elleivät nämä sano juuri sitä, mitä he haluavat kuulla. Luonnon tilasta? Yksi sen suurimmista uhista on oletus, että vain taloudellisilla voitoilla on merkitystä. Terrorismista? Sitä tuskin voisi ollakaan, ellei olisi ihmisiä, jotka ovat täysin vakuuttuneita oman puolensa oikeellisuudesta. Toisaalta paljon puhutun islamistisen terrorismin historialliset juuret liittyvät suurelta osin lännen sekä ideologian että silkan ahneuden ajamaan kolonialismiin – joka ei sekään ollut erityisen itsekriittistä.

Kriittisen ajattelun lisääminen ei automaattisesti poistaisi kaikkia ongelmia, mutta se saattaa hyvinkin olla välttämätöntä niiden korjaamiseksi. Puhuin filosofisesta lähestymistavasta, ja nyt puhun yleisestä kriittisyydestä. Ei kai se nyt sama asia ole? Tuntuisi ensin, että ei, mutta en kyllä osaisi vetää selvää rajaa niiden välille. Perusteiden tutkiminen on filosofiaa, ja kriittisyyttä on se, että muistaa tarkastella perusteita. Kuten ehkä huomaattekin, perusteiden tutkiminen ei rajoitu pelkästään filosofiaan. Sama periaate on myös tieteen ja akateemisen tutkimuksen taustalla ylipäätäänkin: ei tyydytä vanhoihin helppoihin vastauksiin vaan kaivaudutaan syvemmälle joka aiheeseen tutkimuksen ja kriittisyyden kautta. Ei olekaan ihme, että monet empiiriset tieteet ovat historiallisesti alkaneet filosofian haaroina. Kuitenkin tietyn alan sisällä on mahdollista kangistua tapoihinsa ja unohtaa filosofinen lähestymistapa. Suuret nimet tieteessä ovat niitä, jotka keksivät jotakin todella uutta. Puhun tässä lähinnä filosofiasta lähestymistapana. Voitaisiin kysyä, onko filosofiasta alana sitten hyötyä. Vastaus on edelleen kyllä. Filosofia alana on eniten perehtynyt filosofiaan metodina, kuin myös niihin taustakysymyksiin, joihin muidenkin alojen syvemmässä tulkinnassa törmää aina silloin tällöin. Tämä ei aseta sitä kaikkien muiden alojen yläpuolelle vaan näyttää sille oman paikan niiden joukossa. Omaa alaansa filosofisestikin hyvin ymmärtävät tutkijat muuttuvat käsittelyissään usein kömpelöiksi, kun he puhuvat filosofian puolella paremmin pureskelluista aiheista kuten tietoisuuden selittämisestä tai vapaasta tahdosta. Filosofiankin alalla voi tietenkin käydä niin, että ei osata oikeasti kyseenalaistaa jotakin mitä pitäisi, samoin kuin tieteessä voidaan olla huolimattomia tai unohtaa objektiivisuus. Ei voi kuin sanoa, että tällöin tehdään väärin. Näin ollen siis kriittisyyttä tarvitaan. Filosofiaa ja akateemista

tutkimusta ylipäätään tarvitaan. Ei kuitenkaan vielä ruveta taputtelemaan itseämme selkään. Joku sanoi joskus, että ihmiset arvostavat eniten niitä hyveitä, joita heillä itsellään on. Näin he voivat olla tyytyväisiä itseensä ja jättää omat heikkoutensa vähemmälle huomiolle. Olen syyllinen. Minun on helppo peräänkuuluttaa kriittisyyttä ja harkitsevuutta hätäillyn sitoutumisen tai toiminnan sijaan – kun itse olen niin teoreettinen ja perfektionistisen kriittinen, etten saa paljoa aikaan maailmassa. Emme voi tyytyä siihen, että olemme kriittisiä ja harkitsevia yksin työhuoneessamme tai keskenämme tutkijayhteisössä. Helposti voi käydä niin kuin tässä W. B. Yeatsin runon ”The Second Coming” yhteydestään irroitetussa virkkeessä: ”The best lack all conviction, while the worst are full of passionate intensity.” Eli tässä tapauksessa ne, jotka ovat kriittisiä ja varovat hätäilemästä, eivät uskalla ottaa kantaa, kun taas ne, jotka ovat varmoja tietävänsä kaiken jo etukäteen, toimivat ja muuttavat maailmaa. Hätäily ei ole hyve, mutta ei ole passiivisuuskaan. Meidän täytyy yrittää vaikuttaa maailmaan. Ei tarvitse olla varma, mikä on oikein, kunhan osaa kyseenalaistaa sen, mitä ei kyseenalaisteta. Hienon kuuloiset akateemiset teoriat eivät välttämättä tee meistä käytännössä viisaampia, mutta kriittisyyttä ja avointa keskustelua voi aina edistää. Meidän täytyy saada äänemme jotenkin kuuluviin. Kysymys ei siis todellakaan ole, mihin filosofiaa tarvitaan. Kriittisyyttä tarvitaan lisää, ja siinä on lopulta kyse samasta asiasta kuin filosofiassa. Filosofia alanakin on kriittisyyden kannalta hyödyllistä. Kysymys on pikemminkin, miten saataisiin lisää filosofiaa sinne, missä sitä ei ole.

■

jäsenjärjestöjen palsta

”Sekä yksilölle että yhteiskunnalle edullisempaa on tehdä sosiaalisia investointeja kuin noudattaa nyt suunniteltua vahvaa talouskuria.”

Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä TEKSTI HELI JÄMSÉN

Sosiaalitutkimuksen klubi Kompleksi ry

2. Aku Ankan puhuvan koiran lausahdus ajan luonteesta on alati valitettavan ajankohtainen. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ehdottamat leikkaukset ja veromuutokset tulevat kohdistumaan erityisesti eläkeläisiin, lapsiperheisiin ja työttömiin puhumattakaan koulutusta koskevista leikkauksista. Tavoitteena on noin neljän miljardin euron säästöt tältä hallituskaudelta, mutta erityisesti sosiaalipolitiikan ja -työn näkökulmasta on aiheellista kysyä, kuinka kestäviä ja mielekkäitä kyseiset säästötoimet tulevaisuuden kannalta todellisuudessa ovat. Taloustieteilijä Ingvar Nilssonin mukaan normaalin arjen ulkopuolelle joutunut henkilö maksaa yhteiskunnalle jopa 75 000 euroa vuodessa. Sekä yksilölle että yhteiskunnalle edullisempaa on tehdä sosiaalisia investointeja kuin noudattaa nyt suunniteltua vahvaa talouskuria. Tällaisena investointina voidaan pitää esimerkiksi hyvin suunniteltua sosiaalipolitiikkaa, jonka keskiöön liittyvät hyvän elämän edellytysten turvaamisen teemat. Konkreettisina sosiaalisina investointeina voidaan pitää esimerkiksi sitä, että kunnassa työskentelee koulukuraattorin ja terveyskeskuslääkärin lisäksi myös esimerkiksi sosiaalityöntekijä, psykologi ja lastenlääkäri. Investoinnit ovat säästöjen tietä hetkellisesti kalliimpia, mutta ehkäisevään ja korjaavaan työhön panostaminen säästää yhteiskunnan menoja esimerkiksi syrjäytymiseen yhteydessä olevien erikoissairaanhoidon kustannusten myötä. Käytännön kokemuksia sosiaalisista investoinneista karttuneista säästöistä on Suomessa esimerkiksi

Imatralla, Raisiossa ja Heinolassa. Kaikissa näissä kunnissa lastensuojelun sosiaalityöhön panostaminen eri tavoin on laskenut lastensuojelun kuluja yli miljoonalla eurolla. Kyseisissä kunnissa tehdyt investoinnit - kuten uusien työntekijöiden palkkaaminen - ovat tarpeellisia, sillä on yleisesti tunnettua, että lastensuojelun sosiaalityössä on liian vähän työntekijöistä tarpeeseen nähden. Työntekijöiden vähäisestä määrästä syntyneitä ongelmia ei tule väliaikaisesti korjata velvoitteiden lisäämisellä, koska se näkyy työntekijän jaksamisessa ja työn laadussa. Vuonna 2014 lastensuojelun asiakkaina olevien lasten määrä väheni. Kiireellisesti 3773 lasta, mikä on kymmenen prosenttia vähemmän verrattuna aiempaan vuoteen. Kyseisenä vuonna kiireellisten sijoitusten määrä kääntyi laskuun, mikä on uutta verrattuna siihen, että kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä kasvoi koko 2000-luvun alussa. Muutoksen suunta on positiivinen, mutta työtä ja valintoja on tehtävä nyt. Esimerkiksi saatavilla olevien palvelujen määrä vaihtelee alueellisesti, minkä takia myös asiakkaiden tasa-arvoisuutta on tuettava sosiaalipoliittisia valintoja tekemällä. Sekä tämän hetken että tulevaisuuden Suomi tarvitsee harkittua, työllisyyttä tukevaa sosiaali- ja hyvinvointipolitiikkaa. Onnistuneiden politiikkatoimien tuottamat sosiaaliset investoinnit ovat hyvän ja kestävän tulevaisuuden ehdottomia edellytyksiä ja hallituksen leikkaukset vaarantavat ihmisten toimeentuloa ja vaikuttavat siten myös kotimaiseen kulutukseen. On muutosten aika.

■

jäsenjärjestöjen palsta

Hetken tässä hetkessä Fobia r y

TEKSTI HANNA-KAISA ALANEN

Saavun varhain helmikuisena aamuna Publicumille, mielessä pyörivät päivän luennot sekä essee, joka pitäisi kirjoittaa valmiiksi. Illalla on lisäksi tiedossa speksitreenit. Päivän aikataulu on selkeänä mielessä: pitää olla tehokas ja asialla, jotta kaikki valmistuu ajallaan. Päiväni alkaa tänään kuitenkin normaalista poikkeavalla tavalla. Ennen luentoja ahtaudun pieneen huoneeseen parinkymmenen muun psykologian opiskelijan ja henkilökunnan jäsenen kanssa. Kyseessä on psykologian oppiaineessa jär-

jestetty ensimmäinen Tietoinen tiistai, joka sisältää tunnin verran mindfulness-harjoituksia sekä keskustelua mindfulnessiin liittyvistä aiheista. Tohtorikoulutettava Oskari Lahtisen ja opintopsykologi Saara Laitinen-Krispijnin johdolla istumme alas, suljemme silmät, unohdamme hetkeksi aikataulut ja keskitymme hetkeen. Nyt ei ole kiire minnekään. Mindfulness on eräänlaista meditaatiota, jonka avulla pyritään olemaan läsnä hetkessä analysoimatta sitä sen kummemmin. Mindfulnes-

27 sia voi opetella harjoitusten avulla, joissa tavoitteena on huomion suuntaaminen esimerkiksi hengitykseen. Aina kun keskittyminen alkaa herpaantua, huomio suunnataan uudelleen takaisin. On luonnollista, että mieleen puplahtelee meditaation aikana ajatuksia, mutta pointtina on se, että niihin ei tartuta – sen sijaan huomio tuodaan jälleen hengitykseen. Asiaa on havainnollistettu lasten mindfulness-harjoitteissa (loistava havainnollistus myös aikuisille!): ajatellaan, että itse istutaan bussipysäkillä, ja ohi ajavat autot ovat ajatuksia. Jos huomaakin yhtäkkiä nousseensa auton kyytiin, jää vain seuraavalla pysäkillä pois. Mindfulness ei ole kuitenkaan pelkkä tekniikka, vaan parhaimmillaan kokonaisvaltainen elämäntapa. Mitä hyötyä tällaisesta ”bussipysäkillä istuskelemisesta” sitten on? Ajattelu herättää tunteita, jolloin kehoomme erittyy hormoneja, kuten kortisolia stressin iskiessä. Tietyt tilanteet kuitenkin aiheuttavat helposti tietynlaista ajattelua: esimerkiksi pienikin epäonnistuminen voi herättää muistoja aikaisemmista tunaroinneista, jotka edelleen nostavat mieleen muistoja ja niihin liittyviä negatiivisia tunteita. Ajatuksiin on helppo samaistua ja lähteä mukaan, jolloin tuntuu, että niiden herättämät tunteet ovat reaktioita todellisuuteen, vaikka asiat ovatkin vain päämme sisällä. Mindfulnessin pyrkimyksenä onkin tuoda tilaa ajatuksen ja siitä seuraavan tunteen tai toiminnan väliin: sen avulla voi siis estää ajatuksien herättämät ”automaattiset” tunteet ja reaktiot. Kun pysähtyy hetkeen, kuuntelee itseään ja kehoaan, on helpompaa käsitellä tunteitaan ja kokemuksiaan sellaisinaan. Mindfulnessin tehokkuudelle on saatu tieteellistä näyttöä, ja sen on todettu muun muassa vähentävän

stressiä, unettomuutta ja auttavan sietämään kroonisia kiputiloja. Mindfulness-interventioiden avulla voitaisiinkin vähentää lääkärikäyntien määrää, sillä valtaosa niistä johtuu stressin seurauksista. On myös esitetty, että koulumaailmassa mindfulness voi auttaa tarkkaavaisuuden suuntaamista sekä tunteidensäätelyä, ja näin myös parantaa keskittymiskykyä. Tietoinen tiistai -sessio päättyy ja poistumme huoneesta. Olo on levännyt ja rentoutunut. Myöhemmin päivällä yritän epätoivoisesti kirjoittaa keskeneräistä esseetäni, mutta mieli vaeltelee illan treeneissä ja seuraavan päivän aikatauluissa. Päätänkin testata aamun mindfulness-tuokion tekniikoita käytännössä, ja pienen hengittelyhetken jälkeen tekstiä alkaa syntyä kivuttomammin. Illalla uni ei meinaa tulla, kun päässä pyörii jo seuraavan päivän tehtävät ja deadlinet. Sysään huomisen mielestäni ja keskityn taas hengitykseeni – ja pian vaivun unimaailmaan. On niin helppoa antaa stressille ja kiireelle valta, kun kalenterissa ei näytä olevan montaakaan vapaahetkeä. Mutta miksi käyttää ne muutamatkin hetket seuraavan luennon tai esseen miettimiseen? Suosittelen lämpimästi tutustumaan mindfulnessiin ja pysähtymään välillä kiireen keskellä, elämään oikeasti tässä hetkessä. Mindfulnessin maailma on itsellenikin vielä melko tuntematon, mutta miten kiehtovan yksinkertainen onkaan ajatus siitä, että keskittymällä hetkeen ihminen voisi oikeasti voida paljon paremmin?

■

Lähde: Oskari Lahtisen Mindfulness-interventiot –luento

”Aatellaan, että itse istutaan bussipysäkillä, ja ohi ajavat autot ovat ajatuksia. Jos huomaakin yhtäkkiä nousseensa auton kyytiin, jää vain seuraavalla pysäkillä pois.”

Indexin jäsenistökysely

TEKSTI VESA-MATTI PAASTIVAARA KUVAT INDEXIN ARKISTOT & LAURA METTÄLÄ

Index kerää parin vuoden välein jäsenistöltään palautetta ja arvioita toiminnastaan ja tänä keväänä oli jälleen sen aika. Jäsenistön ääni on erittäin tärkeä, jotta toimintaa voidaan kehittää haluttuun suuntaan ja toisaalta toiminnan laadun takaamisen kannalta. Jäsenistökysely keräsikin osakseen 106 vastausta ja haluammekin koko hallituksen puolesta kiittää lämpimästi kaikkia vastaajia rakentavasta palautteesta! Vastausten määrä jakaantui melko hyvin mukaillen jäsenjärjestöjen kokoja. Yleisesti näyttäisi siltä, että Index on toiminnassaan onnistunut edelleen tarjoamaan onnistunutta edunvalvontaa, mielekkäitä aktiviteetteja ja tapahtumia, jotka tuovat yhteen opiskelijoita eri oppinaineista. Suurin osa oli myös sitä mieltä, että nykyinen tapahtumamäärä on sopiva, mutta 25 vastaajan mielestä tapahtumia tulisi olla enemmän. Mainittakoon myös se, että useat vastaajat esittivät varsin mielenkiintoisia ja kokeilemisen arvoisia ideoita erilaisista tapahtumakonsepteista. Tästäkin suuri kiitoksen sana. Kehitettävää on kuitenkin paljon. Maailma muuttuu ja se heijastuu myös osaltaan vastauksissa. Tulevaisuudessa onkin syytä kohdistaa fokusta entistäkin enemmän esimerkiksi ympäristöasioihin toimintaa suunniteltaessa. Jäsenistö kaipaa myös selvästi enemmän sellaista opiskelijarelevanttia toimintaa, joka ei välttämättä kohdistu yöelämään. Uusia konsepteja erilaisille tapahtumille tulee kehittää jatkossa, jotta ne palvelevat jäsenistön tarpeita paremmin ja kattavammin – myös opinnoissa pidemmällekin edenneitä. Kaikki eivät ole ikuisia fukseja! Erinomainen uutinen onkin se, että Index osallistuu mm. aktiivisesti ensi syksynä järjestettävien Yhteiskuntatieteilijäpäivien järjestämiseen Turussa. Läpinäkyvyyttä ja toiminnan tarkoituksen kirkastamisessa on parantamisen varaa edelleen. Toiminnassa tulee jatkossa huomioida myös enemmän molempien tiedekuntien opiskelijoiden intressejä. Seuraavassa esitellään jäsenistökyselyn tuloksia osioittain vastineilla höystettynä.

00. Freud sitsaamassa falloksineen.

01. Paljaat nilkat haalarimuodissa jo vuodesta 2012.

TIEDOTUS / VIEISTINTÄ Vastausten mukaan tiedotus ja viestintä on onnistunutta ja kattavaa. Index info-sähköpostilista ja Facebook dominoivat selvästi, mutta kotisivuja ei juurikaan hyödynnetä. Opintosihteerin sunnuntaisähkettä seurataan myös: n. 40 vastaajista aktiivisesti, yli 50 satunnaisesti. Kotisivujen kehittäminen ja päivittäminen on parhaillaan työn alla. Tavoitteena on kehittää kotisivut käyttäjäystävällisemmiksi ja mahdollisimman informatiivisiksi. Edunvalvontaan liittyvää viestintää olisi syytä lisätä jollain tavalla. Paljon asioita ja muutoksia on tiedekunnassa tapahtumassa ja voin vakuuttaa, että opintosihteeri yhdessä KOPOn kanssa tekevät paljon työtä edunvalvontaan liittyen. Tämä työ ei aina valitettavasti näy jäsenistölle niin selkeästi ulospäin. Tuutoreiden rooliin oltiin kohtalaisen tyytyväisiä Indexin toimintaan

liittyvässä opastuksessa, mutta parantamisen varaa on vielä paljon. Yli puolet vastaajista seurasivat ja lukivat Indeksi-lehteä. Painettu lehti ja nettiversio olivat lähes yhtä suosittuja. MIELEKKÄIMMÄT FUKSITAPAHTUMAT 1. Aarteenmetsästys 2. Fuksisitsit 3. Kastajaiset 4. Sivuainemessut. 5. Fuksikahvitus Jäsenistön toiveissa korostui, että alkoholittomia, matalan kynnyksen rentoja tapahtumia tulisi olla enemmän. Fuksisyksyä on alettu suunnitella jo heti alkuvuodesta. Perinteiset tapahtumat ja uudemmatkin aiotaan toteuttaa jatkossa palautetta kuunnellen ja entistäkin paremmin.

SUOSITUIMMAT JUHLATAPAHTUMAT 1. Kotibileet 2. Lähiöbaarikierros 3. Vappusitsit 4. Vapputanssit 5. Winter Tour 6. Risteily 7. Karuselli-bileet 8. Vapun baaribileet. Kotibileiden tyyppiset juhlat korostuivat toiveissa. Näyttäisi siltä, että Indexin tulee jatkossakin panostaa erilaisiin tapahtumakonsepteihin baaribileiden sijaan. Risteily uutena konseptina sai osakseen yllättävänkin hyvän vastaanoton, mutta myös kritiikkiä. Haasteena tapahtumille on erityisesti ajoitus. Tapahtumien ajoittamisessa pyritään etsimään aina sellaista ajankohtaa, jossa jäsenjärjestöillä itsellään ei ole tapahtumia. Luonnollisesti suuren jäsenistön myötä tässä

02. Kompleksin perinteinen leipäjono Academic Munciesissa.

03. “Kaikki on parempaa friteerattuna.”

on välillä erittäin vaikea onnistua. Myös muut suuremmat tapahtumat vaikuttavat selvästi Indexin tapahtumiin, kuten esimerkiksi Pikkulaskiainen Winter Touriin. SUOSITUIMMAT HYVNVOINTITAPAHTUMAT 1. Index breakfast Club 2. Työelämätapahtumat 3. Åwesome Åbo -rastikierros 4. Den Glider Index -pöytälätkäturnaus 5. RuisCruise -pyöräilytapahtuma 6. Pikkujouluaamiainen 7. Copa INDEXnationale -pöytäfutisturnaus Vastauksista ilmeni, että hyvinvointitapahtumille on paljon tilausta ja niitä tulisi myös kehittää jatkossa. Viestintä ei ole myöskään aina onnistunut niiden kohdalla. Myös kulttuuritapahtumia, kuten teatteriexcuja yms. oli toiveissa. Erilaisia kulttuuritapahtumia pyritäänkin järjestämään lukukausittain 1-2. Esimerkiksi viime syksynä 2015 Index suuntasi Logomoon Breaking the Waves -teatteriesitykseen ja pääsi samalla tapaamaan näyttelijät ennen esitystä. ULKOMAAN EKSKURSIO Suurin osa vastaajista ei ollut osallistunut ekskursioille. Osallistuneet olivat tyytyväisiä kohteisiin ja kohteissa tapahtuvaan toimintaan. Säröääniä kaikui esimerkiksi ekskur-

sion maksutavasta, johon ehdotettiin mm. maksun erissä maksamisen mahdollisuutta. Tämä on varsin ymmärrettävää. Ekskursion järjestämiseen liittyy kuitenkin useita haasteita, jonka vuoksi erissä maksamisen mahdollisuutta on ollut vaikea tarjota. Tästä syystä ja taloudenhoitajan liialliseta kuormittamisesta on päädytty kertaluontoiseen ennakkomaksuun. Jatkossa maksutavan muutoksia tulisi pohtia. Ekskursiot ovat olleet suosittuja ja viimeisinä vuosina paikkoja

on järjestäen lisätty 5-10 hengellä. Tavoitteena on jatkossakin järjestää matka mahdollisimman edullisesti. Lisäksi ekskursiokohteessa jäsenistön toiveita vierailukohteiden valinnassa kuunnellaan aktiivisesti. ALKOHOLITTOMUUS INDEXIN TOIMINNASSA Lähes puolet katsoivat, että alkoholittomuus huomioidaan toiminnassa kohtalaisesti ja noin 40 mielestä riittävästi. Noin 20 vastaajaa totesi, että alkoholittomuutta

31 huomioidaan liian vähän. Rentoja alkoholittomia tapahtumia toivotaan jatkossa enemmän. Ympäristöasiat. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että ympäristöasiat (kuten kasvisvaihtoehdot ym.) huomioidaan toiminnassa hyvin tai kohtalaisesti. Noin 20 vastaajaa oli kuitenkin sitä mieltä, että ympäristöasioita ei oteta tarpeeksi huomioon toiminnassa. Indexin tavoitteena on ollut kehittää toimintaa ympäristöystävällisempään ja eettisempään suuntaan ja haasteeseen on tartuttu. Vuoden 2015 hallituksen ympäristövastaava loi hyvän pohjan toiminnan kehittämiselle muodostamalla mm. ympäristöperiaatteet Indexille, järjestämällä uusia tapahtumia (vegaanimyyjäiset, siivoustempaus yms.) ja kierrätykseen panostamalla. Tällä hetkellä mietintämyssyssä on paljon

uusia ideoita ympäristöystävällisyyden kehittämiseksi. Esimerkiksi sitseillä kasvisvalinnasta Index voisi lahjoittaa WWF:lle pienen osuuden. Luvassa on paljon muutakin. JÄSENISTÖN VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET JA YLEINEN ILMAPIIRI Vastausten perusteella jäsenistöä kuunnellaan hyvin ja vaikuttamismahdollisuudet toimintaan koetaan kohtalaisiksi tai riittäviksi. Kuitenkin 15 vastaajaa piti vaikuttamismahdollisuuksia riittämättöminä. Toimintaan osallistumisen kynnys nähtiin myös pääsääntöisesti melko matalana, mutta 20 vastaajaa oli sitä mieltä, että kynnys on melko korkea. Noin 35 vastaajaa oli sitä mieltä, että ilmapiiri jäsenistön keskuudessa on hyvä, rento ja kannustava. Noin 65 vastaajaa katsoi,

että ilmapiiri on kohtalaisen hyvä ja tiivis, mutta ajoittain pinnallinen. EDUNVALVONTA Edunvalvontaan oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä, 80 vastausta, 15 vastasi erittäin tyytyväinen ja 5 vastanneista oli pettynyt edunvalvontaan. Kuten jo edellä mainittiin, paljon on kipeitäkin mullistuksia meneillään ja näiden pohjalta Indexin opintosihteeri ja KOPO ovat laittaneet lapiot heilumaan urakalla. Avoimissa vastauksissa annettiin hyviä ja rakentavia ehdotuksia edunvalvonnan parantamiseen ja suuntaan esimerkiksi tiedekunnan yhteisistä opinnoista. Todettakoon, että suurimpaan osaan vastauksista esiin tulleista asioista on tartuttu hanakasti, mutta työ on kesken ja asiat etenevät ajoittain nopeasti ja ajoittain hitaammin. Edunvalvon-

04. Den Glider Index -pöytälätkäturnaus oli vuoden 2015 nouseva hyvinvointitapahtuma, jossa turnauksen voittajat kruunattiin kultaisella Jofalla.

05. Jäsenistön risut ja ruusut auttavat hallituksen toiminnan kehittämisessä.

nan viestintää voisi kehittää jatkossa. Lohdun sanana kerrottakoon kuitenkin, että Indexin jäsenistön edunvalvonta on hyvissä ja tehokkaissa käsissä! Opiskelijan etu on haastavissa institutionaalisissa olosuhteissa itseisarvo, joka on aina etusijalla, aina. TYYTYVÄISYYS INDEXIN HALLITUKSEN TOIMINTAAN Vastaajista 15 oli erittäin tyytyväisiä hallituksen toimintaan, 75 oli tyytyväisiä ja 10 totesi, että parantamiselle on varaa. Indexin hallitustoiminnan selkeänä haasteena on läpinäkyvyys. Indexin hallitustoimintaa on kritisoitu mm. ”sisäänpäin lämpeäväksi” ja ”kasvottomaksi”. Indexin kotipesälle tulemisen kynnys on koettu korkeaksi päivystyksien ulkopuolella. Asia on tiedostettu hyvin ja erilaisiin toimiin on myös ryhdytty. Indexin ja jäsenjär-

jestöjen yhteydenpitoa on tiivistetty ja läpinäkyvyyden sekä saavutettavuuden keinojen parantamiseen on käytetty paljon aikaa. Valoa näkyykin jo! Esimerkiksi kotipesällä on ollut keväällä hyvä ”pöhinä”. Kotipesällä on vieraillut paljon porukkaa ja painotammekin, että paikalle voi tulla kuka tahansa, koska vaan ja millä asialla tahansa! LOPUKSI Kyselyn anti on otettu tosissaan ja se toimii oivana pohjana toiminnan kehittämisessä. Tästä on hyvä jatkaa! Toivotan kaikille indexläisille hyvää ja aurinkoista kevättä. Pidetään yhtä ja mennään voitolla kohti kesää!

■

Vappua odottelevissa tunnelmissa, keväisessä Turussa 4.4.2016 Vesa-Matti Paasivaara Varapuheenjohtaja

33 P O I M I N T O J A VA S TA U K S I S TA

“

Erityisen tyytyväinen olen ollut Opintosihteerin sunnuntaisähke -sähköpostiviesteihin! Ne sisältävät ajankohtaisia ja itseä koskettavia asioita. Tapahtumiin en ole kovin usein ehtinyt osallistua, vaikka ne mielenkiintoisia ovatkin. Tapahtumien päällekkäisyyksiä tulisi miettiä, muuten jatkakaa samaan malliin! :) Näin vanhempana opiskelijana koen, että ainejärjestötoiminta painottuu liikaa opiskelun alkuajan ryyppytapahtumiin. Olisi hyvä, jos toimintaan saataisiin jatkumoa jollakin tavalla, että myös opinnoissaan pidemmällä oleville löytyisi mielekästä toimintaa. Paljon uusia kivoja juttuja tänä vuonna ollut ja hyvää meininkiä Indexillä. Kiitos siitä :) Tuntuu, että indeksin hallitus on niin tiivis, että se saa osan tuntemaan itsensä ulkopuoliseksi Ihanan innostunutta porukkaa hallituksessa! Index tuntuu järjestönä todella etäiseltä, ei tulisi mieleenkään yksin tulla Indexin pesälle. Toisaalta meillä on huone, joten sekin saattaa vaikuttaa. Olen osallistunut tapahtumiin yms., mutta muut ainejärjestöt ovat jääneet etäisiksi. Ehkä risteily muuttaa tilannetta Mahtavaa ja laadukasta toimintaa kaikin puolin! Olisi hienoa, jos Index pystyisi kannustamaan monitieteellisyyteen ja luomaan yhteyttä opiskeltavien aineiden välillä enemmän. On eri asia tutustua eri aineiden opiskelijoihin ryyppäjäisissä, kuin joissain opiskelurelevanteissa tapahtumissa Indexillä on monia huippukonsepteja, jotka toimii ja houkuttelee porukkaa vuodesta toiseen mukaan Laito ja Oldbull vilttiketjuun!

”

a s i o i ta ,

j o i s ta o l i

Lähdin SYY-Turun hallitustoimintaan mukaan pääosin siksi, että yleinen fiilis SYY-Turussa näyttäytyi hauskana toiminnan sisällön ollessa kuitenkin mielenkiintoista ja tärkeää. Ennen vuoden alkua mieleeni oli jo rakentunut kuva SYYn pinkkiteemaisuudesta, lätyistä, SYY-miehestä sekä jäseneksi liittymisen perustiedoista ja työpaikkavierailuista. Paljon sain kuitenkin uutta informaatiota heti vuoden alussa Aktiivipäivät-koulutustilaisuudessa, joka järjestetään SYYn uusille toimijoille, jotta he olisivat perehdytettyjä toimintaan ja sen tarkoitukseen. Mitä kaikkea uutta kulunut kevät sitten on kertonut minulle SYYstä? Entä millaisia uusia tavoitteita SYYllä on vuodelle 2016?

TEKSTI SONJA PERKIÖ KUVA SIIRI MERTAKORPI

o t ta a s e lvä ä

35 MIKÄ SYY, MIKÄ YKA? Jo Aktiivipäivillä sainkin vastauksen aiemmin hieman hämminkiä aiheuttaneeseen SYY ja YKA -komboon. Miksi tämä on SYY, kun on myös ammattiliitto Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry? Minulle selkeytyi, että Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry on valtio-, yhteiskunta- ja hallintotieteitä opiskelevien etujärjestö. SYYn jäsenistöä ovat siis Yhteiskunta-alan Korkeakoulutetut ry:n opiskelijajäsenet. Ja SYYn liittohallitukseen valitaan vuosittain edustajat paikallisjärjestöistä, jotka toimivat kaikissa niissä yliopistoissa, joissa näitä aineita opiskellaan. Liittohallitus päättää SYYn valtakunnallisen toiminnan koordinoinnista ja tuo tietoa yhteisistä asioista paikallisjärjestöille. Yhteiskunta-alan Korkeakoulutettujen osalta linkkinä SYYhyn on pääosin SYYn pääsihteerin ja opiskelija-asiamiehen virkanimillä työskentelevä henkilö, joka tällä hetkellä on Jaakko Kalske. Pääsihteeriin on yhteydessä sekä SYYn liittohallitus, paikallisyhdistykset että niiden puheenjohtajista koostuva puheenjohtajisto. MITKÄ ”PAIKKARIT”? Yhtä lailla opin itse siis myös, että SYYllä on kahdeksan paikallisjärjestöä niissä kaupungeissa, joiden yliopistoissa opiskelee yhteiskunta-alan opiskelijoita. SYY-Turkukin on yksi paikallisjärjestöistä toimiessaan paikallisena edunvalvojana sekä Turun yliopiston että Åbo Akademin opiskelijoille. Olen ymmärtänyt paremmin, että nämä ”paikkarit” toimivat samalla

yhteistyössä ja koordinoivat myös tapahtumiaan vuosittain. Näkyvä esimerkki paikallisjärjestöjen yhteistyöstä on jokakeväinen yhteistempaus, joka toteutettiin tänäkin vuonna lättyteemalla. 5.4. SYYn paikkarit pystyttivät ständinsä samanaikaisesti ja tarjosivat eri puolilla Suomea kampuksilla lättyjä ja edunvalvontaa. KAUDEN 2016 PAINOPISTEET Vuosi 2016 on uusien tuulten ja haasteiden vuosi yleisesti SYYllekin. Tämänhetkisessä yhteiskunnallisessa kontekstissa tapahtuvat muutokset koskettavat jäsenistöä, ja SYYn liittohallitus onkin päättänyt ottaa vuoden tärkeimmäksi painopisteekseen aktiivisen edunvalvonnan. Sen merkitystä pidetään erityisen suurena näinä aikoina. Myös SYYn roolia paikallisena edunvalvojana ja koulutuspoliittisena vaikuttajana pyritään nostamaan, ja tämän vuoden paikallisyhdistysten hallituksiin valittiin ensimmäistä kertaa jokaiseen oma koulutuspoliittinen vastaavansa. SYYn kehityskohteena vuodelle 2016 on myös näkyä yhä paremmin kampuksilla ja ylläpitää tiivistä viestintää paikallisjärjestöjen välillä. Näitä asioita meidän SYYssä olisi tarkoitus toiminnassamme pyrkiä nostamaan. VALTAKUNNALLINEN YHTEISTYÖ Vuonna 2016 SYYn valtakunnallisesti yhteisiä tapahtumia on niin ikään tarkoitus kehittää entisestään. SYY-lätyillä uusiksi jäseniksi liittyneiden kesken päätettiin suo-

rittaa arvonta lipuista uudistuneille SYYspäiville Suomen aurinkoisimpaan kaupunkiin Vaasaan. Tämä perinteinen iso yhteiskunnallisen alan opiskelijoille suunnattu tapahtuma on aiemmin kulkenut nimellä SYY-päivät, mutta nyt se saa uudistuksia nimimuutoksensa lisäksi myös sisältöön. Kokonaan uusi idea syntyi ajatuksesta täyttää tänä keväänä risteilylaiva yhteiskunta-alan opiskelijoilla ja seilailla Tukholmaan. Toukokuuhun sijoittuvalla SYY-seilailulla on SYYmpaattisen huvittelun lisäksi luvassa tottakai myös työelämärelevanttia ohjelmaa sekä paikallisten opiskelijoiden tapaamista Tukholmassa. MENNEITÄ JA TULEVIA MEININKEJÄ Uuden oppimisen rinnalla ennakkokuvani toiminnasta on kuitenkin toteutunut hyvin. Tekemisen meininki on ollut mainio ja rento, mutta tavoitteellinen ja asiapohjainen pyrkien viemään eteenpäin yhteiskunta-alan opiskelijoille työelämä- ja ammattiliittotietoisuutta. Unohdin mainita toimintaan mukaan lähtemistä edeltäneissä mielikuvissani SYY-liitteen monipuolisen integroimisen. Kyllä, siinä me olemme SYY-Turussa edelleen taitavia. Tänä keväänä SYYnttäreitä fiirattiin yhdessä SYY-miehen kanssa likinäköiSYYssitseillä. Toivottavasti mahdollisimman moni liittyy seuraan nauttimaan opiskelijan parhaasta ajasta myös vappuviikolla Akateemisille pussikaljoille 27.4. sekä noutamaan omat pinkit vappupallonsa SYY-Turun pisteeltä 30.4. Vapputansseilla. Siispä, vappuna nähdään ja pidetään peukkua ihanan sään puolesta!

■

SEURAA INDEXIÄ INDEX-INFO Index-info-sähköpostilistalta saat ensimmäisten joukossa kaikki tiedot Indexin tapahtumista, toimikuntien ja hallituksen tiedotteet, edunvalvontaan ja yliopistopolitiikkaan liittyvien pyörittelyjen uusimmat kuulumiset – ja oikeastaan kaiken muunkin tiedekuntajärjestöömme liittyvän, mitä nyt ylipäätään tarvitsee tietää. Indexiin liittyvät tiedotteet koostetaan viikoittaiseen, sunnuntaisin ilmestyvään viikkomailiin, joten sähköpostilaatikkosi liiallista kuormittumista on turha pelätä! Viikkotiedotteisiin laitetaan Indexiin liittyvien tiedotteiden lisäksi tietoa mm. jäsenjärjestöjen ja muiden yliopistossamme toimivien järjestöjen tapahtumista. Liity listalle täällä täyttämällä ”Subscribing to Index-info”-osion kentät. Salasanan valitseminen ei ole pakollista, sillä satunnaisesti generoitu salasana postitetaan sinulle automaattisesti kuukausittain. FACEBOOK Indexillä on myös omat Facebook-sivut, joista kannattaa tykätä mikäli haluaa saada kätevästi tiedon Indexin tapahtumista yhdestä paikasta. INSTAGRAM Indexin löydät instagramista nimellä @Index_ry. TWITTER Indexiä voi seutata myös twitterissä nimellä @indexry.

Indeksi

Lataa Pivo puhelimeesi. Saat enemmän irti lompakostasi. Pivo on älylompakko älypuhelimessasi. Se pitää tärkeät pankkitietosi, maksu- ja kanta-asiakkuuskorttisi sekä suosikkikauppojesi tiedot ja tarjoukset aina tallessa ja aina mukanasi. Tiedät koko ajan mihin sinulla on varaa ja arkesi pysyy paremmin hallussa.

Maksuton sovellus ensimmäisenä OP:n asiakkaille.

Download from

Windows Store