Infra 1/2021 by Infra-lehti

”Tarvitaan taitavaa johtajaa, joka saa kattilat sopivasti porisemaan.” Pääkirjoitus s. 5 HYVÄ PAHA KOMPENSOINTI

Päästökompensaatio, päästövähennysyksikkö, nielu, GS, VCS… Yrittäjällä on taas opittavaa. Sivut 24–27

ARJEN TUKI

”Parasta on, kun kiitos tulee sydämen pohjasta.” Jäsenet arvostavat toiminnanjohtajan apuja. Sivut 30–31

HANKEKUSTANNUKSET

Miksi isojen infrahankkeiden kustannusarviot eivät aina pidä? Urakoitsijoiden vedätystäkö? Sivut 34–36

Suomen maaja vesirakentajien oma lehti 1/2021

www.infra.fi/lehti

Voittajakaava Suomen kunnissa on 309 tapaa toimia, mutta hyvin yksinkertaiset ja jo kauan tunnetut asiat yhdistävät menestyjiä.

TUTUSTU KUNTIIN, JOISSA RAKENTAMINEN ON RATKAISUN YTIMESSÄ: SIVUT 14–19

MC INFRA SATELLIITTIDATAN KORJAUSPALVELU KONEOHJAUKSEEN

RTK-TARKKUUS TYÖKONEILLE NOPEASTI JA LUOTETTAVASTI KIIN T YÖ KO

N EI

K AI

SI IN

NÄIN SAAT MC INFRA-PALVELUN KÄYTTÖÖSI: Tilaa palvelu Geotrimiltä tai jälleenmyyjän kautta. Saat palvelun tunnukset samantien käyttöön työkoneellesi. Syötä ne koneohjausjärjestelmääsi tai pyydä laitetukea tekemään se, niin pääset heti aloittamaan tuottavan työskentelyn.

LLE M E R K EI

KI AI

0207 510 600 info@geotrim.fi

K U VA K I L PA I L U Ota kamera esiin työmaalla ja nappaa kuva MC Infran käyttötilanteesta. Katso palkinnot ja osallistumisohjeet: https://geotrim.fi/valokuvakilpailu/

Perintökuja 6 (Avia Line 2) 01510 Vantaa

Puh. 0207 510 600 info@geotrim.fi geotrim.fi/palvelut/trimnet-vrs/

BLASTING SERVICES FOR NORDIC CONDITIONS FORCIT EXPLOSIVES tarjoaa kumppanuuden Pohjoismaissa toimiville louhinta-alan yrityksille. Valmistamme ja toimitamme räjähdysaineet ja -tarvikkeet sekä tarjoamme myös kaikki räjäytykseen liittyvät palvelut joustavasti työmaille. Kattavasta tuotevalikoimastamme löydät tuotteet kaikkiin louhintoihin.

Lue lisää osoitteessa: >> FORCITGROUP.COM

1/2021

PÄÄKIRJOITUS

Onnistu infrassa! Anu-Liina Ginström Päätoimittaja

YHDESSÄ ONNISTUMISEN TEEMA NOUSI HYVÄT YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖT INFRARAKENNUTTAMISESSA -PROJEKTISSA. LUE LISÄÄ: WWW.INFRA.FI

MILLAINEN on onnistuneen infrahankkeen resepti? Mitä ainesosia tarvitaan, ja miten ne pitäisi vatkata, vaivata tai viipaloida? Hankkeen pohja tehdään tietenkin reilusta pelistä. Kaikkien osapuolten – tilaajan, rakennuttajakonsultin, suunnittelijan ja urakoitsijan – pitää pystyä tekemään hankkeessa töitä kannattavasti, kestävästi ja toisiinsa luottaen. Juuri oikea sitko porukkaan syntyy yhdessä tekemisen fiiliksestä ja kumppaneiden arvostamisesta. Tässä tarvitaan taitavaa johtajaa, joka saa kattilat sopivasti porisemaan.

Kehu tämä hankeosaajaa julkisesti ja haasta hänet nimeämään somessa pari omaa esimerkkiään. Mieti infrahankkeita, jotka ovat olleet onnistuneita. Jaa kokemuksesi ja perustelusi, miksi onnistuitte. Tägää mukaan hankkeen osallisia ja haasta heitäkin nostamaan esimerkkejä, joissa loistaa hankeosapuolten hyvä kumppanuus. Mieti käytännön toimintamalleja, joilla oma organisaatiosi on parantanut hanketoimintaa ja kerro, miten tai miksi idea toimii. Idea voi olla pieni tai suuri, käytännönläheinen tai abstraktimpi – kuitenkin kopioitavissa. Haasta seuraajasi jakamaan omat vinkkinsä. Mikä olisi hyvä aihetunniste näille kaikille? Ehdotan jotain yksinkertaista: #Onnistuinfrassa! Hankkeen

”

HETI homman alussa kannattaa mukaan ripsauttaa myös reilusti realismia. Se tarkoittaa, että tarjouskyselyssä toteuttajilta vaadittavat aiemmat näytöt suhteutetaan pohja kulloisenkin kohteen vaatimusten mukaan. Jos referenssivaatimukset viritetään tar- tehdään peettoman ylös, "kisarajan” ylittävät pahim- tietenkin millaan vain yritykset, joilla on vähintään reilusta kymmenien miljoonien liikevaihto ja laajasti toimintaa ympäri Suomen, ja siten pelistä.” aina jossain päin maata joku sopivan tuore referenssikohde. Hyvän rakenteen soppaan saa, jos hyväksyy näytöksi myös aliurakoitsijoiden referenssit. Se tukee yritysten verkostoitumista ja pienempien kehittymistä huipuksi omalla erikoisalueellaan. Esimerkiksi kunnissa päättäjien kannattaa parhaansa mukaan vaikuttaa siihen, että kunta löytää paikalliset osaajansa. Se tietää paikallisille kasvun paikkoja ja kunnalle verotuloja. MILLAISISSA onnistuneissa hankkeissa sinä olet saanut olla mukana? Hyvät kokemukset kannattaa panna jakoon. Voisimmeko kokeilla myös somea kokemusten jakamisen alustana? Vaikka näin: Mieti henkilöitä, jotka ovat infrahankkeissa luoneet, levittäneet tai toteuttaneet hyviä yhteistyökäytäntöjä.

ONNISTUNUT infrahanke on harvemmin superhalpa pikatoimitus (paitsi ehkä silloin, kun kaupunki on neuvotellut urakoitsijan kanssa vuosisopimuksen, ja urakoitsija kiirehtii jouluyönä korjaamaan rikkoutuneen kaukolämpöputken sopimushintaan). Sen sijaan hankkeissa tehdään pitkäjänteisesti toimivampaa yhteiskuntaa ihmisten arjen ja vapaa-ajanvieton sujuvoittamiseksi sekä yritystoiminnan mahdollistamiseksi. Hankkeilla vaikutetaan pysyvästi tai hyvin pitkäkestoisesti yhteiseen ympäristöömme. Nämä tosiasiat mielessä pitäen jututimme tähän lehteen avainhenkilöitä kunnissa, joissa rakennetun ympäristön merkitys kasvulle ja hyvinvoinnille on hoksattu erityisen hyvin (s. 14). Tapasimme myös purkuyrittäjän, jolla on terveisiä tuleville kuntapäättäjille (s. 21). Alan parhaiden asiantuntijoiden kanssa pohdimme, mitä tarkoittaa ekologinen kompensaatio infrahankkeissa, ja millaisia bisnesmahdollisuuksia se voisi luoda (s. 24). Lukuiloa ja onnistumisen elämyksiä kesään 2021!

P I LV I L I N N A M E D I A H O U S E

INFRA-LEHTI

VAASASSA SEINÄT vapisee, kun Sparal Oy saapuu paikalle. Esimerkiksi purkuja muut infra-alan koulutuspaikat voisivat tuoda kunnan nuorille syitä asettua ja jäädä asumaan. Vaasan seudulla osaajista on jo huutava pula, kertoo toimitusjohtaja Mikael Sparf.

SIVU

1/2021

SISÄLLYSLUETTELO

MIRA RAISKILA

5 PÄÄKIRJOITUS

TURKULAISEN tie vei Vaalaan, kun Miira Raiskila valittiin Vaalan kunnanjohtajaksi 2018. Raiskila ja muut kertovat nyt, miten kunta uudistuu rakentamalla.

Villitse somessa: jaa hauskimmat hankkeesi ja paljasta parhaat hankekollegat.

8 KAUHAAN TARTTUNUTTA

ROTI 2021 tarjoilee madonlukuja ja YT12 tuo kevään syksyiseen Turkuun. Mutta miksi Kallaveden rannalla huojuvat palmut?

13 VAIN MUUTOS ON PYSYVÄÄ

Soitimme uudestaan kuntiin, joista teimme juttua nelisen vuotta sitten. Yllättävän moni asia on nyt toisin.

VOITTAJAN KAAVA

Haloo Seinäjoki, Vantaa, Kempele! Hoi Lestijärvi, Vaala, Hämeenlinna. Miten teillä rakennetaan huomista?

123RF

21 PURA, KOKOA, KASVA

Fiksusti hoidetut infrahankinnat kuten purku-urakat toisivat kunnille plussaa viivan alle.

24 HYVÄ PAHA KOMPENSOINTI

Lakisääteiset velvoitteet kompensoida ympäristöhaitta tekevät tuloaan – miten valmistautua?

29 INFRAN JÄSENEDUT Nykäise keskiaukeaman edut & yhteystiedot muistoksi ja taittele taskuun.

ANEKAUPPAA vai toimiva tapa pysäyttää ilmastonmuutos? Ekologiset kompensaatiot tulevat.

33 JÄSENSIVUT A D O B E S TO C K

34 HANKINTOJEN KULUT KURIIN 37 KOKEMUKSIA SOVITTELUPILOTISTA 38 TERVEISET KARPAN KIERROKSELTA! 41 KAAPELIVERKOT YHTEEN PALVELUUN 42 TYÖEHTOSOPIMINEN MUUTOKSESSA 46 SETT & HÖRT, YHTEYSTIEDOT, MENE & TIEDÄ

ÄLÄ KÄRVENNY kuumalla työmaalla. Liika lämpö on kohtalokasta. Lue vinkit, joilla jaksat painaa hellekelissäkin.

PÄÄTOIMITTAJA: Anu-Liina Ginström puh. 050 330 8131 anu.ginstrom@infra.fi

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi TOIMISTO: Eteläranta 10, 00130 Helsinki KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

ILMOITUKSET: Jukka Lyytinen puh. 050 545 1937 jukka.lyytinen@rakennustieto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: puh. 029 309 3100 asiakaspalvelu@rakennustieto.fi

TAITTO: Aku Räty, Akku Design KIRJAPAINO: Painotalo Plus Digital Oy ISSN 2342-0812 INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä verkostoja sekä tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä. JATKOT SOMESSA! @INFRA_ry, Facebook.com/INFRAry

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA 123RF

Kaupungin kaduista terveyden hautomoiksi Sweco ehdottaa uudessa Urban Insight -raportissaan kaupunkisuunnittelulla toteutettavia keinoja, joilla kaupunkilaisten arkiympäristö ja kadut tukevat terveyttä ja hyvinvointia. Lyhyet etäisyydet, tiiviit naapurustot, monipuoliset arjen palvelut helposti saavutettavissa sekä eri liikkumismuotojen toisiinsa sopeutetut nopeudet ovat monissa eurooppalaisissa kaupungeissa jo arkea.

”Keskeinen keino tehdä kaduista terveyden hautomoja on tasa-arvoistaa kaupunkien erilaiset kulkutavat autoilusta kävelyyn. Tätä suunnittelustrategiaa kutsutaan sopeutetuksi nopeudeksi”, sanoo yksi raportin kirjoittajista, Swecon liikennesuunnittelija David Lindelöw Ruotsin Göteborgista. Raportti kannustaa sijoittamaan kaupunkipalvelut ja muut palvelut lähelle asukkaita ja luomaan liikennejärjestelmän, joka mahdollistaa erilaiset tavat siirtyä paikasta toiseen samassa ajassa.

Keskustelu “vartin kaupungeista” on nopeasti rantautunut myös Suomeen. Suomalaista näkemystä teemaan avaavat muun muassa YIT:n Vartin kaupunki -podcastit. Niiden kuuntelun lomassa voit ladata käyttöösi Kestävät kaupunkiympäristöt -barometrin. Keskustelua aiheesta on myös sosiaalisessa mediassa tunnisteen #vartinkaupunki alla. SWECON RAPORTTI: SWECOURBANINSIGHT.COM YIT:N PODCASTIT JA BAROMETRI: YITGROUP. COM/FI/KAUPUNKIKEHITYS/KESTAVAT-KAUPUNKIYMPARISTOT--TAPAHTUMA

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Kesä käyntiin töitä tehden! Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta? Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään! TEKSTI: SARI OKKO

Puhelimessa: toimitusjohtaja-yrittäjä Pertti Hyytinen, APPH Oy Missä menet? Liikenteessä ollaan. Kävin juuri katsomassa yhtä purkutyömaata tarjouslaskentaa varten ja nyt olen menossa hallille katsomaan, miten kuormausnosturin huolto edistyy. Kauanko olet yrittänyt? Vuodesta 1989, joten monenlaista on nähty ja tehty. Työkavereita on 15 ja sesonkiaikaan jopa tuplat. Kalustokavereina on kurottajia, kuormaajia, kaivukoneita, tiehöyliä, jyriä ja purkukalustoa. Työmaana on koko Suomi ja vähän Ruotsikin. Onko korona vaikuttanut? Ei paljon, paitsi Ruotsin puolella rajoitteiden ja karanteenien takia. Töitä on riittänyt ympäri vuoden, ja hyvältä näyttää jatkossakin. Isoin harmi on se, että ihmisiä näkee liian harvoin. Kun korona-aika päättyy, en aio edes katsoa Teamsiin päin.

Teetkö pitkää päivää? Todennäköisesti vähän liian pitkää eli yrittäjän normipäivää. En valita ollenkaan, sillä tykkään tehdä. Yrittäminen perustuu vapaaehtoisuuteen, vaikka eihän se aina liian helppoa ole. Mitä Infran jäsenyys merkitsee? Paljon. Toimin INFRA Pohjoisen piirissä, jossa olen saanut hyviä kontakteja, yhteistyökumppaneita ja ennen kaikkea ystäviä. Toivon, että nuoretkin liittyisivät aktiivisesti mukaan. Isolla porukalla saadaan lisää vaikuttavuutta päättäjiin nähden. Onko sinulla terveisiä kuntavaaliehdokkaille? Infrahankkeille riittää kysyntää, koska korjausvelka kasvaa koko ajan. Pitäisi olla ajoissa liikkeellä, ettei tilanne pääse liian huonoksi esimerkiksi viemäriverkostoja, vesijohtoja ja teitä ajatellen. Yhteistyötä ja yhteisiä tilaisuuksia sekä verkos-

PERTTI HYYTINEN

Pulkkila-Siikalatva pe 16.4. klo 14

toitumista toivon lisää ja sopivaan aikaan, sillä harva yrittäjä pääsee mihinkään tapaamiseen vaikkapa tiistaina klo 12. Onko kesäloma mielessä? Joka kesä tulee pidettyä lomaa, yleensä lähtemällä ulkomaille, jotta pääsee aidosti irti työasioista. Jonkin sortin reissu on mielessä, mutta katsotaan, mihin päästään.

HALLILLA. Pertti Hyytinen tekee pitkää yrittäjän päivää ja tykkää työstään. Vapaa-ajalla vie moottorikelkka tai läskipyörä.

Mitä yrittäjä harrastaa? Matkustamista, moottorikelkkailua, läskipyörällä pyöräilyä ja vähän metsästystä. Onko grillikausi korkattu? Onhan se. Konemiehellä grilliin tahtoo mennä helpoiten pihviä ja makkaraa. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soita velipojalle Kalevi Hyytiselle Profixer Oy:hyn.

55 TYÖMAALLE. Kalevi Hyytinen starttaa kuorma-autolla kotipihalta kohti hyvin vaihtelevia työmaita.

KALEVI HYYTINEN

1/2021

Kalkkikiventie, Tuusula ma 19.4. klo 14.05 den kannalta järkevästi. Jos nätisti sanotaan, niin hinnat eivät ole nykyään aina ihan kohdillaan. Miltä yrittäjyys maistuu? Aloitin yrittäjänä sopivasti taantumavuonna 2008. Kyllä yrittäminen selkärankaa vaatii, mutta kyseessä on oma valinta. Hyvältä maistuu. Teetkö pitkää päivää? Aamuviideltä aloitan ja iltakahdeksaan jatkan, joten onhan siinä sen verran pitkä päivä, ettei tunteja oikein kehtaa edes laskea. Onko kesäloma mielessä? Nyt on unelmissa aika huikea kahden viikon loma. Vastaavaa ei ole moneen vuoteen ollut, joten toivottavasti onnistuu, vaikka työmaat eivät pysähdy. Toisen viikon ajattelin ajaa veneellä ja toisen moottoripyörällä. Onko grillikausi korkattu? Kyllä, ja grilliin menee lihaa, kanaa ja jonkin verran vihanneksia. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soita Jyri Hussalle VRJ Etelä-Suomi Oy:hyn.

Yleisten alueiden rakentamisessa hyötykäytettyjen kaivumassojen ja kiviainesten ansiosta Helsingin kaupunki säästi vuosina 2014–2020 yhteensä 55 miljoonaa euroa, 8,2 miljoonaa litraa polttoainetta ja 20 200 tonnia hiilidioksidipäästöjä. (Lähde: Roti.fi)

Mittatie, Vantaa to 22.4. klo 10.15 Puhelimessa: varatoimitusjohtaja, toimialajohtaja (infra- ja ympäristörakentaminen) Jyri Hussa, VRJ Etelä-Suomi Oy Mitä puuhaat? Toimistohommissa ollaan. Aurinko pistää hymyilemään, ja auringon myötä kiirekin aina kasvaa. Miten koronavuosi on mennyt? Korona ei ole valtavasti vaikuttanut eikä työmaita haitannut. Jotain työs-

TOIMISTOLLA. Kun aurinko taas paistaa, Jyri Hussaa hymyilyttää ja laskentakiireet kasvavat.

HILLA KARPPINEN

Puhelimessa: toimitusjohtaja-yrittäjä Kalevi Hyytinen, Profixer Oy Missä olet, mitä teet? Hallin toimistossa teen tarjouslaskentaa. Mitä kuuluu koronavuoteen? Kiireisesti on mennyt saneeraus- ja korjaustöiden parissa. Työllisyystilanne on ollut koko ajan hyvä ja kesäkin näyttää hyvältä. Poikkeuksellista on se, että urakoiden koot ovat pienentyneet ja nyt tehdään myös viime vuodelta siirtyneitä hankkeita. Mitä on työn alla? Kaikkea tehdään joustavasti maan ja taivaan väliltä ympäri vuoden, puunkaadosta talonpohjiin, alueputkisaneerauksiin, salaojituksiin ja lumitöihin. Omassa työhistoriassa poikkeuksellista on se, että töitä sovitaan jo loppukesään ja alkusyksyyn eikä vain viime tipassa kuukauden päähän. Terveisiä kuntavaaliehdokkaille? Olen itsekin ehdolla, joten ei muuta kuin äänestämään. Pistäisin paukkuja kilpailutukseen, jotta töitä voitaisiin tehdä kunta- ja valtiontalou-

M€

kentelytapoja on vähän fiksattu. Mitä on työn alla? Ympäri Suomen on kaikenlaista menossa. Mukavaa on ollut taas päästä aloittamaan asuntomessualueen esirakentamista, tänä vuonna Loviisassa. Kauanko olet ollut VRJ:llä? 27 vuotta tulee nyt täyteen, joten aika hyvin näin kolmekymppiseltä. Tämmöinen ura on tänä päivänä aika harvinainen, kun nykyään työnantajat vaihtuvat usein projektin päättymisen myötä. Mitkä työkohteet ovat jääneet mieleen? Paljon on hienoja kohteita tehty, mutta jos jotain pitää nostaa, niin esimerkiksi Helsingin komeat puistot, kuten Pyhän Birgitan ja Eiranrannan puistot. Ne ovat näkyviä kohteita, joita on ilo muistella, sillä usein infrarakentajan työt hautautuvat maan alle. Miltä kesä ja tuleva näyttää? Laskentaa on paljon ja viime vuodelta kertynyttä patoumaa aletaan purkaa. Edessä on mukavan kiireinen kausi. Terveisiä kuntavaaliehdokkaille? INFRA ry ajaa hienosti alamme asiaa. Tulevaisuudessa rahaa pitäisi löytyä lisää, jotta infran tilanne ei mene huonommaksi eivätkä yhteiskunnalliset vaikutukset pahene. Onko grillikausi avattu? Maaliskuun alkupuolella aloitin, koska uutta grilliä piti päästä testaamaan. Grilliin pistetään naudan sisäfilettä, makkaraa, maissia ja muita kasviksia sekä sinihomejuustolla täytettyjä sieniä pekonilla höystettynä. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soita Pekka Piiralalle Paupek Oy:hyn.

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA JEMINA SORMUNEN

Kevät tulee keskelle Turun syksyä Koronapandemia sekoitti maailmankirjat ja siirsi iät ja ajat toukokuussa järjestetyn Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn Turkuun 13.–14. lokakuuta. Yhdyskuntatekniikka 2021:n TURKU arvioidaan vetävän Turun KUTSUU Messukeskukseen yli 5 000 viihtymään ja piipahtamaan infra-alan kävijää ja yli 200 näytteilmessuille. YT12-taleasettajaa Suomesta ja pahtumassa on vielä paikkoja näytteilulkomailta. Esittelyssä on leasettajille. energiahuoltoon, jäte- ja

ympäristöhuoltoon, liikenne- ja alueinfraan sekä vesihuoltoon liittyviä tuotteita, koneita, laitteita ja varusteita sekä mittaus-, tutkimusja muita palveluita. Yhdyskuntatekniikka-näyttelyä järjestää viisi infra-alan keskeistä järjestöä: INFRA ry, Suomen Kiertovoima ry (KIVO), Suomen kuntatekniikan yhdistys ry (SKTY), Suomen Tieyhdistys ry ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry (VVY). YT-12-NÄYTTELY TURUN MESSUKESKUKSESSA LOKAKUUSSA, LISÄTIEDOT YHDYSKUNTATEKNIIKKA.FI

ROTI 2O21

Madonlukuja ja muita numeroita ROTI 2021 -raportti paljastaa jälleen rakennetun ympäristön tilan numeroina. Yhdyskuntatekniikassa hälyttävimmät luvut tarjoaa vesihuolto: korjausvelka kasvaa yhä ja investointitarve tuplaantuu. TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: HANNU BASK JA VANESSA RIKI

estävä rakennettu ympäristö on edellytys elinvoimaiselle yhteiskunnalle ja hyvälle arjelle”, kertoo Rakennetun omaisuuden tilasta viestivä ROTI 2021 -raportti. Raportti osoittaa, että korjausvelka kasvaa koko ajan – toisilla osa-alueille enemmän, toisilla vähemmän. ”Yleisesti yhdyskuntatekniikassa muutokset eivät ole aiempiin raportteihin verrattuna dramaattisia. Vesihuolto kuitenkin nousee selvästi esiin, sillä se laahaa perässä”, Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n (VVY) toimitusjohtaja ja ROTIn Yhdyskuntatekniikka-paneelin puheenjohtaja Osmo Seppälä sanoo.

Saneeraamisen aikakausi Vesihuollon näkymät perustuvat tuoreeseen tietoon, kuten VVY:n valtakunnalliseen selvitykseen 2020 sekä siihen, että

Suomessa vesihuollon infrastruktuuri on rakennettu suurelta osin 1970–1980 -luvuilla. Kun ikää on 50+ vuotta, ikärasitteet alkavat painaa. ”Suomessa on yli 90-prosenttisesti kattava yleinen vesihuolto, joten neitseellistä rakennustarvetta ei merkittävästi ole muualla

ROTI 2021 arvosanoja

•• •• •• ••

Liikenneverkot 8- (vrt. 7- vuonna 2019) maantieverkko ja kadut 6½ rataverkko ja raideverkot 7½ vesiväylä ja satamat 8½ lentokentät 9Yhdyskuntatekniikka 8 (vrt. 9- vuonna 2019) vesihuolto 7½ jätehuolto ja kiertotalous 8+ kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkot 9 sähköverkot 9

kuin kasvukeskuksissa. Uusinvestointien tarve vähenee, mutta korjaamisen tarve kasvaa. Olemme siirtyneet vesihuollon saneerausaikakauteen”, Seppälä toteaa. ”Vesihuoltolaitosten investoinnit ovat nyt noin 400 miljoonaa euroa vuodessa, kun määrän pitäisi olla yli 770 miljoonaa euroa. Aika synkkiä ja pysäyttäviä madonlukuja jo nyt, ja kiristyvä lainsäädäntö ja vaatimukset kasvattavat investointitarvetta tulevaisuudessa lisää.” Seppälä muistuttaa, että yhdyskuntatekniikan toiminnan varmistaminen on kuntapäättäjien vastuulla. Vesihuolto on yksi kunnan hyvinvoinnin perustekijöistä ja palvelujen kannalta kriittinen infrastruktuuri.

Miten tästä selvitään? Korjausvelan maksuyhtälö on selkeä: samaa tahtia, kun investointitarpeet kasvavat,

JANNE SUNTIO

1/2021

Infra-alako K18? – Ei ole, sanoo opas ”Jos työvoimapulaan ei löydy ratkaisua, Suomen koko eläkejärjestelmä on vaarassa”, varoitti Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen Talouselämän huhtikuisessa haastattelussa. Kietäväinen kuvasi ulostuloaan ”hätähuudoksi” ja nimesi YHDEKSÄNNELLÄ luopulan työvoimasta Suomen kalla ollessaan alavalintansa tehnyt Sara kohtalonkysymykseksi ja Maksimainen, 16, kertoi suurimmaksi ongelmaksi. maarakennusalan opinnoistaan Infra-lehInfra-ala kärsii tekijäpudessä 2,5 vuotta lasta monen muun tärkeän sitten.

alan tavoin. Ratkaisua toivotaan koulutuspaikkojen lisäämisestä, maahanmuutosta, eläköitymisiän noususta ja työkyvyn ylläpidosta. Isot yhteiskunnalliset muutokset vievät aikansa. Niitä odotellessa yrityksissä voidaan tehdä pieniä mutta merkityksellisiä asioita heti. Jotta nuori valitsisi infra-alan, hänen pitäisi päästä kokeilemaan sitä jo varhain. Kun työelämäkokeilusta jää hyvät muistot, oma paikka voi löytyä alalta. INFRA ry:n Tutustu infra-alaan ja tienaa -kampanja houkuttelee nuoria

kokeilemaan infraa kesällä 2021. Maajukka ja Maansiirto Harry Mäkelä Keski-Suomesta sekä VRJ Etelä-Suomi ja RTA Yhtiöt Uudeltamaalta näyttävät mallia, ja muiden alan yritysten toivotaan seuraavan perässä. Jotta alkuun pääsisi helpommin, käytännön ohjeet nuoren palkkaamiseksi koottiin oppaaksi. Opas osoittaa, että alle 18-vuotiaan palkkaaminen alalle on helpompaa kuin moni on luullut. LATAA OPAS NUORTEN PALKKAAMISEEN OSOITTEESSA INFRA.FI

LUE LISÄÄ: WWW.ROTI.FI

myös paine asiakkaiden vesihuoltomaksujen kaksinkertaistamiselle kasvaa. ”Kymmenen viime vuoden aikana maksut ovat kasvaneet noin kolmen prosentin vuosivauhdilla. Tämä ei riitä, joten korjausvelka uhkaa kasvaa hallitsemattomaksi. Eurojen lisäksi tarvitaan aikaa ja osaamista, jotta saneeraus voidaan hoitaa suunnitelmallisesti ja tarkoituksenmukaisesti”, Seppälä tuumii. Aihe on juuri nyt ajankohtainen, sillä tänä vuonna käynnistyvällä Kansallisella vesihuoltouudistuksella etsitään ratkaisuja vesi-

VASTUU yhdyskuntateknisten järjestelmien ja palvelujen turvaamisesta on kuntapäättäjillä, Osmo Seppälä muistuttaa. ROTI-raportti perustuu yli 120 asiantuntijan näkemyksiin, kertoo Miimu Airaksinen.

huollon uudistamiseen ja toimintaympäristön ennakointiin. ”Tutkittua tilannetietoa löytyy, eli uudistus on ikään kuin aloittamista vaille valmis. Nyt on vain ryhdyttävä sanoista tekoihin. Verkostoja ei saa unohtaa, vaikka ne ovatkin maan alla piilossa”, Seppälä toteaa.

Investoinnit kannattavat Vuodesta 2007 alkaen joka toinen vuosi julkaistun ROTIn tavoitteena on koota ja jakaa ajankohtaista tietoa. ”Haluamme nostaa esiin, miksi rakennettuun ympäristöön panostaminen ja investoiminen on tärkeää”, ROTI 2021 -hankejohtaja Miimu Airaksinen summaa. Yksi rakennetun ympäristön ja kuntien hyvinvoinnin turvaamisen keskeisistä tekijöistä on kaavoitus. Airaksisen mukaan hyvää osaamista löytyy, mutta ketteryyttä pitäisi saada lisää, jotta etenkin kasvukeskuksissa voidaan vastata nopeasti muuttuviin tarpeisiin. ”Kaavoitus on keskeisessä roolissa myös kasvukeskusten työmarkkinoiden toimivuuden kannalta”, Airaksinen toteaa. Keskeisessä roolissa ovat myös investoinnit. Niissä ei kannata säästellä, joskin ne tulee tehdä suunnitelmallisesti, pitkäjänteisesti ja oikea-aikaisesti. ”Jokainen rakennettuun ympäristöön investoitu euro tuottaa itsensä helposti kaksinkertaisena takaisin. Kun nyt investoidaan euro, viiden vuoden kuluttua säästetään 500 euroa.”

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Kuopiossa Väinölänniemen uimarannalle nousseet palmupuut ovat herättäneet kummastusta ja kiivastakin keskustelua, uutisoi Yle vapun alla. Muoviset palmut paikalle toi yrittäjä Allu Koskinen kahvilansa Cafe Väinön yhteyteen. “Nyt kun ihmiset eivät pääse palmujen alle ulkomaille, niin

tuomme palmut Väinölänniemen uimarannalle”, yrittäjä perustelee. Palmut ovat veikeää viherinfraa, mutta vieläkään ei ole kaikkea Kuopio nähnyt. Syksyllä kaupunkiin pörähtää iloinen joukko rakentajia INFRAn Liittopäiviin. Pankaa kalakukot lämpiämään!

123RF

Palmut huojuvat Kallaveden rannalla

INFRAN LIITTOPÄIVÄT KUOPIOSSA 5.–7.11.2021, LISÄTIETOA TULOSSA INFRA.FI:HIN

Muukin kiertää kuin vitsit Ruduksen tuotepäällikkö Jussi Ukkola kertoi Kivikauden avajaisissa Rudus Kierrätyksen kuulumiset. "Ville (tapahtuman juontaja Myllyrinne) kierrättää vanhoja vitsejä, me ihan muuta eli betonija tiilijätettä, ylijäämämaita ja tuhkaa pääasiassa Etelä-Suomessa”, Ukkola sanaili. “Kierrätys luo uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi kehittämämme Betoroc on täysin kierrätysbeto-

nista valmistettu, CE-merkitty, laadukas tuote, jolla voidaan korvata neitseellisiä kiviaineksia. Olemme valmistaneet sitä jo 30 vuotta.” "Nyt odotamme End of Waste -menettelyyn muutosta, jonka myötä Betorocin jätestatus poistuisi. Toivottavasti niin käy jo tänä vuonna.” Kierrätysbetonipohjainen valmiste on normaalia kiviainesta edullisempi. RUDUS.FI/AJANKOHTAISTA/2021/04/27/ KIVIKAUSI-AVATTIIN-20-KERRAN

HANKEOSAAMINEN

TUTUSTU TARKEMMIN TYÖRYHMÄN JULKILAUSUMAAN JA SUOSITUKSIIN: INFRA.FI

Monta kokkia, mainio soppa Infrahankkeen toteutukseen osallistuu monta osaajaa. Koko toimitusketjua edustanut työryhmä julkisti suositukset hankkeiden yhteistyön edistämiseksi. TEKSTI: ANU-LIINA GINSTRÖM, KUVA: ADOBE STOCK

ilaaja, rakennuttajakonsultti, urakoitsija… Infrahankkeen toimitusketjussa on monta tärkeää lenkkiä. Koko ketjua edustanut työryhmä julkisti suositukset hankkeiden yhteistyön edistämiseksi. Alan ”huippukokit” kutsutiin koolle yrittäjä Jukka Tuominiemen aloitteesta.

Kunnille selvää säästöä Työryhmän huomio kiinnittyi erityisesti infrahankkeiden kilpailutuksiin. ”Ryhmä suositteli suhteuttamaan refe-

renssivaatimukset jatkossa kilpailutettavan hankkeen kokoon ja hyväksymään tarjoajilta referenssitöitä pidemmältä aikaväliltä”, Tuominiemi kertoo. Näin kilpailutuksiin saadaan lisää tarjouksia, ja paikallisille pk-yrityksille aukeaa kasvun paikkoja. ”Suurin hyötyjä on kuntasektori. Paikallisosaaminen tulee esiin ja vilkastunut kilpailu tuo säästöjä.” Työryhmä korosti, että onnistumisreseptiin kuuluu myös vuorovaikutteinen johtaminen ja luottamuksen jatkuva rakentaminen eri hankeosapuolien kesken.

Hankkeiden pitää olla vahvan tilaajan hyppysissä.

Jyväskylä kokeilee heti Jyväskylän rakennuttajapäällikkö Jari Lohi lupaa viedä uusia suosituksia käytäntöön. ”Muutamassa kilpailutuksessa aiomme testata heti vähän kevyempiä referenssivaatimuksia. Syksyllä vedämme yhteen, tuliko lisää tarjoajia.” Työryhmään kuuluivat Väylävirasto, Jyväskylän kaupunki, INFRA, SKOL, Koneyrittäjät, Welado, Ramboll CM, Maajukka ja Destia. Työn tuloksia edistää myös Kuntaliitto.

1/2021

MITÄ KUULUU NYT?

Vain muutos on pysyvää Infra-lehti kirjoitti ennen edellisiä kuntavaaleja kunnista, joissa rakentaminen on tärkeä kasvunvoima. Mitä näistä kunnista on neljässä vuodessa kuoriutunut?

IMATRAN JA JOENSUUN LISÄKSI KYSYIMME VARKAUDEN NYKYKUULUMISIA. LUE KAIKKI KUNTAHAASTATTELUT KOKO LAAJUUDESSAAN NETISTÄ: INFRA.FI

TEKSTI: ANU-LIINA GINSTRÖM, KUVA: 123RF

yllä ja ei. Vähän kiusallinen kysymys, kun tilanteet muuttuvat niin nopeasti!”, muotoilee Imatran kaupunginjohtaja Kai Roslakka kysyttäessä, etenikö kaupungin infran korjausvelkaohjelma kuten Infra-lehdessä talvella 2017 kaavailtiin. ”Verkoston kunnon inventointi on jatkunut. Kerätyn tiedon ansiosta olemme pystyneet kohdentamaan paremmin määrärahoja, eikä korjausvelkaongelma ole enää pahentunut. Saatamme olla lähtötilanteeseen nähden aavistuksen paremmassakin tilanteessa.” Jo edellisen lehtijutun aikoihin huomio oli kuitenkin kovaa vauhtia kääntymässä palvelutiloihin. ”Yhden lukukauden aikana usean koulun toimintaa oli jouduttu siirtämään korvaaviin tiloihin sisäilmaongelmien takia. Olimme juuri päättäneet luopua yhdeksästä koulusta ja keskittää opetuksen kolmeen isompaan koulukeskukseen”, Roslakka kertaa. Koulujen rakentaminen ja vanhojen purkaminen vei resursseja niin, että neljän vuoden takaista investointiohjelmaa ei ole pystytty viemään silloisessa muodossaan eteenpäin. “Toisaalta palveluverkkomme on nyt Suomen nykyaikaisin. Meidän kouluissamme ei ole sisäilmaongelmia.” Roslakka korostaa, että nykykorkojen aikana ei ole huono hetki tehdä investointeja. Investoinnit rakennettuun ympäris-

töön jatkuvatkin Imatralla tasaisesti. Pian alkaa uuden, energiatehokkaamman jätevedenpuhdistamon rakentaminen. Se pystyttiin mitoittamaan hieman ajateltua pienemmäksi, kun toteutusta edelsi viemäriverkkojen kuntokartoitus ja korjaaminen niin, että jäteveden määrää saatiin ensin pienemmäksi.

Kaavoitus tuo töitä ja investointeja Imatran lisäksi Infra-lehti kyseli kuulumisia Joensuusta syksyllä 2016. Siellä kaupungin katuinfran kunnonhallinnan kehittäminen oli juuri saatu maaliin. ”Tiesimme metrin tarkkuudella liikenneverkon kunnon, oli kyseessä sitten ajorata tai pyörätie. Sitä mukaa kun budjetista rahaa irtoaa, pystymme nyt nostamaan paketista valmiita tai puolivalmiita suunnitelmia ja viemään niitä eteenpäin”, kaupunkiympäristöjohtaja Ari Varonen kertoo. ”Aiemman työn ansiosta meillä on selkeä näkemys, miten infraan käytetty euro vaikuttaa tehokkaimmin korjausvelkaan, ja mikä on optimaalisin hetki korjata.” Kun korjaus osuu juuri oikeaan hetkeen, Varosen mukaan säästyy niin rahaa kuin luonnonvarojakin. Infrarakentajille tuo töitä myös, kun kaupunki saa kaavoituskoneensa laulamaan. Joensuussa Symmetrisen kaupungin toteutus piti pitkään kaupungin infrainvestointeja tapissa. Edellisen jutun ilmestymisestä alkaen infraan on investoitu enemmän kuin ikinä.

Kaavoitusperiaatteiden muuttaminen – tiiviimpi rakentaminen ja lisäkerrosten mahdollistaminen – houkuttivat kaupunkiin yksityisiä investointeja. ”Asuinrakentamisen investoreita on ollut todella kiitettävästi liikkeellä. Tämä on kaupungille ehdottomasti hyvä asia, koska saamme tuloja maankäyttökorvauksina. Samalla asukkaille mahdollistuu helppo arki; he voivat harkita jopa omasta autosta luopumista.”

Ensimmäinen kunnan ilmastotili Joensuulla on hurja tavoite olla hiilineutraali jo vuonna 2025. Ensimmäisenä kuntana Suomessa se perusti myös oman ilmastotilin. ”Jos teemme vaikka lentomatkoja, laskemme niiden aiheuttaman kompensaatiotarpeen ja sijoitamme sen ilmastotilille. Kertyvää rahaa käytämme esimerkiksi soiden ennallistamiseen tai vastaaviin kompensaatiohankkeisiin”, Varonen sanoo. Moni yksityinenkin toimija on ilmaissut olevansa kiinnostunut tekemään talletuksia kaupungin ilmastotilille. ”Tilin ansiosta ilmastokompensaatioraha pysyy oman alueen investoinneissa. Vastaavia tilejä on jo joillakin Ruotsin kunnilla, mutta Suomessa laki vielä toistaiseksi estää yksityisten mukaan liittymisen.”

Etsimme kuntien valopilkkuja myös näissä vaaleissa – käännä seuraavalla sivulle!

INFRA-LEHTI

VOITTAJAN

KAAVA

LUE KUNTIEN TARINAT KOKONAISUUDESSAAN NETISTÄ – JUTTUSARJAN KAIKKI JUTUT ON JULKAISTU OSOITTEESSA INFRA.FI.

1/2021

Suomen kunnissa on 309 tapaa toimia, mutta hyvin yksinkertaiset ja jo kauan tunnetut asiat yhdistävät menestyjiä. Soittokierros kuntiin paljastaa, että parhaiten näyttävät pärjäävän edelleen ne, jotka valjastavat rakentamisen ja kaavoituksen hyvinvoinnin käyttövoimaksi yhdessä yrityskumppaneiden kanssa. TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: 123RF JA KUNNAT

Seinäjoki

• • • • • • ••

Asukasluku: 64 154 Nettoinvestoinnit: emokaupunki 35 M€, konserni 81 M€ Vuosikate: emokaupunki 38 M€, konserni 85 M€ Tulos: emokaupunki 13,2 M€, konserni 22,3 M€ Taseen ylijäämä: emokaupunki 25 M€, konserni 110 M€ Taseen loppusumma: emokaupunki 635 M€, konserni 1,1 mrd €

Veroprosentti: 21 %

Lainamäärä: 5 185 € / asukas

Työttömyys: 9 % • Pääelinkeinot: elintarvike-teollisuus, teknologia- ja muu teollisuus, rakentaminen, palvelut

• •

Avaruuden pääkaupunki – tilaa yrittäjyydelle ja kasvulle

Seinäjoki luottaa veto- ja pitovoimaan

VIIME vuonna Seinäjoen vuosikate ylsi 38 miljoonaan euroon. Se pitää tuloksen vahvasti plussalla. EmoSEINÄJOEN väkiluku on kasvakaupungin taseen ylijäämä on nut 0,6–1 prosenttia vuodessa 25 ja koko kaupunkikonsernin jo 70 vuoden ajan. ”Kun on 110 miljoonaa euroa. Noin 13,2 veto- ja pitovoimaa, kasvu tulee miljoonan euron tuloksen seurauksena”, rahoitusjohtaja ansiosta Seinäjoen velkaantuMika Itänen perustelee. minen pysyy kurissa ja pienenee. Itänen tutustui Rakennusteolli”Toimintakate eli tulot miinus suuden kuntavaaliteemoihin (www. menot ilman veroja ja valtionosuuksia RTkunta.fi) ja sanoo allekirjoittavansa saa kasvaa maksimissaan kaksi proniistä jokaisen: rakentamisen tuotsenttia vuodessa. Tämä on hyvä taman elinvoiman, korjausrakenpitää mielessä, sillä jokainen proSEINÄJOKI pysyttelee sinnikkäästi tamisen uudistusvoiman ja senttiyksikkö merkitsee menoisSuomen 20 eniten kasvavan yhdessä tekemisen voiman. sa viittä miljoonaa euroa. Jos kunnan listalla. Hyviä näkymiä kannattelee kaupungin ”Elinvoima on kaupungin menokehitys sakkaa, ei voi timmissä kunnossa pidetty talous ja kova investointihyvinvoinnin mitta ja investoininvestoida.” tahti, kertoo rahoitusjohnit elinvoiman moottori. RakenMenojen ennakointi kannattaja Mika Itänen. taminen luo uutta, työllistää, lisää taa. ”Sitä voisi verrata kaupassa kiinnostusta ja kasvattaa verotuloja”, käyntiin: jos menet ruokaostoksille Itänen summaa. suunnittelematta ja nälkäisenä, lasku ”Kyse on lopulta siitä, kestääkö talous kaskassalla yllättää. Sama kaava toimii kuntavun. Jos talous sakkaa, rahaa riittää vain taloudessa: ei voi syödä mitä sattuu ja kulutsäästämiseen. Hyvin hoidettu talous puotaa yli varojen.” lestaan mahdollistaa muun hyvän, kuten investoinnit.” KAUPUNGIN nettoinvestoinnit olivat viime vuonna 35 ja koko kaupunkikonsernissa 81 SEINÄJOEN salaisuus on hyvä sijainti päämiljoona euroa. Rakentamisen sektorilla radan varrella. Tampereelle matka taittuu tapahtuu nyt paljon keskustassa, Ideapartunnissa, Helsinkiin reilussa 2,5 tunnissa. kin alueelle ja Roveksen teollisuusalueella. Toinen valttikortti on hyvä maine yrittäKeskustassa ja asemanseudulla puretaan jäkaupunkina. Se näkyy arjessa eikä vain koko ajan vanhaa ja rakennetaan uutta. hienoissa strategioissa. Yksin ei kannata rakentaa. ”Haluamme Kolmas kasvun tekijä on ahkera rakentatehdä yhdessä. Puhumme avoimesti tuleminen. Kun Itänen katsoo työhuoneensa vista hankinnoista ja olemme avanneet hanikkunasta, kaupungin siluetissa näkyy kintakalenterin julkiseksi. Tarvitaan niin useita nostureita. julkista kuin yksityistä rakentamista.” Parhaimpina aikoina uusia asuntoja on Luvut kertovan yhteistyön voimasta: vuovalmistunut noin 1 000 ja keskimäärin 600– sina 2017–2020 yksityisten toimijoiden 650 vuodessa. Se on reilun 64 000 asukkaan investoinnit ylittivät Seinäjoella miljardin kunnalle komea saavutus. rajapyykin. >>

16 PEKKA TURTIAINEN

INFRA-LEHTI

Vantaa

• • •• • • •• ••

Asukasluku: 237 000 Nettoinvestoinnit: 143 M€

Vuosikate: 167 M€ Tulos: 55,1 M€

Taseen ylijäämä: 459 M€ Taseen loppusumma: 2 054 M€

Veroprosentti: 19 %

Lainamäärä: 3 618 € / asukas Työttömyys: 14,7 % Pääelinkeinot: tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus- ja varastointi, teollisuus, hallinto- ja tukipalvelut

•

Slogan: Rohkea ja rento Vantaa

Suomen napa jatkaa kasvua

Valttikortteihin kuuluu luonto, johon jokaisella vantaalaisella on vain 300 metrin matka. Tästä aiotaan pitää kiinni; jatkossa kaupunki tiivistyy ja kasvaa sisäänpäin.

VANTAA oli yksi Suomen suurimmista koronaiskun vastaanottajista. Lentoliikenne väheni noin 90 ja rahtiliikenne noin 70 prosenttia. Aiemmin kauHELMIKUUSSA Viljanen kuvaili punkiin laskeutui 60 000 henkiHelsingin Sanomille, miten löä päivässä, nyt 700. puhelin alkoi soida yhä tiuhemmin ”Liikenteen supistumisella on huorakennuttajien ja investoijien kiinnosmattava vaikutus muun muassa mattuessa pikaraitiotiehankkeesta. ”Viikailu- ja ravitsemusalaan. Vantaan kon aikana olen keskustellut kahlentokentän lähellä on Suomen den eri investorin kanssa, jotka VUOSIA suurin hotelli ja toinenkin oli kaavailevat isoja, siis korttelin Suomen nopeimmin kasvaneen kunnan menestystä selitsuunnitteilla, mutta nyt inveskokoisia hankkeita. Heille on tävät liikenneyhteydet, kertoo tointi siirtyi hamaan tulevaiolennaista etsiä paikkoja ratikVantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Koronavuosi toi takasuuteen”, Vantaan kaupunginkareitin varrella”, hän kertasi pakkia; esimerkiksi maahanjohtaja Ritva Viljanen kertoo. lehdelle. muuttajien ja nuorten työttömyys tuplaantui. Rakentaminen on silti pitäJos kaikki menee suunnitelnyt pintansa maan neljänneksi mien mukaan, ratikka liikuttaa suurimmassa kaupungissa. Viime 82 000:tta matkustajaa päivässä vuonna rakennettiin 2 917 uutta kotia. vuonna 2028. Valtio on myöntänyt 400 Tavoite, 2 600 asuntoa, ylittyi. Ennätys vuomiljoonan euron hankkeelle 30 prosentin delta 2019 on 5 014 uutta asuntoa. Tekemistä tuen suunnitteluvaiheeseen. riittää edelleen, sillä 3 917 uutta rakennuslupaa on jo myönnetty viime vuonna. VIIME vuonna Vantaa investoi katuihin, Väkiluku on kasvanut neljän viime vuopuistoihin ja toimitiloihin yli 100 miljooden aikana noin 5 000 henkilöllä vuodessa. naa euroa. Kokonaisinvestoinnit olivat Koronavuonna 2020 kasvu hidastui 3500:een yhteensä 144 miljoonaan euroa. Yksityisistä henkilöön. investoinneista ei ole tarkkaa lukua, mutta koronan takia niiden määrä putosi. Tulevai”VANTAAN suuri menestystarina liittyy liisuus kertoo silti kasvusta. kenneyhteyksiin, jollaisia ei ole missään ”Neljä vuotta sitten päätimme, että omat muualla. Vantaa on Suomen napa, jossa pääinvestoinnit eivät saa ylittää 500 miljoonaa see ja jota kautta pääsee helposti mihin euroa. Nyt investointikehys on jäänyt tahansa. Vantaalle myös yritysten on helppo ahtaaksi, joten seuraavalla valtuustokautulla: meillä on tilaa rakentaa ja palvelut ovat della olisi perusteltua nostaa investoinnit kunnossa”, Viljanen kiteyttää. 600 miljoonaan euroon.”

H A R R I TA R VA I N E N

1/2021

Kempele

Kempele lumipalloefektin kourissa

rakentaa teitä sekä tuottaa asukkaille sopivassa suhteessa palveluja?”, Marjanen pohtii. Valttina on myös keskeinen sijainti moottoritien ja lentokentäntien välimaastossa sekä junaradan varrella. Kempeleen keskustasta Oulun keskustaan ajaa vartin. Kempeleen rajalta on matkaa Oulun lentokentälle nelisen kilometriä.

OULUN kainalossa Kempeleessä rakennushankkeita valmistuu, uusia yrityksiä syntyy vauhdilla ja väliluku kasvaa pari prosenttia vuodessa. Miten tähän on tultu? ”Kempele vetää puoleensa kuten monet muutkin isojen kaupunkien kehyskunnat. Meillä on isommat tontit, edullisemmat asuinkustan”INVESTOINTEJA ei voi jättää tekeVILSKETTÄ nukset ja ihmisläheinen mentamättä, sillä rakentaminen tuo kunriittää, sillä Kempeliteetti”, elinkeinojohtaja Miia taan toimeliaisuutta", sanoo elinleestä pendelöi Ouluun reilut 4 500 ja Oulusta Marjanen summaa. keinojohtaja Marjanen. Kempeleeseen noin 3 000 Kempeleeseen on syntynyt "Lyhyellä aikavälillä investoinihmistä päivässä, elinkeinojohtaja Miia vuodessa 116 uutta yritystä. nit parantavat palveluja ja lisääMarjanen sanoo. ”Meille muuttaa myös jo toivät kunnan elinvoimaa. Pitkällä minnassa olevia yrityksiä. Viisi aikavälillä ne mahdollistavat kunviime vuotta olemme olleet yrityksiä nan kasvun.” vastaanottavassa asemassa. Kun työpaikKoronavuosi 2020 pääsi yllättämään, ja kaomavaraisuus kasvaa, myös väliluku kasKempele kuittasi positiivisen tuloksen. Tilivaa. Menossa on positiivinen lumipalloekauden ylijäämäksi kirjattiin 1,15 miljoonaa fekti.” euroa. Verotuotot kasvoivat neljä prosenttia 71 miljoonasta 74,7 miljoonaan euroon. RAKENTAMISTAHTI on kunnan kokoon nähKiitos koronatoimien, myös valtionosuus den kova: hankkeita valmistuu vuodessa yli kasvoi 24,6 miljoonasta 33,1 miljoonaan 200. Uusia tiloja yrityksille rakennetaan pareuroon. haillaan etenkin Zatelliitin, Vihiluodon ja Kempele on muuttovoittoinen kunta, Hakamaan yritysalueille. jossa muuttoliikekin on suurta. Viime Kunnan perustyöt on tehty hyvin: maata vuonna kuntaan muutti noin 1 500 asukasta on hankittu ja yrityksille kaavoitettu tontja matkaa jatkoi noin 1 200. teja. Kempelettä pidetään joustavana ja ket”Kasvukunnassa pysyvää on vain muuteränä kuntana, jossa yritykset eivät törmää tos”, Marjanen kuittaa. hitaaseen koneistoon vaan toimivaan yhteisPAIKALLISVÄRIÄ: KEMPELEESSÄ VOIT VAIKKA KOKEILLA ALPAKKA-AGILITYÄ JA MAISTELLA HAMPPUSMOOTHIETA; työhön. LISÄÄ OSOITTEESSA LINNUNRADANTILA.FI ”Investointitahti tuottaa myös omat haasteensa: ehdimmekö kaavoittaa riittävästi,

• • • •• •• ••

Asukasluku: 18 791 Nettoinvestoinnit: 8,2 M€ Vuosikate: 7,15 M€

Tulos: 1,15 M€

Taseen loppusumma: 139,6 M€

Veroprosentti: 20,5 %

Lainamäärä: 3 450 € / asukas Työttömyys: 7,8 % Pääelinkeinot: rakentaminen, vähittäiskauppa, teollisuus

•

Slogan: Hyvä kasvaa Kempeleessä

INFRA-LEHTI

Lestijärvi

•• •• • • •• ••

Asukasluku: 722

Nettoinvestoinnit: 4 130 783 €

Vuosikate: 184 295 € Tulos: -145 387 €

Taseen ylijäämä: 254 516 € Taseen loppusumma: 13 858 452 €

Veroprosentti: 21 %

Lainamäärä: 8 916 € / asukas Työttömyys: 9,2 % Pääelinkeinot: maaja metsätalous, pohjavesivarantoja hyödyntävä lähdevesi- ja juomatuotanto, palvelut, energiaja tukipalvelut

•

Slogan: Lestijärvi – voimaa luonnosta

Lestijärven tuulinen lottovoitto

tuvaan energiaan erikoistuneelle OX2:lle. Investoinnin arvo on noin puoli miljardia euroa. Ilman valtion tukea rakennettavan tuulipuiston rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuoden sisällä ja liittää se valtakunnan verkkoon 2023–2024. Vuosittainen energiantuotanto on 1,4 terawattituntia.

KAIKKI alkoi syksyisenä sunnuntaina 2012, kun Lestijärven kunnanjohtaja Esko Ahonen sai sähköpostia tuulivoimahankkeista tunnetulta Aki Simunaniemeltä: Kiinnostaisiko Lestijärveä tuulivoima? ”Vastasin että kyllä kiinnostaa”, Ahonen kertoo. Paperit allekirjoitettiin ja maanvuokraajia lähdettiin PUISTO tuottaa kunnalle kiinteisMANNER-SUOMEN kartoittamaan. Kaavoitussopimus töveroa vuosittain noin 2,5 miltoiseksi pienin kunta syntyi maaliskuussa 2013. joonaa euroa eli noin 3 500 euroa Lestijärvi löysi valttinsa: 722 asukkaan kunnasta tulee Lestijärvellä oli jo aiemmin per kuntalainen. Maanomistapian kaksi prosenttia Suomen kartoitettu luonnonvaroja. Seljat saavat 500 000–600 000 sähköntuotannosta, tietää kunnanjohtaja väksi kävi, ettei valtavista pohjaeuron vuokratulot. Esko Ahonen. vesi-, sora- tai metsävaroista olisi Voimaloiden työllistävä vaikukasvun ja elinvoiman moottoreiksi. tus on noin 1 400 henkilötyö”Vettä voimme myydä vain asukvuotta, mikä tarkoittaa 350–400 työnkaille, pohjavesien päällä olevat soravarat tekijää vuositasolla. Tämä tarkoittaa vaneivät ole käytettävissä ja metsäpinta-alasta hojen asuntojen peruskorjaamista ja uusien Metsähallitus omistaa puolet. Ja vaikka rakentamista niin Lestijärvelle kuin naapukesällä väkiluku moninkertaistuu, emme rikuntiin. ole mökkipitäjä, emme matkailukunta." ”Ilman tuulivoimaa emme olisi uskaltaJäljelle jäi tuulivoima. Lestijärvi todettiin neet lähteä toteuttamaan viiden miljoonan hyväksi tuulivoima-alueeksi, joten oma tuleeuron hirsikouluamme. Tuulivoiman myötä vaisuuden tekijä oli löytynyt. noin 2,3 miljoonan euron verotulot yli tuplaantuvat, minkä avulla saamme pääomia VUOSIA kestäneen lupa- ja kaavoitustyön kunnan kehittämiseksi, infran rakentamisekä valituskierteen aikana teknologia kehitseksi ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.” tyi. Alkuperäisen 95 voimalan sijaan pääTuhkimotarinasta halutaan jakaa hyvää dyttiin 72 voimalaan. myös kuntalaisille. Ahonen on ehdottanut, Rakentaminen varmistui, kun hankekeettä Lestijärvestä tehdään Suomen toinen hittäjänä toiminut YIT myi voimalahankKauniainen pudottamalla tuloverotus 21 prokeen helmikuussa 2021 ruotsalaiselle uusiusentista 16–17 prosenttiin.

Edunvalvonta toi vankilan VALTION liki 40 miljoonan euron vankilahanke ja kunnan noin 8 miljoonan euron hyvinvointikeskus saivat Vaalassa myös yksityiset investoinnit liikkeelle. Liittymä- ja infratyöt käynnistyvät uuden vankilan tontilla kesällä. Parin vuoden päästä uusi vankila lähempänä keskustaa korvaa vanhan Pelson vankilan. ”Vankila on yli kymmenen vuoden edunvalvonnan tulosta. Vaikka se on valtion hanke, se tuo mukavaa pöhinää, kuten uusia

työpaikkoja ja lukuisia paikallisten yrittäjien investointeja palvelujen kehittämiseksi”, kunnanjohtaja Miira Raiskila sanoo.

YKSITYISET investoinnit elävät uutta kukoistustaan: vuoden sisään on myönnetty yli 200 rakennuslupaa ja yrityksiä on perustettu jo neljän vuoden ajan enemmän kuin niitä on menetetty. Vastaavia aikoja on eletty viimeksi 1990luvun alkupuolella. Kunnan kasvun mahdollistaa ketterä kaavoitus.

1/2020 1

Vaala

Euroissa mitattuna suurimpia varHYVINVOINTIKESKUS rakennetaan mistuneita investointeja on 24 tuukunnan omana investointina leaVAALA on kuin juhannusyö Suolivoimalan tuulipuisto. Lisää puissing-rahoituksella. Muutoin kunmi-filmissä 365 päivää toja on tulossa. nan omat investoinnit ovat Raisvuodessa, kehuu kunnanjohtaja Miira Raiskila. ”Olemme arvioineet, että 10–20 kilan mukaan varsin maltillisia, Rakennushankkeet ovat prosenttia investointikustannuknoin miljoona euroa vuodessa. tuoneet pikkukuntaan toivottua virettä. sista jää kunnan alueelle. Kun Keskitytään kiinteistömassan ja tähän lisätään kunnan saamat kiintieverkon korjausvelan hillitsemiteistöverot ja maanomistajien vuokraseen. tulot, taloudellinen merkitys on todella ”Pelkästään varmistuneiden suurempien huomattava.” julkisen ja yksityisen sektorin investointien Tuulivoima on yksi kunnan pitkän tähmyötä Vaalaan rakennetaan noin 60 000 täimen strategisista painopisteistä ja istuu eurolla per asukas. Lisäksi lukuisista piemyös vesivoimasta tunnetun kunnan imanemmistä investoinneistä kertyy useampi goon. miljoona vuosittain.”

•• •• • • •• ••

Asukasluku: 2 738 Nettoinvestoinnit: kunta 535 840 € Vuosikate: 842 005 € Tulos: 291 523 € Taseen ylijäämä: 1 801 531 € Taseen loppusumma: 23 915 297 € Veroprosentti: 21,5 % Lainamäärä: 3 157 € / asukas Työttömyys: 7,8 % Pääelinkeinot: maa-, metsä- ja kalatalous, luomutuotanto, tukku- ja vähittäiskauppa Vaala – luonnollinen valinta

•

Hämeenlinna

Hämehessä häntä heiluu

Paljon investointeja tulee myös Etelä-Suomen suurimmalle Moren yritysalueelle, kun jo olemassa olevat yritysalueet kasvavat yhteen uuden moottoritien eritasoliittymän ympärille. ”Suomi-rata Oy:n osakkaana olemme lisäksi varmistaneet, että yksi itsenäisen Suomen merkittävimmistä infrahankkeista linjataan Hämeenlinnan kautta, eikä Suomi-rata jää pelkäksi Hämeenlinnan ohittavaksi raitiolinjaksi”, Isosuo lisää.

”TUORE vuoden 2020 tilinpäätös kertoo 13,9 miljoonan euron ylijäämästä. Muuttovoitto oli 500 henkilöä”, Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo iloitsee. Hämeenlinnan suurin valtti on hyvä saavutettavuus junaradan ja valtateiden varrella. Päivittäin Hämeenlinnan ja muun Suomen välillä pendelöi noin 15 000 henkilöä. Helsinkiin on matkaa 100 ja TampeSUOMI-RADAN VUONNA 2009 toteutettu kuntareelle 75 kilometriä. osakkaana Hämeenlinna varmisti, ettei rata jää vain liitos toi yhteen Hämeenlinnan, ”Hämeenlinna todennäköisesti kaupungin ohittavaksi ratiHauhon, Kalvolan, Lammin, Renhyötyy jatkossakin siitä, että työnkaksi, apulaiskaupunginjohtaja Isosuo sanoo. gon ja Tuuloksen. tekemisen monipaikkaisuus ja etäKaupungin maapinta-ala 11-kertöiden tekeminen yleistyvät. Kautaistui. Lisäksi on tehty pitkäjänteistä punkiin on helppo tulla ja asettua.” maanhankintaa. Toinen valtti on turvallisuus. Poliisin ”Kaavoitusta tehdään ripeällä tahdilla. katuturvallisuusindeksin mukaan HämeenRakennuslupakäsittely kestää tänä päivänä linna on Suomen 15 suurimmasta kaupunvain kolme viikkoa, kun se aiemmin vei jopa gista turvallisin. kuukausia”, Isosuo kertoo. Hämeenlinnassa on myös noin 9 000 VIIME vuonna rakentamisen nettoinveskesäasuntoa ja runsaat vesistöt. Maalistoinnit olivat noin 30 miljoonaa euroa, josta kuussa kaupunki vastasi kasvaneeseen infran osuus oli yhdeksän miljoonaa. Mitkysyntään ja päätti helpottaa loma-asuntotavia investointeja edustaa muun muassa jen muuttamista vakituiseen käyttöön. Kaulokakuussa 2020 valmistunut 17 miljoonan pungin väestönkasvun vuositavoite on aseeuron pysäköintitalo. tettu 0,5 prosenttiin. Sairaanhoitopiirin 400 miljoonan euron ”Vaikka viime vuosi oli hyvä ja kuluva keskussairaalaa varten kaupunki rakentaa vuosi näyttää valoisalta, aina on parannetkatuja viidellä miljoonalla. tavaa. Peruskorjausvelkaa riittää arviolta ”Nettisivuillamme on nähtävissä vuoden noin 750 euroa per asukas ja sitä on puretinfraurakat, jotka toteutetaan yhteistyössä tava. Terve talous tarjoaa tähänkin vaivaan urakoitsijoiden sekä verkostoja hallitsevien tepsivän reseptin”, Isosuo toteaa. yhtiöiden kanssa.”

• • •• • • •• ••

Asukasluku: 67 848 Nettoinvestoinnit: 29,5 M€

Vuosikate: 33,1 M€

Tilikauden ylijäämä: 13,9 M€

Taseen ylijäämä: 0,2 M€ Taseen loppusumma: 725 M€

Veroprosentti: 21 %

Lainamäärä: 4 448 € / asukas Työttömyys: 12,6 % Pääelinkeinot: teollisuus, terveysja sosiaalipalvelut, tukku- ja vähittäiskauppa

•

Slogan: Hämeenlinna. Ihan lähellä.

Nostoratkaisuja jo vuodesta 1956

Infra- ja teollisuusnostojen ykkönen Suomessa

Meille mikään nosto ei ole liian pieni tai suuri.

Havator on Suomen monipuolisin infrahankkeiden nostopalveluiden toimittaja; joka kymmenes Havatorin nostoista tehdään infratyömaalla. Infarahankkeiden nostoissa palveluvalikoiman laajuus on valttia. Havatorilta löytyy niin kalustoa, tekijöitä kuin asennetta.

havator.ﬁ | 010 4425 500

Lue lisää ja ota yhteyttä: havator.ﬁ/toimialat/infrarakentaminen

1/2021

PURA, KOKOA,

KASVA Mistä on menestyvä kunta tehty? Kun asia puretaan osiin, kokoon pitää saada ainakin kolme pääainesta: hyvä brändi, osaamista ja investointeja, sanovat INFRA ry:n purkualalla toimiva jäsen ja liiton toimitusjohtaja. TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: PILVILINNA MEDIAHOUSE

akennusteollisuus ja INFRA tarjoavat kuntien elinvoimaisuuden ratkaisuksi kasvua ja investointeja. Kunta voi synnyttää kasvua ja elinvoimaa myös hankinnoilla. Kannattaa esimerkiksi miettiä, tehdäkö kaikki itse vaiko yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. Vaasalaisen, purkualalla toimivan perheyrityksen Sparal Oy:n toimitusjohtaja Mikael Sparf tietää käytännön tasolla, mistä elementeistä tulevaisuuden menestyjäkunta syntyy. Hankintojen osaaminen on hänestäkin keskeistä.

Harva ymmärtää MARAa Sparfin kokemuksen mukaan harva virkamies esimerkiksi ymmärtää MARA-asetusta, jolla säädetään jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa. ”Pikemminkin se on niin päin, että itse pitää osata perustella, miksi ja miten purkaminen tulisi kannattavasti hoitaa. Betonivuoret ja samalla montut kasvavat, kun ei tiedetä, miten betonia voisi kierrättää. Purkumateriaalit tuottaisivat kunnille selvää säästöä, jos niitä osattaisiin hyödyntää oikein.” ”Alan yritykset tarjoavat mielellään kokemuksensa ja näkemyksenä kunnan käyttöön. Mitä paremmat resurssit kuntatilaajalla on lisätä omaa hankintaosaamistaan, sitä enemmän pystytään tekemään yhdessä kunnan hyväksi.” Suomalainen hankintapolitiikka saa Sparfilta yleisarvosanan 3 asteikolla 1–10. Tarjouskilpailujen kriteerit ovat välillä niin kovat, etteivät isotkaan yritykset pysty tarjoamaan, välillä taas niin väljiä, että mukaan mahtuu monenmoista toimijaa. Kun vain hinta vaikuttaa, laatu heikkenee. ”Kunnan rahoja tulisi käyttää hyvin. Esimerkiksi hyvin suunnitellussa purkutyössä materiaalin jatkokäyttö on mietitty ennakkoon”, Sparf summaa.

”

Purkumateriaalit tuottaisivat kunnille selvää säästöä, jos niitä osattaisiin hyödyntää oikein.”

SPARAL OY kuuluu INFRA Pohjanmaan piiriin. Toimitusjohtaja Mikael Sparf toimii INFRAn purkuja kierrätysjaoston puheenjohtajana.

INFRA-LEHTI

SPARF KOROSTAA ripeiden päätösten tarvetta kunnissa. ”Koronan vaikutukset näkyvät; investointeja on siirretty ja yritysten maksuvalmius heikentynyt”, hän perustelee.

Hankintapolitiikka on osa kuntabrändiä

Koulutus tekee tulevaisuuden Sparf näkee keskeiseksi menestystekijäksi vielä kunnassa tarjolla olevat koulutuspaikat. ”Pitää ajatella ennen kaikkea eteenpäin. Omalta alueelta tulee löytyä kattavaa osaamista ja yritysten toimintaa tukevaa koulutusta. Yrityksen menestymisen kannalta osaavien ammattilaisten saanti on erittäin tärkeää, mutta se on yhä vaikeampaa.” ”Kun esimerkiksi rakennusmestareiden koulutus katosi vuosiksi, samalla katosi ammattitaitoa. Jos kotikaupungissa ei ole tarjolla riittävästi alan koulutusta, yhä harvempi hakee alalle, jota ei muutoinkaan ehkä mielletä kovin mediaseksikkääksi. Ja jos koulutusta

summaa. RT

“Jos hankinta oman kunnan sisällä on mahdollista, se auttaa yrityksiä menestymään ja tuo kuntaan verovaroja. Oleellista on pitää hankintakilpailut avoimina eikä ainakaan sulkea omalla alueella toimivia yrityksiä ulkopuolelle”, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö pohtii. Hyvä hankintapolitiikka on Syrjön mukaan osa yrittäjäystävällistä kuntabrändiä. Hankintojen lisäksi hän nostaa esiin muitakin valttikortteja, joiden avulla kunta voi menestyä ja tuottaa hyvää asukkailleen pitkälle tulevaisuuteen. ”Kunta menestyy, kun sillä on jotain omaa. Sillä tulee olla omaleimainen brändi, joka kertoo siitä, millainen kunta haluaa olla ja jonka avulla se houkuttelee puoleensa sekä pystyy myös pitämään kiinni asukkaista, työpaikoista, yrityksistä ja investoinneista.” ”Jos kunta haluaa olla esimerkiksi urheilullinen, ympäristöystävällinen, yritysmyönteinen tai vaikkapa kulttuurin kehto, sen tulee olla brändinsä mukainen ja tarjota sitä tukevia vetovoimatekijöitä.” Menestyvässä kunnassa on myös hyvät liikenneyhteydet sekä laajasti ottaen toimiva infrastruktuuri. Menestystarinat edellyttävät kunnossa olevaa taloutta. Yrityksiä ja veronmaksajia puoleensa vetävä yhtälö on yksinkertainen: kun on enemmän tuloja kuin menoja, voi ottaa lainaa ja investoida.

haetaan muualta, sille tielle yleensä jäädään.” Sparf peräänkuuluttaa ripeitä ratkaisuja. ”Olen itse aika hätäinen jätkä, joten arvostan sitä, että saadaan asioita eteenpäin. Päättäjiksi ei tarvittaisi niin paljon pilottihankkeiden käynnistäjiä eikä pohdiskelevia purkka tukassa -tyyppejä, vaan ihmisiä, jotka tietävät, mitä on työskennellä haalarit päällä ja mitä kentällä tapahtuu.” Jotta osaava työvoima myös jäisi, kunnasta pitää löytyä riittävästi ”KUNNAN tekemistä ja palveluja. ”On tärMENESTYS syntyy koukuttavasta keää panostaa nuoriin ja monikokonaisuudesta, jossa puolisiin harrastusmahdollimenestystekijät ruokkivat itse itseään ja muodostasuuksiin. Pienetkin investoinvat positiivisen noidannit voivat kantaa pitkälle.” kehän”, Paavo Syrjö

Pelkkä reippaus ei riitä

Purkualan työllisyystilanne on Mikael Sparfin mukaan heikko. Eläköityviä konkareita on ja nuoriakin vähän kasvamassa, mutta väliin jää kuilu, josta osaajia ei tahdo löytyä. Isoin resurssipula on vasta edessä. ”JOS rakennusalalla tilanne on hankala, purkualalla se on mahdoton, ja vähän ristiriitainenkin: työvoiman saanti on lähes nolla, mutta osaamisen pitäisi olla huippua. Kun pätevää projektinvetäjää tai toimijaa ei löydy, vaikutukset tuntuvat koko Suomen teollisuudessa”, Sparf analysoi. ”Purkuala on monen ajatuksissa jonkin sortin sivuhaara, ikään kuin se viimeinen kortti. Totuus on kuitenkin se, että näissä hommissa ei pelkkä reippaus riitä.” Töitä alalla on, kun vanhaa puretaan uuden alta yhä enemmän. Vetovoiman parantaminen edellyttää pitkäjänteisyyttä. Tarvitaan lisää koulutuspaikkoja, mutta ammattilaiseksi ei tulla parin kuukauden kurssilla. Työhön oppiminen vaatii aikaa ja monipuolisia mahdollisuuksia. ”Koulutuksen lisääminen edellyttää kartoitusta, jotta koulutuspaikkoja avataan aloille, jotka parhaiten hyödyttävät kuntaa. Lisäksi pitää huomioida laatu: jos koulutuksen taso on heikko, se ei ketään kiinnosta, vaan korkeintaan syö motivaatiota. Pitää kouluttaa myös kouluttajia.”

Lue lisää osoitteessa: >> FORCITGROUP.COM

INFRA-LEHTI

HYVÄ PAHA KOMPENSOINTI – mitä se merkitsee infra-alalle Kukaan ei edellytä yrittäjää vielä kompensoimaan päästöjään tai ekologista jalanjälkeään, mutta lakisääteiset velvoitteet ovat lisääntymässä. Infra-alan toimijan kannattaa perehtyä asiaan ja pohtia, tarjoaisiko kompensointi tulevaisuudessa myös liiketoimintamahdollisuuksia. TEKSTI: KAISA SALMINEN, KUVA: 123RF

PÄÄSTÖKOMPENSAATIOMENETELMIEN kysyntä on kasvanut hurjasti parin viime vuoden aikana. Samalla kompensaatioiden on pelätty johtavan eräänlaiseen anekauppaan – eli ostetaan muualla tuotettuja päästöoikeuksia tai -yksiköitä, mutta ei muuteta omaa toimintaa millään tavalla. Vanhempi konsultti Anna Laine Gaia Consulting Oy:stä arvioi tämän olevan harvinaista. ”Kompensaatiot on nähty yrityksissä yleensä viimeisenä keinona matkalla hiilineutraaliuteen tai päästövähennystavoitteisiin. Tärkeintä on vähentää ensin oman toiminnan elinkaaripäästöjä niin paljon kuin se on kustannustehokkaasti mahdollista. Jäljelle jäävät päästöt voi sitten kompensoida”, selvittää Laine. Laine uskoo pelkojen johtuvan osin siitä, että markkinoilla on paljon menetelmiä, jotka eivät täytä hyvän päästökompensaation kriteereitä. Tämä käy ilmi maaja metsätalousministeriön maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeiden esiselvityksestä. ”Osa toimijoista ei tunne lainkaan kriteerejä, ja niitä sovelletaan varsin kirjavasti. Ympäristöministeriön johdolla pohditaankin nyt säätelyä vapaaehtoisen päästökompensaation kriteereille.” ”Jos itse ostaisin yritykselleni kompensointihankkeita, harkitsisin tällä hetkellä vain standardinmukaisia kompensaatiomenetelmiä kuten Gold Standard (GS) ja Verified Carbon Standard (VCS). Kotimaisilla markkinoilla valintani olisi CO2Esto.”

Tarkkana viestinnässä INFRAn elinkeinojohtaja Juha Laurila käyttäisi päästökompensaatioita varovasti myös viestinnässä, koska kompensaatiokeinojen kirjavuus ja ohjeiden epäselvyys tarjoavat mahdollisuuden lievään viherpesuun. ”Infra-alan yritysten kannattaisi keskittyä tällä het-

Termejä

•

Päästökompensaatio on rahahyvitys, jolla kumotaan aiheutettujen kasvihuonekaasupäästöjen vaikutusta rahoittamalla päästöjä vähentäviä toimia toisaalla. Päästö- tai ilmastokompensaatio ja päästöhyvitys tarkoittavat käytännössä samaa. Usein niistä puhutaan hiilikompensaationa, koska hyvitykset kohdistuvat tällä hetkellä lähinnä hiilidioksidipäästöihin. Päästökompensaatio pitää kuitenkin sisällään kaikki muutkin kasvihuonekaasupäästöt, kuten jätteen läjityksessä syntyvät metaanipäästöt. Päästövähennysyksikkö on yhtä hiilidioksidiekvivalenttitonnia (1 t CO2ekv.) vastaava, kasvihuonekaasupäästöjen vähennystä tai hiilinielun lisäystä kuvaava yksikkö, jolla voi käydä kauppaa. Nielu on luonnollinen tai ihmisen aiheuttama prosessi, toiminta tai mekanismi, joka sitoo kasvihuonekaasua tai sen esiastetta tai aerosolia. Ekologisessa kompensaatiossa hyvitetään taloudellisen toiminnan aiheuttama ympäristöhaitta parantamalla elinympäristön tilaa toisaalla.

• • •

kellä ennen kaikkea siihen, että ne saavat oman toimintansa hiilijäljen minimiin. Optimoimalla kalustoa ja minimoimalla polttoainekulutusta säästyy myös euroja”, hän ohjeistaa. Alan termiviidakkoonkin on helppo eksyä. Laurilan havaintojen mukaan esimerkiksi päästö- ja ekologinen kompensaatio sekoitetaan usein, vaikka ne ovat toimintaperiaatteeltaan täysin erilaisia. ”Ekologisessa kompensaatiossa lähtökohtana on, että hankkeeseen ryhtyvä korjaa jälkensä, kun taas päästökompensaatiossa on enemmän kyse yritysvastuusta”, hän vertaa.

Ekologinen kompensaatio lakiin Luonnonsuojelulakiin on tulossa ekologisen kompensaation velvoite. Se astuu voimaan aina, kun joudutaan

1/2021

hakemaan luonnonsuojelulain mukaista poikkeuslupaa. Jos vaikka häiritsee lintujen pesimäaluetta ja tarvitsee poikkeusluvan, pitää aiheutettu haitta kompensoida jossain muualla. Ekologisessa kompensaatiossa voi olla Laurilan mukaan potentiaalia etenkin mukaan potentiaalia etenkin kiviaineksen tuottajille. ”Sekä ekologinen että päästökompensaatio ovat tällä hetkellä vapaaehtoisia yrityksille, mutta infra-alallakin on hyvä varautua siihen, että lakisääteiset velvoitteet lisääntyvät. Kannattaa miettiä etenkin ekologisen kompensaation osalta, tarjoaisiko se jopa liiketoimintamahdollisuuksia”, hän suosittelee. Käytännössä poikkeuslupia myönnetään vain vähän, mutta Laurila arvioi niiden määrän kasvavan luonnonsuojelulain valmistuessa arviolta vuonna 2022. Mahdollisimman selkeään malliin pyritään, mutta monta kysymystä on vielä ratkaisematta. ”Esimerkiksi se, kuinka etäällä ekologisesti kompensoitu alue saa sijaita aiheutetusta haitta-alueesta. Pysyvyyden vaatimuksen osalta tilanne on selvempi; luonnonsuojelulakiin kirjataan todennäköisesti, että ekologista kompensaatiohanketta on pidettävä kunnossa 20 vuotta.” Vain harva toimenpide on Laurilan mukaan ekologista kompensaatiota, sillä keskeinen periaate on välttää aiheuttamasta haittaa luonnolle. Jos se ei onnistu, pitää haitta minimoida. Sen jälkeen on pyrittävä ennallistamaan, ja vasta viime kädessä kompensoidaan.

”Esimerkiksi ottoalueelle tehdyt paahdealueet ovat ennallistamista eivätkä kompensaatiota.”

Liiketoiminnan edellytyksiä lisättävä Anna Laine näkee myös päästökompensaatiossa liiketoimintamahdollisuuksia infra-alalla, mutta se vaatisi vielä toimia. Esimerkiksi betonimurskan on havaittu toimivan tehokkaana hiilinieluna, jos murska levitetään riittävän pienessä raekoossa ja riittävän laajalle alueelle niin, että se on ilman kanssa tekemisissä. “Tämä voisi olla tulevaisuudessa yksi keino toteuttaa hiilinieluihin pohjautuvaa kompensaatiota, ja voisi saada hyväksynnän hankkeen kompensaatiorekisteriin – edellyttäen että sille kehitetään luotettava hiilinielujen laskentametodologia ja se täyttää hyvän kompensaation kriteerit.” Lainsäädännölliset esteet ovat tältä osin helpottamassa, sillä MARA-asetus ei salli jättää murskaa peittämättä maa-aineksella, mutta tuleva EoW-asetus sal-

”

Betonimurskan on havaittu toimivan tehokkaana hiilinieluna.”

Sivulle 27 >

Tutustu verkossa onninen.fi

Laaja tuotevalikoima maaja vesirakentamiseen Onnisen verkkokaupassa hankintojen tekeminen on helppoa ja nopeaa. Näet tuotetiedot, yrityksesi tilaushistorian sekä hinta- ja saatavuustiedot samasta paikasta. Verkkokauppa käyttöön Jos yrityksesi on jo Onnisen asiakas, tilaa tunnukset suoraan verkkokaupasta.

Uusi asiakas? Avaa ensin yrityksellesi asiakastili. Saatte samalla myös verkkokauppatunnukset.

1/2021

lii. Laine kuitenkin korostaa, että kaikki hyvän päästökompensaation kriteerit tulisi täyttää. ”Kompensaatiohankkeiden pitäisi olla ensinnäkin ylimääräisiä, tai puhutaan myös lisäisyydestä. Päästövähennys, hiilinielu tai -varasto on ylimääräinen vain, jos sitä ei syntyisi ilman kompensaatiohanketta. Siten esimerkiksi yrityksen omistaman metsän hiilinielu ei ole ylimääräinen”, Laine havainnollistaa. Toinen tärkeä, mutta hankalammin sovellettava periaate on pysyvyys. Jos haluat vaikka kompensoida oman auton hiilipäästöjä, pitää ottaa huomioon, että päästöt ovat tyypiltään pysyviä eli fossiilisia. Päästövähennyksen tai hiilinielunkin pitää siis olla lähtökohtaisesti pysyvä, eli sen vaikutuksen tulee kestää vähintään sata vuotta. Maankäyttösektorilla hankkeet ovat harvoin näin pitkäkestoisia, ja tarvitaankin ”kompensaatiopuskuria” eli ylimääräisiä päästöyksiköitä.

Tarkkuutta laskentaan Lisäisyyden ja pysyvyyden ohella kolmas keino edistää päästökompensaation oikeanlaista käyttöä olisi välttää kaksoislaskentaa. Se tarkoittaa, että samaa kompensaatioyksikköä ei hyödynnetä kahteen eri ilmastotavoitteeseen.

”Kaikkein haastavinta on välttää kaksoislaskentaa kotimaisen metsityshankkeen kompensaatioyksikköä ostettaessa, koska samalla kertaa tulet tällä hetkellä edistäneeksi Suomen valtion hiilineutraalisuustavoitetta. Tähän ollaan onneksi puuttumassa, koska vapaaehtoisen hiilikompensaation hankkeet halutaan siirtää pois valtion tavoitteiden käytöstä. Niitä varten ollaan perustamassa omaa rekisteriä”, Anna Laine kertoo. Myöskään erilaiset hiha-arviot eivät täytä hyvän kompensaation kriteeriä. Metsässä ruutuvihkoon väsätyt laskelmat eivät riitä, vaan päästövähennysten tai hiilinielujen laskentamenetelmän tulee olla kompensaatiohankkeeseen soveltuva. Hankkeen tuottama päästövähennys tai hiilinielu on lisäksi mitattava säännöllisesti, ja raportoinnin on oltava läpinäkyvää sekä kolmannen osapuolen todentamaa. Hiilivuotoakin pitää välttää, eli esimerkiksi metsän istutus ei saa johtaa toisaalla metsän hakkuuseen. Laine toivoisi, että hiilijalanjälkilaskelmia tehtäisiin yrityksissä nykyistä laajemmin ja laajemmalla laskentarajauksella. Moni yritys huomioi tällä hetkellä laskelmissaan lähinnä energiankulutuksen päästöt, mutta olisi hyvä laskea mukaan yrityksen koko arvoketjun päästöt.

”

Hiha-arviot eivät täytä hyvän kompensaation kriteereitä.”

SWECO TIEDOTTI TÄTÄ JUTTUA TEHTÄESSÄ OSTANEENSA GAIA CONSULTING OY:N. LUE LISÄÄ: SWECO.FI.

Liiketoimintaa kompensaatiosta

Bisnestä suon kunnostuksesta? Jos yritys kunnostaisi suon, voisiko se joskus tulevaisuudessa myydä ekologista kompensaatiota toiselle toimijalle, joka kompensoisi sen perusteella omien hankkeidensa ekologisia haittoja? ”KYLLÄ se joissain tapauksissa saattaisi olla mahdollista”, Gaia Consulting Oy:n liiketoimintajohtaja Mari Saario pyörittelee vastausta. Havainnollistetaan asiaa esimerkillä. Oletetaan, että yrityksellä on kaksi suota, A ja B. Yritys käyttää suota A haittoja aiheuttaen sekä parantaa suon B tilaa. Ensinnäkin toiminta pitää suunnitella niin, että A:ssä haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi (minimointi). Ennallistamisen tarve eli se mitä pitää tehdä käytön loputtua määritellään laissa. Joka tapauksessa minimoinnin jälkeenkin A:sta syntyy jäännöshaittoja, eikä laki vaadi täysimääräistä kompensaatiota. Suon B tilaa voidaan parantaa ylimääräisenä toimena, jonka yksinomainen tarkoitus on lisätä ekologista arvoa. Ajatus on, että tulevaisuudessa suon B ”lisäarvo” voitaisiin hyödyntää suon A jäännöshaittojen kompensoimiseksi. Liiketoiminnan arvo tulee siitä, että raaka-aine alueelta A voidaan myydä kompen-

soituna. Vaihtoehtoisesti tulevaisuudessa B:n ”lisäarvo” myydään jollekin ulkopuoliselle, joka käyttää sitä omaan kompensointiinsa. ”Yritys voi toki tälläkin hetkellä ostaa markkinoilta suon, kunnostaa sen ja kirjoittaa vastuullisuustarinan, mutta kyse on vastuullisuusteosta eikä varsinaisesta ekologisesta kompensaatiosta. Itse kutsun tällaista toimintaa joskus hyvän mielen kompensaatioksi”, Saario toteaa. ENTÄ voisivatko hyvän kompensaation kriteerit täyttyä, jos rakennetaan paahdeympäristöjä osana muuta maarakentamista silloinkin, kun sitä ei vaadita, tai tehdään vaikkapa kaatopaikan penkasta tai meluesteestä paahdeympäristöä? Toistaiseksi asiaa on vasta tutkittu ja pilotoitu. ”Kuten hiilestä nähdään, hyväksyttävyys vaatii puitteita ympäristöhallinnosta ja markkinoiden ymmärrystä sen suhteen, mitä voi myydä ja ostaa. Näitä kriteereitä ja saman tyyppistä filosofiaa voidaan ehkä tulevaisuudessa soveltaa myös biodiversiteettiin.” Toiminnan luvanvaraisuuteen liittyvä ekologinen kompensaatio on Saarion mukaan rajallista, mutta sitä saatetaan jo tehdä – jos esimer-

kiksi tien rakentamisen yhteydessä on aiheutettu haittaa viitasammakoille, ja niille on kunnostettu korvaavaa elinympäristöä toisaalle. SAARIO kuitenkin muistuttaa, että lisäisyys on tärkeä periaate ekologisessa kompensaatiossa. ”Yksi avoimista kysymyksistä on, voisiko lisäisyys olla minimivaatimusten päälle tehtävää ylimääräistä ennallistamista tai diversiteettiarvon nostamista, vai pitääkö sen esiintyä kokonaan eri alueilla.” ”Mikäli yritys omalla toiminnallaan luo lisäisiä, eli ylimääräisiä ekologista tilaa parantavia toimia, niin nämä voisi ehkä tulevaisuudessa muuttaa rahaksi”, Saario toteaa ja viittaa tulossa oleviin luonnonsuojelulain muutoksiin. ”Näitä lisäarvoja voisi sitten myydä ulos tai käyttää oman toiminnan vapaaehtoiseen kompensointiin. Tässä ei ole sisäistä prioriteettia, eli että olisi pakko ensin kompensoida oma toiminta täysimääräisesti ja sitten vasta myydä ulos. Mutta toki markkinamielessä voisi olla hankalaa osoittaa lisäisyyttä ja saada myytyä luotettavasti, jos ei ole omia toimia kompensoitu.”

Ota ilo irti INFRAsta! INFRA ry:n jäsenenä on hyvä olla. Meiltä saat toimialan kattavimman laki-, tes- ja muun neuvonnan sekä mojovat säästöt kumppaneidemme tuotteista ja palveluista. Jos olet jo jäsen, soita piiriyhdistyksesi toiminnanjohtajalle ja tarkista, että hyödynnät jäsenetusi kattavasti. Jos vielä mietit liittymistä, kysy rohkeasti lisää ja hae mukaan toimintaan!

LIITY JÄSENEKSI NETISSÄ VAIKKA HETI: INFRA.FI/LIITY

INFRAn toiminnanjohtajat palveluksessasi!

Jukka Annevirta INFRA Länsi-Suomi puh. 040 848 4801

1. Tänään esiin nousi korona, ja tarkemmin omaehtoiseen karanteeniin liittyvät toimintaohjeet sekä lomautukset ja yt-neuvottelut. Eräs jäsenyrittäjä oli yhteyksissä lisä1. Miten autoit jäsenyrittäjää tänään? töistä juontaneen urakkaeri2. Kerro esimerkkejä rahanarvoisista jäseneduista alueellasi. mielisyyden takia. En pysty3. Kun infralaiset kokoontuvat yhteen, mistä alueesi yrittäjät tunnistaa? nyt olemaan avuksi, koska yrittäjä otti yhteyttä liian myöhään. 4. Mistä erikoisosaamisesta alueesi jäsenet ovat erityisen tunnettuja? Kannattaa aina kysyä ajoissa, jos jokin askarruttaa! Annoin 5. Paras jäseneltä saamasi palaute? myös ohjeita maarakennustöiden tarjoamiseen kuluttaja-asiakkaalle sekä jäterekisteri- ja siirtoasiakirja-asioissa. 2. Meillä on parikin erittäin hyvää vaihtoehtoa liittyen Infralaisten sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@infra.fi OTA YHTEYS OMAN koneohjausjärjestelmiin. Vakuutuspalvelut, polttonesALUEESI TOIMINNANJOHTAJAAN JA KYSY teet ja voiteluaineet tarjoamme jäsenhinnoin. INFRAN JÄSENYYDESTÄ! 3. Kaikki ovat kilpailijoita keskenään, mutta kun HAE INFRAN JÄSENIÄ: WWW.INFRA.FI/HAE Olli Airaksinen kokoonnutaan yhteen, tulee sellainen iloinen yhteenkuuluvaisuuden tunne. Kukaan ei puhalla saunan ylälauINFRA Pohjoinen teelta toista niskaan. puh. 0400 382 655 4. Tällä alueella erityisesti vesistöön liittyvät työt ovat erikois1. Yhden jäsenen kanssa käyvahvuutena, kuten pohjavahvistukset ja alituspalvelut tai suuntiin läpi tilaajan sopimusehtaporaukset. toja ja siellä kohtuuttomasti 5. Jäsenet kiittävät aina, ja parasta on, kun tuntee, että kiitos aliurakoitsijalle vastuuta siirtulee suoraan sydämen pohjasta! täviä pykäliä. Toisen kanssa Länsi-Suomessa palvelee myös sihteeri Hanna Johansson, puh. 0400 343 155. käytiin läpi vanhoja työsopimuksia ja suunniteltiin niiden uudistamista tes-vaatimusten ja muuttuneiden työtehtävien mukaisiksi. Timo Häggblom 2. Leican kanssa solmittu koneohjaukseen ja tarkesignaaleihin INFRA Pohjanmaa liittyvä yhteistyö mahdollistaa jäsenille halvemmat hinnat. Tempuh. 050 343 7033 rexin kanssa on sovittu työvaatteisiin liittyvä etu. Teboil ja Fennia ovat tietenkin olleet kumppanina kauan ja tarjoavat jäsenille merkittäviä etuja. 1. Autoin jäsentä toimimaan 3. Meillä Pohjoisessa on sellainen erityispiirre, että alue on työehtosopimuksen mukaan laaja. Jäsenistöstä voi tunnistaa ainakin kolme eri murrealutyösuhteeseen liittyvässä etta ja laajan kotimaamme eri alueiden ominaisuuksia. Tämä asiassa ja kerroin mistä löytuo oman mausteensa, kun murteisiin liittyy aina myös tavat tyy INFRAn sopimusmallikeskustella ja tuoda asioita esille. Veikkaan, että vahva yhteispohja. henki ja iloinen meininki toteutuu joka piirissä. 2. Yhteistyökumppaneil4. Meillä on yrityksiä, jotka toimivat laajasti monenlaisen inflamme on aina välillä INFRAn rarakentamisen parissa ja myös koko maan alueella. Meillä on jäsenyrityksille tarjouskampanjoita, joista jäsenyritykset hyömyös erikoisuutena yrityksiä, jotka keskittyvät vain kaivosten tyvät töissään. tai teollisuuden prosessilaitosten infratöihin. 3. Meidän piiriyhdistyksen ollessa paikalla pöydässämme on 5. Jäsenet arvostavat kun on taho, joka ottaa asiat hoitaakseen iloiset ilmeet ja tarinaa riittää molemmilla kotimaisilla kielillä. eikä jätä niitä puolitiehen. Jäsenyrittäjän arkea on se, että viime Pohjanmaan porukka kyllä tunnistetaan helposti. kädessä aina itse vastaat ja joudut homman hoitamaan. Siksi 4. Jäsenet tunnetaan laadukkaasta maarakennustyöstä: tieuarvossaan on kumppanit, palveluntarjoajat ja ystävät, jotka rakoista, kaapeliasennuksista, kaivososaamisesta, imukaivusta, ottavat ja hoitavat homman eivätkä valittele että ei voi tai on alituspalveluista, putkiston saneerauksesta ja purkutöistä. Tuuhankalaa. Paras kiitos on ehkä se, kun omina alkuaikoina yksi livoimaloiden alkuvaiheen infratöistä ja perustusten tekemijäsen soitti erotakseen, kun ei ollut saanut apua. Arvelin, että sestä. Louhinta ja kiviainestuotantokin kuuluvat repertuaariin. kyllähän me asialle jotain voidaan tehdä. Homma päätyi siiJäsenemme urakoivat myös Ruotsissa. hen, että hän suositteli jäsenyyttä parille muullekin yrittäjälle. 5. “Kiitos nopeasta vastauksestasi. Tästä on apua minulle.”

Tuukka Liukko INFRA Kaakkois-Suomi puh. 0400 251 365

Antti Astrén INFRA Häme ja INFRA Keski-Suomi puh. 0400 836 205

1. Tänään neuvottelin ammattioppilaitoksen kanssa maarakentajakoulutuksen aloittamisesta, vastailin jäsenyritysten tes-kysymyksiin muun muassa henkilöstön lomauttamiseen liittyen sekä neuvottelin uusista jäseneduista erään alan kaupallisen toimijan kanssa. 2. Meillä on tarjota yhteishankintasopimusten kautta jäsenetuhintaan esimerkiksi 3D-tarkesignaalit, Vastuu Groupin Luotettava Kumppani -ohjelma, vakuutustuotteet ja polttonesteet. Lisäksi jäsenten käytössä on tarjoamani paikallinen neuvontapalvelu, kattavasti lomake- ja sopimuspohjia sekä oppaita, materiaalitietopankki ja keskusliiton lakiapu sekä vaikuttamisverkosto. 3. Meidät tunnistaa siitä, että ollaan ylpeitä tekemisistämme, mutta samalla myös rentoja ja vaatimattomia. Joskus on kuultu myös muiden Suomen heimojen väittävän, että puhetta ja tarinaa tulee vauhdilla sopiva pilke silmäkulmassa. 4. Mainitaan erikoisosaamisesta vaikka monen mittakaavan infraurakointi, ajoneuvonosturitoiminta, konepalvelu alueen teollisuudelle ja kunnille, sähköverkon rakentaminen, louhintaja mittauspalvelut. Läpileikkaava teema on tinkimätön ammattitaito omalla erikoisalueella. 5. Eniten jäsenet kiittävät tes-neuvonnasta, urakkaepäselvyyksissä saamastaan avusta ja selvittelystä sekä ylipäätään erilaisista toimintaohjeista.

1. Tällaisiin kysymyksiin on tullut vastailtua: Mistä löytyisi asfalttinormit? Voitteko auttaa keksimäni uuden työmenetelmän tiedottamisessa? Mitenkäs se työssäoppiminen taas järjestettiinkään opiskelijalle... Miten matkakulut maksetaan? 2. Suurin mielenkiinto kohdistuu nyt 3D-korjaussignaalien jäsenhintoihin. Tähän päälle tarjotaan perinteiset vakuutus- ja polttoaine-edut, ja työn alla on uusia etuja esimerkiksi turvakilpiin liittyen. 3. No kyllähän tässä aktiivisimmat osallistujat tunnetaan ihan henkilökohtaisesti, ja kun hetken kuuntelee keskusteluita isommassa porukassa, niin kyllä se alueellisuus siinä selkiää. 4. Hämeestä ja Keski-Suomesta löytyy pätevää osaamista ihan laidasta laitaan. Uusia työtapoja ja innovaatioita esitellään meillä muun muassa yhdistyksen omassa lehdessä. 5. Viimeisin palaute mikä tavallaan lämmitti mieltä tuli puhelinkeskustelun lomassa. Mainitsin jäsenelle, että olen muuttamassa toiselle paikkakunnalle. Ensimmäinen kommentti oli, että ethän vain ole INFRAsta lähdössä. No en tietenkään!

Pekka Lyytikäinen INFRA PohjoisSavo ja INFRA Pohjois-Karjala puh. 0400 256 223 1. Työsuhteisiin liittyvät kysymykset ovat päivittäisiä. Toki autetaan jäseniä melkeinpä kaikissa yrittäjyyteen liittyvissä asioissa. 2. Uusimpana erinomaisena jäsenetuna on mainittava koneohjauksen liittyvät tarkesignaalit. Toki vanhat ja hyvät esimerkiksi polttonesteiden sekä vakuutusten jäsenedut toimivat edelleen. 3. Yhteisillä työmailla infralaiset tunnistaa ainakin järeistä työkoneista sekä ammattitaitoisista tekijöistä. 4. Infralaiset on moniosaajia, joilta luonnistuu koko rakentamisen kirjo, jopa talonrakentaminen, sekä tietysti rakennetun ympäristön kunnossapito. 5. Nopeasta jäsenpalvelusta yleensä aidot kiitokset tulevat.

Panu Tuominen INFRA Uusimaa puh. 044 595 6617 1. Tes-kysymykset ovat perusruisleipää. Tänään pääsin selvittelemään myös hankintalakiasiaa. 2. Fennian vakuutuksissa ikävähennykset alkavat rikkoutumisvahingoissa vasta kuudennen vuoden jälkeen. Leicalta ja Geotrimmiltä on koneohjauksen korjaussignaalista erinomainen sopimus. Teboil, St1, Lämpöpuisto, IKH Vantaa, Espoon Teollisuuspalvelut ja Varaosaparatiisi kaikki tarjoavat jäsenetuja, samoin Tankkauspartio ja Tankkaustiimi. Sectolta jäsen saa hyvät rahoitusehdot. 3. Olen aloittanut hommat korona-aikana, joten yhteiset tapahtumat on olleet pannassa. Mutta kyllähän maarakentaja on maanrakentaja joka puolella Suomea. Kannattaa tulla syyskokoukseen tai vastaavaan itse tarkistamaan tilanne! 4. Pk-seudulla tehdään paljon erikoisosaamista vaativaa infrarakentamista kuten tunneleita ja ratarakentamista tai otetaan merenrantaa täytöillä asumisrakentamisen käyttöön. Monet projektit tehdään tiiviissä kaupunkiympäristössä, mikä vaatii tarkkuutta. 5. Se tuntuu mukavalta, kun saa kiitosta hyvästä vastauksesta johonkin jäsenen ongelmaan. Eniten tulee kiitosta siitä, että meiltä lähtökohtaisesti saa aina sitä apua, jos asia suinkin alaan liittyy.

Säästä selvää rahaa ja tehosta liiketoimintaasi – ota jäsenedut käyttöön

Jäsenalennukset

TES- ja lakineuvonta

Uudet liikekumppanit

Tietoa toiminnan tueksi

Koulutusta joka lähtöön

Oma yhteyshenkilö lähellä

Opinto- ja tehdasmatkat

Hauskanpitoa yhdessä

Sähköinen jäsenpalvelu 24/7

INFRAn ohjeilla onnistut

Etene luottamustehtävissä

Pääse tärkeisiin pöytiin

1/2021

JÄSENSIVUT ISO HANKE JA KULUKATTO RÄMISEE?

Suurissa hankkeissa saattavat joskus kustannukset tulvia yli äyräiden – mistä on kyse? s. 34

KARPAN KIERROS

Kari ”Karppa” Muhonen kierteli Suomen eri kolkissa kuuntelemassa jäsenyrittäjien tuntoja. s. 38–39

MISSÄ VERKKO LUURAA?

Kaapelien katkominen pian historiaa? Keskitetty verkkojen sijaintipalvelu aloittaa 2022. s. 41 K U VA : R A K E N N U S T E O L L I S U U S R T: N K U VA PA N K K I

TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

Nyt saa kadehtia Kentän ääni on kuultu! Karpan kierroksen varrelle osui alun toistakymmentä alan yritystä. KIERSIN syksyn ja talven mittaan koronarajoitusten mahdollistamissa puitteissa tapaamassa jäsenyrittäjiä eri puolilla Suomea. Yhteensä kohtasin 15 yritysjohdon edustajaa 11 yrityksessä 6 eri paikkakunnalla Espoosta Ivaloon. Hämmästyttävän monella yritysvierailulla keskusteluun nousi julkisten tahojen hankintaosaamisen tärkeys. Yrittäjän pitkä päivä täyttyy kiireestä oman ja työntekijöiden elannon turvaamiseksi. Kun kaiken keskellä vastaan tulee tarjouspyyntöjä, joissa vaaditaan tilattavaan urakkaan nähden ylimitoitettuja aiempia näyttöjä tai edellytetään urakan valmistuvan epärealistisen nopeasti, tulee yrittäjälle turhautunut olo. Kykyä ja resurssia olisi tarjota työ, mutta hurjan korkealle asetettu rima pakottaa passaamaan. YKSITTÄISEN yrittäjän on mahdoton yksin muuttaa järjestelmää. Siihen tarvitaan kaikkia alan yrityksiä yhdessä edustava INFRA ry. INFRAkaan ei yksin vielä pötki pitkälle. Saman pöydän äärelle on saatava hankkeen kaikki osapuolet: tilaajat, rakennuttajakonsultit, suunnittelijat ja urakoitsijat. Hyvät yhteistyökäytännöt infrarakennuttamisessa -työryhmässä teimme näin. Kutsuimme hankeketjun osapuolet laatimaan

yhdessä suositukset infrarakennuttamisen hyviksi yhteistyökäytännöiksi. Ryhmän keskeisimmät ehdotukset liittyivät juuri hankintojen järkeistämiseen. Ryhmän suosituksiin voit tutustua Infra.fi:ssä. Nyt on tärkeää, että kaikki viemme niitä eteenpäin verkostoissamme. Myös pk-yrittäjä saa näistä suosituksista selkänojaa neuvotteluihinsa.

TYÖRYHMÄSSÄ totesimme myös, että tärkeä osa ratkaisua on parhailta oppiminen. Se tarkoittaa, että jaamme infrahankkeiden onnistumisia ja niiden taustoja kollegoiden ja kumppaneiden kanssa. Tällä tavalla saamme toimivat hankintakäytännöt leviämään. Pääkirjoituksessa (s. 5) Anu Ginström vinkkaa, miten voimme levittää hyviä hankekokemuksiamme myös somessa. Vastaanottajassa herää silloin ehkä pieni, positiivinen kateus, joka saa pohtimaan oman toiminnan kehittämistä. Tälläkin tavalla ala edistyy. Hanke hankkeelta, hankinta hankinnalta. Kari Muhonen Johtaja, jäsenpalvelut ja aluetoiminta INFRA ry

”JOS LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN MÄÄRÄRAHOISTA LEIKATAAN 110 M€, VEDETÄÄN MATTO ALTA JUURI VALMISTUNEELTA LIIKENNE 12 -SUUNNITELMALTA, JONKA AVULLA ON NIMENOMAAN PYRITTY LIIKENNEPOLITIIKAN PITKÄJÄNTEISYYDEN LISÄÄMISEEN." PAAVO SYRJÖ HS. FI:SSÄ 30.4.2021

SOVITTELUPILOTTI S. 37 | MUUTTUVA TES-SOPIMINEN S. 42 | KEKSELIÄÄT KESKISUOMALAISET S. 44

INFRA-LEHTI

HANKINTAOSAAMINEN

ROTIA

infrahankkeiden kustannusylityksiin Valtaosa kunnallisista infrahankkeista sujuu mallikkaasti, mutta kustannusylitykset etenkin isoissa hankkeissa leimaavat koko alaa. Asiantuntijoiden mielestä epäonnistumiseen johtaa usein se, että kustannustavoitteita asetetaan puutteellisilla lähtötiedoilla. Myös projektinjohto- ja neuvottelutaidoissa on kehitettävää. TEKSTI: KAISA SALMINEN, KUVAT: LÄNSIMETRO

KUSTANNUSYLITYKSIÄ rakennusolisi realistisempaa hyväksyä esihankkeissa on ollut esimerkiksi merkiksi 80–150 miljoonan Länsimetro-hankkeen ykköseuron kustannushaarukka”, vaiheessa, Kruunusillat Pekka Vaara sanoo. -hankkeessa ja OlympiastaLänsimetron kakkosvaidionin peruskorjauksessa, heessa päätösprosessia missä kipukohtana olivat selkeytettiin, ja sen tueksi maanalaiset tilat. esitettiin aikataulun sekä Nämä hankkeet olivat haaskustannusten riskiarvio tartavia, mutta on haastavissa kentuvalla standardimenettehankkeissa toisaalta ollut onnislyllä. Riskiarviota tarkennettiin ”PARIN tumisiakin. sen mukaisesti pariin otteeseen prosentin suunnitLänsimetro-hankkeen yksuunnitelmien edetessä. teluasteella joudutaan usein tekemään sadan kösvaiheessa hallituksessa istu”Vähän vastaavalla tavallahan prosentin kustannut Pekka Vaara pitää kustantoimitaan myös allianssihanknusarvio.”, toteaa Vaara. nusylitysten syynä sitä, että isot keiden kehitysvaiheessa luoninfrahankkeet ovat tyypillisesti nostaan.” ainutlaatuisia, eikä suunnittelun lähLisää tarjouksia kaivataan tötietoja ole koskaan kattavasti saatavilla. Epävarmuustekijöitä on paljon, ja parin Myös EK:n kilpailuasioiden asiantuntijan, prosentin suunnitteluasteella joudutaan Annaliisa Oksasen mielestä infrahankkeen tekemään sadan prosentin kustannusarvio. hintaa on hankala määritellä pitävästi, Hänen mielestään päätöksenteossa pitäi- koska laskennassa pitää ottaa huomioon sikin hyväksyä tietty epävarmuus kustan- silmitön määrä eri tekijöitä. Näitä ovat esinusarvioissa, vaikka poliitikoille se voi olla merkiksi suunnittelu-, työvoima- ja matevastenmielistä. riaalikustannukset, jäte- ja lupamaksut, ”Hankesuunnitteluvaiheessa joudutaan vakuutukset, rahoituskustannukset sekä ilmoittamaan yleensä tarkka kustannusar- yrittäjän kate. vio, esimerkiksi 100 miljoonaa euroa, vaikka ”Joskus urakoitsija joutuu miettimään

SELKEYTTÄ, riskiarvioita ja tarkennuksia. Näillä saatiin Kauklahden väylän kuilun ja muiden Länsimetron toisen vaiheen projektien kustannukset pysymään ruodussa.

1/2021

KUMPI ON HULLU: SE JOKA INVESTOI SUURIIN HANKKEISIIN VAI SE JOKA JÄTTÄÄ INVESTOIMATTA? LUE INFRAN.BLOG!

INFRA-LEHTI

AINUTLAATUISISSA isoissa hankkeissa on usein vaarana kustannusylitykset. Länsimetron I-vaiheen Koivusaaren asema on tiettävästi maailman ainoa merenalainen metroasema.

riskilisääkin, koska tilaajat eivät Isoihin infrahankkeisiin kaivat- puihin. Myös hankkeen suunnittelu on tärriskejä mielellään kanna. Toitaisiin lisää tarjouksia. keää, ja etenkin pohjatutkimukset pitää minnan pitää olla kannatta”Infra-alalla on paljon tehdä riittävällä tarkkuudella”, Muhonen vaa, vaikka tulisi vastaan pieniä ja keskisuuria ura- korostaa. yllätyksiä – ja infrahankkoitsijoita, jotka pitäisi Kari Muhosenkaan mielestä tekijää ei keessa niitä tulee aina”, päästää tarjoamaan enem- pidä syyttää kustannusylityksestä, jos kuspohtii Oksanen, joka toimi män suuria infrahankkeita tannusarvio on tehty puutteellisilla tieennen nykyistä pestiään pitpilkkomalla hankintoja eri doilla. Pitäisi olla kuitenkin ammattiylkään Kuntaliiton neuvonanosiin. Tämä on myös yksi peyttä kertoa päättäjille kustannusarvioon tajana. hankintalain lähtökohdista; liittyvä epävarmuus. Isona riskitekijänä hän nostaa liian suuret kokonaisuudet Hankkeen tavoitteet ja periaatteet tulisi EK:N Annaesiin hankkeessa vastaan tulevähentävät merkittävästi tarjotoisaalta määrittää riittävän ajoissa, ettei liisa Oksanen toivoo, että urakoitvat maanalaiset yllätykset, kuten ajien määrää.” törmätä niin sanottuun Lada-ilmiöön – eli sijan ammattitaipilaantuneet maa-ainekset. Pittilataan Lada, mutta halutaankin Mersu. toa hyödynnettäisiin Koko hankintaenemmän jo suunnitkissä hankkeissa myös kaupun”Hankintalain ja markkinoiden tunteteluvaiheessa. prosessi haltuun kirakenne voi muuttua, ja on muskin on tärkeää. On osattava käytpurettava sekä kuljetettava rakenINFRAn jäsenpalveluistää oikeita hankintamalleja ja teita, tehtävä ehkä tilapäisiä liikenneta ja aluetoiminnasta urakkakokoja, sekä tunnettava järjestelyjäkin. Tämä kaikki kasvattaa kus- vastaava johtaja Kari Muhohanke riittävän hyvin. Tartannuksia, eikä niitä voi tietää etukäteen. nen kertoo huomanneensa jouspyyntö-, urakka- ja ”Ei kaikkia hankkeen vastuita voi vierit- edellisessä tehtävässään muut asiakirjat on tehtävä tää urakoitsijalle, vaan jokaisen pitäisi kan- Hämeenlinnan kaupungin riittävällä tarkkuudella, taa kortensa kekoon. Pitäisi ymmärtää, että yhdyskuntajohtajana, selkeydellä sekä yksiselitkustannukset elävät aina”, Oksanen toteaa. miten tärkeää on, että koko teisesti. Referenssi- ja osaa”Usein ajatellaan, että urakoitsijat möh- kaupunkisuunnittelupromisvaatimukset pitää olla livät ja se nostaa kustannuksia, vaikka kehi- sessi hallitaan hyvin. linjassa hankkeen koon sekä tettävää on pikemminkin viestinnässä, ”Kaavoitusvaiheessa tehtävaativuuden mukaan”, listaa Kari ”TEKIJÄÄ ei hankinta- ja tarjoamisosaamisessa sekä villä ratkaisuilla on mahdolliMuhonen. pidä syyttää kustannusylityksestä, ennen kaikkea projektinjohdon yhteistyö- suus säästää isoja summia itse ”Jos kunta haluaa menestyä jos kustannusarvio on taidoissa.” hankkeen toteutuksen aikana, hankinnoissa, sen pitäisi edistehty puutteellisilla tiedoilla”, sanoo Annaliisa Oksanen toivoo, että urakoit- jos esimerkiksi infrahankkeitää niin pk-yritysten kuin uusien Kari Muhonen. sijan ammattitaitoa hyödynnettäisiin den maamassat voidaan sijoittoimijoidenkin tuloa markkienemmän jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi taa lähiympäristön maisemakumnoille.”

1/2021

123RF

SOVITTELUPILOTTI

Parempi laiha sopu kuin lihava riita INFRA ry ei voi ottaa kantaa jäsentensä välisiin riitoihin, minkä vuoksi muutama vuosi sitten sovittiin yhteistyöstä RIL Sovittelun kanssa. INFRAn strategiaan liittyen toteutettu pilottisovittelu toi hyviä tuloksia. RAKENNUSALALLA voi syntyä riitoja esimerkiksi aikatauluviivästyksistä, lisätöistä ja rakennusvirheistä. Vallitseva kulttuuri on, että niihin kohdistuvat vaatimukset esitetään vasta hankkeen taloudellisessa loppuselvityksessä. Monta kertaa tilaajan ja urakoitsijan välit ovat kuitenkin ehtineet projektin aikana tulehtua niin pahasti, etteivät kahdenväliset neuvottelut etene. ”Molemmat osapuolet ottavat yhteyden omaan juristiinsa ja linnoittautuvat omiin poteroihinsa, eikä sieltä pääse ulos ilman ulkopuolisen henkilön – eli sovittelijan – johtamaa keskustelua”, laamanni Antti Heikinheimo RIL Sovittelusta kuvaa tyypillistä lähtötilannetta. Heikinheimo kertoo sovittelevansa talonrakentamiseen liittyviä riitoja käräjäoikeudessa lähes viikoittain. Hän arvioi, että infra-alankin kannattaisi hyödyntää sovittelua enemmän. ”Sovittelu yleensä kannattaa, vaikka riidan intressi olisi niinkin suuri kuin miljoona euroa. Rakennusalalla on tämän kokoisessa riidassa tyypillisesti parikymmentä vaatimuskohtaa, ja oikeudenkäyntikulut voivat olla jopa 500 000 euroa”, hän perustelee. ”Isommissa riidoissakin sovittelu voi

kannattaa, koska johdon ajankäytössä ja mainehaitoissa tulee kunnolla takkiin. Myös tulevat tilaukset voivat vaarantua.”

SOVITTELU ETENEE tyypillisesti päivän kestävänä sovintoneuvotteluna tietyn rakenteen mukaan, mutta suhteellisen vapaamuotoisesti. ”Ensin keskustellaan erikseen osapuolten kanssa, ja he saavat esittää näkemyksensä. Vasta sen jälkeen edetään neuvotteluihin”, Antti Heikinheimo kertoo.

LISÄÄ NETISSÄ ISSUU.COM/INFRA-LEHTI/DOCS/2018_2/40

sen ansiosta, että kumpikin osapuoli tuli vastaan vaatimuksissaan. Ilman sovittelua ei jäsenten arvion mukaan olisi syntynyt sopua. HEIKINHEIMO toimi sovittelijana Ongelma päädyttiin korjaaKIINNOSTUITKO SOVITTELUSTA? INFRAn strategiapilottihankmaan siten, että molemmat osaOTA YHTEYS keessa, jonka osapuolet esiintypuolet tekivät lisätöitä. LAKIAPU@ INFRA.FI vät tässä jutussa nimettöminä. ”On vaikea sanoa, olisiko lopKutsumme heitä vaikka jäsenyritputulos ollut parempi, jos olisi täjiksi A ja B. menty oikeuteen, mutta sovittelu toi Kumpikin osapuoli vaikuttaa nyt tyytymielenrauhaa ja säästi aikaa”, jäsen A väiseltä sovitteluun. arvioi. ”Sovittelusta oli ilman muuta iso apu, ”Meillä oli enemmän vaateita kuin mitä sitä ei käy kiistäminen. Näkemyseromme sovittelun tuloksena korvattiin, mutta välolivat niin isoja, että sovittelua tarvittiin. tyimme pitkiltä oikeudenkäsittelyiltä, jotka Parempi laiha sopu kuin lihava riita”, jäsen eivät olisi todennäköisesti kannattaneet”, A pohtii. jäsen B täydentää. ”Riitahan oli siinä mielessä helppo, että meillä oli antaa sovittelijalle selkeät lähtö- SOVITTELU oli pilottihankkeen jäsenyrittiedot, joita vastapuoli ei pystynyt kiistä- täjille ilmainen. mään. Lisäksi molemmilla oli vahva halu ”Normaalistikin INFRAn jäsenet saavat sopia. Emme saaneet sovittelijalta laskel- maksullisen RIL Sovittelun tavallista edulmia tai intressivertailuja, mutta hän kertoi lisempaan hintaan”, tähdentää INFRAn työsuullisesti, että jos joutuisimme oikeuteen, markkinajohtaja Mika Kortene ja kannuskulut olisivat kovat. Ehkä tärkein tieto oli, taa käyttämään menettelyä. että vastapuoli olisi voinut oikeudessa luis”Sovittelun kiistattomat edut ovat nopeus taa vastuustaan”, jäsen B arvioi. ja kustannustehokkuus oikeudenkäyntiin Pilottihankkeessa lähdettiin sovittele- verrattuna. Yritys välttää lukuisia muitakin maan maarakennustöissä havaittua ongel- haittoja, kuten aika- ja resurssihukkaa.” maa. Sopu syntyi hieman yksinkertaistaen Kaisa Salminen

INFRA-LEHTI

KARPAN KIERROS

Miten menee, INFRAn jäsen? INFRAn jäsenpalveluista ja aluetoiminnasta vastaava johtaja Kari Muhonen jatkoi kierrosta jäsenyritysten pakeilla koronatilanteen mahdollistamalla tahdilla. INFRA Kaakkois-Suomi

1. Maanrakennus Suortti Oy, Hamina Liikevaihto: reilu 3 milj. € | Henkilöstö: vajaat 20 Toimialat: Urakointi, kunnallistekniikka, pohjaja kaapelityöt, koneenvuokraus kuljettajan kanssa ja erikoiskuljetukset Ralapätevyys

TOIMITUSJOHTAJA ja INFRAn pitkäaikainen luottamushenkilö Mauri Suortti näkee koronan koventaneen kilpailua urakoista ja painaneen hintatasoa. Paikallisesti Haminan alueella on kuitenkin vielä positiivinen vire. ”INFRAn apua tarvitsemme lähinnä tes-asioihin”, Mauri Suortti kertoo. Yrittäjän arjen katkaisee reissu mökkisaareen. ”Olemme korona-aikana käyneet siellä lähes joka viikonloppu”, Suortti kertoo.

2. Maanrakennus Sakki Oy, Hamina Liikevaihto: 17 milj. € | Henkilöstöä: 50 Toimialat: maarakennus, purkuja timanttityöt, kuljetuspalvelut, ”heatwork” esim. vesi- ja viemäriputkistojen sulatukseen Ralapätevyys

SAKKI OY:SSÄ on luotu erityisen ahkerasti työpaikkoja. Haminan kaupunki valitsi Sakki Oy:n vuoden 2019 työllistäjäyritykseksi. ”Yritys on kasvanut voimakkaasti, mutta osaajapula vaikuttaa kasvuun, ja työnjohtokoulutusta tarvittaisiin lisää”, toimitusjohtaja Janne Suviranta kertoo. ”Korona-ajalla ei ole ollut suurempaa vaikutusta töihin. Palaverit tosin käydään etänä.” Myös Jannen firmassa tes-neuvonta on eniten käytetty INFRAn jäsenpalvelu. Kiitosta saavat myös webinaarit ja lakitiimin nopeat vastaukset. Mökkeily auttaa Jannea ja muita kierroksella tavattuja rentoutumaan korona-aikana.

3. Jarmo Toikka Ky, Kouvola Liikevaihto: 4–5 milj. € | Henkilöstöä: 17–18 Toimialat: murskaus, seulonta, maa-ainesten vastaanotto ja maa-alueiden vuokraus, kiviainesmyynti, työkone- ja kuljetuspalvelut, lumetus- ja vaakauspalvelut, urakointi Rala-pätevyys ja -sertifiointi

JARMO TOIKKA KY:N perustamisesta on jo 40 vuotta. Tuotekehitystä tehdään jatkuvasti muun muassa kiviainesten osalta. Tavoitteena on tasainen tuotto ja kustannusten kurissa pitäminen. Jarmo Toikalla on toinenkin yritys, JT-Ympäristörakentaminen. Sen liikevaihto on pari miljoonaa euroa. Korona ei ole juuri vaikuttanut yritystoimintaan, ja jäsenpalveluiden käyttökin on jäänyt aika vähäiseksi. ”Olemme perheyritys, jossa kaikki perheenjäsenet työskentelevät yrityksessä”, Jarmo Toikka kertoo.

4. Terra Infra Oy, Kouvola Liikevaihto: 7–8 milj. € | Henkilöstöä: 25–30 Toimialat: yhdyskuntarakentaminen, purkutyöt, paikallavalurakenteet, talonrakennuksen maatyöt, kiertotalous (Terra Kierrätys Oy) Rala-pätevyys ja -sertifiointi

”KORONA on näkynyt lähinnä hintatasossa, erityisesti purkutöissä ja kunnallistekniikassa. Matkustaminen on tietysti myös vähentynyt”, terrainfralaiset kertovat. Koolla on hallituksen puheenjohtaja Veli Hyyryläinen, toimitusjohtaja Antti Savolainen ja rakennuspäällikkö Markus Loikala. ”Meillä halutaan panostaa toiminnan kehittämiseen, suunnitelmallisuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin. Koko henkilöstöllä on esimerkiksi sairauskuluvakuutukset.” INFRAn jäsenpalveluja Terra Infra hyödyntää laajasti. Muun muassa tes-neuvonta, lomakkeet ja jäsentiedotteet on koettu tärkeiksi.

INFRA Uusimaa

5. A-Kaivuu Oy, Espoo Liikevaihto: 0,4 milj.€ | Henkilöstöä: 1 Toimialat: omakotirakentajille pohjatyöt, ammattirakentajille maaja vesirakentaminen laajasti

A-KAIVUUN toimitusjohtaja Sami Marjoniemi on kasvanut maarakennusyrittäjäperheessä. Hän työskenteli pitkään muualla kuin infra-alalla, kunnes 2016 perusti oman infra-alan yrityksen. Tavoitteena on yrityksen hallittu kasvu ja kehittäminen varsinkin pima-asioissa. Kehittämiseen rohkai-

see Samin motto ”Ei se niin vaikeata ole”. Jäsenpalveluista Sami näkee tärkeimpinä yhteistyökumppanien jäsenalennukset, verkostoitumismahdollisuudet sekä lakipalvelut ja niiden kehittäminen kuluttajariidoissa. ”Vapaa-aika menee tyttärien kanssa ja kaverin mökillä puuhaillessa.”

INFRA Pohjois-Savo 6. GRK Road Oy, Kuopio

Liikevaihto: 27 milj. € | Henkilöstöä: 30, kesällä henkilöstömäärä nousee 100:aan. Toimialat: päällystystyöt Rala-pätevyys ja -sertifiointi

GRK ROADILLA erotutaan kilpailijoista joustavuudella ja yhteistyökyvyllä sekä panostamalla digitalisaatioon ja energiatehokkuuteen. Teknisen johtajan Matti Honkosen sydäntä lähellä on etenkin hankintojen kehittäminen. Esimerkiksi viime vuonna tilaajat pyysivät elokuussa viimeisiä tarjouksia, joissa urakka-aika oli vain kaksi kuukautta. Aikatauluissa ei joustettu yhtään. ”2–3-vuotiset puitesopimukset olisivat hyviä”, Honkonen pohtii. Jäsenpalveluista yritys hyödyntää lähinnä työmarkkinajuristin palveluita sekä yksittäisiä lomakkeita ja mallipohjia. ”Valtakunnallinen vaikuttaminen on tärkeää, ja olenkin monessa luottamustehtävässä INFRAssa.

1/2021

7. KKMR Kuopion Kallio- ja Maarakentajat Oy, Kuopio Liikevaihto: 2 milj. € | Henkilöstöä: 20 Toimialat: purkutyöt, asbesti- ja haitta-aineiden purku, timanttityöt, maatyöt, injektointi- ja lujitustyöt Rala-pätevyys

KKMR:SSÄ on käynnissä sukupolvenvaihdos. Suurimpana haasteena on osaavan työvoiman saanti työtehtäviin, jotka vaativat erikoisosaamista. Käytännössä tämä yleensä tarkoittaa uuden työntekijän kouluttamista ja opastusta erikoistehtäviin. ”Kalusto ja suojaimet pidetään ajan tasalla ja kunnossa. Annamme palautetta valmistajille, testaamme ja olemme tarvittaessa kehitystyössä mukana.”, KKMR:n nykyinen toimitusjohtaja Mikko Luostarinen kertoo. KKMR:ssä käytetään INFRAn työmarkkinapalveluita, ja myös lomakkeet ovat aktiivisesti käytössä. Koronan vaikutus yrityksen toimintaan on ollut toistaiseksi vähäistä.

9 8

lupa-asioihin ja byrokratiaan vaikuttamisessa sekä tes-neuvontaa ja INFRA-porukan yhteisiä reissuja. ”Reissut katkaisevat mukavasti arjen puurtamisen” Sami kertoo. Sami Isola on keksijä ja kehittäjä luonteeltaan. ”Usein ideat tulevat KUPin puikoissa.” Hänen mottonsa onkin ”Tee asiat omalla tavallasi”.

9. Mestek Oy, Oulu Liikevaihto: 7,5 milj. € | Henkilöstöä: 20 Toimialat: sillanrakentaminen ja -korjaus, väylä-, betoni-, pohja-, teollisuus-, alue- ja ympäristörakentaminen, kunnallistekniikka, maastomittaukset, koneohjaus, UAV-kartoitus RALA-pätevyys ja -sertifiointi

TOIMITUSJOHTAJA Seppo Kylmämaa ja työpäällikkö Risto Siltala kertovat Mestekin pysyvän ajan hermolla, koska yrityksessä luetaan tarkasti INFRAn viikkotiedotteet. ”Jos tulee tenkkapoo, soitamme piirin toiminnanjohtajalle”, Siltala kertoo. Kylmämaa puhaltaisi alalla mestari-kisällimallin henkiin, ja näkee hankintamallien kehittämisen todella tärkeäksi. ”Referenssejä pitäisi hyväksyä nykyistä pidemmältä ajanjaksolta. Väylän ja elyjen siltapätevyyksien (R1) saaminen on liian vaikeaa.”

10. JK Kuljetus Oy, Ivalo

INFRA Pohjoinen

8. Isape Oy, Oulu

Liikevaihto: 1 milj. € | Henkilöstöä: 3 Toimialat: materiaalien kierrätys, koneurakointi ja kunnossapito, toimitilavuokraus ja aluekehittäminen, maatalous

TOIMITUSJOHTAJA Sami Isola arvostaa ennen kaikkea INFRAn leveitä hartioita esimerkiksi kuntien

3 4

1 2

Liikevaihto: 2 milj. € | Henkilöstöä: 10 Toimialat: maarakennus, kiviainestoimitukset, kunnossapito, konevuokraus

JK KULJETUS OY:N toimitusjohtaja Kari Laituri nostaa viikkokirjeet ja lomakkeet INFRAn käytetyimmiksi jäsenpalveluiksi. INFRAn tärkeimmäksi tehtäväksi hän kokee hankintojen kehittämisen, jotta esimerkiksi ely-keskusten urakoita pääsisi useammat tarjoamaan. ”Kehitämme 3D-ohjausjärjestelmiä, mittauksia ja mallien tekoa sekä pohjatöiden kokonaispalvelua”, hän paljastaa tulevaisuuden suunnitelmista. ”Pohjoisessa korona ei ole paljon vaikuttanut yritystoimintaan. Reissaaminen on ollut keinoni rentoutua, ja se on kyllä jäänyt vähemmälle.” Saija Syväoja KARPAN KIERROS JATKUU, KUN KORONA SEN SALLII. HALUAISITKO KARPAN YRITYKSEESI KYLÄÄN? LAITA VIESTIÄ KARI.MUHONEN@INFRA. FI. KEITÄ SINÄ KAHVIT, KARPPA TUO PULLAT!

123RF & KARI MUHONEN

Lisäksi kannan huolta nuorten yrittäjien osaamisesta.” Korona on vaikuttanut hieman toimintaan. Esimerkiksi uuden asfalttiaseman avaaminen viivästyi 1,5 kuukautta.

INFRA-LEHTI

A D O B E S TO C K

TURVALLISESTI

Kuuman kesän viileimmät vinkit Kesän työmaat käynnistyvät. Vaikka Pekka Pouta ennustaisi vettä ja rakeita, voivat helteet silti yllättää. Opi kuumassa työskentelyn niksit! KUUMASSA työskenneltäessä on tärkeää huolehtia elimistön neste- ja suolatasapainosta sekä palautumisesta ja levosta. Näillä ohjeilla voit hallita kuumatyön haittoja. • Pukeudu työsi mukaan huomioiden työ- turvallisuusvaatimukset. • Suojaa ihosi auringolta. Nesteytyksellä, tauoilla ja työjärjestelyillä pystyt vähen tämään tehokkaasti helteen kuormitta vaa vaikutusta – tehokkaammin kuin vaa tetusta vähentämällä! • Juo useita kertoja tunnissa. Jos teet fyy sistä työtä kuumassa, juo 1–2 desilitraa kerrallaan, 3–4 kertaa tunnissa. Kevyes säkin työssä nesteitä on syytä nauttia, mutta vältä ylinesteytystä. Lyhyissä kuu ma-altistumisissa pelkkä vesi on riittävä nestevajeen korvaaja. Kovissa pitkissä kuormituksissa sokeroidut marjamehut

tai energiaa ja suoloja sisältävät urheilujuomat ovat suositeltavia. Juo kohtuudella nestettä pois tavia juomia, kuten kahvia. • Pidä säännöllisiä taukoja helteellä Viilennä ihoasi tauon aikana mahdolli suuksien mukaan. Yli 28 °C lämmös sä työskenneltäessä työnantajan on rajoitettava yöntekijöiden työskentelyai kaa. Kun lämpötila on 28–33 °C, tauon pituus on 10 min/tunti. Jos lämpötila on yli 33 °C, tauon pituus on 15 min/tunti. • Syö monipuolisesti ja myös suolaisia sekä nestetasapainoa ylläpitäviä välipaloja. Vaikka nälän tunne on kuumalla usein vähäisempi, elimistö tarvitsee energiaa helteelläkin. • Vältä yksintyöskentelyä kuumissa olo-

PANOSTAJALAIN siirtymäsäännös päättyy 1.9.2021. Tällöin noin kahdella tuhannella panostajalla pätevyyskirjan voimassaolo päättyy ennenaikaisesti voimassaolojen muututtua kymmenestä viiteen vuoteen. Pätevyyskirjan voimassaoloa voidaan jatkaa viidellä vuodella, kun hakija on suorittanut kertauskurssin ja toimittanut uusintahakemuksen liitteineen aluehallintovirastoon. Kurssi on syytä suorittaa ajoissa, sillä kurssipaikat tulevat olemaan täynnä erityi-

suhteissa. • Muista, että jotkut sairaudet ja lääkkeet voivat heikentää lämmönsietoa. • Anna elimistön palautua yöllä. Yön aikana viilentyvä keho auttaa elimistöä palautumaan kuumakuormi tuksesta. • Totuttele kuumaan. Lataa puhelimeesi 112 Suomi -sovellus, jota käyttämällä avunsaanti hätätilanteessa nopeutuu. Soittajan tarkka sijaintitieto välittyy hätäkeskukseen automaattisesti. Lähde: INFRAn, Kattoliiton, Rakennusliiton ja Työterveyslaitoksen yhdessä laatima esite. LISÄÄ NETISSÄ: TTL .FI/TYOYMPARISTO/ALTISTEET/KUUMASSA-TYOSKENTELY/ TYOSUOJELU.FI/TYOOLOT/FYSIKAALISET-TEKIJAT/LAMPOOLOT 112.FI/112-SUOMI

123RF

Panostaja, hakeudu kurssille heti! Varmista panostajan pätevyyskirjan voimassaolo ja suorita kertauskurssi ajoissa.

KESÄN ulkotöissä kovalle kuumuudelle altistuvat mm asfalttityöntekijät. Myös koneiden ohjaamot voivat kuumentua, ellei niissä ole riittävää ilmastointia. Suojavarusteet ja raskas työ saattavat aiheuttaa kuumakuormaa viileässäkin ympäristössä.

AIKA KÄY vähiin, sillä ennen 1.9.2016 myönnetyllä panostajaluvalla ei saa tehdä panostajan työtä 1.9.2021 jälkeen, vaikka pätevyyskortissa olisi myöhäisempi voimassaoloaika.

sesti loppukesästä. Kursseja ei välttämättä riitä kaikille halukkaille varsinkin, kun korona vaikeuttaa niiden järjestämistä.

YRITYKSIEN on mahdollista tilata koulutuslaitoksilta myös omaa koulutusta panostajilleen ja räätälöidä kurssin sisältöä omiin tarpeisiinsa. Kati Kaskiala

LISÄÄ NETISSÄ: TYOSUOJELU.FI/TIETOAMEISTA/ASIOINTI/ LUVAT-JA-ILMOITUKSET/ PANOSTAJIEN-PATEV YYSKIRJA

1/2021

A D O B E S TO C K

KONEPALVELUASIAA

Keskitetty verkkojen sijaintitietopalvelu – missä mennään nyt? Kaapelien sijaintitietojen selvittäminen eri tahoilta on konepalveluyrittäjää rassaava maanvaiva. Mieliharmi siirtynee historiaan, kun keskitetty sijaintipalvelu on valmis syksyllä 2022. MÄÄRÄYS verkkotietojen ja verkon rakentamissuunnitelmien toimittamisesta (M71) tähtää verkkojen yhteisrakentamisen ja -käytön edistämiseen sekä maarakennustöistä verkkoinfrastruktuurille aiheutuvien vikatilanteiden vähentämiseen. Traficomin määräys edistää myös verkkotoimijoiden yhteistyötä, koska se lisää keskitetyn tietopisteen avulla tietoa muiden verkkotoimijoiden rakentamishankkeista ja fyysisen verkkoinfrastruktuurin sijainnista. Määräyksen vaatimukset kohdistuvat viestintä-, energia-, vesihuolto- ja liikenneverkkotoimijoihin. Keskitetty tietopiste muodostuu Verkkotietopiste.fi-palvelusta, joka on jo toiminnassa, ja Sijaintitietopalvelusta, jonne tietoja voi suunnitelman mukaan alkaa toimittaa 1.4.2022 alkaen. Verkkotietopiste.fi-palvelusta voi hakea jo nyt tietoa verkkojen rakentamissuunnitelmista yhteisrakentamisen sopimiseksi. Lisäksi palvelusta saa tietoa siitä, keillä verkkotoimijoilla voi olla verkkoja haetulla alueella. M71-MÄÄRÄYSTÄ on valmisteltu laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa M71-työryhmässä ja Sijaintitietopalvelun asiantuntijatyöryhmässä. INFRA ry:tä asiantuntijaryhmässä edustavat Vesa Kesäniemi VKK-Rakennuspalveluista ja INFRA Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja ja konepalvelujaostoa luotsaava Tuukka Liukko.

TÄLLÄ HETKELLÄ asiantuntijaryhmässä keskustellaan verkkotietojen siirtoon käytettävistä sähköisistä rajapinnoista sekä toiminnallisista ominaisuuksista.

Vesa Kesäniemellä on vahva usko kyllä siihen, että asiantuntijaryhmässä saadaan sijaintitietopalvelun perusasiat kuntoon. ”Isoilla teleoperaattoreilla on suuri tahtotila saada kaapelinäytöt ja sijaintitiedot helpommin saataville ja sitä kautta kaapelivauriot vähenemään. Hieman vastustusta oli alussa maakuntien pienillä verkonomistajilla, joilla dokumentointi ei ole kaikilta osin digitaalisessa muodossa”, Kesäniemi toteaa.

KAAPELIEN omistajat ovat myös aktivoituneet ja ulkoistaneet kaivukyselyjen tiedonjakelun yksityisille yrityksille. Palveluntarjoajia ovat yksityiset Keypro Oy ja Geomatikk Finland Oy sekä valtion omistuksessa oleva ja Suomen Erillisverkot konserniin kuuluva Johtotieto Oy. Lisäksi osa suurimmista kunnista vastaa kaivajakyselyistä omalla alueellaan. Sijaintiselvityspyyntöjen käsittely tehostuu Suomessa, kun Keypro Oy:n Kaivulupa.fi -palvelu ja Geomatikk Finland Oy:n Verkkoselvitys.fi-palvelu alkavat välittää kaivajien sijaintitietokyselyitä palveluidensa välillä. Sijaintiselvityspyyntöjen välitystoiminta perustuu avoimeen rajapintaratkaisuun, johon voivat liittyä myös muut alan yksityiset ja julkiset toimijat. Sijaintitietokyselyn välittämisen jälkeen kukin pyynnön saanut toimija tekee johtoselvityksen ja järjestää

LISÄÄ NETISSÄ: URLY.FI/219I

mahdolliset maastonäytöt kuten ennenkin. Uudessa toimintamallissa selvityspyynnöt jaetaan kaikille mukana oleville toimijoille, mikä vähentää vaurioiden todennäköisyyttä ja parantaa sekä johdonomistajien että kaivajien saamaa palvelua. Vesa Kesäniemi on toiveikas sijaintitietopalvelun aikataulun suhteen. ”Tilanne kentällä on jo parantunut huomattavasti, kun Verkkoselvitys ja Kaivulupa ovat alkaneet välittää sijaintikyselyjä toisilleen. Tällainen yhteistyö kaupallisten toimijoiden välillä on todella positiivista ja uskon, että se edesauttaa sijaintitietopalvelun syntyä.” ”Kaikilta osapuolilta vaaditaan kuitenkin täyttä panostusta, että toiminta saadaan alkamaan syksyllä 2022. Työtä on vielä paljon!” Saija Syväoja

AIKATAULU 1.6.2020 Traficomin määräys verkkotietojen ja verkon rakentamissuunnitelmien toimittamisesta (M71) tulee voimaan. 1.1.2021 Sijaintitietopalvelun rakentaminen käynnistyy. 1.4.2022 Sijaintitietopalveluun voi toimittaa myös ennen 1.1.2021 rakennettujen verkkojen sijaintitietoja. 1.10.2022 Tietojen tulee olla toimitettuna palveluun. Sijaintitietopalvelu avautuu käyttäjille.

Uusi jäsenetu: Volvo CE:n ja KH-Koneet Oy:n jatkoturva INFRAn yhteistyökumppanit Volvo CE Finland ja KH-Koneet Oy tarjoavat INFRAn jäsenille konekaluston jatkoturvaa uutena jäsenetuna. Etu on voimassa vuoden 2021 loppuun. Käytä jäsenetu hyväksesi!

KATSO LISÄÄ INFRA.FI/ JATKOTURVA

INFRA-LEHTI

R A K E N N U S T E O L L I S U U S R T: N K U VA PA N K K I

PAIKALLINEN SOPIMINEN

Työehtosopiminen on muutoksessa Suomessa on tehty valtakunnallisia työehtosopimuksia 1940-luvulta saakka. Sopimisen tavoissa on ilmassa muutoksia, joihin kannattaa reagoida nyt, INFRAn työmarkkinajohtaja Mika Kortene kirjoittaa. "PAIKALLISELLA sopimisella voidaan saavuttaa toimivampia ratkaisuja, koska yritysten työmaat ja olosuhteet poikkeavat toisistaan”, Mika Kortene toteaa.

METSÄTEOLLISUUS ilmoitti lokakuussa 2020, että se ei tee enää jatkossa työehtosopimuksia. Yritykset tekevät yrityskohtaisen työehtosopimuksen ammattiliiton kanssa tai sopivat työsuhteen ehdoista työsopimuksilla. Teknologiateollisuus puolestaan ilmoitti maaliskuussa 2021, että se on perustanut uuden yhdistyksen, joka vastaa jatkossa valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisestä. Ne yritykset, jotka eivät uuteen yhdistykseen liity, sopivat työehdoista joko yrityskohtaisella työehtosopimuksella tai suoraan työsopimuksissa. Molemmat liitot jäsenyrityksineen perustelevat muutoksia globaalilla toimintaympäristöllä, kansainvälisellä kilpailulla sekä aidon paikallisen sopimisen tarpeella. Teknologiateollisuuden mukaan räätälöidyt ja paikalliset ratkaisut ovat välttämättömiä maailmanmarkkinoilla toimivien yritysten kilpailukyvyn ja työllistämismahdollisuuksien kannalta.

Tes-pöydästä ei nähdä jokaisen yrityksen arkeen Infra-alalla työnantaja- ja työntekijäliittojen neuvottelijat tekevät yhä noin kahden vuoden välein parhaansa, jotta valtakunnalliset työehtosopimukset pysyvät ajassa kiinni. Muuttuva lainsäädäntö otetaan sopimuksissa jatkuvasti huomioon, palkoista sovitaan ja rakenteellista kehitystyötä tehdään. Viime kädessä työnantajat ostavat ja työntekijät myyvät sopimusneuvotteluissa työrauhaa. Valtakunnallista työehtosopimusta ei voi kuitenkaan tehdä niin, että se vastaisi

alan kaikkien yritysten kaikkiin eri tilanteisiin ja olosuhteisiin. Sen sijaan ne tarjoavat ajassa elävän ja jatkuvasti päivittyvän tarkistuspisteen ja viitekehikon paikalliselle sopimiselle. Kun työnantaja ja työntekijät tuntevat yrityksen tilanteen tai rakennusalalla yksittäisen työmaan olosuhteet tes-neuvottelijoita paremmin, on perusteltua, että parhaiten asioista perillä olevat tahot voivat yhdessä löytää paremman tai jouhevamman tavan teettää ja tehdä työtä.

Myös infra-alan pitää reagoida Työehtosopimukset eivät ole menettäneet merkitystään. Ne tuovat turvaa ja vakautta niin työnantajille kuin työntekijöille. Tulevaisuuden työehtosopimusten kehityssuunnat tulee kuitenkin tunnistaa liittojen yhteistyöllä etupainotteisesti, jotta työpaikoilla voidaan jatkossakin hyvin ja työn teettäminen ja tekeminen on kannattavaa ja mielekästä. Infra-alalla paikallista sopimista ja mahdollisuutta poiketa säännöllisestä työajasta on jo käytetty melko runsaasti, ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. Toisaalta esimerkiksi palkkiopalkkaustyötä tai matkustamista koskevia paikallisia sopimuksia ei ole tehty muutamaa enempää. Kokonaisuudessaan vaikuttaa siltä, että paikallisen sopimisen mahdollisuuksia tulee työehtosopimuksissa lisätä. Samalla yrityksiä ja työntekijöitä pitää rohkaista tekemään paikallisia sopimuksia sellaisilla ehdoilla, joilla kaikki voittavat. Näkemyksille tulevaisuuden kehitys-

suunnista on tilausta nyt, kun muutoksen suuntaan voidaan vielä vaikuttaa. Jos muutokseen reagoidaan vasta viiden vuoden kuluttua, olemme myöhässä. Mika Kortene

PAIKALLINEN SOPIMINEN Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työehtosopimuksessa erikseen sovittua, työnantajalle ja työntekijälle annettua mahdollisuutta sopia työehtosopimuksessa mainituista asioista toisin. Pakottavassa lainsäädännössä tai yleissitovassa työehtosopimuksessa määritettyä vähimmäistasoa ei saa alittaa. Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle lainsäädännön tai työehtosopimuksen mukaan kuuluvia etuja, on mitätön. Paikallinen sopiminen vaatii jatkuvaa keskustelua, avoimuutta, aitoa luottamusta, työntekijöiden ajatusten kuuntelemista ja hyvien keinojen kokeilua sekä käyttöön ottamista. Parhaimmillaan paikallinen sopiminen hyödyttää kaikkia. Kun työnantajalla menee hyvin, työntekijällä menee hyvin ja päinvastoin. Pahimmillaan paikallinen sopiminen ymmärretään väärin, ja siitä tulee paikallista sanelua. Paikalliseen sopimiseen eivät kuitenkaan kuulu pikavoitot tai toisen pakottaminen johonkin epämieluisaan. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitäkin. (MK)

1/2021

123RF

NUORILLE

Hiljaiselosta livevilskeeseen? Kun tapaamiset ovat olleet tauolla, INFRA Nuoret ovat tehneet paperihommia: lehtijutun ja esitteen. Loppuvuoteen on jo suunnitelmissa moninaisia tapahtumia ihan livenä. MONESTI on todettu, että korona on opettanut meille uusia tapoja tehdä töitä. Lisäksi erilaisten tapahtumien ja live-tilaisuuksien järjestäminen on ollut vaikeaa tai mahdotonta. Toki ihan hyvästä syystä. INFRA nuorten kohdalla saimme järjestettyä koulutuspäivät viime syyskuussa. Siitäkin tilaisuudesta jäi puolet väestä pois virustilanteen takia. Ja edelleenkin ihan hyvästä syystä. Pikku hiljaa alkaa kyllä riittää… KUN kohtaamisia muun muassa yhteistyökumppaneiden kanssa ei ole pystytty järjestämään, on pitänyt keksiä jotain muuta. Alkuvuoden aikana on yhdessä toimittaja Dakota Laventon kanssa suunniteltu kattava juttu nuoresta kaivurikuskista kuvien kera. Tämänhetkisen tiedon mukaan juttu ilmestyy kesäkuussa TM Rakentaja-

maailma -lehdessä. JS-Suomi Oy:n kanssa on laitettu alulle INFRA Nuorista kertova valtakunnallinen esite, johon mukaan liitetään muun muassa alan oppilaitosten yhteystiedot. Esitteeseen tulee sisältöä kaikesta mahdollisesta liittyen nuoriin yrittäjiin ja alasta yleisemminkin. Esite toteutetaan niin printtinä kuin sähköisenäkin versiona.

TOIVOTTAVASTI kesä ja rokotukset pitävät koronan aisoissa, sillä suunnitelmia tulevaisuuteen riittää. Pirkanmaalla Mansen Mörinät toteutunee. Lokakuulle suunnitellaan varovasti matkaa Saksanmaalle. Syksyllä pidetään myös Liittopäivät ja nuorten vuosikokous. Hieman vielä kärsivällisyyttä, ja kohta pääsemme naamatusten kohtaamaan! Antti Astrén

Loppuvuoden vuosikello Toukokuu Piirien puheenjohtajat 6.–7.5. Tampere (nuorten pj. osallistuu) Kesäkuu Nuorten valtakunnallinen esite ilmestyy Mansen Mörinät 11.–12.6. Elokuu Nuorten koulutuspäivät Syyskuu MAXPO 2.–4.9. Liebherr-tehdasmatka Joulukuu Vuosisuunnitelma 2022 & pikkujoulut Muita tapahtumia Intermat 2021 siirtyy vuodelle 2024 Avesco Cat / Malaga, kun korona helpottaa Bauma Munchen 4.–19.4.2022 Bauma China marraskuu 2022 & Etelä-Korea (Volvo & Doosan)

Opetushallituksen ennusteiden mukaan infraala tarvitsee 25 000 uutta amk-tutkinnon suorittanutta työntekijää seuraavien 15 vuoden aikana. Novia päätti vastata tarpeeseen. YRKESHÖGSKOLAN Novia järjestää monimuotokoulutuksena infrarakentamisen jatkokoulutusta ensisijaisesti infra-alan työnjohdossa tai suunnittelussa jo toimiville tai niille, jotka muuten ovat kiinnostuneita infra-alan uramahdollisuuksista. Opinnot eivät edellytä aikaisempaa infra-alan kokemusta. Koulutuksella vastataan projektinjohtaja-, työnjohtaja- ja suunnittelijapulaan. Opinnot voivat olla osa infra-alan rakennusmestarin tai insinöörin korkeakoulututkintoa.

A D O B E S TO C K

Infrarakentamisen jatkokoulutus alkaa Noviassa MAKSUTTOMAAN monimuotokoulutukseen odotetaan hakijoita koko Suomesta. Opinnot järjestetään suomeksi ja ruotsiksi. Hae nyt, uusia ammattilaisia tarvitaan infra-alalle!

Jatkokoulutuksen jälkeen opiskelija voi hakea opiskeluoikeutta rakennusmestariksi (AMK) tai rakennusinsinööriksi (infra).

KAKSIVUOTISEN jatkokoulutuksen laajuus on 120 opintopistettä ja noin 25 kurssia. Perusopinnot edellyttävät riittävän hyviä perusmatematiikan taitoja. Jatkokoulutuksen perusopinnot ja ammattiopinnot on suunniteltu niin, että ne vastaavat infran rakennusmestaritutkinnon opetussuunnitelmaa.

Hakuaika on 30.4.–23.5.2021. Opetus alkaa 16.8.2021 ja päättyy 31.7.2023.

OPINNOT on suunniteltu työn ohessa tehtäviksi. Opetus tapahtuu pääsääntöisesti etänä, ja siihen liittyy omatoimisesti suoritettavia oppimistehtäviä. Joka toinen kuukausi on pakollinen lähiopetusviikko Vaasassa. Koulutukseen kuuluvat kurssit ovat tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi. LISÄÄ NETISSÄ: Saija Syväoja NOVIA.FI

INFRA-LEHTI

P U U P P O L A N KO N E PA LV E L U

INNOVAATIOITA KESKI-SUOMESTA

Kuuman asfaltin valmistus ja vauriopaikkaus onnistuu myös pakkasella INFRA Keski-Suomen jäsen, Puuppolan Konepalvelu Oy on kehittänyt uuden PKP Hot Patching -työmenetelmän päällystevaurioiden korjaukseen. SUURIN osa päällystevaurioista syntyy talvella. Väliaikaisena paikkausmateriaalina käytetään yleensä kylmämassapaikkausta, vaikka materiaali ei aina sovellu parhaiten vaurioiden korjaukseen. Talvella kuuman massan saanti on kuitenkin hyvin rajattua, kun vain muutama asfalttiasema on auki. PUUPPOLAN Konepalvelu on kehittänyt menetelmän, jossa kuumaa asfalttia voidaan valmistaa paikkauskohteella ja jopa paukkupakkasella. ”Kun asfalttimassa valmistetaan suoraan työkohteella, varmistetaan paikkausmateriaalin oikea lämpötila, työvaiheiden oikea-aikaisuus ja tarvittava materiaalimäärä. Tarpeen vaatiessa teemme kohteella myös muita rakenteellisia korjauksia ennen päällystystoimenpidettä”, työpäällikkö Jani

PKP HOT PATCHING eli päällysteen kestopaikkaus kuumalla asfaltilla onnistuu jopa -20 asteessa. Paikkausmassan lämpötila on noin 160– 180 astetta.

Sihvonen kertoo. ”Menetelmän kehittämisessä on edesauttanut vuosien saatossa tullut kokemus paikkaustöistä.”

TYÖMENETELMÄSSÄ vauriopaikka ensin kuivataan ja kuumennetaan tarvittaessa noin sataan asteeseen. Pohja tasataan, tiivistetään ja puhdistetaan. Sen jälkeen saumat bitumoidaan, suoristetaan ja massa tiivistetään vauriokohtaan. Metodi soveltuu kaikille asfalttipäällysteisille teille ja kiinteistöjen piha-alueille. ”Kohteena voi olla esimerkiksi kaivonkansien tai vesiventtiilien ympärillä olevat päällystevauriot, kun vesi- tai lämpöputkivaurion vuoksi on asfalttia jouduttu poistamaan pihalta tai kadulta tai jos kaapelin asennuksen vuoksi on jouduttu poistamaan asfalttia”, kertoo Jani Sihvonen.

UUTTA menetelmää on päästy jo kokeilemaan laajemminkin Keski-Suomessa. Keski-Suomen ely-keskus ja Puuppolan Konepalvelu pilotoivat PKP Hot Patching -menetelmää alueella viime talvena ja keväänä. Ensimmäinen testipaikkaus tehtiin -14 asteen pakkasessa. Testipaikkauksia on tehty hyvin erilaisissa keliolosuhteissa, ja menetelmän kestävyyttä päästään todentamaan laajasti. Paikkausmenetelmä voi osin korvata talviajan yksittäisten reikien öljysora- ja valuasfalttipaikkaukset. Pilottiurakan edetessä saadaan kokemuksia eri työtavoilla ja materiaaleilla tehdyistä paikkauksista, minkä perusteella menetelmälle löydetään soveltuvimmat käyttökohteet, kerrotaan ely-keskuksesta. Saija Syväoja

ANTTI ASTRÉN

Nelostien rekkakeidas INFRA Keski-Suomen jäsenyrittäjä Tommi Salo Heavy Trans Oy:ltä toteutti raskaan liikenteen palvelukeskuksen Nelostien varteen Hirvaskankaalle. VUOSI sitten maaliskuussa Hirvaskankaan ABC:n läheisellä tontilla ei ollut juuri mitään. Nyt vilkkaan Nelostien varressa seisoo rekkamiesten paratiisi ja raskaan liikenteen palvelukeskus Heavy Center. Varsinainen toiminta alkoi tammikuun 4. päivä. Rekkakeidas-nimitykselle Tommi Salo hieman naurahtaa. ”Kun kaksi tonttia

yhdistettiin, piti paikalle keksiä joku nimi.”

INFRA KESKISUOMEN hallitus kävi kokoustamassa ja tutustumassa tuoreisiin tiloihin 14. tammikuuta.

KIINTEISTÖSSÄ toimii raskaaseen kalustoon erikoistunut Heavy Centerin korjaamo, rekkapesu, kuljettajien lepotilat, Rengasmyynti Tuomiset, Hirvaskankaan autokatsastus, DAF-autojen myynti sekä Autohuolto Kinnunen. Tässä laajuudes-

saan ei toista samanlaista keskittymää taida Suomesta löytyä. Heavy Center koostuu suhteellisen pienistä yrittäjistä ja yhteistoiminta on joustavaa. ”Jos katsastuksessa löytyy korjattavaa, on korjaamo naapurissa seinän takana”, summaa Tommi Salo. Antti Astrén

1/2021

Kaiva kuoppa, älä päädy sinne - Voimavaravalmennukset INFRAn jäsenille

Mitä?

”Hyvinvointi merkitsee minulle korkean suorituskyvyn ja tasapainon ylläpitämistä elämän eri osa-alueilla.”

Erityisesti INFRAn jäsenille suunniteltu valmennus sarja, jossa varmistetaan omien voimavarojen riittävyys työssä ja vapaaajalla.

Emil Mäntylä, Mäntylä Yhtiöt

Miksi? Oma vireystila ja energiataso vaikuttavat suoraan paitsi hyvinvointiin niin myös yrityksen tulokseen työn tuottavuus ja laatu on parempaa, kun tekijä voi hyvin ja pääsee parhaaseen mahdolliseen suoritukseen.

Miten? Valmennuksissa välineinä ei käytetä joogamattoa, vaakaa, sääntöjä tai kieltoja. Sen sijaan tarvitaan asennetta ja pieniä tekoja. Luvassa konkreetti sia vinkkejä arkeen sekä helppoja voimavaroja lisääviä harjoituksia. Mukana on myös infralaisia kertomassa omia kokemuksia.

Missä?

Valmennukset torstaisin klo 16–17.15 20.5.2021 Eikö leikkaa? Miten kirkastat ajatuksesi? • •

Liikuttavan fiksuja päätöksiä! Fokus oikeissa asioissa!

19.8.2021 Onko kaikkein yksinkertaisin vaikeinta? Nyt ollaan perusasioiden äärellä! • •

Mistä lisää virtaa? Syömällä ja nukkumalla tehoa palautumiseen!

Verkossa kolmena torstaina klo 16 – 17.15 touko ja elokuussa.

Kouluttajana Alisa YliVillamo, IhanaElo

Kenelle?

Ilmoittaudu valmennuksiin osoitteessa:

Kaikille INFRAn jäsenille, jotka haluavat matalalla kynnyksellä löytää helppoja tapoja lisätä voima varoja arkeen.

q.surveypal.com/Fennian-voimavaravalmennus-21

Valmennukset järjestää INFRA ry, yhteistyökumppaneina Fennia ja Työeläkeyhtiö Elo.

SETT OCH HÖRT Mer nytta av infrastrukturprojekt genom nya rekommendationer FÖR en enskild företagare är det omöjligt att ändra på systemet. För att kunna göra det behövs INFRA rf, som företräder alla företag i branschen. Men inte heller INFRA kommer särskilt långt på egen hand. Det gäller att få alla parter i ett infrastrukturprojekt att sätta sig vid samma bord: beställare, byggherrekonsulter, planerare och entreprenörer. Arbetsgruppen God samarbetspraxis inom byggherreverksamhet för infrastruktur bjöd in alla parter i leverantörskedjan för att tillsammans utarbeta rekommendationer för just god samarbetspraxis i byggherreverksamhet inom infrastruktur. Arbetsgruppens mest centrala förslag gällde uttryckligen en rationalisering av upphandlingar. Nu är det viktigt att alla för ut rekommendationernas budskap i vardagen tillsammans med sina egna samarbetspartners. Även små och medelstora företagare får stöd av rekommendationerna vid olika förhandlingar. Arbetsgruppen konstaterade också att en viktig del av lösningen är att lära sig av de bästa. Det innebär att vi delar med oss om framgångsrika infrastrukturprojekt och deras bakgrund för kollegor och samarbetspartners. På så sätt sprider vi fungerande upphandlingspraxis. Arbetsgruppens rekommendationer finns att läsa på Infra.fi. Ö V E R S Ä T T N I N G S TA F FA N H Ö G N Ä S

Fortbildning i infrabyggande i Novia ENLIGT Utbildningsstyrelsens prognoser kommer infrabranschen att behöva 25 000 nya arbetstagare med yrkeshögskoleexamen inom de närmaste 15 åren. Primär målgrupp är personer inom infrabranschen som jobbar eller vill jobba med arbetsledning eller projektering. Studierna förutsätter inte tidigare erfarenhet av branschen. Fortbildningens målsättning är att avhjälpa bristen av projektledare, arbetsledare och planerare inom infrabranschen. Studierna kan utgöra delar av högskoleexamen för byggmästare eller ingenjör inom infrabranschen. Efter avlagd fortbildning kan studerande ansöka om studierätt till byggmästar- (YH) eller ingenjörsexamen. Fortbildningen omfattar 120 studiepoäng fördelat på 25 kurser under 2 år. Grundstudierna förutsätter tillräckliga baskunskaper i matematik. Fortbildningen omfattar grundstudier och fackkurser enligt läroplan för infrabyggmästare. Studierna inleds 16.8.2021 och avslutas 31.7.2023. Ansökningstid 30.4.–23.5.2021. Mera information novia.fi

INFRA-LEHTI

YHTEYSTIEDOT

INFRA ry | www.infra.fi Eteläranta 10, 00130 Helsinki info@infra.fi

Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373

Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon assistentti Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

INFRA Häme INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205 INFRA Kaakkois-Suomi Pk-yrittäjyys Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365

Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu-Liina Ginström puh. 050 330 8131 Tiedottaja Saija Syväoja puh. 050 571 0141

INFRA Länsi-Suomi Kunnossapito Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

Jäsenpalvelut ja aluetoiminta Johtaja Kari Muhonen puh. 0400 943 350 Jäsenmaksut ja -muutokset Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Timo Häggblom puh. 050 343 7033

Lakitiimi Työmarkkinajohtaja Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633 Lakimies Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 sposti: lakiapu@infra.fi

INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Olli Airaksinen puh. 0400 382 655 INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223

Turvallisuus, laatu ja louhinta-asiat Elinkeinopol. asiantuntija Kati Kaskiala puh. 040 066 3550

INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Panu Tuominen puh. 044 595 6617 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

Yleinen edunvalvonta, t&k, asfaltti-, ympäristö-,kiviaines-, purkuja kierrätysasiat Elinkeinojohtaja Juha Laurila puh. 050 412 3637

Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@infra.fi

MENE JA TIEDÄ LIITTOPÄIVÄT, Sokos Hotelli Puijonsarvi Kuopio 5.–7.11.2021

MAXPO-MESSUT, Hyvinkään lentokenttä 2.–4.9.2021 YHDYSKUNTATEKNIIKAN NÄYTTELY, Turku 13.–14.10.2021 RAKENNUSTEOLLISUUS 101 VUOTTA, Helsingin Messukeskus 15.10.2021

LOUHINTA- JA KALLIOTEKNIIKAN PÄIVÄT, Sokos Hotelli Torni Tampere 11.–12.11.2021 ASFALTIN PALAUTEPÄIVÄT, Helsinki 18.–20.11.2021

1/2021

JÄSENYRITYKSIÄ

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Ilmoita Infra-lehdessä. Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

Ruoppaus Vedenalainen Louhinta Satamarakentaminen Ympäristörakentaminen Liukuvalukohteet Erikoiskohteet

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

Terramare Oy | www.boskalis.com/terramare

Tule tekemään kanssamme parempaa huomista Olemme yli 150 vuoden kokemuksella Suomen suurin radanrakentaja ja yksi suurimmista raideinfran kunnossapitäjistä. Rakennamme ja ylläpidämme Suomen ympäristöystävällisintä infraa ja muokkaamme ihmisten mahdollisuuksia liikkua nyt ja tulevaisuudessa. Kiinnostavista töistä meillä ei ole pulaa, sillä olemme mukana tekemässä ympäristöystävällistä infraa useissa infra-alan alliansseissa ja projekteissa, kuten Tampereen Ratikassa ja pääkaupunkiseudun Raide-Jokerissa. Yli 1 000 NRC Groupin rautaista ammattilaista työskentelee ympäri Suomen paremman huomisen asialla – olisitko sinäkin yksi meistä?

nrcgroup.fi/ura

INFRA-LEHTI

JÄSENYRITYKSIÄ

Vesihaka Oy Vipusenkatu 15 15230 Lahti

www.terrainfra.fi

Puh. +3583872211 www.vesihaka.fi

RAKENNAMME MAATA Yhdyskuntarakentaminen Talonrakennuksen maatyöt Rakennusten purkutyöt Paikallavalurakenteet Tytäryhtiömme jalostaa ja kierrättää

MAARAKENNUS, KULJETUSPALVELUT MAA- JA KIVIAINESMYYNTI MIKKELIN AUTOKULJETUS OY 020 735 3910, www.mikkelinautokuljetus.fi

Yhdessä vahvempi!

MAARAKENNNUS TALPA OY 0400 253 232, www.talpa.fi Kinnarinkatu 2, Mikkeli

1/2021

JÄSENYRITYKSIÄ

INFRA-LEHTI

1/2021

JÄSENYRITYKSIÄ

Maa- ja pohjarakennustyöt Purkutyöt Kiviainestoimitukset Nosturi- ja vaihtolavapalvelut Merilinja 2, 90400 OULU Puh. 044 712 5005, www.oak.fi

KAIVOSINFRARAKENTAMINEN | MAARAKENTAMINEN | VESIHUOLTO | PUTKISTOSANEERAUKSET

WWW.KAMARA.FI

INFRA-LEHTI

JÄSENYRITYKSIÄ

HERÄTYS! Päästä tekijät terveinä kotiin. Kun ohitat tietyömaan, noudata nopeusrajoitusta.

1/2021

JÄSENYRITYKSIÄ

INFRA-LEHTI

JÄSENYRITYKSIÄ

Kallio- ja betonirakentamisen erikoisjoukot Menemme läpi harmaan kiven, rakennamme kestäviä maanalaisia tiloja, lujitamme betonija kalliorakenteet sekä jatkojalostamme kalliolouhinnasta syntyvän louheen laadukkaiksi kiviaineksiksi. Vastuullisesti, ekologisesti ja asiantuntevasti. kalliorakennus-yhtiot.com

Rahkeentie 14, 80100 Joensuu. P. 0500 375 172

SINUT huomataan. LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Ilmoita Infra-lehdessä. Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

MC INFRA SATELLIITTIDATAN KORJAUSPALVELU KONEOHJAUKSEEN

RTK-TARKKUUS TYÖKONEILLE NOPEASTI JA LUOTETTAVASTI KIIN T YÖ KO

N EI

K AI

SI IN

LLE M E R K EI

KI AI

0207 510 600 info@geotrim.fi

K U VA K I L PA I L U Ota kamera esiin työmaalla ja nappaa kuva MC Infran käyttötilanteesta. Katso palkinnot ja osallistumisohjeet: https://geotrim.fi/valokuvakilpailu/

Perintökuja 6 (Avia Line 2) 01510 Vantaa

Puh. 0207 510 600 info@geotrim.fi geotrim.fi/palvelut/trimnet-vrs/

Tutustu verkossa onninen.fi

Uusi asiakas? Avaa ensin yrityksellesi asiakastili. Saatte samalla myös verkkokauppatunnukset.

Huoli pois, INFRA ry:n jäsen!

VOLVO JATKOTURVA -TARJOUS VOLVOLLESI

ETUSI JOPA

5 800 € Volvo Jatkoturva -sopimus on erinomainen tapa varmistaa koneesi toimintavarmuus, sillä se kattaa kaikki luonnollisesta kulumisesta tai osien valmistusvirheistä aiheutuvat korjaukset. Sopimus koskee uusia Volvo -merkkisiä koneita ja on voimassa 4 000 tuntiin tai 24 kk asti riippuen siitä, kumpi ensin täyttyy. Varmista nyt uuden koneesi toimintavarmuus ennen kuin otat sen käyttöön. Tartu Volvo Jatkoturva -tarjoukseen ja hyödynnä loistava hintaetu, jonka saavat vain INFRA ry:n jäsenet. Tarjous on voimassa 31.12.2021 mennessä tehtyihin kauppoihin. Lue lisää: volvocefi.services

VIHDOIN YHDESSÄ? Tarkista Maxpo-messujen järjestämisen tilanne osoitteesta Maxpo.messukeskus.com. Jos emme näe messuilla 2.–4. syyskuuta 2021, toivottavasti kuitenkin pian. Normaalin messusyksyn tyyliin tarjoamme silti jälleen 100 % viruksettoman liittymisedun. Vinkkaa kollegalle, joka ei ole vielä jäsen!

NYT ALKOI ELVYTYS. KATSO SYKSYN LIITTYMISETU NETTISIVULTA INFRA.FI/LIITY