Infra 1/2022 by Infra-lehti

INFRA

TEEMANA KRIISEISTÄ SELVIÄMINEN JA ETEENPÄIN MENEMINEN – YHDESSÄ INFRAN AMMATTILAISEN KANSSA

1|2022 SUOMEN MAA- JA VESIRAKENTAJIEN OMA LEHTI

Kriisinkestävät!

Anne Piiparinen, Jussi Tuohino ja Marko Pakarinen tietävät, että kriisissäkin homma hoituu. Tiukassa paikassa infrarakentaja kaivaa, raivaa ja rakentaa etulinjassa.

www.infra.fi/lehti

INFRA AMMATTINA

Työsukeltajan urakka on uppeluksissa – siltatarkastusten ja sukellusvenereittien parissa. Sivu 5

INVESTOINNIT

Pohjoisen potentiaalia energiaja raaka-aineinvestoinneissa hyödynnetään vasta pienesti. Sivu 6

SIVU

S.2 MIIMU AIRAKSISEN KOLME POINTTIA

MAXPO 2022

INFRAn messuosastolla hernepussit saivat kyytiä ja kahvijonossa oli tunnelmaa. Sivu 7

S.7 ”NAISET LUOTTAMUSTOIMIIN!”

S.8 SARJAYRITTÄJÄN LEMPI-INFRAT

I N F R A- L E H T I 1 | 2 0 2 2

SRV:n kehitysjohtaja Miimu Airaksinen, 49, vetää Rakennusteollisuus RT:n talvella käynnistettyä kestävän rakentamisen toimenpideohjelmaa. Vapaaajalla Miimu on innokas purjehtija ja viihtyy muutenkin veden äärellä. Teini-ikäisen pojan harrastukset ja koira varmistavat, ettei vapaa-aika ole liian joutilasta.

K U VA : A D O B E S T O C K

K U VA : M I I M U A I R A K S I S E N K O T I A L B U M I

KOLME POINTTIA

Vähähiilisen talouden pyörittäminen tulevaisuuden Pohjolassa vaatii paljon puhdasta energiaa – ja huomattavia infrainvestointeja.

Miten rakentajat voivat auttaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillinnässä ja niihin sopeutumisessa, Miimu Airaksinen?

PÄÄTOIMITTAJALTA

Nyt ei ole aikaa tuumiskella

Rakennustyömaat ovat täyttä päätä menossa päästöttömämpään suuntaan, ja infratyömaat ovat olleet tässä edelläkävijöitä. Meillä SRV:llä kaikki työmaat ovat olleet päästöttömiä tämän vuoden alusta. Tuoreimpana esimerkkinä Niittykummun infratyömaalla sähkö on päästötöntä ja kaikki työkoneet käyttävät biopolttoainetta. Työmaalla on myös yksi sähköllä käyvä Kramer.

Vähemmän julkilausumia ja juhlapuheita, enemmän tulevaisuustekoja.”

Rakentaminen on hyvin materiaali- ja energiaintensiivistä. Käytämme paljon luonnonvaroja ja muokkaamme luontoa. Juuri siksi meillä on myös ratkaisun avaimet siihen, miten päästöt ja luonnonvarojen kulutus pienenevät. Esimerkiksi maa-aineksia käytetään jo laajasti uudestaan. Infra-alalla kiertotaloudessa on menty liiketoiminta edellä. Se on nopein tapa saada muutos aikaan, sääntely selvästi hitaampi. Suomen strateginen kiertotalousohjelma korostaa rakennusalan merkitystä hiilineutraaliuden saavuttamisessa.

Anu-Liina Ginström

ohjois-Suomen kunnat, maakuntaliitot ja kauppakamarit julkistivat keväällä tulevaisuuskatsauksen. Katsaus käsitteli alueen kasvun keinoja sekä roolia huoltovarmuudessa ja turvallisuudessa. Valtioneuvoston aiemmat aluekehittämisen skenaariot saivat kylmää kyytiä: ”Skenaarioissa ei riittävän hyvin nähdä, millainen merkitys pohjoisella on Suomen ja Euroopan kehityksen kannalta. Se kaventaa pohjoisen rooliin, jota emme tulevaisuudessa toivo tai odota”, paperi läksytti. Tällainen suorapuheisuus virkistää kuin pohjoistuuli, ja sitä mahtuisi Suomeen enemmänkin.

Huolellisesti suunnitellut infrarakenteet ehkäisevät ilmastonmuutoksen haittoja. Oikeilla ratkaisuilla runsastuneet sateet ohjataan luonnon kiertokulkuun, eivätkä ne jää heikentämään päällysteiden kuntoa. Rakennusprojekteissa annetaan takaisin eikä olla vain ottamassa; rakennuspaikka pyritään jättämään monilajisempana kuin mitä se oli rakentamisen alkaessa.

PULA-AJAT ja nälkävuodet opettivat elämään kädestä suuhun ja varomaan riskinottoa. Uskalias visiointi ei ole suomalaisen dna:ssa. Jututtaessani pohjoisen alueen puolestapuhujia (sivu 6) huomasin, että halu katsoa kauemmas oli kova. Tuoreet selvitykset osoittavat, että Suomella on pohjoises-

INFRA

Unohdettu kanava Kimola

INFRA RY on infrarakentajien toimiala- ja työnantajaliitto. 1 600 jäsenyritystämme tekevät talotyömaiden maarakennustyöt, rakentavat ja pitävät kunnossa liikenneväylät ja kuntatekniset verkostot sekä tuottavat rakentamisessa tarvitut kiviainekset. Tarjolla on myös purku-, kierrätys- ja nostopalveluja sekä materiaalilogistisia palveluja teollisuudelle, kuten kaivoksille ja energialaitoksille. Etsi kumppanisi: www.infra.fi/hae.

Voikkaa Keltti

Kymintehdas

Myllykoski Anjala K U VA : W I K I M E D I A C O M M O N S

LEHDEN päätoimittaja on Anu-Liina Ginström, anu-liina.ginstrom@infra.fi. Taitosta vastaa Aku Räty, aku.raty@akkudesign.fi. Painopaikka Puna-Musta, ISSN 2342-0804.

EK haluaisi Suomelle kunnianhimoisen vetystrategian. Ehkä se toisi Pohjois-Suomenkin paremmin esiin. Johtava asiantuntija Janne Peljo kirjoittaa EK:n blogissa, että vetyarvoketjujen kilpailukyvylle keskeistä on puhtaan sähkön, hiilidioksidin ja veden saatavuus. Kaikissa näissä Suomella on erinomaiset lähtökohdat – ”kunhan pelaamme korttimme oikein”. Kriittinen menestystekijä on infra. Sitä tarvitaan sähkön ja vedyn tuotantokapasiteetin rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Vedyn läpimurto edellyttää laajamittaisia investointihankkeita, joiden käynnistämisen ratkaisee viranomaisluvituksen sujuvuus, elinkeinopolitiikan ennakoitavuus, riittävä innovaatiorahoitus ja osaajien saatavuus. Vetyinvestoinneista käydään myös kovaa kisaa; jo noin 40 maalla on kansallinen vetystrategia. VÄHEMMÄN julkilausumia ja juhlapuheita, enemmän tulevaisuustekoja. Tätä tarvitsemme selvitäksemme kriiseistä ja vaaran vuosista, joihin saamme kissanpäivien jälkeen tottua.

KAUHAAN TARTTUNUTTA

INFRA-LEHTI on INFRA ry:n (Infra.fi) julkaisema jäsen- ja sidosryhmälehti.

PARIKYMMENTÄ asiantuntijaamme palvelevat ympäri Suomen. Kysy meiltä infra-alasta, vastaamme nopeasti: Infra.fi/yhteys!

sa ihan samat mahdollisuudet kuin Ruotsilla ja Norjalla. Ero on silti selvä: muut investoivat, Suomi tuumailee. ”Ruotsi on uskaltanut katsoa riittävän kauas, ja siksi he ovat päässeet pitkälle. Suomessa kaikki optimoivat toimintaansa hallituskausittain neljän vuoden aikajänteellä, pakon edessä etujärjestötkin”, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja harmitteli. Neljä vuotta on vähän missä tahansa investoinnissa, kaivoksista puhumattakaan.

Juurikorpi Ylänummi

Saimaan kanava oli menossa suurremonttiin, kun Ukrainan sota muutti suunnitelmat ja hanke peruttiin. Kanavan liikenne siirtyy teille ja raiteille, jotka joutuvat kovalle kulutukselle. Kanavahankkeen 95 miljoonalla eurolla tulee turvata kanavaa käyttäneiden yritysten materiaalivirtojen häiriötön liikkuminen jatkossa. Kymijoen kanava olisi tarjonnut vesireitin Päijänteeltä Suomenlahteen. Sulut olisivat olleet Kimolassa, Voikkaalla, Kymintehtaalla, Keltissä, Myllykoskella, Anjalassa sekä Kotkan alueella Juurikorvessa ja Ylänummessa.

Harva enää muistaa, että tavarakuormien liikutteluun myös vesireittejä pitkin olisi periaatteessa yhä olemassa vaihtoehtoinenkin ratkaisu. Nenää ei tarvitsisi pistää Venäjän puolelle, mutta kauas historiaan pitää kurottaa. Loppukesästä 1819 Aleksanteri I kierteli Suomen suuriruhtinaskuntaa. Keisarikunnan rauhallisella luoteiskulmalla oli pitkästä aikaa luvassa runsas sato. Kuten hyvinä aikoina usein, uusia ideoitakin syntyi: joku keksi, että Kymijoen voisi kanavoida. Jo tuolloin isoja infrahankkeita osattiin haudutella. Kanava-ajatuksiin

palattiin vasta 1838, kun luutnantti V. Favorin tutki reittiä Päijänteen ja Suomenlahden välillä. Linjaukseen olisi tarvittu 25 sulkua. Kymijoen kanavointi oli esillä valtiopäivillä 1863–1864, mutta päätöstä ei saatu aikaan. 1920-luvulla hanke arvioitiin liian kalliiksi. Viimeiset merkinnät löytyvät lähihistoriasta. 1990-luvulla ympäristöjärjestöt vastustivat hanketta, ja vuonna 2002 laskettiin, että ei se kannata. Koukataan mieluummin Venäjän kautta. Jos joskus, niin keväällä 2022 jälkiviisaus on kukkinut. Antaa kukkia vaan.

I N F R A- L E H T I 1 | 2 0 2 2

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

ONKO

"Nyt menee talvikoneet kesäteloille"

sinulla infratyömaa, josta haluat kertoa – pieni, suuri, tavanomainen tai tavaton? Vinkkaa meille: info@infra.fi

Infrarakentaja löytyy sieltä, missä tapahtuu. Hän rakentaa, korjaa ja parantaa kaiken aikaa, tekee tarjouksia ja suunnittelee tulevaa. Missä hän on tänään? Otetaan selvää. TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: JANNE LAAMANEN JA EERIK SEITALA

Salo tiistai 17.5. klo 13.40

Puhu nuorelle hyvää työstä ”Jokainen voi vaikuttaa siihen, onko kokemus työstä hyvä vai lannistava. Millainen mielikuva nuorelle syntyy, kun puhumme työstä – onko työ mukavaa, hauskaa ja innostavaa – jotain, jota on syytä odottaa? Puhutaan nuorille hyvää työstä”, Talous ja nuoret TATin toimitusjohtaja Jenni Järvelä haastaa. Järvelä puhui TAT Nuorten tulevaisuusraportin julkistuksessa toukokuun lopussa. Raportin taustakyselyyn vastasi yli 6 400 yläkoulu- ja lukioikäistä.

heijastuu joka paikkaan koko alalle. Polttoaineiden hinnat ovat nousseet ja materiaalipula haastaa. Ilmapiiri on varsin varovainen esimerkiksi investointeja ajatellen. Miltä kesän työtilanne näyttää? Lähden Haminaan rautatiehommiin. Olen suhteellisen luottavainen töiden jatkumista ajatellen, sillä tähänkin asti on töitä yhdelle miehelle riittänyt. Joko grillikausi on korkattu? Uutta grilliä on kokeiltu kerran. Sitten kun grillataan, grilliin menee pihviä ja makkaraa – ja vähän kasviksiakin. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soita Eerik Seitalalle Laitilaan, Lounais-Suomen Koneurakointi Oy:hyn. Töitä näkyvissä! Kesän kynnyksellä Salossa tehdään kevätsiivousta.

Myönteisen työskentelyilmapiirin merkitys on kasvanut. Epävarmuuden ja etätyön keskellä nuoret kaipaavat vakautta, turvallisuutta ja hyviä työkavereita. Töitä halutaan tehdä ympäristössä, jossa kaikkia ihmisiä arvostetaan ja kohdellaan yhdenvertaisesti. Vähiten tärkeänä työelämässä nuoret pitävät mahdollisuutta tehdä etätöitä. Pandemia-arjessa puskeneita vanhempia seurattuaan nuorten käsitys työelämästä on saanut tummiakin sävyjä: korona-aikana pelko työelämän raskaudesta näyttää selvästi kasvaneen.

Puhelimessa: yrittäjä Eerik Seitala, Lounais-Suomen Koneurakointi Oy Missä menet? Laitilassa olen – töitä harrastamassa, niin kuin yleensä. Parhaillaan teen viemärijoen perkausta. Tavoitteena on putsata oja, jotta saadaan vesi taas kulkemaan paremmin. Mitä muuta on tekeillä? Pääsääntöisesti teemme maarakennustöitä, mutta talvella myös lumitöitä ja keväällä katujen harjausta. Parhaillaan on menossa kaapeliurakointia ja kunnallistekniikkaa. Ensi viikolla lähdetään Haminaan ratatöihin ainakin kuukaudeksi – samaan porukkaan Laamasen kanssa. Kauanko olet yrittänyt? Noin vuodesta 2007. Töitä on riittänyt niin sanotusti tarpeeksi. Toistaiseksi työtilanne näyttää hyvältä, mutta mitä Ukrainan sota vielä tuo tulleessaan, sitä ei voi ennustaa. Miten kriisit ovat vaikuttaneet? Ensin jännitettiin kaksi vuotta koronan vaikutuksia, mutta ei niitä oikeastaan tullut työmäärää heikentävästi. Sota sen sijaan vaikuttaa kaikkiin kustannuksiin kuten materiaalien ja polttoaineiden hintoihin. Miten kriisit kestetään? Varmasti tulee suuria muutoksia. Esimerkiksi investointien tekeminen hankaloituu, kun ei tiedä, uskaltaako investoida vai ei, vaikka tarvetta olisi. Syksy ja talvi ovat arvoituksia. Riittääkö tekijöitä? Työvoimapula on suuri ongelma eikä ylimääräisiä ole tarjolla,

+115% K U VA : 1 2 3 R F

Puhelimessa: yrittäjä Janne Laamanen, TMI Janne Laamanen Mitä kuuluu? Ihan hyvää kuuluu – ei ole suurempia murheita. Parhaillaan istun pyöräkuormaajassa ja teen puunlastauspaikan kevätsiivoustöitä Salon rautatieaseman kupeessa. Töitä riittää? Kyllä niitä toistaiseksi on riittänyt. Harja-auto on ollut tähän asti tiiviisti käytössä. Vasta saatiin talviset katujen ja teiden kunnossapidot tehtyä ja viimeiset hiekoitussepelit harjattua. Nyt on pieni seesteinen hetki, kun laitetaan talvikoneet kesäteloille ja siirrytään uusiin töihin. Kauanko olet yrittänyt? Heinäkuun alussa tulee 20 vuotta täyteen. Yksinyrittäjänä toimin, mutta kesällä tulee apujoukkoja tarpeen mukaan. Meinaatko juhlia? Toivottavasti töiden merkeissä. Ehditkö kesälomailla? Vähiin ovat jääneet lomat viime aikoina, mutta heinä-elokuun vaihteessa olisi tarkoitus lähteä viikoksi vaikkapa jokiristeilylle Eurooppaan. Teetkö pitkää päivää? Aina ei selviä päivästä kahdeksassa tunnissa, mutta töitä tehdään silloin, kun niitä on. Kun jää vapaa-aikaa, puuhastelen vanhojen harrasteautojen parissa. Miten kriisit ovat vaikuttaneet? Korona ei kauheasti vaikuttanut, mutta Ukrainan tilanne

Laitila maanantai 23.5. klo 10.05

Moni aloittaa näinä päivinä ensimmäisessä kesätyössä. Tarjoamalla nuorille hyviä kokemuksia ja oivalluksia työelämästä voidaan parantaa mielikuvia toimialasta ja jopa ehkäistä yhteiskunnan eriytymiskehitystä.

Kehysriihessä ei tehty perusväylänpitoon indeksikorotuksia, joten energian ja materiaalien hinnanousu tuo niukkuutta. Infra-alan koneet käyvät löpöllä, jonka keskihinta oli keväällä pahimmillaan 115 prosentin nousussa. Päällystämisen kustannukset nousivat vuodessa 33 prosenttia, ja päällystämisen määrä uhkaa jäädä jopa alle puoleen kestävästä tasosta.

vaikka mistä kissojen ja koirien kanssa etsisi. Kilpailu osaajista on kovaa. Nuoria pitäisi saada enemmän opiskelemaan ja työllistymään oppisopimusten kautta. Tälläkin hetkellä meillä on yksi oppisopimuslainen. Joko grillikausi on avattu? Onhan se. Pitäisi varmaan grillata vähemmän, mutta kun se maistuu niin hyvältä, niin tulee grillattua. Parhaita kesäherkkuja ovat kaslerpihvit ja herkkusienet aurajuuston ja pekonin kera. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soita Tero Heinolle Maskuun, Koneurakointi Heino Oy:hyn. Eteenpäin mennään. Syksy ja talvi ovat arvoituksia, mutta parasta toivotaan.

Kevään kehysriihessä liikenneinvestoinneista lähti vielä 17 miljoonaa euroa jo aiemmin päätetyn 110 miljoonan lisäksi. Kohtuuhintainen fossiiliton energia, hyvät kulkuyhteydet ja viileä ilmasto ovat paketti, jolla muut Pohjoismaat houkuttelevat uusia teollisuusinvestointeja, miljardeja infraan satsaten. Suomi tarjoaa vain viileyttä.

-127M€

I N F R A- L E H T I 1 | 2 0 2 2

INFRA ry:n puheenjohtajisto, Anne Piiparinen, Jussi Tuohino ja Marko Pakarinen, istui alas keskustelemaan infrarakentajan kriisinkestävyydestä.

Kriisinkestävät rakentajat

”Ei se koskaan helppoa ole, mutta aina on selvitty” Kriisit koettelevat infrarakentajan kestävyyttä. Mennäänkö nyt kriisistä toiseen? Tuliko työstä yhtä jatkuvaa kriisinhallintaa? Oli niin tai näin, kaksi asiaa vievät eteenpäin jatkossakin: suomalainen sisu ja osaaminen. TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: TEEMU HEIKKILÄ

os infrarakentajan vuodet eivät ennenkään ole olleet helppoja ja leppoisia, viimeiset ovat koetelleet epätavallisen paljon. Infraalan rahoitus on ollut pitkään tiukilla, korona-aika on kurittanut reilut kaksi vuotta – ja sitten tuli Ukrainan sota. Miten tästä kaikesta oikein selvitään? INFRA ry:n puheenjohtajisto, Jussi Tuohino, Marko Pakarinen ja Anne Piiparinen, istui pohtimaan asiaa saman pöydän ääreen. ”Infra-alalla on takana jo muutama heikko vuosi. Kyllä ilmassa on nyt mustia pilviä ja uhkakuvia, vaikka tilannetta yrittäisi tarkastella myönteisesti”, Tuohino aloittaa. ”Nykytilanne ei helpota olemassa olevaa korjausvelkaa millään lailla. Lisäksi olemme uudessa tilanteessa, jossa saata-

Infrarakentaja on sisukas, eivätkä kriisit ole meille uutta. Haemme uusia ratkaisuja."” Jussi Tuohino, INFRA ry:n puheenjohtaja

vuusongelmat ja materiaalijakelu menevät uusiksi. Nyt jos koskaan valtion kannattaisi aloittaa infraprojekteja, jotta talous kestää vauhdissa”, Piiparinen korostaa. ”Kriisit tulevat aina väärään aikaan ja paikkaan. Kriisien kautta kaikki kallistuu, mikä tuo epävarmuutta yritysten toimintaan ja vaikeuttaa investointeja", Pakarinen lisää.

”Pakko sanoa, että ahtaalla ollaan” Tuohino pitää nykytilannetta vakavana: kriisissä ollaan tai se on ainakin monen yrityksen näkökulmasta edessä. Arki on muuttunut ja moni käy jo eloonjäämiskamppailua. ”INFRA ry:n jäsenmäärä on ollut viime vuosina tasaisen kasvun tiellä, mutta nyt jäseniä lähtee enemmän pois kuin tulee. Pahiten kriisit koskettavat pieniä yrityksiä, joilla on velkaa. Esimerkiksi polttoaineista aiheutuu tällä hetkellä kohtuuttomia kustannuksia. Pakko sanoa, että ahtaalla ollaan”, Tuohino toteaa. Kriisit ovat infrarakentajille erilaisia. Jos koronan kanssa opittiin aika nopeasti uuteen normaaliin, Ukrainan sota on tuonut uutta epävarmuutta. Polttoaineen hintojen heilahtelun lisäksi jo korona-aikana syntynyt komponenttipula on kärjistynyt

ja uusien koneiden saatavuus on siirtynyt pitkälle eteenpäin. ”Koneiden pitäisi olla koko ajan liikkeessä. Ellei tämä onnistu, yrityksen elämä on yhtä taistelua, jossa kalustoa ei ehkä voida korjata eikä uutta hankkia. Tällaisessa tilanteessa eletään pian kädestä suuhun, mikä ei ole koskaan hyvä tilanne yrittäjälle”, Pakarinen sanoo.

Mikä on infrarakentajan iskunkestävyys? ”Suomalainen infrarakentaja on sisukas, eivätkä kriisit ole meille uutta. Haemme aina uusia ratkaisuja, etsimme töitä emmekä anna periksi. Olemme myös muuntautumiskykyisiä ja valmiita lähtemään sinne, mistä töitä löytyy. Kaikenlaisista kriiseistä on selvitty tähänkin asti”, Tuohino vastaa. ”Kriisistä toiseen meneminen on uutta arkea, mutta infrarakentajalta löytyy sietokykyä. Kyllä se koulii, kun työmaalla paiskitaan töitä pimeästä pimeään. Infrarakentaja ei ole mikään pikamatkan pyrähtäjä vaan pitkän matkan juoksija. Infrarakentaminen on ennen kaikkea kestävyyslaji”, Pakarinen sanoo.

Mikä kolmikko? INFRAn puheenjohtaja Jussi Tuohino on osaomistaja neljässä jäsenyrityksessä: hallituksen jäsenenä Alltimessa sekä hallituksen puheenjohtajana yrityksissä Arctic Infra, JT Service ja Ramago. Ensimmäinen varapuheenjohtaja, yrittäjä Marko Pakarinen on koneurakointialalla toimivan Meri-Porin Kuormauksen toimitusjohtaja. Toinen varapuheenjohtaja Anne Piiparinen toimii YIT Suomen infrarakentamisen divisioonan johtajana.

”Infrarakentajien bisnes on ollut aina aaltoilevaa, joten monenlaisista kriiseistä on menty vuosien saatossa läpi. On kuitenkin selvää, että kriisi toisensa perään koettelee kestävyyttä. Pitkälti kestokyky riippuu yrityksen koosta ja tilanteesta:

I N F R A- L E H T I 1 | 2 0 2 2

OIKEISSA TÖISSÄ

”Kriisien keskelläkin infra-ala on hyvä työnantaja. Uusia työntekijöitä palkataan ja heistä pidetään huolta. Jaksamisen ja hyvinvoinnin tukeminen korostuvat nyt entisestään”, Anne Piiparinen kertoo.

Pintamies ohjeistaa kallion panostusta harjoittelevaa sukeltajaa. Sukeltaja työskentelee pääosin pinnalta saatujen ohjeiden mukaan. Suomen vesille tyypillistä on huono näkyvyys.

Infratöitä pintaa syvemmältä Yllättävän moni infratyömaa ulottuu vedenpinnan alapuolelle.Työsukeltajan koulutusta on tarjolla Lohjan Luksiassa. TEKSTI JA KUVA: ANTTI KNUUTILA

”Suomalainen infrarakentaja on sisukas. Periksi ei anneta ja uutta työtä lähdetään hakemaan sieltä, mistä sitä on löydettävissä”, Jussi Tuohino sanoo.

”Kriisien keskellä pyrin olemaan entistä enemmän läsnä työntekijöiden kanssa ja näyttämään osaltani, että työt jatkuvat”, Marko Pakarinen sanoo.

onko kriiseihin esimerkiksi pystytty varautumaan ja onko toimintoja voitu hajauttaa”, Piiparinen tuumii.

”Nyt on vaikea tietää, missä tilanteessa olemme vuoden päästä. Kriisien kautta olemme oppineet, että pahan päivän varalle on varauduttava. Kotivaran pitää olla kunnossa, ja sama koskee yrityksiä, jotta selvitään jonkin aikaa haasteidenkin keskellä”, Piiparinen sanoo. Tuohinon mukaan suomalaiset infrarakentajat ovat aina valmiina. ”Jos ja kun jotain tapahtuu, olemme etulinjassa kaivamassa, raivaamassa ja rakentamassa. Mikäli maailmalla tarvitaan maailmanluokan osaamista sekä huippuunsa varustettuja koneita ja laitteita, niitä löytyy Suomesta. Tässä meillä riittäisi rahkeita merkittäväksi vientituotteeksi.”

Suomessa on paljon tekemätöntä työtä Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Jos rahaa riittää, infrarakentajalla riittää töitä – sekä korjausvelan että energiamurroksen kautta. Tiet pitää paikata, lentokenttien on toimittava, veden tulee virrata ja viemäreiden toimia. Infrarakentaja jos joku tietää, mitä milloinkin pitäisi laittaa kuntoon. ”Meidän on tuotava itseämme esiin, jotta pystymme vaikuttamaan siihen, miten ja mihin valtion budjettia käytetään. Olemme myös isossa roolissa, kun puhutaan omavaraisuuden turvaamisesta”, Tuohino sanoo. ”Infrarakentajien yhteiskunnallinen rooli on mittava: ellei infra ole kunnossa, mikään ei pyöri. Energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus ovat suuria kysymyksiä, joihin on varauduttava ja jotka on varmistettava. Uusia mahdollisuuksia tuovat muun muassa biopolttoaineisiin siirtyminen sekä sähkökäyttöiset koneet”, Pakarinen jatkaa. Piiparinen nostaa esiin energiasektorin muutoksen, jonka suurena ajurina toimii vihreä revoluutio. ”Tähän on jo pakkokin reagoida, kun haetaan fossiilisista polttoaineista vapaata maailmaa ja hiilineutraaliutta vuoteen 2030

mennessä. Tämä kaikki teettää varmasti töitä myös meille infrarakentajille.” Tuohino peräänkuuluttaa apua valtiolta: ”Jos ja kun energiahanat menevät naapurissa kiinni, tarvitaan nopeita uusia ratkaisuja, sillä lupia ei voi jäädä odottamaan vaikkapa puoleksi vuodeksi.”

Suomalaisesta infraosaamisesta vientituotteeksi Vaikka kriisit koettelevat, negatiivinen pitää aina yrittää kammeta positiiviseksi, Pakarinen korostaa. Piiparinen toivoo, ettei infraala ajautuisi kriisistä kriisiin, ja edessä olisi myös kriisittömiä aikoja.

Kuoppainen on kesätie Hallitus heitti huhtikuussa karvasta kalkkia väylärahoista huolta kantaneille. Rakennusteollisuus RT ja INFRA vaativat viime metreille asti liikenteen menoleikkausten perumista kehysriihessä, mutta toisin kävi. Vaikka perusväylänpidon rahoitus saatiin säilytettyä aiemmin suunnitellulla tasolla, kustannusten kasvu syö budjetoidun rahan ostovoimaa. Polttoaineiden, energian ja materiaalien hinnat ovat nousukierteessä. Kevyen polttoöljyn kova hinta on jo ajanut väylien kunnosta huolehtivia yrityksiä ahdinkoon. Mikäli bitumin hinta jatkaa nousuaan, INFRA arvioi tilanteen synkkenevän. Korjausvelan kurissa pitäminen edellyttäisi 4 000 kilometrin vuosittaista päällystystasoa. Väyläviraston arvion mukaan tänä vuonna onnistuu 2 000–2 300 ja ensi vuonna 1 500 kilometrin taso. Väylien korjausvelka kipuaa kohti kolmen miljardin euron haamurajaa.  LUE LISÄÄ: INFRA.FI

uplia nousee pintaan tasaiseen tahtiin, kun Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksian sukellusalan koulutuksessa sukelletaan 50 metriin. Tällä paikalla vanhalla kalkkikaivoksella voisi sukeltaa 200 metriin asti. Luksia Lohjalla on Suomen ainoa työsukeltajien kouluttaja. Sukellusalan ammattitutkintoon johtaa kymmenen kuukauden koulutus. Veden alla harjoitellaan monenlaisia töitä kuten rakennetarkastuksia, kuvaamista, rakentamista, hitsausta ja louhintaa. Koulutukseen hakijoita on vuosittain noin 30. Fyysisten ja psyykkisten testien jälkeen noin puolet hakijoista valikoituu mukaan. Rakennusalan osaaminen antaa hyvän lähtökohdan alalle. Kouluttaja Jarno Seppäsen mukaan ammattitaitoisista työsukeltajista on kova kysyntä. ”Vedenalaisten rakenteiden tarkastukset, siltatyömaat, satamat, padot, kanavat. Töitä riittää. Meidän tehtävänämme on varmistaa ammattitaitoiset tekijät yrityksille. Ei riitä, että osataan sukeltaa, pinnan alla pitää osata tehdä myös töitä. Pelkistä kuplien tekemisestä ei kukaan halua maksaa.”

Sukeltajan on oltava absoluuttisen terve Finnsukelluksen toimitusjohtaja Pertti Koivuaholla on omakohtaista kokemusta työsukelluksesta monelta vuosikymmeneltä. ”Uralla on ollut lähes 800 hanketta. Mieleen ovat tietenkin jääneet ne suurimmat, kuten Kyrönsalmen pohjoinen silta Savonlinnassa. Vesisyvyys oli kalliopinnassa 22 metriä, ja anturoiden vaativissa valutöissä oli mukana kahdeksan sukeltajaa.” Koivuaho on ollut mukana kehittämässä myös alan koulutusta ja pätevyysvaatimuksia. Sukeltajalta vaaditaan erilaisia ominaisuuksia kuin maan pinnalla työskenteleviltä rakentajilta. ”Oikeastaan tärkein ominaisuus on sellainen, johon toisinaan voi vähiten vaikuttaa: terveys. Jotta tähän työhön pystyy, pitää olla lähes absoluuttisen terve. Tämän jälkeen tärkeintä ovat asenne, ajattelu ja oppiminen, ja lopulta sitten ammattitaito ja osaaminen.” Parasta työssä on haastavuus ja projektien erilaisuus. ”Tämä on usein rutiininomaista työtä, mutta mieleenpainuviakin kokemuksia kertyy. Sukellusvenereittien suunnittelu, sukellusveneen mukana sukeltaminen, Kaspianmerellä öljysatamassa tehdyt kuntotarkistussukellukset – etenkin öljyn ja kaasun kuljetusreitteihin liittyvät työt ovat palanneet viime aikoina mieleen vallitsevan maailmantilanteen seurauksena.”

I N F R A- L E H T I 1 | 2 0 2 2

Olemme laskeneet Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosien investointipotentiaaliksi 160 miljardia euroa. Suomen osuus on yli 40 miljardia." Liisa Ansala, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja

LUE

lisää netistä! Lapland.chamber.fi: Barentsin alueen investoinnit ja elinkeinojen näkymät tai Oulu.com: Pohjoisen tulevaisuus-katsaus – Suomen sampo ja portti länteen. Pohjois-Suomen energia-, raaka-aine- ja liikenneinvestoinneissa ollaan pienesti liikkeellä potentiaaliin nähden. Vihreän liiketoiminnan läpimurto kuten vedyn tuotannon kasvattaminen vaatisi laajamittaista hankkeiden liikkeelle saamista. Kuva kaivoksen pienoismallista Sandvikin Maxpo-osastolla toukokuussa 2022.

Pohjoista päin

Ruotsin ja Norjan esimerkin seuraaminen tulevaisuusinvestoinneissa veisi Suomen energiaomavaraisuudessa ja kriisinkestävyydessä uudelle tasolle. Pohjoinen alue voi olla ratkaisija. TEKSTI: ANU-LIINA GINSTRÖM, KUVA: VESA KOIVUNEN

krainan sota seurauksineen havahdutti suomalaiset. Nousi tarve selvittää huoltoreitit ja lisätä energiaja raaka-aineomavaraisuutta. Merkittävä osa ratkaisusta voi tulla pohjoisesta. ”Lapissa kolme prosenttia väestöstä tuottaa kymmenen prosenttia viennistä, eikä luvussa ole edes mukana kasvava matkailuala. Pohjois-Suomessa tuotetaan myös yli 60 prosenttia Suomen tuulivoimasta. Tulevista tuulivoimahankkeista vielä suurempi osa on joko Lapissa tai Pohjois-Pohjanmaalla”, Lapin ELY-keskuksen ylijohtaja Jaakko Ylinampa perustelee. ”Huoltovarmuuden kannalta maayhteydet Ruotsiin ja Norjaan ovat elintärkeät. Jos Itämeri olisi kiinni, tarvitsisimme uusia kuljetusreittejä, ja käytännössä ne ovat pohjoiset maayhteydet länteen.” Huoltovarmuus ja omavaraisuus edellyttävät kuitenkin investointeja. Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala huomauttaa, että ne eivät toteudu itsestään, vaan vain suunnitelmallisella toimenpideohjelmalla.

”Olemme laskeneet Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosien investointipotentiaaliksi vuoteen 2030 mennessä 160 miljardia euroa. Jos Pohjoismaita verrataan, ero on siinä, että esimerkiksi Ruotsin investoinnit on päätetty, mutta Suomessa ne ovat vasta potentiaalia ja suunnitteluasteella”, Ansala kertoo. Lapin kauppakamarin mukaan muun muassa maankäytön ja luvituksen byrokratia hidastaa hankkeiden toteutumista Suomessa. Mahdollistavan lainsäädännön lisäksi eri rahoitusinstrumenteilla ja TKI-panostuksilla prosesseihin tulisi vauhtia. Ylinampa arvioi, että päättäjien tietoisuus alueen mahdollisuuksista on sinänsä hyvällä tasolla. ”Tärkeimmät eli päätökset vain puuttuvat. Mitään ei ole realisoitunut.”

Ruotsi tekee ihmeitä Jos Ansala saisi päättää, naapuruksilla olisi yhteinen teollinen strategia, jossa maat täydentäisivät toisiaan: ”Kaikilla on todella erilaiset vahvuudet. Norja saa etunsa meren läheisyydestä ja öljykentistä. Ruotsi on

selvästi lähtenyt hiilineutraaliin teräkseen. Suomi voisi tarjota kokonaisuuteen mineraalija biotuoteraaka-aineisiin liittyvän osaamisen. Lisäksi Kemi on koko Euroopassa johtava kiertotalouskeskus.” Älylaitteisiin sekä sähkö- ja vetyvallankumoukseen tarvittavia harvinaisia maametalleja on Euroopassa vain Skandinavian ja Suomen maaperässä. ”EU:n arktisen strategian mukaan mineraalien alkutuotantoa pitää lisätä, mutta Suomen kaivoslain uudistamisessa näitä isoja tavoitteita ei huomioida. Kaivosteollisuudella on iso rooli vihreässä siirtymässä. Jos halutaan kehittyviä akkuteknologioita, jonkun on louhittava tarvittava raaka-aine. On iso turvallisuusriski, että suurin osa siitä tulee Kiinasta”, Ansala sanoo. Ruotsi on saanut tai saamassa liikkeelle sadan miljardin euron investoinnit pohjoisosissaan. Selvästi yli puolet niistä on vihreää siirtymää tukevia teollisuuden investointeja, kuten investointeja hiilineutraaliin teräkseen. Infrankin osuus on iso, energiateollisuuden puolestaan pieni.

Suomessa energiainvestoinnit korostuvat. Lapin kauppakamarin selvitysten mukaan niiden osuus pohjoisen investoinneista on Suomessa 24, Norjassa 17 ja Ruotsissa 8 miljardia euroa. Hiilivapaa terästuotanto, jota on myös Torniossa ja Raahessa vaatii paljon energiaa – käytännössä tuulivoimalla tuotettua vetyä. Tuulivoima mahdollistaa myös synteettisten polttoaineiden kehittämisen. ”Siinä on iso mahdollisuus meilläkin”, Liisa Ansala muistuttaa.

”Hirveän helppo leikata” Energia, raaka-aineet – ja liikenne. Kriisinselätyksen kolmas osa-alue puhuttaa pitkien välimatkojen Pohjolassa. ”Ruotsiin ja Norjaan meneviä pääyhteyksiä pitäisi parantaa, jotta liikennemäärän merkittävästi kasvaessakin taataan turvallinen kuljetusketju. Esimerkiksi valtatie 21 Kilpisjärvelle on paikoin alle kuusi metriä leveä; rekkojen kohtaaminen ja liikenneturvallisuus ovat siellä vaakalaudalla. Kehittämisinvestoinneilla varmistetaan huoltovarmuus poikkeustilanteissa”, Jaakko Ylinampa esittää. Kriisinkestävyys tarkoittaa hajauttamista keskittämisen si-

jaan. Suomen ja Ruotsin välillä tietoliikenteen ainoa runkolinja menee Pohjanlahden alitse. ”Varmennusta yhteydelle ei ole. Tämän ja myös energian siirtoyhteyksien osalta voisi hyödyntää enemmän pitkää maarajaamme Ruotsiin ja Norjaan. Jos tarvittaisiin lisää sähköä lännestä, sitä saataisiin useamman siirtoyhteyden kautta”, Ylinampa jatkaa. Liisa Ansala harmittelee, että Suomessa on ollut poliittisesti aina hirveän helppo leikata liikennehankkeista. ”Niiden valtavaa merkitystä huoltovarmuudelle ei ole tajuttu. Esimerkiksi Saimaan kanavan investoinnit pitäisi nyt suunnata muihin huoltovarmuutta tukeviin yhteyksiin. Nostaisin keskusteluun yhteyden Jäämerelle. Siellä satamavaihtoehdoista Narvikiin ei riitä ratakapasiteetti ja Kirkkoniemi on turhan lähellä Murmanskia. Tromssa on realistinen, mutta edellyttäisi vt 21:n perusparantamista.” Ylinampa on varovaisen toiveikas: kriisiaika on jo muuttanut ajattelua. ”Meillä on ollut pitkään elämä rauhallista ja tasaista. Pandemia ja Ukrainan tilanne opettivat pitkän tähtäimen tarkastelua.”

Kysy lisää INFRAlta Pohjois-Suomen osuus Barentsin alueen investointipotentiaalista on lähivuosina yli 40 miljardia euroa ilman Fennovoiman ydinvoimahankettakin. Suomessa alueeseen kuuluvat Lappi, Pohjoispohjanmaa ja Kainuu. Alueen infrayrityksiä palvelee INFRA Pohjoinen. Kysy lisää toiminnanjohtajalta: Olli Airaksinen, 0400 382 655, olli. airaksinen@infra.fi.

I N F R A- L E H T I 1 | 2 0 2 2

ME OLEMME INFRA

KOKO SUOMI KAIVAA

Työn iloa vaikuttamistyön paraatipaikoilla Kirsi, Pia ja Antti ovat olleet INFRA ry:n hommissa puoli vuotta. Mikä yllätti, mikä ärsyttää, mikä ilahduttaa? TEKSTI: ANU-LIINA GINSTRÖM, KUVAT: INFRA RY

ISOT

Laura Mikkola kierteli Maxpossa kummipoikansa Hugon johdolla koneesta koneeseen. INFRAn osastolla Laura ehti nauttia kupposen kahvia ja kertoa kuulumisiaan.

koneet valtaavat Hyvinkään lentokentän taas 31.8.– 2.9.2023.

Maxpo – se on kone!

Suomen suurimmille työkonemessuille Maxpoon osallistui 5.–7. toukokuuta yli 300 yritystä ja lähes 10 000 ammattilaisvierasta. TEKSTI JA KUVA: SAIJA SYVÄOJA

äytettävää ja kerrottavaa riitti pitkän koronatauon jälkeen Maxpomessuilla Hyvinkään lentokenttäalueella Erityiseksi teemaksi nousi vastuullisuus niin laitetoimittajien teknologiakehityksessä kuin kestävän infran rakentamisessa. MESSUILLE piipahtanut Laura Mikkola toimii työmaapäällikkönä forssalaisessa Asfaltti Alfassa. ”Asfaltti Alfa on perustettu 2013 ja toiminta-alueemme on Forssasta noin 150 kilometrin säteellä. Toteutamme kaikki kohteet maarakennuksesta asfaltointitöihin. Kalustomme

on uutta ja meillä on mahtavaa porukkaa töissä”, Laura kehuu. ”Valitettavasti maailmantilanne on johtanut entistä reippaampiin kustannusten ja hintojen nousuihin. Huoli on kova Suomen pahasti rapistuvasta infrasta, jota tämä rokottaa”, hän pohtii. Asfaltti Alfa lanseerasi keväällä Alfa Green -tuotteen. Siinä osa asfalttimassasta on CE-merkittyä Rebitumen Classic -kattohuoparouhetta, jolla on End of Waste -status. ”Alfa Green on asiakkaille, jotka haluavat vähähiilisemmän vaihtoehdon. Tuoteperhe on kehitysvaiheessa; kaveriksi olemme lanseeraamassa as-

falttiteollisuudelle pidemmälle jalostetun tuotteen”, Laura kertoo. MIKKOLA on tehnyt kehitysprojekteissa töitä viimeiset kaksi vuotta. ”Kierrätyksen merkitys korostuu jatkossa entisestään ja kehitystyö jatkuu. Asfaltti Alfa myös vastaanottaa puhdasta asfalttijätettä asfalttiasemillaan, jossa se murskataan ja käytetään uusioasfaltin valmistamiseen.” ”Tällä hetkellä tunnelmat ovat hyvät ja kausi vasta alussa. Toivotan kaikille Infra-lehden lukijoille aurinkoista ja työntäyteistä kesää.”

YRITTÄJÄ KRIISISSÄ

Juureva arki työn voimalla Juuri kun koronasta oli selvitty, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Miten kipparoida oma yritys kriiseistä selville vesille? TEKSTI: SAIJA SYVÄOJA

”MONI kokee, että meihin kohdistuu uhkaa. Se on hyvin raskas asia. Se, että lähinaapurissa tapahtuu jotain täysin arvojemme vastaista – pelkästään se saa ihmisen pohtimaan ja pelkäämään tilannetta”, Elon johtava asiantuntijalääkäri ja psykiatrian erikoislääkäri Jyrki Varjonen sanoo. Miten kriiseihin tulee suhtautua työpaikalla? Tulisiko vaikeita asioita käydä läpi vai keskittyä tietoisesti töiden tekemiseen? Varjosen mielestä tarvitaan tasapainoa. ”Välillä on hyvä purkaa ja puhua. Sen sijaan asioissa vellominen tai niiden paisuttelu voivat

viedä huonompaan suuntaan. Tunteet kuuluvat työpaikalle, mutta työaikana fokus tulisi pitää perustehtävän hoitamisessa.” PANDEMIAA seurasivat Venäjäpakotteet, hintojen nousu ja sumuiseksi muuttunut tulevaisuus. Pitkittynyt poikkeustilanne on kuormittanut infrayrittäjiä. ”Yrittäjien haasteet eivät ole toistaiseksi voimakkaasti näkyneet työkyvyttömyysratkaisuissa, mutta jaksamista on varmasti vaadittu poikkeuksellisen paljon. Työllistävillä yrittäjillä on huoli itsensä lisäksi työntekijöiden terveydestä ja toimeentulosta. Suhdanteista riippuvai-

sella alalla yrittäjä joutuu tasapainoilemaan myös työvoimapulan kanssa”, Varjonen pohtii. ”Sanonta Tehkäämme työtä, jotta saisimme rauhan itseltämme on kuvaava. Ei ole hyvä koko ajan miettiä, mitä maailmalla tapahtuu. Suomalaiset ovat ylipäätään porukkaa, joka ei anna periksi. Keskitymme tekemään niitä asioita, jotka ovat mahdollisia. Tämä pätee niin kotiin kuin työpaikallekin.” Jos yrittäjän tai työntekijöiden omat selviytymiskeinot eivät enää riitä ja huolet käyvät liian isoiksi, kannattaa matalalla kynnyksellä hakeutua terveydenhuollon pakeille.

Kirsi Lilja, asiantuntija, tutkimus ja kehittäminen, tulevaisuus, digitalisaatio ”Vastaan elinkeinopolitiikan tiimissä digitalisaatio- ja innovaatioasioista. Vaikutan työryhmissä, teen selvityksiä ja lausuntoja, pidän yhteyttä sidosryhmiin. On tärkeää tukea yrityksiä digitalisoituvassa maailmassa kilpailukyvyn, tuottavuuden ja yhä parempien ratkaisujen hiomisessa. Siitä hyötyy koko yhteiskunta. INFRAlla yllätti urakointiyritysten miesvaltaisuus. Tilaajina ja suunnittelijoina toimii kuitenkin paljon naisia. Jäsenistön perheyrityksistä löytyisi varmasti paljon päteviä naispuolisia luottamushenkilöitä INFRAn luottamustoimiin. Kaikkinensa tämä on unelmaduuni! Kävely toimistolle Helsingin paraatipaikkojen ohi saa päivittäin hyvälle tuulelle. Infratoimialan erityispiirTulkaa teitä täytyy kyllä välillä puolustaa aika reippaasti rakennussektonaisetkin rilla. Vaikuttamistyö on perinteisesti liikkunut talonrakentamisen luottamustoimiin!” ympärillä.” Pia Kilpeläinen, lakiasiainpäällikkö, työehdot, sopimusjuridiikka ja muu lakiapu jäsenille ”Autan jäseniä kaikenlaisissa lakiasioissa. Tavoite on, että yritykset saavat apua ongelmiinsa ja infra-alan toimintaympäristö on ja pysyy sellaisena, että yritystoiminta on mahdollisimman sujuvaa. Antoisaa työssäni on, kun pystyn auttamaan tai ainakin kuuntelemaan ja viemään tarvittaessa yritysten kohtaamia haasteita eteenpäin ratkaisujen löytämiseksi. INFRAlla minut ovat yllättäneet todella mukavat työkaverit ja piirien hieno toiminta. Odotan innolla, että onnistun kutsumaan itseni kylään eri puolille Suomea. Poikkeuksetta kaikki yhteydenotot jäsenyrityksiltä ovat olleet antoisia. Lakimiehenä olen toiPiirien minut parikymmentä vuotta, eikä alanvalinta kaduta. Juuri nyt hieno iloa tuottavat työkaverit, lähestyvä kesä ja se, että vihdoin pää- toiminta alueilla yllätti.” see tapaamaan ihmisiä.” Antti Knuutila, asiantuntija, koulutus ja nuoret ”On tärkeää varmistaa osaavan työvoiman riittävyys alalla aktiivisella vaikuttamis- ja vetovoimatyöllä, koulutusten laatua kehittämällä sekä alan täydennyskoulutustarpeista huolehtimalla. Aloittaessani yllätyin eniten jäsenkunnan monipuolisuudesta. Laaja kattaus erilaisia ja -kokoisia yrityksiä on aktiivisesti liiton toiminnassa mukana. Se on rikkaus. Eniten ärsyttää, kun tajuaa, että työvoiman saatavuuden osalta maailmaa ei saa valmiiksi. Isot laivat kääntyvät hitaasti. Tekemisessä pitääkin nähdä iso kuva; pieni muutos yhdessä asiassa voi ajan ja määrän myötä ollakin iso tekijä. Avain on monet pienet tekijät ja hereillä olo kaikissa asiaan vaikuttavissa konteksteissa. Parasta on nähdä innokkaita nuoria, jotka Suurin osa ajattelevat tulevaisuuttaan ja tekevät aktiivisesti töitä sen nuorista on eteen. Ilahduttaa tajuta, että näitä tulevaisuuden tekijöitä on tulevaisuuden tekijöitä.” oikeasti nuorista suurin osa.”

I N F R A- L E H T I 1 | 2 0 2 2

Ei päivää ilman infraa

Pyöräilijä unelmoi sujuvasta reitistä Pyöräilevä sarjayrittäjä ja kolmen lapsen isä Heikki Tiittanen arvostaa infraa – etenkin silloin, kun sitä tulee ajatelleeksi tai jos se ei toimikaan. TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: NELLI PÄIVÄLÄINEN JA 123RF

Joka aamu juon melkein litran vettä – se on tärkeä aamurutiini, jolla kroppa lähtee liikkeelle. Ja puhdasta vettähän tulee tuosta vain hanasta.

Toinen iloinen aamurutiini liittyy kotiovelta lähtevään monipuoliseen espoolaiseen pyöräilyverkostoon. Kuljin aiemmin töihin junalla ja kävellen, kunnes huomasin, että pyörällä pääsee nopeammin.

Pyöräilijänä arvostan alikulkutunneleita, siltoja ja hyväkuntoista asfalttia, joiden ansiosta pyöräileminen on mahdollisimman sujuvaa ilman pysähdyksiä.

Lenkiltä palatessa on hienoa, että pyörästä voi huuhdella pölyt pois vesipisteellä. Se on pieni, mutta tärkeä asia.

Isänä arvostan sitä, että lapset voi opettaa kulkemaan pyörällä kouluun ja harrastuksiin. Voin olla turvallisin mielin, kun tiedän, ettei pyöräreiteillä ole esimerkiksi vaarallisia tienylityksiä.

Perheellemme on tärkeää, että kodin läheltä löytyy hyvin hoidettuja leikki- ja liikuntapaikkoja.

Työpaikalla työn sujuvuus edellyttää toimivaa tietoliikenneverkkoa. Usein infran huomaakin vasta silloin, kun se ei toimi.

Yksi lempiinfroistani on Leppävaarasta Tapiolaan kulkeva Espoon pyöräilybaana.

"TOIVON,

että infrasta tehtäisiin mahdollisimman sujuvaa turvallisine pyöräparkkeineen, jolloin työmatkapyöräily voisi lähteä tosissaan lentoon”, Heikki Tiittanen tuumii.

Sarjayrittäjä Heikki Tiittanen ja pitkän linjan rahoitusammattilainen Tommi Ylönen perustivat GoByBike Finland Oy:n syksyllä 2020. Yrityksestä on kasvanut vauhdilla Suomen suurin työsuhdepyörien tarjoaja ja palvelumallista Suomen suosituin pyöräetu.

VIIVAN ALLA

Teemoittain kestäväksi

Keitä ohjelmatyössä on mukana? Kaikki RT:n toimialaliitot, myös INFRA ry. Emme kuitenkaan halua käpertyä sisäänpäin, vaan haastamme ympäristöministeriötä ja vaikkapa Väylävirastoa sekä muita sidosryhmiämme keskusteluun. Teemojen ympärillä järjestetään foorumeita, joihin rakennusala on laajasti tervetullut mukaan.

Rakennusteollisuus haluaa venyttää kestävyysloikkansa yhä pidemmälle laatimalla kestävän rakentamisen toimintaohjelman. TEKSTI: ANU-LIINA GINSTRÖM, KUVA: INFRA RY

Juha Laurila, olet kestävän rakentamisen toimenpideohjelman projektipäällikkö. Mistä on kyse? EU:lla ja Suomella on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, jotka kohtaavat rakennussektorilla hajanaisen toimijakentän. Jokainen on mielellään vihreän siirtymän avainpeluri, mutta iso laiva kääntyy vasta, kun yrityskenttä on laajasti mukana. Sen näkemys, kokemus ja teollisen tuotannon reunaehdot on saatava päätöksenteon taustaksi. Tarkoituksenamme on laatia Rakennusteollisuus RT:ssä kesään 2023 men-

nessä toimenpideohjelma rakennusalan teollisuuslähtöiseksi uudistamiseksi. Kuulostaa kunnianhimoiselta. Miten näin iso norsu palastellaan? Etenemme teemoittain. Pian esitellään vähähiilisyyden laskennan nykytilannetta ja siinä tunnistamamme kehitystarpeet. Tulossa on myös raportti biodiversiteetin tukemisen mahdollisuuksista alalla. Kesän aikana paneudumme siihen, miten rakentaminen uudistuu julkisilla hankinnoilla ekologisesti kestäväksi.

Juha Laurila johtaja, elinkeinopolitiikka INFRA ry

mistaa, että kestävät valinnat ovat yrityksille aina se järkevin toimintatapa. Kun kestävä valinta tuo kasvua, muutos on nopea.

Millaisia mahdollisuuksia alan kestävyyden kehittämiseen liittyy? Valtavia. Rakennetun ympäristön kokonaispäästöt edustavat meillä noin 30:tä prosenttia kaikista päästöistä. Kun liikenne laskeHaluavatko taan mukaan, osuus eneryritykset giankäytöstä ja pääsHALUATKO itse uudistua? töistä on yli puolet. Liosallistua Päästöt ja luonsäksi rakentaminen kestävän rakentamisen ohjelman nonvarojen hyötuottaa Suomessa foorumeihin? dyntäminen pohjätettä 13,8 miljooIlmoita meille, niin saat kutsun: dituttavat rakennaa tonnia vuodessa, info@infra.fi nusalan yrittäjää noin 11 prosenttia koaivan yhtä paljon kuin konaisjätemäärästä. ketä tahansa kansaPääosa, 12 miljoonaa tonlaista, ja luultavasti vielä nia, on jätteiksi luokiteltuja paljon enemmän, koska olemme niin maamassoja. Tarvitsemme toimintietoisia toimintamme vaikutuksista. taympäristön, joka mahdollistaa Alan sisältä lähtevän uudistumisen massojen uudelleenkäytön ja pääsperimmäisenä tavoitteena on var- tövähennykset.