Infra 1/2024

Itä-Suomi nousuun

Tilastojen valossa itäisen Suomen väestö vanhenee ja työllisten määrä vähenee. Sammutellaanko kodeissa ja yrityksissä jo valoja, ja pitäisikö siitä olla huolissaan? Millä eväillä suunta muuttuu?

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Upposiko vene, lahosiko laituri? Orpanan yrittäjäpariskunta Ari ja Jasmin auttaa.

Sivu 3

KAKSI KARJALAA ON JÄISSÄ

Matkailuyrittäjä Minna Murtosen Äksyt Ämmät menestyy, vaikka yksi tuoteidea on hyllyllä.

Sivu 6

EI PÄIVÄÄ ILMAN INFRAA

Sähköverkkoa ja muuta infraa tarvitaan rokin esittämiseen, tietää Popedan Olli Herman. Sivu 8

KOLMEKOLMEPOINTTIAPOINTTIA

Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelija Alli Hurmola tekee diplomityötä monimuotoisen luonnon suunnittelu- ja toteutuskeinoista rakennetussa ympäristössä. Vapaalla Alli soittaa keikoilla pasuunaa, ulkoilee ja valokuvaa luontoa – sekä kaupunkiympäristöä.

Mitä rakennusalalla pitää tehdä toisin, jotta luontokato pysähtyisi, maisema-arkkitehti Alli Hurmola?

1

Asenteiden pitäisi muuttua kokonaisvaltaisesti alan koko arvoketjulla. Tämä vie kuitenkin aikaa. Monia käytännön muutoksia voi ja pitää tehdä heti. Esimerkiksi tonttien korot, kasvillisuus ja sen kunto ja laajuus tulisi tutkia tarkemmin jo kaavasuunnittelun alussa. Kun haasteet tiedostetaan realistisesti, kasvillisuutta on mahdollista säästää toteutusvaiheessa enemmän. Myös puustoa pitää valmistella ajoissa rakentamiseen, ja järjestää hankkeiden käyttöön tilaa tontin ulkopuolelta esimerkiksi varastointia varten.

2

Vuorovaikutteisuutta kehittämällä löytäisimme suunnittelussa luultavasti toimivampia ratkaisuja. Prosessien tavoitteenasettelua tulisi tarkentaa ja konkretisoida niin, että kaikilla suunnittelijoilla olisi alusta asti selkeä ja yhteinen käsitys tavoitteista. Tilaajalla on iso rooli: on oltava uskallusta vaatia enemmän ja aikaisemmin – tontin koko elinkaarta mielessä pitäen.

3

Aikataulutus ylipäätään ratkaisee rakentamisessa. Kiertotalouskin edistyisi valtavasti, jos aihe otettaisiin riittävän aikaisin työpöydälle. Esimerkiksi samoihin aikoihin toteutettavat hankkeet voisivat hyödyttää toinen toistaan ja suunnittelu voisi olla materiaalilähtöisempää, kun hankkeiden materiaalitarpeet olisivat varhain tiedossa.

Lisää mullistuksia, kiitos!

OINFRA-LEHTI on INFRA ry:n (Infra.fi) jäsenja sidosryhmälehti. INFRA kokoaa yhteen infratoimialan Rakennusteollisuus RT:ssä. 1 500 jäsentämme ovat perheyrityksiä ja isoja valtakunnallisia infrayhtiöitä. Ne rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä ja kuntainfraa, tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset ja asfaltin sekä tarjoavat purku-, kierrätys- ja nostopalveluja sekä teollisuuden materiaalilogistisia palveluja. Yhdessä uudistamme alaamme vetovoimaiseksi ja vastuulliseksi. Kysy meiltä lisää infra-alasta!

LEHDEN päätoimittaja on Anu-Liina Ginström, anu-liina.ginstrom@infra.fi. Taitosta vastaa Aku Räty, aku.raty@akkudesign.fi. Painopaikka Sanomala Oy, ISSN 2342-0812. KANSIKUVASSA Punkaharjun harjualuetta. Kuvan lähde: Savonlinnan kaupunki.

Länsimaiden eristäessä

Venäjän Itä-Suomi kärsii raskaimmat seuraukset.”

Paavo Syrjö

nko kuusi vuotta lyhyt vai pitkä aika? Ainakin maailman- ja liikennepolitiikassa se voi tuntua ihmisiältä.

Kesällä kuusi vuotta sitten Donald Trump tapasi Pohjois-Korean Kim Jong-unin Singaporessa. Trump, Sauli Niinistö ja Vladimir Putin kohtasivat Helsingissä. Jalkapallon MM-kisat alkoivat Venäjällä. Tuolloiset uutisotsikot tuntuvat nyt kaukaisilta. Kaukaiselta tuntuu myös tapa, jolla liikennepolitiikkaa vielä tuolloin tehtiin. Kesä 2018 oli käännekohta: silloin voimaan tuli uusi laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Laki edellytti Suomelta valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa eli pitkäjänteistä, yli hallituskausien ulottuvaa visiota liikenteen kehittämisestä. Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteeksi kirjattiin, että se tekisi liikennepolitiikastamme ennakoitavampaa, pitkäjänteisempää ja läpinäkyvämpää.

ENSIMMÄINEN suunnitelma valmistui vuosille 2020–2031. Miten tavoitteisiin on päästy?

”All in” – ja tiet paranevat!

Teitä päällystetään tänä kesänä riittävästi, mutta nykypäätöksin vauhti lopahtaa jo ensi vuonna.

INFRA tarjoaa All in -ratkaisua: ”Käytetään hallituksen koko korjausvelkapaketti vuosina 2024 ja 2025. Näin saamme kaksi hyvää vuotta peräkkäin, pääsemme toteamaan riittävän ja hieman pitkäjänteisemmän väylärahoituksen vaikutukset ja voimme vetää johtopäätökset päällystysrahoituksen kehitystarpeista”, INFRAn hallituksen puheenjohtaja

Juha Arvola esittää.

Tänä vuonna päällystetään 4 000 tiekilometriä, kun määrä on viime vuosina usein jäänyt 1 500–2 500 kilometriin. Hyvää lukemaa selittää hallituksen korjausvelkapaketti. Puolet reilun puolen miljardin euron paketista otettiin käyttöön 2024, mutta toinen puolisko on jakautumassa usealle vuodelle. Jo ensi vuonna päällystysmääräraha laskisi tutulle, riittämättömälle tasolle.

”Tiivistämällä rahankäyttöä saamme kaksi perättäistä hyvää vuotta, jolloin tiestön korjausvelka ei

Ennakoitavuudelle piti sanoa heipat heti. Korona romautti liikenteen kysynnän: rajoja suljettiin, ihmiset jäivät kotiin, etätyöstä tuli valtavirtaa. Venäjän aggressiivisen hyökkäyssodan myötä sakkasi myös liikenteen tarjonta. Länsimaiden eristäessä Venäjän itäinen Suomi kärsi raskaimmat seuraukset. Saimaan kanava ja itärajan ylittävä rautatieliikenne hiljeni, lentoliikenne järjestettiin uudelleen. Mullistuksista maksaa etenkin matkailuala, mutta muuttunut tilanne vaikuttaa koko Suomen liikenteelliseen saavutettavuuteen.

Pitkäjänteisyyttä vaikeuttaa edelleen se, että liikenneinvestoinnit ovat niin houkuttelevia pelinappuloita aluepolitiikassa. Jatkossa pitkäjänteisyydessä onnistuminen on tärkeää, jotta pystymme saamaan enenevästi EU-rahoitusta hankkeillemme. Perustetta on enemmän kuin koskaan, sillä Euroopan ja Naton pitkää itärajaa vartioiva maa on välttämätöntä linkittää länteen myös logistisesti.

Läpinäkyvyys parani lopulta eniten. Liikenne 12 sisältää säännölliset tarkasteluikkunat, joissa tilannekuvaa päivitetään sidosryhmiä osallistaen. Liikennepolitiikasta on tullut joukkoistettua tiedolla johtamista.

NIIN maailman- kuin liikennepolitiikassakin ehtii tapahtua valtavasti kuudessa vuodessa. Liikenteen osalta mullistuksia tarvitaan silti jatkossakin. Lähivuosina korostuu etenkin tarve määrätietoiselle EU-vaikuttamiselle, jotta saamme Suomen liitettyä logistisesti länteen.

Paavo Syrjö, toimitusjohtaja INFRA ry

kasva. Urakoitsijan kannalta rahoituksen ailahtelu riskeeraa investoinnit henkilöstöön, kalustoon, laatuun ja innovaatioihin. Suomalainen osaaminen ja kilpailukyky kärsii”, vetoaa Arvola.

Asiantuntija-arvioiden mukaan 4 000 kilometriä vuodessa riittää pitämään tiestön korjausvelan kurissa. Viimeksi tavoitteeseen päästiin perättäisinä vuosina 20 vuotta sitten.

KAUHAAN TARTTUNUTTA

ALKUSANOIKSI

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Kesä ei keiku vaan kukoistaa

Infrarakentaja löytyy sieltä, missä tapahtuu. Hän rakentaa, korjaa ja parantaa kaiken aikaa, tekee tarjouksia ja suunnittelee tulevaa. Missä hän on tänään? Työmaalla vain toimistolla? Otetaan selvää.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: KUVAT JASMIN ORPANA JA AINOKAISA IKONEN

Espoo maanantai 3.6. kello 8.45

Puhelimessa: yrittäjä Jasmin Orpana, Työmaapalvelu Orpana Oy Miten menee? Viime talvi oli ennätyksellisen hiljainen ja kevään tulo antoi odottaa itseään, mutta nyt ollaan tilanteessa, jossa työtunnit alkavat loppua vuorokaudesta. Olemme yrittäjinä iloisia tilanteesta.

Mitä Orpana tekee? Olemme pieni perheyritys, joka toimii yrittäjäpariskunnan, kolmen työntekijän ja kaluston voimin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kirkkonummella. Tarjoamme maarakennusja maansiirtopalveluja, uponneiden pienalusten nostoja sekä laiturien kuljetuksia ja asennuksia.

Mitä teet itse? Toimin hallinnollisella puolella ja juuri tällä hetkellä kirjanpidon parissa kahvikuppi kaverina. Autan tarpeen mukaan myös puolisoani Aria työmailla ja veneiden nostotöissä.

Miltä tulevaisuus näyttää? Maarakennusalalla rakentamisen suhdannevaih-

telut tuntuvat pienyrittäjän elämässä vahvasti, mutta uskomme tulevaisuuteen. Vaikka rakentaminen on ollut pitkään jäissä, se ei voi loppua. Parempaan suuntaan mennään pikkuhiljaa ja uusia hankkeita saadaan vauhtiin.

Onko teillä kesätyövoimaa? Olemme pieni yritys, mutta pyrimme aina antamaan mahdollisuuksia nuorille. Niin tänäkin kesänä. On tärkeää tarjota töitä ja mukavia kokemuksia tulevaisuuden työntekijöille.

Joko odotat kesälomaa? Meillä on tapana ladata akkuja talvella ja tehdä töitä kesäkausina minkä ehtii. Jokaiseen kesäämme kuuluu silti parin viikon loma, joka vietetään Saaristomerellä. Veneily on sielun ruokaa.

Joko grillikausi on korkattu? Todellakin on. Parasta ovat grillivartaat, joista löytyy jokaiselle jotakin.

Yrittäjäpariskunta Jasmin ja Ari Orpana luottavat maarakennusalan tulevaisuuteen.

dentää myös muulla julki sella ja yksityisellä rahoituksella”, INFRAn johtava asiantuntija, tekniikan tohtori Nina Raitanen sanoo.

liiksi, sillä se heikentää huolto- ja toimintavarmuutta ja lisää tavaroiden sekä palveluiden kustannuksia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.”

Nina Raitanen.

Hallitus on sitoutunut parlamentaarisen TKI-työryhmän ehdotukseen Suomen T&K-rahoituksen nostamiseksi neljään prosenttiin

”Töitä riittää ympäri vuoden, kun aurataan, hiekoitetaan, pestään ja harjataan”, Jarmo Ikonen tuumii.

vuoteen 2030 mennessä.

”Myös väyläinfran on tärkeä saada tästä osansa, sillä infran huono kunto on merkittävä kansallinen ongelma. Emme ratkaise vain infran, vaan koko yhteiskunnan ongelmaa”, Raitanen muistuttaa.

”1990-luvun vaihteessa ASTO-tutkimusohjelmalla saatiin tiestön nastarengaskuluminen hallintaan ja ymmärrettiin kiviaineksen vaikutus kulumiseen. Tutkimus tuo keinoja muuttaa tapaamme toimia – jos aina toimitaan samalla tavalla, ei kannata odottaa erilaista lopputulosta.”

Paljasta kesätyömaasi

Oletko niitä onnellisia, joilla on infratyömaa alla kesällä 2024? Älä piilota onneasi, vaan kerro somessa muillekin, mitä työmaallasi touhuat! #Kesätyömaani-somehaaste houkuttelee kertomaan infra- ja miksi ei muistakin kesäisistä työmaista. Erityisesti toivomme postauksissa vastauksia kolmeen kysymykseen. Millainen kesätyömaasi

on? Miten työmaan turvallisuus pidetään hanskassa? Entä missä on rakentajan kesäparatiisi – luonnon keskellä vai sittenkin kylillä, kesätapahtumien keskiössä?

Ryyditä postauksesi iloisin kuvin ja vaikka videoin, muista aihetunniste #Kesätyömaani ja tägää mukaan INFRA ry. Muista haastaa kaveritkin paljastuksiin!

ONKO sinulla infratyömaa, josta haluat kertoa – pieni, suuri, tavanomainen tai tavaton? Vinkkaa meille: info@infra.fi

Valtio ei voi vetäytyä vastuusta

Itä-Suomi uuteen nousuun

Tilastojen valossa itäisen Suomen väestö vanhenee ja työllisten määrä vähenee. Sammutellaanko kodeissa ja yrityksissä jo valoja, ja pitäisikö siitä olla huolissaan? Millä eväillä suunta muuttuu?

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: IMATRAN, LAPPEENRANNAN, JOENSUUN JA SAVONLINNAN KAUPUNGIT

Kymmenen viime vuoden aikana muun Suomen väkiluku on kasvanut 110 000:lla, Itä-Suomen kutistunut 50 000:lla. Alueen työllisten määrä on vähentynyt: osuus on nyt noin 13 prosenttia yksityisen sektorin työllisyydestä Suomessa.

EK:n selvitysten perusteella kannattavuuden heikentymistä ennakoi selvästi useampi yritys idässä kuin muualla Suomessa.

EK:n kuntarankingissakin kuilu läntisen ja itäisen Suomen kehityksessä on kasvanut.

Kysyimme itäisen Suomen tuntevilta vaikuttajilta, miten elinvoimasta ja vetovoimasta pidetään huolta.

”Aina pitää olla vähän huolissaan”

”Aina pitää olla vähän huolissaan, mutta se ei koske vain Itä-

Suomea vaan koko Suomea. Huolissaan olemisen ohella on osattava nähdä mahdollisuuksia, joita löytyy, kun oikein katsotaan”, Kakkonen-Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja, kauppaneuvos Kyösti Kakkonen Joensuusta sanoo. Hänen mielestään on kaikkien etu, että koko Suomi pysyy asuttuna.

”Jos Itä-Suomi autioituisi, muulla Suomella olisi paljon menetettävää. Päällimmäisinä mietin turvallisuus- ja huoltovarmuuskysymyksiä. Meidän pitää kehittää uutta energiaa, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä varmistaa toimiva ja turvallinen runkoverkko.”

Hallitusohjelmasta Kakkonen muistaa tavoitteen kolmen tunnin matkasta pääkaupunkiin kaikkialta Suomesta.

”Toimivat yhteydet ovat elinehto. Pullonkaulat pitää avata valtion rahalla ja EU-tuella ja saada ihmiset ja tavarat liikku-

Tarvitsemme hallituspolitiikkaa, josta löytyy jatkuvuutta, särmää ja linjakkuutta yli hallituskausien.”

Kyösti Kakkonen

maan. Heikentyneitä lentoyhteyksiä tulee palauttaa koronaa edeltävälle tasolle, kehittää kaksiraiteista junaliikennettä, pitää tiet kunnossa ja siirtää

tavaraliikennettä kumipyöriltä myös raiteille.”

Erityisveroalue

Itä-Suomeen nyt Kyösti Kakkosella on näkemys, miten Itä-Suomi pidetään kehityksen kelkassa.

”Sota naapurissa kurittaa nyt, mutta katsotaan eteenpäin – ilman kademieltä ja kaunaa. Jo muinaiset roomalaiset ymmärsivät tämän: kun jossain päin valtakuntaa meni huonosti, sinne kohdennettiin vaikuttavia tukitoimia.”

Kakkonen julistaisi Itä-Suomen erityisveroalueeksi. Se tarkoittaisi merkittäviä elinkeinopoliittisia etuja ja verohelpotuksia viideksi vuodeksi.

”Tällä olisi merkittäviä suoria ja vielä isompia välillisiä vaikutuksia. Saisimme kansainvälisiä yrityksiä, investointeja ja pääomaa alueelle.”

”Tarvitsemme hallituspolitiikkaa, josta löytyy jatkuvuutta, särmää ja linjakkuutta yli hallituskausien. Tarvitsemme myös radikaalia uudistusmieltä ja rohkeita ratkaisuja sen sijaan, että meille tarjoillaan naurettavia näpertelyhankkeita, joilla tilannetta ei pelasteta.”

Valtava vastuu rajaturvallisuudesta Etelä-Karjalan liiton maakuntajohtaja Satu Sikanen näkee itäisessä Suomessa paljon mahdollisuuksia eri aloilla 10–20 vuoden tähtäimellä. Teollisuudessa kiinnostavia näkymiä löytyy vihreän siirtymän myötä muun muassa bio- ja kiertotaloudesta sekä energia- ja ympäristöteknologian aloilta.

”Alueella on vahvat perinteet prosessiteollisuudessa ja siihen liittyvässä osaamisessa. Voimme tuottaa teollisuuteen ratkaisuja, jotka ovat aiempaa puhtaampia, energia- ja materiaalitehokkaampia sekä korkeampaa jalostusarvoa tuottavia. Myös laajoilla luonnonvaroillamme on kysyntää.”

Myös Sikanen nostaa esille turvallisuuden.

”Itäinen Suomi kantaa valtavan vastuun Suomen ja Euroopan rajaturvallisuudesta, ja hoitaa sen hyvin. Itärajan kaupungit, kunnat ja maakunnat ovat tottuneita saumattomaan viranomaisyhteistyöhön, mikä on varautumisen tärkeä lähtökohta.”

”Näen myös mahdollisuuksia palvelualoilla, vaikka matkailu etenkin Etelä-Karjalassa on ot-

Imatran Vuoksenniskan taajamassa lähellä itärajaa on unelias tunnelma.

tanut isoja iskuja Venäjän markkinoiden sulkeuduttua. Saimaan alue on helmi, jota voidaan hioa timantiksi alueen luonnosta ja kulttuurista ammentavia palveluja kehittämällä.”

Valtio ei voi vetäytyä vastuusta

Jotta mahdollisuudet toteutuvat, itäisen Suomen infra tulee saada samalle tasolle läntisen Suomen kanssa. Aluekehityksen rahoituksessa ja yritysinvestointien tukitasoissakin olisi päästävä samalle viivalle. Sikanen peräänkuuluttaa investointeja ratakapasiteettiin ja raideliikenteen välityskykyyn. Itäisen Suomen ykkösratahanke on kaksoisraide Luumäen ja Joutsenon välillä, mutta investointeja tarvitaan myös Karjalan radalla ja Savon radalla.

”Valtio ei voi vetäytyä vastuusta kansallisomaisuutensa ylläpidossa ja kehittämisessä. EU:n rahoitusmahdollisuuksia on hyödynnettävä täysimääräisesti. Suomen sijainti ja pitkä

Valtio ei voi vetäytyä vastuusta kansallisomaisuutensa ylläpidossa ja kehittämisessä.”

Satu Sikanen

raja Venäjän kanssa puoltavat esimerkiksi sotilaalliseen liikkuvuuteen sidotun EU-rahoituksen saamista itäiseen Suomeen.”

Sikanen kuvaa tärkeäksi kehysriihessä tehtyä periaatelinjausta Fingridin kantaverkkojen vahvistamisesta itäisessä Suomessa.

”Odotamme ratkaisuja myös tuulivoiman ja puolustusvalvonnan yhteensovitukselle.

Jos niitä ei kuulu, tulee vähintäänkin toteuttaa aurinkoenergiahankkeita ja rakentaa edellytyksiä pienydinvoimaloille.

Puhdas ja edullinen sähkö luo pohjan vetytalouden kehittymiselle.”

Löytyykö idästä vetoa vetyvoimalle?

Energiainfrastruktuurin kattavuus ..on nousemassa yhdeksi itäisen Suomen kohtalonkysymyksistä. Keväällä 2024 kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgrid julkaisi alustavan suunnitelman kansalliselle vetyrunkoverkolle. Pohjana oli vedyn tuottajien ja käyttäjien siirtotarvetta kartoittava markkinakysely.

”Vetykysyntä osoittautui valtavaksi. Teolliset toimijat arvioivat siirtotarpeen olevan yli 80 terawattituntia vuodessa. Tämä on yhtä paljon kuin koko Suomen nykyinen vuotuinen sähkönkäyttö”, Gasgridin vetykehityksestä vastaava johtaja Sara Kärki kertoo.

Mutta miksi markkinakyselyn perusteella kysyntä painottuu länteen ja etelään?

”Toistaiseksi tietyt alueet ovat olleet aktiivisempia kuin toiset. Markkinakysely on edelleen avoinna, ja toivomme lisää vastauksia reittisuunnittelun jatkovaiheiden tukemi-

OIKEISSA TÖISSÄ

Tekemällä osaajaksi

Riverian aikuisopiskelija otti infra-alan nopeasti haltuun opiskelijoiden katutyömaalla Joensuun Papinkankaalla.

TEKSTI: SAIJA SYVÄOJA, KUVA: SARI KINNUNEN

Nyt on oikea hetki vaikuttaa vetyvoimaisen Suomen rakentamiseen.”

Satu Kärki

seksi koko Suomessa. Nyt on oikea hetki vaikuttaa tulevan vetyverkon linjauksiin ja vetyvoimaisen Suomen rakentamiseen”, Kärki vastaa.

Yhtiö järjestää kesäkuussa kuntien päättäjille vetyverkon reittikeskustelut ja yrityksille vetyteollisuuden infon. Syksyllä maakuntiin on luvassa lukuisia tilaisuuksia vedyn mahdollisuuksista paikallistasolla.

Gasgrid kehittää vetyinfraa yhteiskunnan tarpeiden mukaan. Alueet ja teolliset toimijat osallistetaan kansallisen vetyverkon suunnittelutyöhön tiiviisti.

”Itä-Suomessa on tällä hetkellä jonkin verran kiinnostusta vetytaloutta kohtaan. Siellä on paljon potentiaalia aurinkoenergiaan ja teollisuudelta talteen otettavissa hiilidioksidia vetytalouden jatkojalosteiden sekä arvotuotteiden valmistamiseksi”, Kärki sanoo.

Joensuulaisella Sari Kinnusella on yli 20-vuotinen kokemus yrittäjyydestä hevosalalta. Elämänkokemuksesta oli hyötyä Joensuun Papinkankaan katutyömaalla.

”Hevostilan yrittäjänä olen tottunut ajamaan traktoria ja kuorma-autoa, ja osaan asettua niin työntekijän kuin työnantajankin saappaisiin. Uskallan aukaista suuni ja kysyä, jos en jotain osaa tai koneen kanssa on ongelmia. Olen saanut siitä kiitosta ja säästänyt kasan korjausrahoja”, Kinnunen kertoo.

Sari ja muut Riverian infraopiskelijat tarttuivat koneen ohjaimiin työmaalla, joka avattiin opiskelijoita varten. Tuloksena on saatu 30 uutta infra-alan ammattilaista – ja 200 metriä uutta katua.

Kinnunen työskenteli Joensuun kaupungin ja Riverian hankkeessa työmaan perustamisvaiheessa.

”Teimme esimerkiksi parkkipaikat henkilöstölle. Kuormasin ja ajoin hiekkaa kuorma-autolla. Sen työn osasin jo aiemman urani kautta.”

Aiempi infra-alan työmaakokemus silti puuttui, kunnes Papinkankaalla sai hypätä syvään päätyyn.

”Opin valtavasti varsinkin tekniikasta. Paikalla oli vastuuyrityksen henkilöitä, jotka antoivat ohjeita ongelmatilanteissa. Tuli iso kivi vastaan, mitä teen? Viemärinputken asennuksessa törmäsin kallioon, miten jatkan? Monesti oikeat työt tehdään eri lailla kuin teoriassa.”

Sari aloitti töillä, joissa oli vahvoilla. Konetöistä hän nauttii eniten, ja pyöräkone on ehdoton suosikki. Kaivukonetta on toiveena oppia ajamaan todella hyvin.

Yrittäjänä Kinnunen on kouluttanut muita, ja liputtaa mestari-kisällimallin puolesta.

”On paljon asioita, joita ei voi oppia kirjasta lukemalla ja jotka tulevat vain tekemällä eteen. Oppiminen on tehokasta, kun kuljet mestarin mukana päivittäin etkä jää yksin yrityksen ja erehdyksen kautta oppimaan.”

58-vuotias Kinnunen on Joensuusta kotoisin, mutta asui 20 vuotta muualla ja palasi 1,5 vuotta sitten.

”Harmittaa, ettei harjoituspaikkoja ole oikein tarjolla Itä-Suomessa. Uusimman harjoittelun tein Kirkkonummella.”

Kesämatkailijan Sari veisi käymään uusitulla Joensuun tapahtumatorilla ja maistamaan aitoja Karjalan piirakoita.

Työnantajillekin on vinkkejä: ”Palkkaa myös tekijöitä, joilla on vähän kokemusta. Ei päästetä valmistuneita alalta! Ole itsekin yhteydessä kouluun ja pyydä työharjoittelijoita. Ole joustava ja kannustava, ja pyri järjestämään töitä ympäri vuoden.”

Lappeenrannan Kaupunginlahden auringonlaskua heinäkuussa 2019 ihaili varmasti vielä moni venäläisturistikin. Alempana Rantakadun ja Siltakadun risteys Joensuusta sekä Olavinlinna, joka on vetonaula myös kotimaan matkailussa.

Sari Kinnusen unelmatyöpaikka olisi Itä-Suomessa. ”Olen kuitenkin joustava ja reissutyötkin käyvät.”

Kokka kohti ratkaisuja

Suomen matkailutuloihin tuli lovi, kun aasialaisturistien tulo vaikeutui ja venäläisturistit katosivat. Menettikö itäinen Suomi valttikorttinsa, vai syntyykö haasteiden keskellä entistä parempia matkailuinnovaatioita? Yksi on varmaa: infra on osa ratkaisua.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: ÄKSYT ÄMMÄT JA ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS

Pohjois-Suomen matkailu on ollut lupaavassa nousussa koronapandemian jälkeen, mutta itäisessä Suomessa matkailijoiden määrät eivät ole elpyneet. Venäjän hyökkäys Ukrainaan katkaisi ainakin osittain siivet matkailun nosteelta.

Uutta matkailuliiketoimintaa syntyy, kunhan edellytykset ovat kunnossa. Se tarkoittaa palvelujen kehittämistä ja toimijoiden välistä yhteistyötä.

Mitä tilanteesta itäisessä Suomessa tuumitaan? Kurkistetaan Etelä-Savoon, joka on yksi alueen kuudesta maakunnasta Etelä-Karjalan, Kainuun, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rinnalla.

”Meiltä ei löydy isoja piippuja, vaan painopiste on mikro- ja pk-yrityksissä. Olemme tottuneet siihen, että elanto hankitaan yrittämällä. Nyt itäsuomalaista sisua ja ketteryyttä tarvitaan jälleen”, Etelä-Savon ELYkeskuksen elinkeino, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Hannu Mars aloittaa.

”Koska Etelä-Savo ei kuulu valtakunnan kasvumaakuntiin, suhdannevaihtelut eivät ole meillä niin tuntuvia kuin kasvumaakunnissa. Panostamme vahvuuksiimme ja pehmeisiin arvoihimme: metsään, veteen ja ruokaan. Meillä uskotaan tulevaisuuteen.”

Suomen yrittäjien barometrin mukaan Etelä-Savossa on valtakunnan keskiarvoon verrattuna myös enemmän kasvuhalukkuutta.

Matkailu on monelle elinehto Etelä-Savon näkövinkkelistä itärajan ja Saimaan kanavan sulkemisella on valtava merkitys. Venäjän kaupan päättyminen syö elinvoimaa, kun puuta sekä matkailuyritysten kaipaamia maksukykyisiä matkailijoita jää rajan toiselle puolelle.

”Tämä on iso isku ja jarru itäisen Suomen matkailun kehittämiselle – etenkin, kun monet alan yritykset ovat tehneet viime vuosina suuria investointeja matkailun kehittämiseksi”, Mars sanoo.

Haasteet vaikuttavat maakuntiin eri tavoin muun muassa rajapinnan määrän mukaan. Etelä-Karjalan alueella vieraili ennen koronaa vuonna 2019 noin

1,8 miljoonaa venäläistä matkailijaa vuodessa, jotka käyttivät maakunnan kauppoihin ja palveluihin 310 miljoonaa euroa. Rahaa jää nyt tulematta maakuntaan vajaa miljoona euroa päivässä. Kriisivuosien takia on menetetty myös työpaikkoja nelinumeroisin luvuin.

”Matkailu on monelle itäsuomalaiselle paikkakunnalle elinehto. Esimerkiksi 5 500 asukkaan Mäntyharjun väkimäärä nelinkertaistuu kesäkuukausina. Tästä on helppo päätellä, mikä merkitys matkailulla on kunnalle ja koko järvi-Suomelle.”

Paikkaa paikan päälle

Matkailun tulevaisuus on pitkälti kiinni itäisen Suomen saavutettavuudesta ja toimivista liikenneyhteyksistä. Junayhteydet pääkaupunkiseudulta Mikkeliin ja sitä kautta Kuopioon ovat Marsin mukaan kohtuulliset, mutta koko Suomen poikittainen raideliikenne on jäänyt lapsipuolen asemaan. Savonlinnaan raiteet päättyvät kaupungin rajalle, kun silta puuttuu.

”Pienet lentokentät ovat tukalassa tilanteessa, koska ympärivuotiset matkustajamäärät ovat vähäisiä. Iloinen asia on Savonlinnan charter-lennot, jotka hyödyntävät koko Itä-Suomea. Valtatie 5 on hyvässä ja vetävässä kunnossa lä-

Tärpit kesäiseen

Itä-Suomeen

Hannu Mars, Etelä-Savon ELY-keskus: ”Kun muutin työn perässä Pohjanmaalta Etelä-Savoon, ensimmäisenä minut vietiin Mikkelin torille lörtsylle. Jokaisen itäsuomalaisen kaupungin torilta löytyy omat herkkunsa. Meidät tunnetaan muikuista ja muista paikallisista raaka-aineista.

Minna Murtonen, Äksyt Ämmät: ”Suosittelen sukeltamista itäsuomalaiseen makumaailmaan keräämällä pieni porukka karjalaiseen pitopöytään. Mukavaa kesäohjelmaa tarjoavat myös pienryhmien opastetut kaupunkikävelykierrokset, joita järjestetään ainakin Joensuussa, Kuopiossa ja Nurmeksessa.”

hes Helsingistä Juvalle saakka. Siihen on viime vuosina satsattu, ja viimeiset pullonkaulat saadaan toivottavasti purettua lähivuosina.”

Marsia ihmetyttää, miten kaikki infra on saatu aikanaan rakennettua, kun nyt sen kunnossa pitäminen ottaa lujille.

”Kyse on kansallisesta omaisuudesta. Korjausvelkaa on paljon, eikä sitä paikkaa paikan päälle panemalla paremmaksi saada. Totuus paljastuu, kun siirrytään pääteiltä alemman asteisille väylille.”

Kaksi Karjalaa on jäissä

Itäsuomalaista sisua ja sitkeää yrittäjyyttä edustaa myös pohjoiskarjalainen matkatoimisto Äksyt Ämmät. Pian 30 vuotta täyttävän yrityksen takana ovat nurmeslaiset yrittäjät Minna Murtonen ja Kirsi Partanen

Toiminta-ajatuksena on alusta asti ollut tuoda ulkomaalaisia Itä-Suomeen. Linjaus on voimissaan: yrittäjien majatalo Pihlajapuun asiakkaista yli 90 prosenttia on ulkomaalaisia.

”Itärajan sulkemisesta huolimatta vuosi 2023 oli meille liikevaihdollisesti paras ikinä, mihin vaikutti se, että suurimmat virtamme tulevat saksankieli-

sistä maista. Itärajan läheisyys on tuottanut nyt ensimmäisen peruutuksen Euroopasta. Yksi kehitteillä ollut uusi tuotteemme, Kaksi Karjalaa, on toistaiseksi jäissä”, Murtonen kertoo. Ohjelman tarkoituksena oli tarjota luonto- ja makuelämyksiä sekä Suomen Karjalassa että Venäjän Karjalassa: viikko Nurmeksessa ja viikko Kostamuksessa, Kalevalassa sekä Solovetskissa.

Pitkä matka Suomeen Äksyt Ämmät on esimerkki yrityksestä, jonka menestys on vahvasti liikenneyhteyksistä kiinni. Nurmes sijaitsee Itä-Suomen läänissä, Pohjois-Karjalassa, Pielisen pohjoispäässä – keskellä kolmea maakuntaa. Iisalmen, Joensuun, Kajaanin ja Kuopion kaupungit ovat noin 120 kilometrin etäisyydellä.

”Nurmekseen pääsee junalla Joensuusta kahdesti päivässä. Linja-autovuoroja kulkee Joensuusta, Kuopiosta ja Kajaanista, joista löytyvät myös lähimmät lentoasemat. Tälle kesälle tilapäistä haittaa aiheuttaa heinäkuun ajan kiinni oleva Kuopion lentokenttä”, Murtonen sanoo. Matkailijan reitillä yhdistyvät eri liikennemuodot.

”Ulkomaalaiset tulevat yleensä lentäen, mutta jos loma on pidempi, myös junamatkailu vetää. Yhteydet pelittävät, mutta kyllä tänne Keski-Euroopasta on pitkä matka. Autoja tarvitaan, sillä majataloon ei pääse julkisilla, eivätkä kansallispuistot sijaitse junaradan varrella.”

Äksyjen Ämmien Minna Murtonen luottaa Itä-Suomen vetovoimaan.

Sisarusten mielestä alalla pääsee edelleen melko pitkälle, jos tykkää puuhailla

Perhe on paras

Kummun Maanrakennus Oy

Toimiala: Rakennusten pohjatyöt, tienrakennus ja -korjaus, maa-ainesmyynti, kuntatekniset työt

Liikevaihto: noin 1 milj. €

Henkilöstö: 6–9

Entisaikoina infrayritys meni isältä pojalle, nyt myös tyttärille. Kaksi itäsuomalaista tytärtä kertoo, miten päätyivät perheyrityksen johtoon.

TEKSTI: SAIJA SYVÄOJA, KUVAT KUMMUN MAANRAKENNUS JA HANNU KORPELA

Tiina Matilainen ja veljensä Janne Hirvonen jatkavat Kummun Maanrakennuksen johdossa sukupolvenvaihdoksen jälkeen.

”Meillä oli molemmilla halu jatkaa yrityksen toimintaa ja samanlainen visio yrityksen suunnasta. Hyvä keskusteluyhteys on myös ollut kaiken A ja O”, Tiina Matilainen summaa onnistunutta sukupolvenvaihdosta.

”Meillä kumpaisellakin on pohjalla automaalarin perustutkinto, joten olemme puuhailleet paljon yhdessä.”

Tänä päivänä tilaajat vaativat urakoissa niin kuskeilta kuin työnjohtajiltakin riittävää koulutusta.

”Meillä molemmilla on myös maarakennusalan työnjohtokoulutus: Jannella ammattikoulutasoinen, minulla on rakennusmestarin paperit ammattikorkeakoulusta.”

”Yrityksen avainhenkilöillä tulee olla amk-tason koulutus, jotta yritys pystyy edes tarjoamaan urakoita kunnallisella sektorilla”, Tiina huomauttaa.

Tiina Matilainen nostaa yrityksen suurimmaksi valtiksi Itä-Suomen markkinoilla hyvät työntekijät.

”Yrityksessämme on hyvä yhteishenki, ja se on valtava voimavara.”

Sanna Luostarinen KKMR Kuopion Kallio- ja Maarakentajat Oy:stä korostaa perehtyneen asiantuntijan merkitystä sukupolvenvaihdoksen kiemuroissa.

”Kannattaa palkata asiantuntija, jolla on laki- ja verotietämystä ja joka on alusta

asti mukana prosessissa. Helpottaa kummasti, kun ei tarvitse esimerkiksi hakea verotuksen ennakkoratkaisuja itse.”

Sanna pyörittää isältään polveutuvaa yritystä miehensä Mikko Luostarisen kanssa.

”Itselläni on kaupallinen pohjakoulutus ja mieheni toimi ennen Postilla esimiestehtävissä.”

”En ollut koskaan edes harkinnut yrittäjäksi ryhtymistä, mutta kun isäni eläkeikä läheni, hän ehdotti minulle ja miehelleni alan vaihtoa”, Sanna muistelee.

Pariskunta ei poukannut suoraan puikkoihin, vaan kouluttautui ensin alalle.

”Mikko kävi lisäksi kuukauden kokeilemassa työmaalla ennen päätöstä.”

”Sukupolvenvaihdoksen alkaessa lähdin itse opiskele -

Sanna Luostarinen nostaa Kuopion

kesäkohteiksi Puijon tornin ja Kallavesi-risteilyt.

KKMR Kuopion Kallioja Maarakentajat Oy

Toimiala: Asbesti- ja saneerauspurku

Liikevaihto: noin 2 milj. €

Henkilöstö: 15

maan taloushallinnon ammattitutkintoa ja palkanlaskentaa. Mikko kävi Rastorin koulutuksen, jonka jälkeen hän pääsi opiskelemaan ammattikorkeakouluun rakennusmestariksi”, Sanna kertaa.

KKMR Oy on toiminut jo 35 vuotta.

”Tilaajat tuntevat meidät, ja meillä on vakiintunut asiakaskunta.”

Osaamista, luotettavuutta ja tinkimätöntä ammattitaitoa, luettelee Sannaa yrityksen kilpailuvaltteja.

Mitä erityistä

Itä-Suomessa?

”Itä-Suomessa on paljon kehityskelpoista. Tulemme varmasti näkemään laajojakin teollisuus- sekä väylä- ja energiahankkeita”, Tiina Matilainen ylistää ja kehuu samalla seudun loistavia tilaajia.

”Täällä on mahtavaa asua ja elää metsien ja järvien keskellä. Joensuu on hieno kesäkaupunki. Jokiasema ja jokivarsi keskustassa sekä torin alue ovat vierailemisen arvoisia. Koli on aina yhtä upea”, Matilainen vinkkaa.

Kuopion suunnalta ei kuulu yhtä hyvää.

”Alueen työtilanne KKMR:n toimialalla on tällä hetkellä heikohko”, Sanna Luostarinen huokaisee.

”Alueella kuitenkin toimimme, koska täältä olemme kotoisin ja asiakkaamme ovat paikallisia. Toivomme tilanteen paranevan. Perheellisenä ei tuosta vain pysty valloittamaan koko Suomen markkinoita.”

Mestarit ja kisällit yllättyivät

Voiko kadun vesi-, viemäri- ja sähkölinjoineen sekä pyöräteineen rakentaa opiskelijavoimin?

Tätä testattiin Joensuun Papinkankaalla.

TEKSTI: ANU-LIINA GINSTRÖM

Koulutuspäällikkö Aki Hankilanoja, Riveria

Opiskelijapalaute oli erinomaisia, kun infraopiskelijamme pääsivät opiskelemaan alaansa aidolla kaupungin katutyömaalla Papinkankaalla. Hanke motivoi aivan eri tavalla kuin oppilaitosharjoittelu, ja opiskelijat kokevat olevansa nyt valmiimpia työelämään. Koulun yksittäiset harjoitteet loivat pohjan, joka jalostui työmaalla yhtyhteistoiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. Yhteistyö myös lähenhensi Riveriaa, kaupunkia ja urakoitsijaa. Kokeilua valmisteltiin ensin pari vuotta. Lähtökohtana oli, että opiskelijat ovat työntekijöitä pääurakoitsijan alaisuudessa ja tekevät töitä urakoitsijan koneilla. Kun kilpailutuskriteerit oli luotu, itse kilpailutus eteni normaalin kaavan mukaan. Tarjouksia saatiin hyvin.

Pedagoginen johtaja Jatta Herranen, Riveria

Rakennusalan lisäksi Papinkankaan tyyppistä mestari-kisällimallia on hyödynnetty muun muassa kalastus-, metalli- ja ravintola-alojen koulutuksissa. Aidossa ympäristöissä työskentely yleensä motivoi opiskelijaa. Se mahdollistaa taitojen oppimisen muuttuvissa olosuhteissa. Olennaisinta on, että opiskelija tietää saavansa ja saa tarvittaessa ohjausta ja tukea. Hänen tulisi voida työskennellä taitonsa ylärajoilla ja haastaa sopivasti itseään ja osaamistaan. Tarvitaan myös luottamusta ja arvostusta puolin ja toisin sekä onnistumisen kokemuksia.

Rakennuttajapäällikkö Janne Kettunen, Joensuun kaupunki Tässä pilotti- ja yhteistyöhankkeessa Riverian kanssa kaupungilla oli normaali rakennuttajan rooli. Laatuvaatimukset ja lopputulos olivat vastaavat kuin missä tahansa kadunrakennushankkeessamme. Aikataulullisesti hanke oli luonnollisesti hitaampi; se kesti noin tuplat tavanomaiseen nähden. Opiskelijalle tämä on keino suorittaa pakolliset näytöt, urakoitsijalle löytää parhaat tekijät. Kunhan lomat ovat ohi, käydään vielä loppupalaveri. Arvelen, että jonkinlaista kaupungin, Riverian ja urakoitsijoiden yhteistyötä nähdään jatkossakin.

Työmaapäällikkö Otto Toivonen, Maansiirto E. Huttunen Oy Työntekijämme opettivat oppilaita tekemään työn laadukkaasti ja turvallisesti ja valvoivat suoritusta. Tarvittaessa konkari antoi ensin työnäytteen ja opiskelija teki perässä. Työt tehtiin pääasiassa talvella, jolloin urakoitsijoilla on paremmin aikaa, vaikka kovat pakkaset ja lumisateet toivat toki lisähaastettakin. Isojen oppilasryhmien opettaminen ja opastus vei aikaa, mutta oli palkitsevaa ja toi meille jatkoa ajatellen kokemusta siitä, miten tulevaisuuden tekijöitä harjaannutetaan ammattilaisiksi. Suurin yllätys oli, miten nopeasti oppilaat kehittyivät ja kykenivät itsenäisempään työskentelyyn. Tämä selkeytti itselle sen, että harjoittelijoille ja uran alkutaipaleella oleville on annettava työmahdollisuuksia, jotta ammattitaitoisia tekijöitä on alalla jatkossakin. Löysimme opiskelijoista myös tarvitsemamme monipuolisen osaajan alkaneelle työkaudelle.

4 X TYÖSSÄ OPPIEN

parhaiksi

koneiden kanssa. ”Onhan se hieman pakollistakin.”

Rock-laulajan leipä on tien päällä

Legendaarisen Popedan solistin buutseihin tänä vuonna hypännyt Olli Herman puhkuu intoa. Edessä on 30 keikan kesä suomalaisessa suvessa.

1

Popedan keikkabussin kyydissä mennään ympäri Suomea. Ensiesiintyminen maaliskuussa jännitti niin itseä, bändiä kuin yleisöä, mutta vastaanotto oli häkellyttävän hyvä.

2

Infraa tulee mietittyä etenkin maailmalla. Yksi muisto vie vie Britanniaan, josta löytyy mahdollisesti maailman toimimattomin keksintö: sähkösuihku, joka tuottaa lämmintä vettä ehkä sekunnin tai ei ollenkaan.

3

Lontoossa bändibussilla kulkeminen on tuskallista. Moni asia on kaupungissa koko ajan hajalla, mistä kertovat ikuiset ”pois käytöstä” -kyltit. Ja kun Lontoossa on viikon kuljetuslakko, siellä hukutaan jätteisiin – Suomessa ei.

4

Muusikon leipä on levällään maailmalla. Olen istunut tien päällä miljoo-

nia kilometrejä, ja harrastan myös moottoripyöräilyä, joten teiden kunto kiinnostaa. Moni hieno maisemareitti on Suomessa harmillisen huonossa kunnossa.

5

Muusikon työstä ei tulisi mitään ilman sähköverkkoa, sillä sitä tarvitaan rock´n rollin esittämiseen. Keikka loppuu, kun sähkökatko yllättää.

6

On hienoa, että Suomessa voi avata hanan ja juoda vettä vaikka suoraan siitä. Elämä olisi ihan toisenlaista pulloveden varassa.

7

Arvostan suomalaista infraa. Lähetän suuret kiitokset kaikille sen kehittäjille ja rakentajille.

”Liian harvoin tulee kurvattua kotikonnuille Itä-Suomeen, mutta niinhän se on, että Kuopio ei lähde miehestä, vaikka mies lähtee Kuopiosta”, Olli Herman sanoo.

”Suomen itäraja on koko Euroopan asia”

Suomen saavutettavuus on turvattava seuraavalla komission kaudella, sanoo EK:n johtava asiantuntija Päivi Wood.

TEKSTI: ANU-LIINA GINSTRÖM, KUVA: MARKKU LEMPINEN

1. Riittääkö EU-politiikkamme kunnianhimo, Päivi Wood?

Olennaista on, että hallitusohjelma antaa nyt hyvät työkalut ennakkovaikuttamisen vahvistamiseen, mutta on asioita, joiden edistämisessä on erityisesti skarpattava. Suomen saavutettavuuden puolestapuhujia on Brysselissä todella vähän. Yrityksemme tarvitsevat pääsyn EU:n sisämarkkinoille myös uudessa geopoliittisessa tilanteessa, jossa olemme joutumassa pussin perälle.

2. Miten ”Suomen asia” kannattaisi tuoda esiin?

Liikenneinfra ja jäsenmaiden saavutettavuus ovat vapaan liikkuvuuden ja sisämarkkinoiden perusta, ja niillä edistetään myös yhteiskuntien toiminta- ja huoltovarmuutta. Suomen logistinen sijainti heikkeni Venäjän hyökättyä Ukrainaan. EU:n ja Naton pitkän ulkorajan vartijana turvaamme nyt keskeisesti koko Eurooppaa, ja tämä on osattava

sanoittaa muille. Viestien on oltava hyvin perusteltuja ja niillä on haettava ratkaisuja, joista koko EU-alue hyötyy. Ei kannata sanoa vain ”ei käy meille”, vaan on myös tiedettävä, mitä halutaan.

3. Suomi jää EU-rahoituksessa jälkeen ulkoraja-alueen ns. koheesiomaista. Miten tilanne ratkaistaan?

EK:n toimenpideohjelmassa "Itäisestä Suomesta erityistalousalue" ehdotetaan EU:n seuraavalle rahoituskaudelle 2028 alkaen rahoitusmekanismia, joka huomioi itäisten ulkoraja-alueiden strategisen merkityksen Euroopan turvallisuudelle. Suomen geopoliittinen asema ja Nato-jäsenyys avaavat uusia mahdollisuuksia liikenneinfran EU-rahoituksessa – on siis meidän aikamme panostaa ja tuoda pöytään näkemyksiä rahoituksen suuntaamisesta. Turvallisuus, resilienssi, kriisin-

1.11.2024.

sietokyky ja Euroopan omavaraisuus tulevat olemaan keskeisiä seuraavan komission ohjelmassa, ja liikenneverkot ovat kaiken perusta. Euroopan turvallisuus kärsii, jos raja-alueet eivät ole taloudellisesti vahvoja ja saavutettavia.

4. Mikä oli kevään EU-vaalikeskustelun valopilkku? Keskustelu Suomen raideleveydestä! Vielä takavuosina raideleveyden kasvattaminen länsimittoihin saattoi tuntua utopialta, mutta nyt sen edistämiseen suhtaudutaan myönteisemmin.

5. Terveisesi uusille mepeille? Viedään Suomen asiaa eteenpäin ajoissa, yhdessä ja ratkaisuja tarjoten. Eteläranta on valmiina tarjoamaan tietoa ja näkemyksiä!

Skannaa QR-koodi ja tutustu EK:n itäisen Suomen toimintaohjelmaan.

JOKO TIESIT TÄMÄN? Elämä jatkuu kesän jälkeen. Popeda esiintyy INFRA ry:n 70-vuot isjuhlissa Tampereella

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: SAM JAMSEN JA PEXELS

VIIVAN ALLA