Infra 2/2021 by Infra-lehti

”Viime talvena hiihtokilometrejä kertyi vajaat 2000.” Työmailla tähytään talveen. s. 8–9 INFRA-ALAN OSAAJAT

Miss Suomen I perintöprinsessa, työnjohtaja Emmi Suuronen löysi intohimon infra-alalta. Sivut 10–11

KIERTOTALOUS

Rerouten Jenni Nurmi: ”Kiertotalouden kehittäminen vaatii työn tilaajien heräämistä.” Sivut 24–27

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 2/2021

OMA INFRA TULEE

Oma INFRA korvaa INFRAn jäsenten ja kumppanien vanhan ekstranetin. Mukana uusia ominaisuuksia! Sivut 34–36

www.infra.fi/lehti

Veden merkitys kasvaa

SIVU

Nostoratkaisuja jo vuodesta 1956

Infra- ja teollisuusnostojen ykkönen

Kunnolla mietitty, kerralla nostettu.

havator.fi | 010 4425 500 myynti@havator.com

Havator on infra- ja teollisuusnostojen markkinaja palvelujohtaja Pohjoismaissa. Erityisesti infarahankkeiden nostoissa palveluvalikoiman laajuus on valttia, ja Havatorilta löytyy niin kalustoa, tekijöitä kuin asennetta vastata alan vaihteleviin tarpeisiin. Lue lisää palveluistamme: havator.fi/palvelut havator.fi/toimialat/infrarakentaminen

KATTAVA RÄJÄHDE-

PALVELU KAIKKIALLA POHJOISESSA FORCIT EXPLOSIVES tarjoaa kumppanuuden Pohjoismaissa toimiville louhinta-alan yrityksille. Valmistamme ja toimitamme räjähdysaineet ja -tarvikkeet sekä tarjoamme myös kaikki räjäytykseen liittyvät palvelut joustavasti työmaille. Kattavasta tuotevalikoimastamme löydät tuotteet kaikkiin louhintoihin.

Lue lisää: >> FORCITEXPLOSIVES.FI

2/2021

PÄÄKIRJOITUS

Elinkeinoelämä tunnisti roolinsa Anu-Liina Ginström Päätoimittaja

CLIMATE-NETTISIVUSTO TARJOAA TIIVISTETYT ESITTELYT KAIKISTA 14 VÄHÄHIILITIEKARTASTA SEKÄ OHJAA HAKEMAAN TARKEMPAA TIETOA KUSTAKIN TOIMIALALIITOSTA. RAKENTAMINEN ON TIETYSTI MUKANA – KATSO CLIMATE2035.FI.

IHMISKUNTA käyttää noin sata miljardia tonnia erilai- sien hallintaan tai sateiden aiheuttaman eroosion hilsia raaka-aineita vuodessa – reilut kaksitoista tonnia litsemiseksi. jokaista ihmistä kohti. Metalleja, fossiilisia polttoaineita, puuta ja muuta biomassaa, kivimursketta, hiek- ELINKEINOELÄMÄ, infrayritykset siinä mukana, tekee kaa. uraauurtavaa työtä ilmastonmuutoksen hidastamiLuvuista puuttuu kaivosjäte eli kaivosten sivukivi. seksi ja sen vaikutusten lieventämiseksi. Sitä voi syntyä jopa viisisataa kertaa enemEK:n toimialaliittojen vuonna 2019 laamän kuin itse raaka-aineita, jotka on huotimat vähähiilitiekartat ovat olleet kansainmioitu ihmiskunnan vuotuista kulutusta välisestikin ainutlaatuinen hanke: niiden kuvaavissa laskelmissa. avulla suomalainen elinkeinoelämä on Esimerkiksi Talvivaaran malmin nikkeollut tienraivaajana Suomen kunnianhilipitoisuus on vain 0,2 prosenttia, eikä kaik- Elinkeinoelämä moisen ilmastotavoitteen toimeenpanolle. kea siitäkään saada talteen. Juuri avatun www.climate2035.fi-sivuston tekee Mikä neuvoksi, mitä tehdä – masentua kautta tiekarttoja esitellään niin Glasgow’n uraauurtavaa vai sisuuntua? ilmastokokouksessa kuin muillakin kanKirjailija Risto Ihamäen pudotellessa työtä ilmastonsainvälisillä foorumeilla. madonlukujaan syyskuisessa Circwas- muutoksen Suomi on ilmastokäänteen eturintamassa, te-hankkeen seminaarissa moni varmasti kun tavoitteenamme on muuttaa yhteishidastamiseksi ainakin huokaisi huolestuneesti. Lontoon kunta hiilineutraaliksi jo vuoteen 2035 menImperial Collegen laskemien valossa vain ja sen nessä. Elinkeinoelämä on sitoutunut tavoitnoin kymmenen prosenttia ihmiskunnan vaikutusten teen saavuttamiseen kattavasti, ja julkinen kuluttamista raaka-aineista kierrätetään yksityinen sektori ovat Suomessa vahvassa lieventämiseksi.” jakumppanuudessa. tai käytetään uudelleen.

”

RAAKA-AINEIDEN tuhlailu on kestämätöntä. Se nakertaa elintilan eliölajeilta, ja uuden materiaalin kasvava tuotanto tuuttaa ilmakehään hiilidioksidipäästöjä. Teollisuuden ja tutkimuslaitosten innovaatiot ja jatkuva tuotekehitys ovat kestämättömän yhtälön todennäköisin ratkaisu, asennemuutosten lisäksi. Tässä lehdessä niitä esitellään useita, pieninä ja isoina paloina. Betonimurskeen karbonatisoitumisilmiö voi tehdä purkubetonista hiilinielun. Osa valmisbetonista voisi vaikka heti olla kierrätyskiviaineksista tehtyä, jos laki sen sallisi. Betonin tärkeää aineosaa sementtiä pystytään ehkä tulevaisuudessa tuottamaan lähes päästöttömästi. Innovaatioilla parannetaan myös ilmastonmuutokseen sopeutumista. Infrarakentajilla on tarjota avuksi esimerkiksi uusia ja parempia patoratkaisuja tulvave-

SYNKKIENKIN lukujen keskellä on tärkeää säilyttää luottamus muutoksen mahdollisuuteen ja ymmärtää oma rooli sen mahdollistajana. Infratöissä pelikentällä on niin työn tilaaja, urakoitsija kuin kenttää seuraava sääntelijä. Maalipaikat rakennetaan yhdessä. Yhdessä tehdään myös viestintää. Keskeinen osa infra-alan viestintää on Infra-lehti, jonka historia ulottuu 62 vuoden päähän. Lehti ilmestyy nyt nykymuodossaan viimeistä kertaa. Haluan kiittää sydämestäni pientä lehtitiimiämme. Ajan hengen mukaisesti yhtään resursseja tuhlaamatta olemme onnistuneet tekemään lehteä, jolla on selvästi lukijoilleen merkitystä. Lukijakyselyn pohjalta kehittelemme pian uutta. Jos muutostuulet eivät tavoita sinua, mutta haluat jatkossakin lukea lehteä, mene osoitteeseen Infra.fi kesäkuussa! Silloin paljastuu lehden uusi olemus.

123RF

INFRA-LEHTI

INFRA-ALALLA päästöt vähenevät, kun maamassat hyödynnetään lähellä syntypaikkaansa ja niiden kuljettelu vähenee. Lisäksi rakennusmateriaaleja voidaan korvata kierrätysaineksilla ja teollisuuden sivuvirroilla, ja koneet voivat käydä uusiutuvalla energialla.

SIVU

2/2021

SISÄLLYSLUETTELO

K R E AT E

5 PÄÄKIRJOITUS

RAKENNUSALAN monipuolisissa työtehtävissä on sopeuduttava moneen, mutta harvemmin sentään savisen työmaan mittailu kurasaappaissa vaihtuu lennosta korkokenkäkävelyyn parrasvaloissa. Kreaten työnjohtaja Emmi Suuroselle sekin on tuttua.

Pelkkiä madonlukuja – vai sittenkin toivoa ilmassa?

8 KAUHAAN TARTTUNUTTA

Kaivot voivat hiipua, mutta töitä tehdään, kunnes käpy jäätyy! Miss Suomen perintöprinsessan intohimona on infra.

13 PÄÄSTÖSÄÄSTÖÄ UUNISTA ULOS VTT kehitti yrityspartneriensa kanssa ratkaisun, jolla teollisuuden hiilidioksidipäästöt voivat vähentyä merkittävästi.

14 VEDEN MERKITYS KASVAA

Ilmastonmuutos vaikuttaa veden kiertokulkuun ja tuo infrarakentajalle töitä.

S I R PA K Y N Ä S L A H T I

20 VIHERPESUSTA KONKRETIAAN Mitä FIGBC:n #BuildingLife-ohjelma tarjoaa infrarakentajalle?

24 KIERTOTALOUS: MUUTOS LÄHTEE TILAAJASTA Infrarakentaja kulkee kohti kiertotaloutta, tietää rakennetun ympäristön asiantuntija Jenni Nurmi.

30 HAKA HANKINNOISSA?

Osataanko kunnassasi infrahankkeen tilaaminen? Haussa #parasinfratilaaja!

KAUNISTA ja samalla vähän uhkaavaa. Vesi pitää tulviin tottuneet porilaiset varpaillaan.

33 JÄSENSIVUT ANTTI KNUUTILA

34 OMA INFRA KORVAA EKSTRANETIN 37 KESÄDUUNISSA INFRA-ALALLA 38 KARI BJÖRKLÖV ELÄKKEELLE 40 NOPEAMMIN NELIKAISTAISEKSI 42 JÄSENILTÄ UPEITA INNOVAATIOITA 44 MUOVIPUTKIHITSAUS, IN MEMORIAM, VAKUUTUSASIAA POHJOLALTA

TUTUSTU infra-alaan ja tienaa -kampanja houkutteli nuoria kokeilemaan infraa viime kesänä.

PÄÄTOIMITTAJA: Anu-Liina Ginström puh. 050 330 8131 anu.ginstrom@infra.fi

KIRJAPAINO: Painotalo Plus Digital Oy ISSN 2342-0812

TOIMISTO: Eteläranta 10, 00130 Helsinki

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: puh. 029 309 3100 asiakaspalvelu@rakennustieto.fi

INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä verkostoja sekä tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

TAITTO: Aku Räty, Akku Design

JATKOT SOMESSA! @INFRA_ry, Facebook.com/INFRAry

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA M A A N R A K E N N U S J O K I N E N OY

Hiipuuko kaivosi?

KAIVOSTA pois pumpattua vettä. Elvytetty kaivo parantaa huomattavasti raakaveden pumppauksen kustannustehokkuutta.

Kaivojen etenevä tukkeutuminen on yleinen vesilaitosten ongelma. Sitä korjataan kaivopumpulla, mikä tarkoittaa sähkönkulutuksen ja kulujen kasvua. Liuenneen raudan ja mangaanin saostuessa kaivon rakenteisiin ja lähimaaperään ennen hyvätuottoinen kaivo hiipuu lähes huomaamatta. Joudutaan harkitsemaan uusien kaivojen rakentamista, jotka nekin tukkeutuvat aikanaan. Raudan ja mangaanin reakti-

oita maaperässä on tutkittu kauan. Toimivia, pitkäkestoisia ratkaisuja ei ole Suomessa löytynyt. Saksassa kehitetyssä menetelmässä kaivot puhdistetaan ensin mekaanisesti tähän suunnitellun kiertovirtauslaitteiston avulla. Sitten kaivo käsitellään raudan ja mangaanin poistamiseen kehitetyllä elvytysaineella ja kiertovirtauspumppauksella. Maanrakennus Jokinen toteutti menetelmään tarvittavan kiertovirtauslaitteiston Suomen oloihin, jota testattiin kolmella vedenottamolla. Pilotissa olivat mukana Cleanwells –

elvytysaineen toimittaja ja yksi menetelmän kehittäjistä –, sekä AFRY Finland. Ilmeni, että menetelmä on tehokas ja toimii erinomaisesti pohjavesioloissamme. ”Suunnitellusti, asianmukaisin laittein ja varsin haitatonta elvytyskemikaalia käyttäen tehty toimenpide nostaa kaivonelvytyksen aivan uudelle tasolle. Menetelmä tehosi jopa reilusti kaivon ulkopuolella rauta- ja mangaanisaostumia tehokkaasti poistaen”, iloitsee Maanrakennus Jokisen toimitusjohtaja Satu Hyötylä.

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Töitä tehdään kunnes käpy jäätyy Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta? Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään! TEKSTI: SARI OKKO

Puhelimessa: hallituksen puheenjohtaja, yrittäjä Jussi Tuohino Oy, Alltime Oy Missä menet? Olen juuri ajamassa Oulusta Oulunsaloon yhteen kiinteistöhuollon kohteeseemme. Luvassa on ihmisten jututtamista ja lisää autoilua, sillä seuraavaksi kurvaan kohti Helsinkiä ja Pohjoisrantaa. Ajeletko paljon? Paljon tulee ajettua, kun toimin useamman yrityksen hallituksessa. Omaa vakituista toimistoa ei ole oikeastaan missään, joten auto on ikään kuin konttorini. Mitä on työn alla? Olemme juuri startanneet mittavan Suomenlahden väylänhoitourakan. Kyseessä on meille suurin, mutta myös Suomen mittakaavassa merkittävä viiden vuoden projekti. Mitä Suomenlahdella hoidetaan? Esimerkiksi turvalaitteita, väyläviittoja ja poijuja, jotka kuluvat suolavedessä ja jatkuvassa liikkeessä. Työ-

hön kuuluu muun muassa sukeltamista ja isoilla aluksilla liikkumista. Millainen on tuleva työtilanne? Töitä riittää. Teemme alueurakointia sekä rata- ja vesialueiden huoltotöitä ja kunnossapitoa valtiolle, kunnille ja yrityksille ympäri Suomea Inarinjärveltä Hankoniemeen. Toimintamme kasvaa tasaiseen tahtiin: työntekijöitä on noin 250 ja liikevaihto 27 miljoonaa euroa. Onko korona vaikuttanut? Ei oikeastaan. Kunnossapitohommat hoidetaan koronasta huolimatta. Näkyykö kiertotalous työssänne? Urakoissamme syntyy paljon yhdyskuntajätettä, joka kierrätetään. Esimerkiksi nurmikot kompostoidaan ja risut haketetaan. Käytämme myös mahdollisuuksien mukaan sähkötyökaluja. Ehtiikö yrittäjä harrastaa? Yrittäjän elämähän on yhtä lomaa, kun saa tehdä sellaista työtä, mistä

JUSSI TUOHINO

Oulu-Oulunsalo ma 13.10. klo 13.40

pitää. Perheen kanssa veneillään, hiihdetään ja lasketellaan. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soita Pyhätunturille, Pohjois-Suomen ylivoimaisesti kovimmalle maarakentajalle Kari Karjalaiselle.

MELKEIN MERELLÄ. Jussi Tuohino (vas.) ja Kalle Kurtti ovat ison urakan äärellä Helsingin Pohjoisrannassa. Suomenlahden väylänhoitourakka vie pian vesille.

90 Savukosken Martinkylä ma 18.10. klo 9.00 Puhelimessa: toimitusjohtaja, yrittäjä Kari Karjalainen, Veljekset Karjalainen Oy Mitä kuuluu aamuun? Heräsin neljältä kahvinkeittoon ja lähdin viideltä ajamaan työmaalle sadan kilometrin päähän Korvatunturin suuntaan, Savukosken Martinkylään. Siellä meillä on satametrisen Martin sillan peruskorjaus menossa. Miten päivä jatkuu? Lähden ajamaan Sodankylään toiselle siltatyömaalle ja sitten takaisin kotia kohti Pyhätunturille hotellilaajennuksen maatöiden ja loma-asutusten perustustöiden pariin. Töitä riittää? Maarakentajilla on pohjoisessa yleensä töitä niin kauan kuin käpy jäätyy ja lunta on tullut haitaksi asti. Jos pakkasta on alle 30 astetta, töitä yleensä jatketaan. Jos pakkanen kiristyy 30–40 asteeseen, on parasta olla tekemättä mitään. Koneet hyytyvät ennen kuin miehet. Kauanko olet yrittänyt? Isäni perusti yrityksen vuonna 1962. Pari-

kymmentä vuotta sitten tehtiin sukupolven vaihdos ja nimen muutos. Vielä tänäkin päivä isä meitä kolmea pojankloppia välillä auttelee. Onko maailma muuttunut? Aivan totaalisesti. Tuntuu, että maalaisjärki on vähän kadoksissa monessa asiassa. Ei nähdä metsää puilta. Vieläkö korona vaikuttaa? Kotimaan matkailun kasvu on vilkastuttanut tunturikeskusten rakentamista. Miten kiertotalous teillä huomioidaan? Kysymys on vanhasta tutusta hyvästä asiasta, joka nyt on puettu uusiin vaatteisiin. Meillä on aina osattu huomioida luonnon arvot kestävästi: kierrätetään maamassoja ja purkutavaraa, korjataan tarpeen mukaan ja lainataan – heittämättä mitään hukkaan. Mitä yrittäjä harrastaa? Hiihtoa. Viime talvena kilometrejä kertyi vajaat 2000. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soita hyvälle kollegalle Kari Laiturille Ivaloon.

Suomessa kuljetetuista tavaratonneista 90 prosenttia kulkee yhä tiestöllä. Moni strateginen yhteysväli kaipaa jo modernisointia: 2+2 kaistaa, toimivat liittymät sekä infran vaihtoehtoisille käyttövoimille ja automaattiajolle. Lue lisää: Infra.fi

Ivalon keskusta pe 22.10. klo 7.30 Puhelimessa: toimitusjohtaja, yrittäjä Kari Laituri, Jannen ja Karin Kuljetus Oy Huomenta, mitä kuuluu? Tänään ollaan lastaamassa mursketta Ivalon kasarmialueen työmaalla. Eilinen päivä meni lumitöissä. Yllättikö talvi? Ei, mutta ensilumi tuli aikaisin. Kymmenen senttiä pyrytti ja lisää on luvassa ensi vii-

HETKI ENNEN TALVEA. Kari Laituri toivoo, ettei talvi tulisi Ivaloon liian aikaisin ja maanrakennustyöt jatkuisivat.

JANNEN JA KARIN KULJETUS

KORVATUNTURIN KUPEESSA. Kari Karjalainen ajeli tänään siltatyömaalta toiselle sekä hotellilaajennuksen ja loma-asutusten maatöihin.

KARI KARJALAINEN

2/2021

kolla. Kun pakkanen ja routa iskevät, hommat kääntyvät täällä lumitöiksi, ja muut työt keskeytyvät. Onko talvi pitkä Ivalossa? Kyllä se on, mutta ehkä vähän lyhenemään päin. Viime talvi alkoi marraskuussa ja päättyi huhtikuussa, kun yleensä on päästy takaisin töihin vasta toukokuussa. Kuka on Janne? Poikani. Vuodesta 2018 on tehty töitä yhdessä perheyrityksenä, mutta yritys on perustettu jo 1999. Janne käy parhaillaan infra-alan koulua viimeistä vuotta. Itse olen ollut alalla yli 30 vuotta. Riittääkö töitä? Yllättävän paljon. Teemme kaivutöitä, kiviaineskuljetuksia, pohjatöitä, piha- ja tienrakentamista sekä kunnossapitohommia rakennusliikkeille, kunnalle, julkiselle puolelle ja jonkin verran yksittäisille rakentajille. Mitä talvella tehdään – paitsi lumitöitä? Työntekijämäärämme puolittuu, koska teemme vain kunnossapitotöitä. Lunta ei kuitenkaan sada joka päivä, joten pyrimme myös pitämään lomaa. Harrastukset? Osa meistä hiihtää, osa kelkkailee ja osa kalastaa. Itse kuulun kelkkailijoihin ja kalastajiin. Onko korona vaikuttanut töihin? Ei millään lailla. Entä kiertotalous? Se on yhä enemmän esillä täällä pohjoisessakin. Tavoitteena on hyötykäyttää maamassoja niin hyvin kuin pystytään. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soita Johan Nordbergille Sodankylään.

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA E V E L I I N A K E S K I - KO R P I

Nappaa välipala syötävästä puistosta Pupuhuhdan koulualue Jyväskylässä kokee ison muutoksen. Alueelle tulee monipuolisesti erilaisia asumismuotoja. ”Entisen koulun tontti kenttineen on hyvä paikka rakentaa ja näin tasaisia tontteja onkin hyvin harvoin tarjolla. Jokainen tontti myös rajoittuu viheralueeseen ja metsään, mahdollistaen oman rauhaisan takapihan”, kertoo maankäyttöinsinööri Mikko Mensala.

Alueelle rakennetaan tejä ja hyötykasveja, TIIVIS uusi katu, Pupunpolku, joita voi napata rakentaminen jota reunustavat kirvaikka välipalaksi”, takaa palvelut. Pupunpolulla ne ovat nurkan sikkapuut ohjaavat kuvailee viheraluetakana. Vapaa-ajan vietkulkijaa kohti omaa suunnittelija Evetoon on tarjontaa luontopoluista keilailuun ja pesäkoloa. Tonteille liina Keski-Korpi. ulkokuntosaleihin – ja kannustetaan istutAlueen ja puisuutuutena syötävä puisto! tamaan kukkivia lajeja ton suunnitteluun ja hyötykasveja, minkä pyydettiin ideoita asuklisäksi Pupumuori-patsaan kailta. Lasten toiveesta paiympärille rakennetaan kaupungin kalle tulee muun muassa maahan ensimmäinen syötävä puisto. upotettuja pomppumattoja. Yhdes”Puistossa voi herkutella säoloon ja istuskeluun tarjotaan monella tapaa. Sinne istutetaan oleskelualueita puutarha- ja riippuhedelmäpuita, marjapensaita, yrtkeinuineen.

INFRA-ALAN OSAAJAT

Emmi Suuronen löysi intohimon rakennusalalta Syksyllä 2021 rakennusmestari AMK Emmi Suuronen veti valkoisen kypäränsä hetkeksi sivuun, ja kutreille laskettiin kruunu. Kurasaappaissaan Kreaten työmailla jöötä pitää tästedes Miss Suomen I perintöprinsessa. Miten tässä näin kävi? TEKSTI: ANU-LIINA GINSTRÖM, KUVA: KREATE

akennusmestari-missi Emmi Suuronen, 27, lyö mennen tullen monta myyttiä murskaksi. Pärjätäkseen rakennusalalla tai infrassa ei tarvitse olla ladon oven levyinen voimanpesä. Johtotehtäviin eteneminen ei välttämättä edellytä 20 vuoden rupeamaa vaatimattomammissa hommissa. Sukukalleuksiakaan ei tarvita – terävä pää ja halu kehittyä riittävät mainiosti. Tähän asti Suurosen ura-askeleet ovat edenneet niin sutjakasti kuin huutavasta työvoimapulasta kärsivällä rakennusalalla vain voi. ”Aloin ensin suorittaa suunnitteluassistentin tutkintoa, joka on teknisen suunnittelun perustutkinto. Suoraan koulun penkiltä minut napattiin työelämään Destialle, tarjouslaskennan pariin. Tässä kohdassa raha ratkaisi, ja työ vaatemyyjänä sai jäädä”, Suuronen kertoo.

Isojen infrahankkeiden tarjouslaskennassa avustaminen imaisi mukaansa, ja Suuronen päätti lähteä opiskelemaan alaa työn ohessa Saimaan ammattikorkeakouluun (nykyinen LAB-ammattikorkeakoulu). Rakennusmestarin koulutus vei Suurosen Kreatelle keväällä 2018. Ura on edennyt työnjohtotehtäviin, ja osaaminen täydentynyt täydennyskoulutuksissa.

JOKAINEN ammattirakentaja muistaa ensimmäisen työmaansa. Suuroselle se oli Kimolan kanavan kunnostus Heinolan ja Kouvolan puolivälissä. Kanava on Suomen suurimpia: samaa korkeutta Saimaan kanavassa olevan Mälkiän sulun kanssa. Kunnostuksessa vanha nippunosturi purettiin ja tilalle rakennettiin 12 metriä korkea venesulku, veneiden hissi. Kanavaan jätettiin 70 metriä pitkä kalliotunneli,

jota levennettiin, korotettiin ja lujitettiin. Tunneli säilytettiin paikallisten toiveesta, ja sillan rakentaminen tunnelin tilalle olisi ollut myös kalliimpaa. 20,8 miljoonaa euroa maksanut hanke alkoi kesällä 2018 ja kesti pari vuotta. ”Sain olla mestarin oikeana kätenä ja nähdä ja oppia, miten isoa projektia viedään läpi. Periaatteessa hyppäsin toimiston puolelta oikeisiin töihin. Kanava oli erittäin hyvä projekti, koska siinä tuli kattavasti käytyä koko infra-ala läpi: oli massiivisia maarakennustöitä, betonitöitä, louhintaa, kalliorakentamista – se oli kattava paketti kaikkea, mitä infrassa tehdään. Käytännön kokemus tuli vielä vanhemmilta mestareilta mukaan.”

SUURONEN käy seikkaperäisesti läpi rakennusmestarin palkan muodostumista.

2/2021

Iso kuva kuntoon – liikenneverkolle visio Suomen pääväyläverkolla on useita yhteysvälejä, joiden palvelukyky uhkaa jäädä jälkeen siitä, mitä niiltä tulevaisuudessa edellytetään. ”Megatrendeihin kuten ilmastonmuutokseen tai kaupungistumiseen varautuminen on heikolla pohjalla, jos tarkastelu ulottuu vain parin kolmen hallituskauden päähän. Lentokorkeutta tulisi nostaa verkon kehittämisessä roimasti. Tulevista kehittämiskohteista ja painotuksista pitää

olla yhteinen käsitys 30 vuoden päähän asti, ja kokonaistarkastelussa pitää olla niin tiestö kuin raiteetkin”, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö latelee. Hyvä esimerkki strategisesta ja modernisointia kaipaavasta yhteysvälistä on Syrjön mukaan valtatie 4 välillä Jyväskylä–Oulu. ”Tällaisia kohteita on liikenneverkollamme useita, eikä niiden mahdollisuuksia ja tarpeita tunnisteta ajoissa ilman kauas kantavaa visiota.” INFRA teetti WSP Finlandilla syyskuussa selvityksen vt 4:n kehittämis-

tarpeista (lue lisää: Infra. työllisyyden ja työssäfi). Selvitys osoittaa, käynnin kannalta.”, NELOSTIE on miljoonien suomaettä Nelostie on kauWSP Finlandin johlaisten palveluksessa ja pan tärkein runkotaja Jorma Mäntyvaikuttaa moneen. Silti se on jäänyt ajastaan: pääosin kakväylä, edistää nen arvioi sikaistaisella tiellä yhdistyy vientiteollisuuden ”Turvallinen, runsas raskas liikenne ja vilkas henkilöliikenne, mikä lisää ja työvoiman liiksujuva ja vähävaaratilanteita, ruuhkia, kuvuutta sekä tapäästöinen liikkuminopeuden vaihtelua ja päästöjä. kaa huoltovarmuunen tiellä edellyttäisi den. tulevaisuudessa muun ”Aiempia, liikennemääriin muassa nelikaistaiseksi rakenperustuvista analyyseja laajentaen tamista sekä uusiutuvien käyttövoitarkastelimme selvityksessä tien mien infrastruktuurin ja automaattiyhteiskunnallista roolia eri toimialosen liikenteen edellytysten rakentajen, elinkeinojen ja alueiden sekä mista”.

JUTTU PERUSTUU EMMI SUUROSEN HAASTATTELUUN #RAKSAPODIN KOLMOSKAUDEN AMMATTINA RAKSA -SARJASSA. KATSO JA KUUNTELE HERSYTTELEVÄ JAKSO KOKONAISUUDESSAAN YOUTUBESTA!

”Alkuvaiheilla rakennusmestarin palkka on 3000 euron pinnassa. Sen jälkeen siihen vaikuttavat sitten uran pituus, erilaiset pätevyydet, vastuun määrä ja karttunut kokemus”, hän luettelee palkkaan vaikuttavia tekijöitä. Tuoreet tilastot kertovat, että viime aikoina palkat ovat nousseet Suomessa eniten rakennusalalla. Suuronen kehottaa silti laittamaan jäitä kypärään: kun kokemusta ei vielä ole, ei kannata rakentaa pilvilinnoja. ”Rakentamisen perusteethan ovat siinä, että rakennetaan ensin hyvä perusta. Nyt alalla on kysyntää, mutta kun suhdanteet kääntyvät, tosiosaajat erottuvat viimeistään silloin.”

IHMISEN pitää rakastaa työtään, haluta tehdä sitä päivittäin, Emmi Suuronen lataa. Pari vuotta sitten alkaneen missijulkisuuden myötä Emmille on alkanut tulla viestejä nuorilta naisilta, joita rakentaminen kiinnostaisi, mutta uskallus on puuttunut.

MITKÄ tekijät Suurosta viehättävät rakennusalassa? ”Mie rakastan alan yrittäjähenkisyyttä, jota on isoissakin yrityksissä! Kun töitä on, niitä myös tehdään – hyvällä porukalla ja hyvällä meiningillä”, hän aloittaa. ”Huumori kuuluu vahvasti rakennusalaan. Työmaakopista töitä ei johdeta, vaan työmaalla. Siellä pysytään tilanteen tasalla ja asioiden päällä.” ”Rakastan myös ongelmanratkaisua ja pienen paineen alla työskentelyä. Syksyn sateet, ulkoilmatyö – sekin kuuluu tähän alaan ja sopii minulle.” Suuronen paljastaa, että lapsuuden urahaaveissakin hän näki itsensä kiireisenä

naisena, jolla on paljon kansioita molemmissa kainaloissa ja kahvimuki kädessä. ”Tykkään suunnitella, aikatauluttaa ja organisoida. En olisi itse ikinä arvannut, että löydän intohimon rakennusalalla työnjohtajana. Enemmänkin se oli sitä, että rakastin paineen alla työskentelyä ja koin, että minulla on organisointikykyä, ja halusin tehdä työtä, jossa näitä ominaisuuksia tarvitaan.” Suurosella onkin vinkki kaikille alanvalintaa miettiville: Älä jumitu tiettyyn alaan, vaan mieti, mitä ominaisuuksia ylipäätään työltä haluat. Pohdi vasta sitten, millaisissa tehtävissä pääset toteuttamaan juuri näitä ominaisuuksia. ”Esimerkiksi rakennusalalta löytyy monta väylää, joista valita. Voi erikoistua tarjouslaskentaan, suunnitteluun tai valvontaan varsinaisen rakentamisen sijaan. Työmaatöissä tulet kohtaamaan myös räntäsadetta ja mutaa, mutta siistiä sisätyötäkin löytyy.”

TOISAALTA rakennusmestarin tai työnjohtajan ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea. ”Riittää kun tietää, mistä tiedon saa. Kokeneelle työntekijälle voi hyvin sanoa, että hei miten sie tän tekisit. Jos ei jotain tiedä, niin aina löytyy niitä vanhempia ja kokeneempia mestareita.” Pääsääntöisesti työtä tehdään virka-aikana, mutta yrittäjähenkisyys näkyy tässäkin: tarvittaessa tehdään pidempää päivää. ”Ei raksaa voi jättää levälleen, jos on kesken esimerkiksi työmaa-aidan laitto tai muu sellainen osuus, joka vaikuttaa myös kolmansiin osapuoliin. Joustavuutta pitää olla – virka-ajat kuuluvat toimistolle, eivät työmaille.”

INFRA-LEHTI

Vuoden katutyömaa löytyi jemmasta

Koronapandemia aiheutti terveysuhkan, mutta heikensi myös raaka-aineiden ja osien saatavuutta. Koneyritysten suosikkimessut Hyvinkäällä joutuivat näistä syistä koronapallottelun kohteeksi – satojen muiden tapahtumien tapaan. Iät ja ajat Hyvinkään lentokentällä syyskuun alussa pidetty tapahtuma löysi lopulta paikkansa toukokuulta. Nähdään messujen merkeissä 5.–7. toukokuuta ensi keväänä!

Oletko huomannut, että Helsingin päärautatieasemalla räjäytellään? Etkö? No emme mekään, ja hyvä niin. Helsingin kaupunki nosti esiin katutöiden haittojen minimoinnissa onnistuneita työmaita Vuoden katutyömaa -kisassa. Isona kaivutyömaana palkittiin Destian urakoima Kaisantunnelin työmaa, ja kunniamaininnan sai Raidejokeri-allianssi.

L A R I J Ä R N E F E LT

Maxpo-messut siirtyivät toukokuulle

KONKARI KAAKAOLLA. Noora Koivunen, 13 vuotta, poikkesi syyskuussa vuonna 2019 Maxpo-messuilla INFRAN osastolle isänsä kanssa. Noora on ollut messuilla mukana aina, ensimmäisellä kerralla rattaissa.

ANNAMARI TOLONEN

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Hyvin suunnitellulla Kaisantunnelin työmaalla isotkin häiriöt on minimoitu monen toimijan yhteistyöllä siedettäviksi – kuten tunnelirakentamisessa välttämättömän räjäytykset.

PURKUBETONI CO2NCRETE SOLUTION ON CANEMURE-HANKE: HIILINEUTRAALISUOMI.FI/ FI-FI/CANEMURE

Betonimurske tekee tuplasti hyvää Purkubetonista tehty murske on mainio kierrätysmateriaali ja ominaisuuksiltaan ässä, mutta sillä on myös piilevä supervoima, jota tutkitaan parhaillaan Turussa. TEKSTI: ANU-LIINA GINSTRÖM, KUVA: RUDUS

iesitkin varmasti jo: myös betoni sitoo ilmasta hiilidioksidia. Betoninen rakennuskanta sitoo jatkuvasti hiilidioksidia siltä osin, kun se on kosketuksissa ilmaan. Ilman hiilidioksidi reagoi betonin sisältämän kalsiumhydroksidin kanssa ja sitoutuu pysyvästi betoniin. Reaktiota kutsutaan karbonatisoitumiseksi. Karbonatisoituminen tasapainottaa betonin valmistuksesta ja betonirakentamisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä, mutta sitä on tutkittu kierrätysnäkökulmasta hyvin vähän, kertoo Betoniteollisuuden projektipäällikkö Tommi Kekkonen. Nyt VTT ja Betoniteollisuus ry yhteistyössä Lounais-Suomen Jätehuollon ja Ekopartnerien kanssa selvittävät kierrätysbetonimurskeen hiilensidontaominaisuuksia Turun Topinpuiston kiertotalouskeskuksessa.

Topinpuistosta löytyi tutkimukseen tarvittava paikka, infra ja tutkimusmateriaali. Murskeen toimittaa naapurissa toimiva yritysjätteen vastaanottaja Ekopartnerit. Mursketta on Topinojan kentällä 160 tonnia neljässä kasassa. Anturit mittaavat olosuhteita kasojen sisällä. Vuoden mittausjakson jälkeen betoninäytteistä mitataan karbonatisoitumisen syvyys ja sitoutuneen hiilen määrä. Kerätyn tiedon perusteella voidaan mallintaa isompien murskemassojen käyttäytymistä ja tehdä laskelmia betonimurskeen hiilensidontaominaisuuksien tehosta ja hyödyistä eri käyttökohteissa.

Murskeessa on runsaasti karbonatisoitumatonta pinta-alaa ”Joskus tulee se hetki vastaan, että betonirakennus on pakko purkaa. Silloin se saatetaan

BETONIMURSKE MONESSA MUKANA! RUDUS KEHITTI VALMISBETONIN, JONKA VALMISTUKSESSA 30 PROSENTTIA KARKEISTA LUONNONKIVISTÄ ON KORVATTU KIERRÄTYSKIVIAINEKSELLA. LAINSÄÄDÄNTÖ RAJAA VIELÄ KIERRÄTYKSEEN TULEVAN BETONIN KÄYTTÖÄ. TÄHÄN ODOTETAAN MUUTOSTA UUDEN JÄTELAIN JA END-OF-WASTE-ASETUKSEN MYÖTÄ. LUE LISÄÄ: 51.FI/F7I

tähän murskemuotoon, joka on mainio ja paljon käytetty kierrätysmateriaali maarakentamisessa”, Tommi Kekkonen kuvailee. ”Kuten betonirakennukset, kierrätysbetonimurske sitoo itsestään hiiltä joka tapauksessa. Lisäksi murskeessa on ehjään betonirakennukseen verrattuna runsaasti enemmän karbonatisoitumatonta pinta-alaa. Nyt otetaan selvää, voiko karbonatisoitumista jouduttaa, tehostaa ja optimoida. Näin saataisiin betonisesta hiilinielusta maksimaaliset tehot irti.” Karbonatisoitumisen avulla ja oikeilla kierrätysmenetelmillä voidaan nykytutkimusten mukaan sitoa jopa 40–90 prosenttia sementin valmistuksesta aiheutuvia päästöjä takaisin betoniin. LISÄÄ BETONITEOLLISUUDEN CO2NCRETE SOLUTION -HANKKEESTA: CONCRETESOLUTION.FI

2/2021

TUOTEKEHITYS

Päästösäästöä uunista ulos VTT kehitti yrityspartneriensa kanssa ratkaisun, jolla teollisuuden hiilidioksidipäästöt voivat vähentyä merkittävästi. Päästöjä leikkaava rumpu-uuni sopii sementti- ja sellutehtaille, ja se voi korvata myös terästehtaiden kalkkiuunit.

DECARBONATEHANKKEEN RATKAISUT VOIVAT NOPEUTTAA MYÖS RAKENTAMISEN ILMASTOPÄÄSTÖJEN PIENENEMISTÄ. LUE LISÄÄ TUTKIMUKSESTA JA HIILIDIOKSIDIN TALTEENOTOSTA: 51.FI/F7D JA 51.FI/F7C.

TEKSTI: ANU-LIINA GINSTRÖM, KUVA: 123RF

ementti on betonin osana maailman eniten käytetty rakennusmateriaali. Suuren käyttömäärän takia se tuottaa noin seitsemän prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Sementin pääraaka-aine on kalkkikivi. Poltettua kalkkia tarvitaan valtavia määriä myös muun muassa sellu- ja terästeollisuudessa. Kun sementin valmistuksessa keskeinen kalsiumkarbonaatin hajottaminen toteutetaankin polttoprosessin sijaan vähäpäästöisesti tuotetulla sähköllä ja valmistuksessa syntyvä hiilidioksidi kerätään talteen, voidaan päästä lähelle hiilidioksidipäästötöntä sementtitehdasta. Tämän mahdollistaa kaasutiivis, sähköllä kuumeneva rumpu-uuni.

Tänään sementti ja sellu, huomenna asfaltti? VTT:n vetämässä Decarbonate-projektissa tutkimuslaitteeksi rakennettu rumpu-uuni on 12 metriä pitkä. Se kuumenee sähköllä, ja sitä testataan paitsi sementin raakajauheen esikalsinointiin, myös poltetun kalkin ja sellutehtailla tarvittavan meesan tuotantoon. Hankkeessa ovat mukana muun muassa Finnsementti, Nordkalk ja UPM. ”Finnsementti on tehnyt ilmastotyötä jo pitkään, ja meneillään on useita päästövähennyshankkeita. Strategiamme tähtää hiilineutraalisuuteen, ja se on saavutettavissa vain uudella teknologialla. Fossiilisen ener-

gian osuuden minimointi ja hiilidioksidin talteenotto ovat olennainen osa sementtiteollisuuden tulevaisuutta”, Finnsementin ympäristöpäällikkö Ulla Leveelahti kertoo. Koeuunille voisi olla käyttöä myös muiden teollisuuden alojen päästöjen vähennystyössä, esimerkiksi akku- ja asfalttiteollisuudessa.

Hiilidioksidi hyötykäyttöön Sementin ja poltetun kalkin valmistuksessa päästöjä syntyy kahdesta syystä. Valmistus tapahtuu nykyisin polttamalla yli tuhannen asteen lämpötilassa, mistä aiheutuu päästöjä ilmakehään. Jopa tätäkin vaikeampi ongelma ilmaston kannalta on kalkkikiven sisältämä karbonaatti, joka hajoaa prosessissa hiilidioksidiksi ja kalkiksi. Tätä raaka-aineperäistä päästöä ei voi välttää korvaamatta yhtä maailman eniten käytetyistä raaka-aineista. Polttoprosessien korvaaminen sähköön perustuvilla ratkaisuilla ja päästöttömän sähköntuotannon huomattava lisääminen on tehokas keino hillitä ilmastonmuutosta, johtava tutkija Eemeli Tsupari VTT:ltä vetää yhteen. ”Näin kalkkikivestä irtoava hiilidioksidi saadaan puhtaana talteen, ja se voidaan varastoida tai hyödyntää esimerkiksi vähäpäästöisten tuotteiden valmistukseen. Tuotekaasuna hiilidioksidille on jo markkinat ja kehitteillä on useita hyötykäyttövaihtoehtoja, joiden mittakaava on nykymarkkinaa valtavasti suurempi.”

Teollista mittakaavaa selvitettävä EU:ssa päästökauppa ohjaa teollisuutta päästöjen vähentämiseen. Päästöoikeuden nykyhinnalla jokainen vältetty hiilidioksiditonni tarkoittaa yrityksille 60 euron säästöä. Keskikokoiselle sementtitehtaalle esimerkiksi kolmanneksen päästövähennys tarkoittaisi useiden miljoonien eurojen säästöjä vuodessa. Lisäksi sähköuunista saadaan uusi tuote: puhdistettu hiilidioksidi. Sähköllä tehtävä kalsinointi voi siis olla taloudellisesti kannattavaa jo nykyisillä hinnoilla, mutta toteutettavuus teollisessa mittakaavassa ja tarvittavat investoinnit edellyttävät lisäselvityksiä. Teollisuuden päästöjen vähentäminen on avainasemassa ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ja Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tutkimus ja tuotekehitys vie uusia ratkaisuja eteenpäin. ”Sementin ja poltetun kalkin valmistuksen hiilidioksidipäästöjen merkittävään vähentämiseen kehitetty ratkaisu on erinomainen esimerkki tällaisesta työstä. Tämän tyyppisten ratkaisujen skaalaaminen teolliseen kokoluokkaan ja monistaminen ovat avainasemassa teollisuuden ja myös rakentamisen ilmastopäästöjen vähentämisessä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo. LUE YLEN JUTTU VTT:N RUMPU-UUNISTA: YLE.FI/UUTISET/3-12139655

VEDEN MERKITYS KASVAA

– ilmastonmuutos on infralle sekä haaste että mahdollisuus Ilmastonmuutos vaikuttaa veden kiertokulkuun: merenpintaan, hulevesiin tai juomaveteen. Tulevaisuudessa vettä voi olla jossain liikaa ja jossain liian vähän. Infran ammattilaista tarvitaan muutoksiin sopeutumisessa. TEKSTI: KAISA SALMINEN, KUVAT: 123RF, SIRPA KYMÄSLAHTI (16), TIMO NIEMI (S. 17) JA ADOBE STOCK (S. 19)

INFRA-LEHTI

2/2021

TULVAT vaivaavat koko Eurooppaa. Rein-joen tulvintaa Bonnissa helmikuussa 2021.

”

”Uusissa rakenteissa huomioidaan tulvariski seuraavan 200 vuoden aikana.”

SYKEN ENNUSTE TULVARISKIEN KEHITTYMISESTÄ VUOTEEN 2100: 51.FI/F7P

uomen ympäristökeskus SYKE arvioi raportissaan vuonna 2018 ilmastonmuutoksen kasvattavan pitkällä aikavälillä tulvariskiä etenkin Suomen merenranta-alueilla. Sen sijaan sisämaassa tulvariski vähenisi joillakin alueilla. Merkittäväksi tulvariski arvioitiin 22 alueella. SYKEn erikoistutkija Jari Silanderin mukaan pahin skenaario on se, ettei tulvariskeihin varauduta. Esimerkiksi Helsingin ja Espoon rannikkoalueilla se tarkoittaisi 32 miljoonan euron vuosivahingon odotusarvoa, hän laskee, mutta muistuttaa ennusteisiin liittyvän epävarmuuksia. ”Tulvasuojelun tasoa tulisi nostaa aina, kun veden äärelle muuttaa uusia asukkaita. Mitä arvokkaampia rakennuksia rannikkoalueille rakennetaan, sitä suuremmaksi tulvariski kasvaa.” Infrarakentaminen on osa ratkaisua ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, puhuttiinpa tulvasuojelusta tai esimerkiksi vesihuoltojärjestelmistä. Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän tulvariskiä pitkällä aikavälillä erityisesti pääkaupunkiseudun rannikkoalueilla. Siihen varaudutaan esimerkiksi lattiakorkoa nostamalla. ”Uudessa toimitilassamme Espoon Leppävaarassa lattiakorko nostettiin viiteen metriin merenpinnan tasosta. Parkkitalon kellari rakennettiin vesitiiviinä tulvakorkeuteen asti”, projektipäällikkö Antti Pekkala Rambollista havainnollistaa varautumisen tasoa. Alin lattiakorkeus on yleensä selvästi tulvakorkeuden yläpuolella. ”Uusissa rakenteissa huomioidaan käytännössä aina mahdollinen tulvakorkeus ja -riski seuraavan 200 vuoden aikana.”

Pori, Suomen merkittävin tulvasuojelualue Porissa tulvasuojelun haasteet ovat omassa luokassaan, koska kaupunki sijaitsee meren ja suistoalueen risteämäkohdassa. Etenkin hankalat talvisäät lisäävät >>

INFRA-LEHTI

VIHREÄ imee ja sitoo vettä toisin kuin läpäisemättömät asfalttipinnat. Viheralueet ovat taloudellinen tapa hallita tulvariskejä, ja hulevesimaksuina kerättyä rahaa voisikin suunnata viherrakentamiseen.

VESISTÖN säännöstely on tärkein keino estää tulvimista, kertoo Porin Taina Koivisto.

VOIMAKKAAT sateet lisäävät tarvetta korjata katuja ja rakennusten kuivatusratkaisuja, SYKEn Jari Silander ennustaa.

tulvariskejä. Jos vedenpinta pääsee nousemaan, tulvavaara kasvaa nopeasti. Suuri osa kaupungin keskusta-alueesta on rakennettu alaville alueille. Pori onkin Suomen merkittävin tulvariskialue. Virallisen aseman tulvasuojelu sai kaupungissa vuonna 2008, kun Kokemäenjoen rannalla olevat tulvapadot luokiteltiin patoturvallisuuslain piiriin kuuluviksi. Samana vuonna alkoivat patojen ensimmäiset peruskorjaustyöt. ”Tulvapadot ovat käytännössä penkereitä, ja niitä on rakennettu noin 30 kilometrin pituiselle alueelle molemmin puolin jokea”, kertoo suunnitteluinsinööri Taina Koivisto, joka on erikoistunut kaupungin suojeluun jokitulvilta. Tulvasuojelun toimenpiteet ovat Koiviston mukaan Porissa laajoja sekä hulevesien että jokivesien osalta. Patorakenteiden rakentamisen lisäksi jokea ja sen sivu-uomia ruopataan talviaikaisten hyyde- tai jääpatojen muodostumisen estämiseksi.

SÄÄN ääreisilmiöt haastavat nykyisten viemärijärjestelmien ja puhdistamoiden kapasiteetin, tietää VVY:n Saijariina Toivikko.

TALOUS-, jäte- ja hulevesiverkostojen saneerausvolyymi pitäisi kaksin- tai kolminkertaistaa, sanoo VVY:n Mika Rontu.

Vesistön säännöstely on tärkein keino

”

Patorakenteiden kysyntä on viime vuosina kasvanut.” SYKEN VUOROVAIKUTTEINEN TULVARISKIEN ARVIOINTITYÖKALU: 51.FI/F7Q

ELY-KESKUKSEN TULVAKARTTOJA: YMPARISTO.FI/TULVAKARTAT

Ilmastonmuutoksen seuraukset huolestuttavat Tanja Koivistoa. ”Jos syksyistä tulee sateisempia eikä talvea tule välttämättä lainkaan, jokeen voi muodostua enemmän hyydepatoja, joista voi purkautua hyydetulvia. Meillä on ollut viime vuosina useita hankalia talvisäitä ja niistä johtuvia läheltä -piti tilanteita, vaikka vesistön säännöstelyä on kehitetty”, hän kertoo. ELY-keskus hoitaa vesistön säännöstelyä yhdessä voimalaitosten kanssa erilaisten patoja voimalaitosrakenteiden avulla. ”Vesistön säännöstely on tärkein keino estää tulvimista, koska vedenpinnan nousu voidaan usein välttää sitä kautta kokonaan”, hän korostaa. Porissa läheltä piti -tilanteet ovat Koiviston mukaan vakavia, koska jos tulvimista pääsisi tapahtumaan, seurauksena olisi iso katastrofi. ”Tulvariskin kasvaessa ELY-keskus perustaa Kokemäenjoen tulvatilanneorganisaation. Se seuraa tilan-

2/2021

Porin oppeja tulvasuojeluun

Korjaus- ja osaamistarpeet

Porissa on kehitetty kymmenen vime vuotta aktiivisesti tulvasuojelua. Mitkä ovat keskeiset opit, suunnitteluinsinööri Taina Koivisto? ”Varautuminen tulvariskeihin on tärkeintä. Meillä Porissa varautumista tehdään esimerkiksi Kokemäenjoen tulvaryhmässä, joka tarkastelee koko jokialueen vesistön ongelmia yhteistyössä alueen kuntien, SYKEn, ELY-keskuksen ja voimalaitosten kanssa. Pelastuslaitoskin on mukana yhteistyössä. Myös kaupungin omalla patoturvallisuusorganisaatiolla on tärkeä rooli. Porin patoturvallisuusorganisaatioon kuuluvat johtoryhmä ja operatiivinen yksikkö, joka vastaa patojen tarkkailusta ja toimenpiteistä tulvavaaratilanteessa. Porin patoturvallisuusorganisaatio aloittaa toimintansa, jos jokitulvan riski kasvaa ja tilanteen kehittymistä pitää seurata. Aluksi se voi toimia pienemmällä miehityksellä, mutta tulvavaaran kasvaessa se kutsutaan koolle kokonaisuudessaan ja toimintaa saatetaan joutua ylläpitämään ympäri vuorokauden. Lisäksi Porin padoille on laadittu patoturvallisuussuunnitelma, joka kertoo vaaditut toimenpiteet uhkaavassa tulvavaaratilanteessa.”

netta tarkasti ja suunnittelee muun muassa säännöstelyyn liittyviä toimenpiteitä.” Porin kaupunki perustaa myös oman patoturvallisuusorganisaation tarkkailemaan patopenkereitä. ”Aloitamme turvallisuussuunnitelman mukaiset toimet esimerkiksi tukemalla patoja tai käymällä sulkemassa sulkukaivoja.”

Happamia sadevesiä neutraloidaan Patoja rakennetaan myös hulevesialtaiden yhteyteen. Esimerkiksi Destia on rakentanut hiljattain Porin Honkaluodossa hulevesialtaan patorakenteita, joiden päätehtävä on neutraloida happamia valumavesiä, joita huuhtoutuu alueella olevasta sulfidipitoisesta maaperästä. Lisäksi ne toimivat viivytysaltaina. ”Neutralointi perustuu kolmeen erilaiseen patorakenteeseen – biohiili-, hiekka- ja kalkkikivipatoon”, Destian työmaapäällikkö Timo Niemi kertoo. Patorakenteet sijaitsevat logistiikka-alueella, jota peittävät laajat asfalttipinnat, mutta vettä imeviä pintoja ei löydy nimeksikään. Kaupunki on suunnitellut alueelle siksi useita hulevesien viivytysaltaita. Ne toimivat eräänlaisina välivarastoina estäen kaikkia vesiä kulkeutumasta kerralla hulevesiverkostoon. ”Patorakenne viivästyttää osaltaan sadevesien kulkeutumista hulevesialtaaseen, ja vähentää tulvimisongelmia. Tämän kaltaisten rakenteiden kysyntä on viime vuosina kasvanut”, Niemi tietää. Patojen rakentamisessa on omat konstinsa. ”Työ vaatii tarkkuutta, koska rakenteet pitää saada tiiviiksi. Rakennusmateriaalit on valittava huolellisesti ja pidettävä toisistaan erillään. Rakenne on myös verhoiltava kulutusta vastaan.”

DESTIAN neutralointija viivästysallas täynnä vettä kevättulvan aikaan.

Mitkä infratyöt tai infran korjaustarpeet lisääntyvät ilmaston muuttuessa? Suunnittelujohtaja Taina Koivisto, Porin kaupunki: ”Ilmastonmuutos lisännee sademääriä ja sitä kautta joen virtaamia varsinkin syksyisin ja talvisin. Se aiheuttaa tulvapatojen joen puoleisen luiskan kulumista eli eroosiota. Patojen eroosiosuojauksien korjausta pitää tehdä jatkossa useammin, ja kunnossapitokustannus myös alueille, joissa tulvavaara ei ole ennen ollut merkittävä. Hulevesiä on entistä tärkeämpi viivyttää ja imeyttää maahan ennen kuin ne johdetaan hulevesiviemäriin. Sitä varten voidaan rakentaa erilaisia hulevesirakenteita kuten viivytys- ja tasausaltaita sekä kosteikkoja, joilla tasataan virtaamia.” Erikoistutkija Jari Silander, SYKE: ”Voimakkaat sateet todennäköisesti lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä, minkä seurauksena vahingot kaupunkialueilla kasvavat. Tämä lisää painetta korjata katujen ja rakennusten kuivatus- sekä hulevesiratkaisuja niin kaupungin kuin yksityisten mailla. Usein on tarpeen päivittää myös pihojen kallistuksia. Tonttien maanalaisissa muovisäiliöissä ei ole taloudellista eikä ekologista viivyttää vesiä. Yhteiset viheralueet ovat sen sijaan taloudellinen ja tuottava tapa hallita esimerkiksi tulvimisriskejä. Olisi hienoa, jos tällaisia alueita saataisiin nyt hulevesimaksujen myötä aiempaa useammin rakennettua.”

Kehittämispäällikkö Saijariina Toivikko, VVY: ”Sään ääreisilmiöt ja etenkin sateisuus haastavat nykyisten viemärijärjestelmien ja puhdistamoiden kapasiteettia. Muutostarpeita voi syntyä niin viemäreihin, pumppaamoihin kuin jätevedenpuhdistamoille.” Millaisiin asioihin kunnissa pitää kiinnittää huomiota, ja millaista osaamista tullaan tarvitsemaan infraurakoitsijoilta? Suunnittelujohtaja Taina Koivisto, Porin kaupunki: ”Erilaisten tulvasuojelurakenteiden, kuten tulvapatojen ja hulevesirakenteiden urakoinnissa tulee erityisesti kiinnittää huomiota urakoitsijan työnjohdon ammattitaitoon. Urakoitsijan kanssa tulee käydä läpi rakenteiden työtekninen toteutus, ja tilaajan tulee kiinnittää erityistä huomiota työmaavalvontaan.” Erikoistutkija Jari Silander, SYKE: ”Kadut tulvivat yhä useammin, koska katusuunnitelmissa saatetaan poistaa avo-ojia. Lisäksi veden varastotilavuus vähenee rakentamisen seurauksena joskus merkittävästi. Hulevesisuunnitelmat olisi hyvä tarkistaa aikaisempaa paremmin ja samalla selvittää, missä vettä varastoituu sekä pysyykö pihamaa paikallaan voimakkaan sateen sattuessa.” Kehittämispäällikkö Saijariina Toivikko, VVY: ”Ilmastonmuutoksen vaikutus pitäisi huomioida aina, kun suunnitellaan uusia tai korvaavia ratkaisuja.”

Ö TI

RTS

S RAKEN

RT S YM P

TÖ LU O

IS R Ä

T I E TO S Ä

2/2021

Investoinnit

Vesihuolto tuli käännekohtaan Vesihuollossa piilee valtava saneeraustarve. Jos sään ääreisilmiöt lisääntyvät, se asettaa kapasiteetin koville. Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040 -selvitys arvioi vesihuollon kokonaisinvestointitarpeen liki kaksinkertaistuvan 20 vuodessa. Se tarkoittaisi käytännössä 777 miljoonan euron vuotuista kokonaisinvestointitarvetta vesihuoltoon. Selvityksen mukaan eniten investointitarpeita on saneerauspuolella. Vesilaitosyhdistyksen (VVY) apulaisjohtaja Mika Ronnun mukaan nyt on tultu eräänlaiseen käännekohtaan. Suuri osa vesihuollon verkostosta on rakennettu 1960–1970-luvuilla, ja se alkaa tulla saneerausikään. ”Sekä talousvesi- että jätevesi- ja hulevesiverkostojen saneerausvolyymi pitäisi kaksin- tai kolminkertaistaa heti”, hän korostaa. Jos rankkasateet ilmastonmuutoksen seurauksena lisääntyvät, se johtaa Ronnun mukaan kasvaviin ongelmiin erityisesti sekaviemäreiden puolella. Valtaosa niistä on korvattu erillisillä jätevesi- ja hulevesiviemäreillä, mutta sekaviemäreitä on yhä viitisen prosenttia viemäreiden kokonaismäärästä. ”Tilanne on haastava etenkin tiheään rakennetuilla keskusta-alueilla, koska sekavesiviemärit pitäisi erotella jäte- ja hulevesiviemäreiksi myös kiinteistöissä”, VVY:n kehittämispäällikkö Saijariina Toivikko täydentää. Ronnun ja Toivikon mukaan paine lisätä jäteveden puhdistamojen kapasiteettia todennäköisesti kasvaa, koska puhdistamoja ei ole mitoitettu rankkasateiden varalta edes nykyisellään. Seurauksena on ohituksia ja ylivuotoja, jolloin puhdistustulos ei ole paras mahdollinen.

Vaikka sekaviemäreitä ei olisi lainkaan, voi sade-, sulamis- ja mahdollisesti pohjavesiäkin päästä myös rikkoutuneisiin tai säröileviin jätevesiviemäreihin. ”Tärkeintä on tunnistaa verkostossa pahimmat vuotokohdat ja ongelmalliset alueet ja aloittaa korjaaminen niistä”, Toivikko korostaa. ”Yksi ongelma on sekin, että tonttiviemäreiden puolella saatetaan johtaa sadevesiä tarkoituksellisesti viemäriin. Näin ei pitäisi tehdä.”

Uusia velvoitteita juomavesipuolelle Uusi juomavesidirektiivi tuo mukanaan jonkin verran uusia velvoitteita, jotka kannustavat tehokkaampaan veden käyttöön ja edellyttävät systemaattista riskienhallintaa, joka ottaa huomioon myös ilmastonmuutoksen vaikutukset. Direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä 12.1.2023 mennessä. ”Jäsenmaiden pitää jatkossa esimerkiksi raportoida ensimmäistä kertaa Euroopan komissiolle isojen vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen keskimääräinen vuotovesitaso. Jos se ylittää komission myöhemmin määrittämän tason, on laadittava toimenpidesuunnitelma”, vesiasiain päällikkö Riina Liikanen VVY:ltä kertoo. Liikanen arvioi sekä pinta- että pohjaveden laadun todennäköisesti heikentyvän, jos sadanta, tulvat ja rankkasateet lisääntyvät. Maanpinnalta huuhtoutuu silloin enemmän epäpuhtauksia, jotka voivat päätyä raakaveteen. Lämpenevä ilmasto nostaa puolestaan raakavesien ja vesijohtoverkostoissa kulke-

SEKÄ pinta- että pohjaveden laatu todennäköisesti heikkenee, jos sadanta, tulvat ja rankkasateet lisääntyvät. Maanpinnalta huuhtoutuu silloin enemmän epäpuhtauksia, jotka voivat päätyä raakaveteen.

van talousveden lämpötilaa, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi maku- ja hajuhaittoja. ”Hanasta tulee Suomessa pääasiassa hyvälaatuista vettä, mutta olisi suotavaa tarttua vesijohtoverkostojen saneeraustarpeeseen ennen kuin verkostojen huono kunto alkaa näkyä talousveden laadussa. Myös vedenkäsittelyprosesseja on tehostettava”, hän toteaa. Toinen puoli ongelmaa on kuivuus. VVY kyseli vesihuoltolaitoksilta vuoden 2018 kuivan ajanjakson vaikutuksista. Vastausten perusteella iso osa laitoksista selvisi kuivuudesta hyvin, vaikka pohjaveden pinnat laskivat. Suurin osa oli silti sitä mieltä, että varautumista pitää parantaa. ”Onneksi Suomessa painitaan ihan eri ongelmien kanssa kuin kuivemmissa maissa. Etenkin sellaisten vesilaitosten, joilla on niukat varavesiresurssit tai jotka hyödyntävät vedenhankinnassa pieniä pohjavesiesiintymiä, tulisi ryhtyä turvaamaan talousveden riittävyys mahdollisimman hyvillä varavesilähteillä.” Kaisa Salminen Lähteitä ja lisätietoja: Ilmastonmuutos ja vesihuolto – varautuminen ja terveysvaikutukset, Suomen Ilmastopaneelin raportti 10/2019 https://51.fi/f9u Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa, Suomen ympäristökeskus 2012 https://51.fi/f9v Kesän 2018 kuivuuden vaikutukset vesilaitoksilla, Vesilaitosyhdistys 2019 https://51.fi/f9w Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040, Vesilaitosyhdistys 2020 https://51.fi/f9x Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon, Päivi Meriläinen, THL 2020 https://51.fi/f9y

INFRA-LEHTI

VIHERPESUSTA KONKRETIAAN Green Building Council Finland (FIGBC) koosti yhdessä verkostojensa kanssa toimintaohjelman konkreettisista keinoista, joilla kiinteistöja rakennusala voisi tähdätä hiilineutraaliksi vuonna 2035. Mitä #BuildingLife-ohjelma tarjoaa infrarakentajalle? TEKSTI: KAISA SALMINEN JA ANU GINSTRÖM, KUVA: 123RF

IGBC:n kokoama #BuildingLife-ohjelma on yksityisen verkoston tekemä, mutta toimenpiteet pohjaavat EU:n ja ympäristöministeriön kiinteistö- ja rakennusalalle (kira-ala) tekemiin strategioihin ja tavoitteisiin sekä Rakennusteollisuus RT:n sidosryhmiensä ja ympäristöministeriön kanssa laatimaan ”Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035” -tiekarttaan. Ohjelman tehtävänä on täydentää ja koota yhteen konkreettisia toimenpiteitä, jotka auttavat yksittäisiä toimijoita tekemään omia hiilineutraalisuuteen tähtääviä strategioitaan. Se näyttää yrityksille ja muille toimijoille, mitä niiltä odotetaan ja mihin varautua. Aikajänne ulottuu vuoteen 2035, ja toimenpiteet on jaoteltu aikajanalle. Pääviesti on, että pelkillä puheilla ja viherpesulla ei tulevina vuosina enää pärjää. Ollakseen edelläkävijä – tai pysyäkseen ylipäätään kehityksen matkassa – on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin.

Yhteiset tavoitteet, paljon tekijöitä Kira-alan kasvihuonepäästöistä 75 prosenttia tulee energiankäytöstä ja loput materiaaleista, työmaista sekä kuljetuksista. Käytetystä energiasta pääosa menee kiinteistöjen lämmitykseen, joten rakennusalan päästöjen kehitys on voimakkaasti sidoksissa energiantuotannon päästövähennyksiin. Infra-alalla korostuvat materiaalien, työmaiden ja kuljetusten merkitys. Strategioita ja tiekarttoja on hyvä laatia, mutta niiden tulee olla joustavia toimintaympäristön muutostrendien osalta. Merkittävässä roolissa ovat jo nyt biopolttoaineet, mutta ovatko ne vain välivaihe siirryttäessä sähköön, tai lyökö läpi joku uusi trendi kuten vety? Sarjatuotantoiset pienydinvoimalat voisivat toteutuessaan vähentää radikaalisti sähköntuotannon päästöjä.

Oma lukunsa ovat yhteiskunnalliset muutokset. EU-rahoituksen ehtona voi jatkossa olla pyrkimys hiilineutraaliuteen. Muutosajureita voivat olla myös kuluttajien käyttäytyminen, äkilliset kriisit, luonnonkatastrofit, mullistukset tai jopa lähialueiden sodat. Toimintaohjelmassa myös todetaan, että teemme mitä tahansa, ilmastonmuutosta ei voi täysin estää, ja sen vaikutuksiin on myös sopeuduttava. Infra-alan kannattaa olla hereillä, sillä sopeutuminen tietää todennäköisesti töitä infrarakentajille.

Yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan Infrarakentamisessa päästövähennykset toteutuvat tyypillisesti hankkeiden lähtökohtien, tilaajien vaatimusten tai esimerkiksi kaavoituksen kautta – muun muassa rakentamalla yhä enemmän jo olemassa oleville alueille. Kun tilaajat joutuvat arvioimaan hankkeidensa hiilijalanjälkeä, se alkaa ohjata myös urakoitsijoiden kilpailutusta. Pelisääntöjä tarvitaan, jotta hiilineutraaliuden tavoittelusta aiheutuvat lisäkustannukset eivät heikennä siihen panostavien urakoitsijoiden kilpailukykyä.

”

Kira-alan kasvihuonepäästöistä 75 prosenttia tulee energiankäytöstä ja loput materiaaleista, työmaista sekä kuljetuksista.”

Kestävä infran määritelmä INFRA RY oli mukana päivittämässä Kestävän infran määritelmää osana FIGBC:n Kestävä Infra -toimikuntaa. Määritelmään on lisätty konkretiaa laatimalla muistilistoja ja kokoamalla vinkkejä infran elinkaaren kaikkiin vaiheisiin. Näin määritelmä on helpommin alan eri toimijoiden hyödynnettävissä rakentamisesta ja kunnossapidosta aina purkuun asti. Infra-alan roolituksia on selkeytetty ja esitystapa on visuaalisempi. Voit käyttää työkalua keskustelun pohjana infrahankkeiden kestävyyden suunnittelussa.

FIGBC.FI/JULKAISU/KESTAVAINFRA-MAARITELMA

2/2021

TYÖ JATKUU. RAKENNUSTEOLLISUUS RT KÄYNNISTÄÄ YHDESSÄ SIDOSRYHMIENSÄ KANSSA KESTÄVÄN RAKENTAMISEN OHJELMATYÖN VUONNA 2022. INFRA-LEHTI SEURAA SEN EDISTYMISTÄ.

Infrayrittäjän askeleet kohti vähähiilisyyttä

• • •• •• •

Sitä mitä ei mitata, ei voi johtaa. Selvitä organisaatiosi päästöjen lähteet ja määrät ja luo jatkuvat menettelyt niiden mittaamiseksi ja seuraamiseksi. Tee kertyneen tiedon perusteella oma tiekartta ja suunnitelma tavoitteineen sekä keskeisine keinoineen. Jaa tavoitteita erityyppisille hankkeille ja nimeä välitavoitteita. Varmista riittävä osaaminen: resursoi ja kouluta systemaattisesti. Sisäinen viestintä asian tärkeydestä luo maaperää tuleville toimenpiteille. Suosi uusiomateriaaleja, uusiutuvia polttoaineita ja päästöttömiä energianlähteitä, lopeta koneiden tyhjäkäynti ja kierrätä. Ota mukaan koko toimitusketju, ja aseta vastaavia vaatimuksia esimerkiksi kalustovuokraajille.

Lähteet: #BuildingLife-toimintaohjelma ja INFRA ry:n johtaja Juha Laurila

LETKUT PAIKAN PÄÄLLÄ INFRAKALUSTOON!

LETKUEXPRESS

www.hydroscand.fi

Pääkaupunkiseutu & Turun alue

TURVAKOULUTETUT ASENTAJAT

SOITA LETKUEXPRESS LUOKSESI! Hydroscand LetkuExpress-auton avulla voit säästää aikaa ja rahaa. • Asiantuntija tulee paikalle ja vaihtaa rikkoutuneen letkun • Kaikki työ tehdään työmaallasi • Palvelu on saatavilla ympäri vuorokauden!

KUN SOITAT LETKUEXPRESS-AUTON AVUKSESI

1. Soita LetkuExpress numerosta 020-78 62 570

2. LetkuExpress tulee paikan päälle työkohteeseesi

3. Asentajamme irrottaa rikkinäisen letkun

4. Uusi letkuasennelma syntyy paikan päällä

5. Asentajamme asentaa uuden letkun ja työ kohteessasi voi jatkua!

RESS P X E U K T E SOITA L

! 0 7 5 2 6 020-78 nkiseutu Pääkaupu e & Turun alu

UUSI TOIMIPISTE PÄÄKAUPUNKISEUDULLA: HYDROSCAND HELSINKI

Harkkoraudantie 10, 00700 Helsinki 0207 862 573 ● helsinki@hydroscand.fi

TOIMINTA-ALUE E12 120

E18

E75

VANTAA E18

ESPOO

HELSINKI 51

INFRA-LEHTI

KIERTOTALOUS

Infrarakentaja kulkee kohti

KIERTOTALOUTTA Miten infrayritys kohtaa kiertotalouden? Asiantuntija Jenni Nurmi tietää, että osaamista yrityksistä löytyy, mutta tekemistä riittää. Yksi asia on selvä: muutos lähtee tilaajista.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: REROUTE (S. 24), ARCTIC INFRA (S.24), MIKARENT (S.27), TAPIO VÄRTTIÖ (S. 27) JA 123RF

iertotalouden ja rakennetun sen toimintamallin puitteissa täysin päästä, ympäristön asiantuntija koska usein ja edelleen vain hinta ratkaiJenni Nurmi näyttää see, eikä uusilla ratkaisuilla ole sijaa tartietä resurssitehokjouskilpailussa. Näillä eväillä kiertotakaampiin ratkaisuilousratkaisuilla ei ole mahdollisuutta hin. Nurmen tavoitpuhjeta kukkaansa.” teena on yhdistää Maamassat hallintaan ihmisiä, taloutta ja tekniikkaa kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Massatalouden hallinta on Nurmen Nurmi on ollut esimerkiksi tuotteistamukaan sekä vastuullisen toiminnan että massa energiateollisuuden tuhkista materiliiketoiminnan kannattavuuden avainasioita aaleja rakennettuun ympäristöön. Tampemuun muassa koska painavien massojen PAIKALLISUUS reella hän oli mukana Kestävien kaupunsiirtely vie paljon energiaa. Toteutusvaion valttia kiertotaloudessa. Materiaaginosien KIEPPI-hankkeessa, jonka heessa hankekohtaiseen massatalouteen lit tulisi käsitellä mahdoltavoitteena on synnyttää uutta kierto- ja voi kuitenkin vaikuttaa suhteellisen lisuuksien mukaan aina siellä, missä ne syntyjakamistalouteen pohjautuvaa toimintaa vähän. vät, Jenni Nurmi ja kumppanuusmallia. Yhtenä osana sel”Yksityinen maavastaanotto voi jopa korostaa. vitettiin infra-alan yritysten kiertotaloustarjota epäreilua kilpailuetua, jos kaupunki valmiuksia. määrittelee urakoitsijan vastaavan massoista. ”Kieppi-hankkeessa kävi ilmi, että kiertotalous Se, joka on sattunut vuosien saatossa hankkimaan on vahvasti läsnä yritysten toiminnassa. Alaa kehite- välivarastointipaikan läheltä kasvukeskuksen ydintä, tään omissa verkostoissa ja uusia ratkaisuja etsitään pärjää, mutta muille tällaisen paikan hankinta ei ole ns. omalla riskillä. Vaikka ympäristö- ja yhteiskunta- nykyisin edes mahdollista.” vastuu liiketoiminnan kehittämisessä on tunnistettu, Maamassojen hyödyntäminen hankkeen sisällä rathankintakäytännöt puuttuvat ja ontuvat”, Nurmi sanoo. kaisee. Maamassat vaativat usein jatkokäsittelyä, mutta ”Alan toimijat näkevät kiertotaloudessa merkittä- samalla pitäisi päästä tilanteeseen, jossa urakoiden vää liiketoimintapotentiaalia, mutta siihen ei nykyi- eritahtisuus vähenisi, eli kaivutyöt ja maamassoja hyö-

”

Alaa kehitetään omissa verkostoissa ja uusia ratkaisuja etsitään ns. omalla riskillä.”

12 / 2 0 2 1

Jonne Ruopsa, Arctic Infra Oy

Ai mikä kiertotalous? Arctic Infra Oy:ssä kiertotalous on ollut osa toimintaa alusta asti, vaikka termi pääsi yllättämään. ”Kun lähdin keskustelemaan kiertotaloudesta, en ollut sanaa koskaan kuullutkaan. Aika pian kävi kuitenkin ilmi, että sitähän me olemme tehneet alusta asti”, tekninen johtaja Jonne Ruopsa tuumii. Vuonna 2019 perustettu yritys toimii siellä, missä maata kaivetaan. Repertuaariin kuuluu maarakentamista, kaivosinfraa, kunnallistekniikkaa ja vesihuoltotöitä Pohjois-Suomessa ja Ruotsissa. ”On ollut hienoa päästä kehittämään toimintaa alusta asti siihen suuntaan, mikä on

itselle tärkeää. Kyse on tuotantoa auttavista järjestelmistä, digitalisaatiosta, mallintamisesta ja mittaamisesta sekä muista nykyaikaisista, kilpailukykyä edistävistä asioista”, Ruopsa sanoo. ”Meillä on totuttu puhumaan tuottavuuden parantamisesta ja uuden teknologian

hyödyntämisestä. Esimerkiksi siitä, että tiedämme koko ajan, missä koneet kulkevat ja mitä niillä tehdään tai paljonko materiaalia ja maamassoja on missäkin.” ”Vältämme ylikaivua ja ylitäyttöä sekä turhaa työtä ja turhia kilometrejä. Pyrimme myös hyödyntämään maamassoja mahdollisimman hyvin ja kierrättämään tehokkaasti. Kun tehdään kerralla kunnolla, kulutetaan vähemmän.” Jatkossa kiertotaloudessa aiotaan sukeltaa yhä syvemmälle. Pohjois-Suomessa nähdään, että vastuullinen toiminta on hyvä valttikortti tulevaisuutta rakennettaessa ja osaavaa henkilöstä rekrytoitaessa.

”

Usein ja edelleen vain hinta ratkaisee, eikä uusilla ratkaisuilla ole sijaa tarjouskilpailussa.”

INFRA-LEHTI

dyntävät kohteet kohtaisivat nykyistä paremmin. ”Mitä enemmän maamassoja voidaan hyödyntää lähellä, sitä parempi, koska vältytään esimerkiksi turhilta kuljetuksilta. Ja mitä paremmin uudet, kiertotaloutta edistävät ratkaisut voidaan toteuttaa jo olemassa olevilla koneilla ja laitteilla, sitä todennäköisemmin niistä saadaan valtavirtaa.”

taa esimerkiksi sitä, että tilaaja vaatii urakoitsijalta ensisijaisesti resurssitehokkaita vaihtoehtoja.”

Lisää vuoropuhelua

Tampereen KIEPPI-hankkeessa Nurmi selvitti laajasti infra-alan yritysten kiertotalousvalmiuksia. Valmiudet ovat hänen mukaansa yllättävän hyvät, joskin tunnelmat ovat pitkälti KIERTOTALOUS. KIERTOTALOUSAJATTETarjonta vastaa kysyntään odottavat. LUSSA TALOUS TOIMII YMPÄKiertotalouden kehittämisen ja kirit”Yleistunnelmaa voisi kuvata RISTÖN KANTOKYVYN RAJOISSA. SE ONNISTUU PITÄMÄLLÄ MATERIAAtämisen alkupiste on selvä: muutos siten, että infra-alan yrittäjät ovat LIT JA TUOTTEET KIERROSSA MAHDOLlähtee tilaajasta. valmiita mahdollistamaan kiertoLISIMMAN PITKÄÄN NIIN, ETTÄ NIIDEN ARVO SAMALLA SÄILYY. KIERTOTALOU”Hyvällä ennakkosuunnittelulla, talouden ratkaisuja ja tekemään DESSA TUOTANTO JA KULUTUS SYNnykyistä tiiviimmällä yhteistyöllä hyviä tarjouksia, kunhan tilaajaNYTTÄVÄT MAHDOLLISIMMAN VÄHÄN HUKKAA JA JÄTETTÄ. KIERTOTAja tilaajan mahdollistamalla maa-aipuoli on valmis.” LOUS SISÄLTÄÄ MYÖS AJATUKSEN nespankkiratkaisulla olisi mahdolKeskeisimmät kiertotalouden ja UUSISTA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA. lista tehostaa toimintaa merkittävästi. resurssitehokkuuden toteutumista Koordinoitu toiminta, kaavoitus ja alueestävät tai haittaavat asiat liittyvät usein suunnittelu hyödyntävät kaikkia osapuolia perässä laahaavaan lainsäädäntöön, hankinkutistamalla kustannuksia ja ympäristövaikutuksia.” talain virheelliseen tulkintaan tai käytännön toteuInfra-alan yrityksillä on halu tehdä muutoksia vas- tusten puutteeseen. tuulliseen suuntaan. Nurmen mukaan yrityksillä pitää Maamassojen ohella tulisi keskittyä nykyistä enemmyös olla varmuus siitä, että tarjonta vastaa odotuk- män uusiomateriaaleihin. Vaikka niitä käytetään jo sia. Yritykset tarvitsevat varmuuden sille, että isoille varsin monipuolisesti, määrät ovat vielä pieniä. Betoinvestoinneille kuten sähköisille koneille riittää kysyn- nimurskeiden ohella myös muita sivuvirroista jalostää sopivaan hintaan. tettuja uusiomateriaaleja käytetään, ja toimijat etsivät ”Kiertotaloustoiminnan kehittäminen mahdollis- uusia tapoja hyödyntää tai jalostaa ylijäämämaita. tuu, kun tilaaja tunnistaa roolinsa kaikkien kestävyys”Nyt olisi aika toimia, sillä hyvä rakennusmaa on näkökulmien mahdollistajana ja uusien yhteistyötyötä käymässä vähiin. Asia on toki huomattu isoissa kaukorostavien toimintatapojen edistäjänä. Tämä tarkoit- pungeissa, joissa toimii massakoordinaattoreita. Kun

12 / 2 0 2 1

Miika-Matti Silván, MikaRent Oy

Emil Mäntylä, Mäntylä Yhtiöt, Bimu Oy

Koneet vihertyvät

Kohti aitoa kiertotaloutta

MikaRent Oy:ssä kiertotalouden kysyntä nähdään työmailla käytettävien koneiden näkökulmasta.

Bimu Oy:ssä kiertotalous on ollut vahvasti läsnä jo ennen kuin kiertotaloudesta edes puhuttiin.

”Olemme mukana maarakennushankkeissa koneiden vuokrauksen ja myynnin sekä kuljetus- ja työmaapalveluiden kautta. Asiakkaina on isoja urakoitsijoita, joiden myötä kiertotalous on tänä päivänä yhä enemmän esillä”, toimitusjohtaja Miika-Matti Silván sanoo. Kymmenen vuoden kokemus kertoo, että koneiden ja laitteiden vuokraaminen on kasvava trendi. Kun työmaalla on toimivat ja hankkeen mukaiset koneet, urakoitsija voi keskittyä ydinosaamiseensa eikä koneiden kanssa jumppaamiseen. Toinen selkeä trendi on akkukäyttöisten koneiden yleistyminen. ”Esimerkiksi monissa purku- ja saneerauskohteissa polttomoottori- tai kaasukäyttöisiä koneita ei tänä päivänä saa enää käyttää esimerkiksi päästöjen takia”, Silván toteaa. ”Muutos lähtee tilaajasta, joka määrittelee, millaista kalustoa urakoissa käytetään. Tässä olisi tärkeää, että kysyntä ja tarjonta kohtaisivat siten, etteivät ekologisiin koneisiin investoineet urakoitsijat putoaisi pelistä hinnan takia.”

”

Tilaajien tarpeet ja tarjoajien valmiudet selviävät vain keskustelemalla.”

ilmastonmuutokseen halutaan vaikuttaa, kyse on isosta kokonaisuudesta, jossa paino ei voi olla yksittäisten yritysten harteilla”, Nurmi korostaa. ”Omien havaintojeni mukaan yritykset kaipaavat lisää vuoropuhelua ja yhteistyötä eri osapuolien välille. Paljon on osaamista, mutta se pitäisi saada tuotua paremmin esiin. Tilaajien tarpeet ja tarjoajien valmiudet selviävät vain keskustelemalla.”

Mäntylä Yhtiöihin kuuluva Bimu Oy on kiertotalouteen ja ympäristöpalveluihin erikoistunut perheyritys ja alansa edelläkävijöitä Suomessa. Yrityksellä on pitkä kokemus muun muassa jätteidenkäsittelyn urakoinnista, kierrätettävien materiaalien lajittelusta, biokompostoinnista ja kierrätyspolttoaineiden valmistuksesta. ”Toimimme jätteenkäsittelyssä ja kiertotalousalueella kokonaisvaltaista konepalvelua tarjoten. Käsittelemme syntyviä ylijäämämateriaaleja, kuten puuta, metallia, maa-aineita ja muita massoja sekä hyödyntämiseen kelpaamatonta jätettä”, yrityksen johtoon kuuluva Emil Mäntylä kertoo. ”Maamassojen hallinnasta ja uusiokäytöstä sekä jätteiden tuotteistamisesta puhutaan yhä enemmän. On hyvä, että materiaalit pysyvät kierrossa, mutta kierrättämisen tulisi myös korreloida uusien lopputuotteiden arvon kanssa. Jätteen polttaminen ei ole kierrättämistä, vaan energian tuotantoa.” Koneille asetetaan nykyään paljon vaatimuksia ja päästörajoja. Aiempaa enemmän tulisi kiinnittää huomiota myös niiden optimaaliseen hyödyntämiseen. Oleellista on koneiden ja siirtokaluston oikea määrä ja teholuokka sekä maansiirron ja rakentamisen aikataulun optimointi. ”Jos urakkaan vaaditaan aina uutta konetta, kyse on pitkälti kauneuskilpailusta, ja valmistajat ulkomailla kiittävät. Ympäristön kannalta pelkkää moottoriluokitusta tärkeämpää on koneiden oikea ja tehokas käyttö”, Mäntylä tuumii.

Suuri tahtotila kehittymiselle Kiertotalousrintamalla tapahtuu paljon, mutta tekemistä riittää. Edistyminen edellyttää siirtymistä teknisestä kiertotaloudesta toiminnalliseen kiertotalouteen. Siinä tilaaja valmistelee hankinnan niin, että resurssitehokkaita vaihtoehtoa ei rajata pois, vaan niitä jopa vaaditaan. ”Infra on alana erittäin konservatiivinen, jos verrataan vaikkapa siihen, miten puhelimet ovat kehittyneet muutamassa vuosikymmenessä. Toisaalta pieniltä vaikuttavilla infra-alan muutoksilla voi olla kertautuvasti valtava merkitys.” Nurmi ei lähde antamaan arvosanaa infra-alan kiertotalousälylle. Tahtotila kehittämiselle ja kehittymiselle on joka tapauksessa suuri, joskin alan sisältä löytyy isojakin eroja. ”Seuraavan viiden vuoden aikana uudet toimintatavat lisääntyvät ja tilaajat aktivoituvat asettamaan yhä enemmän tavoitteita resurssitehokkuutta ja vastuullisuutta ajatellen. Nyt on hyvä markkinapaikka asemoitua uudelleen”, Nurmi summaa.

OPTIMOIMALLA hankkeissa kaluston määrä ja teholuokka sekä maansiirron ja rakentamisen aikataulut voidaan saavuttaa suurempi ympäristövaikutus kuin vaihtamalla koko konekanta uusiin.

TÄYSI HYÖTY UUSISTA MENETELMISTÄ KOKONAISVALTAISIA RATKAISUJA Laitteet, ohjelmistot, palvelut

KOTIMAINEN SATELLIITTIDATAN KORJAUSPALVELU YLI 4000 KÄYTTÄJÄÄ

TEKNINEN TUKI / KÄYTTÖTURVA

TRIMBLEN VALTUUTTAMA HUOLTOPISTE SUOMESSA

LAITE- JA OHJELMISTOKOULUTUSTA

Mittausten onnistuminen on työmaalla tärkeää ja vaatimustaso kasvaa vuosi vuodelta. Pistepilvet ja ilmakartoitus ovat lähes jo uusi normaali. Samaan aikaan perinteisetkin menetelmät uudistuvat, kun takymetrit toimivat laserkeilaimina ja GNSS-vastaanottimissa on mukana IMU-teknologiaa. Geotrimin tarjoamat uudet menetelmät avaavat yrityksille ovet laajentaa toimintaa ja saamaan uusia kiinnostavia projekteja. Ne tarjoavat kasvua ja lisäävät tuottavuutta. Rohkaistu kysymään uusista menetelmistä. Räätälöimme ketteriä ratkaisuja niin pienille kuin suurillekin yrityksille ja otamme huomioon tarpeesi ja tavoitteesi. Tueksi saat Geotrimin monipuoliset palvelut; koulutuksen, teknisen tuen ja tehtaan valtuuttaman huollon. Apua jokaiseen päivään. Ota yhteyttä ja kysy uusista menetelmistä.

OTA YHTEYTTÄ

Puh. 0207 510 600 info@geotrim.fi

www.geotrim.fi

HAKA HANKINNOISSA? OSATAANKO KUNNASSASI INFRATÖIDEN TILAAMINEN?

Haussa paras infratilaaja – lähetä ehdotuksesi perusteluineen! Valinnan tekevät yhteistyössä Kuntaliitto ja INFRA ry. Lue lisäohjeet netistä: www.infra.fi

Satelliittidatan korjauspalvelu koneohjaukseen

MC INFRA VRS-PALVELU NNAL

LI N

KU TA L VA

: KO

SE M AV E

STA TAU

KIA

RTKTARKKUUS TYÖKONEILLE

LU O

T ET TAV AA

OTA YHTEYTTÄ

Puh. 0207 510 600 info@geotrim.fi

geotrim.fi

2/2021

JÄSENSIVUT OMA INFRA NÄKI PÄIVÄNVALON

Syksyn harmauteen syntyi jäsenyrittäjän uuden karhea sähköinen jäsenpalvelu Oma INFRA s. 34–36

KIITTÄEN: KARI BJÖRKLÖV, FENNIA

Karin mietteitä yrittämisestä, infra-alasta, riskeistä ja elämästä. Vakuuttavasti! s. 38–39

KEKSELIÄÄT JÄSENYRITTÄJÄT

Infra-arki poiki oivia innovaatioita eroosionestosta, kaapeliaurauksesta ja työajanseurannasta. s. 42–43 K U VA : R A K E N N U S T E O L L I S U U S R T: N K U VA PA N K K I

TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

Saako tulla kahville? INFRAn jäsenenä voit kutsua asiantuntijamme vierailulle yritykseesi. Älä jää yksin; käydään yrityksesi tilanne yhdessä läpi ja katsotaan, miten INFRA voi auttaa. INFRARAKENTAJA rakentaa ja pitää kunnossa toimivaa yhteiskuntaa: väyliä ja terminaaleja sekä teknisiä verkostoja, joissa kulkee vesi, lämpö, sähkö ja tieto. Yrittäjyys alalla on vaativaa ja vastuullista. Vaikutus ulottuu rakennetun ympäristön kestävyyteen ja ihmisten arkeen. Sääntely muuttuu ja vaatimukset kasvavat jatkuvasti. INFRA ry tarjoaa jäsenilleen neuvontaa ja tukea tärkeisiin päätöksiin ja auttaa pysymään ajassa kiinni. Tuomme avun lähelle. Toiminnanjohtajat alueilla sekä asiantuntijat keskustoimistolla ovat tukena pulmatilanteissa. Loppusyksyllä 2021 aukeava sähköinen Oma INFRA -jäsenpalvelu auttaa 24/7 – lue lisää tästä lehdestä! INFRAN piiriyhdistysten toiminnanjohtajat ja keskusliiton asiantuntijat tukevat jäseniä yritystoiminnassa. Minun puoleeni voit kääntyä esimerkiksi työturvallisuus- ja tapaturma-asioissa, työmaahallintaan ja sertifiointeihin liittyvissä kysymyksissä.

Myös Karpan kierroksellaan jäsenille tutuksi käynyt Kari Muhonen on yhä kutsuttavissa yrityskäynneille jäsenpalveluun liittyvissä kysymyksissä.

LAITA sinä kahvit porisemaan, me tuomme pullat ja parhaan osaamisemme! Apua on tarjolla myös etäyhteydellä tai puhelimitse toiveesi mukaan. Laita palvelupyyntö vetämään osoitteessa www.infra.fi/kylassa. Nähdään pian! Kati Kaskiala elinkeinopoliittinen asiantuntija INFRA ry PS. Jahka pääsemme liikkeelle, kerromme vierailuista somessa aihetunnisteella #INFRAkylässä. Onhan INFRA ry seurannassasi YRITYSVIERAILUISTA KERROTAAN Twitterissä, LinkedISOMESSA AIHETUNNISnissä, Instagramissa tai TEELLA #INFRAKYLÄSSÄ. ONHAN INFRA RY JO SEUFacebookissa?

RANNASSASI TWITTERISSÄ, LINKEDINISSÄ, INSTAGRAMISSA TAI FACEBOOKISSA?

PEIKON MENETELMÄT S. 40 | MUOVIPUTKIHITSAAJIEN PÄTEVYYS S. 44 | POHJOLA VINKKAA S. 45

INFRA-LEHTI

SÄHKÖINEN ja henkilökohtainen jäsenpalvelu ovat molemmat yhtä tärkeitä. Jäsenyrittäjiä ohjataan käyttämään sähköisiä jäsenpalveluita rutiiniluonteisissa ja ennakoitavissa ongelmissa. Asiantuntijat keskittyvät haastavimpien tapausten ratkaisemiseen.

2/2021

UUSI SÄHKÖINEN JÄSENPALVELU

OMA INFRA on jäsenten uusi tiedon lähde Oma INFRA korvaa vanhan ekstranetin. Jatkossa löydät lomakkeet, työehtosopimukset, tapahtumat ja jäsenuutiset uudesta palvelusta. Uutuutena OMA Infra tarjoaa muun muassa indeksilaskurin ja lomakkeiden lataamisen OneDriven avulla. Vanhaan ekstranetiin verrattuna uudessa palvelussa on kehitetty erityisesti hakuominaisuuksia, rakennetta, mobiiliystävällisyyttä ja sisäänkirjautumista TEKSTI: SAIJA SYVÄOJA, KUVAT: 123RF, TOMMI KNAAPINEN

INFRAN strategian 2020–2025 mukaisesti INFRAn jäsenpalveluita on arvioitu kriittisesti ja kehittävällä otteella. Loppuvuodesta 2020 analysoitiin ja tehtiin palvelukuvaukset keskeisistä jäsenpalveluista ja niiden kehittämistarpeista. Samassa yhteydessä selkeytettiin INFRAn jäsenpalveluiden tavoitteita sekä määritettiin sähköisten jäsenpalveluiden rooli ja uudistamistarpeet. ”Framille nostetun INFRAn vanhan jäsenekstranetin huomattiin tulleen elämänsä ehtoopuolelle. Vanhan palvelun hakutoiminnoista, rakenteen sekavuudesta ja muusta käytettävyydestä tuli kritiikkiä jäsentyytyväisyyskyselyissä”, INFRAn jäsenpalveluista vastaaja johtaja Kari Muhonen kertoo.

Tiedon löydettävyys luupin alle Uuden jäsenpalvelualustan toimittajat kilpailutettiin vuoden 2021 alussa. Yhteistyöhön lähdettiin Kurvi Design & Consultingin ja Softatohtori Oy:n kanssa. ”Parivaljakolla on referenssinä samantyyppisen palvelun kehittäminen Teknologiateollisuudelle. Sovellusalustaksi valikoitui Umbraco, joka on toimittajasta riippumaton avoimen lähdekoodin sisällönhallintajärjestelmä”, Muhonen toteaa. Sähköisen jäsenpalvelun rooli on toimia

ennen kaikkea tietopankkina ja tiekäteen. Ensimmäiset testit olivat donhakukanava. kesän korvalla ja toisen kerran KUN KIRJAUDUT ”Uuden palvelun hakutoitestikäyttäjien palautetta ENSIMMÄISTÄ KERTAA OMAINFRAAN, VOIT KÄYTmintoihin on kiinnitetty erikerättiin lokakuussa. TÄÄ VANHAA EKSTRAtyisesti huomiota. Palvelussa ”Kesäkuussa kävimme NET-TUNNUSTASI. KIRJAUTUJÄLKEEN SINUN TULEE on ennakoiva haku, ja haut MISEN keskustellen läpi Oma INFVAIHTAA SALASANASI JA UUSI KÄYTTÄJÄTUNNUKkohdistuvat myös dokumentRAn prototyyppiä viiden eriSESI ON SÄHKÖPOSTIteihin, videoihin ja kuviin.” tyyppisen käyttäjän kanssa: OSOITTEESI. ”Haun toimivuutta kehitesuunniteltua käyttöliittymää, tään käyttökokemusten myötä. Palrakennetta ja toimintoja. Saadun velussa tehtyjä hakuja seurataan järjespalautteen jälkeen prototyyppi viimeistelmätasolla, ja kertyvää dataa hyödynne- teltiin ja siirryttiin tuotantovaiheeseen”, tään kehittämisessä. Esimerkiksi paljon Kurvidesignin Merja Kurvi valaisee proseshaettuja asioita voidaan nostaa paremmin sia. esille tai tuottaa uutta sisältöä, joka vastaa ”Lokakuun testauksissa suoritettiin testiedonhakijoiden tarpeeseen.” titehtäviä, annettiin palautetta niistä sekä ”Jopa äänipohjainen haku on jatkokehi- arvioitiin palvelun käytettävyyttä, miellyttyssuunnitelmissa. Ylipäätään infrayrittä- tävyyttä ja visuaalista ilmettä. Tavoitteena jälle on hyödyllistä, että tärkeät tiedot löy- oli testata jäsenpalveluiden toimivuus tyvät tarpeen tullen nopeasti kännykästä oikeissa käyttötilanteissa, varmistaa helpesimerkiksi työn touhussa työmaalla”, pokäyttöisyys sekä löytää mahdolliset miettii Muhonen. virheet, bugit ja epäjohdonmukaisuudet Oma INFRAssa jäsenpalveluiden esittely ennen käyttöönottoa.” ja tunnetuksi tekeminen on myös tärkeässä Testaajat pitivät hakua hyvänä ja toimiroolissa. Palvelun mobiilikäytön helppoutta vana. Erityisesti ennakoiva haku sai kiion painotettu erityisesti. tosta. Testeissä tuli esiin myös asioita, joilla hakua saadaan edelleen parannettua ja Jäsentensä testaama optimoitua. Kiitoksia keräsi myös selkeä Muutamat INFRAn jäsenyrittäjät ovat pääs- ja miellyttävä yleisilme, yksinkertaisuus ja seet testaamaan uutta jäsenpalvelua jo etu- selkeä navigaatio. >>

INFRA-LEHTI

UUSI JÄSENPALVELU OMA INFRA ON YKSI INFRAN STRATEGIAN 2020–2025 HANKKEISTA. OLEMME KERTONEET MYÖS MUISTA STRATEGIAHANKKEISTA EDELLISISSÄ LEHDISSÄ. TIESITHÄN, ETTÄ JULKAISTUT INFRA-LEHDET LÖYTYVÄT OSOITTEESTA ISSUU.COM/ INFRA-LEHTI.

TOIMITUSJOHTAJA Tommi Knaapinen Ralf Ajalinilta toimi testihenkilönä molemmilla Oma INFRAn testikerroilla. Hän on tottunut työssään seulomaan maa-aineksia. Nyt seulassa olivat tiedonjyvät.

Pk-yrittäjälle tietopaketti ”Oma INFRAsta löytyy erityisesti pienemmille toimijoille hyvä tietopaketti; alan oppaat, lomakkeet ja mallipohjat sekä jäsenuutiset ja -tapahtumat. Lisäksi jäsenedut löytyvät helposti”, Oma INFRAa ensimmäisten joukossa testannut Tommi Knaapinen kertoo havainnoistaan. Knaapinen työskentelee toimitusjohtajana Ralf Ajalin Oy:ssa. Hänen mielestään palvelussa on hyvää myös jäsenpalveluiden nostaminen korostetusti esille. Tulevaisuuden trendejä peilaavia elementtejä on aiempaa enemmän. ”Työehtosopimusten soveltamisoppaat, Infrarakentajan työmaakansio ja muut oppaat ovat helposti luettavia. Plussaa ovat myös henkilökunnan yhteystietojen helppo löydettävyys ja valokuvat”, Tommi kertaa testihavaintojaan. ”Haasteena uudessa palvelussa tulevat olemaan hakutoiminnot. Esimerkiksi googlehaulla ei löydä palvelusta mitään, koska sisältö on tunnusten takana. Oma INFRAn

mobiiliversiolta odotan paljon. Nykyistä mobiilisovellusta ei ole tullut käytettyä.”

Kehitystyö jatkuu Palvelu julkaistaan marraskuun alussa osoitteessa omainfra.fi. Oma INFRAan on luotu kanava palautteen antamiselle, ja palvelua on tarkoitus kehittää edelleen annettujen kehitysideoi-

den perusteella. Chatbot opastaa uuden palvelun käyttöönotossa. Käy tutustumassa uuteen jäsenpalveluun. Nähdään Oma INFRAssa! KÄY TUTUSTUMASSA OSOITTEESSA OMAINFRA.FI!

KÄYTTÄJÄT & KÄYTTÖKOHTEET

• • •

INFRAn jäsenet käyttävät jäsenpalvelua tietopankkina etsien tietoa ja tukea yritystoimintansa pyörittämiseen, ajankohtaisia asioita ja jäsenetuja. He hallinnoivat jäsenpalvelussa myös oman yrityksensä käyttäjä- ja jäsentietoja. INFRAn luottamushenkilöt, esim. valiokuntien ja jaostojen jäsenet ja piiriyhdistysten hallitusten jäsenet, löytävät lisäsisältöä valiokunnan tai jaoston toimintaan liittyen. Mahdollisuus myös toimielinten sisäiseen tiedonjakoon. INFRAn ja RT:n asiantuntijat käyttävät palvelua alan ja asiantuntijoiden yhteisenä tietopankkina. Palvelussa on vain asiantuntijoille näkyvää tarkempaa sisältöä. Asiantuntijat myös muokkaavat tietoja, mikä varmistaa niiden ajantasaisuuden.

2/2021

JANNE SUNTIO

TULEVAISUUDEN RAKENTAJAT

OLE AVOIMIN MIELIN JA HYVISSÄ AJOIN LIIKENTEESSÄ ENSI KESÄN HARJOITTELIJOITA HAKIESSASI. VOIT MYÖS TARJOTA TET-PAIKAN YLÄKOULULAISELLE. INFRA-ALA KAIPAA TULEVAISUUDEN TEKIJÖITÄ; TEKIJÖISTÄ TULEE OLEMAAN PULA! PETTERI tykkää raksahommista ja ne voisivat kiinnostaa häntä tulevaisuudessakin.

Kesäduunissa infra-alalla Tutustu infra-alaan ja tienaa -kampanja houkutteli nuoria kokeilemaan infraa viime kesänä. Lukion toiselle menevä Roosa Hyvönen testasi infra-alaa VRJ:llä, ja yläasteikäinen Petteri Lehtinen RTA-Yhtiöillä. KAMPANJAN tarkoituksena on saada nuorille positiivisia kokemuksia alasta ja madaltaa INFRAn jäsenyritysten kynnystä palkata nuoria työntekijöitä. Työtehtävien tulee olla turvallisia, ja mitä mielekkäämpiä ne ovat, sitä todennäköisemmin nuori innostuu alasta. Roosan ja Petterin kahden viikon tutustumisjakso alkoi 7.6. Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKOn kanssa räätälöidyllä turvallisuuskoulutuksella. Päivä sisälsi ePerehdytyksen ja työturvallisuuskorttikoulutuksen sekä luennon turvallisesta työskentelystä infratyömaalla.

LOPPILAISEN Petterin työ apuhenkilönä RTA-Yhtiöiden pienkalustopuolella oli nuoren miehen ensimmäinen kesäduuni. Pienkalustoon kuuluvat työvälineet poraROOSA voisi harkita samanlaisia viherrakentamisen hommia myös ensi kesänä.

koneista maantiivistäjiin. Petteri piti kirjaa vastaanotetusta ja lähetystä kalustosta, huolehti paikkojen siisteydestä ja järjestyksestä sekä oli mukana työmaakuljetuksissa. ”Parasta on, kun on päässyt tekemään jotain konkreettista ja hyödyllistä ja maistamaan oikeita töitä”, Petteri kertoi. Digiajan nuorena Petteri suoritti helposti sähköisen ePerehdytyksen ja raksahommat voisivat kiinnostaa. ”Opiskelupaikkaa en ole vielä isommin miettinyt. Palkkarahat pistän toistaiseksi säästöön”, mietiskeli Petteri. Saija Syväoja ANTTI KNUUTILA

ROOSA kiinnostui kesätyöpaikasta, kun hänen opinto-ohjaajansa laittoi koulussa jakoon VRJ Etelä-Suomi Oy:n työpaikkailmoituksen. Hän haki paikkaa ja sai sen. Roosan työ oli pääsääntöisesti erilaisia viherrakentamiseen liittyviä tehtäviä pääkaupunkiseudulla. ”Olen pitänyt työstäni. Voisin hyvin hakea samanlaisiin hommiin myös ensi kesänä”, Roosa pohti. Roosan mielestä myös RATEKOn pitämä työturvallisuuskorttikoulutus ja VRJ:n perehdytys olivat hyviä ja kattavia. Kesätyötienestit kuluvat muun muassa skootterin bensaan. Samaisella skootterilla

hän huristeli myös VRJ:n pääkonttorille Vantaalle. Sieltä lähdettiin ohjaajan mukana joka aamu pääkaupunkiseudun työkohteisiin. ”Olen ensijaisesti Roosan työkaveri”, totesi Roosan ohjaaja Mikko Rönn kysyttäessä, mikä hänen päärooliinsa on perehdyttämisessä. Roosan loppukesän suunnitelmiin kuului riparin isoistoiminta ja mökkeily.

LISÄÄ NETISSÄ OMAINFRA.FI/NUORTEN_PALKKAAMINEN JA RAKENNUSTEOLLISUUS.FI/TET

INFRA-LEHTI

FENNIA

FENNIAN KARI B:N TERVEISET

KIITÄN kaikkia INFRAn jäseniä, luottamushenkilöitä ja piiriyhdistysten sekä keskusjärjestön toimihenkilöitä, joiden kanssa minulla on ollut etuoikeus työskennellä työurani aikana viitenä eri vuosikymmenenä.

Fennian Kari Björklöv jäi eläkkeelle Infra-alan perusvakuuttaminen tuskin kokee vallankumousta lähivuosina, mutta tietoon ja ympäristöön liittyvien riskien osuus korostuu, arvioi Fennian eläköityvä johtaja Kari Björklöv vapaaherruutensa alkumetreillä. YHTEISTYÖNI järjestön kanssa alkoi jo 1980-luvulla silloisen Suomen Maarakentajien Keskusliiton SML:n kanssa. Tuolloin jäsenistön vakuutustarpeet liittyivät pitkälti omassa omistuksessa olevaan kalustoon ja perusriskeihin – turvautumiseen tulipalon, varkauden tai ilkivallan varalta. Lisäksi tulivat tietenkin lakisääteiset vakuutukset yrittäjälle itselleen sekä työntekijöille. Vastuuvakuutus oli jo tuolloin osa yrityksen riskienhallintaa. SML ja Fennian edeltäjä Yrittäjäin Vakuutus lähtivät yhteistuumin kehittämään vakuutuskokonaisuutta jäsenistön tarpeisiin. Tämä kehitystyö on jatkunut tähän päivään saakka, ja toivon sen jatkuvan edelleen. NIIN infrarakentaminen kuin vakuutustoimintakin ovat kehittyneet vuosikymmenien aikana aimo harppauksin. Riskit ja niiden ratkaisumahdollisuudet ovat muuttuneet ja muuttuvat myös jatkossa yhä kiihtyvällä tahdilla.

Aikoinaan kaikki työkoneet ja välineet omistettiin pääsääntöisesti itse. Työvoima oli omilla palkkalistoilla ja työmaat kotimaassa. Nyt projekti tai työmaakohtainen vuokraustoiminta on lisääntynyt yhdessä vuokratyövoiman käytön kanssa. Projektit yhdessä alihankinnan kanssa kansainvälistyvät. Jo yksin nämä ovat muuttaneet yrityksen riskimaailmaa ja keinoja, joilla riskit katetaan. Jokaisen toimijan tulisi olla myös jatkossa entistä tarkempi ja ennakoivampi.

DIGITAALISUUS lisääntyy kaikilla aloilla. Se tuo mukanaan omat mahdollisuutensa, mutta myös monimutkaistaa korjauksia ja aiheuttaa kyberturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyviä riskejä. Aiemmin mekaaninen osa vaihdettiin ja hommat jatkuivat. Nyt ohjelmiston vian etsiminen saattaa viedä päiviä tai viikkoja. Tietojen katoaminen saattaa pahimmillaan aiheuttaa maineriskejä.

Hyvä esimerkki teknisestä kehityksestä on dronen käyttö tarjouslaskentaan liittyvässä kuvantamisessa. Se helpottaa huomattavasti asioiden hahmottamista, mutta samalla lennättämiseen liittyy aivan uudenlaisia riskejä, jotka tulisi olla hallinnassa lupien lisäksi.

INFRA-ALAN perusvakuuttaminen tuskin kokee vallankumousta lähivuosina, mutta tietoon ja ympäristöön liittyvien riskien osuus tulee korostumaan. Vastuukysymysten selvittäminen saattaa monimutkaistua alihankinta- ja vuokraustoiminnan lisääntyessä. Tämä vaatii entistä aktiivisempaa roolia vakuutusturvan ylläpitämisessä niin yrittäjältä kuin hänen vakuutusyhtiöltäänkin. Nykyään ei voi enää luottaa tiukkaan kädenpuristukseen kauppoja tehdessä, ja kehitys menee kohti sopimuslähtöisyyttä. Riskeissä siirrytään yhä enemmän seinistä, katoista ja kalustosta sopimuksiin, henkilöstöön sekä yrittäjään itseensä.

2/2021

A D O B E S TO C K

Karin vinkki työhyvinvointiin Yrittäjä on yrityksensä suurin voimavara ja sydän. Jos tämä ”dynamo” yskii tai lopettaa toimintansa on yritystoimintakin vaarassa. MEISTÄ jokaisen on helpompi ja mukavampi toimia, kun olemme saaneet riittävästi lepoa ja ravintoa. Oma vireystila ja energiataso vaikuttavat suoraan paitsi hyvinvointiin, myös yrityksen tulokseen. Fennia ja INFRA ry ovat jo muutaman vuoden pyrkineet herättelemään jäsenistöä omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Vuonna 2021 toteutettu kolmen verkkoval-

mennuksen sarja Kaiva kuoppa, älä päädy sinne on tästä hyvä esimerkki. JOKAINEN valmennus pureutuu eri teemaan: Jaksaa, jaksaa, PRKL! Mistä voimavaroja arkeen? Mikä on oikeasti tärkeää? Miten ja miksi sitoudun? Eikö leikkaa? Miten kirkastat ajatuksesi? Tee liikuttavan fiksuja päätöksiä ja keskity oikeisiin asioihin. Onko kaikkein yksinkertaisin vaikeinta? Nyt ollaan perusasioiden äärellä! Mistä lisää virtaa? Syömällä ja nukkumalla tehoa palautumiseen?

• • •

KATSO VOIMAVARAVALMENNUSTEN TALLENTEET OSOITTEESTA OMAINFRA.FI/HYVINVOINTI JA PIDÄ ITSESTÄSI HUOLTA!

OLEN ollut monessa mukana kanssanne, ja kaikista kohtaamisista olen aina oppinut jotain uutta. Ala on kehittynyt huimasti yhteisen matkamme aikana ja tulee kehittymään myös jatkossa niin kaluston, työmenetelmien kuin sopimustenkin osalta. Tämä tarkoittaa hyvää ja jatkuvaa vuoropuhelua sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa, jotta alan toimijoilla olisi

edelleen hyvät mahdollisuudet menestyä ja kehittää toimintaansa. INFRA ry tehnyt paljon alan eteen ja toivottavasti myös tulevaisuudessa edunvalvontatyö kantaa hedelmää. Järjestö pystyy minimoimaan alan kehittymistä ja kannattavuutta rasittavaa byrokratiaa sekä turvaamaan erikokoisten yritysten tulevaisuuden. Päättäessäni nyt työurani tutkiskelen

itseäni ja mahdollisia kiinnostuksen kohteitani vapaa-ajan lisääntyessä. Uskon kuitenkin aktiivisena henkilönä keksiväni itselleni mahdollisesti uusia harrastuksia aikaisempien lisäksi.

Kiitos hienosta matkasta kanssanne! Kari Björklöv

Ratkaisuja rakentamisen osaajapulaan

TUTUSTU OSAAMISTARVESELVITYKSEEN JA KATSO TILAISUUDEN TALLENNE: 51.FI/F9Z

Rakennusalan osaajapula ei hellitä Suomessa vaan pahenee, ennakoi Rakennusteollisuus RT:n lokakuun lopussa julkistama osaamistarveselvitys. ”KILPAILU hyvistä osaajista on jo veristä.” ”On aivan selvää, että kotimainen osaajakunta ei riitä.” ”Osa valmistuu silti ammatillisesta koulutuksesta työttömäksi. Tämä on kestämätöntä.” Rakennusteollisuuden osaamistarveselvityksen julkistuksessa 29.10.2021 keskustelu oli vilkasta ja osallistujia enemmän kuin ilmoittautuneita. Webinaarin virtuaaliset lehteritkin siis täyttyivät. Osaavan työvoiman saatavuus on noussut verotuloja ja hyvinvointia eri puolilla Suomea luovan alan kasvun esteeksi. Yksi selvityksen pääviesteistä on, että tilanne on krooninen eikä helpotu itsestään. Rakentajien osuuden koko työvoi-

masta pitäisi tulevaisuudessa vain kasvaa entisestään, jotta kaupungistumisen, korjausrakentamisen ja ilmastonmuutoksen edellyttämä rakennetun ympäristön uudistaminen olisi mahdollista.

TILAISUUDEN puheenjohtaja, RT:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Lauri Pakkanen näki ratkaisevan tärkeäksi, että kansainvälistä osaamista saadaan lisää kotimaisen rinnalle. ”Se miten tämä onnistuu, ratkeaa yritysten, koulutusjärjestäjien ja viranomaisten yhteistyönä.” Vaikka ala painii negatiivisen mediajulkisuutensa kanssa, se on edelleen kiistatta yksi monipuolisimmista työnantajista.

YIT Oyj:n henkilöstöpäällikkö Timo Piili painotti puheenvuorossaan monimuotoisuutta alan vahvuutena ja vetovoimatekijänä. Ala tarjoaa aivan uniikkeja, kiinnostavia tehtäviä ainutlaatuisten hankkeiden ja kestävän yhteiskunnan rakentamisen parissa. Kysyntää on paitsi rakentajille, myös esimerkiksi talous- ja viestintäosaajille. Työnantajien kirjokin on suuri. YIT on rakentamisen alalla haluttu ja tunnettu työpaikka, mutta pienetkin vetävät puoleensa. Luksian koulutuspäällikkö Hanna Salakari pahoitteli kommenttipuheenvuorossaan, että ”YIT jää nuolemaan näppejään, kun paikalliset pk-yritykset tuosta pakettiautolla käyvät kaappaamassa meidän oppilaat”. Anu Ginström

INFRA-LEHTI

R . KO R P E L A / S W E C O

UUDET TYÖMENETELMÄT

PILOTTIKOHTEESSA Turun kehätien ykkösvaiheen rakennuttajana on Väylävirasto, rakennesuunnittelijana WSP Finland ja pääurakoitsijana Destia. Ilmakuva viime syyskuulta.

Nopeammin nelikaistaiseksi

PILOTTIPROJEKTIIN LIITTYEN TAMPEREEN YLIOPISTOLLA VALMISTUI JUUSO AUVISEN DIPLOMITYÖ ”PAALULAATAN LÄVISTYSMITOITUS”: TREPO.TUNI.FI

Isot väylähankkeet saattavat kestää vuosia. Rakentamista nopeuttavia ja kustannustehokkuutta parantavia teknisiä ratkaisuja kehitetään kuitenkin jatkuvasti. INFRAn yhteistyöjäsen Peikko kehitteli uuden lävistysraudoitusratkaisun paalulaattoihin, jota pilotoitiin Turun kehätien hankkeessa. TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVAT: VÄYLÄVIRASTO JA PEIKKO

VILKKAASTI liikennöity E18 kulkee Suomessa läpi koko Etelä-Suomen: Turusta Helsinkiin ja aina Venäjän rajan tuntumaan. Turun kehätie (Kt 40) on osa E18-tietä. Sen parantamishankkeessa Kauselan ja Kirismäen välillä tasoliittymät poistetaan ja osuus rakennetaan nelikaistaiseksi. Muutokset parantavat liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta sekä luovat mahdollisuuksia kehittää alueen elinkeinoelämää ja maankäyttöä. Hankkeeseen kuuluva Kirismäen eritasoliittymä oli pilottikohde, jossa käytettiin ensimmäistä kertaa Peikon PSB®-lävistysraudoitusjärjestelmää. Järjestelmällä vahvistettiin tien paalulaattarakenteessa perustuspaalujen ja betonilaatan liittymäkohtia. Pilottikohde kuuluu Kausela–Kirismäki-hankkeen ykkösvaiheeseen, joka ulottuu Pukkilasta Kirismäen kohdalle. Pukkilan ja Kirismäen eritasoliittymien lisäksi vaihe sisältää valtatien 10 osuudelle kehätie–Tammitie.

Uusia ratkaisuja infrarakentamiseen Peikko ehdotti Väylävirastolle paalulaatan toteutukseen infrarakentamisessa täysin uudenlaista ratkaisua. Lähtökohtana oli selvittää, miten talonrakentamisessa pitkään käytetty ja ETA-hyväksytty PSB®-lä-

vistysraudoitusjärjestelmä voisi yksinkertaistaa tiepohjan paalulaatan vahvistamista. Pilottikohteeksi valikoitui Kirismäen eritasoliittymän parantaminen. Toteutukseen ryhdyttiin yhdessä Väyläviraston, paalulaattarakenteen suunnittelusta vastanneen WSP Finlandin sekä pääurakoitsija Destian kanssa. ”Peikko haluaa olla merkittävä kiinnitysja liitostekniikan toimittaja myös infrarakentamisen projekteille. Uusia innovaatioita haetaan sekä talonrakentamisesta tuttuja ratkaisuja soveltamalla että täysin uusia ratkaisuja kehittämällä. Hedelmällisintä

E18 KAUSELA–KIRISMÄKI

•• • •

Hankkeen toteuttaa Väylävirasto. Ykkösvaihe valmistuu vuonna 2021 ja kakkosvaiheen 2023. Ykkösvaiheen kustannusarvio on 39 miljoonaa euroa, joka sisältää valtion määrärahojen lisäksi Kaarinan kaupungin ja Liedon kunnan kustannusosuudet. Urakoitsijana Destia Oy. Kakkosvaiheelle on myönnetty 59 miljoonan euron valtion määräraha. Urakoitsijana Kreate Oy.

kehitystyö on, kun sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä rakennuttajan, suunnittelijoiden ja rakentajien kanssa”, Peikon infrarakentamisen liiketoimintapäällikkö Topi Laiho kertoo. Tavallisesti tiepohjan paalutusta vaativissa kohteissa paalut ja niiden päälle tuleva betonilaatta toteutetaan sienilaattarakenteena, jossa paalujen ja laatan liitoskohdat vahvistetaan paalun yläpäähän valettavalla betonipaksunnoksella. Yhdessä paalun kanssa se muodostaa sienimäisen rakenteen ja tukee päälle asennettavaa betonilaattaa. Peikon lävistysraudoitusjärjestelmän toimivuus perustuu tuotteen erinomaisiin ankkurointiominaisuuksiin. Raudoitusteräkset muodostavat betonilaatan sisälle tähtimäisen rakenteen, joka kiinnitetään ohuilla surrilangoilla laatan betoniraudoituksiin kunkin paalun yläpuolelle. Ratkaisun etu sienilaattarakenteeseen verrattuna on nopeus: asennus voidaan tehdä suoraan tasaiselle maanpinnalle. Näin paalujen ympärille ei tarvitse muotoilla betonivahvistuksen valamiseen tarvittavia kuoppia, mikä lyhentää merkittävästi rakennusaikaa.

Destia vertailee eri rakenteiden etuja Kirismäen eritasoliittymässä käytettiin sekä

2/2021

P E I K KO

Ratkaisun kustannukset optimoidaan jo suunnitteluvaiheessa

PAALULAATAN asennustyötä PSB®-lävistysraudoitusjärjestelmällä Kirismäen eritasoliittymän pilottikohteessa.

WSP Finlandin suunnittelija ja projekti-insinööri Jaakko Ingerttilä kuvailee paalulaatan suunnittelua monioptimointitehtäväksi, jossa pyritään mahdollisimman hyvään kustannustehokkuuteen. Rakennesuunnittelijan näkökulmasta tärkeitä asioita ovat tie- ja geosuunnittelijan valinnat kuten se, kuinka korkea penger paalulaatan päälle tulee. Tämä vaikuttaa oleellisesti siihen, millaista paalutyyppiä ja paalujakoa kohteessa voidaan käyttää. Suunnittelussa otetaan huomioon muun muassa alla olevan maapohjan laatu ja kantavuus sekä tierakenteen kuorma ja korkeusasema. Ne vaikuttavat paalutyypin valintaan ja paalujen jaksotukseen eli välimatkoihin ja sijoitteluun laatan alle. Lisäksi optimoidaan laatan betonilta vaadittava lujuusluokka, laatan paksuus ja tarvittava raudoitus. Kirismäen projektiin valittiin yhdessä urakoitsijan kanssa RTB-300-16-teräsbetonipaaluja. Paikoin paksun savikon takia maahan lyötävien paalujen määrä haluttiin minimoida, eli paaluvälit pyrittiin maksimoimaan. Paalukuormat olivat sen vuosi isoja, ja paalulaatan ja paalun liitokseen kohdistuvat voimat pyrkivät lävistämään laatan. Laatan lävistyskestävyyttä voidaan lisätä paksuntamalla laattaa, käyttämällä leikkausraudoitteita tai muuttamalla betonin lujuusluokkaa. Nyt yhdessä urakoitsijan kanssa valittiin ratkaisu, jossa laattaa paksunnettiin,

perinteistä sienilaattaa että Peikon lävistysraudoitusjärjestelmää, jotta ratkaisujen toimivuutta ja kustannusvaikutuksia voitiin vertailla tarkasti. Yhden paalulaatan yksi lohko toteutettiin sienilaatan sijaan tasapaksuna Peikon PSB®-lävistysraudoitusjärjestelmää käyttäen. Pilottikohteen paalulaattarakenteiden vertailua tehneen työnjohtaja Panu Salmisen mukaan toimivuuden lisäksi tärkeää on kustannustehokkuus. Lävistysraudoitusjärjestelmä nopeuttaa paalulaatan rakentamista huomattavasti, koska yksi työvaihe eli sienirakenteita varten tehtävät kuopat ja niiden betonointi jää

PEIKON PSB®-lävistysraudoitusjärjestelmä päältäpäin katsottuna betonirautoihin kiinnitettynä.

mutta vain paalujen kohdalla. Ratkaisu on paalulaatoissa yleisesti käytetty sienilaatta.

laattojen suunnittelussa käytettävän Eurokoodin soveltamisohjeen (NCCI2) mukainen lävistysmitoitustapa perustuu Suomen rakenUuden opettelua ja kehittämistä tamismääräyskokoelmaan (RakMK B4). Pilottina yhden paalulaatan yksi lohko PSB®-lävistysraudoitusjärjestelmän mitoitoteutettiin sienilaatan sijaan tasapaktustapa taas perustuu Eurokoodiin ja PEIKON suna Peikon PSB®-lävistysraudoitustuotteen ETA-tyyppihyväksyntään. TUOTTEITA JA järjestelmää käyttäen. Suunnitteli”Lävistyskestävyyden ja lävistäRATKAISUJA: PEIKKO.FI/ jalta uusi ratkaisu vaati uusien mitoivän voiman laskemistavoissa on TUOTTEET tustapojen opettelua ja suunnitelhiukan eroja. Tästä johtuen Peikon madetaljien viilaamista. PSB®-raudoitteilla ei nähdäkseni Peikko on yhdessä Väyläviraston kanssa teh- päästä aivan niin optimaalisiin ratkaisuihin, nyt hyvää työtä suunnitteluperusteiden parissa, eli ohuisiin laattoihin, kuin ehkä olisi mahdolWSP Finlandin Jaakko Ingerttilä mainitsee. lista. Olemmekin esittäneet asiasta Peikolle Väyläviraston kohteissa siltojen ja paalu- kehitysidean.”

pois. Tämä nopeuttaa työtä jopa viikolla. Lävistysrautojen asennus oli Panu Salmisen mukaan todella helppoa ja nopeaa. Toisaalta lävistysraudoitusjärjestelmän toteutus edellyttää paksumman betonilaatan käyttämistä. Sienilaatan betonilaatta on paksuudeltaan tällaisessa kohteessa yleensä 25 senttimetriä ja sienipaksunnoksien kohdalta 53 senttimetriä. Pilottikohteen lävistysraudoitusjärjestelmää hyödyntävissä kohdissa laatan paksuus oli 41 senttimetriä. Kun vertailulaskelmat on tehty ja analysoitu, myös suunnitteluohjeita laatan paksuuden ohentamiseksi voidaan arvioida uudelleen.

Harvalla paalujaolla ja isoilla paalukuormilla on mahdollista tehdä tasapaksuja laattoja kasvattamatta tarpeettomasti laatan paksuutta. Optimoimalla Peikon PSB®-lävistysraudoitusjärjestelmän suunnitteluperusteita paalulaatoissa voidaan suunnitella ohuempia laattoja. Aina laattojen hoikentaminen ei ole tarkoituksenmukaista, koska se voi lisätä taivutuksen vaatimaa raudoitusmäärää. Tästä voi kuitenkin olla etua kohteissa, joissa paalulaatalle on korkeussuunnassa vähän tilaa. VINKKI: SEURAA E18 TURUN KEHÄTIE -HANKKEEN ETENEMISTÄ HANKKEEN OMALLA FACEBOOK-SIVULLA!

INFRA-LEHTI

KAISA SALMINEN

JÄSENINNOVAATIOITA

Vantaalla esiteltiin eroosionestoa Vantaan moottoriurheilukeskuksessa esiteltiin lokakuussa Pihamaan kehittämää eroosionestokasvualustaa. PIHAMAA on INFRAn jäsenyrittäjän, Perheyhtiö R. Ajalin Oy:n (entinen Ralf Ajalin Oy) viherrakentajille suunnattu palvelu. Eroosionestokasvualustat kuuluvat nykyisin yhtiön päätuotteisiin. Niiden tarkoituksena on pitää maa-ainekset paikallaan ja estää valumia sekä maansortumia jyrkissä ja vaativissa infrakohteissa. Kestävä kehitys ja kiertotalous ovat tuotekehityksen ytimessä. ”Kaikki kasvualustatuotteemme tehdään sataprosenttisesti kierrätetyistä raaka-aineista”, toimialajohtaja Harri Lahtinen kertoo. TUOTTEITA esiteltiin Vantaan moottoriurheilukeskuksella, jonka lähellä sijaitsee myös Pihamaan multa-asema. Aseman vie-

PIHAMAAN kehittämä eroosionestokasvualusta pitää jyrkän äänivallin maa-ainekset paikallaan. Kuvassa alusta on levitetty ensimmäistä kertaa lähes pystysuoraan ja laajemmalle alueelle.

reisessä äänivallissa oli siinäkin havaittu suuria eroosion aiheuttamia syöpymiä. Pihamaan yritysmyynnistä vastaava Jouni Kortelainen kertoo ottaneensa yhteyttä Vantaan geopuolelle ja tarjonneensa heille kompostipohjaista eroosionestokasvualustaa vaaratilanteen hallintaan. Kompostimulta sekä imee vettä että luovuttaa vettä tilanteen mukaan. Näille ominaisuuksille uskotaan riittävän tulevaisuudessa kysyntää. ”Eroosionestokasvualusta auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, koska se on kehitetty ratkaisemaan muuttuneiden ympäristöolosuhteiden – esimerkiksi run-

saampien rankkasateiden – tuomia ongelmia”, Kortelainen toteaa.

PROJEKTILLE saatiin rahoitus, ja se käynnistyi lokakuussa 2020. Kartingradan puoleiseen rinteeseen levitettiin 20–30 senttimetrin kerros kasvualustaa, jotta suuret eroosiosyöpymät saataisiin hallintaan. Lisäksi toiselle puolelle rinnettä levitettiin pilottikokeiluna ohuempia kerroksia. Kasvualustoja toimitettiin yhteensä 4,5 tuhatta tonnia, eikä luminen talvikaan estänyt niiden levitystä. Viimeiset kasvualustat levitettiin helmikuun puolivälissä 2021 lumen päälle. Ruiskukylvön toteutti lopuksi kohteeseen Tieluiska. Kaisa Salminen

Helppokäyttöinen työkalu työajanseurantaan Yrittäjän puoliso kehitti INFRA Pohjois-Savon jäsenyrittäjälle, Konetyö J. Karhuselle uniikin sähköisen työkalun, joka auttaa yrittäjää optimoimaan ajankäyttöään ja säästämään henkilöstökuluissa. ”SAIN idean sähköiseen työajanseurantajärjestelmään puhtaasti halusta helpottaa perheeni arkea”, tietotekniikan insinööri ja järjestelmän kehittäjä Ksenia Karhunen muistelee WorkTablen alkutaivalta. Monessa yrityksessä, myös Konetyö J. Karhusella, pidettiin työtuntikirjanpitoa paperilla. Viestejä läheteltiin sähköpostilla, paperilla tai suusanallisesti. Papereiden pyörittely lohkaisi ison siivun yrittäjän työja vapaa-ajasta. Paperiversioiden kanssa on riskinä, etteivät ne tule toimistolle ajoissa tai pahimmissa tapauksissa häviävät, eikä yritys voi

laskuttaa asiakasta. WorkTablen avulla riskit on minimoitu. Infrayrittäjän arkea sivusta seurannut Ksenia Karhunen huomasi, ettei markkinoilla ollut sellaista hallintajärjestelmää, joka olisi sopinut sellaisenaan rakennusalalle. ”Halusin uuteen järjestelmään kaiken tarvittavan, mutta en mitään ylimääräistä, ja halusin siitä niin helpon, että sitä osaisi käyttää kuka tahansa iästä riippumatta. WorkTablen vanhin käyttäjä onkin 78-vuotias kaivukoneenkuljettaja ja entinen maarakennusalan yrittäjä”, Ksenia toteaa tyytyväisenä.

KOKEILE MAKSUTTA WORKTABLE.FI

ENSIMMÄISENÄ hahmoteltiin sähköinen työajan seuranta, jonne jokainen työntekijä kirjasi omat työtuntinsa mobiililaitteella. Järjestelmästä koottiin työnantajalle reaaliaikainen kooste työtunneista työmaittain. Viidessä vuodessa työajanseurantajärjestelmästä kuoriutui mahtava työkalu yrittäjälle ja esimiehelle. Työajan seurannan rinnalle kehitettiin muitakin toiminnallisuuksia, joilla haluttiin hallinnoida työmaiden ja projektien etenemistä. WorkTablen oli määrä palvella vain kuopiolaisyritys Konetyö J. Karhusta, mutta

2/2021

VIESTRA

JÄSENINNOVAATIOITA

Kätevää kaapelirakentamista Viestran kehittämällä kaapeliauralla voidaan tallentaa jo asennusvaiheessa maakaapelien sijainti- ja syvyystiedot. Auraamalla asennus on nopeaa ja edullista. INFRA Pohjois-Karjalan jäsenyrittäjä, Viestra Oy, on yksi kaapeliauraamisen edelläkävijöitä Suomessa. Yhtiö on kehittänyt omaa kaapeliauraa 1980-luvulta lähtien. ”Kun kaapeloinnissa alettiin siirtyä auraamiseen, oli Suomessa vain kolme kaapeliauraukseen keskittyvää yritystä; nyt niitä on 300”, Viestra Oy:n toimitusjohtaja Mika Pakarinen kertoo. Maakaapelien asennuslaitteelle on jo nyt paljon käyttöä, ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Ilmakaapelit tullaan yhä enenevässä määrin korvaamaan maakaapeloinnilla. Maanalaisen infran tarve lisääntyy esimerkiksi ilmastomuutoksesta johtuvien vaihtelevien sääilmiöiden vuoksi. ”Iso urakka tulee olemaan 5G-verkon tulo. Se vaatii tiheän tukiverkostoaseman ja kaapelointia tukiasemien välille.” KAAPELIN laittaminen maahan on Pakari-

VIESTRA voitti kaapeliaurallaan Business Joensuun Start me up -liikeideakilpailun 2020. Suunnitelmat maakaapelien asennuslaitteiden kansainvälisen kaupan kasvattamiseen ovat vireillä.

sen mukaan auraamalla kymmenen kertaa nopeampaa kuin kaivamalla. ”Lisäksi kehittämällämme kaapeliauralla pystytään keräämään ja tallentamaan reaaliaikaisesti asennuksen yhteydessä kaapeleiden tarkat sijainti- ja syvyystiedot”, hän valottaa yrityksen uusimman innovaation, kaapeliauran mittalaitteen toimintaa. ”Mittalaitetta hyödyntävä urakoitsijayritys voi paremmin osoittaa työnsä laadun ja määrän tilaajilleen, mikä on tärkeä kilpailuetu.” GPS/syvyys-mittalaitteen tallentamat tiedot palvelevat myös tulevaisuudessa samalla alueella urakoivia rakentajia, kun maanalaisten kaapeleiden sijaintitiedot saadaan tarkasti talteen. KUN Viestran kehittämän kaapeliauran vetovastus on kevyt, näkyvät hyödyt myös

polttoaineen kulutuksen vähäisyytenä. Lisäksi kaivutarpeen vähetessä maastoon jää vain vähän työnjälkiä, jolloin ympäristö sekä maisema-arvot säästyvät. Pakarisen mukaan oikein asennettu maakaapelointi kestää hyvinkin 50–60 vuotta. Yritys asentaa maahan myös rautateiden rata-automatiikkaan sekä maantieliikenteen ohjaukseen liittyviä maakaapelointeja. Viestra on eriyttänyt maakaapelilaitteiden valmistuksen ja myynnin uudeksi yritykseksi Groundec Oy:ksi. Saija Syväoja

K S & E A S Y OY

sana kiiri, ja järjestelmä haluttiin "ASIAKKAAT ottaa käyttöön muissakin yritykovat kehuneet järjestelmää taivaan lahsissä. jaksi. Kun kaikki kirjataan ”WorkTable suunniteltiin jo WorkTableen, laskun voi lähettää heti halutessaan vuonna 2015. Kun kokemus ja eikä lippuja ja lappuja tieto on karttunut, olemme alkatarvitse odotella", Ksenia kertoo. neet tämän vuoden alusta aktiivisemmin markkinoida sitä koko Suomen alueelle”, Ksenia Karhunen kertoo.

WORKTABLE tarjoaa tänä päivänä liudan työkaluja aina sähköisen tarjouksen laadinnasta kiviaineslaskureihin ja työmaapäiväkirjoihin. Kotimaisen WorkTablen palveluvalikoima on uniikki, eikä sen ominaisuuksia tarjoa mikään toinen hallintajärjestelmä. Viime keväänä kehitettiin lisäsovellus tietyömaiden ja asfalttiurakoitsijoiden tarpeisiin, ja lokakuun lopussa julkaistiin uusi sovellus WorkTable-tilaukset. ”Asfalttiyrittäjä voi esimerkiksi merkata

liikennemerkkejä kartalle ja nähdä milloin merkit on asennettu ja otettu pois. Tilaukset-sovellus puolestaan toimii asiakkaan ja rakennusalan yrityksen välillä”, selventää Ksenia. Järjestelmä on kehitetty palvelemaan eri-

tyisesti maarakennusalan tarpeita, mutta sovellus sopii käytännössä mille tahansa yritykselle, jonka toimenkuvaan kuuluu myydä erilaisia palveluita ja johtaa projekteja alusta loppuun. Saija Syväoja

INFRA-LEHTI

MUOVITEOLLISUUS

PÄTEVYYKSISTÄ ASIAA

Muoviputkistohitsaajien pätevyyden osoittaminen helpottui Uudistuneessa järjestelmässä hitsaajat voivat pätevöityä hitsausmenetelmän lisäksi materiaalin ja tuotteen mukaan. Uutta ovat myös riippumattomat pätevöintivalvojat ja hitsauskoekappaleiden koestus ainetta rikkovin menetelmin. MUOVITEOLLISUUS ry:n vuodesta 2010 alkaen ylläpitämässä muoviputkistohitsaajien pätevöinnin järjestelmässä on otettu käyttöön standardin EN 13067 mukaiset pätevyysluokat. Uudistus helpottaa pätevyyden osoittamista Suomessa ja erityisesti muualla Euroopassa. Pätevöinti uudistui, kun järjestelmän koulutusorganisaatioiden syyslukukausi 2021 alkoi. Nykyisen järjestelmän pitkälle kehitettyjen koulutus-, koe- ja pätevyysvaatimusten ansiosta tarvittavat muutokset ovat merkittävyydestään huolimatta varsin maltillisia. ”Koulutussisältöihin ei tule suuria muutoksia, kun standardin vaatimukset otetaan käyttöön, neuvottelukunnan puheenjohtaja Minna Vekkeli Uponor Infra Oy:stä kuvailee. ”Isoimpia näkyviä muutoksia ovat ulkopuoliset, riippumattomat valvojat, jotka

PÄTEVÖINNIN kannalta keskeiset julkaisut löytyvät Muoviteollisuuden nettisivuilta osoitteesta plastics.fi/putkijaosto/putkijaoston_julkaisut

valvovat järjestelmämme pätevöitymiskokeita sekä se, että hitsauskoekappaleet tullaan koestamaan ainetta rikkovin menetelmin.”

KÄYTTÖÖN otetun standardin EN 13067 mukainen pätevöintimenettely antaa muoviputkistohitsaajille mahdollisuuden aiempaa laajempaan ja yksilöidympään pätevöitymiseen. Uudistuksen myötä käyttöön otettavat pätevyysluokat huomioivat hitsausmenetelmien lisäksi myös hitsattavat muovimateriaalit ja muovituotteet. Lisäksi pätevyyksien voimassaolo lyhenee viidestä vuodesta neljään. Ohjeistuksen ylläpidosta ja pätevyyksien myöntämisestä vastaavat käytännössä Muoviteollisuus ry:n ylläpitämän järjestelmän toimijat. Saija Syväoja

IN MEMORIAM Raimo Kandolin DI RAIMO KANDOLIN aloitti työt Suomen Maarakentajien Keskusliitossa Maansiirto-lehden toimittajana vuonna 1984. Kun Maansiirto-lehden seuraajan Infrarakentajan kustannustoiminta siirtyi Rakennusmediaan, siirtyi Raimo vanhana työntekijänä yhtiöön. Hän eläköityi Rakennusmediasta 2012. Kandolin muistetaan persoonallisena, tinkimättömänä ja avuliaana puurtajana, jonka sydäntä lähellä olivat hänen tyttärensä ja heidän perheensä sekä moottoriurheilu. Raimo menehtyi loppuvuodesta 2020.

INFRA RY

VUONNA 1954 Tampereen teknillisen opiston tien- ja vesirakennuksen opintosuunnalta valmistunut Eero Häkkinen tuli SML:n Keski-Suomen piiriyhdistyksen toiminnanjohtajaksi 1982. Hän jäi eläkkeelle Suomen Maarakentajien Keskusliitto SML ry:stä 1993. Kuva on Eeron läksiäisistä. Eränkäynti ja koiraharrastus olivat Eero Häkkisen sydäntä lähellä, ja Eeron kennelistä lähtikin suomenpystykorvia ympäri maailmaa. Eero oli myös innokas pöytälaatikkorunoilija ja perhemusikantti lauluineen, kitaroineen ja huuliharppuineen. Eero nukkui pois 31.5. 2021

INFRA RY

Eero Häkkinen

2/2021

KRSTIAN LINDSTRÖM

VAKUUTTAEN

Pohjola Vakuutuksen vinkkejä turvalliseen työskentelyyn Pohjola Vakuutuksessa halutaan panostaa siihen, että INFRAn jäsenyrittäjien henkilöstö on hyvinvoivaa ja työkykyistä, ja koneet turvallisesti tuottavassa työssä.

KRSTIAN LINDSTRÖM

”POHJOLA Vakuutus on Suomen johtava vakuutusyhtiö työkoneiden vakuuttamisessa ja tavoitteemme on toimia asiakkaan riskienhallinnan kumppanina”, yhteysjohtaja Sami Raappana Pohjola Vakuutuksesta kertoo. ”Vakuutukset turvaavat yrityksen toiminnan jatkuvuutta vahinkotilanteessa. On tärkeää selvittää vahinkojen taustatekijät ja

MOOTTORITILAN koteloihin ja rakenteisiin saattaa kerääntyä epäpuhtauksia. Jos lika on palavaa materiaalia, se saattaa syttyä katalysaattorin kuumuudesta.

oppia välttämään vahingot. Näin toimien vät korvaustilastoissa. voimme auttaa ja opastaa asiakkaitamme Vahingot johtuvat usein siitä, että työturvallisuuden kehittämisessä.” koneen alimmat askelmat ovat huonokuntoisia tai kuljettaja muista syistä Tiivis yhteistyö konevalmistajien hyppää alas koneesta. Varsinkin ja turvallisuusasiantuntijoiden, INFRAN YHTEISlouhintatyömaalla hyppäämikuten jäljempänä mainitun TYÖJÄSEN POHJOLA VAKUUTUS TARJOAA KOKO Siveb Oy:n kanssa, kehittää nen koneesta voi johtaa saiMAAN KATTAVAN PALVELUrauslomalle jäämiseen nilkPohjolan asiantuntijoiden VERKOSTON INFRAN JÄSENYRITTÄJIEN LIIKETOIMINNAN kavaurion takia. kykyä palvella infra-alan TURVAAMISEKSI JA HALUAA ”Uusien työntekijöiden yrittäjiä vahingontorjunOLLA MUKANA TORJUMASSA VAHINKOJA YHDESSÄ YRITperehdytyksellä on merkitnassa. TÄJIEN KANSSA. tävä vaikutus työturvallisuuteen. Yksinkertaiseltakin tunTYÖKONEIDEN vahinkotilastuva asia, kuten työkoneeseen toissa yleisin vahinkotyyppi on nouseminen ja laskeutuminen, on merkoneen palovahinko. Suurin osa kaikista paloista syttyy kone- kityksellinen työturvallisuuden kannalta”, tilassa. Koneiden päästövaatimukset ovat pohtii Raappana. vuosien varrella kiristyneet ja tämä on johtanut siihen, että lähes kaikissa koneissa TYÖMAA- ja asiakaskäynneillä on noussut esiin myös erilaiset koneisiin ja kuljettaon katalysaattori. ”Katalysaattorien pinnat ovat kuumia ja jan työasentoon liittyvät ergonomiaongellämpötila nousee erityisen korkeaksi rege- mat. ”Työmaiden kulkuväylien tasaisuus vaineroinnin aikana. Jos katalysaattorin lähellä on palavaa materiaalia niin palo- kuttaa suuresti selkävaivojen esiintymiriski on aina olemassa”, Kristian Lindström seen. Kannattaa mahdollisuuksien mukaan pyrkiä pitämään työmaiden ajoväylät tasaiSiveb Oy:stä varoittaa. Pohjola Vakuutus suositteleekin moot- sina. Tämä vaikuttaa koneen kuljettajaan toritilan tarkastusta päivittäin epäpuhtauk- kohdistuvaan tärinään ja siten sairauspoissaoloihin ja tätä kautta yrityksen tuloksien ja vuotojen varalta. ”Turvallisuus tulee huomioida jo työ- seen”, ohjeistaa Raappana. Yleisenä havaintona Raappana ja Lindmaan suunnittelussa. Työkoneen regenerointi tulee suorittaa valvotusti ja regene- ström muistuttavat turvavöiden käytön tärrointipaikan olisi hyvä si- keydestä työkoneissa sekä työmaan ja työjaita riittävän kaukana koneiden valaistuksen riittävyydestä, kun palavasta materiaa- päivät lyhenevät. ”Uusissa koneissa on nykyisin asialliset leista ja kiinteisTESTIHENKILÖ töistä”, jatkaa Kris- kolmipistevyöt. Näistä ei ole apua, mikäli esittelee, kuinka kolmipisteotteella tulee kolme raajaa turvavyötä ei käytetä. Liian usein vyö jää tian Lindström. olla kiinni koneessa joka hetki käyttämättä ja kuljettaja altistuu vakavalle koneeseen mennessäsi ja sieltä poistuessasi. Muista myös kulkea vaaralle koneen kallistumisen tai kaatumiHENKILÖtyömaalla vain merkittyä kulkuVAHINKOJEN sen yhteydessä. Työmaa on myös paljon reittejä pitkin niin vahinkoriskit pienenevät oleellisesti. osalta nilkkojen turvallisempi hyvällä valaistuksella.” nyrjähdykset näky- Saija Syväoja

SETT OCH HÖRT

Ö V E R S Ä T T N I N G S TA F FA N H Ö G N Ä S

Tjänsten Oma INFRA FRÅN och med början av november ersätter tjänsten Oma INFRA det gamla extranet. Framöver hittar du blanketter, kollektivavtal, evenemang och medlemsnyheter i den nya tjänsten. Nyheter som Oma INFRA erbjuder är bland annat en indexberäknare och möjligheten att ladda ner blanketter med OneDrive. I förhållande till det gamla extranet har den nya tjänsten särskilt fokuserat på utvecklingen av sökfunktioner, struktur, mobilvänlighet och inloggning. Det finns även innehåll på svenska i Oma INFRA. Besök omainfra.fi för att lära dig mer.

Behörigheterna inom svetsning av plaströr förnyas I DET system för behörigheter inom svetsning av plaströr som PLASTINDUSTRIN rf sedan 2010 har drivit har man infört behörighetsklasser enligt standard EN 13067. Reformen gör det lättare att bevisa sin behörighet i Finland och i synnerhet på annat håll i Europa. Trots att ändringarna är betydelsefulla är de rätt moderata. De största förändringarna består av att behörighetsproven övervakas av externa, opartiska övervakare och av att svetsprovstyckena testas med förstörande metoder. Behörigheternas giltighetstid förkortas dessutom från fem till fyra år. Det nya behörighetsförfarandet ger plaströrssvetsare möjlighet att skaffa sig bredare och mer specifika behörigheter. De behörighetsklasser som införs i och med reformen beaktar inte bara svetsmetoder utan också de plastmaterial och plastprodukter som svetsas.

Kari Björklöv på Fennia har gått i pension ”JAG har varit med om mycket tillsammans med er, och lärt mig något nytt i varje möte. Branschen har utvecklats enormt under vår gemensamma resa och kommer även framöver att göra det, såväl inom materiel och arbetsmetoder som inom avtal. Det innebär en bra och kontinuerlig dialog med intressenter och samarbetspartners för att aktörerna i branschen fortsättningsvis ska ha goda möjligheter att nå framgång och utveckla sin verksamhet, påpekar direktör Kari Björklöv. ”Jag vill tacka alla medlemmar och förtroendepersoner i INFRA och alla tjänstemän i distriktsföreningarna och i centralorganisationen, som jag har haft förmånen att arbeta med under de fem olika årtionden min karriär har sträckt sig över.”

INFRA-LEHTI

YHTEYSTIEDOT

INFRA ry | www.infra.fi Eteläranta 10, 00130 Helsinki info@infra.fi

Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373

Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon assistentti Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

INFRA Häme INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205 INFRA Kaakkois-Suomi Pk-yrittäjyys Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365

Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu-Liina Ginström puh. 050 330 8131 Tiedottaja Saija Syväoja puh. 050 571 0141

INFRA Länsi-Suomi Kunnossapito Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

Jäsenpalvelut ja aluetoiminta Johtaja Kari Muhonen puh. 0400 943 350 Jäsenmaksut ja -muutokset Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Timo Häggblom puh. 050 343 7033

Lakitiimi Työmarkkinapäällikkö Tiina Olin puh. 050 452 6633 Lakimies Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Uuden lakimiehen haku on käynnissä. sposti: lakiapu@infra.fi

INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Olli Airaksinen puh. 0400 382 655 INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223

Turvallisuus, laatu ja louhinta-asiat Elinkeinopol. asiantuntija Kati Kaskiala puh. 040 066 3550

INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Panu Tuominen puh. 044 595 6617 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

Yleinen edunvalvonta, t&k, asfaltti-, ympäristö-,kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Elinkeinojohtaja Juha Laurila puh. 050 412 3637

Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@infra.fi

MENE JA TIEDÄ

Löydät tuoreimmat tiedot koulutuksista ja muista tapahtumista osoitteesta omainfra.fi

2/2021

JÄSENYRITYKSIÄ

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Ilmoita Infra-lehdessä.

Ruoppaus Vedenalainen Louhinta Satamarakentaminen Ympäristörakentaminen Liukuvalukohteet Erikoiskohteet

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

Terramare Oy | www.boskalis.com/terramare

Tule tekemään kanssamme parempaa huomista Olemme yli 150 vuoden kokemuksella Suomen suurin rauta- ja raitioteiden rakentaja sekä radan kunnossapitäjä. Rakennamme ja ylläpidämme Suomen ympäristöystävällisintä infraa ja muokkaamme ihmisten mahdollisuuksia liikkua nyt ja tulevaisuudessa. Kiinnostavista töistä meillä ei ole pulaa, sillä olemme mukana tekemässä ympäristöystävällistä infraa useissa infra-alan alliansseissa ja projekteissa, kuten Tampereen Ratikassa ja pääkaupunkiseudun Raide-Jokerissa. Yli 1 000 NRC Groupin rautaista ammattilaista työskentelee ympäri Suomen paremman huomisen asialla – olisitko sinäkin yksi meistä? Tarjoamme kiinnostavia mahdollisuuksia rakennus-, sähkö- ja infra-alan kokeneille ammattilaisille sekä uransa alussa oleville osaajille.

Tutustu tarkemmin www.nrcgroup.fi

INFRA-LEHTI

JÄSENYRITYKSIÄ

Vesihaka Oy Vipusenkatu 15 15230 Lahti

www.terrainfra.fi

Puh. +3583872211 www.vesihaka.fi

RAKENNAMME MAATA Yhdyskuntarakentaminen Talonrakennuksen maatyöt Rakennusten purkutyöt Paikallavalurakenteet Tytäryhtiömme jalostaa ja kierrättää

MAARAKENNUS, KULJETUSPALVELUT MAA- JA KIVIAINESMYYNTI MIKKELIN AUTOKULJETUS OY 020 735 3910, www.mikkelinautokuljetus.fi

Yhdessä vahvempi!

MAARAKENNNUS TALPA OY 0400 253 232, www.talpa.fi Kinnarinkatu 2, Mikkeli

2/2021

JÄSENYRITYKSIÄ

INFRA-LEHTI

2/2021

JÄSENYRITYKSIÄ

KAIVOSINFRARAKENTAMINEN | MAARAKENTAMINEN | VESIHUOLTO | PUTKISTOSANEERAUKSET

WWW.KAMARA.FI

INFRA-LEHTI

JÄSENYRITYKSIÄ

HERÄTYS! Päästä tekijät terveinä kotiin. Kun ohitat tietyömaan, noudata nopeusrajoitusta.

2/2021

JÄSENYRITYKSIÄ

INFRA-LEHTI

JÄSENYRITYKSIÄ

puh. 0400 430 705 mika.siitonen@jarkanmaansiirto.fi

Rahkeentie 14, 80100 Joensuu. P. 0500 375 172

Turvaamassa Turvaamassa Turvaamassa Turvaamassa tulevaisuuden tulevaisuuden rakentamista rakentamista tulevaisuuden rakentamista tulevaisuuden rakentamista Autamme Autammeyrityksiä yrityksiähuomioimaan huomioimaanjaja Autamme Autammeyrityksiä yrityksiähuomioimaan huomioimaanjaja pienentämään pienentämään ympäristövaikutuksia ympäristövaikutuksia kaiken Autamme huomioimaan Autammeyrityksiä yrityksiä huomioimaanjajakaiken pienentämään pienentämäänympäristövaikutuksia ympäristövaikutuksiakaiken kaiken kokoisissa kokoisissa hankkeissa. hankkeissa. Tarjonnastamme Tarjonnastamme pienentämään ympäristövaikutuksia kaiken pienentämään ympäristövaikutuksia kaiken kokoisissa kokoisissahankkeissa. hankkeissa.Tarjonnastamme Tarjonnastamme löytyy löytyy tärinäkonsultoinnin tärinäkonsultoinnin lisäksi lisäksikattavasti kattavasti kokoisissa hankkeissa. kokoisissa hankkeissa.Tarjonnastamme Tarjonnastamme löytyy löytyytärinäkonsultoinnin tärinäkonsultoinninlisäksi lisäksikattavasti kattavasti myös myös ympäristömittauksia, ympäristömittauksia, kuten kuten melumelu-jaja löytyy tärinäkonsultoinnin kattavasti löytyy tärinäkonsultoinninlisäksi lisäksi kattavasti myös myösympäristömittauksia, ympäristömittauksia,kuten kutenmelumelu-jaja pölymittaukset. pölymittaukset. myös myösympäristömittauksia, ympäristömittauksia,kuten kutenmelumelu-jaja pölymittaukset. pölymittaukset. pölymittaukset. pölymittaukset.

YliYli120 120louhinnan louhinnanjajaympäristövaikutusten ympäristövaikutusten YliYli120 120louhinnan louhinnanjajaympäristövaikutusten ympäristövaikutusten asiantuntijaa palveluksessanne palveluksessanne kaikkialla kaikkialla Yliasiantuntijaa jajaympäristövaikutusten Yli120 120louhinnan louhinnan ympäristövaikutusten asiantuntijaa asiantuntijaapalveluksessanne palveluksessannekaikkialla kaikkialla Pohjoismaissa. Pohjoismaissa. asiantuntijaa asiantuntijaapalveluksessanne palveluksessannekaikkialla kaikkialla Pohjoismaissa. Pohjoismaissa. Pohjoismaissa. Pohjoismaissa.

Lue Luelisää lisää Lue Luelisää lisää >>>>FORCITCONSULTING.FI FORCITCONSULTING.FI Lue Luelisää lisää >>>>FORCITCONSULTING.FI FORCITCONSULTING.FI >>>>FORCITCONSULTING.FI FORCITCONSULTING.FI

Nostoratkaisuja jo vuodesta 1956

Infra- ja teollisuusnostojen ykkönen

Kunnolla mietitty, kerralla nostettu.

havator.fi | 010 4425 500 myynti@havator.com

Ö TI

RTS

S RAKEN

RT S YM P

TÖ LU O

IS R Ä

T I E TO S Ä

OTA KÄYTTÖÖN HETI TÄNÄÄN JÄSENEN OMA INFRA -PALVELU Saat palvelusta kaiken sen mitä vanhasta ekstranetistä – ja jvähän päälle. Jos et löydä etsimääsi, käänny asiantuntijoidemme puoleen. Apua on tarjolla erityisesti tes-, hankinta- ja urakka-asioissa sekä turvallisuus-, laatu- ja ympäristöasioissa.

KATSO LISÄÄ OMAINFRA.FI

Infra 2/2021

Articles inside

MUOVIPUTKIHITSAUS, IN MEMORIAM VAKUUTUSASIAA POHJOLALTA

JÄSENILTÄ UPEITA INNOVAATIOITA

NOPEAMMIN NELIKAISTAISEKSI

KARI BJÖRKLÖV ELÄKKEELLE

OMA INFRA KORVAA EKSTRANETIN

JÄSENSIVUT

VIHERPESUSTA KONKRETIAAN

PÄÄKIRJOITUS

KESÄDUUNISSA INFRA-ALALLA

KIERTOTALOUS MUUTOS LÄHTEE TILAAJASTA

PÄÄSTÖSÄÄSTÖÄ UUNISTA ULOS