VIHERPESUSTA KONKRETIAAN

Green Building Council Finland (FIGBC) koosti yhdessä verkostojensa kanssa toimintaohjelman konkreettisista keinoista, joilla kiinteistö- ja rakennusala voisi tähdätä hiilineutraaliksi vuonna 2035. Mitä #BuildingLife-ohjelma tarjoaa infrarakentajalle?

TEKSTI: KAISA SALMINEN JA ANU GINSTRÖM, KUVA: 123RF

FIGBC:n kokoama #BuildingLife-ohjelma on yksityisen verkoston tekemä, mutta toimenpiteet pohjaavat EU:n ja ympäristöministeriön kiinteistö- ja rakennusalalle (kira-ala) tekemiin strategioihin ja tavoitteisiin sekä Rakennusteollisuus RT:n sidosryhmiensä ja ympäristöministeriön kanssa laatimaan ”Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035” -tiekarttaan.

Ohjelman tehtävänä on täydentää ja koota yhteen konkreettisia toimenpiteitä, jotka auttavat yksittäisiä toimijoita tekemään omia hiilineutraalisuuteen tähtääviä strategioitaan. Se näyttää yrityksille ja muille toimijoille, mitä niiltä odotetaan ja mihin varautua.

Aikajänne ulottuu vuoteen 2035, ja toimenpiteet on jaoteltu aikajanalle.

Pääviesti on, että pelkillä puheilla ja viherpesulla ei tulevina vuosina enää pärjää. Ollakseen edelläkävijä – tai pysyäkseen ylipäätään kehityksen matkassa – on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin.

Yhteiset tavoitteet, paljon tekijöitä

Kira-alan kasvihuonepäästöistä 75 prosenttia tulee energiankäytöstä ja loput materiaaleista, työmaista sekä kuljetuksista.

Käytetystä energiasta pääosa menee kiinteistöjen lämmitykseen, joten rakennusalan päästöjen kehitys on voimakkaasti sidoksissa energiantuotannon päästövähennyksiin.

Infra-alalla korostuvat materiaalien, työmaiden ja kuljetusten merkitys.

Strategioita ja tiekarttoja on hyvä laatia, mutta niiden tulee olla joustavia toimintaympäristön muutostrendien osalta. Merkittävässä roolissa ovat jo nyt biopolttoaineet, mutta ovatko ne vain välivaihe siirryttäessä sähköön, tai lyökö läpi joku uusi trendi kuten vety? Sarjatuotantoiset pienydinvoimalat voisivat toteutuessaan vähentää radikaalisti sähköntuotannon päästöjä.

Oma lukunsa ovat yhteiskunnalliset muutokset. EU-rahoituksen ehtona voi jatkossa olla pyrkimys hiilineutraaliuteen. Muutosajureita voivat olla myös kuluttajien käyttäytyminen, äkilliset kriisit, luonnonkatastrofit, mullistukset tai jopa lähialueiden sodat.

Toimintaohjelmassa myös todetaan, että teemme mitä tahansa, ilmastonmuutosta ei voi täysin estää, ja sen vaikutuksiin on myös sopeuduttava. Infra-alan kannattaa olla hereillä, sillä sopeutuminen tietää todennäköisesti töitä infrarakentajille.

Yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan

Infrarakentamisessa päästövähennykset toteutuvat tyypillisesti hankkeiden lähtökohtien, tilaajien vaatimusten tai esimerkiksi kaavoituksen kautta – muun muassa rakentamalla yhä enemmän jo olemassa oleville alueille.

Kun tilaajat joutuvat arvioimaan hankkeidensa hiilijalanjälkeä, se alkaa ohjata myös urakoitsijoiden kilpailutusta. Pelisääntöjä tarvitaan, jotta hiilineutraaliuden tavoittelusta aiheutuvat lisäkustannukset eivät heikennä siihen panostavien urakoitsijoiden kilpailukykyä.

Kira-alan kasvihuonepäästöistä 75 prosenttia tulee energiankäytöstä ja loput materiaaleista, työmaista sekä kuljetuksista.”

Kestävä infran määritelmä

INFRA RY oli mukana päivittämässä Kestävän infran määritelmää osana FIGBC:n Kestävä Infra -toimikuntaa. Määritelmään on lisätty konkretiaa laatimalla muistilistoja ja kokoamalla vinkkejä infran elinkaaren kaikkiin vaiheisiin. Näin määritelmä on helpommin alan eri toimijoiden hyödynnettävissä rakentamisesta ja kunnossapidosta aina purkuun asti. Infra-alan roolituksia on selkeytetty ja esitystapa on visuaalisempi. Voit käyttää työkalua keskustelun pohjana infrahankkeiden kestävyyden suunnittelussa.

FIGBC.FI/JULKAISU/KESTAVAINFRA-MAARITELMA

TYÖ JATKUU. RAKENNUSTEOLLISUUS RT KÄYNNISTÄÄ YHDESSÄ SIDOSRYHMIENSÄ KANSSA KESTÄVÄN RAKENTAMISEN OHJELMATYÖN VUONNA 2022. INFRA-LEHTI SEURAA SEN EDISTYMISTÄ.

Infrayrittäjän askeleet kohti vähähiilisyyttä

• • • • • • • Sitä mitä ei mitata, ei voi johtaa. Selvitä organisaatiosi päästöjen lähteet ja määrät ja luo jatkuvat menettelyt niiden mittaamiseksi ja seuraamiseksi. Tee kertyneen tiedon perusteella oma tiekartta ja suunnitelma tavoitteineen sekä keskeisine keinoineen. Jaa tavoitteita erityyppisille hankkeille ja nimeä välitavoitteita. Varmista riittävä osaaminen: resursoi ja kouluta systemaattisesti. Sisäinen viestintä asian tärkeydestä luo maaperää tuleville toimenpiteille. Suosi uusiomateriaaleja, uusiutuvia polttoaineita ja päästöttömiä energianlähteitä, lopeta koneiden tyhjäkäynti ja kierrätä. Ota mukaan koko toimitusketju, ja aseta vastaavia vaatimuksia esimerkiksi kalustovuokraajille.