PÄÄKIRJOITUS

Elinkeinoelämä tunnisti roolinsa

Anu-Liina Ginström

Päätoimittaja

CLIMATE-NETTISIVUSTO TARJOAA TIIVISTETYT ESITTELYT KAIKISTA 14 VÄHÄHIILITIEKARTASTA SEKÄ OHJAA HAKEMAAN TARKEMPAA TIETOA KUSTAKIN TOIMIALALIITOSTA. RAKENTAMINEN ON TIETYSTI MUKANA – KATSO CLIMATE2035.FI.

IHMISKUNTA käyttää noin sata miljardia tonnia erilaisia raaka-aineita vuodessa – reilut kaksitoista tonnia jokaista ihmistä kohti. Metalleja, fossiilisia polttoaineita, puuta ja muuta biomassaa, kivimursketta, hiekkaa.

Luvuista puuttuu kaivosjäte eli kaivosten sivukivi. Sitä voi syntyä jopa viisisataa kertaa enemmän kuin itse raaka-aineita, jotka on huomioitu ihmiskunnan vuotuista kulutusta

kuvaavissa laskelmissa. ”

Esimerkiksi Talvivaaran malmin nikkelipitoisuus on vain 0,2 prosenttia, eikä kaikkea siitäkään saada talteen.

Mikä neuvoksi, mitä tehdä – masentua vai sisuuntua?

Kirjailija Risto Ihamäen pudotellessa madonlukujaan syyskuisessa Circwaste-hankkeen seminaarissa moni varmasti ainakin huokaisi huolestuneesti. Lontoon Imperial Collegen laskemien valossa vain noin kymmenen prosenttia ihmiskunnan kuluttamista raaka-aineista kierrätetään tai käytetään uudelleen. sien hallintaan tai sateiden aiheuttaman eroosion hillitsemiseksi. ELINKEINOELÄMÄ, infrayritykset siinä mukana, tekee uraauurtavaa työtä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja sen vaikutusten lieventämiseksi. EK:n toimialaliittojen vuonna 2019 laatimat vähähiilitiekartat ovat olleet kansainvälisestikin ainutlaatuinen hanke: niiden avulla suomalainen elinkeinoelämä on ollut tienraivaajana Suomen kunnianhiElinkeinoelämä moisen ilmastotavoitteen toimeenpanolle. tekee Juuri avatun www.climate2035.fi-sivuston uraauurtavaa kautta tiekarttoja esitellään niin Glasgow’n ilmastokokouksessa kuin muillakin kantyötä ilmaston- sainvälisillä foorumeilla. muutoksen Suomi on ilmastokäänteen eturintamassa, hidastamiseksi kun tavoitteenamme on muuttaa yhteiskunta hiilineutraaliksi jo vuoteen 2035 menja sen nessä. Elinkeinoelämä on sitoutunut tavoitvaikutusten teen saavuttamiseen kattavasti, ja julkinen lieventämiseksi.” ja yksityinen sektori ovat Suomessa vahvassa kumppanuudessa.

RAAKA-AINEIDEN tuhlailu on kestämätöntä. Se nakertaa elintilan eliölajeilta, ja uuden materiaalin kasvava tuotanto tuuttaa ilmakehään hiilidioksidipäästöjä.

Teollisuuden ja tutkimuslaitosten innovaatiot ja jatkuva tuotekehitys ovat kestämättömän yhtälön todennäköisin ratkaisu, asennemuutosten lisäksi.

Tässä lehdessä niitä esitellään useita, pieninä ja isoina paloina.

Betonimurskeen karbonatisoitumisilmiö voi tehdä purkubetonista hiilinielun. Osa valmisbetonista voisi vaikka heti olla kierrätyskiviaineksista tehtyä, jos laki sen sallisi. Betonin tärkeää aineosaa sementtiä pystytään ehkä tulevaisuudessa tuottamaan lähes päästöttömästi.

Innovaatioilla parannetaan myös ilmastonmuutokseen sopeutumista. Infrarakentajilla on tarjota avuksi esimerkiksi uusia ja parempia patoratkaisuja tulvaveSYNKKIENKIN lukujen keskellä on tärkeää säilyttää luottamus muutoksen mahdollisuuteen ja ymmärtää oma rooli sen mahdollistajana. Infratöissä pelikentällä on niin työn tilaaja, urakoitsija kuin kenttää seuraava sääntelijä. Maalipaikat rakennetaan yhdessä. Yhdessä tehdään myös viestintää. Keskeinen osa infra-alan viestintää on Infra-lehti, jonka historia ulottuu 62 vuoden päähän. Lehti ilmestyy nyt nykymuodossaan viimeistä kertaa.

Haluan kiittää sydämestäni pientä lehtitiimiämme. Ajan hengen mukaisesti yhtään resursseja tuhlaamatta olemme onnistuneet tekemään lehteä, jolla on selvästi lukijoilleen merkitystä.

Lukijakyselyn pohjalta kehittelemme pian uutta. Jos muutostuulet eivät tavoita sinua, mutta haluat jatkossakin lukea lehteä, mene osoitteeseen Infra.fi kesäkuussa! Silloin paljastuu lehden uusi olemus.

123RF

INFRA-ALALLA

päästöt vähenevät, kun maamassat hyödynnetään lähellä syntypaikkaansa ja niiden kuljettelu vähenee. Lisäksi rakennusmateriaaleja voidaan korvata kierrätysaineksilla ja teollisuuden sivuvirroilla, ja koneet voivat käydä uusiutuvalla energialla.

SIVU 24

5 PÄÄKIRJOITUS

Pelkkiä madonlukuja – vai sittenkin toivoa ilmassa?

8 KAUHAAN TARTTUNUTTA

Kaivot voivat hiipua, mutta töitä tehdään, kunnes käpy jäätyy! Miss Suomen perintöprinsessan intohimona on infra.

13 PÄÄSTÖSÄÄSTÖÄ UUNISTA ULOS

VTT kehitti yrityspartneriensa kanssa ratkaisun, jolla teollisuuden hiilidioksidipäästöt voivat vähentyä merkittävästi.

14 VEDEN MERKITYS KASVAA

Ilmastonmuutos vaikuttaa veden kiertokulkuun ja tuo infrarakentajalle töitä.

20 VIHERPESUSTA KONKRETIAAN

Mitä FIGBC:n #BuildingLife-ohjelma tarjoaa infrarakentajalle?

24 KIERTOTALOUS:

MUUTOS LÄHTEE TILAAJASTA

Infrarakentaja kulkee kohti kierto- taloutta, tietää rakennetun ympäristön asiantuntija Jenni Nurmi.

30 HAKA HANKINNOISSA?

Osataanko kunnassasi infrahankkeen tilaaminen? Haussa #parasinfratilaaja!

RAKENNUSALAN monipuolisissa työtehtävissä on sopeuduttava moneen, mutta harvemmin sentään savisen työmaan mittailu kurasaappaissa vaihtuu lennosta korkokenkäkävelyyn parrasvaloissa. Kreaten työnjohtaja Emmi Suuroselle sekin on tuttua.

KAUNISTA ja samalla vähän uhkaavaa. Vesi pitää tulviin tottuneet porilaiset varpaillaan.

10

14

33 JÄSENSIVUT

34 OMA INFRA KORVAA EKSTRANETIN 37 KESÄDUUNISSA INFRA-ALALLA 38 KARI BJÖRKLÖV ELÄKKEELLE

40 NOPEAMMIN NELIKAISTAISEKSI 42 JÄSENILTÄ UPEITA INNOVAATIOITA

44 MUOVIPUTKIHITSAUS, IN MEMORIAM,

VAKUUTUSASIAA POHJOLALTA

TUTUSTU infra-alaan ja tienaa -kampanja houkutteli nuoria kokeilemaan infraa viime kesänä.

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi

TOIMISTO: Eteläranta 10, 00130 Helsinki

PÄÄTOIMITTAJA:

Anu-Liina Ginström puh. 050 330 8131 anu.ginstrom@infra.fi

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET:

puh. 029 309 3100 asiakaspalvelu@rakennustieto.fi

37

KIRJAPAINO:

Painotalo Plus Digital Oy ISSN 2342-0812

INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä verkostoja sekä tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.