Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n erikoisliite Helsingin Sanomissa 4.4.2019

MAINOSLIITE

TÄRKEÄÄ JA AJANKOHTAISTA

ELINKEINOELÄMÄN JA TALOUSPOLITIIKAN TÄRKEIMPIÄ KYSYMYKSIÄ

ARVOKASTA RAAKA-AINETTA RAKENNUKSILTA SIVU 4

Ari Suomilammi:

”BIOKAASUN KYSYNTÄ KASVAA” SIVU 7

Muovi

KIERRÄTYKSEEN SIVU 6

KIERTOTALOUS ELINKEINOPOLITIIKAN KESKIÖÖN SIVU 2 Kuva: Markus Sommers

Julkaistaan Helsingin Sanomien ilmoituksena 04.04.2019

Kuva: iStockphoto

Otto Lehtipuu, YTP:n toimitusjohtaja:

MAINOSLIITE

LYHYESTI ...

TOIMITUSJOHTAJAN HAASTATTELU Kuva: Colourbox

Liian

ARVOKASTA

Muovitiekartta Ympäristöministeriön laaja yhteistyöryhmä on laatinut kansallisen muovitiekartan tukemaan muovin kiertotaloutta.

Tavoitteena on tehostaa muovin talteenottoa ja kierrätystä sekä vauhdittaa innovaatioita.

Muovitiekartalla haetaan ratkaisuja muovihaasteeseen. Ehdotukset on tiivistetty kolmeen pääkohtaan: vähennä ja vältä, kierrätä, korvaa. Yhteensä toimenpidekokonaisuuksia on kymmenen.

Muovi talteen n Suomessa kerättiin viime vuonna pantilliset pak­ kaukset mukaan lukien yli 40 000 tonnia muovipakkauksia, noin 30 prosenttia markkinoille tuoduista pakkauksista.

KIERTOTALOUS ON SUOMELLE mahdollisuus, mutta siihen tulisi suhtautua elinkeinoelämän ja talouspolitiikan tärkeimpänä kysymyksenä, ei pelkästään osana ympäristönsuojelua.

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP:n toimitusjohtaja Otto Lehtipuu muistuttaa, että kierrätysmateriaalien kysynnän vahvistaminen on kiertotalouden edellytys.

Kuva: Markus Sommers

Info

hukattavaksi

n E U:n tavoitteen mukaan 50 prosenttia muovipakkauksista tulisi kierrättää vuoteen 2025 mennessä.

Vuonna 2016 muovipak­ kausten keräyksen alettua Suomessa kierrätettiin muovipak­kauksista 25 prosenttia.

1 58 41 %

yhdyskuntajätteestä sijoitetaan kaatopaikoille.

%

poltetaan.

%

kierrätetään.

Sisältöön liittyviin kysymyksiin vastaa Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n toimitusjohtaja Otto Lehtipuu, otto.lehtipuu@ytpliitto.fi

Älykästä tiedonvälitystä jo vuodesta 1984 lähtien.

InPress on Conny Unéusin perustama lehtialan yritys, joka on jo vuodesta 1984 lähtien tuottanut ilmoitusliitteitä valtakunnallisiin lehtiin Pohjoismaissa.

Projektipäällikkö: Johan Lithén Toimitus: Pirkko Koivu Graafinen ulkoasu: Sofia Karlsson Repro: InPress Paino: Sanomapaino Oy, Vantaa Lisätietoja ilmoitusliitteistä Helsingin Sanomissa: Johan Lithén, 040 5024 943, johan.lithen@inpress.fi www.inpress.fi Intelligent kommunikation sedan 1984.

Intelligent kommunikation sedan 1984.

Intelligent kommunikation sedan 1984.

2 Kiertotalous

Otto Lehtipuu, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP:n toimitusjohtaja

KÄYTETTYIHIN muovipakkauksiin, bio­ jätteeseen tai rakennusmateriaaliin suhtaudu­ taan enemmän kustannuksena tai hygienia­ ongelmana kuin arvokkaana raaka-aineena.

Tätä suhtautumista tulee muuttaa, sanoo Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP:n toimitusjohtaja Otto Lehtipuu.

Hän haluaisi kiertotalouden nousevan elinkeinopolitiikan keskiöön seuraavan vaalikauden aikana. Kyse ei ole pelkäs­ tään ympäristövaikutuksista. ”Kysymys on koko taloudellisen järjes­ telmän ja teollisen tuotannon saamisesta kestävälle pohjalle. Se on paljon laajempi kuin yhden hallinnonalan asia.”

Kiertotalous voidaan kuvata pyöräksi, joka pyöriäkseen tarvitsee ketjun kaikki osa­ set syntypaikkalajittelusta keräykseen, käsit­ telyyn ja valmistukseen uudeksi tuotteeksi. ”Tarvitsemme tuotteita, jotka ovat kier­ rätettävissä, jolloin tuotesuunnittelu on avainasemassa. Uusiomateriaalille pitää löytyä käyttökohteita, joissa ne pärjäävät kilpailussa neitseellisiä ja fossiilisia raakaaineita vastaan.”

KIERRÄTETYSTÄ materiaalista valmis­

tettujen tuotteiden kysyntää voidaan lisätä taloudellisilla ohjauskeinoilla. Verotus on yksi keinoista. Esimerkiksi arvonlisäve­ rosta tarvitaan EU-tason päätöksiä. ”Melko nopeasti hyödynnettävä keino on uusioraaka-aineiden suosiminen julki­ sissa hankinnoissa. Niiden kilpailutuseh­

doissa voidaan käyttää laatuvaatimuksia”, Lehtipuu ehdottaa. Esimerkiksi infraraken­ tamisessa voitaisiin edellyttää osin kierräte­ tyn kivi- tai maa-aineksen käyttöä.

Päättäjille Lehtipuu viestittää, että kaik­ ki kiertotalouden investointeja tukevat toi­ menpiteet tulevat tarpeeseen. ”Kun halutaan hyödyntää jätemateriaa­ leja enemmän, tarvitaan jätteenkäsittely­ laitoksia sekä laitoksia, jotka kykenevät hyödyntämään kier­rätysmateriaaleja.”

Myös ympäristölupamenettelyä tulisi nopeuttaa ja yhdenmukaistaa koko maassa.

Vaikka maakuntauudistus ei toteutunut, Lehtipuu pitää siinä suunniteltua Valtion lupa- ja valvontaviraston eli Luovan pe­ rustamista tarpeellisena. ”Se kokoaisi ympäristöalaan liittyvän erityisosaamisen yhteen paikkaan ja var­ mistaisi, että eri osissa maata lupahake­ muksia kohdellaan yhdenmukaisesti.”

”Teollinen tuotanto pitää saada kestävälle pohjalle.”

tyy edelleen sekajätteen joukkoon ja pol­ tettavaksi: viime vuonna näin tapahtui 58 prosentille yhdyskuntajätteestä. Kolman­ nes poltettavasta jätteestä on biojätettä.

Sekajätteen joukossa on myös runsaasti hyödyntämiskelpoista muovia ja kartonkia.

Lajittelu pitää tehdä kuluttajalle nykyis­ tä helpommaksi. Siihen pitää ohjata myös jätteen hinnoittelulla. ”Kuntien jätehuoltomääräyksillä kierrä­ tysastetta ei ole saatu nousemaan”, muis­ tuttaa Lehtipuu. Erilliskeräysvelvoitteista pitää säätää asetuksella. Kierrätystavoitteet ovat korkealla. Yhdyskuntajätteen kierrä­ tystavoitteeksi on EU:ssa ja kansallisesti asetettu 60 prosenttia vuoteen 2030 men­ nessä. Nyt kierrätysaste on 41 prosenttia. ”Monella on halu kierrättää ja lajitella, mutta sen pitää olla helppoa. Järjestely, jossa kotitalous kerää muoveja, papereita ja metalleja nurkkiinsa viedäkseen niitä jonnekin matkan päähän ei ole toimiva.”

KIERTOTALOUTTA VOIDAAN edistää vapaaehtoisin sopimuksin, Green dealein, joissa sopijaosapuolina ovat elinkeinoelä­ män edustajat ja valtio. Sopimuksessa ase­ tetaan konkreettiset seurattavat tavoitteet.

Green dealit ovat lainsäädännön muutta­ mista nopeampi ja joustavampi tapa edis­ tää kiertotaloutta. ”YTP on allekirjoittanut äskettäin val­ tion kanssa Green dealin valtakunnallisen öljyjätehuollon kehittämisestä. Öljyjäte on vaarallista jätettä, tavoitteena on tehostaa sen keräystä ja lisätä kierrätystä.”

KÄYTTÖKELPOISTA raaka-ainetta pää­

MAINOSLIITE

Kiertotalous 3

MAINOSLIITE

RAKENNUS- JA PURKUJÄTE

Rakennus on

MATERIAALIPANK RAKENNUSTYÖMAAT SEKÄ purkaminen tuottavat valtavasti hyödynnettävää materiaalia. Umacon ja Kreate antavat esimerkkejä raaka-aineen kierrätyksestä ja hyötykäytöstä.

K

KONE- JA rakennuspurkutöitä tekevälle Umaconille kierrättäminen on ydinliiketoi­ mintaa. Teollisuuden purkutöissä esimerkiksi koneet saattavat sopia jälleenmyytäviksi sellaisinaan ja muutkin metallit ovat rahan­ arvoista tavaraa. ”Keskimäärin 98 prosenttia purkutyömai­ den jätteistä saadaan kierrätykseen tai hyö­ tykäyttöön ja vain kaksi prosenttia päätyy kaatopaikalle”, kertoo toimitusjohtaja Jani Haapalainen.

Rakennusten purkutyömailla jätteet laji­ tellaan mahdollisimman tarkasti jo syntypai­ kalla: tiilet ja betoni, metallit, elektroniik­ ka, puuaines, lasivilla, kipsilevyt ja lasit erotellaan sekä toimitetaan kierrätykseen, hyötykäyttöön tai luvanvaraisille jätteiden vastaanottopaikoille jatkokäsittelyyn.

Yrityksen omissa kierrätyskeskuksissa Kouvolassa ja Lahdessa käsitellään pääasi­ assa metallia toimitettavaksi uusioraaka-­ aineeksi. Riittävän puhdasta kipsilevyjätettä voidaan hyödyntää kipsiteollisuudessa. Sen sijaan puupohjainen aines päätyy tällä het­ kellä usein poltettavaksi energiaksi.

Määrällisesti eniten kertyy betonia, jota saattaa olla purettavan rakennuksen massasta yli 80 prosenttia.

JANI HAAPALAINEN SANOO, että beto­

nin hyötykäyttö on viime aikoina edistynyt. ”Meillä kaikki betoni hyödynnetään maantäyttöihin. Esimerkiksi Vantaalla lii­ ketilan purkutyömaalla sovimme rakentajan kanssa, että purkubetoni käytetään samalla työmaalla pohjatöihin.”

Vastaavanlainen esimerkki on infraraken­ taja Kreate Oy:lla. Klaukkalan ohikulkutie rakennetaan niin, että lähes kaikki alueella syntyvä maa-aines ja louhos hyödynnetään työmaan rakenteissa ja muotoilussa. Alun perin alueelta oli syntymässä merkittäviä määriä pois kuljetettavaa ainesta.

Kreaten kiertotalousliiketoiminnan johtaja

Kuva: Destaclean

ARVO PUULLE

Tanja Rytkönen 4 Kiertotalous

”Velesti sin ex cuptae p v

Tuomo Joutsenoja kertoo, että yritys käyt­ tää uusiomateriaaleja väylä- ja pohjaraken­ tamisessa. ”Käytännössä hyödynnämme kaiken mikä on teknisesti ja ympäristön kannalta mahdol­ lista.”

Kreate käyttää esimerkiksi murskattua betonia, lasia tai teollisuuden sivutuotteina syntynyttä kuonaa ja tuhkaa.

Kivikon eritasoliittymän rakentamiseen Helsingissä Kreate käytti noin 100 000 ton­ nia betonimursketta. Samoin Vantaalla Kivis­ tön alueen katujen ja kevyen liikenteen pohji­ en rakentamisessa käytetään betonimursketta ja maisemoinnissa kierrätettyä maa-ainesta.

Joutsenoja sanoo, että infrarakentamisessa helposti hyödynnettävä materiaali on kivi­ louhe, jota ei aina edes mielletä kierrätetyksi. ”Samoin muita puhtaita maa-aineksia on helppo kierrättää: valmistamme muun muas­ sa multaa, jota käytetään viheralueisiin.”

SUOMI EI OLE eurooppalaisittain edelläkä­

vijä rakennusjätteen hyödyntämisessä. Jani Haapalainen on nähnyt, että esimerkiksi Hol­ lannissa on yleistä käyttää rakennusharkoissa myös purkubetonia. ”Siellä tähän on menty osittain pakon edestä, koska siellä ei ole käytettävissä raa­ ka-aineita kuten meillä. Suomessakin tämä ja moni muu kierrätystä edistävä asia olisi täysin mahdollinen, mutta kehitetyille tuot­ teille pitäisi olla tai luoda myös markkinat.”

Myös Tuomo Joutsenojan mielestä Suo­ messa olisi mahdollisuuksia tehokkaampaan kierrätykseen. Hän sanoo, että tutkittua tietoa on, mutta nyt tarvitaan sujuvampia käytäntöjä. ”Teollisuuden sivutuotteita, rakennusjät­ teitä ja maa-aineksia syntyy isoja määriä.

Materiaalin tarve on isompi kuin näiden syntyvä määrä, joten edelleen meillä on mahdollisuus lisätä hyödyntämistä ja kor­ vata neitseellistä materiaalia.”

Joutsenoja sanoo, että esimerkiksi beto­

Kuva: Umacon

Tuomo Joutsenoja

Jani Haapalainen Kuva: Colourbox

nimurske on halvempaa käyttää kuin neit­ seellinen kiviaines. ”Tämän ei pitäisi olla hintakysymys.

Kierrätetylle materiaalille pitäisi saada sama arvo kuin on vastaavalla neitseellisellä materiaalilla. Kaikki ovat sitä mieltä, että kierrätys on hyvä asia, mutta silti yhä toi­ mitaan toisin.”

Info

Suomen tavoitteena on saavuttaa rakennusjätteelle 70 prosentin kierrätysaste vuoteen 2020 mennessä.

Uusiokäyttöä kehitetään

Destaclean ottaa pääkaupunkiseudulla vastaan yritysten puujätettä sekä rakennus- että purkutyömailta. ”Etsimme koko ajan uusia käyttötapoja kierrättää puujätettä: miten puukuitua voitaisiin paremmin käyttää raaka-aineena tuotteissa, jolloin se jäisi kiertoon. Edistämme myös puupakkausten, kuten kaapelikelojen ja kuormalavojen uudelleenkäyttöä”, kertoo toimitusjohtaja Tanja Rytkönen.

Destacleanin prosessin myötä puujätteelle on myönnetty jätelainsäädännön mukainen EoWstatus, mikä tarkoittaa, että materiaalia ei enää luokitella jätteeksi.

Kehitystyön tuloksena on syntynyt muun muassa Puukivi, joka syntyy puukuidusta, kiviaineksesta, sementistä ja vedestä ja joka soveltuu piharakentamiseen. Destacleanin puu­mursketta

käytetään myös kompostin tukiaineena.

Yhtiöllä on kierrätyspuun käsittelyyn uusittu linjasto, joka erottelee entistä paremmin puutavarasta esimerkiksi metallit ja muut epäpuhtaudet. ”Näin lopputuote on puhtaampi raakaaineeksi esimerkiksi lastulevyteollisuudelle.

Suurin osa puusta menee kierrätyspolttoaineeksi. Se ei ole paras vaihtoehto, mutta parempi kuin kivihiili tai turve”, Rytkönen sanoo.

MAINOSLIITE

KKI

ium, ercidu rate xp erio nem et, pos rerum atem viasd lkjt.”

Purkupihalla uusi kierrätysasema Vantaalla Purkupiha Oy on avannut Vantaalle uuden kierrätysaseman. Asema on vastaanottoja käsittelypaikka ennen kaikkea rakennusjätteille, betonille ja puulle.

Purkupiha toteuttaa kiertotaloutta mm. nostamalla jätteiden jalostusastetta ja edistämällä purkukohteista saatavien uudelleen käytettävien rakennusosien uusiokäyttöä. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni käyttökelpoinen purkutavara purettua kokonaisena ja löytää sille uusi käyttökohde toisaalla. Rakennusosien uudelleenkäyttöä varten Purkupihalla on oma purkutavaran kauppapaikka PURKUTORI.fi, josta yritykset ja yksityiset ihmiset voivat ostaa uusiokäyttökelpoista purku- ja rakennustavaraa sekä käytettyjä koneita ja laitteita.

Umaconin kierrätystoimipisteellä Kouvolassa leikataan ja lajitellaan kierrätysmetallia.

Leikatut ja pilkotut metallit varastoidaan laaduittain omiin kasoihin, josta ne toimitetaan metallitehtaille uusioraaka-aineeksi.

Uuden Kleemann iskumurskaimen tuottama Demorock® betoni­ murske on vakuuttanut infrarakentajat korkealla laadullaan

Purkupiha Oy kuuluu yhdessä haitta-ainetöihin erikoistuneen Dammega Oy:n kanssa Purkupiha Group -konserniin, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 30 miljoonaa euroa.

Asiakas saa saman katon alta luotettavat ja asiantuntevat palvelut asbestipurkutöissä sekä kaikki rakennusten ja teollisuuden purkutyöt.

Kiertotalous näkyy myös viimeaikaisessa investointihankkeessa.

Purkupiha on avannut maaliskussa Vantaan Kiilassa uuden rakennus- ja purkujätteen vastaanotto- ja käsittelyaseman. Lahteen on aiemmin perustettu kierrätyslaitos, jossa tuotetaan mm. kierrätyspolttoainetta ja -puumursketta voimalaitoksille. “Vantaalle vastaanotetut jätteet lajitellaan, prosessoidaan ja toimitetaan jatkojalostukseen tai hyötykäyttöön”, kertoo Purkupiha Oy:n Kierrätysyksikön johtaja Kimmo Rinne. ”Yksi keskeisimmistä tavoitteistamme Vantaan osalta on varmistaa paikallinen betonin kierrätys ja uusiokäyttö pääkaupunkiseudun maanrakennushankkeissa”, Rinne jatkaa.

Betonin kierrätyksen edistämiseksi Purkupiha on viime aikoina tehnyt mittavia satsauksia myös koneinvestointeihin ja tuotekehitykseen. Yhtiö hankki viime kesänä uuden iskumurskaimen betonin kierrätystä varten. Nyt murskain jauhaa raekooltaan 0/45 ja 0/90 mm:stä CE-merkittyä Demorockia. ”Olemme tuotteistaneet oman uusiokiviaineksemme Demorock -tuotteeksi, joka soveltuu lukuisiin maanrakennuskohteisiin pengertäytteestä kantavaan kerrokseen asti korvaamaan neitseellistä kiviainesta”, kertoo Purkupiha Group -konsernin Markkinointi- ja kehittämispäällikkö Kati Tuominen.

Jalostettavat materiaalit olisi tärkeää saada suoraan purkutyömaalta maanrakennustyömaalle hyötykäyttöön eli mahdollisimman lähelle alkuperäistä syntypaikkaa, sillä suurin osa päästöistä syntyy kuljetuksesta. ”Aina työmaiden aikataulut eivät kuitenkaan osu kohdalleen, jolloin Vantaan aseman kaltaisia välivarastoja tarvitaan”, Tuominen toteaa.

Uusi käsittelyasema on avattu osoitteessa Degermosantie 6, Vantaa.

WWW.PURKUPIHA.FI WWW.PURKUTORI.FI

KIERTOTALOUDEN ASIANTUNTIJA

SUUNNITTELETKO TALKOITA?

TILAA MEILTÄ TALKOOLAVA! p. 050 527 0847, toimisto@destaclean.fi

RAKENNUSJÄTTEEN VASTAANOTTO JA KIERRÄTYS • Kelatie VANTAA/TUUSULA • Kyläsaari HELSINKI • Kauklahti ESPOO

destaclean.fi

KOULUTUSTA - KONSULTOINTIA - KEHITTÄMISPALVELUITA WWW.SYKLI.FI Kiertotalous 5

MAINOSLIITE

MUOVIN KIERRÄTTÄMINEN

Jätteestä käyttöesineitä Muovia kannattaa lajitella. Vanhat pakkaukset saattavat seuraavaksi tulla vastaan kukkaruukkuina, jätesäkkeinä tai muoviputkina.

Kuvat: Micke Persson/Orthexgroup

Kuva: L&T

LASSILA & TIKANOJAN muovinkier­

rätykseen tarvitaan teollisuutta, kauppaa ja L&T:n kaltaista operaattoria luomaan jär­ jestelmä, jossa hukan määrä minimoidaan. ”On hyvä, että puhutaan konkreettises­ ti kiertotaloudesta. Se on parhaimmillaan suljetun kierron mallinen, jolloin valmis­ tava teollisuuskin on mukana hakemassa ratkaisuja.”

rätyslaitoksella Merikarvialla käsitellään yritysten muoveja ja Fortumin muovin­ jalostamossa Riihimäellä kuluttajien pak­ kausmuoveja. Niistä valmistetaan rakeita eli granulaatteja muoviteollisuuden raakaaineeksi. Uusiomuovista valmistetaan esi­ merkiksi saaveja, ämpäreitä, kukkaruuk­ kuja, putkia, muovikasseja ja jätesäkkejä.

Muovin lajittelun pitäisi olla yhtä it­ sestään selvää kuin paperinkeräyksen ja tyhjien pullojen palauttamisen, sanoo Lassila & Tikanojan Ympäristöpalvelui­ den toimialajohtaja Petri Salermo. Hänen mielestään keräyspisteitä tarvittaisiin lisää ja keräystä suoraan kiinteistöiltä olisi helpotettava. ”Myös kuluttajat haluavat lajitella, jos sitä ei tehdä vaikeaksi.”

L&T ON SUOMEN suurin yrityksissä

syntyvän muovijätteen käsittelijä. Meri­ karvian laitoksella valmistetaan yli sataa erilaista uusiomuoviraaka-ainetta suoma­ laisen muoviteollisuuden tarpeisiin. Tänä vuonna laitoksen prosessia uudistetaan ja

Kuvassa olevat granulaatit on valmistettu kierrätetystä muovista.

MUOVIN KIERRÄTTÄMINEN on yleis­

Kuva: L&T

jatkossa myös vaikeammin kierrätettävät muovilaadut ja likaiset muovit voidaan hyödyntää. ”Investoinnin myötä laitoksen käsittely­ kapasiteetti tuplaantuu ja siellä voidaan käsi­

tellä vuosittain jopa 20 000 tonnia muoveja.”

Uusiomuoviraaka-aineelle eli granulaa­ teille on Petri Salermon mukaan kysyntää, nyt haetaan ja tarvitaan uusia tuotesovel­ luksia. Hänen mukaansa tehokkaaseen kier­

tynyt. Kuluttajamuovia alettiin kerätä vuonna 2016, ja silloin keräykseen päätyi 2647 tonnia pakkausmuovia. Suomen Uu­ siomuovi Oy:n mukaan viime vuonna ku­ luttajien pantittoman keräysmuovin määrä oli jo yli 11 000 tonnia ja tänä vuonna sen ennustetaan nousevaan 17 000 tonniin.

Tästä määrästä kolme neljäsosaa kierrä­ tetään ja neljäsosa päätyy energiaksi.

Petri Salermo harmittelee, että muovia edelleen päätyy sekajätteen joukkoon. ”Kuvitellaan, että energiakäyttö ratkai­ sisi asian, mutta energiana polttaminen ei ole kierrätystä eikä se vähennä neitseel­ lisen raaka-aineen käyttämistä. Siksi on tärkeää edistää muovin erilliskeräystä.”

Laita muovipakkaukset kiertoon kierrätyspisteillä ympäri maan!

TEHOKKAIN JA TALOUDELLISIN KIERRÄTYSKUMPPANISI

Ota yhteyttä ja kysy lisää: urbaser.fi tai 020 747 9090!

6 Kiertotalous

MAINOSLIITE

BIOJÄTTEET

JÄRKEÄ

ON KAIKKIEN ASIA miettiä, mitä roskik­

seen laittaa, sanoo Ari Suomilammi, joka johtaa kiertotalousliiketoimintaa kaasuyh­ tiö Gasumilla.

Lajitellun biojätteen osoite on biokaasu­ laitos jo usealla paikkakunnalla Suomes­ sa. Biokaasulaitoksessa jäte murskataan, seosta lietetään ja lämmitetään mikrobitoi­ minnan vauhdittamiseksi. Mätänemispro­ sessin tuottama biokaasu otetaan talteen.

Prosessista jäljelle jäävästä osuudesta val­ mistetaan kierrätysravinnetuotteita, joita voidaan käyttää muun muassa lannoitteena.

Valtion omistama, Pohjoismaissa toimi­ va Gasum on Suomen suurin biohajoavien jätteiden käsittelijä ja biokaasun tuottaja.

Biokaasua hyödynnetään autojen poltto­ aineeksi, lämmitykseen ja sähköntuotan­

toon. ”Liikennekäytön osuus on kasvussa.”

Gasum tuottaa biokaasua Suomessa seitsemällä omalla ja kolmella sopimus­ kumppanin tuotantolaitoksella. Jätteiden keräyksen järjestämisestä vastaavat kunnat. ”Keräysautot tuovat biojätteen meille.

Vastaanottoaltaassa jätteestä poistetaan muu kuin biohajoava aines, ja biohajoava jatkaa prosessiin.”

VIIME VUONNA Gasum käsitteli Suomes­

sa noin 190 000 tonnia biojätettä ja bioliet­ teitä sekä 165 000 tonnia puhdistamolietettä.

Lisääntyvää biojätteen määrää varten yhtiö kasvattaa kapasiteettiaan, kuluvana vuon­ na laajennetaan Turun biokaasulaitosta. ”Erilliskeräys yleistyy ja kasvukeskuk­ sissa väestö kasvaa. Me myös haluamme

Ku va:

Lajittelussa on

InP res s

Arviolta kolmasosa biojätteestä päätyy sekajätteen joukkoon, vaikka painava ja märkä biojäte palaa huonosti energiaksi.

Lajitellen biojätteestä saataisiin polttoainetta ja lannoitetta.

vastaanottaa lisää uusiutuvan energian ni­ missä. Biokaasun kysyntä on kova.”

Taajaan asutuilla seuduilla biojätteen erilliskeräys onnistuu, mutta haja-asutus­ alueilla tilanne on toinen. ”Selvitämme vaihtoehtoa, jossa sekajät­ teestä eriteltäisiin biojätteet. Tämä sopisi nimenomaan haja-asutusalueiden biojät­ teen hyödyntämiseen, kun erilliskeräys ei onnistu. Tekninen konsepti tähän alkaa olla selvä ja ehkä jo ensi vuoden aikana tulee konkretiaa.”

KÄYTTÄMÄTÖNTÄ potentiaalia piilee Suomilammen mukaan myös karjatalou­ den lannan hyödyntämisessä. ”Lantaa kertyy tietyillä alueilla liikaa, joten tämä ratkaisisi myös maatalouden lannoiteketjuasiaa.”

Kaasuautojen tankkausasemia on tätä nykyä jo useissa kaupungeissa eteläiseen Suomeen painottuen. Ari Suomilammi ar­ vioi, että yksi tonni biojätettä tuottaa kaasua noin 500–600 kilometrin ajoon. Määrä riip­ puu jätteen laadusta ja auton kulutuksesta.

Syntyvä biokaasu on lähinnä metaania, mutta kaasuautot eivät tuota metaanipääs­ töjä. ”Metaani palaa kuten bensa ja tuot­ taa lopputuotteena vettä ja hiilidioksidia.

Tämä hiilidioksidi kiertää luonnossa, joten vaikutus ei ole sama kuin fossiilisissa polt­ toaineissa.”

Ari Suomilammi

Info

n 3 90 780 tonnia oli erilliskerätyn biojätteen määrä 2017.

nE rilliskerättyä jätettä kertyi yhteensä 1,43 miljoonaa tonnia. Tässä joukossa on biojätteen lisäksi mm. erilliskerätty paperi, metalli ja lasi. (Tilastokeskus)

Meille kiertotalous on paikallisia tekoja, joilla on globaali vaikutus.

Kumppaninamme olet osa tarinaa.

Pidetään pallo pyörimässä Kun tarvitset ympäristöstä huolehtivaa kierrätyspalvelujen ja materiaalien moniosaajaa: www.kuusakoski.com

gasum.fi

Kiertotalous 7

MAINOSLIITE

YTP yhdistää ympäristöalan toimijat

www.ytpliitto.fi

Anna materiaalien elämän jatkua.

IT STARTS HERE. stenarecycling.fi

www.umacon.fi 8 Kiertotalous