HUS:n ilmoitusliite
!
Noin joka kuudes pariskunta kärsii tahattomasta lapsettomuudesta. Hyviä hoitoja on saatavilla.
sivu18
T Terapiaa vverkossa
ssivu15
Nettiterapia on avannut yh useammalle mahdollisuuden yhä sa saada apua entistä nopeammin.
”
Velvollisuutemme on sekä tarjota hyvää hoitoa että käyttää resurssimme mahdollisimman tehokkaasti. Aki Lindén, toimitusjohtaja
HOIDAMME 500 000 IHMISTÄ . TEEMME 90 000 LEIKK AUSTA . JOK A VUOSI.
HUIPPUHOITOA
1000
irrot Kaikki elinsi keskitetty Suomessa on uussa 2013 Hyksiin. Syysk htiiin tuhannes sairaalassa te . maksansiirto
sivu 03
Ovelta hoitoon pikavauhdilla HUS on rankattu maailman parhaaksi sairaalaksi aivoinfraktin hoidossa.
sivu 02 Kuva: Matti Immonen
HUS : SSA LEIK ATA AN VUOSIT TAIN NOIN 300 ETUR AUHASK ASVAINTA ROBOT TIAVUSTEISESTI • SIVU 10 Julkaistaan HUS:n ilmoituksena 23.3.2014
INPRESS ©
HUS:n ilmoitusliite
Lyhyesti HUS on 24 kunnan a muodostama ä, kuntayhtymä, joka tuottaa een erikoissairaanjäsenkunnilleen hitysvammahuolhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja. HUS perustettiin 0 ja se on Suomen vuonna 2000 anhoitopiiri. HUS:lla suurin sairaanhoitopiiri. laa, joissa käy lähes on 22 sairaalaa, ilasta vuosittain 500 000 potilasta vuosittain.
!
”HUS on mukana elämässä alusta loppuun. Teemme työtä sen eteen, että ihmisten elämä olisi laadukasta.” – Eeva, sairaanhoitaja
HUS:n HUS:n sairaalassa työskentelee yli 21 500 ammattilaista. Vuonna 2013 kuntayhtymässä maksetut palkat ja palkkiot sivutuloineen olivat yhteensä 1 074 miljoonaa euroa.
Tiesitkö että ... ... lähes joka kolmas suomalainen syntyy jossakin HUS:n kuudesta synnytyssairaalassa. Vuosittain se tarkoittaa noin18 000 synnytystä.
Sisältöön liittyviin kysymyksiin vastaa viestintäjohtaja Johanna Saukkomaa johanna.saukkomaa@hus.fi www.hus.fi
Älykästä tiedonvälitystä jo vuodesta 1984 lähtien. InPress on Conny Unéusin perustama lehtialan yritys, joka on jo vuodesta 1984 lähtien tuottanut ilmoitusliitteitä valtakunnallisiin lehtiin Pohjoismaissa. Projektipäällikkö: Johan Lithén . Toimitus: Pasi Salmela/Nystig Oy . Graafinen ulkoasu: Tove Engström . Repro: InPress . Paino: Sanomapaino Oy, Vantaa . Lisätietoja ilmoitusliitteistä Helsingin Sanomissa: Johan Lithén, 040 5024 943, johan.lithen@inpress.fi 2 HUS
Tunnustettua HUS:n aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoito on maailman parasta. Omien joukossa osaaminen on tiedetty jo pitkään, nyt tunnustusta on saatu myös kansainvälisesti. Teksti: Hanna Ojanpää Kuvat: Matti Immonen
M
eilahdenmäellä, Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa, stroke unit on valmiustilassa ympäri vuorokauden. Vuositasolla osasto hoitaa 1 200 aivoinfarktipotilasta, yli 300 heistä hoidetaan liuotushoidolla. – Liuotushoitojen suuri määrä suhteessa kokonaispotilasmäärään on yksi maailmanennätyksistämme, osastonylilääkäri, dosentti Turgut Tatlisumak sanoo. Liuotushoidon käynnistämisessä olennaista on, että potilas pääsee hoitoon noin neljän ja puolen tunnin sisällä oireiden alkamisesta. – Mikäli liuotushoito ei ole vaihtoehto, muita hoitomuotoja ovat valtimonsisäinen liuotus tai mekaaninen hoito. Maailman parhaan hoidon taustalla on systemaattinen tutkimus- ja kehitystyö 1980-luvun lopulta lähtien. Liuotushoitotutkimukset käynnistyivät muutamaa vuotta myöhemmin ja samalla alkoi yhteistyön tiivistyminen ensihoitojärjestelmän kanssa. HUS:n aivoverenkiertohäiriöiden hoitoon erikoistunut yksikkö oli aikoinaan maailman ensimmäisiä. – Ala kehittyy nopeasti. Emme voi tyytyä siihen, että olemme tällä hetkellä parhaita, toimintaamme tulee kehittää jatkuvasti lisää. HUS:n ehdoton vahvuus on ihmisissä. Meillä on maailman parhaat osaajat, Tatlisumak kertoo. HUS liittyi muutama vuosi sitten ensimmäisenä pohjoismaalaisena sairaalana kansainväliseen, sairaaloiden tuloksia vertailevaan Dr Foster -järjestelmään. – Arviointijärjestelmässä on mukana neljäkymmentä maailman huippusairaalaa. Näistä sairaaloista aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuolleisuusaste oli HUS:ssa matalin vuosien 2009–2012 välisenä aikana. Vertailun perusteella hoitomme on eri mittareilla laskettuna maailman parasta, Tatlisumak kertoo. Potilas tutkitaan 18 minuutissa Potilaan hoidon aloittaminen ambulanssin saavuttua Meilahteen on myös maailman nopeinta. Ovelta liuotushoidon käynnistämiseen aikaa kuluu vain 18 minuuttia. Vastaava tavoite maailmalla on 60 minuuttia. – Jokainen ylimääräinen minuutti vähentää elinikää puolellatoista vuorokaudella. Olemme hioneet tehokkuutemme huippuunsa alkaen soitosta hätänumeroon ja päätyen liuotushoidon jälkeiseen kuntoutukseen, Tatlisumak sanoo.
2 073
KUN AIKA RATKAISEE Aivoverenkiertohäiriöepäilyt kuuluvat hätäkeskuksessa korkeimpaan kiireellisyysluokkaan. HUS:lla on käytössä oma strokepuhelinnumero, johon ambulanssin ensihoitajat ilmoittavat matkan aikana henkilön
Vuoden 2013 alussa aloittanut Sydän- ja keuhkokeskus onnistui ensimmäisenä toimintavuotenaan erinomaisesti. Uusi osaamiskeskus teki ensimmäisenä vuonna muun muassa 2 073 pallolaajennusta, 1 302 sydänkirurgista toimenpidettä sekä 15 sydämensiirtoa.
1888
oireet sekä peruselintoimintojen tilan. – Tiimimme on ovella vastassa ambulanssin saavuttua Meilahteen. Meidän kello käynnistyy tässä vaiheessa. Potilas tutkitaan 18 minuutissa, hänestä otetaan verikokeet
Helsingin Kasarminkadulla sijaitseva Kirurginen sairaala täytti viime syksynä 125 vuotta. Arkkitehtikilpailun kautta toteutetussa Kirurgisessa sairaalassa painotettiin väljyyttä: jokaisella potilaalla tuli olla tietty kuutiomäärä raikasta ilmaa ympärillään.
HUS:n ilmoitusliite
HUS:sa potilaan hoidon aloittaminen ambulanssin saavuttua Meilahteen on maailman nopeinta. Ovelta liuotushoidon käynnistämiseen aikaa kuluu vain 18 minuuttia. Vastaava tavoite maailmalla on 60 minuuttia.
!
Parasta hoitoa, mutta tehokkaasti Parhaan mahdollisen hoidon tuottaminen tasapuolisesti kaikille potilaille edellyttää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä huippuosaamista. Se maksaa paljon, mutta tehokkuudella kustannukset pysyvät hallinnassa.
Turgut Tatlisumakin mielestä HUS:n vahvuus on henkilöstön osaaminen, tahtotila ja joukkuehenki.
HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén muistuttaa, että julkisin varoin rahoitettavan terveydenhuollon tuottajat ovat ”puun ja kuoren välissä”. – Samalla kun meidän täytyy tarjota mahdollisimman hyvää hoitoa kaikille potilaille, velvollisuutemme on käyttää resurssimme tehokkaasti. Olemme vastuussa sekä potilaille että veronmaksajille. HUS vastaa 1,5 miljoonan ihmisen erikoissairaanhoidosta. Sairaanhoitopiiri vastaa myös joillakin erityisalueilla, kuten esimerkiksi elinsiirroissa ja lasten sydänleikkauksissa, kaikkien suomalaisten potilaiden hoidosta. HUS pystyi tekemään vuonna 2013 yli kymmenen miljoonan euron positiivisen tuloksen, siitä huolimatta, että palveluiden kysyntä kasvoi. Kuinka paljon terveydenhuolto saa maksaa? – Kysymys on tärkeysjärjestyksestä. Yksittäisen potilaan hoitamisessa harvinaisissa, vaikeissa ja hengen pelastavissa tapauksissa kustannukset voivat olla perustellusta syystä todella korkeat, mutta kokonaisuuden pitää toimia tehokkaasti ja järkevillä kustannuksilla. Henkilöstön osaaminen on erikoissairaanhoidon tärkein osaalue. Osaamisen arvostaminen ja kustannusten välinen suhde on Lindénin mukaan tärkeä kysymys. – Mikäli haluamme sairaaloihimme korkeasti koulutettuja erikoisosaajia, henkilöstökustannukset nousevat suuremmiksi kuin sairaaloissa, joissa ei edellytetä samaa koulutustasoa. Mitkä hoidot kuuluvat julkisin kisi ki sin si n varoin varo va aro roin in rahoitettavalle rah ahoi oite oi tett te tta tt aval aval terveydenhuollolle terveydenhuollol ja mitkä yksityiyksity selle puolelle? puolell – Ihmisillä – Aki Lindén on vaivoja ja ongelmia, joita joit me emme hoida. Esimerkiksi kauneusleikkaukset eivät kuulu kaun julkiseen terveydenhuoltoon. Meidän terv ei myöskään kannata kilpailla kaikessa yksityisen puolen kaik kanssa, Lindén sanoo. kan HUS on panostanut voimakkaasti kliiniseen tutkivo mukseen. Lindénin mukaan m potilaat hyötyvät tutkimukp sen s tuomista innovaatioista ja j asiantuntijoiden osaamisesta. – Teemme valtavasti korkealaatuista tutkimusta ja se näkyy hyvinä hoitotuloksina. Ilman tutkimusta hoidon taso laskisi nopeasti, Lindén sanoo. Tutkimukseen panostaminen lisää myös huippum osaajien kiinnostusta os HUS:iin. H
”Sairaalan pitää pyrkiä ensisijaisesti mahdollisimman hyviin hoitotuloksiin. Jos se on sen lisäksi tehokas ja taloudellinen niin tosi hyvä.”
Stroke unitin toiminnan ydin on moniammatillisessa yhteistyössä. Isossa kuvassa osaston lääkäri Peter Holmström. Pikkukuvassa sairaanhoitaja Mitra Sjöroos.
sekä aivokuvat ja aloitetaan liuotushoito laskimoon. Kahden tunnin valvonnan jälkeen potilas siirretään osastolle 24 tunniksi vuodelepoon. Mikäli potilaan tila sallii, vuorokauden jälkeen aloitetaan kuntoutus. – Tämä on tärkeä vaihe parantumisprosessissa ja kotiuttamisessa, sairaanhoitaja Mitra Sjöroos selittää. Toiminnan ydin on moniammatillisessa yhteistyössä. Tiimiin kuuluu lääkäreitä, sairaanhoitajia, fysio-, toiminta- ja puheterapeutteja, neuropsykologeja sekä sosiaalityöntekijöitä. – Jopa 60 prosenttia liuotushoitopotilaistamme kävelee itse kotiin, Tatlisumak jatkaa. Keskittäminen kannattaa Tatlisumak uskoo, että tulevaisuudessa erityisosaamisen keskittäminen on väistämätöntä. Väestön vanhenemisen seurauksena aivoverenkiertohäiriöpotilaiden määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavan 20 vuoden aikana. Taloudellisesti ja laadullisesti ei ole järkevää eikä mahdollista, että huippuosaamista olisi jokaisessa sairaalassa. – Teknologia ja esimerkiksi videokon-
sultaatiot sairaaloiden kesken mahdollistavat huippuosaamisen hyödyntämisen myös HUS:n ulkopuolelle. Jo nyt telestroke-järjestelmän avulla pystymme Helsingistä käsin katsomaan esimerkiksi Rovaniemellä, Lapin keskussairaalassa, olevan potilaan aivokuvat ja ohjaamaan lääkäreitä paikan päällä käynnistämään oikean hoidon. Seuraava askel aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoidossa tapahtuu, kun osasto pääsee muuttamaan uusiin tiloihin keväällä 2015. ❏
Apu on soiton päässä Yleiseen hätänumeroon, 112, on syytä soittaa mistä tahansa hämmennystä aiheuttavasta oireesta. Aivoverenkiertohäiriöiden yleisimpiä ennusmerkkejä ovat: • yhden tai molempien saman puoleisten raajojen äkillinen heikkous • kasvojen vinoutuminen • puheen puuroutuminen/puhekyvyn menetys
HUS 3
HUS:n ilmoitusliite
Tulevaisuuteen
!
Trauma- ja syöpäkeskus
Käynnissä oleviin peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen liittyy myös useita toimintojen uudelleenjärjestelyjä.
Naistenklinikka
Meilahden sairaalat
HUS investoi vuosien 2014–2017 aikana tulevaisuuteen yhteensä 500 miljoonaa euroa, joista suuri osa on uudisrakentamista tai peruskorjaushankkeita. Yksi tavoitteista on parantaa potilaiden kokemusta sairaalakäynnistä.
Lastenklinikka
Uusi lastensairaala
Teksti: Pasi Salmela Kuvat: Mikko Hinkkanen Uuden lastensairaalan rakennustyöt alkavat ensi vuoden alussa ja se valmistuu vuonna 2017. Trauma- ja syöpäkeskuksen 250 miljoonan investointi ajoittuu 2020-luvun alkupuolelle.
HUS rakentaa tulevaisuutta US:lla on 22 sairaalaa, joista useimpiin kuuluu enemmän kuin yksi rakennus. Vanhimmat sairaalakiinteistöistä ovat reilusti yli 100 vuotta vanhoja, suurin osa on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla. Uusin, Meilahden kolmiosairaala otettiin käyttöön vuonna 2010. Meilahden alueella ja Jorvissa on tällä hetkellä käynnissä neljä suurta peruskorjaus- tai uudisrakennushanketta. Hankejohtaja Raija Malmströmin mukaan uudet tilat tulevat tarpeeseen. – Vaikka lääketieteellinen hoito on sairaaloissamme huipputasoa, prosessit ovat vanhoissa rakennuksissa väistämättä viime vuosituhannelta. Uusien rakennusten myötä resurssit saadaan entistä tehokkaampaan käyttöön. Potilaiden kokemukset sairaalakäynneistä ovat tehokkuuden lisäksi asia, johon uudet
H
tilat tuovat huomattavan parannuksen. Suunnittelussa onkin kiinnitetty erityisen paljon huomiota potilaslähtöisyyteen. – Jos potilas kokee, että hänen on vaikea löytää oikeisiin paikkoihin, tai hän tuntee olevansa aina väärässä paikassa, hyväkään hoito ei tee kokemusta sairaalasta hyväksi. Potilaslähtöisyys ei ole vain sana, vaan me suhtaudumme siihen erittäin vakavasti. Mielenkiintoisia aikoja Vuodesta 2015 on tulossa HUS:lle erittäin mielenkiintoinen, sillä saman vuoden aikana otetaan käyttöön peruskorjatut ja laajennetut Meilahden tornisairaala ja Naistenklinikan lisärakennus sekä HUSLAB:n uudisrakennus ja Jorvin sairaalan päivystyslisärakennus. – Nämä neljä valmistuvaa hanketta aiheuttavat melkoisen muuttoaallon ja toimintojen uudelleen järjestelyitä. Mutta hyvän suunnittelun ansiosta, palvelumme eivät häiriinny.
Arki jatkuu normaalisti, Malmström sanoo. Tämän jälkeen vuorossa ovat vuonna 2017 valmistuva uusi lastensairaala sekä 2010-luvun loppuun ja 2020-luvun alkuun ajoittuva
”Uusien rakennusten myötä resurssit saadaan entistä tehokkaampaan käyttöön.” Raija Malmström 250 miljoonan euron trauma- ja syöpäkeskusinvestointi, jonka HUS:n valtuusto hyväksyi viime vuoden lopulla jatkovalmistelua varten. Varsinainen rakentamispäätös tehdään hankesuunnitelman valmistumisen jälkeen.
Käynnissä oleviin peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen liittyy myös useita toimintojen uudelleenjärjestelyjä. Esimerkiksi traumakeskus korvaa nykyisen Töölön sairaalan, josta HUS luopuu kokonaan. Töölön sairaalan toiminnat sijoitetaan uuteen sairaalarakennukseen, nykyiseen Lastenklinikkaan ja muihin HUS:n tiloihin. Hyvässä hengessä Vaikka tahti on kova ja palapelissä paljon palasia, Raija Malmström on luottavainen. Tulevaisuuden ennakoiminen kun kuuluu hänen työnkuvaansa. Malmström on parhaillaan valmistelemassa ”masterplania”, jossa määritellään miten toiminnot ja tilojen käyttö järjestetään vuonna 2020. – Meillä on selvä visio siitä, mihin olemme menossa. Hankkeita ja niihin liittyviä päätöksiä viedään kohti tulevaa hyvässä hengessä. ❏
Faktaa
Peruskorjattu Tornisairaala otetaan käyttöön ensi vuoden alussa. Vuonna 2010 käyttöön otetun Kolmiosairaalan tilat ovat modernit ja avarat. 4 HUS
HUS:n käynnissä olevat hankkeet pääkaupunkiseudulla • Meilahden tornisairaalan peruskorjaus, valmistuu 2014 • Meilahden maanalainen huoltopihahanke (samaan aikaan P3 parkkihalli, johon 450 autopaikkaa), 2014 • Jorvin sairaalan päivystyslisärakennus, 2015 • Naistenklinikan lisärakennuksen laajennus ja peruskorjaus, 2015 • HUSLAB:n uudisrakennus, 2015 • Uuden lastensairaalan uudisrakennus 2017 • Trauma- ja syöpäkeskus 2020
HUS:n ilmoitusliite
”Pääkaupunkiseudulla sinua palvelee Lujatalon Uusimaan alueyksikkö ja noin 200 Lujaa ammattilaista. Ota rohkeasti yhteyttä.”
ILMOITUS
Älykkäillä ratkaisuilla lisää aikaa hoitotyöhön Terveydenhuollon aika- ja henkilökuntaresurssit ovat rajalliset, vaikka palveluiden tarve kasvaa jatkuvasti. Uuden teknologian avulla terveydenhuollon ammattilaisten resurssien hyödyntäminen järkevöityy ja palvelun laatu paranee.
Teknologia avaa terveydenhuoltoalalle oven uusiin palvelumalleihin, joissa rutiinitöitä ja asiakaspalvelutilanteita on automatisoitu. – Uuden teknologian avulla tehokkuutta voidaan parantaa olemassa olevilla resursseilla, jolloin hoitohenkilökunnan aikaa vapautuu aitoon potilastyöhön. Potilaat taas saavat palvelua nopeammin ja monipuolisemmin, asiakasvuorovaikutuksen ratkaisuista vastaava johtaja Anssi Okkonen Elisalta kertoo. Modernit työkalut terveydenhuoltopalveluiden avuksi Perinteisiä kanavia täydentävät tekstiviestit, pikaviestit ja videoyhteys, jotka toimivat sujuvasti asiantuntijoiden välisessä viestinnässä ja potilastyössä. näss – Ajanvarauksessa terveydenhuollon toimijat täyttävät peruuntuneita vastaanottoim toaikoja tarjoamalla niitä seuraavana jonostoaik potilaalle tekstiviestitse. Potilas sa olevalle ole vahvistaa ajan vastausviestillä. Jos tarjottu vahv ei sovi, järjestelmä tarjoaa vapautunutaika e aikaa toiselle asiakkaalle. Palvelu voidaan ta aik integroida ajanvarausjärjestelmään, eikä integ manuaalista lähettämistä tarvitse tehdä, manu Okkonen kuvailee. Okko Ok ko Tekstiviestipalvelua voidaan käyttää T myös työhönkutsussa, ja työnantaja saa jopa minuutissa tiedon siitä, ottaako joku vapaana olevan työvuoron vastaan. Palvevapa laatua ja henkilöstön työtyytyväisyyttä lun la parantaa lisäksi takaisinsoittopalvelu, jolla para voidaan purkaa ajanvarauksen ruuhkahuipvoida puja: asiakkaalle kerrotaan, että hän voi sulkea puhelimen ja terveydenhuoltohensulke kilökunta soittaa asiakkaalle jonopaikan kilö ki lök k vapautuessa. vapa
Videoyhteydet lyhentävät välimatkoja Uudenlainen mahdollisuus henkilökohtaiseen ja joustavaan yhteydenpitoon on videoyhteydellä toteutettava palvelu. Videoyhteydet toisivat hyötyjä erityisesti haja-asutusalueilla, joissa asiantuntijoiden saatavuus on rajallista. Myös lääkäreiden keskinäinen yhteydenpito, koulutus ja konsultointi järjestyvät tehokkaasti videota hyödyntäen. Uusia teknologioita kokeillaan jo käytännössä. Elisa toteuttaa Kelan kanssa pilottia, jossa Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen asiakkaat voivat tilata itselleen tulkin Kelan verkkosivuilla olevan kuvayhteyden kautta. Suomalaisista 2 % haluaa ehdottomasti henkilökohtaista palvelua paikan päällä. Muiden asiakaspalvelu voitaisiin hoitaa monikanavaisten etäasiointipalveluiden avulla (Tutkimus kuntien neuvonta- ja asiointipalveluista 2012, Pohjoisranta BursonMarsteller).
Ota yhteyttä! Elisa Oyj Yritysmyynti Puhelin 010 389 5000 asiakasvuorovaikutusratkaisut@elisa.fi
HUS 5
HUS:n ilmoitusliite
Tärkeä siirto
Tuhat maksansiirtoa Hyksissä tehtiin viime syksynä tuhannes maksansiirto. Maksansiirtopotilaat joutuvat odottamaan uutta maksaa keskimäärin 40 päivää. Teksti: Jaana Rantalainen Kuvat: Mikko Hinkkanen ja Matti Snellman
aikki elinsiirrot Suomessa on keskitetty Hyksiin, niin myös maksansiirrot. Syyskuussa 2013 Hyksissä tehtiin tuhannes maksansiirto. Maksansiirrot aloitettiin Suomessa 1982 ja tänä päivänä niitä tehdään vuosittain 50–55 tavoitteen ollessa seitsemässäkymmenessä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana siirtoja on tehty noin 500. Maksa on erittäin tärkeä elin, joka valmistaa elintärkeitä aineita kuten hyytymistekijöitä, valkuaisaineita ja monia hormoneja. Lisäksi se osallistuu tärkeässä roolissa sokeriaineenvaihduntaan ja on elimistön jätepuhdistuslaitos. Maksansiirtoon voidaan joutua monista eri syistä, joista yleisin on maksakirroosiin johtava krooninen maksasairaus. Toinen merkittävä syy ovat äkilliset sairaudet, esimerkiksi jokin lääkeaine tai hepatiittivirus voi aiheut-
K
taa yllättäen äkillisen maksan toiminnan pettämisen. Äkillisissä tapauksissa aiheuttajaa ei aina edes saada selville. Myös maksasolusyöpä voi joskus olla siirron aihe. – Maksakirroosista kannattaa huomata, että sitä on montaa eri lajia. Suomessa maksansiirtoon joutuvista potilaista yli puolella maksakirroosi aiheutuu jostakin immunologisesta sairaudesta. Ainoastaan noin viidenneksellä siirteen saavista potilaista maksakirroosin syynä on alkoholi, selvittää Hyksin elinsiirto- ja maksakirurgian klinikan ylilääkäri Helena Isoniemi. Elimistölle vaativa toimenpide Maksansiirto on elimistölle vaativa toimenpide. Jotta siihen voidaan ryhtyä, potilaalla pitää olla tietyt perusasiat kunnossa. – Sydämen ja verenkiertoelimistön on oltava hyvässä kunnossa eikä potilaalla saa olla
HÖG
HÖGRE YRKESHÖGSKOLEEXAMEN INOM IDROTT, SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD GLOBAL HEALTH CARE www.arcada.fi
6 HUS
Ansök senast
1.4.2014
SKO
L AN
FÖR
LIVE
T.
Arcada ordnar också fortbildningskurser inom idrott, socialoch hälsovård.
Kaikki Suomen maksansiirrot tehdään Hyksissä. Tällä hetkellä niitä tehdään 50–55 vuodessa. Helena Isoniemi (oik.) suorittaa yhtä niistä.
vaikeita yleissairauksia. Leikkauksen jälkeen potilaan pitää kestää hyljinnänestolääkkeet. Myös sairastettu syöpä voi olla siirron esteenä, Isoniemi luettelee. Aivokuolleella luovuttajalla ja elimen saajalla pitää olla tiettyjä yhtäläisyyksiä.
– Veriryhmän pitää olla yhteensopiva. Maksa on iso elin eikä luovuttajan ja saajan maksalla saa olla kovin suurta kokoeroa. Vain poikkeustapauksissa voidaan iso maksa pienentää sopivaksi. Pohjoismaissa uuden maksan odotusaika
HUS:n ilmoitusliite
on keskimäärin 40 päivää. Kiireellisissä tapauksissa yhteispohjoismaiseen elinluovuttajaorganisaatioon lähetetään hälytys, jolloin jokainen Pohjoismaa on velvollinen lähettämään 72 tunnin aikana elimen, jos sopiva on jossakin saatavilla. Elinluovutus- ja siirtotoiminnan läpinäkyvyyden takaa yhteispohjoismainen elinluovuttajaorganisaatio, jossa on tiedot kaikista elimiä odottavista potilaista kuin myös luovuttajista ja siirroista. Takaisin arkipäivään puolessa vuodessa Kroonisesti sairaat maksapotilaat ovat erittäin väsyneitä eivätkä he usein pysty edes työskentelemään. Maksansiirrolla on kuitenkin merkittävä vaikutus: sen avulla potilaat saadaan useimmiten palaamaan normaalin elämään jo kuudessa kuukaudessa maksansiirron jälkeen. – Maksansiirron jälkeen potilaalla on erinomaiset mahdollisuudet palata työelämään tai opiskelemaan. Potilaan toimintakyky palautuu sellaiseksi, että hän pystyy nauttimaan elämästä normaaliin tapaan. Tutkimuksen mukaan nuorista noin 70–80 prosenttia palaa takaisin töihin. Tulokset ovat siis erittäin lupaavia. – Maksansiirtoja tehdään kaiken ikäisille henkilöille, ikähaitari on ollut 1–73 vuotta. Maksansiirtopotilaiden keski-ikä siirtohetkellä on 43,4 vuotta ja eniten niitä tehdään 46–60 -vuotiaille, Isoniemi kertoo.
Kuva: Colourbox
myöhemmin
!
Maksansiirtoon voidaan joutua monista eri syistä. Yleisin syy on maksakirroosiin johtava krooninen maksasairaus.
Michael J. Foxin säätiö on myöntänyt 394 000 dollarin jatkorahoituksen suomalaiselle tutkimusryhmälle.
Hyksissä maksansiirtopotilaita seurataan pysyvästi siirron jälkeen. Euroopan maksansiirtorekisterin tietojen mukaan Hyksin maksansiirtotulokset ovat 12 prosenttia keskimääräisiä rekisterituloksia paremmat mitattuna potilaiden eloonjäämisellä siirron jälkeen. – Tulokset ovat toiminnan alkamisen jälkeen parantuneet koko ajan: tänä päivänä yhden vuoden jälkeen siirrosta yli 90 prosenttia
Apurahaa tutkimukseen Parkinsonin taudin laukaiseva tekijä saattaa löytyä suoliston tai ylähengitysteiden mikrobistosta. Michael J. Foxin säätiö on myöntänyt 394 000 dollarin jatkorahoituksen suomalaiselle tutkimusryhmälle. Hyksin neurologian klinikan tutkija Filip Scheperjans ja Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin Petri Auvinen johtavat tutkimusta, jossa analysoidaan tautia sairastavien sekä terveiden verrokkien nenänielun ja suoliston mikrobifloora. – Jos ryhmien välillä on eroja, tämä voi tarjota tulevaisuudessa keinon tunnistaa Parkinsonin tautia sairastavat nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Filip Scheperjans arvioi.
”Maksansiirron jälkeen potilaalla on erinomaiset mahdollisuudet palata normaaliin elämään. Tulokset ovat erittäin lupaavia.” Helena Isoniemi potilaista on elossa. Elinsiirtoyksikkömme tekee jatkuvasti tutkimustyötä elinsiirtojen osalta, ja tutkimustulosten avulla pystymme parantamaan toimintaamme ja tuloksiamme, Isoniemi toteaa. ❏
“ Totta – elämme haasteista.
Olemme kunnianhimoisia ja kokeneita. Sen tähden työskentelemme yliopistosairaalassa, jossa tuotetaan erikoisosaamista edellyttävää sairaanhoitoa. Teemme kaikkemme potilaidemme eteen. Olemme ylpeitä hoitotuloksistamme. ”
Antti ja muut kokeneet HUSin ammattilaiset tarjoavat yliopistosairaanhoitoa yksityisesti HYKSin Oy:ssä. Meiltä saat eri erikoisalojen vastaanotto-, tutkimus- ja leikkauspalveluita. Pääset suoraan kokeneiden erikoislääkäreiden hoitoon ilman lähetettä. Tuotamme palvelut iltaisin ja viikonloppuisin hyödyntämällä yliopistosairaalan vapaita tiloja ja laitteita. Tervetuloa. Antti Mäkitie, professori, osastonylilääkäri. Korva-, nenä- ja kurkkutaudit – pään ja kaulan kirurgia.
Soita 010 328 1900
www.hyksin.fi HUS 7
HUS:n ilmoitusliite
Lifecare on yhtenäinen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisratkaisu Tarjoaa oleellisen tiedon oikeaan aikaan ja vapauttaa aikaa hoitotyölle Tukee moniammatillista yhteistyötä yli organisaatiorajojen Ammattilaisille omat työpöytänäkymät Mahdollistaa saumattomat ja kansalaiskeskeiset palvelut
tieto.fi/lifecare 8 HUS
HUS:n ilmoitusliite
!
Tarkkaa työtä
Meilahden vuonna 2006 hankitulla PET-TT kameralla tehtiin viime vuonna runsaat 1 500 tutkimusta, eli keskimäärin kahdeksan tutkimusta päivässä.
Kuvantaminen pääsee pintaa syvemmälle Syöpä tulee aina yllätyksenä, röntgenhoitaja Varpu Paloheimo tietää. HUS:ssa täsmätietoa taudin selättämiseen ja hoidon ohjaamiseen saadaan PET-TT -kuvantamisella.
Lauri Karhumäki sekä röntgenhoitajat Varpu Paloheimo ja Henna Lähdenniemi valvovat tutkimusta.
Teksti: Hanna Ojanpää Kuvat: Matti Immonen
usein mukana myös hoitopalavereissa, joissa suunnitellaan potilaan hoitolinjat. PET-TT -kuvauksen tulos saattaa muuttaa jo tehtyä hoitosuunnitelmaa. Leikkaus tai sädehoito voidaan kohdentaa tarkemmin tai sitten leikkaushoidosta luovutaan kokonaan todettujen etäpesäkkeiden vuoksi. Syövän uusiutumisepäilyissä PET-TT antaa varsin luotettavaa tietoa, Karhumäki selittää.
S
yövän paikantaminen ja levinneisyyden määrittäminen on hoidon suunnittelussa kaiken a&o. Taudin eri vaiheissa ja syöpälajista riippuen diagnostiikkaan käytetään eri kuvantamismenetelmiä. PET-TT -kuvantaminen tulee kyseeseen yleensä siinä vaiheessa, kun halutaan selvittää syövän levinneisyyttä, mahdollisia etäpesäkkeitä tai muutoksia imusolmukkeissa sekä taudin uusiutumista. – PET on molekyylikuvantamista. Siinä kuvataan elimistön aineenvaihduntaa solutasolla. Syöpäsoluissa aineenvaihdunta on terveitä soluja vilkkaampaa, jolloin syöpäkasvaimet ja etäpesäkkeet näkyvät kuvissa voimistuneina kertyminä potilaalle annetun radioaktiivisen merkkiaineen annon jälkeen, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen vastuualuejohtaja Lauri Karhumäki kertoo. Isotooppitutkimuksen etu on, että siitä ei aiheudu potilaalle sivuvaikutuksia. Tutkimusmuoto myös soveltuu kaikille, huonokuntoisillekin potilaille tai lapsille. Ainoastaan raskaana olevat potilaat mietitään aina tapauskohtaisesti. Meilahden sairaalaan potilas tulee yleensä Hyksin klinikoiden tai lähialueen sairaa-
– Syöpäsairauksien lisäksi PET-kuvaus soveltuu aivo- ja sydänsairauksien sekä infektioiden diagnostiikkaan, Lauri Karhumäki sanoo.
loiden lähetteellä. Ajan kuvaukseen saa keskimäärin vajaassa kahdessa viikossa. – Lähetämme potilaalle postitse ohjeet kuvausta varten. Viime kesästä lähtien olemme laittaneet vielä tekstiviestillä muistutuksen vastaanottoajasta, röntgenhoitaja Varpu Paloheimo sanoo. Osastolla potilas saa ennen kuvantamista
radioaktiivisen merkkiaineen suoneen, minkä jälkeen hänen tulee levätä puhumatta ja liikkumatta tunnin verran. Itse kuvaus kestää puoli tuntia. Kaksi röntgenhoitajaa valvoo tutkimusta lasiseinän takaa ja monitorien avulla. – Analysoimme ja lähetämme tulokset hoitavalle lääkärille yleensä seuraavana päivänä, tarvittaessa nopeamminkin. Olemme
”Toimenpide sujui kaikkineen hyvin” 65-vuotias vantaalaismies tuli PET-TT-kuvantamiseen Meilahden sairaalan HUS-Kuvantamisen isotooppiosastolle Peijaksen sairaalan lähetteellä. – Menin joulukuussa yksityiselle vastaanotolle veristen yskösten vuoksi. Siirryin lisätutkimuksiin Peijakseen, mutta laajoista tutkimuksista huolimatta syytä ei löytynyt. PET-TT-kuvantaminen on tutkimusprosessin viimeinen vaihe, hän kertoo. Vantaalaismies sanoo yllättyneensä siitä, kuinka nopeasti kaikki on edennyt.
Meilahdesta soitettiin helmikuisena torstaina ja aikaa ehdotettiin jo seuraavalle maanantaille. Ohjeet hän sai puhelimitse ja vielä postitse seuraavana päivänä. – Liekö ammatinvalintakysymys, mutta kaikki ovat olleet todella ystävällisiä ja toimenpide sujui kaikkineen hyvin. Nyt jään odottelemaan kutsua Peijakseen tuloksia kuuntelemaan. Asiat on otettava vastaan sellaisena kuin ne ovat.
Kohti uusia tiloja PET-TT -kuvantamislaitteita on Suomessa yhteensä seitsemässä sairaalassa: HUS:n lisäksi neljässä yliopistosairaalassa, Keski-Suomen keskussairaalassa sekä yksityisessä Docratesklinikassa. Meilahden vuonna 2006 hankitulla PET-TT-kameralla tehtiin viime vuonna runsaat 1 500 tutkimusta, keskimäärin kahdeksan tutkimusta päivässä. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 13 prosenttia. – PET-kuvaus on nopeimmin kehittyvä kuvantamismenetelmä. Laitteistot paranevat, uusia merkkiaineita kehitetään ja tietoisuus menetelmän eduista lisääntyy. Syöpäsairauksien lisäksi menetelmä soveltuu myös aivo- ja sydänsairauksien sekä infektioiden diagnostiikkaan, Karhumäki luettelee. Vuonna 2017 yksikkö muuttaa uusiin tiloihin, jolloin viimeistään laitekapasiteettia lisätään. – Näköpiirissä on myös oman syklotronin hankkiminen ja merkkiainetuotannon käynnistäminen sairaalaan omaan käyttöön, mikä lisää tutkimusten suoritusvarmuutta ja on nykyistä taloudellisempaa, Karhumäki kertoo tulevaisuuden suunnitelmista. ❏
”Kuvantamiseen ja alkuvalmisteluihin kului aikaa vain pari tuntia, aamukahdeksasta kymmeneen.”
HUS 9
HUS:n ilmoitusliite
Robottiaika
KIRURGILLE LISÄKÄS Robottiavusteinen leikkaaminen on korvannut muita leikkaustekniikoita. Esimerkiksi eturauhasen poistoon leikkausrobotti sopii erinomaisesti. Teksti: Jukka Lehtinen Kuvat: Mikko Hinkkanen
elevisioruudulla näkyy lähikuvaa urologisen klinikan potilaan lantion sisuksista. Pienet sakset ja pihdit raivaavat tietään kellertävän hötön eli enkelinkiharan läpi. Määränpäänä on potilaan virtsarakko ja se takana oleva eturauhanen. Kuva tulee Peijaksen sairaalan leikkaussalista, jossa työvälineitä ohjaa erikoislääkäri Anssi Petas. Da Vinci -ohjauskonsoli on muutaman metrin päässä potilaasta. Potilaan vieressä on leikkausrobotti, jonka neljä käsivartta on viety potilaan sisään alavatsaan tehtyjen reikien kautta. Meneillään on robottiavusteinen laparoskooppinen radikaaliprostatektomia eli RALP-leikkaus. Robottiavusteinen leikkaaminen on korvannut muita leikkaustekniikoita. Perinteistä laparoskooppista tähystysleikkausta käytetään edelleen muun muassa munuaisten poistoleikkauksissa, mutta eturauhasen poistoissa sitä ei Hyksin urologian klinikalla enää tehdä. Radikaaleja eturauhaspoistoja tehdään avoleikkauksella edelleen noin 30–40 vuodessa, koska kaikki potilaat eivät sovellu robottileikkaukseen. – Avoleikkaus on edelleen hyvä vaihtoehto. Sillä saadaan onkologisesti yhtä hyvät tulokset kuin robottiavusteisella leikkauksella, Petas sanoo.
T
Millintarkkaa työtä Leikkausrobotissa kirurgi ohjaa robotin neljää käsivartta erillisestä konsolista. Yksi käsivarsista on tähystyskameraa varten. Konsolissa on kolmiulotteinen näyttö, peukaloihin ja etusormiin kiinnitettävät ohjaimet ja jalkapolkimet. Ohjaimet matkivat käden nipistysliikettä ja ne huomioivat myös ranteen liikkeen, jolloin käden liike on hyvin luonteva. Robotti
vähentää liikkeen niin, että sentin liike kädessä vastaa yhtä milliä instrumenteissa. Hidastuksen ansiosta kirurgi pääsee tekemään hyvin tarkkaa työtä millin tarkkuudella. Näytön ja jalkapolkimien avulla kirurgi voi tarkentaa tai loitontaa näkymäänsä. Kuvaa voi suurentaa jopa 15-kertaiseksi.
”Ohjaimet matkivat sormien nipistysliikettä ja ne huomioivat myös ranteen liikkeen, joten käden liike on hyvin luonteva.” Anssi Petas
– Hoitohenkilökunnan työ painottuu leikkauksen valmisteluun ja lopetustöihin. Leikkauksen aikana on hiljaisempaa, sanoo robottileikkauksissa valvovana hoitajana toimiva Martine Mustonen. Keskittäminen lisää tehokkuutta ja osaamista Lääkärien kokemusten mukaan robottileikkauksen oppiminen on nopeaa. Anssi Petaksen mukaan kokemus tuo laitteen hallintaan varmuutta, ja oppimista tapahtuu koko ajan, jopa tuhansien leikkausten jälkeen. Peijaksessa kirurgin apuna on toinen erikoislääkäri. Leikkauksia tehdään vuorotellen, jolloin oppiminen nopeutuu. Kun kummallakin lääkärillä on kokemusta konsolilla leikkaamisesta yhteistyö on saumatonta.
– Parhaimmillaan ei tarvitse sanoja vaihtaa. Kokemattoman avustajan kanssa leikkauksessa voi mennä tunnin pidempään, Petas sanoo. Leikkauspotilaiden hoito on muuttunut opastukseksi entisen hoivaamisen sijasta. Opastus alkaa heti heräämössä. Tärkein opas-
tuksen aihe on katetri, joka potilaalla on viikon ajan leikkauksesta. Eturauhasen poisto on tehokkain paikallisen eturauhassyövän hoitomuoto. Se tuo parhaan toivon myös niille, joiden tauti on aggressiivinen, mutta vielä paikallinen tai enintään paikallisesti levinnyt. ❏
Vaikka yksittäinen robottiavusteinen leikkaus on kallis, säästöä tulee siitä, että potilaan hoito sairaalassa lyhenee. Potilas pääsee kotiin useimmiten jo seuraavana päivänä. Leikkauksessa ei tarvita myöskään verensiirtoa. Potilas menettää verta vähemmän kuin verenluovutuksessa.
10 HUS
HUS:n ilmoitusliite
! IVARSIA
Vuosittain HUS:n alueella diagnosoidaan noin 1 500 eturauhassyöpätapausta, leikataan noin 300 eturauhaskasvainta robottiavusteisesti, ja sen lisäksi 70–80 avoleikkauksella.
Ylilääkäri Mika Matikainen avustaa robottiavusteista eturauhasen poistoleikkausta, jota erikoislääkäri Anssi Petas (kuva alla) tekee Da Vinci –leikkausrobotin konsolilla.
Eturauhasyövän leikkaushoito keskitetty Peijakseen Peijaksen päiväkirurgian leikkaussalissa tehdään maanantaista torstaihin päivittäin kaksi robottiavusteista eturauhasen poistoa.. Aamupäivisin tehdään vaativimmat leikkaukset, joissa poistetaan myös imusolmukkeet. Peijaksen robottia käytetään kerran viikossa myös munuaisleikkauksiin. Hyksin toinen leikkausrobotti on Meilahden sairaalan leikkausosastolla, jossa sitä käytetään esimerkiksi kateenkorvan kirurgiaan, keuhkosyöpäkirurgiaan ja ruokatorvikirurgiaan. Sydänkirurgit käyttävät robottia hiippaläppäleikkauksissa. Hyksin urologisen klinikan työstä 70 prosenttia käytetään n. urologisten syöpätautien diagnosointiin ja hoitoon. Eturauhassyöpä on yleisin tauti. Vuosittain HUSasalueella diagnosoidaan noin 1 500 uutta eturauhassyöpätapausta, leikataan noin 300 eturauhaskas-vainta robottiavusteisesti ja sen lisäksi 70–80 avoleikkauksella. Avoleikkauksia tehdään myös Hyvinkään sairaalassa. Yhteensä Suomessa tehdään noin tuhat robottiavusteista eturauhasen poistoa vuodessa. Da Vinci -robotteja on Suomessa yhteensä viisi, a Hyksissä kaksi sekä Tampereella, Turussa ja Oulussa yksi kussakin.
HUS 11
HUS:n ilmoitusliite
!
Entistä ehompi
KOKO
Uuden sairaalan tilojen ja toimintojen suunnittelussa lapsipotilaiden ja koko perheen huomioon ottaminen on ollut ehdoton vaatimus.
PERHEEN Meilahteen rakennettavasta uudesta lastensairaalasta tulee koko perheen sairaala, jossa huippuhoidon lisäksi opetuksella ja tutkimuksella on suuri rooli. Tekstit: Pasi Salmela Kuva: Uusi lastensairaala ja Johnér/Image Source
SAIRAALA
uden lastensairaalan rakentaminen Helsingin Meilahdessa alkaa ensi vuoden alussa ja valmista on kaksi vuotta myöhemmin vuonna 2017. Toiminnallista suunnittelua on tehty jo puolentoista vuoden ajan, ja viime vuoden lopusta lähtien arkkitehdit ovat hahmotelleet sairaalan eri toimintojen sijoittumista uuteen lastensairaalaan. Toiminnallinen- ja tilasuunnittelu tulevat jatkumaan kiinteästi toisiinsa liittyen. – Vaikka antamamme hoito on huippuluokkaa, joillakin aloilla jopa maailman parasta, tarkastelemme kaikkea nykyistä toimintaamme kriittisesti ja kyseenalaistaen, sanoo Hyksin Naisten- ja lastentautien tulosyksikön osastonylilääkäri ja uuden lastensairaalan toiminnallisesta suunnittelusta vastaavan projektiryhmän puheenjohtaja Pekka Lahdenne. tiry ti ryhm yhmän män p uheenj uhee uh njoh ohta taja jaa P ekkka ekk ka L ahde ah denn nnee. nn
U
Tilaa koko perheelle 1940-luvulla rakennettu Lastenklinikka on aikansa elänyt. Lapsipotilaat,
Tilaa, valoa ja virikkeitä Uuden lastensairaalan pääsuunnittelijaksi valittu arkkitehti Antti-Matti Siikala on innoissaan ainutlaatuisesta toimeksiannosta. – Yhteiskunnallisesti merkittävän kohteen suunnitteleminen on aina erityistä, mutta tämä työ saa hymyn kokeneenkin arkkitehdin huulille, hän sanoo. Siikalan tähän saakka tunnetuimpia töitä ovat Sanomatalo Helsingissä ja hissiyhtiö Koneen Espoon Keilaniemessä sijaitse12 HUS
– Vanhemmilla täytyy olla mahdollisuus olla mukana kaikissa hoidoissa ja tarvittaessa myös yöpyä sairaalassa, Pekka Lahdenne sanoo.
heidän vanhempansa ja henkilökunta ovat jo vuosia saaneet kärsiä kosteusvahinkojen ja jatkuvien remonttien aiheuttamista haitoista. Tilat ovat myös ahtaat ja sokkeloiset, kun modernissa lastensairaalassa pitää olla valoa, avaraa ja väljää. Uuden sairaalan tilojen ja toimintojen suunnittelussa lapsipotilaiden ja koko perheen he en huomioon huo uomi mioo mi oo ottaminen on ollut ehdoton vaatimus. – Vanhemmilla täytyy olla mahdollisuus Vanhemm m olla mukana kaikissa hoidoissa, ja mikäli yötä sairaalassa, toisella lapsi joutuu olemaan ole vanhemmalla oon oltava mahdollisuus yöpyä kanssaan, hänen kanssaa a Pekka Lahdenne sanoo. merkittävä muutos potilaiden ja Toinen m kannalta on se, että heidän vanhempiensa vanh h kaikki polikliininen uudessa sairaalassa saa keskitetään yhteen paikkaan. hoito kesk Tällä hetkellä terapeutit otta– Tä ä potilaita vastaan osittain omissa vat pot t kanslioissaan. Uudessa sairaalassa kanslio o potilaat pysyvät yhdessä paikassa potil l ja eri terapeutit tulevat heidän luokseen. Samalla tilojen käyttö luo ok tehostuu merkittävästi. teho o Tilojen suunnittelussa proT jektiryhmä on pitänyt teemoina jekt t muuntojoustavuutta ja momu u nikäyttöisyyttä. Sairaalan kun nik k pitäisi toimia hyvin vuosikympit t meniä. me e – Olemme ennustaneet eri potilasryhmien hoitotarpeiden po o muu mu u toksia lääketieteen kehityksen n ja väestönkehityksen perusteella. teel l Koska olemme lääkäreitä
va 18-kerroksinen pääkonttori. Uuden lastensairaalan suunnittelua hän kuvailee yhdeksi vaativimmista uransa aikana. Jo pelkästään tontin ahtaus ja se, että alueella on muita toimivia sairaaloita, asettaa omat haasteensa. Uuden sairaalaan suunnittelun lähtökohtana on lapsipotilaiden ja perheen kokemus sairaalasta. – Tilojen on tarjottava virikkeitä ja tilaa kaiken ikäisille lapsipotilaille. Meidän on otettava huomioon, että leikki-ikäisillä on erilaiset tarpeet kuin teineillä. Lisäksi on vielä aivan pienten lasten van-
1940-luvulla rakennettu Lastenklinikka on aikansa elänyt. Uudet tilat tulevat tarpeeseen.
emmekä ennustajia, on aika epätodennäköistä, että osuisimme täsmälleen oikeaan. Tilojen täytyy siksi olla monikäyttöisiä ja joustavia, jotta ne muuntuvat tilanteiden mukaan. Tämän päivän tutkimus on huomisen hoitoa Uusi lastensairaala on nykyisen Lastenklinikan tavoin yliopistollinen sairaala, jossa koulutetaan lastentautien, -kirurgian, -neurologian ja -psykiatrian erikoislääkäreitä sekä annetaan opetusta eri alojen lääketieteen ja hoitotieteen opiskelijoille sekä tehdään kliinistä tutkimusta. – Mikäli haluamme olla maailman paras lastensairaala, joka antaa hoitoa myös harvinaisimmissa sairauksissa, meidän täytyy panostaa voimakkaasti opetukseen ja tutkimukseen myös jatkossa, Pekka Lahdenne sanoo. ❏
hemmat, jotka voivat joutua olemaan sairaalassa pitkiäkin aikoja. Sairaalassa kun ollaan niin lääketieteellisiä hoitoprosessejakaan ei sovi unohtaa. Uudessa lastensairaalassa myös hoitotilat suunnitellaan potilaita ajatellen. – Perinteisesti sairaaloissa vastaanotto- ja tutkimustilat ovat hallinneet tilankäyttöä. Nyt lähdemme siitä että potilailla on mahdollisimman paljon tilaa käytettävissään. Muita tärkeitä lähtökohtia sairaalan suunnittelussa ovat sairaala työpaikkana, toimintavarmuus ja tehokkuus, ympäristöystävällisyys, energiatehokkuus ja turvallisuus.
HUS:n ilmoitusliite
Lasten tulee saada heille soveltuvia, tutkittuja ja turvallisia lääkkeitä Suomessa on hyvät mahdollisuudet saada lapsipotilaille uusia lääkkeitä valvotuissa tutkimusolosuh-teissa. Kansallinen lastenlääkkeiden tutkimusverkosto, FINPEDMED, on kaikkien yliopistosairaaloiden lasten-klinikoiden yhteishanke. • FINPEDMED koordinoi lääketeollisuudelta ja Euroopan lääkeviraston (EMA) lastenlääkekomitealta (Enpr-EMA) Suomeen tulevat tutkimuskyselyt, etsii niihin erikoisaloittain tutkijoita ja tutkimuskeskuksia sekä antaa pyynnöstä asiantuntijalausuntoja. • FINPEDMED on osa eurooppalaista Enpr-EMA –verkostoa. • FINPEDMEDin isäntäorganisaationa toimii HYKS-instituutti Oy Helsingistä. EU:n lastenlääkeasetus (2007) velvoittaa lääkeyhtiöitä toimittamaan uuden lastenlääkettä koskevan tutkimusohjelman Euroopan lääkeviraston raston (EMA) lastenlääkekomitealle (Enpr-EMA), kun lääkeyhtiö hakee kee myyntilupaa EU:n alueella uudelle lääkkeelle.
FINPEDMED järjestää sairaanhoitajille, lääkäreille, farmasian- sekä tutkimuseettisten asioiden parissa työskenteleville valtakunnalliset Lasten lääkehoidon päivät Tampereella 18.–19.9.2014. www.finpedmed.fi HUS 13
HUS:n ilmoitusliite
HUS-palvelusetelillä kaihileikkauseen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tarjoama palveluseteli käy myös meillä Medilaserissa. Kysy myös rahoitusmahdollisuuksista!
Tutustu esteettömiin kylpyhuoneratkaisuihin osoitteessa www.korpinen.com
Ei ole sama, kuka silmäsi leikkaa.
Medilaser Oy on Suomen suurin vaativaan silmäkirurgiaan keskittynyt yksityinen klinikka. Tarjoamme silmäkirurgisia ratkaisuja lähes kaikkiin näkemisen ongelmiin – myös ikänäköön sekä suuriin miinuksiin. NÄET KYLLÄ ERON.
Korpinen luo esteettömiä kylpyhuoneita, jotka täyttävät Laserleikkaus – Linssileikkaus – Kaihileikkaus Tutustu palveluihimme: VANTAA | Peltolantie 5 B | Puh. (09) 838 7580 ESPOO | Piispansilta 9 A | Puh. (09) 231 50 480
hygienian ja käytettävyyden vaatimukset sairaaloissa. Gaius Hospital - kylpyhuoneratkaisu tuo toimivuutta ja turvaa jokaiseen hoitopäivään.
Meillä puhelimeen vastaa aina asiantuntija.
KIINTEISTÖSANEERAUS KOSKINEN OY ON HUSIN PITKÄAIKAINEN YHTEISTYÖKUMPPANI JULKISIVU- JA VESIKATTOSANEERAUSTÖISSÄ.
Työtä terveen elämän puolesta Opiskelu tekee hyvää
HYKS-instituutti tekee korkeatasoista tutkimusta, joka täyttää kansainvälisen hyvän tutkimustavan ehdot ja noudattaa Helsingin julistuksessa määritettyjä eettisiä periaatteita. Kansainvälinen yhteistyö takaa suomalaisille potilaille mahdollisuuden osallistua korkeatasoisiin lääketutkimuksiin eettisesti valvotussa yliopistosairaalan toimintaympäristössä. HYKS-instituutin päämääränä on myös tarjota suomalaiseen lääketieteelliseen tutkimukseen perustuvia uusia terveyttä edistäviä tuotteita ja kehittää yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa uusia hoitomuotoja. HYKS-instituutti vastaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä lääketutkimusten sopimus- ja taloushallinnosta.
– Sinulla on merkitystä.
Hae opiskelemaan Laureaammattikorkeakouluun
kevään yhteishaussa
3.3. - 1.4.2014
Opiskele sairaanhoitajaksi (AMK) tai terveydenhoitajaksi (AMK). Tutustu myös YAMK-tarjontaamme.
www.hyksinstituutti.fi
14 HUS
Lue lisää: www.laurea.fi
Noora Turunen, Laurean alumni ja Leikkaushoitaja, HYKS Jorvin sairaala, Leikkausosasto.
HUS:n ilmoitusliite
Mahdollisuuksia
Apua nettiterapiasta Psykoterapioiden käyttökelpoisuus elämän kriisien ja mielenterveysongelmien hoidossa on laajentunut ja hyvässä mielessä arkipäiväistynyt. Nettiterapia on avannut yhä useammalle mahdollisuuden saada apua entistä nopeammin. Tekstit: Pasi Salmela Kuva: David Marklund
erinteisen psykoterapian peruselementti on se, että ihmiset istuvat kasvokkain, katsovat toisiaan, keskustelevat ja käyvät läpi asioita psykoterapian keinoin. – Videoiden ja netin kautta suoritettavassa terapiaistunnoissa nämä elementit säilyvät riittävän hyvin, sanoo Hyksin psykiatrisen klinikkaryhmän johtaja Sami Pirkola. Hänen mukaansa videovälitteinen terapia onkin hyvin perustein nykypäivää, ja siitä on jo kertynyt paljon positiivisia kokemuksia. – Kontaktin luomiseen riittää kun näkee kasvot ja eleet. Ja kun se tapahtuu reaaliaikaisesti ilman viiveitä, niin välineestä huolimatta normaalin läsnäolon tunne tulee useimmiten yllättävän nopeasti, jopa muutamissa sekunneissa. Verkkoterapiat eivät rajoitu pelkästään terapeutin ja terapoitavan välisiin videoistuntoihin, vaan ne voivat sisältää esim. tietoa oireista ja itsehoito-ohjeita, sekä vaikkapa automatisoituja harjoituksia, joiden avulla henkilö voi tunnistaa sekä muokata omia oireitaan, tunteitaan ja toimintaansa. – Monesti ratkaisuihin keskittyvät ja toiminnallisuuksia tukevat terapiat, joissa ei haeta syitä, vaan katsotaan missä ollaan nyt, ja minkälaisilla vaihtoehtoisilla toimilla muutosta voisi saadaan aikaan, ovat hyvä ja toimiva ratkaisu. Verkossa kannattaa tietysti olla varovainen ja käyttää vain luotettavia ja tunnettuja palveluja.
P
Tervetullut vaihtoehto HUS on kehittänyt selaimessa toimivan nettipalvelun, joka löytyy osoitteesta mielenterveystalo.fi. Sieltä saa tietoa ja tukea mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyen. Palvelussa on myös sekä matalan kynnyksen
terapiaohjelmia lievästä tai keskivaikeasta masennuksesta että paniikkihäiriöstä kärsiville. Verkossa toimivien ohjelmien etuja perinteisiin terapiamuotoihin verrattuna ovat mm. nopeus ja saatavuus. Henkilön ei tarvitse jonottaa päästäkseen terapeutin vastaanotolle, vaan hän voi saada apua ongelmaansa avoimesta portaalista, tai kirjautumalla nettiterapiasivustolle heti saatuaan lähetteen terveyskeskus- tai työterveyslääkäriltä. – Nettiterapia on todella tervetullut vaihtoehto, koska hoitoon pääsyn nopeutumisen ja hoidon saatavuuden paranemisen lisäksi kynnys aloittaa terapia madaltuu. Näin terapiat ovat yhä useamman ulottuvilla ja ongelmien syvenemistä voidaan ehkäistä aiempaa aikaisemmin, Pirkola sanoo. Arkipäiväistynyt hoitomuoto Sami Pirkolan mukaan ihmisten suhtautuminen psykoterapiaan mielenterveysongelmien hoitomuotona on hyvässä mielessä arkipäiväistynyt, ja psykoterapiaa ei koeta enää mystisenä jutusteluna. – Nykyään käytössä on monia eri tasoisiin ja -tyyppisiin häiriöihin soveltuvia ja terapiaotteeltaan erilaisia tekniikoita, mikä on tietysti hyvä asia. Ihmisiä kun tarpeineen on niin monenlaisia. Nettiterapiat ovat hyvä lisä tähän palettiin. ❏
Faktaa Tavallisimpia syitä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ohjautumiseen ovat mm. elämäntilannekriisit, psykoosi (esim. skitsofrenia), vaikea ja pitkittynyt masennus tai itsetuhoajatukset. Hoitoon tullaan aina lääkärin lähetteellä.
Mielenterveystalosta tietoa, tukea ja hoitoa Mielenterveystaloon on koottu tietoa ja välineitä hyvinvoinnista huolehtimiseen. Nuorten ja aikuisten mielenterveystalot tarjoavat tietoa psyykkisistä vaikeuksista ja mielenterveyspalveluista sekä itsehoitomenetelmiä. Mielenterveystalo.fi on HUS:n kehittämä nettipalvelu, joka tarjoaa tietoa, tukea ja hoitoa mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyen. Palvelu opastaa myös ongelman tai oireen vakavuuden arvioinnissa ja ehdottaa sopivia palvelupaikkoja. Palvelu auttaa apua ja luotettavaa tietoa etsiviä ihmisiä sekä jo hoidossa olevia mielenterveyspotilaita. Se sisältää myös runsaasti tietoa po-
tilaan omaisille ja läheisille. Lisäksi ammattihenkilöt voivat hyödyntää palvelua työssään. Palvelu sisältää täysi-ikäisille suunnatun osion lisäksi erityisesti nuorille tarkoitetun nuorten Mielenterveystalon, joka tarjoaa asiallista ja luotettavaa tietoa nuorten mielenterveys- ja päihdeasioista. Mielenterveystalon kautta pääsee lääkärin lähetteellä ohjautumaan etähoitoa tarjoaviin nettiterapioihin. Niissä nettiterapeutti-psykologi toimii käyttäjän itsenäisen työskentelyn tukena ja seuraa terapiassa edistymistä ja vastaa kysymyksiin. Nettiterapiassa voi edetä missä vain ja milloin vain internet-yhteyden päässä. Tutustu palveluun mielenterveystalo.fi HUS 15
HUS:n ilmoitusliite
Sairaanhoitajaliiton tehtävänä on yhdistää sairaanhoitajat huolehtimaan hoitotyöstä, omasta ammatistaan ja hyvinvoinnista työpaikoilla. Meihin kuuluu lähes 50 000 hoitotyön ammattilaista. Meille jokainen sairaanhoitaja on tärkeä ammattikunnan edustaja.
” Työ ja työssä tapahtuvat muutokset haastavat meidät joka päivä.” Sairaanhoitajien osaaminen ja työtyytyväisyys näkyvät koko väestön hyvinvointina.
Tule mukaan! Jos et vielä ole jäsen, liity huhtikuun loppuun mennessä ja osallistu Sairaanhoitajapäivien 2015 luentopaketin sekä tuoreen Hoitotyön vuosikirjan 2014 – Työhyvinvoinnin keinot arvontaan! w www.sairaanhoitajaliitto.fi/jasenyys
www.sairaanhoitajaliitto.fi
www.facebook.com/sairaanhoitajaliitto
www.twitter.com/sairaanhoitajat
ju lk ai su ih im m e
Tu tu
ONKO TEILLÄKIN TÄRKEÄÄ KERROTTAVAA? TAVAA?
Ennaltaehkäisemme kiinteistön sairaudet
Tästä julkaisusta voit lukea HUS:n tuottamasta huippuhoidosta.
Delete ratkaisee kiinteistön ongelmat. Teemme tarvittaessa ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, erikoispurkuja ja vahinkosaneerausta. Deleteoimme terveysriskit ja torjumme jälkivahingot.
Ottakaa yhteyttä niin tuotamme teille julkaisun, jonka sisältö puhuttelee, antaa uutta tietoa, vaikuttaa ja viihdyttää.
www.delete.fi tai p. 010 656 1000 16 HUS
stu
w w w. in pr es s.fi
Onko edustamallasi yrityksellä tai organisaatiolla kerrottavaa Helsingin Sanomien lukijoille? Uskomme että korkealaatuinen ammattilaisten toteuttama liite Hesarin välissä on sisältömarkkinointia parhaimmillaan.
Johan Lithén, johan.lithen@inpress.fi • 040 5024 943 • www.inpress.fi
HUS:n ilmoitusliite
Uusinta hoitoa
RINTASYÖPÄHOIDOT
KEHITTYVÄT
Hyksin syöpäkeskus panostaa vahvasti paitsi rintasyöpähoitojen kehittämiseen myös hoitoihin liittyvään erityistukitoimintaan. Tekstit: Jaana Rantalainen Kuvat: Matti Snellman ja Mikko Hinkkanen
uomessa vajaa 4 700 naista sairastuu vuosittain rintasyöpään, ja kaiken kaikkiaan yli 60 000 naista on joskus sairastanut tai sairastaa parhaillaan rintasyöpää. – Rintasyöpä on ikääntyvien sairaus, joka lisääntyy merkittävästi 40 ikävuoden jälkeen, mutta sitä voi esiintyä jo 20 vuodesta eteenpäin, sanoo syöpäkeskuksen ylilääkäri Johanna Mattson. Suomessa suurimmalla osalla rintasyöpäpotilaista on varhaisvaiheen syöpä, jossa parantumisennuste on hyvä: viiden vuoden kuluttua diagnoosista keskimäärin yhdeksän potilasta kymmenestä on elossa. Kun rintasyöpä diagnosoidaan, suurimmalla osalla potilaista on ensimmäisenä edessä leikkaus. Hyksissä rintasyöpäleikkauksen jälkeisessä lääkäreiden hoitokokouksessa jokaisen potilaan jatkohoito suunnitellaan yksilöllisesti huomioiden rintasyövän alatyyppi, koko ja mahdollinen leviäminen imusolmukkeisiin. Hoitovaihtoehtoina ovat joko lääkehoito, sädehoito tai näiden yhdistelmä, jolloin sädehoitojakso ja hormonaalinen hoito tulevat vasta solunsalpaajahoidon jälkeen. – Rintaa säästävän leikkauksen yhteydessä suosittelemme potilaille lähes aina sädehoitoa, sillä se vähentää merkittävästi taudin uusiutumista leikkausalueella, Mattson toteaa.
S
Täsmälääkkeet auttavat Rintasyöpää on useita eri alatyyppejä. Yksi alatyypeistä on Her-2-positiivinen tyyppi, jota vastaan on etenkin viime vuosina kehitetty uusia täsmälääkkeitä. Viime vuonna tämän alatyypin hoitoon tuli kolme uutta
”Rintaa säästävän leikkauksen yhteydessä suosittelemme lähes aina sädehoitoa. Se vähentää taudin uusimista leikkausalueella” Johanna Mattson – Täsmälääkkeiden myötä hoitotulokset ovat parantuneet niin varhaisvaiheen kuin edenneessä taudissa, Johanna Mattson sanoo.
lääkettä, jotka on kaikki otettu syöpäkeskuksessa käyttöön. – Her-2-positiivisen alatyypin potilaiden ennuste oli aiemmin huono. Täsmälääkkeiden myötä hoitotulokset ovat parantuneet sekä varhaisvaiheen että edenneessä taudissa, Mattson sanoo. Kliinisissä tutkimuksissa uusien täsmälääkkeiden yhdistelmillä pienellä osalla potilaista rintasyöpäkasvain on onnistuttu hävittämään ennen leikkausta sangen vähäisin sivuvaiku-
tuksin ja ilman perinteisiä solunsalpaajia. Syöpäkeskuksessa rintasyöpätutkimus on aktiivista, ja potilailla on mahdollisuus osallistua kliinisiin lääketutkimuksiin, jolloin he saavat uudet lääkkeet viiveettä käyttöön. Perinteisten hoitojen kehittämisen lisäksi syöpäkeskuksessa panostetaan vahvasti hoitoihin liittyvään erityistukitoimintaan ja inforyhmiin, joissa potilaat saavat tietoa sai-
raudesta. Potilaiden erityistarpeet pyritään huomioimaan ja esimerkiksi nuorille potilaille on tekeillä potilaiden itse suunnittelema opas. Osana uudentyyppistä palvelua HUS:n internetsivuilla avattiin hiljattain rintasyöpäpotilaille suunnattu hoitopolkukuvaus. ❏ Lisätietoa löytyy osoitteesta: hus.fi/rintasyopapotilaanhoitopolku
Hyksissä sädehoitoa 300 potilaalle joka arkipäivä Hyksin syöpäkeskus Meilahdessa on Suomen suurin ja monipuolisin syövänhoitokeskus, jossa syövän hoitotulokset ovat Euroopan huippuluokkaa. Syöpäkeskus on myös Suomen johtava sädehoitotutkimusta tekevä ja sädehoitoja antava yksikkö, jossa annetaan 25 prosenttia Suomen sädehoidoista. Yksi syövänhoidon kulmakivistä onkin sädehoito, joka soveltuu lähes kaikkiin syöpätyyppeihin, muun muassa rinta-, eturauhas-, keuhko- ja suolistosyöpään. Sädehoito parantaa potilaan hoitotuloksia ja sallii usein elintä säästävän hoidon. Syöpäkeskuksessa on tällä hetkellä käytössä kahdeksan sädehoitolaitetta ja kesällä käyttöön saadaan kaksi uutta. – Tarvetta uusille laitteille on, koska syöpäpotilaiden määrä kasvaa ko-
ko ajan. Sädehoitoa käytetään paljon syöpäpotilaiden hoidossa: annamme vuosittain 67 000 hoitokertaa, mikä tarkoittaa 300 potilasta per arkipäivä, kertoo syöpäkeskuksen johtaja Petri Bono. Sädehoidossa on käytössä uusinta tekniikkaa ja uusimmat hienoudet. Sädehoidon suunnittelussa käytetään muun muassa MRIsimulaattoria. Se mahdollistaa tarkasti magneettikuvan avulla suunnitellun hoidon, jolloin syöpäannos on mahdollisimman suuri ja terveiden kudosten sädemäärä mahdollisimman pieni. – Uusilla tekniikoilla voidaan muun muassa hoitaa vasemman puolen rintasyöpää hengityspidätyksen avulla siten, että sydän säästyy säteilyltä ja virtsarakkoa voidaan hoitaa rakon täyttöasteen mukaan, Bono valottaa.
Syöpäkeskuksen johtajan Petri Bonon mukaan sädehoito on syövänhoidon yksi kulmakivistä.
HUS 17
HUS:n ilmoitusliite
Apua saatavilla
Nykyiset lapsettomuushoidot auttavat useimpia. Arviolta 80 prosenttia pareista saa lapsen, jos he käyvät kaikissa tarjotuissa ja heille mahdollisissa hoidoissa. Teksti: Jaana Rantalainen Kuvat: Soile Kallio ja Colourbox
Ensimmäinen koeputkihedelmöityksellä alkuun saatu lapsi syntyi Suomessa vappuaattona 1984. Tänä päivänä Suomessa syntyy vuosittain yli 2 000 lasta, jotka ovat saaneet alkunsa IVF/ICSI-menetelmällä tai pakastetun alkion siirron jälkeen.
Lapsettomuushoidot tuottavat tulosta ariskunnat reagoivat lapsettomuuteen psettomuuteen eri tata voin. oin. Joillekin se on elämän än tärkein asia, ja he haluavat tehdä kaikkensa, kkensa, jotta pääsevät tutkimuksiin ja hoitoihin. ihin. – Osa taas päättää, etteivät he halua tutkimuksia tai lähteää hoitoihin, sanoo Hyksin hormoni- ja lapsettomuuspoliapsettomuuspoliklinikan osastonylilääkäri, äkäri, professori Aila Tiitinen. HUS:n alueella lapsettomuuden psettomuuden perustutkimuksia tehdään dään Helsingin Naistenklinikalla nikalla Haartmaninkadulla sekä ekä Hyvinkään, Lohjan jaa Porvoon sairaaloissa. Naistenklinikalle on keskitetty itetty koeputkihedelmöitykset, kset, ovulaatioinduktiohoidot dot sekä vaativamman lapsetpsettomuushoidon suunnitnittelu ja toteutus. Tutkimusten perusteelteella arvioidaan, voidaanko nko raskautta jäädä odottelemaan vai tarvitaanko nko hedelmöityshoitoa. Hoidot suunnitellaan n aina yksilöllisesti. – Haluaisin kuitenkin enkin korostaa, että kaikkii voivat vaikuttaa omaan hedelmäledelmällisyyteensä. Klamydiainfekdiainfektioiden ehkäisy ja tehokas
P
18 HUS
hoito, normaalipainon säilyttäminen ja tupakoimattomuus edistävät lisääntymisterlisää veyttä, Tiitinen sanoo. Vuoden alusta lähtien potilaat ovat voineet valita hoitopaikhoit kansa vapaasti, joten HUS:n sairaaloihin on mahdollista mahd hakeutua myös HUS:n HUS alueen ulkopuolelta. Lapsettomuushoidoista Lapsettomuus merkittävin on koeputkikoepu hedelmöityshoito (IVF), jossa munasolu hedelmöitetään labo lab ratorioolosuhteissa ja alkio siirretään kohtuun k kasvamaan. kasvamaan Koeputkihedelmöitystä putkihede
voidaan käyttää lähes kaikista syistä johtuvassa lapsettomuudessa. Siittiön mikroinjektiosta munasoluun (ICSI) on viime vuosien aikana kehittynyt tärkein miehestä johtuvan lapsettomuuden hoito. – ICSI-menetelmää käytetään, jos siittiöitä on kovin vähän ja ne ovat huonosti liikkuvia. Mikroinjektiossa yksi ainoa siittiö ruiskutetaan suoraan munasolun sisään ohuella lasineulalla. Koeputkihedelmöitykseen liittyvällä hormonihoidolla pystytään stimuloimaan munasarjoja, että ne tuottavat useampia munasoluja kerralla. Tavoitteena on, että hedelmöitymisen jälkeen olisi käytettävissä useampia hyvänlaatuisia alkioita, joista paras voidaan siirtää kohtuun. Mahdolliset muut alkiot voidaan pakastaa myöhempää käyttöä varten.
– Aiemmin kohtuun saatettiin siirtää kerralla 3–4 alkiota, mutta tänä päivänä pyritään yksisikiöiseen raskauteen ja siirretään vain yksi alkio kerralla. Hoitokertoja voi olla useita riippuen siitä, montako alkiota koeputkihedelmöityksessä saadaan ja miten ensimmäinen alkionsiirto edistyy, Tiitinen sanoo. IVF- ja ICSI-hoitojen lisäksi Hyks tarjoaa inseminaatiota, munarakkulankypsytyshoitoja ja kirurgisia toimenpiteitä riippuen potilaan tarpeesta. Inseminaatiossa pestyjä siittiöitä ruiskutetaan naisen kohtuonteloon munasolun irtoamisen aikaan. Paljon tutkimusta ja yhteistyötä Mahdollisuudet tulla raskaaksi lapsettomuushoitojen avulla ovat parantuneet merkittävästi 1980-luvun jälkeen. Lapsettomuustutkimuksissa todetaan usein ns. selittämätön syy, eli tutkimukset näyttävät kaiken olevan kunnossa, mutta raskaus antaa odottaa itseään. Tällöin harkitaan yksilöllisesti, milloin on aihetta käynnistää hedelmöityshoito. – Arviolta 80 prosenttia pareista saa lapsen, jos he käyvät kaikissa tarjotuissa ja mahdollisissa hoidoissa. Teemme tässä talossa paljon tutkimusta ja yhteistyötä monien suomalaisten, pohjoismaisten ja kansainvälisten tahojen kanssa lapsettomuushoitojen tulosten ja turvallisuuden parantamiseksi. ❏
Faktaa • Suomessa noin joka kuudes pariskunta kärsii tahattomasta lapsettomuudesta. Noin kaksi kolmasosaa lapsettomuudesta kärsivistä pariskunnista hakeutuu tutkimuksiin. • Lapsettomuudella tarkoitetaan sitä, ettei raskaus ole alkanut vuoden kuluessa yrityksistä huolimatta. • Ehkäisyn poisjättämisen jälkeen 80–85 prosentilla alle 37-vuotiaista naisista raskaus alkaa vuoden sisällä. • Iällä on suuri vaikutus erityisesti naisen hedelmällisyyteen. Hedelmällisyys alkaa alentua vähitellen jo 25 vuoden jälkeen ja merkittävämmin 37 vuoden jälkeen. Jos vasta 40-vuotiaana havahtuu lapsettomuuteen, se saattaa olla jo liian myöhäistä. • Hyksissä ikäraja useimpiin lapsettomuushoitoihin on noin 40 vuotta.
HUS:n ilmoitusliite
Suomalaisten kliinikoiden kanssa yhteistyössä kehitetyt huippuluokan innovaatiot menestyvät maailmalla
GE Healthcare Suomi – kansainvälisiä innovaatioita, vientimenestystä ja osaamista yhteistyöllä suomalaisten kliinikoiden kanssa tänään ja jo vuosikymmenien ajan potilasturvallisuuden, laadun ja hyvän hoitotuloksen tueksi. www.gehealthcare.fi
Sartoriuksen Suomessa kehittämät ja kansainvälisesti palkitut ergonomiset nesteannostelutuotteet laboratorioiden suosiossa ympäri maailmaa! www.sartorius.com
Orion Diagnostica – 40 vuotta innovaatioita. Edistämme terveydenhuollon tehokkuutta ja yksilöiden hyvinvointia tuomalla ratkaisuja hoitotilanteeseen sekä hygieniatestaukseen. www.oriondiagnostica.fi
Huippukirurgiaa Merivaaran integroidulla leikkaussalijärjestelmällä meillä ja maailmalla – suomalaista osaamista parhaimmillaan! www.merivaara.com
Icare Finland Oy – helppokäyttöisiä Icare-silmänpainemittareita. Silmänpaine on yhteydessä glaukoomaan, jota sairastaa maailmassa n.150 milj. ihmistä. www.icaretonometer.com
Terveysteknologian Liitto ry – FiHTA • www.fihta.fi • www.finnishhealthtech.fi
HUS 19
HUS:n ilmoitusliite
Tämän vuoden alusta alkaen potilaalla on ollut vapaus valita hoitopaikkansa mistä tahansa sairaalasta Suomessa. HUS:ssa saat parasta hoitoa ja asiantuntemusta.
käriltäsi Pyydä lää
S:iin. lähete HU
Varsinkin näillä erikoisaloilla olemme valmiit vastaanottamaan lisää potilaita: • vatsaelinkirurgia • lastenneurologia • nuorten psykiatria • neurologia • kardiologia • keuhkosairaudet • lapsettomuushoidot • syöpätaudit • ortopedia ja traumatologia • reumatologia • allergologia
www.hus.fi
HUS on savuton.