Hus, kauppalehti 10 2 2011 by InPress

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n ilmoitusliite

Osaamista, tutkimusta ja huimaa kehitystä!

uusimmat läpimurrot

Tämän mahdollistaa yli 20 000 ammattilaisen joukko, kertoo toimitusjohtaja Aki Lindén.

SIVU 2

Kuva: Matti Immonen

enPuhe o r vuo

Kuva: iStockphoto

Töölön sairaalan neurokirurginen yksikkö on kansainvälisesti arvostettu referenssikeskus. SIVU 12

”

Oma osakeyhtiö täydentäisi jatkossa HUS:n palvelu tuotantoa.” Hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen

SIVU 6

Terveydenhuolto. Tärkeää ja ajankohtaista asiaa

eduskuntavaalien alla.

Lisäaikaa lähimmäiselle Kuva: Matti Immonen

Noin 93 prosenttia suomalaisista on valmiita elinluovutuksiin. Useilla on elinluovutuskortti kirjoitettuna. Seuraa miten erään henkilön maisen matkan pää antoi neljälle tuntemattomalle lisäaikaa.

Sivut 10–11

Lentäen perille Medi Heli 01 -yksikön töissä ei voi koskaan tietää etukäteen mitä tapahtuu. Ensihoidossa yhteistyö on saumatonta.

Sivut 4–5 Julkaistaan Kauppalehden ilmoitusliitteenä 10.2.2011.

”

Suunnittelimme ensin optimaalisen toimintamallin ja vasta sitten tilat.”

Elämän herkät ensihetket Kättärillä syntyy uusia ihmisiä – ja perheitä.

Osastonylilääkäri Perttu Arkkila uusista tiloista.

Sivu 14

Kuva: Matti Immonen

Sivu 8

INPRESS

HUS

lyhyesti

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on kuntayhtymä, jonka omistaa 26 Uudenmaan kuntaa. HUS huolehtii alueen erikoissairaanhoidosta, ja lisäksi HUS:lla on valtakunnallisia tehtäviä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on jaettu sairaanhoitoalueisiin. Suurin näistä on HYKS-sairaanhoitoalue. Lisäksi HUS:iin kuuluvat Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueet.

Kuva: Matti Immonen

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n ilmoitusliite

1/3

Alueella asuu 1,5 miljoonaa ihmistä. Vuosittain sairaanhoitopiirissä saa hoitoa noin puoli miljoonaa potilasta. Noin joka kolmas suomalainen syntyy HUS:ssa. Lue lisää: Sivu 8.

20 000 + Vuosibudjetti on noin 1,5 miljoonaa euroa. HUS:ssa työskentelee yli 20 000 ammattilaista.

430

HUS huolehtii siitä, että Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta voi käyttää kuntayhtymän sairaaloita opetukseen ja tutkimukseen. Lääketieteen ja hammaslääketieteen perusopetusta saa vuosittain noin 430 opiskelijaa ja erikois lääkärikoulutusta noin 670 lääkäriä ja hammaslääkäriä. Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä, ja käytännön opetusta HUS:n eri sairaaloissa saa vuosittain lähes 4000 opiskelijaa.

24/7/365

Helsinki-Vantaan lentokentällä sijaitseva Medi Heli 01 -yksikkö vie potilaille HYKS:n erikoissairaanhoitoa ja ensihoidon osaamista. Yksikkö päivystää ympäri vuorokauden. Lue lisää: Sivut 4–5.

HUS on Suomen suurin sairaalaorganisaatio. Täällä on kansainvälisesti tunnustettua huippuosaamista esimerkiksi elinsiirtokirurgian vaativalla saralla.

Maailman

dynaamisin toimiala

Tämä huikea kehitys näkyy myös hoitotuloksissa. Yhä vaikeampia sairauksia voidaan hoitaa yhä parem min tuloksin. Myös moni ”tavallinen” sairaus hoide taan uudenlaisilla tekniikoilla: lääkehoidolla polikli nikalla, itsehoitona kotona tai tähystystoimenpiteellä päiväkirurgiassa. Erikoissairaanhoito muodostaa 60 prosent tia maamme kunnallisesta terveydenhuol losta. Se on väestön korkealle arvostama palvelu, jota ei olla valmiita heikentämään. Tehostamisen varaa luonnollisesti löytyy – kuten muistakin palveluista. Jono-ongelmia esiintyy, mutta ne ovat vähentyneet. Asiakasta pompotellaan, mistä täytyy päästä eroon. Hoitovirheitäkin ta pahtuu. Laatuun ja vaikuttavuu teen on jaksettava panostaa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri www.hus.fi

Sisältöön liittyviin kysymyksiin vastaa viestintäjohtaja Johanna Saukkomaa johanna.saukkomaa@hus.fi

Älykästä tiedonvälitystä jo vuodesta 1984 lähtien. InPress on Conny Unéusin perustama lehtialan yritys, joka on jo vuodesta 1984 lähtien tuottanut ilmoitusliitteitä valtakunnallisiin lehtiin Pohjoismaissa. Projektipäällikkö: Johan Lithén . Editointi: Nystig Oy . Tekstit: Merja Koivuniemi Graafinen ulkoasu: Tove Engström. Repro: InPress . Paino: Alma Manu Oy, Tampere 2011 Lisätietoja ilmoitusliiteistä Kauppalehdessä: Johan Lithén, 040 5024 943, johan.lithen@inpress.fi Intelligent kommunikation sedan 1984.

2 Puheenvuoro Suomen Terveydenhuolto

Suomessa sairaalat ovat kunnallisia. Se on kansainvälisesti ainutlaatuista. Muissa kehittyneissä maissa ne ovat valtion, maakuntien tai säätiöiden omistamia tai itsenäi siä laitoksia, joilta yhteiskunta verovaroin ostaa väestölle palvelut. Suomen mallissa on hyvät puolensa, mutta myös haittansa. Kuntavetoisuus tekee sairaaloiden rahoi tuksesta ja omistuksesta monimutkaisen kokonaisuuden. Kaikkiin sairaaloihin ei riitä parasta osaamista eikä tar peeksi potilaita, jotta laatu voitaisiin turvata. HUS:n etuna on se, että olemme Suomen suurin

sairaalaorganisaatio. Opetussairaalat ovat muualla kin maailmassa johtavia osaamisen keskuksia. Meillä alueelliset sairaalat ovat tiiviisti yhdistetty HYKSin huippuosaamiseen. Niiden erityisenä etuna on sidos oman alueen perusterveydenhuoltoon. Näin HUS muodostaa tehokkaan kokonaisuuden. Vahvin näyttö tästä on HUS:n kustannuskehitys. Vuosina 2004– 2009 kasvoivat HUS-alueen kuntien erikoissairaan hoidon menot asukasta kohti 4 prosenttia vuodessa ja muualla Suomessa 6 prosenttia vuodessa. HUS jatkaa 2010-luvulla kehitystään: huippuhoi toa kohtuullisin kustannuksin. Tämän mahdollistaa yli 20 000 ammattilaista: lääkärit, sairaanhoitajat, psy kologit, teknikot, sihteerit jne. Panostamme heidän osaamiseensa. Se on kaiken perusta.

Aki Lindén, toimitusjohtaja

Kuva: Matti Immonen

Intelligent kommunikation sedan 1984.

ääketiede on maailman dynaamisimmin kehitty vä toimiala. Tänään Harvardissa tai Cleveland Clinic sissä käyttöönotettu uusi hoitomuoto on varmuudella lähiviikkoina HYKSissäkin. Usein olemme mukana jo sen kehittämisessä. Tietyillä aloilla me näytämme tietä muulle maailmalle. Diagnostiikka muuttuu yhä tarkemmaksi ja hoidot yhä täsmällisemmiksi. Kolme vuotta sitten HUS:ssa ei ollut yhtään leikkausrobottia, nyt niitä on kaksi. Te konivelleikkauksen sairaalahoitojakso on puolittunut 10 vuodessa. Sairaalalääkkeiden top 20:ssä oli vuosina 2004 ja 2009 vain kolme samaa lääkettä.

2 200

HYKS-alueen Peijaksen sairaala on Pohjoismaiden toiseksi suurin tekonivelkirurgian yksikkö. Viime vuonna tehtiin ennätysmäärä, yli 2 200 leikkausta.

2013

Uusi terveydenhuoltolaki siirtää ensihoidon järjestämisvastuun kunnilta sairaanhoitopiireille. Kriittisellä ensihoidon alueella muutokset toteutetaan porrastetusti, ja siirtymävaihe jatkuu HUS:n osalta vuoden 2013 alkuun. Lain tuomia aivan uusia koordinaatiotehtäviä ovat mm. ensihoidon riskianalyysit.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n ilmoitusliite

Terveydenhuolto on ongelmissa

ilman tuottavuusloikkaa Tietotekniikan keinoin voidaan ratkaista ne asiat, jotka liittyvät terveydenhuoltoon välillisesti. Itse hoitamiseen tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisia.

erveydenhuolto kohtaa tulevaisuudessa yhä suurempia haasteita, ja yksi keino vastata haasteisiin on tietotekniikan tehokkaampi käyttö. Asiasta kävivät vilkasta vuoropuhelua Logican lääketieteellinen johtaja Janne Aaltonen ja HUS:n hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen. – Väestö vanhenee ja alkaa sairastella. Vaatimukset ja palvelujen tarve kasvavat, mikä tuo paineita terveydenhuollolle niin työvoiman saatavuuden kuin taloudellisten resurssien kannalta. Raha on kaksiteräinen miekka: toisaalta sitä pitäisi säästää, mutta ei sekään ole huono asia, että terveydenhuolto käyttää rahaa, jos ihmiset siten voivat paremmin ja elävät pidempään, Lehtonen toteaa. – Se, mihin rahaa käytetään, on valintakohde. Rahaa voidaan käyttää terveydenhuoltoon enemmänkin, jos halutaan, Aaltonen lisää.

On suuri etu, ettei potilaan tarvitse vastaanotolla toistaa koko sairauskertomustaan. Lasse Lehtonen Aaltonen on samoilla linjoilla Lehtosen kanssa myös terveydenhuollon haasteista. – Suurten ikäluokkien tuleminen hoivaikään näkyy meillä merkittävänä palvelujen kysynnän piikkinä. Ongelmaksi muodostuu henkilöstön saatavuus, koska meiltä loppuvat koulutetut ihmiset. – Tiedämme jo nyt, kuinka paljon ihmisiä jää eläkkeelle ja kuinka paljon terveydenhuollon henkilöstöä valmistuu. Väliin jää kuilu, jota ei voida paikata kouluttamalla yhä suurempaa osaa työvoimasta terveydenhuoltoalalle, sillä näiden palkat maksetaan avoimen sektorin verotuloilla. Yksi tapa ratkaista asia voisi olla työvoiman tuonti, mutta kaikilla muilla mailla on sama ongelma. Lehtonen kokee haasteeksi myös kilpailun: palvelumarkkinat avautuvat EU:ssa, ja se nostaa esiin kysymyksen, mikä on eri maiden terveydenhuoltoorganisaatioiden asema. Kansainväliset sijoittajat investoivat terveydenhuoltojärjestelmiin, mikä muuttaa markkinaa.

Apua automaatiosta Yksi mahdollisuus vastata terveydenhuollon haasteisiin on tietotekniikka. Osa toiminnoista, joita nyt tekee terveydenhuollon ammattilainen, voidaan tietotekniikan avulla automatisoida.

– Tietotekniikan lisääntyvän käytön tulee mahdollistaa se, että hoitohenkilökunnan resurssit voidaan vapauttaa varsinaiseen ydintyöhön eli potilaan hoitoon, toteavat Logican Janne Aaltonen ja HUS:n Lasse Lehtonen.

Esimerkiksi läheteohjaus ja materiaalitilaukset voidaan tuottaa nappia painamalla. Osa toiminnoista, kuten omien esitietojen täyttäminen, voidaan antaa potilaan itsensä tehtäväksi. Tämä vähentää henkilöstön työtaakkaa ja antaa heille mahdollisuuden keskittyä niihin asioihin, joihin tarvitaan terveydenhuollon osaamista. – Tietotekniikan keinoin voidaan ratkaista ne asiat, jotka liittyvät hoitoon välillisesti, itse hoitamiseen tarvitaan ihmistä. Tietotekniikka on työkalu, jonka pitäisi tuoda lisäarvoa ja sujuvoittaa töitä. Mutta tämä edellyttää myös uudenlaisia tapoja tehdä ja jakaa töitä, Aaltonen painottaa.

Käyttöönoton ja kehittämisen tulee kulkea käsi kädessä Lehtonen muistuttaa, että terveydenhuollon toimintamallit ovat vakiintuneet kymmenien vuosien kuluessa. Niitä ei pidä lähteä kevyesti muuttamaan varmistamatta uusien toimintatapojen vaikutuksia hoidon tehoon ja turvallisuuteen. – Uuden teknologian käyttöönoton ja prosessien kehittämisen tulee kulkea käsi kädessä. Vanhasta käytännöstä voi uudella teknologialla tulla hyvinkin huono. Vastaava tilanne on hoitotekno-

logian, kuten uusien lääkkeiden osalta. Näille kaikille on yhteistä myös se, että tarvitaan koulutusta ja perehtymistä asiaan, Aaltonen vastaa.

Tietojen yhdistäminen mahdollista Älykäs tietotekniikka mahdollistaa yksilöllisen potilastiedon ja kirjoissa olevan tiedon yhdistämisen. Tämä vähentää virheitä, kun kaikki mahdollinen tietämys tuodaan potilaan hoidon yhteyteen silloinkin, kun lääkäri ei ole sitä erikseen ehtinyt tai muistanut hakea. Potilas pystyy myös itse ottamaan enemmän vastuuta omasta hoidostaan, kun hän tietää enemmän. – Se on suuri etu, ettei potilaan tarvitse vastaanotolla toistaa koko sairaus historiaansa, vaan tiedot ovat heti saatavilla. Lisäksi täytyy muistaa, että terveydenhuollossa on paljon teknologiaa, joka ei toimi ilman tietotekniikkaa.

Esimerkiksi hengityskoneet on kytketty tietojärjestelmiin siten, että järjestelmät välittävät tietoa potilaan tilasta, Lehtonen mainitsee. Aaltonen ja Lehtonen ovat molemmat kriittisiä sen suhteen, miten potilasta koskevaa tietoa on lupa käyttää. – Yksilöllisellä tasolla hoitotiedon täytyy pysyä henkilökunnan ja potilaan välisenä. Organisaation sisällä tietoa voidaan ja tulisikin yksilöimättä käyttää hyväksi, sillä lisääntynyt tieto mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja tehokkaan johtamisen. Lisäksi IT tuo helpotusta asioiden hallinnolliseen järjestelemiseen potilaan hoitoprosessin aikana. – Tietotekniikka on tullut terveydenhuoltoon vähän jälkijunassa, mutta menemme koko ajan eteenpäin. Vaikea on kuvitella, että tulisimme ylipäätään enää toimeen ilman sitä, Lehtonen toteaa.

Logica • Globaali IT-palveluyritys • Toimintaa 36 maassa • Henkilöstöä yhteensä 39 000 • Suomessa 3 100 henkilöä 16 paikkakunnalla

www.logica.fi

Puheenvuoro Suomen Terveydenhuolto 3

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n ilmoitusliite

Lääkärikopterin hyötyjä harkitaan aina tarkasti potilaan ja olosuhteiden kannalta. Kaupunkialueilla ja sairaalan ollessa kohtuullisen lähellä potilas kuljetetaan sairaalaan ambulanssilla.

Helikopterilla apuun Helsinki-Vantaan lentokentällä sijaitseva Medi Heli 01 -yksikkö päivystää vuorokauden ympäri, läpi vuoden. Helikopterissa ja maayksikössä on elvytys- ja seurantalaitteita, tutkimus- ja hoito välineitä sekä iso lääkearsenaali.

Teksti Merja Koivuniemi Kuvat Medi Helin kuva-arkisto

edi Heli 01 vie potilaille HYKSin erikoissairaan hoitoa ja ensihoidon osaamista. Pääsemme seuraa maan yhtä päivystävän miehistön työvuoroa, joka alkaa iltapäivällä kolmelta, jolloin päiväpäivystäjä antaa vuoronvaihtoraportin, jonka jäl keen lääkäri lähtee vapaalle. Seuraavaan aamuun kello kahdeksaan kestävän päivystyksen aloittaa HYKSin osastonlääkäri, anes tesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Mikael Äyräs. Miehistöön kuuluvat lisäksi lentäjä Tom

4 Puheenvuoro Suomen Terveydenhuolto

Lagerqvist ja HEMS-pelastaja Seppo Sallankivi. Sää on iltapäivällä huono, eikä helikopteri lähi tunteina nouse ilmaan. Ilmatieteen laitos lähettää säännöllisesti säätiedotuksia, joita miehistö seuraa. Lentokelin suhteen ei oteta minkäänlaisia riskejä. Lääkärikopterin hyötyjä harkitaan aina tarkas ti potilaan ja olosuhteiden kannalta. Kaupunkialueilla ja sairaalan ollessa kohtuullisen lähellä potilas kuljetetaan sairaalaan ambulanssilla.

Hälytys Kello 17.07 Medi Helin maayksikkö lähtee hälytyksen myötä kohti Espoota. Ohikulkijan hälyttämä pelastusyksikkö on jo aloittanut van han miehen elvytyksen. Potilas on arvioitu kiireellisyysluokkaan A eli korkeariskinen potilas. Hälytyskeskus tekee arvioinnin asteikolla A–D, jossa D tarkoittaa kiireetöntä tehtävää. Maayksikköä ajaa pelastaja, navigointia hoi taa pilotti. Espoon iltaliikenne on ruuhkaista, mutta autot ymmärtävät antaa tilaa. Lääkäri saa tapahtumapaikalta tilannearvioita potilaan kun nosta. Elvytystilanteissa useat auttavat käsiparit ovat tarpeen. Keskiyö lähestyy Lääkäri ja pelastaja siirtyvät ambulanssiin hoita maan potilasta ja sydän alkaakin heikosti toimia,

mutta ennuste on huono. Lääkäri lähtee saatta maan potilasta sairaalaan. Potilaan tila ei muutu matkan aikana. Lääkäri jatkaa oman miehistön kanssa takaisin asemalle. Auto tankataan, ja asemalle helikopte rin luo palataan hieman ennen iltaseitsemää. Kun on rauhallisempaa, miehistö suorittaa kaluston ja välineiden huoltoja ja tarkistuksia. Lääkäri vastailee vuoron aikana ambulanssien puhelinkonsultointeihin ja tekee kirjallisia töitä. Vähän ennen puolta yötä tukikohdassa on hiljaista lukuun ottamatta hälytyskeskusten vies tejä; miehistö on koko ajan tietoinen siitä, mitä alueilla tapahtuu. Vuorot ovat usein hektisiä, jopa 5–6 tehtävää peräkkäin. Kello 04.29 tulee seuraava hälytys. Päänsä lyönyt mies on löydetty tajuttomana. Kesken matkan hälytys perutaan, potilas heräilee ja ensi hoitoyksikkö ja ensihoitajat selviävät omillaan. Maayksikkö palaa taas tukikohtaan.

Nopeutta, tehokkuutta ja saumatonta yhteistyötä Ensihoito vaatii vankkaa ammattitaitoa, stressin sietoa ja yhteistyökykyä. Yllättävä sairauskohtaus tai onnettomuus aiheuttaa ympärilleen aina kaa oksen, jolloin paikalle saapunut ensihoidon lääkä ri ottaa ohjakset käsiinsä. Suuronnettomuuksissa työnjako tapahtuu pelastuksen, ensihoidon ja

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n ilmoitusliite

Perusterveydenhuollon vahvistaminen edellyttää rohkeita ratkaisuja

Medi Heli 01 vie potilaille HYKSin erikoissairaanhoitoa ja ensihoidon osaamista.

– Hyvä vastaanotto -hankkeen tarkoituksena on ujuttaa uudenlaista ajattelua ja työtapoja suomalaiseen perusterveydenhuoltoon, Espoon terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen sanoo.

Espoossa on kyetty vahvistamaan perusterveydenhuoltoa muun muassa Hyvä vastaanotto -hankkeen myötä ja siirtymällä sähköisiin palveluihin. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä - poliitikkojen olisi uskallettava tehdä ratkaisuja.

spoon kaupungin terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen toivoo lisää julkista keskustelua aiheesta perusterveydenhuollon vahvistaminen. – Olemme kehittäneet sisältöjä, mutta tarvitsemme myös valtakunnallisia ratkaisuja: esimerkiksi terveydenhuollon monikanavaiseen rahoitukseen ja järjestämiseen täytyy uskaltaa puuttua, Heinänen toteaa. – Lisäksi erikoissairaanhoidon kanssa täytyy rakentaa sellaiset suhteet, että erikoissairaanhoito voi omalla toiminnallaan tukea perusterveydenhuoltoa. Käytännön arjessa se tarkoittaa yhteistyön tiivistämistä tärkeimpien potilasryhmien hoidossa.

Medi Helin hälyttämisestä päätetään hätäkeskuksissa.

Synnytyksistä kuolemiin Ensihoitomiehistö hoitaa erilaisia korkeariski siä sairauskohtauksia, liikenneonnettomuuk sissa ja tapaturmissa vakavasti loukkaantu neita tai väkivallan uhreja. Elvytyksissä on selkeät ohjeet ja aikaikku nat, joita noudatetaan vauvoista vanhuksiin. Hoitokäytännöt perustuvat lääketieteellisiin tutkimuksiin ja kliiniseen tietoon. Työhön kuuluu kuolema: potilas onkin jo paikalle mentäessä kuollut tai hän menehtyy ensihoi don ja kuljetuksen aikana. Mutta toisinaan miehistö kohtaa elämänjanan toisenkin pään, kun synnytys käynnistyy pikavauhtia ja vauva puskee maailmaan vauhdikkaasti. – Ne ovat mukavia tapauksia – etenkin, jos äiti ja lapsi voivat hyvin. Tärkeintä on kui tenkin, että yritämme auttaa potilasta kaikin mahdollisin tavoin, jatkuupa hänen elämänsä tai ei, miehet sanovat.

Lääkärikopterilla voitetaan aikaa • HUS:n erikoislääkäreistä16 kuuluu päivystysrinkiin. • HEMS-pelastajat ja lentäjät päivittävät koulutustaan säännöllisesti. • Medi Helin lääkärit kouluttavat muita ammattiryhmiä. Kustannustehokasta ensihoitoa Ensihoitoon perehtyneen lääkärin jo tapahtumapaikalla ja kuljetuksen aikana aloittamat tutkimukset ja hoidot säästävät potilaan voimia, eikä aikaa hukata odotteluun. Tutkimusten mukaan lääkärihelikopteri-yksikön toiminta on verrattavissa mammografia-seulontoihin ja munuaispotilaiden dialyysihoitoihin, kun mitataan hoitojen vaikuttavuutta.

Jonot ovat tuhlausta Espoossa on pohdittu perusteellisesti itse tekemisen mahdollisuuksia perusterveydenhuollon vahvistamiseksi. Terveysasemille on muun muassa luotu systemaattinen Omahoito-malli pitkäaikaissairaiden hoitoon. Lisäksi sähköiset palvelut on otettu käyttöön: potilaat voivat käyttää pankkitunnuksillaan sähköistä Terveyskansiota ja saada sitä kautta

Kuva: iStockphoto

poliisin kesken, ja väkivalta tilanteissa poliisi varmistaa aina ensihoitohenkilöstön turvallisuuden. Vaikka ihmiset toimivat yksilöllisten omi naisuuksiensa mukaan, yhteinen ammatti etiketti on omaksuttava, jotta työ sujuu. Ta pahtumapaikalla kommunikoidaan lyhyesti ja selkeästi, ja jokainen tietää paikkansa.

muun muassa laboratoriovastauksia ja hoito-ohjeita. – Terveysasemien toimintaa on uudistettava niin, että tämän päivän työt ehtii tehdä tänään tai ainakin viikon sisällä. Terveydenhuollossa pitkät odotusajat ja jonot ovat paikoin seurausta resurssien vähyydestä, mutta usein kyse on siitä, että kysyntä ja tarjonta eivät vain kohtaa. Niissä on jonon pituinen viive. Tähän on etsitty ratkaisuja nyt vajaan vuoden ajan Hyvä vastaanottohankkeessa, Heinänen kertoo. – Hankkeessa on tällä hetkellä mukana 20 terveysasemaa EteläSuomesta, ja viisi niistä on jo merkittävästi onnistunut lyhentämään odotusaikoja. Tämä on onnistunut hyödyntämällä logistiikan ja jatkuvan laadunparantamisen keinoja. Heinänen korostaakin, että tärkeintä on luoda systemaattiset mallit ja antaa tiimeille ja työyhteisöille välineitä kehittää itse omaa työtään. – Hyvä esimerkki on Espoon hammashoito, joka onnistui purkamaan pitkät jonot jo pari vuotta sitten. Jonot ovat pysyneet poissa. Tämä ei ole siis vain teoriaa, vaan työkaluja hyväksi käyttämällä odotusaikoja voidaan oikeasti lyhentää myös ilman lisäresursseja, Heinänen tietää.

www.espoo.fi/terveys www.webforum.com/hyvavastaanotto Puheenvuoro Suomen Terveydenhuolto 5

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n ilmoitusliite

Kysynnän ja tarjonnan tulee kohdata HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindénille ja HUS:n hallitukselle luovutettiin 24. tammikuuta suunnitelma poliklinikka- ja sairaalapalveluja tuottavan osakeyhtiön perustamisesta. Jos asiat etenevät odotetusti, päätös uuden osakeyhtiön perustamisesta voidaan tehdä syksyyn mennessä. Teksti Merja Koivuniemi Kuva Matti Immonen

uunnitelman laadinnan taustalla on terveydenhuollon muuttuva mark kinatilanne. Yksityisten kansalaisten, työnantajien ja vakuutusyhtiöiden maksama hoito lisääntyy, ja kysyntä suuntau tuu kokonaan yksityisille tuottajille. Samaan aikaan kuntien verorahoitus ei kasva. Palvelu setelin käyttö lisääntyy, mutta kunnallinen sairaala ei voi hoitaa palvelusetelin saanutta. Seurauksena näistä muutoksista julkinen sairaalalaitos menettää osaajia yksityissekto rille, jossa työ on usein paremmin palkattua eikä sisällä raskasta päivystysvelvollisuutta. Toimitusjohtaja Lindén asetti syksyllä 2010 työryhmän suunnittelemaan, miten kehityk seen tulisi reagoida. HYKSin Oy täydentäisi HUS:n omaa toimintaa Esityksessä, joka nyt on käsittelyssä toimitus johtaja Lindénillä ja HUS:n hallituksella, eh dotetaan perustettavaksi poliklinikka- ja sai

raalapalveluja tuottava osakeyhtiö HYKSin Oy. Osakeyhtiön henkilöstö koostuisi muu tamasta osakeyhtiön toimintaa pyörittävästä henkilöstä ja mahdollisesti sadoista HUS:n terveydenhuollon ammattilaisista, jotka halu aisivat työskennellä varsinaisen työaikansa ulkopuolella osakeyhtiössä ja hankkia näin lisäansioita. – HYKSin Oy ei kilpailisi HUS:n oman palvelutuotannon kanssa, vaan täydentäisi sitä. Osakeyhtiön avulla pystyttäisiin tuotta maan sairaala- ja poliklinikkapalveluja sellai sille asiakasryhmille, joita on vaikea palvella nykyisellä mallilla. Näitä ovat muun muassa potilaat, joiden kulut korvaa vakuutusyhtiö, ulkomaiset potilaat sekä HUS-alueen ulko puolisten kuntien potilaat. Lisäksi HYKSin Oy voisi tarjota palvelujaan myös itse maksa ville potilaille tai palvelusetelin saaneille po tilaille, selvittää HUS:n hallintoylilääkäri, LT, OTT Lasse Lehtonen. HUS vastaa erikoissairaanhoidon vaativim

Taustatietoa: • Julkinen sairaalalaitos menettää lääkäreitä, hoitajia ja muita osaajia yksityissektorille. Yksityissektorilla palkkataso on usein korkeampi, eikä päivystysvuoroja ole pakko tehdä. • Ei ole yhteiskunnan edun mukaista, että esimerkiksi tieteellinen tutkimus, ympärivuorokautinen päivystys ja

uuden henkilöstön koulutus jäävät julkisen sektorin harteille, mikä heikentää sen vetovoimaisuutta ja nostaa yksikkökustannuksia. • Nykyisin moni HUSin lääkäri toimii vapaa-aikanaan yksityisillä lääkäriasemilla.

mista osaamisalueista esimerkiksi neurokirur giassa, syöpätautien hoidossa ja elinsiirroissa. – On siis potilaita, jotka haluavat hoitoa nimenomaan HUS:ssa, ja olisi järkevää ja tar koituksenmukaista avata hoitopolkuja myös tälle ryhmälle. HUS:n ydintehtävät ja kansa laisten yhdenvertaisuus eivät uudessa mallissa ole uhattuina, korostaa Lehtonen. Väestörakenteen vaikutukset ovat suuret Kun erikoissairaanhoidon volyymi on jatku vassa kasvussa, toimintamalleja on tehostet tava. On luotava uusia keinoja vastata kasvaviin tarpeisiin. – Meidän on ajoissa ennakoitava, mitä väestön ikääntyminen mer kitsee julkiselle ja erikoissairaan hoidon resursseille. Kysynnän ja tarjonnan on kohdattava, sanoo Lasse Lehtonen.

– Nykyisin moni HUS:n lääkäri toimii vapaa-aikanaan yksityisillä lääkäriase milla. Miksi he eivät voisi toimia oman tutun sairaalan yhtiössä? kysyy Lehtonen.

HUS:n internet-sivut uusiksi HUS uudistaa yhteistyössä Accenturen kanssa internetja intranet-sivujaan. udistuksen taustalla on, että sähköisiä kanavia ja uusia palveluja on tullut lisää, mikä vaatii meiltä kohderyhmien uudelleen määrittelyä, sisällöntuotannon uudistamista ja nykyaikaisen tekniikan hyödyntämistä, kertoo projektipäällikkö Jari Simonen HUS:sta. Internet-sivujen uudistuksessa lähtökohtana on parantaa sivujen käytettävyyt-

6 Puheenvuoro Suomen Terveydenhuolto

tä ja potilaiden palvelua antamalla kohdistetumpaa tietoa erikoissairaanhoidosta. – Sen lisäksi, että uudistamme sivujen ulkonäköä, otamme sivujen käyttäjien tarpeet paremmin huomioon. Tarjoamme apua hoitoonhakeutumisessa kertomalla, mitä potilaan pitää tehdä ja minne mennä. – Sivuille tulevat mm. potilasohjeet selkeänä kokonaisuutena. Potilas voi tutustua ja valmistautua etukäteen tulevaan hoitoon, Simonen kertoo. Tuleva sähköinen asiointi sujuvoittaa potilaiden hoitoa, ja henkilökunta voi

kohdistaa resurssinsa potilaaseen taustatietojen selvittämisen sijaan. Yhteistyö Accenturen kanssa on Simosen mukaan sujunut hienosti. – Luottamus on molemminpuolista ja vuoropuhelu avointa. Meillä on innovatiivinen ilmapiiri. Projekti on edennyt nopeasti, jouhevasti ja määrätietoisesti. Arvostan sitä paljon. Samaa mieltä on Accenturen projektipäällikkö Mari Marjakuusi. – On hienoa olla projektissa, jonka hyöty on selkeästi havaittavissa heti alusta.

– Sivujen uudistusprojektissa HUS:n roolina on määritellä, mitä me tarvitsemme, Jari Simonen sanoo.

www.accenture.com

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n ilmoitusliite

Yhdessä tekemisen malleilla tuloksiin Tutkintoon tähtäävän koulutuksen lisäksi Metropolia Ammattikorkeakoulun tärkeä rooli on toimia kumppanina eri organisaatioille ja yrityksille. Myös uudet koulutus- ja TKI-kumppanuudet ovat tervetulleita.

etropolia on Suomen suurin ammattikorkeakoulu, jossa on 16 000 opiskelijaa. Se kouluttaa kulttuurin, liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan asiantuntijoita ja kehittäjiä. Pelkästään sosiaali- ja terveysalalla on perustutkinnon opiskelijoita 4 000, ja sieltä valmistuu osaajia lähes kaikkiin alan ammatteihin Suomessa. Metropolia ei kuitenkaan yksistään tarjoa tutkintoon johtavaa koulutusta, vaan se on myös merkittävä ja moninainen kumppani eri yrityksille ja organisaatioille. – Sosiaali- ja terveysalan koulutukseen liittyy vahvasti tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminta (TKI), jota teemme yhdessä opiskelijoiden ja kumppaneiden kanssa kehittäen sekä omaa että heidän toimintaansa. TKI-toiminnan myötä esimerkiksi rakennamme kumppaneillemme, kuten HUS:lle, uusia toimintamalleja, selvittää Metropolian terveys- ja hoitoalan kehityspäällikkö Taru Ruotsalainen. Metropolian sosiaali- ja terveysalan työelämä- ja yrityspalvelut puolestaan tarjoaa monipuolista täydennys- ja tilauskoulutusta sekä yhteistyöhankkeita sekä yksityishenkilöille että yrityksille. – Tarjoamme koulutus- ja asian tuntijapalveluja henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi, ja yksi keino siihen on täydennyskoulutus. Tarjoamme opetusta elämän eri vaiheisiin: myös pe-

rustutkintoon johtavan koulutuksen jälkeen on mahdollista opiskella. Meillä voi myös suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, Ruotsalainen muistuttaa.

Koulutusta tarvepohjalta Osaamisen uudistamiseen ja työelämälähtöisyyteen Metropolia pyrkii muun muassa uudella korkea-asteen oppisopimustyyppisellä koulutuksella. Siinä lähtökohtana on kumppanin tarve vahvistaa henkilöstönsä osaamista jollakin tietyllä alueella. Yhteisen suunnittelun jälkeen rakennetaan uusi koulutus, joka vahvistaa tarvittavaa osaamista. – Tuore esimerkki tästä on perioperatiivisen hoitotyön osaaja. Koulutuksen aikana vahvistettiin HUS:n leikkaussalissa ja kirurgisella vuodeosastolla työskentelevien osaamista niin, että pätevän tason sairaanhoitajista tuli taitavan tason sairaanhoitajia. Oppimistehtävät lähtivät HUS:n tarpeista, mutta Metropolia kantoi koulutuksesta kokonaisvastuun. Metropolialla on intressejä syventää yhteistyötä eri tahojen kanssa ja luoda yhdessä aivan uudenlaisia kumppanuuksia. – Ylipäätään kumppanuudet ovat tärkeitä, koska näin saamme tietoa toimintaympäristöistä ja niissä esiintyvistä tarpeista, mikä palvelee koulutuksemme suunnittelua. Kumppani puolestaan voi löytää yhteistyön myötä ratkaisun

vaikkapa uuden toimintamallin muodossa, Ruotsalainen kiteyttää.

Koulutusta ammattilaisille Esimerkki ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavasta koulutuksesta on Metropolian Hyvinvointi ja toimintakyky -klusterin järjestämä kuntoutuksen koulutus. Se on suunnattu jo työelämässä oleville ja ammatissa toimiville heidän osaamisensa vahvistamiseksi. – Koulutuksessa hyödynnetään ihmisten jo olemassa olevaa kokemusta ja moniammatillista osaamista yhteistoiminnan kautta. Samassa oppimisryhmässä on opiskelijoita kahdeksasta eri ammattiryhmästä, esimerkiksi toiminta- ja fysioterapeutteja yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Lisäksi henkilöillä on erilaisia työnkuvia, selvittää yliopettaja Salla Sipari. Koulutuksessa keskeisenä toimintatapana on yhteiskehittely, jonka päämääränä on kuntoutusasiakkaiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen sekä uudet käytännöt ja tuotteet. Hyvä palvelu edellyttää eri ammattiryhmien yhdessä rakentamaa asiantuntijuutta sekä asiakkaiden kohtaamista kokonaisvaltaisesti. – Henkilöllä täytyy olla vähintään kolmen vuoden työkokemus ko. alalta, ennen kuin hän voi suorittaa ylemmän tutkinnon. Tämän jälkeen heistä valmistuu kuntoutusalan kehittäjiä ja johtajia, jotka luovat alalle tulevaisuuteen suuntautuvia käytäntöjä ja uudistavat organisaatioiden toimintamalleja. Urbaani vanhemmuus Toisenlainen esimerkki yhdessä tekemisen malleista on Ur baani vanhemmuus -yhteistyöhanke, jossa ovat mu-

➼ Koulutuksessa hyödynnetään ihmisten jo olemassa olevaa kokemusta ja moniammatillista osaamista yhteistoiminnan kautta.

kana Metropolian terveys- ja hoitoala, Tampereen yliopisto, HUS, Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri sekä Mindcom Oy. Hankkeen tavoitteena on edistää vauvaperheiden hyvinvointia esimerkiksi parantamalla hoitohenkilöstön antamaa imetysohjausta. Metropolian terveys- ja hoitoalan lehtori ja tutkija Leena Hannula on työskennellyt hankkeessa sen alusta alkaen vuodesta 2006. – Hankkeen taustalla on suomalaisten perheiden kokemukset siitä, että uusi elämäntilanne vauvan kanssa on vaativa ja imetyksen käynnistymisvaihe ei suju ongelmitta. Osa perheistä kotiutuu lyhyen sairaalassaoloajan jälkeen epävarmoina omasta pärjäämisestään kotona. Hankkeen myötä tutkimme ja kehitämme keinoja, joilla muun muassa hoitotyöntekijät voivat tukea perheitä, Hannula sanoo. Hankkeessa on kehitetty uusi vauvankaa.fi -verkkopalvelu vanhemmuuden tukemiseen ja laadittu valtakunnalliset hoitotyön suositukset imetyksen parantamiseksi. Lisäksi on tuotettu opetusvideoita ja animaatiopeli vauvaperheiden arjen tueksi.

www.metropolia.fi

Puheenvuoro Suomen Terveydenhuolto 7

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n ilmoitusliite

Kätilö Marjo Lyyra kannustaa vauvaperheen läheisiä auttamaan, mutta perheen ehdoilla. Pesimisrauha on hyvä antaa vanhemmille ja vauvalle.

Kätilöopiston Haikaranpesässä isä on hymyssä suin

Lapsiperhe syntyy Harvapa välttyy elämänsä eri vaiheiden aikana erikoissairaanhoidolta, joka ulottuu vauvoista vanhuksiin. Vauvan syntymä on yksi koskettavimmista sairaalakokemuksista. Teksti Merja Koivuniemi Kuva Matti Immonen

US:n Kätilöopiston sairaalan Hai karanpesässä osastolla 5 on lämmin tunnelma. Koputamme kuvaajan kanssa ovelle ja astumme huoneeseen, jossa vastassa on esikoisensa synnyttänyt Paula Mononen. Vauva ja äiti ovat tänään lähdössä kotiin, ja kaikki on sujunut hyvin. Tummahiuk sisen neidon mitat olivat syntyessä 3260 g ja 50 cm. Pieni neiti nukkuu tyynesti äidin sylissä. – Raskaus sujui mukavasti, ja otin selvää synnytykseen liittyvistä asioista ja kävimme tietysti synnytysvalmennuksessa. Kieltämättä en oikein osannut odottaa synnytyksen rajua kipua, ja kivunlievitys oli tarpeen. Sain epidu raalipuudutuksen, joka auttoi kipuihin. Pon nistusvaihe eteni sutjakasti, ja vauva oli virkeä syntyessään – ja ääntä tuli, kertoo Paula. Ovi käy, ja tuore isä Mikko Parviainen ilmestyy huoneeseen. Isä on hymyssä suin. – On tässä vielä jäsentämistä ja ihmettelemistä. Olemme muuttaneet Helsinkiin Kuopiosta, mutta sukulaisia on täällä, ja se tuntuu hyvältä. Hän kertoo olevansa nyt kolme viikkoa isyys lomalla, myöhemmin kuukauden isyysvapaalla ja ehkä kesällä perhevapaalla. Suurta iloa ja suurta murhetta Kätilö, apulaisosastonhoitaja Marjo Lyyra tulee tervehtimään kotiin lähte vää perhettä. Hän on työskennellyt ”Kättärillä” vuodesta 2003. – Valmistuin vuonna 2002 ja ensimmäisen vuoden olin synnytys salissa ja sitten siirryin Haikaranpesään. Viime lo kakuussa aloitin apulaisosastonhoitajana. Hoidan työkseni synnytyksiä, perheitä synnytyksen jälkeen, pidän syn nytysvalmennuksia, Kuva: iStockphoto

8 Puheenvuoro Suomen Terveydenhuolto

– Vauvanhoitoa on opastettu kädestä pitäen. Kyllä kaikki sujuu kotona, sanovat Paula Mononen ja Mikko Parviainen. Esikoista ihailee myös kätilö Marjo Lyyra.

polikliinistä vastaanottoa kotoa tuleville vau voille ja teen kaikenlaista muutakin, mitä kä tilön työhön tällaisella osastolla liittyy. Aikoinaan tuoreena ylioppilaana esikoi sensa saanut Marjo Lyyra tajusi, että kätilön ammatti on maailman hienoin, ja hän päätti hakeutua opiskelemaan kahden kotiäitivuoden jälkeen. Sittemmin perheeseen on tullut viisi lasta lisää. – Joten lienee kysymys jonkinlaisesta ammattitaudista, hän vitsailee. Kätilön työ on elämänläheistä, ja Lyy ran mukaan suurimmat ilonhetket liittyvät vauvan syntymään. – On mahtavaa saada olla mu kana, kun syntyy lapsi ja perhe. Kerta toisensa jälkeen tun nen olevani etuoikeutetussa asemassa. Työhön liittyy toki myös kääntöpuoli, kun kaikki ei ole hyvin; jos lapsi mene

tetään tai syntyy vaikeasti sairas lapsi. Siinä tilanteessa mukana oleminen on työn kan nalta rankin paikka. Ainutlaatuinen vauva-aika Vanhemmat tekevät syntymää varten usein tarkkojakin suunnitelmia. – Se luonnollisuus, mikä lapsen saamiseen liittyy, jää joskus vähän taustalle, kun halutaan kontrolloida kaikkea. Joskus toivoisi, että uskallettaisiin heittäytyä tilanteeseen, olla luonnonvoimien vietävissä ja hyväksyä, mitä vastaan tulee. – Haluaisin vielä sanoa, että nauttikaa ai nutlaatuisesta tilanteesta ilman minkäänlaisia suorituspaineita. Tilannetta ei tule uudestaan. Vaikka saisi kuinka monta lasta, jokainen syn nytys ja ensihetket uuden vauvan kanssa ovat unohtumattomia. Älkää antako jonkin pet tymyksen tai epäonnistumisen tunteen pilata niitä hetkiä, kannustaa Lyyra.

Noin joka kolmas syntyy HUS:ssa • Vuonna 2010 HUS:ssa syntyi 18 970 vauvaa. • HUS:ssa voi synnyttää kuudessa sairaalassa: Hyvinkään, Jorvin, Kätilöopiston, Lohjan ja Porvoon sairaaloissa ja Naistenklinikalla. • HUS-alueella asuva synnyttäjä voi vapaasti valita, missä sairaalassa sairaanhoitopiirin alueella hän haluaa synnyttää. Vastaavaa valinnanvapautta ei muualla Suomessa ole. • www.hus.fi/synnytykset

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n ilmoitusliite

– Suun terveydenhuollossa sähköisten palvelujen toteuttamisessa kumppanina on ollut Tieto. Terveyskortista vastaa Medixine Oy ja siihen liitettävästä terveysvalmennusohjelmasta Duodecim, kertovat yhteistyökumppanuuksistaan Antti Iivanainen ja Merja Auero.

Tietotekniikan avulla kohti parempaa terveyttä Helsingin kaupungin terveyskeskus kehittää edelläkävijänä uusia tapoja saada helsinkiläiset tietoisiksi omasta terveydestään sekä keinoista pitää huolta itsestään.

man terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan ja ylläpitoon kannustetaan tietotekniikan keinoin. Keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa henkilökohtainen Terveyskortti sekä interaktiivinen esitietolomake suun terveydenhuollossa. Jo pitkään netissä ollut Medixine Oy:n toteuttama Terveyskortti on kansalaisen terveystaltio, turvallinen sähköinen tietopalvelu. Terveyskorttiin henkilö voi koota kaikki olennaiset omaan hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät tiedot, kuten diagnoosit, todetut oireet, lääkitykset, rokotukset ja allergiat. – Olemme aloittamassa pilottikokeilun, jossa hyödynnämme jo olemassa olevaa Terveyskorttia. Tarjoamme aluksi Terveyskortin käyttömahdollisuutta 45–49 -vuotiaille itähelsinkiläisille, jotka saavat mahdollisuuden sähköiseen terveystarkastukseen ja laboratoriokokeeseen, jossa mitataan verensokeri ja kolesteroli, kertoo Helsingin kaupungin terveyskeskuksen terveysasemien johtaja Antti Iivanainen. Ideana on, että kohderyhmän itähelsinkiläiset saavat kutsukirjeen kotiin, jonka avulla he saavat lähetteen laboratoriokäyntiä varten. Laboratoriokokeiden tulokset toimitetaan henkilön omaan Terveyskorttiin. Laboratoriotulosten ja itse täydennettyjen terveystietojen perusteella käyttäjälle määritellään riskiluokka Duodecimin terveysvalmennusohjelmalla ja annetaan sen mukaiset jatkotoimenpide-ehdotukset. Jo pelkkä riskin tunnistaminen saattaa kannustaa ihmisiä tekemään pieniä, mutta merkittäviä elämäntapamuutoksia. – Pilotin onnistuessa Terveyskortti-ideaa on tarkoitus hyödyntää laajemmin kaupunkilaisten

hyväksi. Tavoitteena on myös jatkossa yhdistää Terveyskortin tiedot ammattilaisten käyttämään potilastietojärjestelmään.

Tukea itsehoitoon Helsingin kaupungin terveyskeskuksen Terveyskortti-projektin perimmäisenä tavoitteena on tukea kaupunkilaisten itsehoitoa sekä seuloa riskiryhmiä. – Helsingissä on arvioidemme mukaan noin 50 000 diabeetikkoa, joista ainoastaan puolet on diagnosoitu. Toinen puoli ei edes tiedä sairastavansa tautia, ja seulomme nyt näitä potilaita esiin tämän uuden toimintatavan avulla. Nykyisellä toimintatavalla emme pysty vastaamaan näihin haasteisiin, Iivanainen tähdentää. – Samalla kannustamme sekä riskiryhmiin että ei-riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä hoitamaan itse itseään annettujen ohjeiden avulla, mikä viime kädessä vähentää kasvavaa terveydenhoitopainetta. Näin saamme tietotekniikan keinoin kohdennettua terveyspalveluja niille, jotka palveluja tarvitsevat. Esitietolomake interaktiiviseksi Myös kaikille Helsingin kaupungin suun tervey denhuollon asiakkaille kohdistuva pilotti alkaa helmi–maaliskuussa. Pilotissa testataan interaktiivista esitietolomaketta, joka kuuluu osana suun terveydenhuollon sähköisen asioinnin palveluihin. Asiakkaat pääsevät netissä olevan esitietolomakkeen sivuille kirjautumalla omilla pankkitunnuksillaan kaupungin sähköisen asioinnin sivuille asiointi.hel.fi. Interaktiivisen esitieto-

lomakkeen ideana on, että asiakas täyttää sen ennen vastaanotolle tuloaan. Lomakkeessa kysytään tietoja muun muassa yleisterveydestä, lääkityksestä, allergioista sekä suun ja leukojen alueen oireista. Riippuen siitä, mitä asiakas vastaa, hän saa lisäkysymyksiä, hoito-ohjeita sekä ohjausta palveluihin. – Lomake etenee kunkin asiakkaan kohdalla yksilöllistä polkua vastauksista riippuen. Lomake myös ohjaa yksilöllisen tarpeen mukaan terveyttä edistäviin toimiin ja kannustaa omahoitoon, taustoittaa Helsingin terveyskeskuksen suun terveydenhuollon keskitettyjen palvelujen johtava ylihammaslääkäri Merja Auero. Esitietolomake on integroitu potilastietojärjestelmään, jolloin henkilön antamat tiedot ovat välittömästi ammattilaisten luettavissa. Tämä vähentää huomattavasti vastaanotolla esitietojen kirjaamiseen menevää aikaa ja hoitoaikaa jää enemmän.

Digitaalinen hoitoonohjaus Pilotin seuraava vaihe on digitaalinen hoitoonohjaus, jota kokeillaan syksyllä 2011. Siinä ideana on, että yhdistämällä esitietolomakkeen tiedot potilasasiakirjamerkintöihin saadaan kerättyä tietoja henkilön yleisestä terveydentilasta ja suun tilanteesta. Tämä avaa potilaalle mahdollisuuden varata itse hoitoajan internetistä joko samalle päivälle tai vaikkapa puolen vuoden päähän hoidontarpeesta riippuen. – Jos potilaalla on esimerkiksi kova särky, hänellä on mahdollisuus saada hoitoaika jo samalle päivälle varaamalla itse ajan netistä, Auero selvittää.

www.hel.fi/terveyskeskus

Puheenvuoro Suomen Terveydenhuolto 9

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n ilmoitusliite

Mittaamattoman arvokasta yhteistyötä

Uusi alku neljälle Helsingin yliopistollisen keskussairaalan päivystävä elinsiirtokoordinaattori saa tiedon soveliaasta elinluovuttajasta, ja elinsiirtotiimin kokoaminen alkaa heti. Samanaikaisesti monella taholla käynnistetään sopivien elinsiirtoa odottavien potilaiden haku. Teksti Merja Koivuniemi Kuvat Matti Immonen

11:30

14:14 Päivän aikana tiimi tekee saumatonta, kansainvälistä yhteistyötä. Suomalaisen luovuttajan sydän päätyy Kööpenhaminaan saakka, jossa vaikeasti sairas tanskalainen rouva saa uuden alun.

alvisena sunnuntai-iltapäivänä nuo rehko, terve nainen menehtyy yllättäen työpaikallaan rajuun aivo verenvuotoon jossain päin Suomea. Hänen pelastamisekseen ei ole mitään tehtä vissä, ja hoitavat lääkärit toteavat aivokuo leman myöhemmin illalla. Luovuttaja pide tään sydänkeuhkokoneessa, jotta verenkierto säilyy ja luovutettavat sydän, keuhkot, maksa, haima ja munuaiset pysyvät toimintakykyisi nä seuraavan päivän luovutukseen. Kun elinsiirtojonosta on löydetty sopivia potilaita, heille tehdään mm. kudossopeu tuvuustutkimuksia. Kone odottaa kentällä Kello 11.30 elinsiirtotiimi lähtee taksilla kentälle, josta ryhmä lentää pienkoneella sairaalapaikkakunnalle. Ryhmä on koottu Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikalta, joka vastaa maksa-, munuais- ja haimasiirroista: pääkirurgi Marko Lempinen, I-assistentti Arno 10 Puheenvuoro Suomen Terveydenhuolto

Nordin, II-assistentti Lauri Kyllönen, instru menttihoitajat Simo Toivonen ja Moona Saari, anestesialääkäri Sari Uurto ja elinsiirto koordinaattori Carola Schauman.

”

Neljä eri potilasta saa elämälleen lisäaikaa.

Leikkaussalissa luovuttaja on valmisteltuna monituntista leikkausta varten. Luovuttaja on edelleen sydänhengityskoneessa, ja monitori seuraa sydämen ja sisäelimien toimintoja. Kel lo 14.14 aloitetaan irrotusleikkaus, ja tiimin kolme transplantaatiokirurgia tekevät työtään järjestelmällisen tehokkaasti. HYKSin keuh koryhmä olisi saapunut hakemaan keuhkoja, mutta valitettavasti luovuttajan keuhkojen toiminta on huomattavasti heikentynyt. Kello 16.50 leikkaussaliin tulee tanskalai nen sydäntiimi. Suomalaiset ja tanskalaiset

toimivat yhteistyössä. Elinten perfuusio kyl millä säilytysliuoksilla aloitetaan samanaikai sesti kaikkiin elimiin. Elimet huuhdellaan ve restä ja sydänkirurgi irrottaa sydämen, jonka hän myöhemmin tulee siirtämään Kööpen haminassa vaikeasti sydänsairaalle. Kello 18 valvontalaitteet ja hengityskone sam mutetaan. Sydän suljetaan huolellisesti jääpussiin ja kylmälaukkuun. Tanskalaiset kiirehtivät am bulanssilla kentälle. Suomalainen tiimi jatkaa. Sydän Tanskaan Kuuden jälkeen irrotetaan maksa, haima ja munuaiset. Luovuttajan leikkausviillot sulje taan. Irrotettujen elimien kunto tarkistetaan ennen pakkaamista kylmälaukkuihin. Helsinkiläinen tiimi on jo matkalla alka massa oleviin elinsiirtoleikkauksiin, kun luovuttajan sairaalan päivystävä ortopedi irrottaa vainajasta luita ja silmäkirurgi sarveiskalvot. Luusiirteille ja sarveiskalvoille on tarvetta eri sairauksien ja tapaturmien hoidossa.

Elinsiirtoryhmä, mukanaan kylmälaukuis sa maksa, munuaiset ja haima, laskeutuu Hel sinki-Vantaan liikelentokentälle kello 20.30. Kirurgit aloittavat elinsiirtoleikkauksia kahdessa sairaalassa, joissa elinsiirtoa odotta vat potilaat on esivalmisteltu läpi yön kestäviä leikkauksia varten. Meilahden sairaalassa siir retään samana iltayönä maksa, Kirurgisessa sairaalassa eräälle potilaalle munuainen sekä haima ja heti seuraavana aamuna toiselle munuainen. Samaisen yön tunteina Köö penhaminassa tanskalainen nainen saa uuden sydämen. Neljä eri potilasta saa elämälleen lisäaikaa. Reportaasia varten haastateltiin seuraavia: Krister Höckerstedt, emeritusprofessori ja elinsiirtojärjestö Scandiatransplantin puheenjohtaja, Helena Isoniemi, HYKSin Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikan osastonylilääkäri, Eero I. Hartikka, elinsiirtokoordinaattori/ HYKS/Transplantaatiotoimisto

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n ilmoitusliite

Lisää elinluovutuksia lain myötä?

16:50

Elokuun alussa 2010 tullut laki sallii aivokuolleen elimien luovuttamisen, ellei ihminen ole sitä eläessään nimenomaan kieltänyt. Aiemmin luovutukseen tarvittiin aina omaisen lupa. Vieläkin on pieni määrä omaisia, jotka kieltävät elinluovutuksen, vaikka vainaja ei olisi sitä itse kieltänyt. Näissä tapauksissa luovutuksia ei ole tehty. Noin 93 prosenttia suomalaisista on valmiita elinluovutuksiin, ja useilla on elinluovutuskortti kirjoitettuna. Elinluovutukset on keskitetty yliopistollisiin- ja keskussairaaloihin ja alueellinen elinluovutusmäärien vaihtelu on suurta. Vaikka koulutusta sairaaloille on lisätty, tarvetta on nimenomaan perehdyttää vastuulääkäreitä ja -hoitajia, jotka tuntevat erikoisosaamista vaativan alueen perusteellisesti. Myös aivokuoleman tunnistaminen vaatii lääkäreiltä erityis taitoa ja jatkuvaa kouluttautumista. Pohjoismaissa on käytössä yhteinen elinsiirtorekisteri Århusissa Tanskassa. Siitä voidaan etsiä luovutuselimelle nopeasti sopiva vastaanottaja. EU:ssa on samoin oma elinsiirtorekisteri,. joka takaa Sinä päätät rahassa. läpinäkyvyyden: Kaiken elinsiirtotoiei voi mitata On lahjoja, joiden arvoa u lähimmäisenrakkauteen ja en perustututkittua Niiden antamin minnan on oltava ja kontroleksi, ennen kuin tarve osuu vapaaehtoisuuteen. Niitä ei tule ajatelle kohdalle. loitua. ihmisen n attoma korvaam n, läheise omalle tai jonkun

Olet korvaamaton!

Hoito- ja palveluketjut kuntoon

– Voimme hankkia terveydenhuoltopalveluja myös yksityiseltä sektorilta, mutta tärkein näkökulma on potilaan saama hyöty, sanoo Vantaan terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö.

Perus- ja erikoisterveydenhuollon integraatiosta puhutaan paljon. Keskustelua on seurannut tiiviisti myös Vantaan terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö, jolla on oma näkökulmansa asiaan. ntegraatiossa on kysymys toimivien hoitoja palveluketjujen saamisesta siten, että potilaat voisivat siirtyä saumattomasti perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoidon puolelle edes huomaamatta siirtymistä. Nyt tässä välissä on raja, joka rajoittaa hoitoketjun toimivuutta, joustavuutta ja viiveettömyyttä, Aronkytö sanoo. – Lisäksi integraation keskiössä ovat kysymykset lääketieteellisestä laadusta ja asiakaskeskeisyydestä. Aronkytö muistuttaa, että yhdessä HUS:n kanssa hoitoketjuja on onnistuttu kehittämään hyvin pääkaupunkiseudulla. Siitäkin huolimatta esimerkiksi hoitoketjujen ohjaamisesta ei aina pystytä sopimaan yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa, mikä voi olla jatkossa ongelma. – Tässä tulee eteen se kysymys, että potilasvirroilla ei tunnu olevan omistajaa. Sosiaali- ja terveysministeriö esittää, että perusterveydenhuolto toimisi hoitoketjujen ohjaajana ja erikoissairaanhoito tuottaisi palvelut sitä tarvitseville potilaille. Tämä ei kuitenkaan vielä toimi sujuvasti, koska erikoissairaanhoito toimii tarjontavetoisesti, Aronkytö huomauttaa.

– Omalääkäri voi hallita potilaan hoitoketjua ja hoitaa potilaita omalla vastaanotollaan. Lääkäri myös toimii tiiminä yhdessä hoitajan kanssa. Hoitajien merkitys ja osaaminen korostuvat tulevaisuudessa, Aronkytö tietää. Vantaalla etsitään myös muita kustannusvaikuttavia ja potilaslähtöisiä tapoja tarjota hoitoja. Muun muassa Hakunilan terveysaseman terveydenhuoltopalvelut on tarkoitus hankkia ulkopuoliselta palveluntuottajalta vuoden 2012 alusta lähtien. – Syynä tähän on, että terveyskeskuslääkäreiden vaihtuvuus on suuri ja meillä on jatkuva pula lääkäreistä. Haluamme kilpailuttamisen myötä tarjota väestölle entistä parempia ja kokonaisvaltaisempia palveluja. – Palvelujen hankkiminen ulkopuoliselta vaatii hankintaosaamista ja strategian suunnittelua. Kun nämä asiat on täytetty, voimme tehdä sopimuksen ulkopuolisen toimijan kanssa, Aronkytö selvittää ja lisää, että Vantaa on myös harkinnut erikoislääkäripalvelujen hankintaa yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta.

Palveluja ulkopuoliselta Vantaalaisten terveydenhuoltopalvelujen turvaamiseksi Vantaan perusterveydenhuollossa aloitetaan helmikuun alkupuolella potilaan listautumiseen perustuva omalääkäri-malli, jossa omalääkäri turvataan sitä tarvitseville kuten pitkäaikaissairaille.

www.vantaa.fi

20:30 Ensimmäinen munuaisen siirto tehtiin Suomessa HYKS:ssa yli neljäkymmentä vuotta sitten.

Tiesitkö, että ... Jokainen luovutettu elin on tärkeä, sillä jono on pitkä niin aikuisilla kuin lapsilla.  HYKSin elinsiirtokirurgia laajentui 2010 haimansiirtoihin. Ohutsuolisiirrot alkoivat 2009 ja molemmat siirrot on tehty lapsipotilaille. Kaikki lasten elinsiirrot tehdään Lastenklinikalla. Aikuispuolen elinsiirtokirurgit yleensä tekevät kaikki luovuttajaleikkaukset.  Aktiivisesti elinsiirtoa odottavia on

Kuva: iStockphoto

Suomessa noin 340. Elimistä on pulaa ja suurin tarve on munuaisista. Uusia keuhkoja, sydäntä ja maksaa odottaa tällä hetkellä kymmeniä ja heille elinsiirto on viimeinen hoitokeino. linluovuttajan on kuollessaan ol E tava terve. Aivokuolema voi aiheutua kallovammasta tai kallonsisäisestä verenvuodosta. Aivokuoleman vahvistaa yleensä kaksi erikoislääkäriä, joista toinen on usein neurologi ja toinen anestesiologi. Jos ihmisellä on elinaikanaan ollut esimerkiksi syöpä, HIV tai B- tai C-hepatiitti, hän ei sovi luovuttajaksi. Ennen elinsiirtoa luovuttajasta tehdään virologisia sekä muita tutkimuksia. Näin taataan, että elimet ovat varmasti terveitä.  Elinsiirtopotilaat elävät tätä nykyä terveempinä, ja elinikä pidentyy elinsiirron myötä. Potilaat käyttävät hylkimisestolääkkeitä elämänsä loppuun asti.

Puheenvuoro Suomen Terveydenhuolto 11

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n ilmoitusliite

Syövän hoito etenee harppauksin Vaikka julkisuudessa kerrotaan runsaasti syövästä ja syöpään sairastuneista, uusista syöpähoidoista ei niinkään kerrota medioissa. Syöpätutkimuksen ja -hoitojen aloilla tapahtuu jatkuvasti uutta. Teksti Merja Koivuniemi Kuva Matti Immonen

katemiaprofessori, ylilääkäri Heikki Joensuu HUS:n syöpätautien klinikasta kertoo HUS:n tekevän laajaa kansainvälistä yhteistyötä syöpätutkimuksen osalta, mikä kohdistuu etenkin uusiin syöpähoitoihin. Pelkästään tällä hetkellä HUS:issa on menossa noin 160 erilaista syöpätutkimusta. Immunologista hoitoa, täsmälääkkeitä, robottikirurgiaa … Joensuuta kuunnellessa hätkähtää, miten uskomattomia harppauksia esimerkiksi syöpähoitojen osalta tehdään. – Immunologisella hoidolla potilaan omaa puolustusjärjestelmää tehostetaan, jolloin syöpäsoluja vastaan voidaan taistella esimerkiksi niihin kohdistuvilla vasta-aineilla. Täsmälääkkeitä on kehitetty jo useisiin erilaisiin syöpälajeihin kuten rintasyöpään ja melanoomaan, Joensuu selvittää. – Syövän kirurgisessa hoidossa uusi aluevaltaus on esimerkiksi robottikirurgia. Tulevaisuudessa kantasoluhoidot voivat olla hyvinkin tärkeitä, sillä niistä voidaan kasvattaa jopa ihmisen varaosia. Sädehoidot ovat myös huomattavasti kehittyneet. – Jo aivan lähikuukausina voidaan HYKSissä antaa sädehoitoa aiempaa tarkemmin hoidettavalle syöpäalueelle uusilla menetelmillä, joita ovat sädehoidon magneettikuvaukseen perustuva kohdennus ja robottisädehoito, kiteyttää professori Joensuu.

– Tulevai suudessa kantasoluhoidot voivat olla hyvinkin tärkeitä, kertoo ylilääkäri Heikki Joensuu.

12 Puheenvuoro Suomen Terveydenhuolto

Neurokirurgian läpimurrot Töölön sairaalan neurokirurginen yksikkö on kansainvälisesti arvostettu referenssikeskus, jonne kollegat maailmalta tulevat lisäoppiin. Sairaalan hoitoajat ovat lyhentyneet ja hoitotulokset parantuneet. Teksti Merja Koivuniemi Kuva Matti Immonen

eurokirurgian dosentti LT Mika Niemelä, joka on osastonylilääkäri leikkausosastolla ja neurokirurgi sen tutkimusryhmän johtaja Bio medicumissa, kertoo uusimmista neurokirur gian tutkimusalueista: – Aivovaltimopullistumien osalta niiden 0,1 mm paksuisen seinämän solutason muutos ten tutkimuksen lisäksi keskitytään tällä het kellä vahvasti geenimutaatioanalyysiin, jonka keinoin pyritään selvittämään, miksi suo malaisten aivovaltimopullistumat puhkeavat kaksi kertaa useammin kuin muualla määrän ollessa saman eli kaksi prosenttia väestöstä.

”

Vuosittain tuhat pullistumaa puhkeaa, ja lähes puolet potilaista menehtyy, mikä on lähes kaksi kertaa liikennekuolemien määrä.

Taustalla voi olla geenivirhe tai yleiset verisuonisairaudet sekä riskitekijät kuten tupakointi, verenpainetauti ja kova alkoho linkäyttö. Tutkimustieto on tärkeää riskipo tilaiden löytämiseksi. Jo nyt tiedetään, että 10 prosenttia pullistumista esiintyy suvut taisina. Vuosittain 1000 pullistumaa puhkeaa ja lähes puolet yleensä työikäisistä potilaista menehtyy, mikä on lähes kaksi kertaa liiken nekuolemien määrä. Kuvantamisteknologiasta apua Niemelän mukaan jo lähitulevaisuudessa näh dään vuotoriskissä olevan pullistuman seinämän tulehdukselliset, puhkeamiselle altistavat muu tokset solutasolla uusilla magneettikuvausmene telmillä. Tieto auttaa täsmällisen hoitomuodon valinnassa vuotoriskissä olevien pullistumien tunnistamiseksi. Uusin kuvantamisteknologia hyödyttää myös muiden aivosairauksien, kuten aivokasvaimien diagnostiikkaa ja turvallista leikkaushoitoa. Aivosoluja suojaavia lääkkeitä kehitetään vammoista ja verenkiertohäiriöistä kärsiville. – Neurokirurgian tulevaisuutta ja jo nykyi syyttäkin ovat myös tähystyskirurgia ja funk tionaalinen neurokirurgia, jota käytetään mm. Parkinsonin tautia sairastavien vapinan hoi dossa. Tärkeä tulevaisuuden alue on psyko kirurgia, jonka avulla pyritään helpottamaan pakkohäiriöistä, vaikeasta masennuksesta tai ahdistuneisuushäiriöistä kärsiviä potilaita, joille lääkitys ei tuo apua. Nykytekniikalla tämä on turvallista. Tässä yhteistyössä ovat mukana erityisalaan paneutuneet psykiatrit.

Niemelän mukaan jo lähitulevaisuudessa nähdään vuotoriskissä olevan pullistuman seinämän tulehdukselliset, puhkeamiselle altistavat muutokset solutasolla uusilla magneettikuvausmenetelmillä.

3 200 leikkausta vuodessa • Töölön sairaalassa tehdään 400 aivojen verisuonileikkausta vuodessa. Aivovammoja hoidetaan 500. Ne aiheutuvat usein putoamisista, liikenneturmissa loukkaantumisista tai humalassa kaatumisista. • Aivokasvaimia hoidetaan 600. Pahanlaatuisissa aivokasvaimissa tarvitaan leikkauksen jälkeen säde-

hoitoa ja solunsalpaajalääkkeitä. Hyvänlaatuisissa aivokasvaimissa leikkaus on parantava hoito. • Töölön sairaalassa tehdään vuodessa 1000 selkäkirurgista toimenpidettä; kasvainten poistoa, kulumien ja välilevyluiskahduksien korjauksia ... • 100 funktionaalista toimenpidettä (esim. vapina, kipu, epilepsia).

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n ilmoitusliite

TULEVAISUUDEN SAIRAALA Turun Kupittaalle nousevassa TYKSin T-sairaalassa kohdataan tulevaisuuden haasteet uudella ajattelulla.

Tulevaisuuden sairaalan rakentaminen vaatii vanhojen ajatusmallien purkamista. Muuten ei päästä eteenpäin. Olli-Pekka Lehtonen

ämä on pura ja kokoa -tilanne. Sairaalan toiminta pitää avata ja huolellisen suunnittelun kautta koota uudelleen, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen kuvailee vuonna 2013 valmistuvan sairaalan muutosprojektia. – Tulevaisuuden sairaalan rakentaminen vaatii vanhojen ajatusmallien purkamista. Muuten ei päästä eteenpäin. Lehtosen mukaan tarvitaan radikaaliakin uutta ajattelua sen suhteen, mitä sairaalalla tarkoitetaan. – Vain sillä on loppujen lopuksi merkitystä, että potilas saa parhaan mahdollisen hoidon.

Potilasryhmien tuntemus apuna Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin T-sairaalan suunnittelun pohjana on analysoitu tieto potilasryhmien ja hoitolinjojen sisällöistä ja tarpeista. – Kun resurssit ja toiminnot sijoitetaan oikeisiin kohtiin, pystymme esimerkiksi vähentämään potilassiirtoja 50 prosentilla. Lehtosen mukaan sairaalan toiminnot organisoidaan potilaan hoidon tarpeiden, ei sairaalan osaamisalueiden ympärille.

Erikoislääkäri Urpu Salmenniemi (vas.) sekä sairaanhoitajat Maarit Juti ja EevaLiisa Virta tutkivat potilastietoja T-sairaalan hematologian osastolla.

– Meillä ei esimerkiksi ole yhtä kuvantamiskeskusta, vaan toiminnot hajautetaan ja optimoidaan potilaiden hoidon, ei kuvantamisen itsensä, kannalta. Projektijohtaja Heikki Korvenranta muistuttaa, että sujuvien hoitolinjojen aikaansaaminen vaatii myös yksikkölähtöisyyttä tukevien tietojärjestelmien uusimista potilaskeskeisiksi. – Tiedon pitää tukea työnkulkua sairaalan ja koko terveyspalvelujärjestelmän läpi.

Potilas hyötyy Uuden sairaalan organisaatio palvelee uutta toimintatapaa. Osastonylilääkäri Heikki Ukkonen on ollut alusta alkaen mukana sydäntoimialueen valmistelussa. Hänen mukaansa potilas hyötyy monin tavoin vanhojen klinikkarajojen rikkomisesta. – Potilas saa täyden palvelun yhdellä kertaa. Hoidon taso paranee, kun pystymme esimerkiksi hoitamaan kaiken sydänsairauksien diagnostiikasta hoitoon saakka samassa paikassa. Potilassiirrot sairaalan sisällä tai sairaalasta avoterveydenhuoltoon aiheuttavat Ukkosen mukaan lähes aina informaation katoamista ja viivettä hoidossa. – Potilaan kannalta viiveet merkitsevät usein odottamista ja johtavat epätietoisuuteen, ja jos hoitokaan ei ole vielä

käynnistynyt, taudin pahenemista. Sairaalan uusi organisaatio pyrkii antamaan myös konsultaatiolle entistä paremmat mahdollisuudet – potilaan ei aina tarvitse tulla sairaalaan, vaikka sairaala onkin mukana hoidossa.

Koko hoito kerralla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtosen mukaan oikea-aikaiseen potilasliikenteeseen on kiinnitetty rakenteilla olevassa sairaalassa paljon huomiota. – Jokainen tunti sairaalaan jonotusta on turha ja jokainen tunti sairaalassa sen jälkeen, kun potilas on hoidettu, on turha. Ukkosen mukaan pyrkimys mahdollisimman lyhyisiin hoitojaksoihin ilman panostusta hoitojaksojen sisältöön johtaa turhiin ja usein suunnittelemattomiin uusintakäynteihin. Tämä on Turussa haluttu välttää. – Kaikki tarpeellinen tehdään kerralla ja ensimmäisellä kerralla oikein. Lehtosen mukaan uusi sairaala pyrkii olemaan osaltaan ratkaisu terveydenhuollon kustannusten ja lääketieteen kasvavien mahdollisuuksien ristiriidassa. – Voimme hoitaa enemmän potilaita ja vaativampia potilaita, jos me pystymme järjestämään toiminnan niin, että se on kustannustehokkaampaa.

T-sairaala numeroina

Toiminnot

• 1. osa valmistui vuonna 2003, pinta-ala 25.000 m2, rakentamiskustannukset 35 milj. €, varustelu 18 milj. € • 2. osa valmistuu vuonna 2013, pinta-ala 83.000 m2, rakentamiskustannukset 161 milj. €, varustelu 62 milj. €

• Alueellinen yhteispäivystys, jossa 120.000 potilaskäyntiä/vuosi • 7 poliklinikkaa, 13 vuodeosastoa, 309 sairaansijaa • 14 leikkaussalia, 68 tehohoito- ja tehovalvontapaikkaa • Sairaalassa noin 1600 työntekijää

Olli-Pekka Lehtonen (vas.), Heikki Ukkonen ja Heikki Korvenranta.

Lääkäri- ja hoitajakunta muutoksessa mukana Sairaalan toimintamallien muutos on suuri myös lääkäri- ja hoitajakunnalle. Suhtautuminen on ollut kuitenkin pääosin positiivista. – Kun mallia ei ole annettu ylhäältä, vaan se on pitkälti itse tehty, ja organisaatio on rakennettu potilaan hoidontarpeesta lähtien, se on usein myös automaattisesti henkilökunnan mielen mukainen, pohtii sydäntoimialueen valmistelussa mukana ollut Heikki Ukkonen. – Se, että lääkäri- ja hoitajakunta on vahvasti mukana muutoksen suunnittelussa ja toteutuksessa, on tärkein onnistumisen edellytys, projektijohtaja Heikki Korvenranta painottaa.

www.tyks.fi

Puheenvuoro Suomen Terveydenhuolto 13

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n ilmoitusliite

Henkilökunta voi keskittyä ydinosaamiseen ja vaativaan työhönsä. Tilat kun on suunniteltu juuri tätä toimintaa varten.

Uusi Meilahden kolmiosairaala

Tehokasta toimintaa HUS:n uusi Kolmiosairaala avattiin viime marraskuun puolivälissä. Rakennuksessa on sisätautien vuodeosastoja, päiväsairaala ja poliklinikoita. Uusin teknologia tavoittaa myös potilaat, joilla on vuodeosastoilla käytössään monitoimipääte. Teksti Merja Koivuniemi Kuvat Matti Immonen

olmiosairaalan suunnittelun taus tana olivat havainnot raporteissa, joissa on tutkittu ja kartoitettu HUS:n toiminnan tehokkuutta sekä kustannuksia. – Tärkeimmät havainnot raporteissa olivat, että lyhyiden, samana päivänä päättyvien hoi tojaksojen määrä oli runsas, jopa 68% taval listen vuodeosastojen hoitojaksoista, kertoo dosentti, osastonylilääkäri Perttu Arkkila HYKSin gastroenterologian klinikalta. – Lyhyen hoitojakson potilaat pystyttäisiin todennäköisesti hoitamaan joustavasti päi väsairaalatyyppisessä ympäristössä ja perin teisen vuodeosaston toiminta normalisoituisi, Arkkila taustoittaa hankkeen alkuvaihetta. – Ensin suunniteltiin optimaalinen toimin

Kolmiosairaalassa: • Poliklinikkatoiminta – 60 000 käyntiä vuodessa • Päiväsairaala – 18 500 käyntiä vuodessa • Vuodeosastot – 220 sairaansijaa

14 Puheenvuoro Suomen Terveydenhuolto

tamalli ja vasta sitten tilat. Halusimme toimia näin päin, mikä oli kustannustehokkaampaa. Haemme uudella toimintamallilla kustannus säästöjä ja mahdollisimman tehokasta toimin taa. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. – Toimimme myös väistösairaalana sinä ai kana, kun Meilahden tornin osastoja remon toidaan. Päiväsairaalan hoitokäynti ajanvarauksella Päiväsairaalassa hoidetaan eri-ikäisiä aikuisia, ja monelle työssäkäyvälle hoito voidaan antaa työpäivän jälkeen. Päiväsairaalassa työskennel lään kahdessa vuorossa vii tenä arkipäivänä kello 7–21. Potilaat välttyvät jonoilta ja ovat sairaalassa vain hoitoon tarvittavan ajan verran. Tär keimmät potilasryhmät ovat suonensisäisiä lääkkeitä saavat potilaat, esimerkiksi sytostaat teja saavat potilaat. Potilas voi tulla päiväsairaalaan myös pientoimenpiteitä varten, tai kun häntä seurataan suuremman toimenpiteen

jälkeen, esimerkiksi sepelvaltimoiden pallo laajennuksen jälkeen. Aikaisemmin nämä po tilaat veivät usein vuodeosastolta päivän. Päi väsairaalan ansiosta vuodeosastoilta vapautuu paikkoja, ja toiminta niissä rauhoittuu. – Välttämällä ylimääräistä sairaalassa oloa myös potilaiden sairaalainfektioiden riski piene nee, muistuttaa Arkkila. – Potilaat tuntuvat olevan tyytyväisiä tähän malliin ja niin olemme mekin. Henkilökunta voi keskittyä ydinosaamiseen ja vaativaan työ hönsä. Tilat ja toimintaympäristö on suunni teltu juuri tätä toimintaa varten, mikä lisää työmotivaatiota. Monipalvelupääte hyödyksi ja iloksi HUS:n tietotekniikka rakensi Kolmio sairaalaan uuden hoitajakutsujärjestelmän, joka mahdollistaa potilaan ja hoitajan väli set puhe- tai puheluyhteydet sekä potilaan hälytysten ja kutsujen välityksen hoitohen kilökunnalle. – Järjestelmän tehok kaalla hyödyntämi sellä voidaan osin vastata hen kilökunnan saatavuuteen liittyviin kasva viin haasteisiin,

HUS:n tietotekniikka rakensi Kolmiosairaalaan uuden hoitajakutsujärjestelmän, ja potilailla on käytössään uudet monipalvelupäätteet.

selvittää HUS:n projektipäällikkö Kari Korpi. Potilailla on huoneissaan käytössä uudet monipalvelupäätteet, joista löytyy mm. inter net, tv- ja radiokanavia sekä elokuvien katse lumahdollisuudet. Korkealuokkainen moni palvelupääte auttaa käytännön asioissa, jos vaikka haluaa katsoa pankkiasioita tai selailla nettisivuja, lukea sähköpostit ja virkistyä ka navien parissa. – Tietotekniikan projektien tuloksina syntyvät tietoja viestintäratkaisut suun nitellaan ja solmitaan sellaisiksi, että niitä voidaan laajentaa ja monistaa myös muihin HUS:n sairaalarakennuksiin, Korpi lisää.

Osastonylilääkäri Perttu Arkkila ja projektipäällikkö Kari Korpi ovat tyytyväisiä Kolmiosairaalaan ja sen toimintoihin.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n ilmoitusliite

Hoidon korkean tason takaa

Aktiivinen tutkimustoiminta Suomen Pfizer ja HYKS ovat toinen toisilleen merkittäviä yhteistyökumppaneita etenkin kliinisessä lääketutkimuksessa. Yhteisiä projekteja on meneillään kaksitoista.

lobaali lääkeyritys Pfizer käyttää kaikista maailman yrityksistä eniten rahaa tutkimukseen – viime vuonna noin kahdeksan miljardia euroa. Käytännössä se tarkoittaa, että tällä hetkellä Pfizerilla on meneillään globaalisti yli sata kliinistä lääketutkimusprojektia lähes sadalla täysin uudella molekyylillä. – Vaikka meillä on jo nyt hyviä lääkkeitä moniin sairauksiin, niin tutkimusta tarvitaan, koska uusien hoitojen tarve on suuri. Syöpä, Alzheimerin tauti ja diabetes ovat esimerkkejä sairauksista, joissa uusien, entistä tehokkaampien lääkehoitojen tarve on suurin, ja muun muassa näihin Pfizer on päättänyt panostaa, kertoo Suomen Pfizerin lääketieteellinen johtaja Tom Wiklund.

Vaikka meillä on jo nyt hyviä lääkkeitä moniin sairauksiin, niin tutkimusta tarvitaan, koska uusien hoitojen tarve on suuri. Tom Wiklund Pfizerin tutkijat eri puolilla maailmaa etsivät koko ajan uusia molekyylejä, joista voidaan kehittää uusia lääkkeitä. Kun uusi molekyyli tulee kliinisten kokeiden vaiheeseen, tutkimusta tehdään useissa eri maissa sairaaloissa, joiden tieteellinen taso on korkea.

Tutkimuksiin osallistuminen tärkeää Suomessa Pfizer tekee tiivistä yhteistyötä HYKSin kanssa kliinisten tutkimusten osalta. HYKS on merkittävä ja kansainvälisestikin arvostettu tutkimuskeskus. Esimerkiksi HYKSin syöpätautien klinikka on ollut kärkimaita syöpähoitojen kehittäjänä. Avoinna olevia syöpätutkimuksia on parhaillaan meneillään yli 60. – Yliopistosairaalan toimintaan kuuluu tutkimuksiin osallistuminen, jotta hoidon taso pysyy korkeana. HYKS aikoo jatkossakin osallistua tutkimuksiin, sillä niihin liittyvistä ylimääräisistä kustannuksista vastaa lääkkeen valmistaja eikä sairaala, toteaa HYKSin syöpäklinikan vastaava ylilääkäri Petri Bono. – Yliopistolliset sairaalat ovat kiinnostuneita kliinisen tutkimuksen kaikista vaiheista, niin alku- kuin myös loppuvaiheen tutkimuksista. HYKS on merkittävä eurooppalainen syöpäsairaala, jolla on hyvät mahdollisuudet saada kaikkien vaiheiden tutkimuksia, Bono jatkaa. Potilaille uusia hoitolääkkeitä Sekä Wiklund että Bono kokevat, että kliiniset lääketutkimukset hyödyttävät kumpaakin osapuolta ja he tarvitsevat toinen toisiaan. Tälläkin hetkellä HYKSissä on meneillään 12 Pfizerin kliinistä lääketutkimusta. Näistä syöpätaudit ovat tutkimusintensiivisimpiä tutkimuskohteita. – Tutkimuksen kautta tietotaitomme lisääntyy: saamme uudet hoitomuodot käyttöön ja käyttökoke-

– Pfizerin ja HYKSin yhteistyö on jatkunut jo vuosia ja kehittyy edelleen, toteavat Pfizerin lääketieteellinen johtaja Tom Wiklund ja HYKSin syöpäklinikan vastaava ylilääkäri Petri Bono uuden Kolmiosairaalan aulassa.

musta uusista lääkkeistä. Ennen kaikkea potilaamme hyötyvät. Jos potilaalla on esimerkiksi edennyt syöpä, hän voi saada tutkimuksen myötä yhden uuden hoitolääkkeen lisää, mikä ei muutoin olisi mahdollista niin aikaisin, Bono painottaa. Tutkimukset mahdollistavat myös asiantuntijaverkostojen luomisen eri maiden huippuosaajien välillä. – Lisäksi yhteistyö tarjoaa tutkijoillemme mahdollisuuden: he voivat olla aktiivisesti itse mukana uusien molekyylien varhaisen vaiheen kehitystyössä ottamalla yhteyttä lääkeyritykseen mahdollisen uuden lääkkeen kehittämiseksi eteenpäin. Näin on tapahtunutkin. Tom Wiklund on samoilla linjoilla Petri Bonon kanssa yhteistyön tärkeydestä. – Kun kehitämme lääkkeitä, meille on tärkeää, että saamme luotettavaa ja korkealaatuista tietoa, että tutkimus on suoritettu sellaisessa terveydenhuollon toimintaympäristössä, johon lääkettä suunnitellaan ja että projekti etenee suunnitellussa aikataulussa. – Suomessa tehtävä tutkimus myös mahdollistaa sen, että saamme jo tutkimusvaiheessa lääkkeestä käyttökokemusta suomalaisessa toimintaympäristössä. Tilanteissa, joissa ei ole olemassa hyviä lääkehoitovaihtoehtoja, tutkimus saattaa myös tarjota mahdolli-

suuden suomalaisille potilaille saada uusimpia tutkimuslääkkeitä, Wiklund toteaa. Lisäksi kolmannen vaiheen tutkimukset ovat hyvä koulu lääkäreille, jotka haluavat kliinisiksi tutkijoiksi. Lääkekehityksessä odotetaan paljon yksilöllisestä lääkehoidosta. Parhaillaan Pfizer kehittää täsmälääkkeitä muun muassa keuhkosyövän hoitoon. Yksilöllisessä syövän lääkehoidossa on kysymys siitä, että yksittäiset syövät luokitellaan alaryhmiin syövän erityispiirteiden perusteella, ja lääkettä kehitetään vain tiettyä alaryhmää varten. Näin lääkehoito saadaan annetuksi siitä eniten hyötyville, jolloin sivuvaikutukset kohdistuvat harvemmille potilaille. Samalla myös kustannusvaikuttavuus paranee huomattavasti.

www.pfizer.fi

Puheenvuoro Suomen Terveydenhuolto 15

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n ilmoitusliite

Joka päivä syntymäpäivä Meillä on ilo toivottaa ensimmäisinä hyvää syntymäpäivää 18 000 uudelle tuttavallemme joka vuosi.

www.hus.fi

16 Puheenvuoro Suomen Terveydenhuolto