insinoori-08-2012

8/ 8/2012 /20 012

Insinööri vaikuttajana Ay-liike viestii verkossa

ABB piristävä poikkeus miljoonainvestoinnillaan

18 26

10 sisältö

13.12. numero 8/2012

Kannen kuva: Kimmo Brandt

Kyläyhteisön insinööri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 10 0 ABB investoi taajuusmuuttajien tuotekehitykseen . 1 14 4 Insinöörien keksinnöt linkittävät aloja. . . . . . . . . . . 1 16 6 Patenttisuojaus – kenen etu?. . . . . . . . . . . . . . . . . 1 18 8 0 Keksijät toivovat kansanopistoa . . . . . . . . . . . . . . . 2 20 Lehden mukana liitteitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 21 Yrittäjälläkin on turvaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 23 3 Akkulaboratorio auttaa kehitystyössä. . . . . . . . . . . 2 24 4 6 Pari taalaa palkkaa päivässä . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 26 Työehtosopimusneuvottelut pääasia ensi vuonna . . 3 34 4 Liimatainen povaa kovia aikoja julkiselle sektorille . 3 38 8 Vakiot Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Bittikattaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Puheenjohtajan palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Kolumni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 22 Totta & tutkittua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 28 8 Oikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 30 0 Opiskelijat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 32 2 Nappaa vinkki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 39 9 Ajankohtaista jäsentietopalvelusta . . . . . . . . . . . . . 41 41 Joulukuun luuppi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 43

UIL:n varapuheenjohtaja a Pekka Liimataisen mukaan julkisella a puolella palkkojen huono kehittyminen n on voimistunut viime vuosina. a.

2

38

pääkirjoitus Jari Rauhamäki päätoimittaja

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf

Kansankunnan pelastajia etsimässä yksy on ollut suomalaisen kilpailukyvyn, työllisyyden ja hyvinvointivaltion pelastamisen aikaa. Poliitikot, etujärjestöjohtajat, ekonomistit, pääkirjoitustoimittajat ja muut asianharrastajat ovat uhranneet paljon aikaa sen pohtimiseen, miten Suomi selviää kansakuntana eurokriisin, hitaan talouskasvun, väestön ikääntymisen ja muiden yhteiskunnallisten haasteiden puristuksessa.

Tilanteen vakavuus ja asioiden paremmalle tolalle saattamisen vaatimat toimet sekä tärkeysjärjestys on tehty selväksi jokaiselle. Kaikki ongelmamme johtuvat kadonneesta kilpailukyvystä. Jos aiomme menestyä, kaiken muun yhteiskuntapolitiikan on oltava alisteista kilpailukyvylle ja sen palauttamiselle.

Kilpailukyvyn kovimmat saarnamiehet ovat kuunnelleet herkällä korvalla Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n viestiä ja tehneet sen mukaan pitkän listan asian vaatimista toimista. Uhrauksia vaaditaan isolta joukolta suomalaisia.

Töissä olevien on turha haaveilla palkankorotuksista. Työttömyysturvaa ja opintotukea on leikattava, eläkeikää nostettava, kotona pieniä lapsia hoitavat vanhemmat on ajettava mahdollisimman nopeasti työelämään. Nuorten velvollisuus on osallistua työllistämistalkoisiin, joissa palkkaa saa vähän tai jos ollenkaan. Työssä ei saisi sairastua tai sen viereen uupua; väsyneitä ja sairastuvia uhataan karenssi päivillä ja sairausajan palkan leikkauksilla.

Tässä on suomalaisille tarjottu talous- ja yhteiskuntapolitiikan linja, jonka viisaus pitäisi ymmärtää kaikkialla, myös vastaan hangoittelevassa ammattiyhdistysliikkeessä. Väheksymättä lainkaan kilpailukyvyn, yrittäjyyden tai teollisuuden merkitystä suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle asioita voisi painottaa toisinkin. Nyt uhrimieltä tunnutaan vaadittavan eniten heiltä, joilla menee valmiiksi huonommin.

Voisiko suomalaista yhteiskuntaa yrittää pelastaa asettamalla työn ja hyvinvoinnin sekä niiden yhdistelmän – työhyvinvoinnin – tärkeysjärjestyksessä kilpailukyvyn edelle?

Hyvä työympäristö synnyttää luovuutta, innovatiivisuutta ja luottamuksen ilmapiiriä, joka innostaa työntekijää antamaan kaikkensa. Näin syntyy todellista, pitkän tähtäyksen kilpailukykyä, uusia ideoita, tuotteita ja palveluja. Hyvä työilmapiiri auttaa myös jaksamaan työelämässä terveempänä ja pidempään eli pidentää aidosti työuria.

S

Osoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Puhelinvaihde 0201 801 801 www.uil.fi Päätoimittaja Jari Rauhamäki 0201 801 801 Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Verkkotiedottaja Minna Virolainen 0201 801 827 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2013 14.2., 21.3., 3.5., 13.6., 22.8., 26.9., 31.10., 12.12.

Tarkastettu levikki 63 584 kpl (2.3.2012) Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri 5 500 € Sivu 4-väri 3 000 € 1/2 sivu 4-väri 2 200 € 1/4 sivu 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN-L 1796-8178 ISSN 1796-8178 (Painettu) ISSN 2242-895X (Verkkojulkaisu)

3

Ammattikorkeakoulujen alv-kohtelu epätasa-arvoista Opetus- ja kulttuuriministeriö on suosittanut ammattikorkeakouluille osakeyhtiötä ylläpitomuotona. Osakeyhtiö on katsottu sekä rakenteellisen kehittämisen että joustavien toimintatapojen takia parhaaksi vaihtoehdoksi korkeakoulujen muutostilanteessa.

Osakeyhtiömuotoiset ammattikor-

keakoulut eivät voi kunta- tai kuntayhtymämuotoisten ammattikorkeakoulujen tapaan vähentää palvelujen ostoista, hankinnoista tai investoinneista maksamiaan arvonlisäveroja. Arvonlisävero jää koulutuksen järjestäjälle todelliseksi kustannukseksi.

Palvelujen ostojen, hankintojen sekä

kone- ja laiteinvestointien osalta ammattikorkeakoulut ovat yliopistoihin nähden epätasa-arvoisessa asemassa.

Järjestelmä ei kannusta ammattikorkeakouluja ostamaan edes osaa tarvitsemiaan palveluja ulkopuolelta, vaan pikemminkin tuottamaan ne itse. Tämä voi estää toiminnan järkevää tehostamista.

Jäsenmäärän bruttomuutos

70 %

3000

suomalaisista palkansaajista on järjestäytyneitä ammattiliittoon.

Eurooppalaisista palkansaajista 20 prosenttia kuuluu liittoon.

2000

2500

1500

1000

Syksyn työmarkkinatutkimuksen vastaajien kesken suoritetussa arvonnassa pääpalkinnon eli Asus Nexus 7 Android 4.1 -tabletin voittivat Vesa Sulonen Unajalta sekä Sanna Ukkola Lahdesta. Sanoma Magazinesin lehtivuosikerrat menivät Ilkka Huuskoselle Kinkomaalle sekä Merja Torniaiselle Lohjalle.

4

500

0

2010

2011

2012

Uuteen Insinööriliittoon liittyvien uusien jäsenten ja valmistumisen jälkeen opiskelijajärjestöstä muihin yhdistyksiin siirtyvien insinöörien määrä pysyy vuodesta toiseen korkealla tasolla.

Koonnut Kirsi Tamminen

Shutterstock

Kilometrikorvaukset pienenevät Työntekijöille maksettavat verottomat kilometrikorvaukset pienenevät. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen lopullisesti äänestyksellä.

Ensi vuoden alusta työajoja ajavien kilometrikorvaus vähenee viisi prosenttia. Korvaus pienenee kahdella sentillä nykyisestä 45 sentistä kilometriltä.

Yli 15 000 kilometriä ajavat menettävät vuoden 2014 alusta 20 senttiä kilometriltä, kun 15 000 kilometriä ylittävältä osalta maksetaan 25 senttiä.

Uusi Insinööriliitto vastustaa korvausten pienentämistä.

Työtapaturmia 135 000 Vuoden 2010 aikana Suomessa sattui yhteensä 135 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 124 000 ja yrittäjille sekä maatalousyrittäjille noin 10 900.

Tilastokeskuksen mukaan suurin osa kaikista työtapaturmista sattui työpaikoilla tai työliikenteessä.

Näissä lukumäärissä ovat mukana myös sellaiset lievät työtapaturmatapaukset, joista aiheutui alle neljän päivän työkyvyttömyys ja joista vakuutusyhtiöt maksoivat ainoastaan sairaskulujen korvauksia.

Vuonna 2010 työpaikalla tai työmatkalla henkensä menetti yhteensä 61 henkilöä. Palkansaajien kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia oli 33, maatalousyrittäjien kuusi ja muiden yrittäjien neljä.

Työmatkalla sattui yhteensä 18 kuolemaan johtanutta tapaturmaa, kaikki palkansaajille. Työkuolemien määrä kasvoi selvästi edellisvuodesta, sillä vuonna 2009 työpaikalla tai työmatkalla henkensä menetti yhteensä 48 henkilöä.

Henkilöstökoulutuksen volyymi ennallaan Yritysten panostus henkilöstökoulutukseen vuodesta 2005 vuoteen 2010 on säilynyt jokseenkin ennallaan. Kurssikoulutusta tarjoavien yritysten osuus on hiukan laskenut ja koulutukseen osallistuneiden osuus on jonkin verran noussut.

Koulutukseen käytetty työaika työntekijää kohden on niukasti lyhentynyt.

Kaikista yksityisen sektorin vähintään 10 työntekijän yrityksen työntekijöistä 40 prosenttia osallistui kurssikoulutukseen vuoden

2010 aikana. Osallistumisaste on teollisuudessa ja palvelualoilla nyt jokseenkin samalla tasolla, kun se vuonna 2005 oli teollisuudessa selvästi palvelusektoria korkeampi.

Koulutuksen tarjoaminen sekä koulutukseen osallistuminen on selkeästi yhteydessä yrityksen kokoon. Mitä suurempi yritys sitä todennäköisemmin henkilöstölle on tarjolla koulutusta ja sitä useammat siihen myös osallistuvat.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tutkimuksesta.

Team Finland -toimijat saman katon alle Finnvera, Finpro ja Tekes muuttavat Otaniemeen pohjoismaiden suurimman innovaatiokeskittymän ytimeen Aalto-yliopiston ja VTT:n välittömään läheisyyteen vuosien 2015–16 aikana.

Hanke saattaa saman katon alle valtiovallan uuden vienninedistämisen toimintamallin Team Finlandin keskeiset toimijat.

Suurin haaste kansainvälistymistä haluavalle yritykselle on ollut saada selville, kehen ottaa ensiksi yhteyttä ja minkälaisia palveluja on tarjolla.

Team Finland -verkoston tavoitteena on tiivistää ministeriöiden, edustustojen ja ely-keskusten yhteistyötä alueellisten ja yksityisten toimijoiden kanssa, niin että tehostamalla tietoa palveluista edistetään kauppapolitiikkaa ja vahvistetaan samalla maakuvaa.

Team Finland aloittaa ensi maaliskuussa valtakunnallisen kiertueen jakamalla yrityksille tietoa tarjolla olevista kansainvälistymispalveluista ja rahoitusmuodoista.

5

järjestöjohtajan palsta Mikko Wikstedt järjestöjohtaja

Nuoret joustavat alaspäin

Suosi suomalaista ”Suosi suomalaista, osta kotimaista” oli alkoholi- ja turvallisuusvalistuksen ohella 1980-luvun tietoiskujen keskeisin aihe.

Oululainen professori laski vuonna 1996, että jos jokainen suomalainen lisäisi kotimaisten tuotteiden kulutusta 30 markalla viikossa, uutta liiketoimintaa syntyisi 7,8 miljardin arvosta vuodessa.

Tämä toisi kerrannaisvaikutuksineen noin 30 000 työpaikkaa. Mekanismi toimii myös toisinpäin. Vastaavia laskelmia en ole 2000-luvulla nähnyt. Onko EU kieltänyt ne?

Pääministeri Jyrki Katainen haluaa ratkaisuja. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on huomannut työmarkkinoiden ilmapiirin kiristyneen. Kummankin ajasta suuri osa menee EU-asioiden hoitamiseen, kuten Kreikan pelastamiseen.

Suosi suomalaista sopii neuvoksi myös heille. Perustelut ovat Suomen perustuslaissa, jonka mukaan ”jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.”

Perustuslaissa velvoitetaan julkinen valta huolehtimaan työvoiman suojelusta, edistämään työllisyyttä ja pyrkimään turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä. Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Perustuslain nojalla väitän, että julkisen vallan tehtävä on edistää kansalaisten hyvinvointia eikä aiheuttaa kärsimystä.

Työ- ja elinkeinoministeriön perustama Suomen ICTKlusteri 2015 -työryhmä on esimerkki julkisen vallan oikeista toimista. Suhdanteet eivät ole suurin haaste, vaan muutoksen nopeus.

Kilpailudynamiikka ei koske vain ICT-toimialaa vaan kaikkia, ennemmin tai myöhemmin.

– Tietotekniikan avulla pitää kyetä kulkemaan kilpailijoiden edellä niin, että syntyy vientiä, tuottavuutta ja työpaikkoja luovia tuotteita, sanoo työryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä.

Ihmisillä pitää olla töitä. Tämän keskeisen perusoikeuden edistämiseksi on uusien keinojen lisäksi käytettävä myös vanhoja, hyväksi todettuja sovellettuna tähän päivään.

Suosi suomalaista, vastusta harmaata taloutta. Osta niiden yritysten tuotteita, jotka eivät voittoa tuottaessaan irtisano työntekijöitään ja jotka maksavat veronsa Suomeen.

6

Palkkatilastojen valossa nuoret insinöörit ovat täyttäneet työnantajien joustotoiveet. 2000-luvun aikana vastavalmistuneiden insinöörien alkupalkkojen kehitys on ollut huomattavasti heikompi kuin koko insinöörikunnan ansiokehitys.

Vastavalmistuneiden ansiokehitys jäi myös tänä vuonna selvästi matalammaksi kuin koko ammattikunnan. Syytä nuorten heikkoon ansiokehitykseen voidaan etsiä niin koulutusmääristä kuin sopimuspalkoistakin.

Suomen vientiteollisuuden tilanne heijastuu insinöörien ansiokehitykseen. Suurimman toimialan, teknologiateollisuuden, ansiokehitys jäi tänä vuonna selvästi keskimääräistä matalammaksi. Sen sijaan suunnittelutoimistojen insinöörit ovat saaneet kurotuksi palkkaeroa teollisuuteen verrattuna aiempaa pienemmäksi.

Koko insinöörikunnan mediaanipalkka on nyt 3 741 euroa ja keskiarvopalkka 3 997 euroa.

Tiedot ilmenevät Palkkatilastot-julkaisusta. Se lähetetään alkuvuoden jäsenpostin mukana.

Suomalaisten yrittäjämäisyys kukoistaa palkkatyössä Globaalista GEM-yrittäjyysmonitorista selviää, että suomalainen innovaatiotoiminta rakentuu vahvasti työntekijöiden tietotaidolle ja osaamiselle. Uutta liiketoimintaa aikuisväestön yrittäjämäisyys ei kuitenkaan synnytä keskivertoa enempää.

Suomessa on erityisen paljon työntekijöiden yrittäjämäistä toimintaa. Yritteliäät työntekijät kehittävät uusia tuotteita ja palveluita tai uutta liiketoimintaa työnantajansa lukuun.

Suomalaisten yrittäjyyspotentiaali on kansainvälisesti korkea. Jopa 61 prosenttia koko aikuisväestöstä tunnistaa hyviä liiketoimintamahdollisuuksia ympäristössään.

Suomi on neljäntenä, kun vertaillaan 22 innovaatiotalouden sisäistä yrittäjyyttä. Tiedot käyvät ilmi globaalista GEM-yrittäjyysmonitorista, joka tutkii yrittäjäaktiivisuutta yli 50 maassa.

OIKAISU

Uusi Insinööri -lehdessä 7/2012 kuvatekstissä oli väärä nimi. Suomen paras kesätyönantaja -jutun kuvassa olivat Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Ted Apter, Akavan opiskelija-asiamies Elina Havu sekä työministeri Lauri Ihalainen.

Shutterstock

Stressi voi tarttua lentsun tavoin Sosiaalisena ilmiönä stressi voi tarttua ja siirtyä ihmisestä toiseen kotona ja työpaikalla. Stressi voi tarttua suoraan tai myötäelämisen välityksellä tai siirtyä epäsuorasti stressaantuneen henkilön käyttäytymisen kautta.

– Tiedämme arkikokemuksestakin, että kielteiset tunteet tarttuvat, kun kyseessä on läheinen henkilö, sanoo Työterveyslaitoksen tutkija Riku Perhoniemi.

On mahdollista, että jopa työuupumus voi jossain määrin siirtyä toiselle, jos töitä tehdään pitkään ja tiiviisti yhdessä.

Kun uupumus on päällä, stressin siirtymistä muihin on vaikeaa estää. Työpaikoilla esimiehet ovat avainasemassa torjumassa kuormitusta. He ovat osaltaan vastuussa alaistensa työhyvinvoinnista ja jaksamisesta.

Stressiä voi onneksi hallita ja hillitä.

Kaikki lähtee työn organisoinnista, joten on pohdittava, mitä työ pitää sisällään ja kuinka se on hallittavissa. Työtä on oltava myös järkevä määrä.

N Ei, työpaikallani ei ole

11 % 30 %

käyty yt-neuvotteluja

N Kyllä, yt-neuvottelut johtivat työpaikallani henkilöstövähennyksiin 59 %

N Kyllä, yt-neuvottelut johtivat työpaikallani lomautuksiin

Loputon yt-neuvottelukierre Tämän vuoden tammi-lokakuussa 360 työpaikalla on käyty yhteistoimintaneuvotteluja. Yt-neuvottelujen piirissä on ollut yli 92 000 työntekijää, joista vähintään 20 000 on irtisanottu, lomautuksista puhumattakaan.

Uusien yt-neuvottelujen alkamisesta ilmoitetaan viikoittain.

Joukkoon liittyy sekä uusia yrityksiä että firmoja, joissa on jo aiemminkin käyty yt-neuvottelukierroksia.

Uusi Insinööri -lehti kysyi UIL:n facebook-sivuilla, onko kävijöiden työpaikoilla ollut ytneuvotteluja. Kyselyyn vastasi reilu 50 henkilöä. Heistä 70 prosenttia kertoi, että työpaikalla on käyty neuvotteluja, jotka ovat johtaneet irtisanomisiin tai lomautuksiin.

Yksi kävijä kertoi, että yt-neuvotteluja on käyty, mutta se ei johtanut väen vähentämisiin tai lomautuksiin.

Pk-yrityksille yhteiskuntavastuutyökalu Keskeiset pk-yrityksiä edustavat järjestöt on kutsuttu kehittämään yhdessä keinoja, joilla pk-sektorin yhteiskuntavastuuta edistetään.

Eräänä keinona nähdään pk-sektorille räätälöity itsearviointityökalu, jota voi hyödyntää omaan toimialaan liittyvien ekologisten ja sosiaalisten riskien tunnistamisessa.

Valtioneuvosto haluaa yhteiskuntavastuun toimintaohjelmaansa liittyen lisätä yhteistyötä julkisen sektorin, yritysten, kansalaisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja muiden organisaatioiden kesken. Tavoitteena on suomalaisten yritysten toimiminen edelläkävijänä yhteiskuntavastuuasioissa.

7

puheenjohtajan palsta joulukuu 2012

Pertti Porokari

Kilometrikorvaukset heikkenevät eskiviikko 28. marraskuuta jää historiaan.

Kyseisenä päivänä eduskunta äänesti hallituksen esityksestä, joka leikkaa verottomien kilometrikorvausten määrää viidellä prosentilla ensi vuoden alusta. Paljon työssään ajavia rangaistaan vuoden 2014 alusta leikkaamalla verottomasta kilometrikorvauksesta noin puolet.

Esitys meni läpi perinteisellä tavalla. Hallituspuolueiden edustajat kannattivat, oppositio vastusti ja molemmin puolin oli poissa muutamia edustajia. Kannattaa selvittää, miten oma kansanedustaja äänestyksessä käyttäytyi.

Päätös on monella tapaa erikoinen ja siksi historiallinen. Työn tekemisestä aiheutuneet kulut ovat tähän saakka olleet vähennyskelpoisia ja näin ollen tässä tapauksessa työn suoritteen työnantajalleen tekevälle työntekijälle verottomia. Eduskunnan hyväksymä hallituksen esitys aiheuttaa työn teettämisestä lisäkuluja, jotka on jonkun maksettava. Hallitus ja eduskunta siis nostavat työstä aiheutuneita kuluja samalla kun paasaavat Suomen kilpailukyvyn säilymisestä.

Seuraavaksi haetaan lisäkululle maksajaa. Työnantajalla on tässä suurempi intressi; liiketoiminnan menestyksen kannalta välttämättömät työt – myös

K

työmatkat – on tehtävä. Lisäkulu kuuluu siis luontevasti työnantajalle. Eduskunnan päätös kuitenkin työntää lisäkuluja työntekijälle, jonka pitäisi siis maksaa työnantajalle kuuluvia kuluja. Koska työnantajalla on suurempi intressi saada yritystoiminta pyörimään ilman häiriöitä työntekijän työssään ajamien kilometrien määrästä riippumatta, uudet kustannukset tulevat työnantajan kompensoitavaksi tavalla tai toisella.

Jos tavoitteena on vähentää yksityisautoilua, tavoite jää saavuttamatta. Työtehtäviin liittyvät ajot ajetaan tarpeen mukaan jatkossakin. Kaikki ympäristön huomioiminen on hyvä asia ja insinöörit ovat ilman pakotteita osanneet huomioida ympäristötekijät kautta aikojen. Valitettavasti täällä tehdyt toimenpiteet eivät pelasta koko maapalloa, vaan pahimmillaan antavat vaan kilpailuetua muille maille.

Vuodenvaihde pyhineen lähestyy hyvää vauhtia, joten on aika toivottaa teille hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta. Vuoden vaihteen aikoihin kannattaa käyttää niitä tunteja, joita on kertynyt säännöllisen, työsopimuksessa sovitun, työajan lisäksi ja joista ei ole maksettu ylityökorvauksia. Levätkää ja viettäkää laatuaikaa perheenne ja läheistenne kanssa.

9

Teksti: Sami Korkala Kuvat: Mikko Törmänen

Liminkalainen kapinapäällikkö Hannu Krankka johti aikanaan talonpojat Perämeren rannoilta nuijasotaan. Samoilla lakeuksilla 400 vuotta myöhemmin nykyajan hannukrankka Sami Tissari taistelee pitääkseen säilyttämisen arvoisen kyläyhteisön ehjänä ja elinvoimaisena.

Kyläyhteisön i 10

nsinööri

Rantakylä-Virkkulan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sami Tissari ja opettaja Sari Sipola pitävät Rantakylän koulua tärkeänä tekijänä koko kyläyhteisölle. Auku Tissarin isosisarukset ovat viihtyneet pienessä kyläkoulussa.

11

Rantakylän oppilaiden suunnittelema jäätelöauto voitti 1–3-luokkalaisten sarjan Tämä Toimii! -teknologiakilpailussa kaksi vuotta sitten.

Opettaja Sari Sipola otti ylpeydenaiheen vitriineistä esille.

antakylän koulu toimii jatkoajalla, jonka Rantakylä-Virkkulan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sami Tissari ja muut oppilaiden vanhemmat saivat aikaan yli kolme vuotta sitten kovalla työllä. Kun koko yhteisö on ollut mukana kehittämässä koulua ja sen ympäristöä, siitä on vaikea luopua.

– Tämä koulu on oikeastaan koko kyläyhteisön keskus, Tissari sanoo.

Kun kyläyhdistys, koulu ja muut toimijat ovat tahoillaan aktiivisia, synergiaetuja syntyy kuin huomaamatta.

– Pystymme tekemään opetuksessa yhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa. Ja ympäristön ansiosta esimerkiksi biologian tunnilla voimme tutkia asiat oppikirjan sijasta lähiluonnossa, opettaja Sari Sipola kertoo.

Koulun yhteistyötahoja ovat muiden

R

12

muassa lähellä oleva Liminganlahden luontokeskus, Limingan taidekoulu, seurakunta, 4H, metsänhoitoyhdistys, lähialueiden maanviljelijät ja luonnollisesti kyläyhdistys.

Inspiroiva ympäristö

Parikymmentä kilometriä Oulusta etelään sijaitseva Liminka on yksi Suomen nopeimmin kasvavista kunnista. Rantakylä on kuin herran kukkarossa muutaman pitkäsarkaisen rantaniityn päässä kuntakeskuksesta. Idylli ja inspiraatio lyövät Rantakylässä kättä. Lyhyesti sanottuna vaikuttaa siltä, että Rantakylän yhteisössä ihmisen on hyvä olla.

Koulun ympäristö on turvallinen, mutta virikkeitä riittää silti. Pihapiiriä on kehitetty viihtyisäksi muun muassa erilaisten hankkeiden avustuksella. Vuonna

2004 koululle myönnettiin Suomen ympäristökasvatusseuran vihreä lippu.

Koulun oppimisympäristössä on jotakin, mikä on tuonut sille neljä finaalipaikkaa ja kaksi voittoa Teknologiateollisuus ry:n Tämä Toimii! -teknologiakilpailusta. Se on merkillepantava saavutus siksikin, että 1–5 luokat käsittävällä koululla on 60 vain oppilasta.

Kilpailussa oppilaiden on käytettävä monipuolisesti tietojaan ja taitojaan toteuttaakseen liikkuvan ja leikittävän lelun. Prosessissa yhdistyvät tekniikka, muotoilu ja markkinointi.

– Täytyy kiitellä opettajia, sillä kilpailuun osallistuminen vaatii heiltä paljon viitseliäisyyttä, Tissari sanoo.

Planetaario ullakolla

Tissari ehti työskennellä Nokiassa 13 vuot-

Miska Tissari muistelee, miten jäätelöauto toimii.

ta insinöörinä ja lähti irtisanoutumisensa jälkeen mukaan oululaiseen start upyritykseen. Hän kuvaa koulua osuvasti bisneskielellä.

– Tämä on sopivan kokoinen organisaatio, ja se pystyy reagoimaan asioihin nopeasti.

Esimerkiksi oululainen lasten oppimispeliä kehittävät Fantastec Oy sai Rantakylän koulun oppilaat yhdeksi päiväksi testipelaajiksi, kun Tissari vihjasi asiasta opettajanhuoneeseen. Jossain suuremmassa koulussa tilaisuus olisi saattanut olla ja mennä.

Jotain kertoo sekin, että koulun ullakon perukalle on erotettu verhoilla pieni planetaario. Kylmällä ullakolla katosta roikkuu lepakoita, pahvisia sellaisia. Oppilaat ovat askarrelleet halloween-kujan.

Kuinkahan monella koululla oppilaat

pääsevät edes joskus käymään ullakolla?

Rantakylän virkistysalue on yksi osa idylliä. Limingassa ei olla kangistuttu kaavoihin, sillä Rantakylään nousee talven aikana K17-hyppyrimäki. Sen avulla halutaan elvyttää alueen mäkihyppyharrastusta.

Kahdeksan kuukauden nuijasota

Keväällä 2009 vain muutama päivä ennen kesälomien alkua Rantakylälle jysähti uutispommi. Koulua oltiin lakkauttamassa ja oppilaita viemässä kuntakeskuksen uuteen suurkouluun.

– Sitä perusteltiin taloudellisilla asioilla, mutta ei tällaista ympäristöä voi pienten säästöjen takia lopettaa, Tissari näkee.

Eikä insinööri usko ennen kuin laskee.

– Totesimme, että suurimmat kustannukset tulevat henkilökunnan pal-

koista, eikä suinkaan siitä, että tätä koulua pidetään toiminnassa. Meiltä kesti kahdeksan kuukautta vakuuttaa Limingan kunnanvaltuusto asiasta.

Viimeinen nuijankopautus oli kyläläisille huojentava.

Tissari aikoo pitää Rantakylän koulun puolta ensimmäisellä kaudellaan kunnanvaltuustossa, johon hänet äänestettiin keskustan listoilta.

– Insinööritaustasta on hyötyä, kun haluaa vaikuttaa. Esimerkiksi kokoustekniikka on hallussa ja olen oppinut myös keskustelemaan asioista, vaikka toinen osapuoli olisikin niistä eri mieltä.

Insinööriä voidaan joskus pitää kylmänä olentona, mutta kyllä pehmeillekin arvoille löytyy sijaa. N

Piilevät voimavarat esiin nsinööri Sami Tissarin ja kahden muun entisen nokialaisen syksyllä perustama startup-yritys MotiMind kehittää hyvinvointialan sovelluksia.

– Yrityksen perusideana on auttaa ihmisiä voimaan paremmin. Haluamme tuoda sovelluksillamme esiin ihmisissä piileviä voimavaroja myönteisyyden kautta, yrityksessä myyntiä ja markkinointia hoitava Tissari pelkistää.

MotiMind haluaa auttaa käyttäjiään astumaan askeleen lähemmäs unelmiaan hyvän olon ja tuottavuuden avulla.

Nykyään on helppo tuottaa runsaasti monenlaista dataa ihmiskehosta, mutta sen hyödyntäminen on vielä kaukana täydellisestä.

– Siinä on todellakin paljon haastetta poimia eri asioihin

I

vaikuttavia mittaustuloksia. Käyttäjä voi motiCoach-sovelluksen avulla esimerkiksi selvittää, miksi joku päivä on parempi kuin toinen tai miksi hän jonakin yönä nukkui huonommin.

Sovelluksen helppokäyttöisyys on kehittäjille tärkeää. Sitä voi käyttää älypuhelimella, eikä pieniin yksityiskohtiin tarvitse takertua. Sovellus neuvoo, miten käyttäjä voisi parantaa työelämänsä laatua ja tuottavuutta.

Tissari on innoissaan sekä yrityksen mahdollisuuksista että itsenäisen yrittämisen vapaudesta.

– Aiemmin olin niin nokialainen, että en juuri tiennyt muusta yrityselämästä Oulussa. Nyt olen ollut mukana yrittäjien toiminnassa ja huomannut, että paikallisessa yritysmaailmassa on mahtavia yrittäjätarinoita.

13

Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Kimmo Brandt

ABB investoi taajuusmuuttajien tuotekehitykseen Keskellä synkkää yhteistoimintaneuvottelusyksyä on kuultu myös myönteisiä uutisia Suomen teollisuudesta. ABB sijoitti viisi miljoonaa euroa uuteen tuotekehityslaboratorioon Pitäjänmäen taajuusmuuttajatehtaalle Helsinkiin.

aboratorio mahdollistaa uusien korkean hyötysuhteen taajuusmuuttajien tuotekehityksen, sanoo Suomen ABB:n toimitusjohtaja Tauno Heinola.

Tärkeimpiä markkinoita ovat uusiutuvan energian erilaiset sovelluskohteet erityisesti tuuli- ja aurinkovoiman tuotannossa.

Heinolan mukaan laboratorio vahvistaa yhtiön roolia maailman johtavana taajuusmuuttajavalmistajana sekä Suomen asemaa taajuusmuuttajaliiketoiminnan globaalina tuotekehityskeskuksena ABB-yhtymän sisällä.

– Uuden laboratorion ansiosta saamme tuotteita markkinoille nopeammin, mikä tuo kilpailuetua. Laboratoriossa uusia taajuusmuuttajien sovellusalueita päästään testaamaan asiakkaan prosesseja vastaavasti.

Heinola muistuttaa, että ABB oli viime vuonna Suomen toiseksi suurin tuotekehittäjä 163 miljoonan euron panostuksella.

-L

Suomessa tuotekehitysvastuu

ABB:n Pitäjänmäen tehdas on konsernin taajuusmuuttajaliiketoiminnan globaali 14

keskus. Taajuusmuuttajatehtaita on monissa maissa, mutta tutkimuksen ja tuotekehityksen kehto on Heinolan mukaan Suomessa.

– Työ vaatii huippuluokan insinööriosaamista, jota Suomesta löytyy ja siihen on edelleen panostettava. Maailmanluokan osaaminen vaatii myös maailmanluokan puitteet, toimitusjohtaja toteaa ja jatkaa: – Insinööriosaaminen on ABB:n liiketoiminnan ja tulevaisuuden menestyksen perusta ja kivijalka.

Siisti laboratorio luo työviihtyvyyttä

Vanhempi suunnittelija, insinööri Petri Rusasen mielestä uusi taajuusmuuttajalaboratorio tuli enemmän kuin tarpeeseen.

– Siitä on iso apu ruuhkien vähentämiseen, sillä testauspaikoista on ollut pulaa.

Rusanen on mukana testauksen suunnittelussa, kun tuotekehitysprojekti alkaa.

Ratkaistavana on muun muassa, mitä, miten ja missä testataan. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös katsoa ammatillisesti nuorempien testausinsinöörien perään ja olla taustatukena.

Rusanen näkee mielekkääksi seurata tuotteen kehityksen kaarta: paperilla

olevasta ideasta valmiiksi, toimivaksi tuotteeksi. Aikaa siihen kuuluu keskimäärin pari vuotta.

– Teemme vihreätä sähköä, ja se on tärkeätä työtä, Rusanen summaa.

Irtisanomisista ei tietoakaan

Ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Jukka Tolvanen kertoo, että Drive-yksikössä ei ole ollut irtisanomisiin johtavia yt-neuvotteluja sitten vuoden 1997. Väkimäärä kasvaa koko ajan; tehtaalla henkilöstöä on kaksinkertainen määrä verrattuna 10 vuoden takaiseen aikaan.

Työnkierrolla voidaan tasata työvoiman tarpeen vaihteluja.

Suomessa ABB:lla on toistakymmentä luottamushenkilöä. Tolvasella itsellään on yli 600 edustettavaa.

Maailmanlaajuisesti ABB:n taajuusmuuttajabisnes työllistää 5 000 henkilöä yli 80 maassa. Pitäjänmäen tehtaalla työskentelee lähes tuhat henkilöä, joista 350 tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa. N

Jukka Tolvanen (oik.) ja Petri Rusanen toteavat, että sähkön kulutus kasvaa jatkuvasti.

Heidänkin työllään voidaan vähentää uusiutumattoman energian käyttöä.

15

Teksti ja kuvat: Miika Vähämaa

Lauri Kristo keksi yhdistää teräspalkkirakenteen ja tyylikkään ulkonäön uudenlaiseksi portaaksi. Sähköt saadaan kulkemaan palkin sisällä.

Insinöörien keksinnöt linkittävät toimialoja Keksijät Markku Oikarainen ja Lauri Kristo kannustavat tiimityöhön. nsinööri Markku Oikarainen nostaa pöytänsä takaa kaksi kertakäyttöistä kahvimukia. Toinen on alkuperäisessä muodossaan, mutta toisen kahvat hän on taitellut.

– Kokeilepa ottaa mukit käteen.

Tähän minulla ei ole patenttia. Mutta ehkä joku nyt nappaa idean, keksijä ja Tampereen ammattikorkeakoulun innovaatioasiamies sanoo.

Tartun mukeihin, joista Oikariseen muotoilemaan saa paremman otteen.

Hän näyttää mukeja esimerkiksi opiske-

I

16

lijoille siitä, että kenestä tahansa on keksijäksi.

Oikarisen mielestä moni pitää keksimisen kynnystä liian korkeana, vaikka kyse on ajattelutavasta eli systematiikasta ja sen harjoittelusta.

– Uusille keksinnöille on tilaa vaikkapa kännyköiden maailmassa, sulautetun tekniikan piirissä ja energiapuolella.

Lisäksi hyvinvointialalla seniorien palveluiden ja terveydenhuollon toimintamallien parissa tarvitaan uusia keksintöjä, Oikarainen listaa.

Insinöörikoulutuksesta on ollut hänelle hyötyä sekä omien innovaatioiden kehittelyssä että opiskelijoiden keksintöjen ohjaamisessa. Hän oppi prosessimaisen ajattelun jo opiskeluaikana. Ensimmäiset omat keksinnöt tosin syntyivät aiemmin.

– Noin kolmentoista vanhana keksin paristolla toimivan lumikiitäjän. Vuolin itse potkurin.

Turha keksiä yksin

Keksintösäätiö tukee ammattikorkeakoulujen keksijöitä antamalla ohjausta

innovaation suojaamiseen ja kehittelyyn kaupalliseen tarkoitukseen. Oikarainen neuvookin kääntymään korkeakoulun innovaatioasiamiehen ja opettajien puoleen, jotta keksintö hioutuu valmiiksi kokonaisuudeksi. Vasta prosessin lopuksi haetaan patenttia.

Yleensä insinöörien tekemät keksinnöt liittyvät vähintään kahteen erilliseen toimialaan. Yksin on vaikea hallita kaikkea keksintöön liittyvää.

Oikarainen on itse avustanut Tampereen ammattikorkeakoulussa 21 patenttihakemukseen tai hyödyllisyysmalliin johtanutta keksimisprosessia. Muutamassa hän on mukana yhtenä keksijänä.

Viimeisin patentti liittyy vanhustenhuoltoon.

– Kun vanhuksia hoidetaan, pitää olla kaksi henkilöä nostamassa pyörätuoliin ja takaisin. Jukka Matikaisen kanssa kehittämällämme nostolaitteella pystytään vähentämään henkilömäärä yhteen: henkilö saadaan pyörätuoliin ja takaisin sänkyyn yhden avustajan voimin.

Samalle viivalle kilpailijoiden kanssa

Paljon patenttihakemuksia nähnyt ja avustanut Oikarainen antaa insinööreille yllättävän ohjeen: googlaamalla selviää yleensä keksinnön kanssa kilpaileva tuote ja markkinarako.

– Suojaus tai patentointi ei ole itse tarkoitus, vain yksi kymmenistä toiminnoista, joita kaupallistamiseen vaaditaan.

Kilpailijoiden sivustoja kannattaa seurata. Google tarjoaa erittäin hyvät työkalut tehdä itse markkinointitutkimusta, mistä aiemmin maksettiin konsulteille suuria summia.

– Kun idea on kunnolla kirkastunut, on etsittävä yhteistyökumppani ja tehtävä alustava liiketoimintasuunnitelma. Jos keksinnön tekee osana palkkatyötään, neuvotellaan oikeuksista työnantajan kanssa.

Jos oma keksintö on parempi verrattuna muihin alan keksintöihin, se voidaan suojata joko hyödyllisyysmallilla tai patentilla.

– Hyödyllisyysmalli on patenttia halvempi ja suppeampi suoja, mutta usein patenttia nopeampi tapa suojata keksintö, Oikarainen kertoo.

Portaita pitkin yritykseen

Kone- ja tuotantotekniikan AMKinsinööri Lauri Kristo sai vuonna 2010 keksimilleen teräsportaille hyödyllisyys-

Markku Oikarainen uskoo, että keksinnöstä voi saada iloa, virikkeitä ja rahaa. Useita patentteja avustanut Oikarainen havainnollistaa keksimistä taittelemillaan pahvimukien kahvamalleilla.

mallisuojauksen. Hän sai porrasidean koulun penkillä ja kääntyi opettajien puoleen. Tuotekehitystä ja suunnittelua opiskelemalla taidot karttuivat niin, että yksipalkkinen porrasratkaisu taipui kaupalliseksi ideaksi.

– Sain kannustusta ja neuvoja sekä opettajilta että Oikaraiselta. Lopulta koulun tuella keksinnölleni haettiin hyödyllisyysmallia Patentti- ja rekisterihallituksesta. Sain sekä neuvontaa että taloudellista tukea suojaukseen.

Kristo perusti Pirkkalaan Grado Design Oy:n yksipalkkisen teräsportaansa varaan. Kaikki lähti pienestä ideasta neljä vuotta sitten. Kriston veli rakensi taloa eikä ollut tyytyväinen puuportaisiin, vaan halusi uutta tyyliä. Hän pyysi 3D-ohjelmia käyttävää veljeään suunnittelemaan portaat.

Vuoden ajan Kristo pyöritteli mallia ja sai opettajilta apua sekä neuvoja.

– Silloin ei ollut paljon teräsportaita markkinoilla, sittemmin ala on lähtenyt nousuun. Meillä on nyt neljä työntekijää, hän kertoo.

Tämän vuoden liikevaihdoksi muodostuu noin puoli miljoonaa euroa. Portaita myydään design-tietoisille pientalojen rakentajille. Kristo sai viime vuonna Nuori yritysidea -palkinnon ja näkyvyyttä tuotteilleen Pirkanmaan mediassa.

– Ilman tuotekehityksen opintoja en olisi keksinyt tätä tuotetta, ei olisi ollut taitoa ja rohkeutta viedä asiaa eteenpäin.

Mallinnusjutut olivat ehdottoman tärkeitä opinnoissa, samoin oppi teräsrakenteista ja lujuusoppi. Tarvitsin myös tietoa mallisuojauksesta, Kristo muistelee. N 17

Teksti: Birgitta Suorsa/UP Kuvat: Kimmo Brandt

Patenttisuoja – tuotteistajan vai tekijän etu?

Patentti on yksi immateriaalioikeuksista, joiden käytöstä oikeuden haltija voi saada korvauksia.

Neuvotteleva virkamies Mikko Huuskonen ja tutkija Ville Oksanen ovat eri mieltä, missä immateriaalioikeuksien rajojen tulisi kulkea ja kelle hyöty kuuluu. ikko Huuskonen toimii elinkeino- ja innovaatio-osastolla neuvottelevana virkamiehenä työ- ja elinkeinoministeriössä.

Hänastaa muun muassa aineettomien oikeuksien strategian valmistelusta. Ville Oksanen on väitellyt tekijänoikeuksista ja tutkii aihetta Aalto-yliopistossa.

M

Saako patentin liian kevein perustein?

Oksanen: – Tietokoneohjelmissa saattaa olla satoja, ellei tuhansia patentoituja yksityiskohtia. Tällä hetkellä patenttiraja on vedetty lähelle ”niksipirkkaa”. Yhdysvalloissa raja on tosi matala, Euroopassa on yritetty pitää hieman korkeampaa tasoa.

– Euroopassa myönnetään vuosittain kymmeniä tuhansia patentteja, oikeampi määrä olisi tuhansissa, jotta todelliset keksinnöt saisivat suojan.

– Euroopan ei ole pakko lähteä Yhdysvaltain peliin, jossa markkinat voivat tukahtua patenttisotaan. Kiinassa on otettu tavoitteeksi myöntää kaksi miljoonaa patenttia vuodessa vuoden 2015 aikana.

Huuskonen: – Kysymys on viranomaisen roolista. Kuinka paljon tutkitaan, onko keksintö uusi, onko se keksinnöllinen, onko se teollisesti hyödynnettävä.

– Yhdysvalloissa ei tällaista tutkimusta harrasteta kovinkaan paljon ennakkoon. Jos joku haluaa patentoida ja panna siihen rahaa, viranomaisen asia ei ole selvittää, onko keksintö olennainen vai ei. Selvitys kuuluu hakijalle. Riskinä ovat päällekkäiset patentit, ja sekaan mahtuu jopa naurettavia patentteja.

– Ajan mittaan Eurooppa ja Yhdysvallat lähestyvät toisiaan. Yhdysvalloissa ei olla tyytyväisiä sikäläiseen järjestelmään. Vastaavasti Euroopassa on joustettu: Vaikka ohjelmistoille ei periaatteessa voi saada patenttia, monet patentoitavat keksinnöt sisältävät ohjelmistokomponentteja.

– Yritykset siirtyvät sinne, missä on tarjolla niille sopivia etuja.

Onko patenttisuoja riittävä?

Mikko Huuskonen.

18

Oksanen: – Patenttisuoja on järkevämmin toteutettu kuin tekijänoikeus. Suoja pysyy voimassa vain niin kauan, kuin sen rekisteröitymisestä maksetaan, maksimissaan 20 vuotta.

– Patentin saaminen saattaa kestää 2–3 vuotta, mutta innovaatioita keksitään kymmenen kertaa nopeammin. Kännykän markkinointisykli on nykyisin kahdeksan kuukautta. Siihen nähden patentointi on aivan liian hidas.

– Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa miltei kaikki suuret mobiilivalmistajat ovat haastamassa toisiaan oikeuteen. Tuotteista joudutaan jättämään ominaisuuksia pois, tai kokonaisia tuotteita on vedettävä markkinoilta.

Huuskonen: – Patentti varmaan hidastaa innovaatiotoimintaa, jos aikoo keksiä samoja asioita.

– Jo tuotekehityksen alkuvaiheessa tulisi käydä läpi, millaisia keksintöjä on patentoitu. Suomessa ei ole oikein tiedostettu, että patenttiinformaatiota on valtavasti saatavilla netissäkin. Sieltä voi löytyä yritykselle sopivia keksintöjä ja patentteja, jotka voi sitten lisensioida itselleen. Samoja asioita ei tarvitse keksiä uudelleen.

– Järjestelmä toimii pääsääntöisesti hyvin, mutta patenttiprosessi on hidas. Nopeasti kehittyvällä toimialalla voi käydä niin, että kun patenttiprosessi on käyty läpi, teknologia on jo vanhanaikaista. Sille ei oikein ole vaihtoehtoa.

Hyötyykö keksijä riittävästi patentistaan?

Huuskonen: – Katson, että meillä aliarvioidaan keksinnön kaupallistamista.

Keksinnöllä sinänsä ei yleensä voi tehdä paljon mitään.

– Keksintö alkaa tuottaa rahaa vasta sitten, kun keksinnöstä tehdään tuote, tuotelinja on kunnossa, markkinointi ja jakelu toimivat.

Nämä edellyttävät usein valtavan paljon suurempia investointeja ja yhteistyöverkoston rakentamista kuin keksinnön tekeminen, jonka syntyminen saattaa olla varsin sattumanvaraista.

– Suomessa keksinnön luonne on ymmärretty pitkälti väärin. Monissa tapauksissa keksintö on ehkä yksi prosentti taloudellisesta menestyksestä, kun taas kaupallistaminen ja investoinnit ovat 99 prosenttia.

Oksanen: – Yksittäinen keksijä on aika heikossa asemassa.

– Yhdysvalloissa on keskusteltu lääketieteessä palkkiojärjestelmästä. Huomattava rahasumma maksettaisiin kansanterveydelle merkittävästä keksinnöstä, minkä jälkeen kaikki voisivat hyödyntää sitä. Vastaavaa voisi miettiä teknologian alalle, jossa valmistajat voisivat koota pooleja palkitsemista varten.

– Tällä hetkellä patenteista hyötyvät yritykset, jotka eivät valmista itse mitään. Puhutaan lisensointiyhtiöistä eli patentointitrolleista, joiden ainoa omaisuus ovat patentit. Trollit ostavat tai hakevat markkinoilta patentteja. Keksijä hyötyy tästä, jos hänellä itsellään ei ole resursseja hyödyntää tai valvoa patenttejaan.

– Voidaan kuitenkin kysyä, onko järjestelmä tehokas. Yhdysvalloissa patenttijärjestelmän kustannuksiksi arvioidaan 80 miljardia dollaria vuodessa. Jos oikeudenkäynteihin menevät rahat käytettäisiin tuotekehitykseen, niin innovaationopeus olisi ainakin tietotekniikkapuolella merkittävämpi. N

Ville Oksanen.

Lue lisää tekijänoikeuksista www.insinoori-lehti.fi > Artikkelit

19

Teksti: Ilona Mäenpää

Shutterstock

Keksijät toivovat kansanopistoa eksijät toivovat saavansa keksintöjensä suojaamiseen lisää koulutusta sekä apua keksintöjen kaupallistamiseen. Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistyksen SKTY:n tekemän jäsenkyselyn vastauksissa ehdotetaan perustettavaksi ilmaista ja kaikille avointa keksijöiden kansanopistoa.

Tutkimuksen vastauksista käy ilmi, että puutteita nähdään erityisesti keksintöjen kaupallistamisessa; keksinnöllä tai sen suojaamisella ei ole arvoa, jos sitä ei hyödynnetä kaupallisesti. Kaupallistamisen rahoittamista pidetään Suomessa heikkona.

Kotimaisten keksintöjen arvostusta tulisi vastaajien mielestä kohottaa. ICTalalla ongelmana nähdään eri perustein myönnetyt päällekkäiset patentit eri maissa. Ja EU-patenttia toivotaan.

Vastaajista 70 prosenttia oli sitä mieltä, että suojauksesta on hyötyä. Suojauksella on arvoa innovatiivisuuden mittarina ja näyttönä vakavaan tuotekehitykseen.

Vastaajien mukaan rahoittajat edellyttävät täsmällistä aineettomien oikeuksien eli IPR-salkun kuvausta. Vastaajat arvioivat, että keksintö kristallisoituu patenttihakemuksessa. Se lisää uskottavuutta yhteistyökumppaneiden silmissä ja estää tai ainakin vähentää kilpailua. Se voi johtaa maailmanlaajuiseen markkinajohtajuuteen, jopa standardiin.

K

20

Vastaajien mielestä patenttisuoja nostaa tuotteen arvostusta ja lisää mahdollisuuksia teknologian myynnissä. Sen imagovaikutus markkinoilla on suuri. Tehokkaan suojauksen ansiosta saa paremmat ehdot rahoitukselle ja markkinatutkimukselle sekä tuotteen kehitykselle ja markkinoille viennille. Se takaa valtion tukia muun muassa Tekesistä ja Finnverasta.

Mistä patenttia haetaan

Kyselyssä kartoitettiin myös, millä perusteilla keksijät päättävät, hakevatko he suojausta Patentti- ja rekisterihallituksesta (PRH), Euroopan patenttivirastosta (EPO) tai jättävätkö he kansainvälisen patenttihakemuksen (PCT).

Vastausten mukaan valinnat riippuvat monesta tekijästä, kuten keksinnön luonteesta, markkinoiden laajuudesta ja prosessin helppoudesta sekä myös kustannuksista eri virastoissa.

Yleisimmin prosessi aloitetaan PRH:sta, jonka etuna vastaajien mielestä on nopeus ja vaivattomuus. Vajaa puolet vastaajista on ollut tekemisissä sen kanssa. Sen kustannukset ovat kohdallaan ja palvelu pääsääntöisesti asiallista. Erityisesti PRH:n nettipalvelujen kehittyminen on tärkeää keksijän kannalta.

Suuryritykset sen sijaan aloittavat useimmiten prosessin joko EPO:sta tai

jättävät PCT-hakemuksen. USA on yhä yleisimmin ensisijainen hakemusmaa.

Työsuhdekeksijä asiantuntijana

Työsuhdekeksijä on yleensä mukana teknillisenä asiantuntijana patenttihakemuksen laatimisessa.

Patentin hyödyntämisessä keksijällä ei ole aina riittävästi vaikutusvaltaa. Yrityksen patentti- tai IPR-yksikön rooli on merkittävä sekä hakemuksen laadinnassa että päätettäessä, missä maissa patenttia haetaan.

Eräät vastaajat kuvailevat, miten hankitaan paras suojaus keksijän, yrityksen patentti-insinöörin tai IPR-asiantuntijan ja ulkopuolisen patenttiasiamiehen yhteistyöllä.

Kyselyyn vastanneiden mukaan juhlapuheet keksijöiden olosuhteista ovat kaukana tosielämästä. Keksijäksi leimautuminen voi jopa haitata yritystoimintaa ja innovaatioiden pitkäjänteistä kehitystä pienyrityksessä.

Kritiikkiä saa työsuhdekeksintöjen vaatimaton palkkiotaso ja työnantajien joskus kohtuuton toiminta. Myös valtion tuen kohdistamista ja rahoituksen kulumista konsulttityöhön kritisoidaan.

Samoin patentointiprosessin hankaluus, hitaus ja kallius saavat kritiikkiä osakseen. N

Palkkakehityksestä kannattaa huolehtia yvä UIL:n jäsen, tämän lehden välissä on Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n tuore henkilökohtaista palkkaneuvottelua käsittelevä opas.

Liittomme on YTN:n suurin jäsenliitto, joten oppaassa käsiteltävät asiat koskettavat meitä mitä suurimmassa määrin.

Valtaosalla meistä on sopimuspalkka, jonka suuruus on määritelty oman työnantajamme kanssa solmitussa työsopimuksessa. Sopimuspalkan suuruuteen vaikuttaa ensisijaisesti työn vaativuusaste ja henkilön kyky selviytyä työtehtävistä menestyksekkäästi.

Palkan kehittyminen on mahdollista ja jopa todennäköistä, mutta se vaatii aktiivista otetta oman palkkauksen suhteen. Palkkauksesta on siis puhuttava aktiivisesti ja oma-aloitteisesti työpaikoilla oman esimiehensä kanssa.

UIL:n perustehtävä on pitää huolta koko jäsenistön kattavista

H

työehtosopimuksilla sovittavista yleiskorotuksista. Henkilökohtaisesta sopimuspalkasta on jokaisen itse kannettava huolta.

Kehitys- ja palkkakeskusteluja on hyvä käydä vähintään kerran vuodessa, jolloin myös sovitaan työn tuloksista ja tavoitteista. Mikäli yrityksessä tai virastossa ei ole asiassa aktiivista kulttuuria, keskustelut voi ottaa itse esille. Erityisen tärkeää tämä on uran alkuvaiheessa, sillä alun vinoutunutta palkkakehitystä on vaikea korjata, jos ero muihin kasvaa kovin suureksi. Tämä onnistuu yleensä vain työpaikkaa vaihtamalla.

Palkkauskysymyksissä voit aina kääntyä liittomme henkilökunnan puoleen, jos nämä kysymykset aiheuttavat päänvaivaa. UIL auttaa sinua juuri näissä asioissa. N Ismo Kokko, neuvottelujohtaja

Uraportailla insinööriopiskelijasta asiantuntijaksi anhassa sananlaskussa sanotaan, että kukaan ei ole seppä syntyessään. Sananlasku pitää paikkaansa edelleen insinööriopiskelijoilla. Pelkästään koulunpenkillä istumalla ei kasveta asiantuntijaksi, vaan eteneminen insinöörin uralla vaatii työtä jo opiskeluaikana.

Jos haaveissa siintää asiantuntijatehtävät valmistumisen jälkeen, on syytä miettiä opiskeluaikana, mitä voi tehdä asiantuntijatason osaamisen saavuttamiseksi.

Mikäli työkokemusta alalta ei ole

V

Kesätyöavain

Työpaikkaa metsästämäs sä

K

esätyömarkk inat pyörivät kuumimmillaan vaikka vielä , ei ole ohitettu edes vuoden päivää. Seuraav pimeintä an kesän työp kannattaa vara aikkojen hak utua jo nyt pitä uun mällä huolta oman alan työn siitä , että antajat on kar toitettu ja ans hiottu kuntoon ioluettelo .

Työnhaussa oma aktiivisu us ja ammatill ovat tärkeäs iset verkosto sä roolissa. t Nyt on hyvä edellisen kes aika kysyä, än työnanta haluaisiko ja toimia suo missä omalla sittelijana ja alueella järje selvittää, stet ään sekä pereht rekrytointitap yä siihen, tarjo ahtu mia aako koulu toim Uuden Insinöö envälitystä. riliiton Kesäkis sa-palvelu akti vuoden vaih teessa. Liitto voituu julkaisee nim opiskelijoille enomaan insi räätälöityjä kes nööriätyö paikkoja jäse Ennen hakemu nsivuillaan. ksien kirjoittam omia vahvuu ista kannattaa ksia ja sitä, miettiä mikä tekee juur hakemaasi paik i sinu sta erityisen kaan. Mikäli lähetät avoimia sia, tärkeää työhakemukon räätälöidä hakemus joka Ennen hakemu iselle työantaj ksen kirjoittam alle. ista kannattaa taustatöitä ja tehdä tutkia yritykse n nettisivut tutuilta lisätieto sekä kysellä ja.

Pelkkä sähköp ostihakemus ei välttämättä riittävä, joten aina ole ota rohkeasti yhteyttä työn puhelimitse, antajaan myö mikäli siihen s tarjotaan mah juttelemassa dollisuus tai kasvotusten käy vaikkapa alan messuilla.

vielä kertynyt, on usein tarpeen aloittaa alan työkokemuksen haaliminen niin kutsutusta haalariharjoittelusta ja s ponnistaa ieltä joka vuosi vähän vaativampiin työtehtäviin.

Tämän lehden mukana olevassa kesätyöliitteessä käydään läpi insinööriopiskelijoiden uratarinoita, työnantajan toiveita kesätyönhakijoille ja työnhakupapereiden tekemistä sekä julkaistaan ensi kesän palkkasuositukset insinööriopiskelijoille. N Anu Kaasalainen, asiamies

Tämän Uusi Insinööri -lehden välissä on kaksi liitettä. Kesätyöavain jaetaan Insinööriopiskelijaliiton jäsenille ja muut saavat Paranna palkkasi -oppaan.

Tammikuun jäsenpostituksen mukana postitetaan Palkkatilastot-julkaisu.

21

kolumni

Vesa Vuorenkoski, asiantuntija, Akava

Työelämän nomadit ja palkansaajaliike

K

orkeasti koulutetut ovat perinteisesti työllistyneet nimenomaan työsuhteisiin. He toimivat esimies- ja asiantuntijatehtävissä, jotka edellyttävät korkeasti koulutettua työntekijää.

Akavalaisten yrittäjäksi ryhtyvien keski-ikä on kohtuullisen korkea. Yrittäjäksi on siirrytty siinä vaiheessa, kun työuraa on jo takana, asuntolaina ei enää rasita ja lapset ovat jo isompia.

Aika on kuitenkin muuttumassa. Tämän syksyn Akavan opiskelijoiden tutkimuksen mukaan jo 40 prosenttia opiskelijoista harkitsee yrittäjyyttä yhtenä uravaihtoehtona. Taustalla vaikuttavat varmasti eri tahojen ponnistelut yrittäjyysasenteiden muuttamiseksi, mutta myös uutiset perinteisten suuryritysten työpaikkojen vähennyksistä.

Yrittäjyys sinällään ei ole ollut tähänkään asti vierasta. Kansainvälisen yrittäjyysasenteita luotaavan GEMtutkimuksen mukaan niin sanottu sisäinen yrittäjyys, joka kuvaa palkansaajien yrittäjämäisiä asenteita ja työn tekemisen mallia, kuuluu suomalaiseen työn tekemisen kulttuuriin.

Kansainvälisessä vertailussa olemme kärkipäätä sisäisen yrittäjyyden suhteen. Tutkimuksen mukaan Suomessa on yrittäjyyspotentiaalia, mutta se ei ole kuitenkaan realisoitunut täysimääräisesti yrittäjyydeksi. Asenteisiimme vaikuttaa, että Suomessa eletään perinteisen protestanttisen palkansaajakulttuurin vaikutuspiirissä.

Oman leivän voi ansaita monella tapaa. Yhä useammin palkansaajatkin pohtivat oman osaamisen tarjoa-

22

mista yrittäjän ominaisuudessa. Matka sisäisestä yrittäjästä osa-aikaiseksi tai kokoaikaiseksi yrittäjäksi ei ole kovin pitkä.

Tekemisen asennetta ei meiltä puutu. Kansallinen epäonnistumisen päivä on onnistunut nostamaan epäonnistumisen yhdeksi oppimisen hyväksytyksi muodoksi. Yrittäjyyttä ei tarvitse enää pelätä.

Korkeakoulutettujen palkansaajaliike on viime vuosina avannut oviaan ja ajatteluaan yrittäjyydelle. Onhan se luonnollista: akavalaisissa liitoissa on jo yli 24 000 yrittäjäjäsentä.

Sekä palkansaajalla että yrittäjällä on monia samankaltaisia ammatti-identiteetin vahvistamiseen, edunvalvontaan ja työttömyysturvaan liittyviä tarpeita.

Vain palkansaajaliike voi tarjota palveluja ja yhteisöllisyyttä näihin kaikkiin tarpeisiin.

Osa-aikaiseksi tai päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtyvän on toki tiedostettava, että lainsäädäntö ja ympäröivä yhteiskunta kohtelee monessa kohtaa yrittäjää eri tavoin kuin palkansaajaa.

Työelämän nomadin, joka seilaa palkansaajasta osaaikaisen yrittäjyyden kautta yrittäjäksi ja takaisin, kannattaa pysyä palkansaajaliikkeessä mukana työttömyysturvan, edunvalvonnan ja ammatti-identiteetin vuoksi.

Matka sisäisestä yrittäjästä osaaikaiseksi tai kokoaikaiseksi yrittäjäksi ei ole pitkä.

Teksti: Ilona Mäenpää

Yrittäjälläkin on sosiaalija työttömyysturvaa Shutterstock

Jälkisuoja antaa turvaa, kun palkansaaja aloittaa yritystoiminnan.

ikäli palkansaajakassan jäsen aloittaa yritystoiminnan, työ- ja elinkeinotoimisto tutkii, onko henkilöä pidettävä päätoimisena vai sivutoimisena yrittäjänä.

– Päätoimiseksi yrittäjäksi katsotulla henkilöllä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan palkansaajakassasta. Henkilön kannattaakin ottaa yhteyttä yrittäjäkassaan ja selvittää, kannattaako hänen siirtyä palkansaajakassasta yrittäjäkassaan, neuvoo lakimies Elina Johansson IAETkassasta.

Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyneelle henkilölle syntyy 18 kuukauden jälkisuoja yritystoiminnan aloittamisesta lukien.

Tämän jälkisuoja-ajan henkilö voi olla jäsenenä palkansaajakassassa tai siirtyä yrittäjäkassaan.

Mikäli henkilö joutuu lopettamaan yrittäjyyden jälkisuoja-aikana, hän voi saada työttömyyspäivärahaa aikaisemman palkansaaja-aseman perusteella. Jälkisuojan perusteella maksettu päiväraha on samansuuruinen riippumatta siitä, onko henkilö jäänyt palkansaajakassaan vai siirtynyt yrittäjäkassaan.

Palkansaajakassaan kuuluva sivutoiminen yrittäjä, joka on muussa työssä kerryttänyt palkansaajan työssäoloehdon, voi saada palkansaajakassasta soviteltua ansiopäivärahaa.

Sovittelussa otetaan huomioon yleensä viimeksi vahvistetun verotuspäätöksen mukaiset yrityksestä saadut ansiotulot.

Esimerkiksi jos yrityksestä saadut ansiotulot ovat olleet 12 000 euroa vuodessa, kuukausittain vaikuttava tulo on 1000

M

euroa, josta puolet eli 500 euroa huomioidaan päivärahaa vähentävästi.

YEL-vakuutus luo yrittäjän sosiaaliturvan

– YEL-vakuutus on ainoa pakollinen yrittäjän vakuutus ja sen merkitys on eläkkeen karttumisen lisäksi tärkeä myös yrittäjän muulle sosiaaliturvalle, sanoo kassanjohtaja Antero Tala AYT-kassasta.

Yrittäjä saa itse päättää, minkä vuositulon hän ottaa YEL-vakuutuksensa perusteeksi. Tänä vuonna minimityötulon on oltava 7 106 euroa.

Yrittäjän valitsema YEL-tulo katsotaan sosiaaliturvassa yrittäjän palkaksi.

Sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset määräytyvät YEL-työtulon eivätkä verotettavien tulojen mukaan. Samoin työttömyysturvassa yrittäjä voi vakuuttaa itsensä enintään lakisääteisen eläkevakuutuksensa vahvistetun työtulon mukaan.

Työttömyysturvassa edellytetään lisäksi, että YEL-työtulon on oltava vähintään 8 520 euroa vuodessa.

Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa?

Työttömyysturvalain mukaan yrittäjäksi katsotaan: t pääasiallisen toimeentulonsa yritystoiminnasta saava henkilö, joka on YEL(tai MYEL-) vakuutusvelvollinen t TyEL:n piiriin kuuluva henkilö, joka työskentelee johtavassa asemassa eli toimitusjohtajana tai hallituksen jäsenenä yhtiössä, jossa hänellä on vähintään 15 prosenttia tai hänellä yhdessä

perheenjäsentensä kanssa vähintään 30 prosenttia äänivallasta t henkilö, joka työskentelee yhtiössä, jossa hänellä tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet äänivallasta.

Milloin yrittäjä on työtön?

Vuoden 2013 alussa voimaan tulevien säännösten mukaan päivärahaoikeus syntyy, kun yrittäjä tekee verottajalle ilmoituksen toiminnan lopettamisesta sekä lopettaa YEL-vakuutuksensa. Yrittäjän pitää myös ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi.

AYT-kassassa on oltava jäsenenä vähintään 18 kuukautta ennen kuin oikeus päivärahaan syntyy. Jos yrittäjä liittyy AYT-kassaan kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta lukien, hänen ansioturvaansa ei tule lainkaan katkosta, vaan hän ehtii täyttää työssäoloehdon jälkisuojan turvin.

AYT-kassassa jäsenmaksu on tällä hetkellä noin 250 euroa vuodessa perustuen vajaan 20 000 euron vuosityötuloon eläkevakuutuksessa. Jäsenmaksu on kokonaisuudessaan vähennyskelpoinen yrittäjän tuloverotuksessa. N

Lisätietoja www.iaet.fi www.ayt.fi

23

Teksti: Jari Hakala Kuvat: Johannes Tervo

Akkulaboratorio auttaa kehitystyössä ja opetuksessa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa Kokkolassa toimivan akkulaboratorion avulla saadaan arvokasta tietoa insinööriopetukseen. Opiskelijat pääsevät myös mukaan laboratorion projekteihin. uomalainen akkujen tutkimus- ja kehitystyö otti viime keväänä aimo harppauksen eteenpäin Kokkolassa toimivan Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun yhteyteen avatun akkulaboratorion myötä. Nykyisin oppilaitos on nimeltään Centria-ammattikorkeakoulu.

Julkisella puolella maamme oloissa ainutlaatuisen laboratorion pystyttäminen maksoi noin 850 000 euroa. Rahoitus tuli EU:n aluekehitysrahastosta, Kok-

S

kolanseudun Kehitys Oy:stä sekä KeskiPohjanmaan liitosta ja joukosta alueen yrityksiä.

Laboratoriossa voidaan valmistaa sekä nappimallisia akkuja että täyden koon akkukennoja. Laboratorion komistus on akkutesteri, jolla voidaan yhtä aikaisesti testata 48:n eri akkukennon ominaisuuksia jopa useamman kuukauden ajan.

Ilmankosteus laboratoriossa liikkuu ainoastaan 0,2 prosentin paikkeilla.

Tästä syystä laboratoriossa voi työskennellä vain kaksi ihmistä kerrallaan. Erikoisuutena on niin kutsuttu hanskakaappi, jossa voidaan käsitellä kaikkein kosteusherkimpiä akkukemikaaleja.

Akkulaboratorion ympärille synnytetyssä tutkijaryhmässä tekee työtään kuusi tutkijaa. Heidän joukossaan on myös insinöörejä. Työ on ensi kädessä akkukemikaalien parantamisen ympärille kietoutunutta tutkimusta ja kehitystä.

Osaamista voi aina parantaa

Kokkolan Centrian akkulaboratoriossa voidaan valmistaa täyden koon akkukennoja ja nappimallisia akkuja.

24

Centrian kemian tekniikan lehtorin Laura Rahikan mukaan suomalainen akkuteknologian tutkimus- ja kehitystyö on maailman mittakaavassa kilpailukykyistä. Tästä huolimatta akkulaboratoriolla voidaan osaamista kehittää edelleen.

Laboratorio hyödyttää myös Kokko-

Samuli Räsänen käsittelee kosteusherkkiä akkukemikaaleja niin kutsutussa hanskakaapissa, jonka ilmankosteus on lähes olematon.

lan seudun yrityksiä. Esimerkiksi laboratorion rahoitukseen osallistunut OMG Kokkola Chemicals Oy saa laboratorion testituloksista arvokasta tietoa omaan akkukemikaaliensa tuotekehitykseen.

– On hyvin tärkeää, että opiskelijoita pystytään ohjaamaan akkulaboratorion projekteihin, Rahikka kertoo.

Akkulaboratorio hyödyttää kemian tekniikan insinööreiksi opiskelevia myös opinnäytetöiden suoritusympäristönä.

– Tällä hetkellä on menossa yksi opinnäytetyö, jossa käsitellään laboratorion akunvalmistusprosesseja.

Tutkimustietoa opetukseen

Laboratorion tutkimustyön tulokset ja

tieto siirtyvät suoraan opetukseen. Rahikan mukaan akkulaboratoriossa tarvitaan paitsi kemian osaamista myös insinööritaitoja.

Insinööriosaamista sinne tuo muun muassa projektitutkijana laboratoriossa työskentelevä Toni Kauppinen. Kemian tekniikan insinööriksi valmistunut Kauppinen kiinnostui akkuteknologiasta jo lopputyössään, joka käsitteli erilaisia mahdollisuuksia ja prosessivaihtoehtoja akkukemikaalien kierrätyksessä.

– Kyllä laboratorio on hyvä ympäristö, koska laitteet ovat nykyaikaiset ja hyvät. Sieltä saa sellaista tietoa akkujen valmistuksesta, jota ei ehkä muuten saisi.

Tällä hetkellä Kauppinen tekee labo-

ratoriossa akkujen katodimateriaalien liuotus- ja kemiallista saostustyötä. Hän pitää mahdollisena, että tulevaisuudessa työ voi liittyä akkuihin. Työpaikka saattaa löytyä vaikkapa OMG Kokkola Chemicalsista.

Laboratoriossa tutkijana työskentelevän Samuli Räsäsen mukaan ensimmäiset mittaustulokset laboratoriossa valmistettavien akkukennojen toimivuudesta saatiin valmiiksi alkukesästä.

– Tulokset ovat lupaavia. Niiden pohjalta voi aloittaa tosissaan tutkimustyön tekemisen.

Akkulaboratoriossa alkaa pian Tekesrahoitteinen projekti, jossa yritetään optimoida akkuelektrodin valmistus. N 25

Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Kimmo Brandt

Pari taalaa palkkaa päivässä Ammattiyhdistystyö on pienten askelten politiikkaa, voittoja siellä täällä, välillä tappioita, mutta taistelua hyvän asian puolesta, sanoo Jyrki Raina, maailmanlaajuisen ammattijärjestö IndustriAll Global Unionin pääsihteeri. ansainvälisellä ay-liikkeellä riittää tekemistä maailmassa. Ainoastaan seitsemän prosenttia maailman työväestöstä on järjestäytynyttä. 80 prosentilla ei ole oikeutta eläkkeeseen eikä terveydenhuoltoon. 40 prosenttia elää alle kahdella dollarilla päivässä eli alle 550 eurolla vuodessa.

Maailman työvoimasta yli puolet on epävirallisissa työsuhteissa, esimerkiksi ilman muodollista työsopimusta.

– Ay-liikkeen perusperiaatteena on toimia sen eteen, että ihmisillä on työtä, josta saa säädyllistä palkkaa ja jota voi tehdä turvallisessa työympäristössä, Jyrki Raina sanoo.

Hänen työhönsä kuuluu muun muassa tutustuminen työpaikkoihin eri puolilla maailmaa. Niissä hän käykin mielellään ja mahdollisimman usein.

– Olen innoissani, kun käyn indonesialaisessa tehtaassa, jossa 150 euroa kuukaudessa ansaitseva päättää taistella

K

paremman elämän puolesta.

Kun hän ja työkaverinsa saavat parempia työehtosopimuksia, se palkitsee myös pääsihteeriä.

Indonesia on maailman neljäksi suurin maa, 240 miljoonaa asukasta. Rainan arvion mukaan indonesialaiset ovat ehkä maailman parhaita sosiaalisen median käyttäjiä ay-toiminnassa. Tänä syksynä he saivat kolme miljoonaa ihmistä kaduille ennen kaikkea sosiaalisen median avulla.

Viimevuotisella sosiaaliturvakampanjalla indonesialaiset taivuttivat maan hallituksen nostamaan minimipalkkoja 40–60 prosentilla. Lisäksi melkein 20 miljoona vuokratyöntekijää sai pysyvän työsuhteen. Hallitus myös lupautui järjestämään terveydenhuollon koko kansakunnalle vuoteen 2015 mennessä.

Kolme maailmanliittoa yhteen

IndustriAll perustettiin viime kesäkuussa, järjestön rakentaminen oli monen

vuoden projekti. Kolme järjestöä ja niiden sadat jäsenliitot saavuttivat konsensuksen; mukana on strategisesti vahva ketju.

– Yhdistimme useita jäsenliittoja.

Mukana ovat öljy- ja kaasun etsintä ja jalostus, koko kaivosteollisuus, sähkön tuotanto ja jakelu sekä metallin, kemian, paperin, tekstiili- ja vaatetusteollisuuden valmistaminen, Raina kertoo.

– Ensimmäinen puoliaika oli saada prosessit kuntoon. Nyt alkaa suurten lupausten lunastaminen.

IndustriAll:lla on neljä painopistealuetta. Ensinnäkin se keskittyy järjestäytymiseen ja sen kasvuun. Toinen prioriteetti ovat ay-oikeudet. Maailman työvoiman enemmistön on vaikea liittyä ammattiliittoon, olla ammattiliiton jäsen tai perustaa ammattiliittoa.

Kolmas painopiste on puhua valmistusteollisuuden puolesta. Raina muistuttaa, että teollisuus on kansantalouden moottori. Hänestä on järkyttävää huomata, että suurimmalla osalla Euroopan tai Pohjois-Amerikan maista ei ole kunnollista teollisuuspolitiikkaa.

Neljännen painopisteen mukaan ammattiliittojen täytyy olla poliittisia ja sosiaalisia vaikuttajia.

Yhdessä kansainvälisten yritysten kanssa

– Suomalaiset liittopuheenjohtajat sanovat, ettei Suomellakaan ole kunnollista teollisuuspolitiikkaa. Hallituksen pitää antaa teollisuudelle mahdollisuuden kukoistaa, sanoo Jyrki Raina vierellään Teollisuuden palkansaajat TP:n puheenjohtaja Pertti Porokari.

26

IndustriAll:n vastapuolella ovat monikansalliset yritykset. Järjestö on tehnyt 40 suuryrityksen kanssa kansainvälisen raamisopimuksen, jolla yritys sitoutuu takaamaan ay-oikeudet ja säädylliset työsuhteet kaikille. Esimerkkejä tunnetuista yrityksistä ovat saksalainen Volkswagen, yhdysvaltalainen Ford ja ruotsalainen Electrolux.

Järjestö rakentaa ay-verkostoja kansainvälisten yritysten luottamusmiehistä ja jäsenliittojen toimijoista. Eurooppa-

Tukea Bangladeshin työläisille ndustriAll:n henkilökunta yllätti maailman tekstiili- ja vaatetusliittojen yhteydenottojen vyöry ja avun pyynnöt.

– IndustriAll:n kone pystyy parantamaan riistetyimmän sektorimme työntekijöiden oloja, sanoo IndustriAll:n pääsihteeri Jyrki Raina.

Hän arvioi, että valtaosalla suomalaisista on Bangladeshissa valmistettuja vaatteita. Maassa on yli kolme miljoonaa tekstiilityöntekijää, joista suuri osa työskentelee maan 28 euron minimikuukausipalkalla. He tekevät paljon ylitöitä, koska palkka ei riitä elämiseen, ja usein vaikeissa työoloissa työsuojelun kannalta. Palkkaa tarvittaisiin lähes sata euroa, jotta sillä tulisi toimeen.

Marraskuun lopussa Bangladeshissa paloi tekstiilitehdas, jossa kuoli toistasataa työntekijää. Raina kertoo, että työturvallisuudessa oli vakavia puutteita.

– Aluemiehemme raportoi, että tehtaalla oli vain yksi varauloskäytävä palon varalta eli porukka jäi loukkuun.

Kyseinen tehdas teki tuotteita monelle suurelle, tunnetulle vaatebrändille.

I

Brändit keskustelukumppaneina

Pohjoismaissa sopimisen perinne on Jyrki Rainan mukaan arvokkainta. Vaikka välillä taistellaan, lähtökohtana on hyvin järjestäytyneen työväen yhdessä tekemät työsopimukset työnantajan kanssa.

laisista yritysneuvostoista rakennetaan maailmanneuvostoja.

– On jo joukko yrityksiä, joissa työnantajat maksavat luottamusmiesten kokousmatkat maailmanlaajuisesti kerran vuodessa tai kahdessa, Raina kehuu.

Suomalaisten yrityselämä on kansainvälistä. Monikansallisten yritysten lisäksi on ulkomaalaisia yrityksiä, joissa pääkonttori on muualla.

– Sen tähden myös suomalaisille on hyötyä olla ay-verkostoissa ja yritysneuvostoissa mukana, Raina muistuttaa.

Viesti kulkee verkoissa

Ay-toiminta on muuttunut radikaalisti.

Nykyään se on Rainan mukaan hyvin

konkreettista ja tulossuuntautunutta.

– Kaikki mitä teemme kehitysmaissa, liittyy järjestäytymiseen, ay-oikeuksiin ja poliittiseen vaikuttamiseen.

Sähköpostit ja internet helpottavat yhteydenpitoa verrattuna 20 vuoden takaiseen aikaan.

IndustriAll on virtuaaliorganisaatio, jonka voima tulee ay-verkostoista. Niiden kautta mukana on kymmeniä tuhansia toimijoita, vaikka henkilökuntaan kuuluu noin 70 ihmistä.

Genevessä sijaitsevan pääkonttorin lisäksi järjestöllä on viisi aluetoimistoa ympäri maailmaa. Palkkalistoilla on 36 eri kansalaisuutta, Raina on ainoa pohjoismaalainen. N

IndustriAll keskustelee brändien omistajien kanssa. Raina mainitsee esimerkkinä Hennes & Mauritzin.

Sillä, kuten muillakaan suurilla tekstiilialan yrityksillä, ei ole lainkaan omaa valmistusta. Sen sijaan H&M:lla on 1 800 alihankkijatehdasta, joissa on yli miljoona työntekijää.

– Mittasuhteet ovat huikeita. Kiinassa Henkan ja Maukan vaatteita tekevät 500 000 työntekijää, Bangladeshissa 400 000 ja Turkissa 100 000.

Rainan mukaan joukko brändejä ottaa vastuullisuuden vakavasti. Niiden kanssa järjestö tekee yhteistyötä tilanteen parantamiseksi miljoonille tekstiili- ja vaatetustyöntekijöille.

Neuvottelut raamisopimuksesta ovat alkamassa H&M:n kanssa.

– Filosofiamme mukaan vaatteiden pitää olla tuotettuja säädyllisellä tavalla, vaikka ne maksaisivat vähän enemmän.

27

totta & tutkittua Teksti: Taina Hämäläinen, tutkimusasiamies

Kesätyötehtävät kehittyvät opintojen myötä Insinööriopintoja tukevan kesätyön saanti oli opintojen alussa olevilla tänä vuonna haastavaa.

änä vuonna tekniikan alalla ammattikorkeakouluissa opiskelevien työssäkäyntiä koskevasta tutkimuksesta ilmenee, että suhdannealho peilautuu insinööriopiskelijoiden kesätyönsaantiin. Koulutusta tukevan ja insinööritaitoja kehittävän työpaikan löytyminen oli viime kesäksi haastavaa.

Kesällä 2012 insinööriopiskelijoista 87 prosenttia oli töissä, vuotta aiemmin osuus oli 88 prosenttia. Erityisesti opintojensa alussa olevilla oli vaikeuksia päästä oman alan töihin.

Kaikista vastaajista 23 prosenttia koki työnhaun olleen edellisvuotista helpompaa ja useampi kuin joka toinen arvioi, ettei muutosta ole tapahtunut työnhaussa vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna.

Pidemmälle opinnoissaan edenneillä työnhaku tuotti useammin oman alan työpaikan. Tänä syksynä neljättä vuosikurssia aloittavista kolmannes koki työnhaun olleen edellisvuotista helpompaa.

T

Työnhaussa korostuu verkostojen merkitys

Työpaikan hakemisessa omien verkostojen merkitys korostuu. Kesätöissä olleista insinööriopiskelijoista kolmannes sai työpaikan omia verkostojaan hyödyntäen.

28

Neljännes työskenteli samassa kesätyöpaikassa, jossa oli työskennellyt aiemminkin. Kahdeksan prosenttia sai uuden työpaikan suhteillaan.

Runsas viidennes sai kesätyöpaikan ottamalla itse yhteyttä uuteen työnantajaan ja 14 prosenttia vastasi ilmoitettuun työpaikkailmoitukseen.

Edelliskesään verrattuna teollisuuden merkitys kesätyönantajana on kasvanut.

Insinööriopiskelijoista 39 prosentin osuus työskenteli teollisuuden aloilla, mikä on kaksi prosenttiyksikköä suurempi osuus kuin edellisvuonna. Yleisimpinä työnantajina erottuivat teknologiateollisuus 19 prosentin osuudella ja rakennusliikkeet 13 prosentin osuudella.

Kesätöissä 2012 olleet insinööriopiskelijat työskentelivät hyvin monenlaisissa tehtävissä; opinnäytetyötään teki yhden prosentin osuus, insinöörin kesälomasijaisuutta hoiti neljä prosenttia, työnjohtotehtäviä teki kahdeksan prosenttia ja suunnittelutyötä seitsemän prosenttia.

It-alan näkymät heijastuivat kesätyönsaannin haasteisiin. It-alan tehtäviin oli päässyt viiden prosentin osuus, mikä oli aiempaa vähemmän. Tekniikan alan suoritustason tehtäviin oli työllistynyt joka viides ja moni insinööriopiskelija

teki tekniikan alaan kuulumatontakin kesätyötä.

Kokopäivätoimessa kesällä 2012 olleiden opiskelijoiden keskipalkka oli 1 800 euroa kuukaudessa (mediaani), kasvua vuoden takaiseen tutkimukseen nähden 2,3 prosenttia.

Keskiarvopalkka oli 1 847 euroa kuukaudessa. Keskiarvo nousi vuodessa niin ikään 2,3 prosenttia.

Työn sisältö kehittyy opintojen edetessä

Kyselyyn vastanneista 59 prosenttia koki, että työkokemus oli liittynyt opintoihin hyvin tai erittäin hyvin. Viimevuotisessa tutkimuksessa vastaava osuus oli kolme prosenttiyksikköä suurempi. Talouden epävarmuus ja työnhaun haasteet näkyvätkin siinä, että työn sisältö liittyi nyt harvemmin opintoihin.

Myönteistä on kuitenkin se, että kesätyön sisältö kehittyy opintojen edetessä.

Toista vuosikurssiaan aloittavista puolet koki, että kesätyötehtävät ovat kehittyneet vähintään jonkin verran opintojen myötä. Neljännellä vuosikurssilla opiskelevista useampi kuin neljä viidestä arvioi kesätyötehtävien sisällön kehittyneen opintojen edetessä.

Laadukas työkokemus ja opintosuori-

100

95

%

90

85

80 1988 1990

2000

1995

2000

2010

2012

Kesätöissä olleiden insinööriopiskelijoiden osuus 1988–2012 (prosenttia).

Kaikki

18

4. vuosikurssi

31

3. vuosikurssi

19

45

9 0

37

50

17

2. vuosikurssi %

45

38

41 20

N ovat kehittyneet huomattavasti

50 40

N ovat kehittyneet jonkin verran

60

80

100

N eivät ole kehittyneet lainkaan

Työtehtävien kehittyminen (syksyllä 2012 aloitetun) vuosikurssin mukaan

tukset luovat yhdessä pohjaa insinööriuralle; opintojen edetessä ja oman alan työkokemuksen karttuessa työ liittyy paremmin opiskeluun. Omalla alalla alle puoli vuotta työskennelleistä 58 prosenttia ilmoitti, että kesätyö liittyi hyvin tai erittäin hyvin opiskeluihin. Vastaava osuus oli 85 prosenttia niillä opiskelijoilla, joille työkokemusta oli karttunut yli kaksi vuotta.

Opintojen aikainen työskentely lisää työkokemusta ja työelämätaitoja. Suuri osa insinööriopiskelijoista tekee töitä opintojen lomassa.

Lukukauden aikainen työssäkäynti vie

kuitenkin aikaa opinnoilta. Lukukauden 2011–2012 aikana 52 prosenttia päätoimisista opiskelijoista työskenteli. Työssäkäynti oli viime lukukautena epäsäännöllisempää; satunnaisesti työskentelevien osuus on hieman kasvanut viime vuoteen verrattuna.

Insinööriopiskelijoiden yleisimmät lukukausien aikaisen työssäkäynnin syyt painottuvat edellisvuosien tapaan usein taloudellisiin motiiveihin. 36 prosenttia ilmoitti tärkeimmäksi työssäkäynnin syyksi sen, että opintotuki ei olisi riittänyt elämiseen. N

Uuden Insinööriliitto UIL:n ja Insinööriopiskelijaliitto IOL:n tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimus 2012 (TOT 2012) toteutettiin syksyllä 2012.

Tutkimukseen vastasi yhteensä 3 833 tekniikan alan opiskelijaa. Tutkimuksella kartoitetaan insinööriopiskelijoiden kesätyöskentelyä ja opiskelujen aikaista työssäkäyntiä.

Lisätietoja tutkimuksen tuloksista saa Uuden Insinööriliiton tutkimusyksiköstä.

29

oikeus Teksti: Satu Tähkäpää, työsuhdelakimies Piirros: Markku Haapaniemi

Tekijänoikeus työsuhteessa Työelämässä tuotetaan jatkuvasti teoksia, jotka saavat tekijänoikeussuojan.

Tekijänoikeus syntyy aina kirjallisen tai taiteellisen teoksen tekijälle eli ihmiselle.

ekijänoikeutta ei tarvitse mitenkään rekisteröidä tai esimerkiksi käyttää ©-merkkiä. Tekijänoikeus ei voi syntyä suoraan yritykselle, mutta yritykselle voi siirtyä oikeus työntekijän luomaan teokseen esimerkiksi työsopimuksen nojalla, vaikka sopimuksessa ei asiasta mitään olisi mainittu.

Työelämässä lähtökohtana on, että työntekijän työsopimuksen mukaisen työn tulos kuuluu työnantajalle. Vallitsevan käytännön mukaisesti työnantaja saa työntekijän työsuhteessa luomiin teoksiin normaalin toimintansa edellyttämän käyttöoikeuden.

Työsuhdetekijänoikeuksien käytännön merkitys ja laajuus vaihtelevat merkittävästi toimialoittain. Aina ei ole selvää, missä laajuudessa oikeudet ovat siirtyneet työnantajalle ja missä laajuudessa oikeudet

T

ovat jääneet tekijälle. Yritysjärjestelyt ja yritysten toimialojen muutokset voivat nopeasti vaikuttaa yrityksen normaaliin toimintaan tai toimialaan sekä tekijänoikeuksien hallintaan, ellei oikeuksista ole nimenomaisesti kirjallisesti sovittu.

Työsuhdetekijänoikeuksia koskevien periaatteiden soveltamisen edellytyksenä on, että teokset on luotu työsuhteessa.

Esimerkiksi osakeyhtiön toimitusjohtaja ei ole työsuhteessa yhtiöön.

Aina ei muutoinkaan ole täysin selvää, täyttyvätkö työsuhteen tunnusmerkit. Esimerkiksi lyhtyaikaisissa epätyypillisissä työsuhteissa rajanveto työsuhteen ja itsenäisen ammatinharjoittamisen välillä voi olla vaikeaa. Tällaisissa tilanteissa on erityisen tärkeää sopia siitä, kenelle tekijänoikeudet kuuluvat ja miten niitä saa käyttää.

Mikä on teos?

Teossuojan voivat saada esimerkiksi kaunokirjalliset teokset, ammattikirjallisuuden tuotteet, sanastot tai kone- ja rakennepiirustukset.

Tekijänoikeus edellyttää, että teos on luovan henkisen työn tuloksena syntynyt itsenäinen ja omaperäinen kirjallinen tai taiteellinen teos.

Teoksen on oltava sellainen, ettei kukaan muu samanlaiseen työhön ryhtynyt olisi tehnyt täysin samanlaista teosta. Tekijänoikeuslaki ei suojaa teoksen ideaa, sisältöä, juonta, aihetta, periaa-

30

tetta tai motiivia, vaan ainoastaan konkreettista teosta, sen ilmaisumuotoa.

Jos tuotteen ilmiasu on ulkoisten tekijöiden sanelemaa tai puhtaasti mekaanisen työn tulosta, teoskynnys ei ylity. Teoskynnyksen ylittyminen on aina tapauskohtaista harkintaa. Tekijänoikeusneuvosto antaa lausuntoja eli suosituksia tekijänoikeuslain soveltamisesta ja muun muassa teostason ylittymisestä. Viime kädessä tekijänoikeudelliset epäselvyydet ratkaisevat tuomioistuimet tai välimiesoikeus.

Tietokoneohjelmat ja tietokannat

Tietokoneohjelmia varten on tekijänoikeuslaissa erityissäännös. Jos tietokoneohjelma tai siihen välittömästi liittyvä teos on luotu täytettäessä työsuhteesta johtuvia työtehtäviä, tekijänoikeus teokseen siirtyy työnantajalle suoraan lain nojalla.

Tulkintalähtökohta tietokoneohjelmien osalta on siis se, että oikeudet ovat siirtyneet työnantajalle. Jos työntekijä väittää oikeuksien jääneen hänelle, on pystyttävä näyttämään, että oikeuksista on sovittu laista poikkeavalla tavalla.

Erityissääntelyn taustalla on tietokoneohjelmien luomiseen liittyvät erityispiirteet; ohjelmat syntyvät usein ryhmätyön tuloksena. Suurten ohjelmistojen valmistuksessa voi olla teollisen prosessin piirteitä, työ voi vaatia useita henkilötyövuosia ja tekijöiden työpanos voi vaihdella huomattavasti.

Ohjelmistot myös korvautuvat usein nopeasti uusilla ohjelmistoilla, joiden pohjalla ovat aikaisemmat versiot. Hallituksen lakia koskevan esityksen mukaan myös ohjelman käyttäjän aseman turvaaminen ohjelmistokaupassa edellyttää, että ohjelman oikeuden haltijasta ei ole epäselvyyttä.

Olettama siitä, että oikeudet ohjelmistoihin ovat siirtyneet työnantajalle, on voimassa vain, jos toisin ei ole sovittu.

On siis täysin mahdollista sopia esimerkiksi työsopimuksessa, että oikeudet työntekijän luomiin ohjelmistoihin jäävät työntekijälle.

delliset oikeudet ja turvata sekä nykyiset että mahdolliset tulevat liiketoimintatarpeet.

Työntekijän intressissä yleensä on turvata se, että hänen nimensä mainitaan tekijänä eikä teosta muuteta ja lisäksi teoksen käyttömahdollisuudet siltä osin, työnantaja ei teosta käytä.

Tekijänoikeus voidaan sopimuksin siirtää joko kokonaan tai osittain. Vain moraalisista oikeuksista luopumista on rajoitettu. Sopimuksin voidaan luovuttaa erilaisia oikeuksia tai rajoittaa oikeuksien siirtymistä: voidaan sopia esimerkiksi tietystä käyttötarkoituksesta, tiettynä aikana ja tietyllä alueella.

Usein ehdotetaan myös sovittavaksi, että tekijä luovuttaa kaikki oikeudet, jolloin teoksen kaupalliset oikeudet siirtyvät. Moraaliset oikeudet pysyvät tällöinkin tekijällä.

Teosta ei myöskään saa muuttaa sellaisella tavalla tai saattaa yleisön saataviin sellaisessa yhteydessä, että tämä loukkaa teoksen omalaatuisuutta.

Taloudellisia ja moraalisia oikeuksia

Tekijänoikeudet on jaettu taloudellisiin oikeuksiin ja moraalisiin oikeuksiin.

Taloudellisilla oikeuksilla tarkoitetaan tekijän yksinomaista oikeutta määrätä teoksen kappaleiden valmistamisesta ja saattamisesta se yleisön saataviin muuttamattomana tai muutettuna.

Teoksen kappaleiden valmistamista on sen tallentaminen ja kopioiminen millä tahansa teknisellä menetelmällä, myös siirtäminen laitteeseen, jolla teos voidaan toisintaa.

Teos saatetaan yleisön saataviin, kun se esimerkiksi välitetään yleisölle välitystavasta riippumatta, esitetään julkisesti, tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen.

Tekijällä on myös moraalisia oikeuksia teokseen. Teosta käytettäessä tekijän nimi on ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa ja alan vallitseva käytäntö edellyttävät.

Sopimukset oikeuksien siirtymisestä

Työsuhdetekijänoikeutta koskevat säännökset eivät anna tarkkaa vastausta siihen, missä laajuudessa oikeudet siirtyvät työtehtävien nojalla työntekijältä työnantajalle. Ilman sopimusta työnantaja voi riskittömästi käyttää vain sellaisia oikeuksia, jotka se tietää varmuudella työsuhteen nojalla hankkineensa. Työntekijä voi käyttää sellaisia oikeuksia, jotka varmuudella ovat hänelle jääneet ja joiden käyttöä ei rajoita työsuhteen muut velvoitteet, kuten kilpailukielto, salassapito- tai lojaliteettivelvoite.

Työntekijä ei voi käyttää julkaisematonta teosta, joka kuuluu työnantajan liikesalaisuuden piiriin eikä käyttää teosta työnantajan kanssa kilpailevaan toimintaan, ellei käytöstä ole nimenomaisesti sovittu. Tekijänoikeudellisia sopimuksia koskee yleinen sopimusvapauden periaate.

Työnantajan intressissä on yleensä hankkia mahdollisimman laajat talou-

Korvaus tekijänoikeuksien luovutuksesta

Tekijänoikeuslaissa ei ole säännöksiä tekijälle maksettavista korvauksista.

Tekijänoikeudet ovat näin eri asemassa keksintöihin nähden; työsuhdekeksintölain mukaan keksijällä on oikeus kohtuulliseen korvaukseen, jos työnantaja haluaa oikeudet keksintöön itselleen.

Säännösten erojen taustalla on ajatus siitä, että ketään ei voi palkata tekemään patentoitavissa olevia keksintöjä. Sen sijaan työntekijä voidaan palkata tehtäviin, joissa yleisesti tehdään teoskynnyksen ylittäviä teoksia. Tekijänoikeudet olisi hyvä huomioida palkan suuruuteen vaikuttavana tekijänä työsopimusta tehtäessä.

Tekijänoikeus ei ole ikuinen. Se on voimassa yleensä koko tekijän eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Tätä kutsutaan tekijänoikeuden suoja-ajaksi. Yhteisteosten eli teosten, jota on ollut tekemässä useampi ihminen, kohdalla suoja-ajat lasketaan viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Kun suoja-aika päättyy, teosta voi käyttää maksutta ja kysymättä lupaa. N 31

opiskelijat Teksti: Mika-Matti Ojala, varapuheenjohtaja, koulutuspoliittinen vastaava Kuvat: Mikko Kinnunen ja Ulla-Mari Pasala

Minne menet suomalainen insinöörikoulutus? ata vuotta sitten käynnistyi suomalaisen insinöörikoulutuksen menestystarina silloisen teollisuuden kehdossa Tampereella. Sittemmin insinöörikoulutus on laajentunut kattamaan koko valtakunnan Rovaniemeltä Turkuun ja Vaasasta Varkauteen.

Tämän matkan varrella Suomeen on syntynyt lukuisia suuria yrityksiä. Esimerkiksi Nokian menestystarinan taustalla ovat olleet juuri suomalaiset insinöörit.

Emme voi enää 2010-luvulla kouluttaa insinöörejä samoja metodeja käyttämällä kuin aiemmilla vuosisadoilla. On kyettävä uudistumaan ja innovoimaan opetusta. On siirryttävä opetuskeskeisestä tekemisestä oppimiskeskeiseen tekemiseen.

Insinööriopiskelijaliitto IOL otti kantaa tekniikan ja liikenteen alan AMK-pääsykokeisiin ja vaati, että kokeet pitää tuoda nykyajan insinöörin vaatimuksien mukaisiksi. Kokeessa ei nykyään mitata kielitaitoa, motivaatiota eikä se sisällä ennakkotehtävää. Näitä IOL vaatii mukaan pääsykokeisiin, jolloin koe antaa hakijalle selkeän kuvan insinööriopinnoista.

On myös reagoitava nopeammin elinkeinoelämän tarpeisiin. Uusien koulutusohjelmien suunnittelussa on katsottava pitkälle tulevaisuuteen, jotta pystymme kohdistamaan koulutuksemme mahdollisimman tarkasti elinkeinoelämän tarpeisiin. Aloituspaikkamäärät ovat tällä hetkellä aivan liian korkeat. Insinöörikoulutuksessa sisäänottomäärät pitää kohdistaa lähemmäksi elinkeinoelämän mahdollisuuksia vastaanottaa uusia insinöörejä.

Suomalaisen insinöörikoulutuksen menestystarinaan on vaikuttaneet monet muuttujat. Laadukas opetus ja harjoittelu sekä kehittyvä elinkeinoelämän monipuoliset tarpeet ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, että suomalaiset insinöörit ovat maailman kilpailukykyisimpiä. Myös jatkossa on kaikin keinon näistä asioista pidettävä kiinni!

Olen suomalainen insinööriopiskelija ja ylpeä siitä. Voin vain toivoa ja tehdä töitä sen eteen, että myös seuraava sukupolvi voi tuntea samoin. Joka tapauksessa, onnea suomalainen insinöörikoulutus, olet hehkutuksesi ansainnut! N

S

32

Janne Juujärvi IOL:n puheenjohtaja

Vuosi lopuillaan, uutta tuloillaan uosi alkaa olla joululomaa vaille valmis. Toki kouluilla vielä insinööriopiskelijat puurtavat viimeisiä tenttejä. Insinööriopiskelijaliiton hallitus puurtaa loppukiriä, jotta ensi vuoden hallitus saisi kaiken mahdollisimman valmiina.

On ilo luovuttaa vuoden vaihteessa vetovastuu tulevalle hallitukselle.

Tämä vuosi on antanut todella paljon haasteita ja kokemuksia. Toivotan onnea ja menestystä tulevalle hallitukselle. Teillä tulee olemaan haasteita ensi vuonna, joista kaikista selviää yhteistyöllä.

Yhteistyötä on tehtävä valtakunnallisesti ja paikallisesti. Voimia tekemisiin ensi vuonna!

Ensi vuonna on usealla liittomme aktiiveilla uusia haasteita. Toivotan jokaiselle onnea niihin. Meillä kaikilla insinööriopiskelijoilla on ensi vuonna luvassa myös yhteisiä haasteita, kuten kesätyöpaikan saanti. Muistakaa aloittaa työpaikkojen hakeminen ajoissa!

Haluan vielä kiittää kaikkia tästä hienosta vuodesta. Oli todella mukava tavata monta loistavaa ihmistä ja käydä monessa hienossa tapahtumassa.

Oli erittäin hienoa saada olla tämän loisteliaan liiton puheenjohtaja näin insinöörikoulutuksen juhlavuonna. Tulihan kuitenkin täyteen komeat 100 vuotta.

V IOL:lle valittiin uusi hallitus Insinööriopiskelijaliiton liittokokous järjestettiin Oulussa marraskuussa. Kokouksessa valittiin yhdistykselle uusi hallitus sekä vahvistettiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2013 ja hyväksyttiin vuoden 2011 tilinpäätös ja toimintakertomus.

Liittokokous valitsi vuoden 2013 puheenjohtajaksi turkulaisen insinööriopiskelijan MikaMatti Ojalan. Hän on kuluvana vuotena toiminut Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n varapuheenjohtajana. Uudeksi varapuheenjohtajaksi liitto valitsi kemiläisen Dani Alaraudanjoen.

Muut hallituksen jäsenet ovat Jyri Liukko Lappeenrannasta, Sonja Petäjämaa Rovaniemeltä, Marjut Lehtinen Lahdesta, Joonas Halmeenmäki Turusta, Noora Nieminen Kotkasta ja Eeva Inkeroinen Kuopiosta.

Varajäseneksi hallitukseen valittiin Arttu Lahti Seinäjoelta. Uusi hallitus pitää järjestäytymiskokouksensa tammikuussa Helsingissä.

Hallituksen jäsenten sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@iol.fi.

Kiertueella Insinööriopiskelijaliitto on kiertänyt Pohjois-Suomessa aktiivisesti syksyn mittaan. Kemissä liiton jäsenedut heijastettiin koko koulun väelle screenillä ja Rovaniemellä sekä Ylivieskassa opiske-

lijatoiminnan kenttäasiamies Mikko Kinnunen, insinööriopiskelijaliiton hallituslaiset sekä paikalliset aktiivit tekivät liiton palveluita tutuksi ständeillä.

33

Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Minna Virolainen

Edustajakokouksen kahvitauolla edustajat vaihtoivat kuulumisia kollegojen kesken.

Työehtosopimusneuvottelut pääroolissa ensi vuonna Kehittämishaluinen edustajakokous keräsi Uuden Insinööriliiton aktiivit yhteen marraskuiseen Helsinkiin. uheenjohtaja Pertti Porokari toivoi edustajakokouksen avauspuheenvuorossaan, että Elinkeinoelämän keskusliiton uusi johto palauttaa työmarkkinoille sen luottamuksen, jonka varassa Suomea on rakennettu.

Hän arvioi, että neuvottelusyksy pitää suuren osan UIL:n toimistosta kiireisenä.

– Valmistaudumme keväästä lähtien neuvotteluihin kaikilla sopimusaloillamme. Neuvottelutoimintaan keskittymistä ei saa mikään muu toimi häiritä, vaan kaikki voimavarat on kyettävä suuntaamaan siihen täysipainoisesti.

Järjestöjohtaja Mikko Wikstedtin mukaan ensi vuoden toinen tärkeä aihe

P

34

on jäsenhankinta ja -pito. Siitä ovat UILyhteisössä kaikki vastuussa.

Ensi vuoden toimintasuunnitelmaa esitellessään Wikstedt linjasi kolmanneksi painopisteeksi UIL:n jäsenpalveluiden kohentamisen. Sekä niiden saatavuutta että laatua parannetaan.

Projektipäällikkö Tommi Grönholm kertoi liiton toiminnasta jäsenhankinnassa ja -pidossa. Uusia jäseniä tulee vuosittain noin 2 700–2 900. Jäseniä myös eroaa vuosittain, joten hyvä jäsenpito on onnistumisen kulmakivi. Se vaatii systemaattista toimintaa, mittaamista ja ennustamista sekä koko liittoyhteisön osallistumisen.

Työmarkkinaohjesääntö ja viestintästrategia hyväksyttiin

Neuvottelujohtaja Ismo Kokko esitteli hallituksen esityksen työmarkkinaohjesäännöksi. Uudistamisen taustalla ovat työmarkkinakentän ulkoiset ja UIL:n sisäiset muutokset sekä tarve nopeuttaa päätöksiä yksittäisiä henkilöjäseniä koskevissa asioissa.

Ohjesäännössä on kolme keskeistä muutosta. Ensinnäkin UIL:n hallitus ottaa sen roolin, joka sille kuuluu jo yhdistyslain perusteella. Jatkossa hallitus vastaa ja päättää työmarkkinatavoitteista ja painostusvalmiudesta.

Kokoussalissa hyväksyttiin muun muassa UIL:n työmarkkinaohjesääntö ja viestintästrategia.

Hämeenlinnan Insinöörien edustaja Timo Grön arvostaa palkansaajayhteistyötä, jota tehtiin viime syksynä Teollisuuden palkansaajat TP:n liittojen kesken. Vierellä KeskiSuomen Insinöörien edustaja Eija Viitanen.

Toiseksi uudistuksen myötä avataan virallinen mahdollisuus sille, että UIL tekee omia työ- ja virkaehtosopimuksia.

Kolmanneksi jatkossa liiton puheenjohtaja, neuvottelujohtaja ja työmarkkinavaltuuskuntien esittelijä päättävät lakkorahoista, jos lakossa on alle 50 henkilöä. Kokon mukaan aikaisempi käytäntö oli kankeutensa vuoksi hidas.

Edellinen viestintästrategia on vuodelta 2008. Sen jälkeen perinteiset viestimet ovat olleet suuressa murroksessa.

Viestintä on siirtynyt entistä enemmän verkkoon sekä sosiaalisen median tarjonta ja käyttö ovat kasvaneet räjähdysmäisesti.

Viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki esitteli 2010-luvun tarpeisiin tehdyn

viestintäpaperin. Sen peruslinjauksien mukaan liiton sisäistä ja ulkoista järjestökuvaa vahvistetaan lisäämällä yhteistyötä sidosryhmien ja median kanssa.

Koko UIL-yhteisön viestintää yhtenäistetään, mikä edellyttää vuoropuhelua ja yhteistyötä liittoyhteisön eri osien kanssa. Alueellisuutta hyödynnetään viestinnässä ja vaikuttamisessa.

Edustajakokous hyväksyi liiton ensi vuoden toimintasuunnitelman, talousarvion sekä jäsenmaksut ja alennusperusteet. Liittomaksu on ensi vuonna 29,50 euroa kuukaudessa.

Hallitusta täydennettiin insinööriopiskelijoiden edustajan henkilökohtaisella varajäsenellä. Uusi varajäsen on MiikaPekka Linteri Insinööriopiskelijaliitosta.

Työmarkkinat puhututtivat edustajia

Hämeenlinnan Insinöörien puheenjohtaja Timo Grön kuvaili oloa keskellä syksyn työmarkkinailmapiiriä tuskaiseksi ja voimattomaksi. Sopimuskulttuuri on rapautunut ja luottamus työnantajapuoleen on rapissut, kun EK ei ole pitänyt sopimuksista kiinni.

Grön toivoo, että raami saisi jatkoa ensi syksynä. Se vaatii työnantajan mukana oloa oikeasti, pelkällä uhkailulla sopimusta ei synny.

– Maltillinen ratkaisu, raami tai tupo, on Suomen talouden kannalta parempi.

Liittokierroksella liittojen kesken on yleensä nokittelua.

Jos päädytään liittokierrokselle, Grönin mukaan Ylemmät Toimihenkilöt YTN on näyttänyt voimansa. Tarvittaessa kyetään vaikka lakkoon. Vaikka lakot eivät ole toivottavia, ne ovat palkansaajapuolelle laillinen keino osoittaa näkemyksiään, ellei sitä muuten kuunnella.

Vuonna 2013 Insinööriopiskelijaliittoa johtava Mika-Matti Ojala sanoo, että epävakaus työmarkkinoilla vaikuttaa myös opiskelijoihin.

– Otsikoissa näkyvä epäsopu työntekijöiden ja työnantajien välillä antaa huolestuttavaa kuvaa nuorille opiskelijoille.

Vaikea työmarkkinatilanne toimii toisaalta kipinänä ja lisää opiskelijoiden kiinnostusta työelämäasioita kohtaan. N 35

UUDISTUI!

TUTUSTU NYT!

Ti s L et aa IS ot t F Ă„K ur -S S va ec I pa ure ke tin

!

Eniten tietoa, hyÜtyä & luettavaa!

Digitaalisen elämäntavan edelläkävijä

19

5JMBB LL WBJO

â‚Ź

+ valitsemasi LAHJA! mB-LAHJA 1

TAI

Musta nahkalompakko

arvo 32,00 â‚Ź s "JUPB OBILBB s UBTLVB TFUFMFJMMF s 7FUPLFUKV UBTLV LPMJLPJMMF s LPSUUJUBTLVB s UBTLVB UĂ…SLFJMMF QBQFSFJMMF s -Ă…QJOĂ…LZWĂ… BKPLPSUUJUBTLV

mB-LAHJA 2

Musta nahkavyĂś

arvo 49,00 â‚Ź

s -BBEVLBT NBUFSJBBMJ BJUPB OBILBB s 1JUVVT DN MFWFZT DN s ,FTUĂ…WĂ… NFUBMMJTPMLJ s )FMQQP MZIFOUĂ…Ă…

Palauta lahjatilauskorttisi jo tänään! Postimaksu on maksettu puolestasi.

5*-"64,0355*

5JMBBO .JLSP#JUUJ MFIEFO itselleni lahjaksi LFTUPUJMBVLTFOB 4 kk vain 19 â‚Ź OPSN Ă 4JTĂ…MUĂ…Ă… MFIUFĂ…

19 â‚Ź

5JMBB LL WBJO

+ valitsemasi LAHJA!

VALITSEN TILAAJALAHJAKSI:

Netistä tilaat nopeimmin:

XXX BTJBLBTQBMWFMV GJ UBSKPVT

Soita ilmaiseksi:

NahkavyĂśn "SWP Ă

Nahkalompakon "SWP Ă Tilaaja/maksaja Sukunimi

Etunimi

-Ă…IJPTPJUF

1PTUJOVNFSP KB UPJNJQBJLLB

I

Tarjoustunnus: -PNQBLLP 7ZĂ•

"OUBNBMMB TĂ…ILĂ•QPTUJPTPJUUFFTJ KB UBJ NBULBQVIFMJOOVNFSPTJ WPJU TBBEB FEVMMJTJB UBSKPVLTJB 4BOPNB .BHB[JOFT 'JOMBOE 0Z MUĂ… KB 4BOPNB LPOTFSOJJO LVVMVWJMUB ZIUJĂ•JMUĂ… 4Ă…ILĂ•QPTUJPTPJUF

Sukunimi

1- 4BOPNB .BHB[JOFT

-Ă…IJPTPJUF

Etunimi

4BOPNB .BHB[JOFT 'JOMBOE 0Z

.BULBQVIFMJOOVNFSP

Lahjatilauksen saaja

Täytä, leikkaa irti ja postita heti!

Tilauksen QPTUJNBLTV PO maksettu

1PTUJOVNFSP KB UPJNJQBikka

*OGP .#5, 5VOOVT 7BTUBVTMĂ…IFUZT

5JMBBKBMBIKB UPJNJUFUBBO 4JOVMMF LVO UJMBVTNBLTVTJ PO LJSKBVUVOVU 5BSKPVT PO WPJNBTTB LL KB LPTLFF 4VPNFFO UVMFWJB VVTJB UJMBVLTJB 6MLPNBJTJJO UJMBVLTJJO MJTĂ…UĂ…Ă…O QPTUJNBLTVMJTĂ… UJFEVT UFMVU "TJBLBTQBMWFMVTUB BSLJTJO LMP n QVI QVI /JNJ KB PTPJUFUJFUPKB WPJEBBO LĂ…ZUUĂ…Ă… KB MVPWVUUBB TVPSB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO

,FTUPUJMBVT MBTLVUFUBBO TPWJUVJO MBTLVUVTWĂ…MFJO WPJNBTTB PMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO KPLB PO BJOB FEVMMJTFNQJ LVJO TBNBO QJUVJTFO NĂ…Ă…SĂ…BJLBUJMBVLTFO OPSNBBMJ IJOUB ,FTUPUJMBVT KBULVV FMMFJ UJMBBKB JSUJTBOP UJMBVTUBBO UBJ NVVUB TJUĂ… NĂ…Ă…SĂ…BJLBJTFLTJ *SUJTBOPNJOFO UVMFF WPJNBBO WJJLPO LVMVUUVB 5JMBVLTFO QĂ…Ă…UUZFTTĂ… WFMPJUFUBBO FOOFO JSUJTBOPNJTFO WPJNBBOUVMPB UPJNJUFUUVKFO MFIUJFO IJOUB +PT MBTLVUVTKBLTP UBJ NBLTVFSĂ… PO NBLTFUUV FOOFO JSUJTBOPNJTFO WPJNBBOUVMPB QĂ…Ă…UUZZ UJMBVT NBLTFUVO KBLTPO QĂ…Ă…UUZFTTĂ…

Tulos ja ilo yrittäjän arjessa Akavan yrittäjäseminaari 2013 perjantaina 1.2.2013 klo 15

Nordean auditorio, Satamaradankatu 5, Helsinki Seminaariin mahtuu 90 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.

Ilmoittaudu viimeistään 18.1.2013 osoitteessa www.akava.ďŹ /yrittajaseminaari2013 Seminaariohjelma Ennen seminaaria tarjolla on kahvia ja virvokkeita klo 14.30 alkaen.

klo 15.00

Seminaarin avaus

klo 15.05

Akava yrittäjien asialla

klo 15.15

Yrittäjän pankkipalvelut

klo 15.30

Perusmyyjästä supermyyjäksi

klo 16.00

Vihaatko tyrkyttämistä — miten tuotteistat asiantuntijapalvelun?

klo 16.30

Tauko, buffettarjoilu

klo 17.15

Yrittäjän oma hyvinvointi

Nimitys Oikeustieteen ylioppilas Matti AndstrÜm on aloittanut Uuden InsinÜÜrinliiton tyÜsuhdeneuvojana. Hän neuvoo jäseniä tyÜsuhteisiin liittyvissä lakiasioissa. Viime kesänä hän ajoi kauhakuormaajaa jätteenkäsittelylaitoksella.

Akavan yrittäjätyÜryhmän puheenjohtaja Jukka Kokkonen puheenjohtaja Sture Fjäder, Akava pankinjohtaja Janne Karjalainen, Nordea Pankki Suomi Oyj KTM Timo Rope, Rope Oy

DI Jari Parantainen, Noste Oy

tyÜterveyshuollon erikoislääkäri Anja Hallberg, Diacor Oy

klo 17.45

Liikunnasta ja ravinnosta imua yrittäjän arkeen

klo 18.15

YrittäjätkÜ supersuorittajia?

klo 18.45

Seminaarin päätÜs

Riitta Pallasvuo, Liike4k Oy Annarita Koli, Eläke-Fennia

InsinÜÜri – älä ota kesäkissaa, ota insinÜÜriopiskelija Kesäkissakampanja auttaa insinÜÜriopiskelijoita ja tyÜnantajia kohtaamaan toisensa erilaisten insinÜÜritÜiden merkeissä. Jättämällä tiedot tyÜtarpeistaan Kesäkissa-sivuille tyÜnantaja voi olla varma, että haku kohdistuu juuri tekniikan alan osaajiin.

Opiskelijat lÜytävät sivuilta tekniikan alan kesätÜitä, harjoittelupaikkoja, insinÜÜrityÜaiheita ja muita tyÜllistymismahdollisuuksia.

Kesäkissakampanja on InsinÜÜriopiskelijaliiton ja Uuden InsinÜÜriliiton ylläpitämä, ilmainen palvelu.

Lisätietoja saa Anu Kaasalaiselta puhelimitse 0201 801 871 tai sähkÜpostitse anu.kaasalainen@uil.fi.

Omat eläketietosi aina ajan tasalla Omat eläketietosi -palvelussa tarkistat kätevästi omat eläkkeeseen vaikuttavat tyÜsuhde- ja ansiotietosi sekä tarvittaessa täydennät tietoja helposti.

Voit myÜs katsoa arvion omasta eläkkeestäsi eri ikävaihtoehdoissa.

Ammatillinen opettajankoulutus antaa AMK-insinÜÜrille opettajan pedagogisen kelpoisuuden ammatillisiin oppilaitoksiin, ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja vapaaseen sivistystyÜhÜn sekä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle myÜs ammattikorkeakouluihin.

Koulutus kestää 1–2 vuotta.

Koulutus järjestetään Kuopiossa, Lappeenrannassa, Porissa, Seinäjoella ja Tampereella.

Tarjolla on myĂśs verkko-opintomahdollisuus.

Lisätietoa koulutuksesta

Kunta-alalla, valtiolla, kirkossa tai Kelassa tyÜskentelevä: Palvelu on käytettävissäsi, kun olet saanut Kevan lähettämän tyÜeläkeotteen.

Omat eläketietosi aina ajan tasalla www.keva.ďŹ /elaketietosi

Eeva Manni p. 03 245 2052 sekä Paula Larvala ja Meeri Rautio p. 03 245 2053

V SRVWL HWXQLPL VXNXQLPL#WDPN À

Lisätietoa

WDRNN#WDPN À ZZZ WDPN À WDRNN

ZZZ RSHNRUNHDKDNX À

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

37

Teksti: Jari Rauhamäki Kuva: Minna Virolainen

Liiton ensimmäisen varapuheenjohtajan Pekka Liimataisen mukaan valtiolla osa lakeihin perustuvista tehtävistä jää tulevaisuudessa hoitamatta.

Liimatainen povaa julkiselle sektorille kovia aikoja Vuodesta 2008 lähtien Uuden Insinööriliiton varapuheenjohtajana toiminut Pekka Liimatainen on huolestunut julkisen sektorin houkuttelevuudesta työmarkkinoilla. Jos palkkaero yksityiseen sektoriin edelleen kasvaa, julkisen puolen työnantajat huomaavat tuota pikaa menettäneensä otteensa osaavasta henkilökunnasta. urkulainen Pekka Liimatainen on tieinsinööri henkeen ja vereen. Tällä hetkellä hän on Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn päätoiminen luottamusmies. Takana on yli 30 vuotta virkauraa suomalaisten teiden, siltojen ja risteysten rakentamisen parissa.

– Työpaikan nimi ja tehtävät vain ovat välillä vaihtuneet, tiehallinnon eri tehtävissä muun muassa Turun tiepiiris-

T

38

sä työskennellyt Liimatainen sanoo.

Hän edustaa liiton puheenjohtajistossa julkista sektoria, jonka osuus jäsenistöstä on noin 13 prosenttia. Liimataisen mielestä julkisen ja yksityisen puolen edunvalvonnan erot johtuvat ennen muuta työnantajasta.

– Julkinen sektori on työnantajana yhtenäisempi. Esimerkiksi valtiolla rahan koordinointi tapahtuu Valtion työmarkkinalaitoksen kautta, yksityisellä puolella työnantajana on paljon yrityksiä. Täs-

tä johtuen neuvotteluprosessi on virastoissa aika selkeä. Isännän direktiovalta näkyy ja kuuluu.

Pää on tulossa vetävän käteen

Liimatainen on valtion virkamiehenä nähnyt monia tuottavuusohjelmia, joilla on pyritty parantamaan julkisen sektorin tehokkuutta muun muassa henkilöstövähennyksillä, tehtävien siirroilla ja ulkoistamisilla.

Vaalikaudella 2011–2015 edellisen hallituksen valtionhallinnon tuottavuusohjelma on korvattu vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Nimi vaihtui, tavoite ja keinot ovat jokseenkin entiset.

Liimataisen mielestä valtionhallinnon tehtävät ja niiden ajantasaisuus on syytä käydä aika ajoin läpi, mutta vähitellen pää on tulossa vetävän käteen.

– Hallinnossa monet viranomaistehtävät perustuvat lainsäädäntöön. Olemme tulossa tilanteeseen, jossa henkilöstön vähenemisestä johtuen hoidamme osan tehtävistä kunnolla, osan vasemmalla kädellä ja osan jätämme hoitamatta. Eikä kyse ole laiskuudesta vaan siitä, että kaikkea ei yksinkertaisesti ennätetä hoitaa.

Liimatainen muistuttaa, että valtion eri virastoista ja laitoksista on väkeä vähennetty jo vuosien ajan. Samaan aikaan tuottavuutta on kyetty parantamaan muun muassa uusilla tietokoneohjelmilla.

– Työtä helpottavia juttuja on tullut paljon, mutta samalla on tullut uusia, yllättäviäkin tehtäviä. Virastoissa moni on joutunut perehtymään esimerkiksi kopiokoneen korjaukseen toimistohenkilökunnan vähennysten myötä.

Yt-neuvottelut ovat edessä

Liimataisen mukaan toimintamäärärahojen supistukset johtavat yt-neuvotteluihin ELY-keskuksissa. Luontainen poistuma ei riitä, kun henkilökunnan määrää pitäisi supistaa kymmenellä prosentilla. Määräaikaisuudet ja erilaiset EU-projektit hankaloittavat savottaa.

– ELY-keskuksissa on edessä tosi kovat ajat vuoden 2013 jälkeen, Liimatainen huokaa.

Hänen mukaansa julkisella puolella ihmiset ovat arempia siirtymään kokonaan uusiin työtehtäviin kuin yrityksissä, joissa erilaiset tehtäväkierrot ovat paljon arkisempia. Liimataisen mielestä julkisten viranomaistehtävien hoitamisessa on akateemisen ja puoliakateemisen työn ja siihen vihkiytymisen piirteitä.

– Helmasynti on ottaa jatkuvissa hallinnon ja organisaatioiden uudistuksissa vastaan työtä jopa enemmän kuin mitä pyydetään. Se aiheuttaa uupumusta, alentaa työkykyä ja pahimmillaan sairastumisen. Tarvitsemme julkisella sektorilla kovia tukitoimia, jotta muutosten vaikutuksia voidaan pehmentää.

Julkisen sektorin palkkakehitys on huolestuttava

Liimatainen myöntää, että Suomen kaltaisessa, vientiteollisuuden pärjäämisestä riippuvaisessa maassa julkinen sektori ei voi palkkaneuvottelukierroksilla sanella avausta, määritellä avoimen sektorin palkanmaksukykyä. Valtion ja kuntien pitäisi kuitenkin pystyä kilpailemaan osaavasta työvoimasta.

– Julkisella puolella palkkojen huono kehittyminen on vain voimistunut viime vuosina. Insinööreillä kuukausipalkan ero on 500 eurosta tuhanteen euroon. Kun työt eivät oleellisesti poikkea toisistaan, jälkeenjääneisyyttä pitäisi pikemmin pystyä kuromaan umpeen kuin kasvattamaan.

– Jos näin ei tehdä, julkisen sektorin on vaikea olla kilpailukykyinen työnantaja työmarkkinoilla. Selvitykset osoittavat, että monen julkisen puolen insinöörin ja diplomi-insinöörin palkkakehitys on tyystin pysähtynyt, töihin tullaan takuupalkalla ja palkkoja tarkistetaan vain sopimuskorotuksin.

– Mikäli kehitys jatkuu, valtion ja kuntien houkuttelevuudesta työmarkkinoilla on jäljellä vain rippeet, Liimatainen toteaa. N

Teksti: Kirsi Tamminen

ahden Seudun Insinöörit pyörittää yhdistyksensä toimintaa jäsenmaksuilla. Puheenjohtaja Antero Teittinen kysyy Länsi-Pohjan Insinööreiltä, onko heillä taloudelliset mahdollisuudet toimia täysipainoisesti. Lisäksi lahtelaiset kysyvät, onko pohjoisessa eri kohderyhmille suunnattuja tapahtumia?

– Kyllä on, vastaa Länsi-Pohjan Insinöörien puheenjohtaja Juhani Tolvanen kumpaankin kysymykseen.

– Taloutemme pyörii hyvin. Takavuosina ostimme oman toimitilan ja vuoden suosituin tapahtumamme on täysin ilmainen jäsenille ja heidän perheilleen. Säännöllistä senioritoimintaa on kuukausittain Kemissä lounaan merkeissä ja Torniossa aamukahvien ääressä.

Oulun seniori-insinöörien kanssa vierailemme vuorovuosina toistemme luona. Myös opiskelijoiden kanssa on tiivistä yhteistyötä.

Mikä on paras tilaisuutenne viimeisen vuoden aikana?

– Käymme vuosittain tutustumassa Lumilinnaan, joka on Kemin kaupungin ja kemiläisten yrittäjien rakentama lumirakennusten, liukumäkien ja jääveistosten täyttämä alue.

Perinteinen tapahtuma on nuorempien jäsenien ja heidän perheidensä suosiossa. Viime maaliskuussa lähes sata isiä, äitiä ja lasta oli mukana.

Alkuun tarjottiin kahvia ja mehua ja yhdistyksen hallitus esittäytyi. Lumilinna-alueella vietetyn päivän päätteeksi kokoonnuimme yhdistyksen toimitilaan, missä oli tarjolla hernekeittoa ja pannukakkua.

– Lumilinna on iso tapahtuma Kemissä ja sillä on vuosittain vaihtuvat teemat. Jo useina vuosina olemme valinneet vierailupäiväksi sellaisen, jolloin on lapsille sopivia esiintyjiä.

Tänä vuonna esiintyjinä oli muumeja. Nuorten perheiden on helppo lähteä mukaan, kun perheen pienimmät voi ottaa mukaan vaikka pulkan kyytiin. Insinööriporukassa olemista arvostetaan.

Pohjoisesta nappaa vinkki -sarja kaartaa keskelle maata Jyväskylään eli Keski-Suomen Insinöörien kotikonnuille.

L

39

Bulls

28

8

9

14

17 17 20 27 30 22

30 38 11

3 7

8

6

31

25 6

24

7

18

26

24 15

4

4 19

42 11 24

10

14

7 16

7

1. Minkä ikäinen on suomalainen

8

34

työeläkejärjestelmä?

23

2. Voidaanko yöllä teettää työtä ilman yötyökorvausta?

KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet.

Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

Ratkaisu on verkkolehden sivuilla www.insinoori-lehti.fi.

3. Mitä musiikkia soitettaessa tahtilaji on aina 3/4?

4. Mitä luumenarvo kuvaa?

5. Solmiiko virkamies työsopimuksen?

6. Mikä oli suosituin kotimainen joululaulu kaupallisissa radioissa vuonna 2010?

Uusi Insinööriliitto UIL ry:n keilamestaruuskilpailut Riihimäellä 14.1.–24.2.2013

7. Milloin ja millä YTNsopimustoimialalla päättyy viimeinen

Pelitapa: Tasoitukset:

6 sarjaa eur. keskiarvotasoitukset 215 –70 % max. 40 pist. / sarja Viimeinen kilpailuerä 24.2.2013 Klo 14:30 Kilpailumaksu: 30 € Samalla osallistut Paloheimon keilaajien talvikisaan

raamisopimukseen perustuva

Kilpailusarjat:

9. Voiko työntekijän irtisanoutumisaika

Henkilökohtainen kilpailu Parikilpailu (2 x 6 sarjaa) Joukkuekilpailu (4 x 6 sarjaa)

Parikilpailuun ja joukkuekilpailuun on joukkueet nimettävä ennen joukkueen ensimmäistä kilpailusuoritusta Aikavaraukset:

Kilpailunjohtaja: Tulospalvelu: Järj.

Rixu Bowling Pohjolankatu 8, 11120 Riihimäki Puh. 040-535 3587 Jarmo Palkia www.keilahalli.com Paloheimon keilaajat ry

Kisaa koskevat kysymykset osoitteeseen tarja.antila@hyri.net (Hyvinkään-Riihimäen insinöörit ry).

40

työehtosopimus?

8. Kuinka monta solistia Nightwishyhtyeessä on vuosien saatossa ollut?

olla pidempi kuin työnantajan irtisanomisaika?

10. Kuka näyttelijä on esiintynyt toistaiseksi useimmiten James Bondina valkokankaalla?

Oikeat vastaukset ovat Uusi Insinööri -verkkolehdessä osoitteessa: www.insinoori-lehti.fi

ajankohtaista jäsenpalvelusta

Viimeiset hetket jäsenmaksualennuksen hakemiseen lennushakemuksen aika on nyt, mikäli sinulla tänä vuonna on oikeus hakea jäsenmaksun alennusta esimerkiksi työttömyyden, ulkomailla oleskelun tai perhevapaiden vuoksi. Alennushakemus pitää tehdä heti, kun voi osoittaa alennusperusteen sekä sen keston. Hakemus on kuitenkin tehtävä viimeistään vuoden loppuun mennessä.

Lisätietoa on osoitteessa www.uil.fi > Edut ja palvelut > Jäsenpalvelu > Usein kysyttyä.

Lähetämme alkuvuodesta ensi vuoden jäsenmaksulaskut. Niiden mukana on hyödyllistä tietoa muun muassa insi-

A

nöörien ja muiden tekniikan alan ammattilaisten palkkauksesta sekä jäseneduista.

Ensi vuoden jäsenmaksutaulukko on aiemmin mainitussa nettiosoitteessa.

Pitämällä jäsenmaksusi ajantasaisina varmistat useiden etujen pysymisen käytettävissäsi.

Jäsenkortit ovat kaksivuotisia, joten ensi vuonna emme lähetä automaattisesti uusia, vaan ne ovat voimassa helmikuun 2014 loppuun saakka. Jos olet kadottanut jäsenkorttisi, pyydä uusi jäsentietopalvelusta jasen@uil.fi.

Jäsenjärjestöjen UIL-kanava verkossa usi Insinööriliitto tarjoaa jäsenjärjestöille mahdollisuuden rakentaa verkkosivunsa käyttäen Yhdistysavain.fi -palvelua.

Palvelun käyttö on jäsenjärjestöille maksutonta, sillä liitto maksaa Yhdistysavaimeen perustettuun UIL-kanavaan siirtyville yhdistyksille Start-tason kotisivupaketin.

UIL-kanavan avulla yhdistykset saavat käyttöönsä yhtenäisen sivupohjan.

Jäsenjärjestöjen yhteinen ilme on rakennettu sivuston otsikkobanneriin, muuten sivujen sisältö ja ulkoasu ovat yhdistysten vapaasti muokattavissa ja personoitavissa.

Valmiin sivupohjan lisäksi UILkanavan etuja on sivujen helppokäyttöisyys.

Sivustolla on käytössä monipuoliset työkalut kuten uutis- ja keskustelupalsta, tapahtumakalenteri, sähköiset lomakkeet sekä kuvagalleriat.

U

Lisäksi sivustolla on mahdollista ottaa käyttöön aktiivien sivut. Näillä kirjautumisen vaativilla suljetuilla sivuilla yhdistyksen toimijat voivat jakaa asiakirjoja, käydä keskusteluja ja suunnitella yhdistyksen toimintaa.

Lisätietoa UIL-kanavasta ja sen käyttöönotosta on yhdistysten viestintävastaavien materiaalipankissa UIL:n nettisivuilla. Lisäksi Yhdistysavain.fi -palveluun voi tutustua osoitteessa www.yhdistysavain.fi.

järjestĂśyhteydet KESKUSTOIMISTO Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 avoinna arkisin klo 9–16 www.uil.ďŹ sähkĂśposti: etunimi.sukunimi@uil.ďŹ TOIMINNAN JOHTO puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 0524 191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 552 4431 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811 HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKĂ– johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 talouspäällikkĂś Paula Mauno, 0201 801 860 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Riitta Malinen, 0201 801 808 TYĂ–SUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKĂ– johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 elinkeinoasioiden päällikkĂś Heidi Husari, 0201 801 839 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkĂś Jouko Malinen, 0201 801 817 Asiamiehet Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Jani Huhtamella, 0201 801 835 Tapio Soltin, 0201 801 855 Juha Särkkä, 0201 801 843 Projektitiimi projektipäällikkĂś Tommi GrĂśnholm, 0201 801 848 asiamies Mikko Sormunen, 040 721 6879 Lakimiestiimi johtava lakimies Kati Hallikainen

TyÜsuhdeneuvoja Matti AndstrÜm JÄRJESTÖ- JA KENTTÄYKSIKKÖ järjestÜjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 assistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 Jäsentietopalvelu jäsentietopäällikkÜ Satu SjÜstedt, 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Eero Husari, Atte LepistÜ ja Tarja MÜrsky JärjestÜtoiminta asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Tietohallinto tietohallintopäällikkÜ Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 Viestintä viestintäpäällikkÜ Jari Rauhamäki, 0201 801 847 toimituspäällikkÜ Ilona Mäenpää, 0201 801 826 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827

JäsenjärjestÜjen toimistot

Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, (PL 1199), 70211 Kuopio Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkÜ Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Taina Hämäläinen, 0201 801 870 Urapalvelut urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871

Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä

tyĂśsuhdeneuvonan palveluaika klo 9–13.30 0206 93 858, lakimiehet@uil.ďŹ

TyÜsuhdelakimiehet Jemina Fabritius, Maria Jauhiainen, Eeva Salmi,Tiina Savikko, Jukka Siurua, Niina Suvanto ja Satu Tähkäpää assistentti Paula Tapani

jäsentietopalvelun palveluaika klo 10–14 ma–ti, to–pe 0206 93 877, jasen@uil.ďŹ

Hyvinkään-Riihimäen InsinÜÜrit ry Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki toimisto@hyri.ďŹ , www.hyri.net Hämeenlinnan InsinÜÜrit ry Puusepänkatu 5, 13111 Hämeenlinna www.uil.ďŹ /hml Keski-Suomen InsinÜÜrit ry Keskustie 22 A, PL 454, 40101 Jyväskylä www.ksinsinoorit.com

Opiskelija-asiat info@iol.ďŹ asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 asiamies Juha Manu, 0201 801 830 asiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 kenttäasiamies Mikko Kinnunen, 0201 801 874 kenttäasiamies Jaana Kuorelahti, 0201 801 873

Alueasiamiehet

Helsingin InsinÜÜrit HI ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki järjestĂśsihteeri Jaana Kälviäinen, toimisto@helins.ďŹ , www.helins.ďŹ

Lahden Seudun InsinÜÜrit ry Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti lsi@lsi.ďŹ , www.lsi.ďŹ Lapin InsinÜÜrit Korkalonkatu 18 C,96200 Rovaniemi www.lapininsinoorit.ďŹ lapininsinooritry@pp.inet.ďŹ Lounais-Suomen InsinÜÜrit LOUSI ry Rätiälänkatu 10, 20810 Turku www.lousi.ďŹ Länsi-Pohjan InsinÜÜrit Meripuistonkatu 16, 94100 Kemi lansipohjan.insinoorit@gmail.com www.uil.ďŹ /lpi Merenkurkun InsinÜÜrit MeKi ry Olympiakatu 16, 65100 Vaasa www.meki.ďŹ Mikkelin InsinÜÜrit ry Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli www.mikkelininsinoorit.ďŹ Satakunnan InsinÜÜrit ry Isolinnankatu 24, 28100 Pori toimistosihteeri Pia Luovula sati@satakunnaninsinoorit.ďŹ www.satakunnaninsinoorit.ďŹ Tampereen InsinÜÜrit ry Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen toimistosihteeri Kaisu Lämsä toimisto@tampereeninsinoorit.ďŹ www.tampereeninsinoorit.ďŹ Tietoalan toimihenkilĂśt ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki www.tietoala.ďŹ

mennen tullen HELSINGIN INSINĂ–Ă–RIT t 7BMLPLBOHBT TPJ MPQQJBJTLPOTFSUUJ LMP .VTJJLLJUBMP t /FVWPTUPMJJUUP OĂŠZUFMNĂŠ LMP 4VPNFO ,BOTBMMJTUFBUUFSJ t /FMKĂŠT UJF LPNFEJB LMP 4VPNFO ,BOTBMMJTUFBUUFSJ -JTĂŠUJFEPU XXX IFMJOT m 5BQBIUVNBU

42

Tämä on viimeinen mennen tullen -palsta.

OTTY ry ,BJQBBULP UVLFB UZĂšOIBLVUBJUPJIJTJ UBJ IBMVBULP TFMWJUUĂŠĂŠ PNBO PTBBNJTFTJ LFJIĂŠĂŠO LĂŠSKFU UBJ VSBUPJWFFTJ 5VMF NVLBBO UZĂšMMJT UZNJTUBWPJUUFJTFFO WFS UBJTSZINĂŠĂŠO KPTTB QBOFVEVUBBO UZĂšOIB LVVO UPJTUFO TBNBTTB UJMBOUFFTTB PMFWJFO LBOTTB -JTĂŠUJFEPU 5ZĂšOIBLVCPPTUFSJ IBOLLFFO QSP KFLUJQĂŠĂŠMMJLLĂš 3JTUP 4ĂŠZOĂŠWĂŠKĂŠSWJ SJTUP TBZOB WBKBSWJ!PUUZ m UBJ QVI XXX PUUZ m

TUIKE ry t 4JTĂŠLJJQFJMZĂŠ LMP o #PVMEFSUFIEBT 0ME .JMM t 56*,& (1 UBNNJ IFMNJLVVTTB t .BULB 5VLIPMNBBO NBBMJTLVVTTB -JTĂŠUJFEPU XXX UVJLF m LOUSI SZ t 1FSJOUFJOFO UBMWFO JMMBOWJFUUP 4WFOTLB ,MVCCFO -JTĂŠUJFEPU XXX MPVTJ m

joulukuun luuppi Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Hyvinkääläinen pitkän linjan insinööriyrittäjä Martti Similä vertaa suomalaisyrittäjän asemaa koulukiusattuun. Yrittäjiä eivät kiusaa opettajat, vaan maan hallitus ja eduskunta.

yvinkään-Riihimäen Insinöörien varapuheenjohtajana viimeisiä viikkojaan viettävä Martti Similä on seurannut keskustelua suomalaisesta yrittäjyydestä vuosikymmeniä. Maahan kaivattaisiin tälläkin hetkellä lisää kasvuyrittäjyyttä.

– Yrittäjyyden helpottamisen sijasta säännöksiä kuitenkin koko ajan kiristetään, hän sanoo.

Similä luettelee pitkän listan yrittäjän elämää vaikeuttavia asioita. Rakennusmääräykset haittaavat pienempien tuotantolinjojen perustamista, ajoaikasäännöt kieltävät kuljettajayrittäjää tankkaamasta viikon seitsemäntenä päivänä, vaikka edes normaali 40 tunnin viikkotyöaika ei ole täyttynyt. Oppisopimuskoulutukseen on puolestaan rakennettu malli, jonka noudattaminen on yksinyrittäjälle taloudellisesti kohtuuton.

– Uutta yrittäjyyttä ei näin synny, hän toteaa.

H

Yrittäjän arjen tuntee harva

Similä kertoo eduskuntaan nousseen insinööri Jari Larikan todenneen kansanedustajaksi tulonsa jälkeen, että eduskunnassa on vain muutama henkilö, joka ymmärtää pienyrittäjän elämää ja asemaa.

– Suurimmalla osalla edustajista on sellainen käsitys, että yrittäjällä on pohjaton kassa, josta voi jaella kaiken maailman vaaliavustuksia, Similä sanoo.

Hän teki aikanaan selvityksen Lipposen hallituksen yritystoimintaa parantavista laeista. Similän mielestä tulos oli paljastava.

– Noin kahdestasadasta laista kolmasosa käsitteli alkoholia ja tupakkaa, vain kolme koski ajatustyöstä palkkansa saavaa yrittäjää. Näistäkin kaksi huononsi silloin heidän asemaansa, hän kertoo.

Tuotekehittäjä ja insinööriyrittäjä Martti Similä on ollut yli kymmenen vuoden ajan puuhamiehenä sekä Uuden Insinööriliiton että Akavan yrittäjävaliokunnissa.

Insinööriyrittäjä perää aitoa tukea yrittäjyydelle Kilometrikorvauksen rukkaaminen virhe

EU:n komissio oikeilla jäljillä

Uusin kyseenalainen esimerkki pienyrittäjän tukemisesta on Similän mielestä hallituksen kaavailema kilometrikorvauksen remontti. Hän painottaa, että elinkeinon harjoittaminen edellyttää joustavaa liikkumista myös harvaan asutuilla seuduilla, missä julkisen liikenteen palvelut ovat heikot.

– Teollisuutta on paljon juuri siellä, kehä kolmosen ulkopuolella. Valitettavasti vain kilometrikorvauksista oli sovittu ”lehmäkauppana” jo hallitusneuvotteluissa, Similä sanoo.

Hän on valmis hyväksymään kilometrikorvauksen muutoksen, jos samalla eri alojen yrittäjät laitetaan tasa-arvoiseen asemaan henkilöauton arvonverokohtelussa. Yksinyrittäjän ei kannata hankkia kahta autoa, joista toinen on arvonlisäverollinen yksityisauto ja toinen arvonlisäverovapaa yritysauto.

– Arvonlisäverovapaa auto muuttuu nykyvero-ohjeilla heti arvonlisäverolliseksi, kun sillä käy työmatkan aikana hakemassa kahvipaketin ja kukkapuskan tädille, jonka luona on matkalla yötä, Similä puuskahtaa.

Euroopan unionin komissio yrittää uudella Pienet ensin -aloitteella keventää pienten ja keskisuurten yritysten sääntelytaakkaa, saada niille rahoitusta, yksinkertaistaa niitä koskevaa lainsäädäntöä ja keventää hallinnollisia rasitteita.

Aloitteessa painotetaan pk-yritysten itsensä osallistumisen tärkeyttä säännöstön uudelleentarkastelussa.

Similä on tutustunut komission ehdotuksiin pienyrittäjäinsinöörin näkökulmasta. Joistakin kohdista hän on samaa mieltä, kuten esimerkiksi mikroyritysten vapauttamisesta tiettyjen säännösten, kuten työaikadirektiivien säännösten soveltamisesta.

– Enemmän toivoisin helpotuksia korkeasti koulutettujen henkilöiden, kuten insinöörien, yrittämisen edellytyksille, Similä sanoo.

Hänen mielestään komission ehdotuksissa ei ole riittävästi huomioitu henkisen työn tekijöiden yrittämisen erikoislaatua.

– Näihin seikkoihin voi liiton yrittäjävaliokunta ottaa kantaa, kun se valmistelee lausuntoa komission aloitteeseen. N 43

Uusi Insinööri -lehti toivottaa Iloista joulua ja valoisaa uutta vuotta