Insinööri 5/2018

Ylityöt on nyt kielletty 5

2018

Irtisanomissuoja kuohuttaa

Kuurous tuo erityiskykyjä

Jäsenkortti on tulossa

32

10

34

Sisällys 5/2018 10 14 16 18 20 22 24 26 30 32 36 38 46 51

Hitsausautomaatiota maailmalle Irtisanomisten helpotus ei takaa työllisyyttä Asiantuntijoiden palkat neuvottelupöytään Eduskunta ei ole kansa pienoiskoossa Rahapelituotot valtiolle monissa EU-maissa Poikkeavuus on lahja Keskitetty sopimus tukee työllisyyttä Irtisanomiskiistasta puhetta työpaikoilla Tunnin juna kiidättää töihin Opiskelua ja töitä limittäin Suomen loikka huipputeknologiaan SASK vaikuttaa rakenteisiin Liitto tukee luottamusmiehiään Tanssi tuo ystäviä

VAKIOT

3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 35 Kolumni 40 Oikeutta 42 Tutkittua 44 Opiskelijat 50 Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Annika Rauhala

2

Junien nopeuttaminen lisää työpaikkoja

s. 30

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten jäsenlehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJA Janne Luotola 0201 801 822 TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2018 13.12.

TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 (8,8 snt/min) PAINOPAIKKA UPC Print ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € ILMOITUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki, päätoimittaja

Hyvä työelämä ei synny tyhjästä AMMATTILIITTOJA JA niiden toimintaa käsitellään julkisuudessa aika ajoin

kovalla kädellä. Kohtelu tuntuu välillä kohtuuttomalta ottaen huomioon niiden tehtävän ja tarkoituksen. Järjestöt syntyivät aikanaan puolustamaan ja parantamaan työntekijöiden työehtoja. Työelämä on toki muuttunut, mutta ei ammattiliittojen tarve hoitaa perustehtävänsä ole mihinkään kadonnut.

Ammattiyhdistysten merkitystä ja toiminnan oikeutusta voi vapaasti arvioida historian valossa. Työntekijöiden työehdoissa ja -oloissa on tapahtunut iso harppaus eteenpäin sukupolvien aikana. Näkökulmasta ja osin ideologiasta riippuu, miten kukakin edistykseen yhteiskunnan tällä saralla suhtautuu. Kun palkansaajaliikkeen moukarointia kuuntelee, tuntuu siltä, että osa keskustelijoista haluaa kääntää työolojen ja -ehtojen suhteen ajan ratasta vuosikymmeniä taaksepäin.

Mihin palkansaajaliikettä edelleen tarvitaan, miksi ammattiliittoon kannattaa kuulua? Näkökulmia ja vastauksia on useita. Osalle työehtojen puolustaminen ja parantaminen on euroja, senttejä ja prosentteja, rahalla mitattavia hyötyjä. Lähestymistapa ei ole väärä.

Ammattijärjestöjen tärkeä tehtävä on huolehtia jäsenistönsä pärjäämisestä erilaisissa elämäntilanteissa, neuvotellaan sitten tes-pöydässä ostovoiman turvaavasta palkkaratkaisusta tai puolustetaan työttömyysturvaa.

Itse lähestyn ammatillista järjestäytymistä yhteisöllisyyden ja sen tuoman tuen sekä tulevaisuuden näkökulmasta. Ammattiliitot ovat perustamisestaan lähtien olleet rakentamassa ihmisille parempaa työelämää. Jokainen työntekijä näkee tämän työn tuloksia jokapäiväisessä elämässään, jos vain viitsii ympärilleen katsoa. Tehtävämme on huolehtia, että seuraava sukupolvi saa perinnökseen vähintään yhtä hyvän, turvallisen ja oikeudenmukaisen työelämän kuin mitä itse olemme saaneet.

Edellä mainittu ei ole ripustautumista menneeseen, silmien ummistamista 2020-luvun työelämän haasteille ja työelämän muutoksille, ei edes saavutettujen etujen jääräpäistä puolustamista. Toisin kuin voisi luulla, työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa ja sopimuksissa on myös tulevaisuus vahvasti läsnä.

Suomalainen työeläkejärjestelmä on tästä hyvä esimerkki. Ajan hammas on toki siihenkin purrut. Työmarkkinajärjestöt ovat kuitenkin kyenneet tekemään siihen uudistuksia päämääränään eläkejärjestelmän turvaaminen pitkälle tulevaisuuteen. Asianosaiset tietävät, että kaikki päätökset eivät ole olleet helppoja, mutta ne on silti yhdessä sovittu. Tätä voi kutsua vastuullisuudeksi.

3

BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen

Teollisuuden tilaukset kasvoivat lähes kolmanneksen

6%

TEOLLISUUDEN UUSIEN tilausten arvo oli Tilastokeskuksen

mukaan viime elokuussa 29,7 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Kasvu selittyy muutamalla suurella metalliteollisuuden tilauksella.

Tammi-elokuun aikana tilaukset kasvoivat 1,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Yritykset saivat elokuussa uusia tilauksia vuodentakaista enemmän kaikilla teollisuuden alatoimialoilla.

Eniten tilaukset kasvoivat metalliteollisuudessa 42 prosenttia. Metalliteollisuudessa tilauksia kasvatti erityisesti telakkateollisuuden uudet tilaukset.

Kemianteollisuudessa tilaukset kasvoivat edellisvuodesta 16 prosenttia ja paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla 6 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan voimakkaat heilahtelut ovat kuukausitasolla tyypillisiä.

Arvoltaan suuriakaan uusia tilauksia ei jaeta pidemmälle ajanjaksolle, vaan ne kohdistetaan tilastoitavalle kuukaudelle sellaisenaan.

Teollisuuden uudet tilaukset -indeksi kuvaa yritysten uusien tilausten arvon kehitystä niiden hyödykkeiden ja palveluiden osalta, joiden tuotannon on tarkoitettu tapahtuvan Suomessa sijaitsevalla toimipaikalla.

Tänä vuonna kotimaan kaukojunissa on tehty kuusi prosenttia enemmän matkoja viime vuoteen verrattuna. Suomessa tehtiin yli miljoona junamatkaa syyskuussa.

Arkhimedeen sivupersoonat -podcast Jari Rauhamäki ja Petteri Oksa pureutuvat podcastissa ajankohtaisiin aiheisiin.

Kuuntele ja osallistu keskusteluun.

soundcloud.com/arkhimedeensivupersoonat

Ympäristömyrkyt vähentyneet kotimaisessa kalassa syömistä voi lisätä turvallisesti, koska useimmissa kaloissa on erittäin vähän ympäristömyrkkyjä. Suositeltavia kalalajeja ovat muun muassa siika, muikku ja särki sekä merialueiden ahven, kuha ja made.

Valtaosin suomalaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuudet ovat selvästi EU:n asettamia enimmäispitoisuuksia pienempiä. Enimmäispitoisuuksia suurempia ne ovat enää vain Itämeren lohissa ja isoimmissa silakoissa, tosin Itämeren lohen ja silakan sisältämät pitoisuudet ovat pienentyneet jopa puoleen 2000-luvun alusta lähtien.

Tiedot selviävät tuoreesta tutkimuksesta, jonka toteuttamiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos osallistui.

– Ympäristö- ja kemikaalilainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa kannattaa jatkaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kun ympäristön kuormittaminen vähenee, ympäristömyrkkyjen pitoisuudet pienenevät luonnonkaloissa myös tulevaisuudessa, sanoo THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta.

Kalansyönnin terveyshyödyt voittavat mahdolliset haitat.

KOTIMAISTEN LUONNONKALOJEN

4

KUVA:

BITTIKATTAUS

Tornitaloja nousee useisiin kaupunkeihin suunnitellaan ja rakennetaan parhaillaan tornitaloja. Kerroskorkeudet kasvavat suomalaisittain ennätyksellisiin mittoihin.

Helsingin kaupunki palkitsi YIT:n Keski-Pasilan suunnittelukilpailussa ehdotuksesta, joka toisi kaupunginosaan yhdeksän tornitaloa. Kahteen ensimmäiseen taloon tulisi 51 ja 40 kerrosta. Voittajatyön pohjalta syntyy asemakaava, ja rakentaminen voi alkaa parin vuoden kuluttua.

Pääkaupungissa on jo käynnissä Majakka-tornitalon rakentaminen Kalasataman kaupunginosaan. Talosta tulee Suomen korkein asuinrakennus eli 134 metriä ja 35 kerrosta korkea. Espoon Keilaniemeen aloitetaan tänä vuonna 117-metrisen Keilaniemi Towerin rakentaminen.

Kaupunginosaan on suunnitteilla lisäksi neljä asuintornitaloa, joista kahteen ensimmäiseen on tulossa 32–36 kerrosta.

Tampereelle suunnitellaan useita tornitaloja. Keskustassa on valmistumaisillaan 21-kerroksinen ja 70-metrinen Luminary-asuintornitalo. Oulun keskustan eteläpuolelle on noussut kesällä 16-kerroksinen Puistovahti-asuintornitalo. Järvenpäässä puolestaan 25-kerroksinen tornitalohanke peruuntui lokakuun alussa, kun Lujatalo vetäytyi pitkälle suunnitellusta hankkeesta.

MONEEN KAUPUNKIIN

KUVA: YIT ja Lahdelma & Mahlamäki

Mielenterveyden häiriöt vievät usein työkyvyn Nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyys lisääntyi 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015.

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa selvitti mielenterveyden häiriöiden vuoksi määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten aikuisten taustaa, hoitoa ja työhön palaamista.

Tutkimuksen mukaan vain puolet nuorista aikuisista oli kiinnittynyt työelämään tai opiskeluun ennen jäämistään työkyvyttömyyseläkkeelle. Vain viidesosa palaa pysyvästi työmarkkinoille. Nopeimmin työllistyivät ne, joille oli tehty psykoterapiasuunnitelma tai suunnitelma työhön paluuta tukevasta kurssista tai valmennuksesta. Yleisimmät sairaudet nuorten aikuisten työkyvyttömyyden taustalla ovat masennushäiriöt ja psykoottiset häiriöt sekä kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Pelkkä asiaosaaminen ei enää riitä asiaosaamisen lisäksi yhä enemmän myös työelämätaitoja. Yli kymmenen yliopistoa, ammattikorkeakoulua ja ammattiopistoa on kehittänyt aiheen opetusta Valmiina työelämään -hankkeessa.

– Maailman talousfoorumi on määritellyt tulevaisuuden tärkeimmiksi valmiuksiksi kyvyn ratkaista ongelmia, kriittisen ajattelun, luovuuden, ihmisten johtamisen ja yhteistyötaidot, sanoo Vaasan yliopiston tutkijatohtori Susanna Kultalahti.

Yli 500 opiskelijaa on ottanut osaa hankkeessa kehitettyihin tehtäviin ja osioihin osana normaaleja johtamisen ja henkilöstöjohtamisen opintojaan.

– Kursseilla on turvallista harjoitella vaikkapa toimimista erilaisten ihmisten kanssa kuin jättää tämä harjoittelu työelämään, sanoo Kultalahti.

Hankkeessa määriteltiin yhdessä, mitä työelämätaidoilla tarkoitetaan ja miten niitä voi opettaa virtuaalisten oppimisalustojen avulla.

Aiemmin opettajat valmistelivat itse kurssimateriaalinsa; nyt hankkeen tulokset ovat kirjana, peleinä ja ohjeina kaikkien käytettävinä.

TYÖELÄMÄSSÄ VAADITAAN

■■Lue lisää: www.valte.fi 5

BITTIKATTAUS

Yritykset kirittävät Suomea säätämään yritysvastuulain yritystä, kansalaisjärjestöä ja ammattiliittoa vaatii Suomeen ihmisoikeuksia koskevaa yritysvastuulakia.

Tuore kampanja muistuttaa päättäjiä siitä, että Suomi on kansainvälisessä vertailussa jäämässä jälkeen yritysvastuulainsäädännössä. Suomi on valtiona sitoutunut YK:n periaatteiden toimeenpanemiseen. Periaatteet hyväksyttiin yksimielisesti vuonna 2011.

SASK on yksi kampanjaan osallistuvista järjestöistä.

– Monissa Euroopan maissa lakeihin ollaan jo kirjaamassa yrityksiä koskevaa niin sanottua huolellisuusvelvoitetta. Sen mukaan yritysten pitää varmistaa, ettei niiden tuotantoketjuissa esiinny puutteita, kuten lapsityövoiman käyttöä, alipalkkausta tai epäinhimillisiä työoloja, SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen sanoo.

Yritysvastuulaki hyödyttäisi suomalaisyrityksiä, kotimaista työtä ja kehittyvien maiden työntekijöitä.

Lisäksi se varmistaisi, että tulevaisuudessa suomalaiskuluttaja ei ole yksin vastuussa siitä, ostaako hän eettisesti kestäviä tuotteita.

Kampanjaa koordinoi Suomeen sidoksissa olevien yritysten vastuullisuutta maailmalla tarkkaileva Finnwatch.

YLI 70

PETTERIN PALSTA Petteri Oksa johtaja

Lainsäädäntövalta kuuluu kansalle SYKSYYN ON kuulunut sateiden ja sienien lisäksi yhteis-

kunnallista natinaa, kun hallitus ja palkansaajajärjestöt ovat ottaneet yhteen irtisanomislaista. Samanlaista natinaa on kuulunut aiemmin muun muassa aktiivimallin suhteen.

Tässä yhteydessä on herännyt keskustelu siitä, että onko oikein, että hallitukseen yritetään vaikuttaa kovinkin keinoin. Eikö hallituksella olekaan vapaus toimia ja järjestötkö tässä maassa lakeja säätävät?

Tämä on tärkeä asia. Insinööriliitolle ja uskon, että kaikille järjestöille, on täysin selvää, että lainsäädäntövalta kuuluu Suomessa kansalle. Tätä valtaa käyttää eduskunta. Hallituksella puolestaan on täysi valta ehdottaa lainsäädäntöä. Tässä ei ole mitään epäselvää, eikä pidäkään olla.

Yhtä selvää on kuitenkin se, että näiden toimijoiden ulkopuolisilla tahoilla on täysi oikeus ilmaista mielipiteensä, vaikuttaa ja jopa painostaa. Keinot valikoidaan asioiden ja niiden kuuntelun mukaan.

Jos asioista keskustellaan ja neuvotellaan hyvässä hengessä, ei jouduta turvautumaan kaikkein vaikeimpiin keinoihin, kuten työtaistelutoimiin. Jos taas esimerkiksi työlainsäädäntöasioissa ei kuunnella niitä, joita asia koskee, ajaudutaan helpommin konfliktiin.

Yhteenkään työtaistelutoimeen ei lähdetä kevein perustein. Ne ovat aina erittäin raskaat. Niihin turvaudutaan tilanteissa, joissa liittojen jäsenten ääni ei ole muuten tullut kuulluksi.

On siis yhtä totta, että eduskunnalla on oikeus säätää lakeja kuin se, että eri tahoilla on oikeus vaikuttaa siihen kaikilla laillisilla keinoilla. Lainsäätäjä päättää, miten se vaikuttamiseen suhtautuu. Omassa päätöksenteossaan se joutuu ottamaan huomioon, miten tilanteeseen on ajauduttu ja mitkä sen vaikutukset ovat.

Suomen vahvuus on ollut, että se on vahvasti sopimusyhteiskunta, asioista neuvotellaan ja keskustellaan.

Asioissa liikutaan välillä tuskastuttavan pienin askelin yhteisten kompromissien kautta. Se on kuitenkin ollut vakaa tapa toimia. Toivottavasti niin on jatkossakin.

6

■■Lue lisää: www.ykkösketjuun.fi

Osittaisen vanhuuseläkkeen suosio jatkuu mukaan tänä vuonna alkaa 10 000 uutta osittaista vanhuuseläkettä. Käytännössä joka kymmenes 61 vuotta täyttävä nostaa eläkettä ennakkoon.

Ensimmäisenä vuonna alkoi 12 500 osittaista vanhuuseläkettä. Vaikka siirtyneiden määrä jäänee pienemmäksi kuin viime vuonna, eläkelajin suosio ei ole hiipumassa.

Eläkkeen valinneet ovat yleensä keskituloisia miehiä, jotka nostavat puolet eläkkeestään ja jatkavat työskentelyä. Lähes 90 prosenttia ottaa maksimimäärän eli puolet eläkkeestään maksuun.

Runsas kaksi kolmesta osittaisen vanhuuseläkkeen saajista työskenteli viime vuoden lopussa. Työttömiä oli 18 prosenttia, loput olivat työmarkkinoiden ulkopuolella.

– Näyttää siltä, että mitä vanhempana osittaisen vanhuuseläkkeen ottaa, sitä suuremmat ovat tulot ja eläke, Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto kertoo.

Viidesosa uuden eläkkeen valinneista on yrittäjiä, kolme neljästä työskentelee tai on viimeksi työskennellyt yksityisellä sektorilla.

ELÄKETURVAKESKUKSEN ARVION

BITTIKATTAUS

Verokortti uudistuu Teiden parannus helpottaisi työmatkaa Insinöörit haluavat parantaa maan tieverkkoa. Insinööriliitto kysyi uutiskirjeessään, miten kodin ja työpaikan välisiä matkoja pitäisi ensisijaisesti sujuvoittaa nykyisestä.

Lähes kolmasosa piti teiden kunnostusta tärkeimpänä.

Yhtä suuri osa piti kuitenkin ensisijaisena, että kaikkia liikennemuotoja kehitetään tasapuolisesti. Yksittäisistä liikennemuodoista seuraavaksi eniten vastaajat halusivat laajentaa bussiliikennettä. Kyselyyn vastasi 666 insinööriä.

% 6 8 12 16 29 29

kehittämällä liityntäliikenteen ratkaisuja rautatieliikennettä parantamalla lisäämäällä kevyen liikenteen väyliä laajentamalla bussiliikennettä kunnostamalla teitä

alusta verokortissa on vain yksi tuloraja koko vuoden palkoille. Sivutulon verokortti poistuu, joten sama verokortti käy jatkossa kaikille palkkatuloille.

Jatkossa verokortissa ei ole enää palkkakauden tulorajoja, vaan yksi tuloraja koko vuodelle. Jos vuosituloraja ylittyy, työnantaja perii veron lisäprosentin mukaan.

Kaikki työnantajat käyttävät samaa verokortille laskettua veroprosenttia. Sivutuloille tai eri työnantajille ei enää lasketa eri veroprosenttia.

Ensi vuonna riittää, että työntekijä esittää verokortin työnantajalleen. Työnantajan ei enää pidä säilyttää työntekijän verokorttia itsellään. Verokorttia ei jatkossa tarvitse myöskään toimittaa alkuperäisenä, vaan kopio riittää.

Vuoden vaihteen jälkeen on entistä tärkeämpää seurata tuloja vuoden aikana. Työntekijän on hyvä seurata palkkojen kertymistä vuoden aikana erityisesti silloin, jos hänellä on useita työnantajia.

Jos verokortin tuloraja näyttää ylittyvän tai vähennykset muuttuvat, muutosverokortin voi tilata marraskuusta lähtien Verohallinnon verkkopalvelussa OmaVerossa tai puhelimitse.

ENSI VUODEN

■■Lue lisää: www.vero.fi

kehittämällä tasaisesti kaikkia

KUVA: Jari Rauhamäki

YTN:n teknologiateollisuuden luottamusmiesseminaarissa oli vierailevana puhujana muun muassa teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen (etualalla) Teollisuusliitosta. Hänen aiheena oli neuvottelukierroksen haasteet.

7

Jäsenetuna henkivakuutus

MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa.

Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti.

henkivakuutuskuntoon.fi *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

ILMOITUS

010 19 19 19

i Tutkitust

SUOMEN EDULLISIN*

PUHEENJOHTAJAN PALSTA Samu Salo

Kohti juhlavuotta ensi vuonna 100 vuotta.

Suomalaisen teknisen koulutuksen ja samalla ammattikuntamme historia ulottuu vielä pidemmälle 1800-luvulle. Sadan vuoden iän saavuttaminen on Insinööriliiton kaltaiselle järjestölle merkittävä ja arvostettu merkkipaalu. Se osoittaa, että liitolle on ollut tarvetta ja jotain on tehty oikein.

Olemme aloittaneet juhlavuoden valmistelut lähes vuosi sitten. Juhlavuoden tavoitteet ovat selkeät.

Insinööriliitto ja sen jäsenet haluavat näkyä koko Suomessa muistuttaen, kuinka paljon hyvää ammattikuntamme on tehnyt suomalaiselle yhteiskunnalle. Tällä tietoa meillä on vuoden mittaan noin 50 jäsentilaisuutta ympäri Suomen.

Luonnollisesti tavoitteenamme on myös vaikuttaminen yhteiskuntaan ja insinöörejä lähellä oleviin asioihin, kuten insinöörikoulutuksen määrään ja laatuun, ammattikunnan arvostukseen ja jäsentemme työehtoihin.

Myös Insinööriliiton 100-vuotishistoria julkaistaan ensi vuonna. Liiton satavuotisen historian teemoja valotetaan myös IL100-lyhytelokuvassa kurkistamalla neljän erilaisen suomalaisen insinöörin elämään.

Ennen kaikkea haluamme olla mukana luomassa yhteistä hyvää tulevaisuuteen. Juhlavuoden keulakuvana toimii hyväntekeväisyyskonserttisarja, jonka tuotosta osa ohjataan Me-säätiön Me-koululle. Säätiön tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä.

Me-koulu on käynnistämässä tuellamme uuden INSINÖÖRILIITTO TÄYTTÄÄ

projektin, jossa tekniikkaa tuodaan lähemmäksi lapsia ja nuoria.

Juhlavuosi alkaa tammikuun lopulla Oulussa konserttisarjan avaustilaisuudella ja päättyy tällä tietoa Rovaniemelle marras–joulukuussa 2019.

Ammattikuntaamme koskevia asioita tuomme esille juhlavuoden seminaareissa, joissa käsitellään insinöörikoulutusta, teknologian kehittymistä ja tulevaisuuteen liittyviä teemoja. Seminaareja pidetään vähintään kuusi eri puolilla Suomea.

Osallistumme liittona vuoden mittaan isoon joukkoon suurtapahtumiin, varsinkin kesällä. Liitto on Salpausselän kisojen aikaan Lahdessa, Jazz-viikolla Porissa, rockfestivaaleilla ja niin edelleen. Ajatuksena on tuoda insinöörikunta mahdollisimman lähelle muita ihmisiä.Osassa juhlavuoden tapahtumia on esillä ammattikuntamme keksintöjä vuosikymmenten varrelta.

Juhlavuoden nettisivut avautuvat lokakuun aikana. Käykää hyvissä ajoin tutustumassa juhlavuoden aiheisiin ja merkitkää saman tien kalentereihinne teitä kiinnostavat tapahtumat. Juhlavuoden tapahtumat ovat avoimia kaikille jäsenille perheineen.

Osaan tapahtumista, kuten konsertteihin, pitää toki hankkia lippu tapahtuman järjestäjältä.

Haastan teidät myös erityisesti juhlavuonna pitämään esillä ammattikuntamme tunnuksia, kuten Imppu-lakkia ja insinöörisormusta. Tehdään yhdessä tiettäväksi, että olemme insinöörejä ja ollaan ylpeitä insinööriydestä nyt ja tulevaisuudessa!

9

Hitsausautomaatiota maailmalle TEKSTI: Matti Välimäki ja KUVAT: Ilari Välimäki

Pemamekin hitsausratkaisuja käytetään niin isojen työkoneiden, tuulivoimatornien kuin laivojenkin valmistuksessa. Menestystarinan takana on suomalainen insinööriosaaminen. ›› 10

Jarmo Kallio kertoo, että Pemamek tekee massiivisia hitsausrobottiasemia esimerkiksi telakoille.

11

Hitsausrobottiasemienkin valmistuksessa käytetään hitsausrobottia.

L

oimaalla Pemamekin tehdashallissa kipinöi. Iso hitsausrobotti valmistaa osia uuteen hitsausrobottiasemaan.

Tuotepäällikkö, insinööri Jarmo Kallio kertoo, että tällä hetkellä tehtaalla on työn alla hitsausautomaatioratkaisuja muun muassa Pohjois-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin.

– Miehiämme on parhaillaan myös Chilessä asentamassa sinne isoa laitteistoa.

Pemamek valmistaa raskasta hitsausautomaatiota esimerkiksi telakoille, liikkuvien työkoneiden valmistajille ja muille konepajoille.

Sen ratkaisuja käytetään paljon myös energiateollisuudessa, muun muassa tuulivoimatorneja rakennettaessa.

– Tuotteitamme on kaikilla mantereilla. Tai no, Etelämantereesta en ole aivan varma, Kallio naurahtaa.

Pemamekin liikevaihto 56 miljoonaa euroa. Väkeä on 210, ja heistä insinöörejä on lähes puolet. Sekä liikevaihto että henkilökunnan määrä ovat kasvaneet vuosi vuodelta.

– Väkeä rekrytoidaan myös jatkossa. Tarvetta on erityisesti ohjelmistoalan osaajille.

SUOMESSA INSINÖÖRIT OSAAVAT

Kallion mielestä Pemamekin menestystä selittää ennen kaikkea suomalainen insinööriosaaminen.

– Olemme panostaneet voimakkaasti tuotekehitykseen. Olemme pystyneet etenemään myös hieman etupellossa eli ennakoimaan alan kehitystä ja tulevia asiakastarpeita, hän miettii.

– Tarjoamamme teknologia on maailman johtavaa, kuuluu insinöörin kehu.

12

Kysyntää Pemamekin ratkaisulle on kasvattanut osaltaan myös se, että raskaassa teollisuudessa on ymmärretty automaation edut.

– Edistyksellinen automaatio maksaa, mutta se tuottaa parempaa laatua ja nopeammin.

Tuottavuuden lisäksi myös työturvallisuus kasvaa.

Pemamekia on kehitetty pitkäjänteisesti; perheyritys syntyi jo 1970-luvulla. Vuonna 2016 yrittäjä-toimitusjohtaja Pekka Heikonen siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi. Tämän myötä toimitusjohtajaksi nousi poika Jaakko Heikonen.

Yrityksen strategiana on pysyä jatkossakin tiiviisti Suomessa. Loimaan tehtaan kokoonpano- ja testaustiloja on laajennettu merkittävästi.

VALMISTELIJANA SUURISSA HANKKEISSA

Kallio toimii myynnin teknisenä tukena. Hän on mukana valmistelemassa muun muassa isoja kokonaisprojekteja maailmalle.

– Tyypillisesti homma etenee niin, että asiakkaan ensimmäisen kontaktin jälkeen selvittelemme mahdollisimman tarkkaan, mitä kaikkea tämä itse asiassa haluaa ja mitä tarpeita meidän on täytettävä, Kallio kuvailee.

– Jos projekti on meille sopiva, niin ryhdymme simuloimaan ratkaisua, suunnittelemaan ja valmistelemaan laitteistoa sekä tekemään hitsaustestejä.

Kun kaikki on valmista, koneella tehdään yhdessä asiakkaan kanssa koeajot. Sen jälkeen laite puretaan taas osiksi, kuljetaan kohteeseen, kootaan ja asennetaan käyttökuntoon.

Pemamek huolehtii myös asiakkaan hen-

Robotteja eivät myy jatkossakaan robotit. kilökunnan koulutuksesta sekä laitteiston huollosta.

– Hyödymme paljon siitä, että sekä suunnittelu että tuotanto ovat konkreettisesti samassa talossa. Se tekee toiminnastamme joustavaa ja nopeaa.

Kallion mukaan hänen työssään parasta on työtehtävien vaihtelevuus.

– Esimerkiksi insinöörien kanssa on aina helppo puhua yhteistä tekniikan kieltä, olivat he mistä päin maailmaa tahansa. Ylipäätään henkilökohtaiset kontaktit ja asiakastapaamiset ovat erittäin tärkeitä. Robotteja eivät kyllä myy tulevaisuudessakaan robotit.

ITSE JA YHDESSÄ TOISTEN KANSSA

Pemamek valmistaa monet robottihitsausasemissa ja hitsaustorneissa käyttämistään osista itse, mutta se hyödyntää myös kotimaisia ja ulkomaisia alihankkijoita. Varsinainen robotiikka tulee pääosin japanilaiselta Yaskawa Motomanilta.

Kallio kertoo, että tuulivoimaprojekti kestää tyypillisesti 3–6 kuukautta, iso telakkaprojekti vie ehkä vuodenkin verran.

Pienen näppärän käsittelypöydän saisimme kuulemma mukaamme nopeastikin ja suhteellisen edullisesti, noin 10 000 eurolla.

– Tuulivoimatornien valmistuksessa käytettävät ratkaisut maksavat tyypillisesti 1–2 miljoonaa euroa. Telakkaprojekteissa puhutaankin jo helposti 10–20 miljoonasta eurosta.

Vaan miten esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin virittelemät kauppasodat vaikutttavat. Joko ne näkyvät globaalia bisnestä tekevässä yrityksessä?

– No, vielä nuo suhdanteet eivät näy ainakaan täällä tehdashallissa. On toki mahdollista, että toimintaympäristön muuttuessa toiset markkina-alueet ovat haastavampia kuin toiset, Kallio asettelee sanansa.

TEOLLINEN INTERNET TULEE

Kallio on tehnyt hitsausautomaation parissa työtä jo reilut 25 vuotta. Ala on hänen mukaansa kehittynyt huimasti.

– Nykyään esimerkiksi ohjelmistojen rooli on aivan keskeinen. Vahvuuksiimme kuuluu muun muassa järjestelmä, jolla tehtaan kaikkia hitsausprosesseja voidaan ohjata keskitetysti.

Pemamek panostaa myös teolliseen internetiin: – IoT:n avulla voidaan hallita ja ennakoida entistä paremmin esimerkiksi laitteiden huoltotarpeita.

Vaan ainakin yhdestä asiasta kaipaamme vielä lisäselvitystä. Joku voi nimittäin ihmetellä, miten Pemamekin kaltainen korkean teknologian kärkiyritys sijaitsee Loimaalla, kovin kaukana ainakin pääkaupunkiseudun vinkkelistä.

– Loimaalla on totuttu tekemään kovasti työtä ja viemään asioita eteenpäin. Pienellä paikkakunnalla myös yhteistyö kaupungin kanssa onnistuu nopeasti ja mutkattomasti, Jarmo Kallio summaa.

Automatisoidut hitsauspolttimet tekevät tarkkaa jälkeä nopeasti ja turvallisesti.

13

Parempi vaikuttavuus saadaan, jos kaikki työsuhteen päättymiseen liittyvät lakiesitykset käsitellään yhdessä.

Irtisanomisten helpottaminen loisi monta sudenkuoppaa TEKSTI: Birgitta Suorsa /UP ja KUVA: Mostphotos

Henkilösyistä johtuvien irtisanomisten helpottaminen ei lisää korkeasti koulutettujen työllisyyttä, arvioi Ylemmät toimihenkilöt YTN. Järjestön mukaan siihen on muita keinoja.

14

H

allitus haluaa helpottaa pienten yritysten irtisanomisia työllisyyden nostamiseksi. Esitys koski aiemmin alle 20 hengen työpaikkoja, mutta lokakuun alussa esitystä muutettiin koskemaan alle 10 hengen työpaikkoja. Uudessa esityksessä henkilökohtaisia syitä on rajattu aiemmasta.

YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki sanoo, että uusi esitys ei muuta keskeisintä ongelmaa.

– Juridinen ongelma on edelleen olemassa, eli luodaan kahdet työmarkkinat, joista toisessa työntekijä on tavallaan koko ajan koeajalla. Lakia ajetaan eteenpäin kevyin perustein, sillä tulokset ovat täysin oletusten varassa.

Selvitysten mukaan helpotettu irtisanominen henkilökohtaisista syistä ei ole lisännyt muuallakaan työpaikkoja, vaikkakin henkilöstön vaihtuvuus on kasvanut.

Työministeri Jari Lindström vetoaa, että henkilökohtaisista irtisanomissyistä voidaan sopia työehtosopimuksissa toisin kuin lakiesityksessä. YTN:n kaikilla aloilla ei ole työehtosopimuksia.

– Jos työntekijä ja työnantaja haluavat sopia työsopimuksessa tiukemman irtisanomissuojan, se on mahdollista, mutta tapahtuuko niin, Hankamäki kysyy.

IRTISANOMINEN ON JO NYT HELPPOA

Hallitus perustelee esitystään pienten yritysten virheellisten rekrytointien vähentämisellä.

Viime vuoden alusta voimassa ollut kuuden kuukauden koeaika antaa YTN:n lakiryhmän puheenjohtajan Jan Degerlundin mukaan riittävästi aikaa purkaa rekrytointi.

Muutoksia irtisanomissuojaan ei hänen mukaansa tarvita. Työntekijän irtisanominen henkilösyistä on riittävän helppoa jo nyt, kun varoitusmenettelyä noudatetaan.

– Varoitusmenettelyn pitää olla johdonmukaista. Ongelmiin pitää puuttua riittävän ajoissa, ensin

huomauttamalla.

Kun varoitukset on annettu kirjallisesti eikä työntekijä ole korjannut toimintaansa kohtuullisessa ajassa, työnantaja on Degerlundin mukaan hyvin vahvoilla mahdollisessa riidassa. Irtisanomisen syyksi on esimerkiksi riittänyt yhden päivän luvaton poissaolo, kun työntekijää on varoitettu aiemmin myöhästymisistä.

Degerlund tähdentää, että ylemmän toimihenkilön tekemisiä voidaan tarkastella kriittisemmin kuin tavallisen palkansaajan. Irtisanomisperusteeksi on oikeudessa katsottu myös asiakkaiden tyytymättömyys toimihenkilöön, vaikkei toimihenkilön voitu osoittaa aiheuttaneen tyytymättömyyttä omalla toiminnallaan.

– Laissa mainitaan kokonaisharkinta. Irtisanomisen syytä arvioidessa otetaan huomioon työnantajan olot kokonaisuudessaan. Yksi näistä tekijöistä on yrityksen koko, joten irtisanomiskynnyksen täyttymiseen vaikuttaa nykyiselläänkin yrityksen pieni koko.

UUDELLEENSIJOITUSVELVOITE POISTUISI

Jos työnantaja harkitsee irtisanomista henkilösyistä, hänen pitää ensin pohtia, voidaanko työntekijä sijoittaa uudelleen toiseen tehtävään. Mikäli sopivaa työtä ei ole tarjolla, työnantajan ei tarvitse noudattaa velvoitetta.

– Tämä on poistumassa lakiesityksestä, vaikka yrityksen ei nykyisinkään tarvitse räätälöidä työntekijälle uutta työpaikkaa, Degerlund kertoo.

– Käytännössä irtisanottavan työntekijän sijoittuminen uuteen tehtävään on harvinaisempaa pienissä yrityksissä jo siitä syystä, että positioita on ylipäätään vähemmän.

KÄYTÄNTÖ OIKEUSTAPAUSTEN MYÖTÄ

Jos laki hyväksytään, sen tulkinnat punnitaan vasta oikeudessa. YTN:n asiantuntijat ovat huolissaan työntekijän oikeudellisen aseman heikkenemisestä. Ennen kuin linja on oikeustapauksien myötä löydetty, työnantajat voivat toimia varsin vapaasti.

– Oikeudenkäynnit ovat kalliita.

Työntekijä miettii hyvin tarkkaan ennen kuin lähtee siihen mukaan, Degerlund sanoo.

Työntekijän saama korvaus laittomasta irtisanomisesta on keskimäärin 8–9 kuukauden palkka, mutta hävitessä maksettaviksi koituvat oikeudenkäyntikulut ovat usein miltei yhtä suuret. Irtisanomisen perusteettomuudesta pitää olla varsin varma.

KILPAILUKIELLON PURKU PAREMPI

Mikäli hallitus tosissaan haluaa lisätä pienyritysten rekrytointeja, sitä voi edistää esimerkiksi vähentämällä kilpailukieltosopimuksia, YTN:n varapuheenjohtaja Riku Salokannel sanoo.

Noin joka toisesta uudesta YTN:n jäsenen työsopimuksessa on kilpailukieltosopimus. Se jää voimaan henkilösyistä johtuvasta irtisanomisesta huolimatta.

– Jos irtisanomista henkilösyistä helpotetaan, todellisuudessa tehdään loukku näille ihmisille. Luodaan reitti pitkittyneelle työttömyydelle.

Työvoiman liikkumisen ongelma ei helpottuisi lainkaan.

Salokanteleen mukaan parempi vaikuttavuus saataisiin, jos sekä henkilöperusteiset että kollektiiviset irtisanomisperusteet ja kilpailukieltosopimukset käsiteltäisiin yhdessä, sillä yt-lain uudistaminen on vireillä.

– Nämä kaikki liittyvät työsuhteen päättämiseen. Jos halutaan aidosti muuttaa lainsäädäntö vastaamaan tätä päivää, nyt olisi tilaisuus käsitellä nämä kokonaisuutena esimerkiksi laittamalla koko paketti seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Irtisanomisehtojen muuttaminen on hallitukselle koetinkivi, sillä se ei saanut työaikalakiin läpi paikallisia joustoja, joita Suomen Yrittäjät odotti.

– Työaikajoustot ja irtisanomissuojan heikentäminen pienissä yrityksissä eivät kuitenkaan ole yhteismitallisia. Jälkimmäinen asettaa yrityksetkin eriarvoiseen asemaan.

15

Asiantuntijoiden palkat neuvottelupöytään TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Jari Rauhamäki

Edunvalvontajohtaja Petteri Oksan mielestä on itsestään selvää, että eduskunta säätää lait eikä kukaan yritä ottaa sitä valtaa eduskunnalta pois.

A

inoana neuvottelujärjestö YTN:n liitoista Insinööriliitto on julistanut ylityökiellon, vapaa-ajalla matkustamisen kiellon ja vuoronvaihtokiellon vastalauseena maan hallituksen aikeille heikentää irtisanomissuojaa.

Kiellot koskevat Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen tai Kemianteollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevan pöytäkirjan mukaisissa töissä työskenteleviä Insinööriliiton jäse16

niä. Painostustoimet alkoivat lokakuun 5. päivä ja ovat voimassa toistaiseksi.

Tämä on tilanne Insinööri-lehden painoon mennessä.

– Liiton mielestä pitää vahvistaa yhdessä muiden liittojen kanssa ääntä, joka suhtautuu kriittisesti hallituksen aikeisiin, sanoo Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa.

– Ensin yritimme pitkään keskustella sivistyneesti, mutta palkansaajia ei ole kuunneltu.

Oksan mukaan koko palkansaajaliikkeellä on oikeus käyttää kaikkia laillisia keinoja vaikuttaakseen päätöksiin.

– On päättäjien asia, kuinka he ottavat vaikuttamisen vastaan, toivottavasti valtiomiesmäisellä viisaudella.

RIITELEMÄLLÄ SAA AIKAAN VAIN RIITAA

Irtisanomissuojan heikentäminen tuntuu jakavan niin suurta yleisöä, insinöörejä kuin päättäjiäkin. Oksan mielestä riidalla on kaikki mahdollisuudet syventyä.

Neuvottelemalla hallitus voi saada kompromissin ja tuloksen pattitilanteeseen.

Työehtojen heikennykset aiheuttavat turvattomuutta, työskentelee pal-

– Työnantajan kanssa varjonyrkkeilyä on harrastettu esimerkiksi työajan pidentämisestä, Petteri Oksa (vas.) kertoo IL-taustaisille luottamusmiehille. Oikealta Rauno Minkkinen, Markku Kivelä ja Ilpo Hall.

kansaaja sitten pienessä tai isossa yrityksessä. Hallituksen yksipuolinen sanelu asiassa koetaan vääräksi.

– Monen insinöörin mielestä hallituksen esitystä voisi kannattaa, jos työllisyysvaikutukset olisivat selkeitä ja todistettavissa. Puolueettomien tutkimusten mukaan näin ei ole.

Oksaa on yllättänyt julkisessa keskustelussa heikennysten merkityksen väheksyntä.

– On ihmetelty, miksi tällaisen pikkuasian takia ryhdytään toimiin. Palkansaajille irtisanomissuoja ei koskaan ole pikkuasia. Kyse on työelämän kovasta ytimestä.

Yhteistyössä muiden kanssa Insinööriliitto on kertonut lähtevänsä mahdollisiin seuraaviin toimiin yhdessä muiden kanssa. Oksan mielestä on ymmärrettävää, että YTN neuvottelujärjestönä keskittyy päätehtäväänsä. –YTN:n tehtävä neuvottelujärjestönä on työehtosopimustoiminta, liitot päättävät itsenäisesti muusta. Oleellista on, että kaikki YTN:n liitot vastustavat itse asiaa, irtisanomissuojan heikennystä.

Edunvalvontajohtaja muistuttaa, että minkäänlaisiin työtaistelutoimiin

ei koskaan ryhdytä kevyin perustein, sillä ne ovat aina rankkoja ja repiviä.

– Yhteiskunnallisessa keskustelussa olisi hyvä ymmärtää tämä.

KAIKILLA ON OIKEUS TYÖAIKAAN

Hallituksen syyskuisessa työaikalakiesityksessä on Oksan mielestä hyvää, että siinä työaikaan liittyvät asiat siirretään tälle vuosituhannelle. Etätyö tulee työaikalain tarkoittamaksi työksi ja työajan seuranta on kehittynyt.

– Hyvää on myös se, että kaikki ylemmät toimihenkilöt pysyvät työaikalain piirissä.

Lakiesityksessä riskejä tuo joustotyöaika, joka voi olla oikein käytettynä etu sekä työnantajalle että työntekijälle. Jos sen kautta kuitenkin aletaan esimerkiksi kiertää ylityökorvauksia ja sovitaan könttäkorvauksista, ongelmia voi seurata.

Uudessa laissa työaika määritellään keskimääräisenä, mikä saattaa olla toinen riski. Työajan pitää tasoittua vähintään neljän kuukauden jaksolla, ja nykyiset ylityörajat poistuvat kokonaan.

– Ylitöitä saa tehdä paljon enem-

män kuin ennen eli yli 400 tuntia, edunvalvontajohtaja kertoo.

Hänen mukaansa väärinkäytettynä laista kehkeytyy työelämää huonontava tekijä.

JOKO OPTIOT TAI UUDET NEUVOTTELUT

Ensi vuonna alkaa uusi neuvottelukierros. Se voi olla pelkkä palkkakierros; neuvottelut koskevat eri aloilla voimassa olevissa työehtosopimuksissa sovittuja kolmannen vuoden palkkoja.

Oksan mukaan kierrokseen valmistaudutaan normaalilla tavalla. Liitossa pohditaan esimerkiksi työajan pidennysten poistamista, optioratkaisun tasoa ja suhdannetilanteen muutoksia. Seuraavan kierroksen valmisteluissa on muistettava asiantuntijoiden palkkaus.

– Kansainvälisessä vertailussa asiantuntijoiden palkat ovat Suomessa muita jäljessä eikä yksittäiset palkankorotukset välttämättä ratkaise asiaa.

Oksa haastaa työnantajia keskustelemaan, miten asia korjataan.

– Muita maita matalampi ansiotaso johtaa aivovuotoon.

17

Eduskunnan kahvilassa kohtaavat maisterit, opettajat, lääkärit, poliisit ja yrittäjät, joille kansa on suonut valtakirjansa.

Eduskunta ei ole kansa pienoiskoossa TEKSTI ja KUVAT: Jari Rauhamäki

Kansanedustajien koulutustaso on sadan vuoden aikana noussut. 1970-luvulta lähtien eduskuntaan on alkanut tulla nuoria kansanedustajia suoraan koulun penkiltä vailla työkokemusta.

V

anhan hokeman perusteella Suomen eduskunnan kokoonpano on kansa pienoiskoossa. Kansanedustajien väestötieteellinen ja sosiaalinen jakauma ei kuitenkaan vastaan maan koko aikuisväestön koostumusta.

Kansanedustajien koulutustaso on noussut, mutta esimerkiksi insinöörejä 18

on kansan valittujen joukossa suhteellisen vähän.

Professorit Anne Ollila ja Heikki Paloheimo kirjoittivat vuonna 2003 kirjan Kansanedustajan työ ja arki osana Suomen eduskunta 100 vuotta -teossarjaa.

Vaikka kirjan tarkastelujakso päättyy vuoteen 2003, tiiliskiven paksuinen teos tarjoaa hyvän lähtökohdan tarkastella eduskunnan muuttumista.

POLITIIKASTA ON TULLUT AMMATTI

Istuntokausien pidentyminen ja työmäärän kasvu on ajan myötä johtanut kansanedustajan työn ammattimaistumiseen. Etenkin viimeisen 50 vuoden aikana äänestäjien valinta on usein osunut ehdokkaaseen, joka on juuri valmistunut tai jonka opinnot ovat vielä kesken.

Nykyistenkin kansanedustajien joukossa on useita, joiden työuran

Presidentti K.J. Ståhlbergin rintakuva Valtiosalissa.

Tauoilla on mahdollisuus keskusteluihin.

voi katsoa alkaneen eduskunnasta ja päättyvän sinne.

Kansanedustajan työn ammattimaistumisen toinen piirre on erikoistuminen. Puhtaat yleispoliitikot alkavat olla harvinaisuuksia tai ainakin korkeassa iässä. Kun asioita on paljon ja päätöksenteko on muun muassa Euroopan unionin jäsenyyden myötä monimutkaistunut, kansanedustajan on pakko keskittyä tiettyjen politiikkalohkojen hallintaan.

Kansanedustajien ikärakenne on vuosikymmenten aikana vaihdellut.

Valittujen keski-ikä nousi jokseenkin tasaisesti sotavuosiin saakka ja pysyi noin 50 vuodessa 1950-luvun lopulle, kunnes suurten ikäluokkien varttuminen aikuisiksi käänsi suunnan.

1970-luvulta lähtien suurten ikäluokkien edustajilla on ollut vahva asema eduskunnassa. He tulivan innolla mukaan politiikkaan ja laskivat vuoden 1979 vaaleissa kansanedustajien keski-iän noin 45 vuoteen. Ikä tekee tehtävänsä eduskunnassakin: sen jälkeen keski-ikä kääntyi nousuun aina vuoden 2015 vaaleihin saakka.

Nykyisen eduskunnan keski-ikä oli vaalien aikaan vähän yli 47 vuotta.

korkeakoulututkinto, vaikka äänestäjien joukossa se oli vain muutamalla prosentilla.

Vaali vaalilta koulutustaso on edelleen noussut, mikä peilaa yleistä koulutustason nousua. 1990-luvulta alkaen kansanedustajien enemmistöllä on ollut korkeakoulututkinto.

Vilkaisu eduskunnan ja eduskuntaryhmien nettisivuille sekä vanhanaikainen tukkimiehen kirjanpito antaa karkean kuvan nykyisen eduskunnan kokoonpanosta. Ne muun muassa vahvistavat käsityksen kansaedustajien koulutustasosta; tohtoritutkinnon on suorittanut 14 kansanedustajaa.

Korkeakoulututkinnoista valtiotieteellinen tai yhteiskuntatieteellinen tutkinto näyttää antavan muita tutkintoja paremmat valmiudet päästä äänestäjien suosioon. Kyseinen tutkinto on noin kuudenneksella kansanedustajista.

Myös oikeustieteellinen, kauppatieteellinen tai lääketieteellinen koulutus on yli kymmenellä kansanedustajalla. Filosofian maistereita on 15. Osalla kansanedustajista on kaksi tai jopa kolme tutkintoa.

EDUSTAJAT KOULUTETTUA PORUKKAA

Noin joka viides nykyisistä kansanedustajista ilmoittaa olevansa yrittäjä.

Määrään on laskettu myös maatalousyrittäjät ja maanviljelijät, joita on arvion mukaan noin kolmannes kansanedustajayrittäjistä.

Äänestäjät valitsevat eduskuntaan aina itseään viisaampia – tai ainakin koulutetumpia – edustajia. Vuoden 1945 eduskunnassa lähes joka kolmannella kansanedustajalla oli

JOKA VIIDES ON YRITTÄJÄ

Vierailijoilla ei ole asiaa istuntosaliin.

Eduskunnassa on tilaa insinööreille.

Ammattijakauman perusteella kurin ja järjestyksen pitäisi säilyä eduskunnassa, sillä poliisin koulutus on seitsemällä kansanedustajalla. Sen sijaan opettajia on yllättävän vähän, alle kymmenen.

Toimittajan työtä on aiheellisesti pidetty ponnahduslautana eduskuntaan. Toimittajan työ on tuttua ainakin viidelletoista nykyisistä kansanedustajista.

Kansanedustajien nimilistan läpikäymisen kautta voi myös karkeasti hahmottaa ammattipoliitikkojen määrää. Jos joukosta karsii nuoremman polven ensimmäisen tai toisen kauden kansanedustajat, ammattipoliitikkoja jää listalle alun kolmatta kymmentä.

INSINÖÖREILLE ON TILAA

Insinöörejä ei ole ollut kansanedustajien joukossa ruuhkaksi asti. Nykyisessä eduskunnassa heitä on neljä, jos mukaan laskee rakennus- ja metsätalousinsinöörit. Diplomi-insinöörejä on lähes kymmenen.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa yksi asia on varma: suurten ikäluokkien edustajat alkavat yksi toisensa jälkeen jättää eduskunnan, mikä tekee tilaa uusille yrittäjille. Myös insinööreille.

19

Veikkauksen rahapelejä myydään kaupoissa ja kioskeissa ympäri maata.

Rahapelituotot menevät monissa EU-maissa valtion kukkaroon TEKSTI: Birgitta Suorsa /UP ja KUVAT: Jussi Nukari ja Ismo Pekkarinen /Lehtikuva

Jos rahapelituotot menisivät Suomessakin suoraan valtion budjettiin, pelaamisen suosio heikkenisi, arvioitiin rahapelien voittajia ja häviäjiä pohtineessa seminaarissa.

20

Jorma Kontion ohjastama Hachiko de Veluwe voitti Toto76-raveissa syyskuussa Helsingissä.

S

osiaalietiikan dosentti, yliopistotutkija Janne Nikkinen kysyi, entä jos rahapelituotot ohjattaisiin kehitysyhteistyöhön ja kolmannen sektorin tarjoamia palveluja tuettaisiin verovaroin.

Rahapelituotot ovat vuodessa 1,1 miljardia euroa.

Ranskassa, Italiassa, Puolassa ja Espanjassa valtion järjestämien rahapelien tuotot menevät valtion budjettiin. Lisensoitujen yksityisten peliyritysten tuotoilla rahoitetaan Itävallan, Ranskan, Saksan ja Italian budjetteja.

Suomessa Veikkauksen rahapelituotot ohjautuvat valtion ylläpitämille laitoksille ja kansalaisjärjestöille. Taloustieteen tutkija, professori Klaus Kultti sanoo, että järjestelmä ei ole läpinäkyvä, koska jakoperusteet eivät ole julkiset ja selvät.

Lisäksi järjestöt käyttävät osan saaduista tuistaan lobbaamiseen, jotta ne saisivat lisää tukia. Kultti epäili korruption tunnusten täyttyvän, sillä järjestöissä vaikuttivat samojen puolueiden jäsenet kuin rahanjaosta päättävissä elimissä.

MITTAVA TEOLLISUUDENALA

Suomen rahapelijärjestelmä on suhteellisen selvä verrattuna moniin Euroopan maihin. Esimerkiksi Italiassa valtiolla on monopoli joihinkin peleihin, mutta se omistaa myös osia yksityisistä pelinjärjestäjistä.

Saksassa valtiolla on monopoli lottoon, osavaltiot järjestävät osan rahapeleistä ja yksityiset toimijat ovat vastuussa raveista ja rahapeliautomaateista. Valtion lottomonopolia perustellaan ongelmapelaamisen ehkäisyllä.

Kuitenkin isoimmat ongelmat tulevat peliautomaateista.

Tutkija Michael Egerer muistutti, että Saksassa rahapelejä koskevaa

lainsäädäntöä on vaikea muuttaa, sillä peliteollisuus on iso teollisuudenala.

Saksassa yli miljoona ihmistä työskentelee kirkkojen hyväntekeväisyysjärjestöjen Diekonien ja Caritaksen leivissä. Niiden toimintaa rahoitetaan rahapelituotoilla.

Egerer huomautti vertailun vuoksi Saksan autoteollisuuden työllistävän vajaat miljoonaa työntekijää.

– Diekonien ja Caritaksen vaikutusvalta on varsin suuri, kun mukaan lasketaan järjestöjen palveluja käyttävät äänestäjät.

RAHAPELEIHIN MAINONTAKIELTO

Italiassa laitonta ja harmaata pelitoimintaa on yritetty hillitä lisäämällä laillisia pelipaikkoja. Sen seurauksena pelaaminen on kasvanut, mutta varsinkin laittomat uhkapelit, minkä takia valtion saamat tuotot ovat pienentyneet.

Pelihaittoja ryhdyttiin vähentämään Roomassa kieltämällä pelien ja pelihallien sijoittaminen 300 metriä lähemmäksi kirkkoja ja kouluja. Ensi vuoden alusta Italiassa ollaan kieltämässä rahapelimainonta kokonaan.

Suomessa rahapelihaittojen vähentämiseksi tutkijat esittivät muun muassa mainoskieltoa rahapeleille ja nettipeleihin pakollista rekisteröitymistä esimerkiksi luottokortilla, jotta alaikäisten nettipelaamista voitaisiin rajoittaa.

NETTIPELAAMINEN VIE TUOTOT

Veikkauksen tuotot ovat pysyneet samoina vuodesta 2016. Pelaamiseen käytetty lisäraha menee ahvenanmaalaiselle ja ulkomaisille nettipelijärjestäjille.

Peliongelmaisten hoitaminen pysyy kuitenkin julkisen terveydenhuollon ja kolmannen sektorin tehtävänä.

Kolmannen sektorin rahoitus heikke-

nee, jos Veikkauksen rahapelituotot vähenevät. Veikkauksen laki- ja hallintojohtaja Pekka Ilmivalta toivoi, että Veikkaus saisi kehittää nykyistä vapaammin nettipelejä.

Veikkaus koostuu kolmesta entisestä rahapeliyhtiöstä RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS RAY,

Veikkaus Oy ja Finntoto yhdistyivät viime vuonna. Perusteina yhdistymiselle olivat muun muassa arvio, että yksi valtion omistama rahapeliyhtiö ehkäisee rahapelihaittoja tehokkaammin kuin kolme erillistä ja että yksi yhtiö pystyy ohjaamaan pelaajia turvallisiin ja hallittavissa oleviin peleihin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan rahapelihaitat ovat Suomessa pienoisessa kasvussa. Erityisesti naisten ongelmapelaaminen on lisääntynyt.

Kokonaisuudessaan Suomessa ongelmapelaaminen on yleisempää kuin muualla Euroopassa.

Yhdistymisen tavoitteena oli kotimaisten rahapeliyhtiöiden yksinoikeuteen perustuvan järjestelmän säilyminen jatkossa.

Rahapeliyhtiöiden tuotot päätettiin jaettavan edelleen yleishöydyllisiin tarkoituksiin.

Ennen yhdistymistä tehdyssä kuluttajatutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemystä luotettavasta rahapeliyhtiöstä. Tärkeäksi osoittautui esimerkiksi se, että tuotteilla on vahva kotimainen kuluttajansuoja ja että yhtiö huolehtii pelaamisen hallinnan välineistä ja on yhteiskunnallinen hyväntekijä.

21

Tomas Vaarala näyttää oman nimiviittomansa.

Poikkeavuus on lahja TEKSTI: Janne Luotola ja KUVAT: Markku Ojala

Kuuro insinööri osoittaa, että yksi puute aisteissa tuo erityiskykyjä.

22

Suojaputkien asennus on Tomas Vaaralalla kesken kerrostalon työmaalla.

Thomas Edison kuuroutui osittain nuorena.

S

ade pieksee rakenteilla olevan kerrostalon betonilaattoja Keravalla.

Sähköasentaja Tomas Vaarala pätkii johtojen suojaputkia ja asentaa niitä elementtien väliin.

Esimies Henrik Söderlund astahtaa viereen ja huitoo käsillään ohjeita sanomatta sanaakaan.

Tästä tunnistaa, että Vaarala puhuu viittomakieltä.

– Lamppu ja pistorasia ovat yleisimmät viittomat työmaalla, Vaarala kertoo jälkikäteen työmaakopissa tulkin välityksellä.

Vaarala valmistui sähkö- ja automaatiotekniikan insinööriksi Metropoliasta viime kesänä. Kuurous pelottaa yleensä työnantajia, mutta Söderlund palkkasi hänet heti sähköpalveluyhtiö Valkeudelle.

– Tomas oli minulla vuosi sitten harjoittelussa. Hän on erinomainen tyyppi. Toivoin jo silloin, että hän tulisi töihin, Söderlund kertoo.

TULKKAUS VAIKEUTUI

Suomen kieli on Vaaralalle toinen kotimainen, sillä hänen äidinkielensä on suomalainen viittomakieli.

Vaarala saa Kelan kautta tilattua ilmaiseksi tulkin aina tarvittaessa paikalle, ja ensimmäisinä viikkoina Valkeudella mukana seurasi opiskeluaikainen tulkki.

Kela kuitenkin kilpailutti tulkkauksen vuosi sitten, minkä vuoksi neljä viidestä Vaaralan tulkkina toimineesta lopetti. Tämä vaikeutti viimeistä opiskeluvuotta ja aiheuttaa yhä hankaluuksia.

– Perusasioissa tulkkaus toimii, mutta ammatillisissa tilanteissa siitä ei ole apua, hän tiivistää.

Sähkötekniikan sanastoa ei viit-

tomakielessä ollut ennestään, joten Vaaralan täytyi luoda sitä tulkkien kanssa opiskelun ohella. Kolmen ja puolen vuoden aikana hän kehitti tuhansia viittomia.

– Vaikeimpia sanoja, joille piti keksiä asiallinen ja kuvaava viittoma, olivat välityssuhde ja kommutaattori.

Viime keväänä Vaarala teki Metropoliassa sähkötekniikan insinöörin opinnäytetyötään loppuun.

Siitä keskustellessa opettaja, muut oppilaat ja Vaarala ymmärsivät, mistä puhuttiin, mutta uusi kilpailutuksen kautta valittu tulkki ei.

– Tilanne oli minulle painajainen.

AISTIT TARKENTUVAT

Työmaalla liikkuu kaiken aikaa työntekijöitä, tavaraa ja koneita.

Kuurous on virittänyt Vaaralan näkö-, tunto- ja hajuaistin herkäksi.

– Haistan helposti, jos sahatessa syttyy jotain palamaan. Ääreisnäöllä huomaan, jos nosturissa heiluu jotain, ja esimerkiksi poran huomaan värinän avulla, hän havainnollistaa.

Valkeudella työskentelevät Vaaralan lisäksi Söderlund ja oppisopimusopiskelija. Tarkkuutta vaativissa asioissa he kommunikoivat Vaaralan kanssa kynällä ja paperilla tai Whatsapp-viestintäsovelluksella.

– Käytämme paljon elekieltä. Pomoni osaa myös joitakin viittomia, joten kommunikointi on perusasioissa sujuvaa.

Vaarala toivoo vaativia insinöörin tutkinnon tasoisia tehtäviä. Sähköasentajan töiden ohella hän pääsee Valkeudella laatimaan sähkösuunnitelmia omakotitaloihin. Se on sentään siistiä sisätyötä.

– Työ sateessa tuntuu raskaalta, kun on kuuma ja hiki, Vaarala viittoo sadevaatteissa puolen päivän aikaan.

Työnantajat suhtautuvat varauksellisesti kuuroon työnhakijaan.

Työnhaku on Kelan tulkkauspalvelun kilpailuttamisen jälkeen muuttunut vaikeaksi, kun tulkit eivät osaa ammattisanastoa.

Tähän saakka moni työhaastattelupyyntö on vedetty takaisin vetoamalla työturvallisuuteen. Tämä turhauttaa Vaaralaa, koska hän on suorittanut työturvallisuuskurssin ja mahdollisten erityisjärjestelyjen kustannukset kuitattaisiin työolojen järjestelytuella.

SÄHKÖ KIEHTOO

Vaarala kuuroutui kaksivuotiaana aivokalvontulehduksen takia. Hän pitää Thomas Edisonia esikuvanaan kahdesta syystä: tämä kuuroutui osittain nuorena ja keksi myöhemmin sähkövalon.

– Jos hänelle ei olisi annettu mahdollisuutta näyttää kykyjään juuri erilaisuutensa takia, millainen maailma meillä tällä hetkellä olisi?

Insinööriopinnoissa Vaaralaa kiinnostivat eniten sähkökoneet, tehoelektroniikka, teollisuuden sähköjärjestelmät ja taajuusmuuttajakäytöt.

– Sähköala on aina ollut mielestäni erikoinen, kuin toinen maailma.

Tuore insinööri haluaa taistella esimerkillään ennakkoluuloja vastaan. Tässä ovat tukeneet myös hänen perheensä, kihlattu ja ystävät.

– Jonakin päivänä voin luoda uraa tasavertaisena ihmisenä siinä missä kuka tahansa muukin. Vielä on paljon matkaa siihen, mutta olen päättänyt, etten luovuta.

Historia opettaa Vaaralan mielestä ohjeen, jolla vaikeudet voi voittaa.

– Tee poikkeavuudestasi lahja ja voimavara, josta muutkin voivat hyötyä.

23

Hajauttaminen voi lisätä eriarvoisuutta.

Tuomas Kosonen harmittelee, kuinka vaikeaa on tutkia keskitetyn sopimisen ja hyvän taloustilanteen välisiä syy-seuraussuhteita.

Keskitetty sopiminen kasvattaa työllisyyttä TEKSTI: Janne Luotola ja KUVAT: Janne Luotola ja Hans Christiansson

Työmarkkinajärjestöjen asemaa heikennetään OECD-maissa, vaikka selvitys toteaa sen johtavan parempaan työllisyyteen.

24

T

Kun palkankorotukset neuvotellaan kerralla suurelle joukolle, tuloerot säilyvät maltillisina.

aloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD rummuttaa vuosittaisessa työllisyysselvityksessään pohjoismaista mallia parhaimpana työllisyyden ja talouskasvun kannalta. Suomessa palkat sovitaan keskitetysti ja koordinoidusti, ja kotimainen työelämä voi monella mittarilla hyvin.

Ammattiliittojen toiminta parantaa työympäristöä sekä työntekijöiden kouluttautumisen ja uralla etenemisen mahdollisuuksia. Palkkahajonta on pienintä maissa, joissa palkoista neuvotellaan sektoritasolla.

Myönteisistä vaikutuksista huolimatta kehitys kulkee jäsenmaissa päinvastaiseen suuntaan. Monet maat ovat hajauttaneet työehtosopimusten tekoa ja työmarkkinakenttää viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, raportissa tiivistetään.

– Esimerkiksi Ruotsissa on menty hajautetumpaan suuntaan. Siellä on kuitenkin säilynyt koordinaatio, eli vientialat asettavat rajat, joissa palkankorotukset liikkuvat, Palkansaajien tutkimuslaitos PT:n tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen kertoo.

– Suomessa kilpailukykysopimus pohjaa jonkin verran Ruotsin malliin.

Kosonen suhtautuu OECD:n raporttiin varauksella. Käytännössä raportti on tehty vertaamalla eri maiden tietoja keskenään. Pohjoismaat loistavat vertailussa, mutta se ei vielä todista, että menestys johtuu keskitetystä ja koordinoidusta neuvottelukulttuurista.

TYÖNANTAJA VETOAA JOUSTOON

Työnantajajärjestöt väittävät usein,

että hajautetut palkkaratkaisut ja joustavuus lisäävät työpaikkoja.

Hyvin menestyvät alat voivat nostaa palkkoja enemmän kuin kannattavuuden rajalla painiskelevat alat.

Väite on siis päinvastainen raportin tulosten kanssa.

– Kummastakaan teoreettisesta argumentista ei ole empiiristä näyttöä, Kosonen huomauttaa.

Raportin mukaan yrityskohtaiset palkkaneuvottelut eivät pelasta työpaikkoja edes siinä tapauksessa, että kysynnässä tapahtuu romahdus. Neljä vuotta finanssikriisin jälkeen yritykset, joissa palkat neuvoteltiin yrityskohtaisesti, työllistivät vähemmän ihmisiä kuin ne, joissa palkat oli neuvoteltu keskitetysti.

Kosonen pelkää, että palkkojen joustaminen työpaikan maksukyvyn mukaan lisää tuloeroja saman ammatin sisällä. Toisaalta jos palkat joustavat, heikosti menestyvät yritykset pystyvät yhä työllistämään, mikä saattaa pelastaa työpaikkoja.

– Hajauttaminen voi johtaa siihen, että eriarvoisuus lisääntyy, mutta työllisyys voi samalla parantua, Kosonen tasapainoilee.

RUOTSI PÄIHITTÄÄ SUOMEN

Suomea verrataan usein Ruotsiin, jonka talousluvut ovat vertaansa vailla. Palkkaratkaisut ovat Ruotsissa Kososen mukaan koordinoituja mutta vähemmän keskitettyjä kuin Suomessa.

– Siellä on ollut parempi työllisyyskehitys. Selityksenä saattaa olla sekin, ettei maa kuulu euroalueeseen.

Raportti lukee keskitettyjen ja koor-

dinoitujen palkkaratkaisujen maihin Suomen lisäksi muut Pohjoismaat, Belgian, Hollannin, Itävallan ja Saksan. Keskitettyjen neuvottelujen mutta heikosti koordinoitujen palkkaratkaisujen maiksi luokitellaan Espanja, Italia, Portugali, Ranska ja Slovenia.

Hajanaisimmat työmarkkinat ovat Baltian maissa, Britanniassa, Chilessä, Etelä-Koreassa, Irlannissa, Kanadassa, Puolassa, Turkissa, Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa.

MALTTIA PALKKARATKAISUIHIN

Yrityskohtaiset neuvottelut sekoittavat työmarkkinoiden toimintaa, jos yritysten välillä ei ole minkäänlaista koordinaatiota eli yleistä linjaa. Niissä maissa, joissa ammattiliitot neuvottelevat palkoista keskitetysti, työllisyysaste on raportin mukaan parempi kuin hajautettujen neuvotteluiden maissa.

– Kun Suomessa tehdään keskitettyjä palkkaratkaisuja, yksittäiset alat eivät lähde kilpailemaan keskenään, vaan yhteisellä sopimuksella säilytetään palkkamaltti, Kosonen sanoo.

– Tämä on hyväksi yleiselle hintakehitykselle.

Tutkimusjohtaja pitää parhaana tasapainoa ääripäiden välillä. Keskitettyjä ja koordinoituja ratkaisuja tarvitaan vastedeskin, mutta ne eivät saa olla liian jäykkiä.

– Jos palkoissa on joustavuutta mutta palkkamaltti säilyy, se saattaa olla hyvä.

Seuraavat ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusneuvottelut ovat edessä keväällä, jolloin neuvotellaan teknologiateollisuuden optiovuodesta.

25

Luottamushenkilö Risto Kalliojärven mielestä tilanne ei ole tasapuolinen, kun neuvottelujärjestön liitoista vain yksi ryhtyy painostustoimiin.

26

Irtisanomiskiista puhuttaa työpaikalla TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Annika Rauhala

Nesteen jalostamon ylemmille toimihenkilöille kertyy vähän työajan ulkopuolista matkustamista, mutta sitäkin enemmän ylitöitä.

P

orvoon Kilpilahdessa tihuttaa. Nesteen jalostamolla on tavanomainen hyörinä meneillään. Noin pari kuukautta kestävä joka syksyinen seisokki on ollut käynnissä toista viikkoa. Seisokkien aikana yrityksessä tehdään ylitöitä, jotta koneet saadaan mahdollisimman nopeasti takaisin tuottavaan työhön.

Mutta hetken kuluttua, neljän maissa parkkipaikat tyhjentyvät. Työntekijät jonottavat työnantajan tarjoamiin ilmaisiin linja-autoihin, jotka kuljettavat työntekijöitä koteihinsa lähiseuduille.

Insinööriliitto julistama ylityö-, vapaa-ajalla matkustamisen ja vuoronvaihtokiellot ovat olleet voimassa muutaman päivän kemian ja teknologiateollisuuden aloilla. Muiden henkilöstöryhmien julistamat vastaavat kiellot ovat olleet voimassa jo pidempään.

YTN:n luottamushenkilö, turvallisuusinsinööri Risto Kalliojärvi kokee asian hankalana. Hän edustaa Nesteen jalostamon, sataman ja terminaalin ylempiä toimihenkilöitä.

– Luottamushenkilön kannalta emme ole ideaalitilanteessa. Omien edustettavieni joukossa on valtaosiltaan kolmen YTN-liiton väkeä. Yksi porukka noudattaa Insinööriliiton painostustoimia.

Hänen mukaansa valtaosa insinööreistä on ymmärtänyt, mistä irtisanomissuojakiistassa on kyse. Hän toivoo, että muutkin YTN-liitot lähtevät painostustoimiin mukaan, jos tilanne pitkittyy.

IRTISANOMINEN EI OLE VAIKEAA

Työpaikalla on keskusteltu painostus-

toimien puolesta ja vastaan.

– Suomessa irtisanominen on aika helppoa. Monta kertaa on pienyrittäjän heikkoutta olla irtisanomatta, Kalliojärvi väittää.

Hän arvostaa sitä, että yrittäjät ovat yksittäisen ihmisen puolella eivätkä tee pienissä yrityksiä vaikeita irtisanomisratkaisuja. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin kyseenalaistaa, onko paras vaihtoehto olla tekemättä mitään.

– Varsinkin jos yrittäjä itse kärsii taloudellisesti tai muuten.

Kuten moni muukin Kalliojärvi toivoo keskusteluyhteyden avautumista maan hallituksen ja ay-liikkeen välille. Näin voidaan saada jonkinlainen ratkaisu, vaikka voittajia ei tässä kiistassa ole.

– Toinen puoli ei kuuntele ja toinen yrittää saada toisen kuuntelemaan, luottamushenkilö kuvaa tämän hetkistä tilannetta.

– On aivan hirveää, jos joudumme yleislakkoon. Se on silloin palkansaajien hätähuuto.

Hän muistuttaa, ettei tarkoitus ole tehdä hallaa yksittäisille yrityksille.

NEUVOTTELUPÖYDÄT KUTSUVAT

Ensi vuonna YTN ja Kemianteollisuus neuvottelevat jälleen. Loppukesään mennessä kyse on nyt voimassa olevan työehtosopimuksen kolmannen vuoden palkankorotuksista. Jos sopu ei synny, sopimus sanotaan irti ja edessä on neuvottelut kokonaan uudesta työehtosopimuksesta.

Edelliseltä kierrokselta jäi kismittämään kilpailukykysopimuksen peruja olevat työajan pidennykset. Niitä henkilöstö ei ymmärrä.

– Nesteen kokoisessa yrityksessä pi-

dennyksillä ei ole juuri mitään merkitystä, Kalliojärvi sanoo.

Ylemmät toimihenkilöt ovat helatorstain töissä, ja vuoden alussa saldosta vähennetään 16 tuntia, jotka pitää tehdä vuoden aikana sisään.

Henkilöstöryhmillä on erilaisia ratkaisuja pidentää työaikaa 24 tuntia vuodessa.

– Saammeko lisää tulosta kikytunneilla, luottamushenkilö heittää kysymyksen.

Hänen mielestään neuvottelut eivät olleet erityisen hedelmälliset, vaan lähinnä sanelua. Ratkaisut aiheuttavat työnantajalle lähinnä ylimääräistä työtä ja kustannuksia.

HUONOSTI KEHITTYVÄ PALKANMAKSU

Nesteellä olot ovat luottamushenkilön mukaan hyvät eikä ylemmillä toimihenkilöillä ole erityisiä, jatkuvia ongelmia.

– Hankalimmat asiat liittyvät palkkaukseen. Kuinka asiantuntijan saama korvaus muuttuu: pitääkö hänen vaihtaa tehtävää vai voiko se kehittyä samassa tehtävässä.

Nesteellä on muutettu palkkausjärjestelmää muutama vuosi sitten. Kalliojärven mielestä sen käyttö on vielä lapsen kengissä eikä sitä kuitenkaan tunneta riittävästi monesta eri syystä.

Seuraavalta neuvottelukierrokselta Kalliojärvi odottaa paranevaa palkankehitystä.

– Meidän suhteellinen asemamme on heikentynyt.

Lisäksi toiveena ovat vapaa-ajalla matkustamisen korvaaminen sekä työaikapankin käyttöönotto.

27

Visioissa jopa etäkirurgia ja hologrammit TEKSTI: Tiina Tenkanen/UP ja KUVA: Mostphotos

Tulevaisuudessa tekniikka lisää turvaa liikenteessä, työssä ja terveydenhoidossa.

T

ulevaisuuden työtä muuttaa 5G, sillä se mahdollistaa lähes reaaliaikaisen tiedonvälityksen. Viive on vain muutaman millisekunnin pituinen. Myös tiedonvälityksen kapasiteetti kasvaa.

– Nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat muun muassa älykaupungit, reaaliaikaiset terveydenhuollon palvelut ja paremman yhteistyön robottien kanssa, taajuushallinto-toimialan johtaja Jarno Ilme Viestintävirastosta kertoo.

Ero nykyiseen 4G-tekniikaan on satakertainen: 4G:n maksiminopeus on 100 megabittiä sekunnissa, 5G:n kapasiteetti voi olla 5–10 gigabittiä sekunnissa.

Tuotantolaitoksissa ihmisen ja robotin yhteistyö sujuu entistä paremmin. Nykyisin robotti työskentelee aidattuna työpisteessä, mutta 5G-verkon ja -ohjauksen avulla se pystyy yhteistyöhön ihmisen kanssa. Teko-

28

äly mahdollistaa yhteistyössä 5G:n kanssa robottien nykyistä tarkemman konenäön ja hahmontunnistamisen.

Työ on turvallisempaa.

– Hävikki vähenee ja tuotanto tehostuu, kun robotti havaitsee virheet entistä paremmin, Ilme sanoo.

LIIKENTEEN AUTOMAATIO ARKEA

Jarno Ilme kertoo, että tulevaisuuden automaattiliikennöinnissä kuorma-autot voivat ajaa letkassa jopa vain metrin päässä toisistaan. Autot keskustelevat keskenään sensoreiden ja nopean radioliikenneverkon välityksellä.

– Ensimmäisessä rekassa on kuski. Muut autot saavat ensimmäiseltä autolta tietoa muun muassa ajonopeudesta, hidastamisesta, tien pinnan liukkaudesta ja ruuhkista.

Nykyisen tyyppisiä liikennemerkkejä ei ehkä tulevaisuudessa tarvita, sillä kuljettaja saa niiden sisältämän informaation auton näyttöpaneeliin. Älykaupungissa kulkuneuvoihin,

rakennusten seiniin, liikennemerkkeihin ja liikennepylväisiin sijoitetut sensorit tekevät kaupungista turvallisemman. Auto saa tietoa esimerkiksi kulman takaa lähestyvästä polkupyöräilijästä sekä suojatietä ylittävästä jalankulkijasta. Risteysalueella auto osaa hidastaa ja väistää muita autoja.

– Tämä vaatii muiltakin autoilta samaa tekniikkaa.

Asunnoissa sensorit haistelevat, onko rakenteiden kosteus lisääntynyt, valot jääneet päälle tai ikkuna auki. Sensorit välittävät tiedon edelleen asukkaan, huoltoyhtiön tai isännöitsijän kännykkään.

Tiestön ja siltojen rakennetta ja kuntoa voidaan seurata sisäänrakennetuin IoT-sensorein, jotka mittaavat rakenteiden kulumista ja rasitusta.

TERVEYDENHUOLTO SIIRTYY KOTEIHIN

Sensorit keräävät valtavan määrän tietoa, jota keinoäly voi käyttää hyväkseen esimerkiksi terveydenhoidossa.

Tulevaisuudessa kuljettaja saa ehkä liikennemerkkien sisältämän informaation suoraan auton näyttöpaneeliin.

5G-verkko lisää turvaa työhön.

Visioissa terveydenhuollon nähdään siirtyvän koteihin, sillä keinoälyn ja nopean tiedonsiirron yhteistyöllä asiakkaan terveydentilasta saadaan reaaliaikaista tietoa. Diagnoosien tekeminen nopeutuu. Älyvaatteet keräävät asiakkaasta tietoa pitkältä ajalta, jolloin keinoäly huomaa poikkeukset.

– Potilasturvallisuus edistyy, kun on paljon tietoa käytössä.

Tulevaisuuden visiona on etäkirurgia. Kirurgi voi Helsingistä käsin tehdä operaatioita missä tahansa Suomessa. Hän ohjaa leikkaavaa robottia etänä VR- eli keinotodellisuus-silmälaseilla, joilla hän näkee potilaan kolmiulotteisen ”digitaalisen kaksosen” leikkaussalissa. Kirurgin silmälaseihin ohjataan kuvaa leikkaussalista.

KORJAAMOTYÖ MUUTTUU

Virtuaalimaailmaa voidaan hyödyntää vaikkapa auton korjaamisessa.

Huoltohenkilökunta näkee virtuaalilaseilla laitteen poikkileikkauksen

eli 3D-mallin.

– Korjaaja saa VR-laseihin ohjeet laitteen purkamiseksi ja huoltamiseksi. Huolto-ohjeet ja käyttöohjeet saattavat siirtyä huoltokirjoista silmälaseihin lisätyn todellisuuden eli AR:n malleiksi.

Ilmen mukaan 5G mahdollistaa rajatulle yleisölle suunnatun sisällön jakamisen reaaliaikaisesti vaikkapa urheilutapahtumissa. Yleisö voisi saada jalkapallo-ottelun aikana päätelaitteiltaan tiedot pallon suunnasta, potkun voimasta ja pallon nopeudesta AV-toteutuksena.

LÄHETTIMET IHMISMASSOJEN KESKELLE

5G rakennetaan Ilmen mukaan liikenteen solmukohtiin ja kasvukeskuksiin eli paikkoihin, joissa on suuria ihmismassoja ja missä uusia palveluita tarvitaan.

4G-verkoilla luodaan maantieteellistä peittoa.

– 5G tarvitsee 4G:n ja 3G:n avukseen. 4G-verkko kattaa alueellisesti,

5G:n avulla luodaan palveluita, jotka tarvitsevat korkeaa kapasiteettiä, lyhyttä viivettä ja IoT:tä.

Ilme kertoo, että 5G-päätelaite eli hotspot voi sijaita esimerkiksi pöydällä. Kuluttaja on laitteillaan kuten kännykällä yhteydessä 5G-laitteeseen.

– Laitteiden uusiminen ei ole mahdollista kaikille eikä järkevääkään, vaan tulee erityyppisiä ratkaisuja, Ilme toteaa.

6G TULOSSA 2030-LUVULLA

Media- ja viihdesisällöille saadaan tulevaisuudessa entistä paremmat edellytykset 6G-tietoliikenneverkosta, jonka suorituskyky voi olla jopa 400 gigabittiä sekunnissa.

Suoratoistosisällöt, videot, elokuvat, laajennettu todellisuus ja virtuaalitodellisuus toistuvat entistä paremmalla resoluutiolla ja nopeudella.

– Myös hologrammit eli lasertekniikalla luodut kolmiulotteiset kuvat saattavat mahdollistua, Jarno Ilme arvioi.

29

Onni-Matti Halkola kulkee päivittäin Salon ja Leppävaaran väliä.

Tunnin juna kiidättää töihin TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola

Nopeat ratayhteydet houkuttelevat yrityksiä investoimaan uusiin työpaikkoihin ja kannustavat ihmisiä vastaanottamaan työtä entistä kauempaa kotoa.

30

Oikoradalla nykyinen junakalusto pääsisi kiitämään 200 kilometrin tuntivauhtia.

L

ink Designin kehitystiimin päällikkö Onni-Matti Halkola matkustaa päivittäin junalla töihin Salon Kauniaisista Espoon Otaniemeen. Matkaan kuluu bussi ja kävely mukaan lukien puolitoista tuntia yhteen suuntaan.

– Työmatka on tietysti hyvä tehdä junassa, mutta ainahan sen toivoisi olevan lyhyempi, Halkola summaa.

Toive saattaa toteutua, sillä Salon ja Espoon välille valmistellaan uutta oikorataa. Se lyhentää Turun Kupittaan ja Helsingin Pasilan välisen junamatkan noin tunnin mittaiseksi. Myös Helsingin ja Tampereen välille valmistellaan lisäraidetta, joka lyhentää matkan alle tuntiin. Nykyään nopein juna Helsingistä Turkuun kulkee tunnissa ja 44 minuutissa ja Tampereelle tunnissa ja 42 minuutissa.

– Turun tunnin juna -hanke on erittäin tervetullut, Halkola kiittää.

Insinööri uskoo, että nopea junayhteys tuo raiteille lisää työmatkalaisia ja Salon kaupungille mahdollisuuden kasvaa. Ihmiset muuttavat halvan asumisen perässä, kun matka-aika ei pitene.

– Helsingin seudulla monella on tunnin työmatka. Ajallisesti on sama tulla töihin vähän kauempaakin, Halkola vertaa.

OSA EPÄILEE HYÖTYJÄ

Kaikki insinöörit eivät ole vakuuttuneita raideliikennehankkeiden hyödystä. Savox Communicationsin hw-suunnittelija Esko Elomaa ajaa päivittäin töihin autolla Salon Muurlasta Espoon Keilarantaan. Edes oikorata ei siirtäisi häntä raiteille.

– Aika loppujen lopuksi ratkaisee.

Asun ihan moottoritien vieressä, ja minulla menee autolla tunti ovelta

ovelle, Elomaa laskee.

Energiatekniikan insinööri ja yrittäjä Sami Lehtonen ajaa Turusta pääkaupunkiseudulle pakettiautolla muutaman kerran kuukaudessa. Hän ei käyttäisi junaa, vaikka se olisi nopeampi, sillä hän tarvitsee töissä kontillisen työvälineitä.

Lehtonen pitää suunnitelmaa silti hyvänä. Sen toteutuminen lisäisi Turun vetovoimaa ja toisi kaupunkiin lisää yrityksiä ja työpaikkoja.

– Niille, jotka etsivät työtä vähän kauempaa, Turku olisi entistä kiinnostavampi vaihtoehto, Lehtonen uskoo.

TYÖPAIKAT JA INVESTOINNIT LISÄÄNTYVÄT

Hallitus haluaa luoda nopeiden junayhteyksien avulla Helsingistä, Tampereesta ja Turusta yhtenäisen työssäkäyntialueen. Tampereen junayhteyden nopeutuminen lähentää ajallisesti myös muita kaupunkeja Helsinkiin.

Tarkoitus on, että kaupunkikolmio houkuttelee investointeja ulkomaita myöden ja kasvattaa avointen työpaikkojen määrää. Yhä useampaan työpaikkaan saadaan sopiva henkilö, kun kotia ei tarvitse vaihtaa työpaikan perässä.

Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää myös muiden rautatieliikennehankkeiden kannattavuutta. Suunnitelmiin kuuluu muun muassa lentorata, joka tuo matkustajia maakunnista suoraan Helsinki–Vantaan lentokentälle. Pisararata kasvattaa Helsingin ratakapasiteettia.

Itärata yhdistää Helsingin Porvooseen ja Kouvolaan, mikä oikaisee myös Pietarin-yhteyttä. Tallinnan tunneli puolestaan yhdistää maan Baltian rataverkkoon.

Hallitus laatii 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, jota varten olennaisimpia sel-

Kotia ei tarvitse vaihtaa työn perässä. vitettäviä tietoja ovat eri hankkeiden hyödyt ja kustannukset.

HANKEYHTIÖT HAKEVAT VOITTOA

Jo nyt on selvää, ettei suuria ratahankkeita ole mahdollista kustantaa veronmaksajien kukkarosta. Siksi hallituksen asettama työryhmä tutkii, voidaanko ne toteuttaa hankeyhtiöiden avulla.

Yhtiöiden omistajiksi tulisivat muun muassa eläkeyhtiöt, jotka odottavat sijoituksilleen tuottoa. Hankeyhtiömallin soveltuvuutta tutkitaan Tampereen ja Turun tunnin juna -hankkeissa.

– Jos arvioidaan puhtaasti hyötykustannuslaskelmien kautta, Suomessa ei taida juuri olla raideinvestointeja, jotka ovat sen pohjalta kannattavia, liikenneministeri Anne Berner muistuttaa.

Nopeat junayhteydet vaativat ratojen parantamisen lisäksi väliasemien ohittamista. Berner kuitenkin kieltää, että liikenne loppuisi niiltä kokonaan.

Myös hitaita pienillä ja keskisuurilla asemilla pysähtyviä junia tulee lisää.

– Työssäkäyntialueiden kasvattaminen, alueiden maanarvonnousu ja kiinteistötalouden tavoitteet edellyttävät sitä, että junat pysähtyvät näillä alueilla ja että meillä syntyy vaikuttavuutta myös Hämeenlinnan, Riihimäen, Lahden sekä yhtä lailla Salon ja Karjaan kaupunkeihin, ministeri perustelee.

31

Tomi Nissisen päivä on puolittain pulkassa.

Töiden jälkeen odottavat verkko-opinnot.

Monimuoto-opiskelu on kolmannen asteen yhtälö TEKSTI ja KUVAT: Sami Korkala

Tomi Nissinen opiskelee insinööriksi töiden ohella.

Hän on huomannut, että monimuoto-opiskelu kysyy joustavuutta ja sinnikkyyttä, mutta voi olla palkitsevaa sekä opiskelijalle että tämän työnantajalle.

32

Työmiehen lauantaina luetaan tenttiin.

H

Metallityöt onnistuvat puusepältä, sillä hän on rassannut peltoautoja jo teinipoikana.

ätälä Oy:n kalanjalostamolla Tomi Nissinen heittää työhaalarit kaappiin ja kurvaa Oulun syksyiseen iltapäivään. Loppupäiväksi ei tarvitse sen kummemmin keksiä tekemistä, sillä päivä jatkuu opiskeluiden merkeissä.

– Aamuvuoron jälkeen minulla on yleensä noin puolitoista tuntia vapaata. Sitten alkaa opiskelu, Nissinen kertoo – mutta ei valita.

Opintojen sisältö ja tulevan konetekniikan insinöörin työmahdollisuudet kiinnostavat toista vuotta Oulun ammattikorkeakoulussa opiskelevaa puuseppää.

Valmistuttuaan ammattikoulusta Nissinen huomasi nopeasti, että vakituisia puusepän töitä ei ole liiemmälti tarjolla.

– Työskentelin jonkin aikaa kalusteiden parissa ja kävin Etelä-Suomessa rakennusalan töissä, mutta palasin Ouluun ja Hätälälle. Siitä se ajatus uuden alan opiskeluista oikeastaan lähti.

OPINTOJA PÄÄSEE SOVELTAMAAN

Suomen suurimpiin kuuluvan kalanjalostusyrityksen huollossa ja kunnossapidossa riittää tekemistä.

Työskentely automaatiolinjastojen parissa tukee opintoja hyvin.

– Kaikkein parasta tässä on se, että opittuja asioita voi ottaa heti työssä käytäntöön. Voin soveltaa huoltotehtävissä muun muassa pneumatiikkaan liittyviä asioita, Nissinen kuvailee. – Tuotantolinjastossa on myös samoja antureita ja sähkökytkentöjä, joita olemme käyneet läpi opinnoissa.

Viime lukuvuoden hän työskenteli pakkaamossa yövuorossa ja heräsi iltapäivän verkkokursseille.

– Pyysin töissä vaihtoa huollon

puolelle ja onneksi se toteutui. Monimuoto-opinnoissa joustava työnantaja auttaa huomattavasti, pääsen vaivatta esimerkiksi lähiopetukseen, Iissä asuva Nissinen kiittelee.

Monimuoto-opiskelu on joustava tapa täydentää aiempaa koulutusta tai hankkia uusi ammatti. Aikaisemman opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon voi päivittää amk-tutkinnoksi 1–2,5 vuodessa.

Nissisen tapauksessa pitkässä tutkintoon johtavassa koulutuksessa vierähtää yleensä 3,5–5 vuotta.

Opiskelijan ei tarvitse asua opiskelupaikkakunnalla, sillä lähiopetusta ei ole paljoa.

– Meillä on ennen joulua 13 lähiopetuspäivää. Ne ovat yleensä torstaisin ja perjantaisin, Nissinen lunttaa puhelimestaan.

LUKIOPOHJAISILLA ON HELPOMPAA

Ovi kiinni, kuulokkeet päähän ja kone auki. Kalanjalostamon huoltotyöntekijästä kuoriutuu hetkessä monimuoto-opiskelija.

Suuri osa opinnoista on alkuviikkoon painottuvaa verkko-opiskelua kotona koneen äärellä.

– Opiskelu vaatii oman rauhan.

Ei taustalla voi olla hälyä etenkään kieliopinnoissa, joissa ollaan itsekin äänessä.

Lukiopohjaiset opiskelijat ovat ehtineet hivuttautua lähemmäs ammattikorkeakoulun vaatimustasoa muun muassa vieraissa kielissä.

– Kielten lisäksi fysiikka on tuottanut minulle jonkin verran henkistä tuskaa, yksi tentti piti uusia pariin otteeseen, Nissinen huokaa.

Ensimmäinen lukuvuosi tuotti kuitenkin vaaditut 60 opintopistettä.

– Valitsin koneautomaation suuntautumisvaihtoehdon ja olemme nyt toisen vuoden aikana päässeet kiinni

Työpäivän jälkeen alkavat opinnnot kestävät iltakahdeksaan.

automaatiopuolen asioihin.

Konetekniikan monimuotoryhmässä aloitti 27 opiskelijaa, joista on tippunut ensimmäisen vuoden aikana noin puolet pois.

– Opiskelun vaativuus työn ohessa tuli varmasti yllätyksenä monelle. Me jäljelle jääneet olemme mielestäni aika sitoutunut porukka.

Nissinen myöntää olevansa välillä kovilla. Arkisin kello soi kello 4.30 ja töiden jälkeen alkavat verkko-opinnot päättyvät iltakahdeksan maissa.

– Ei minulla ole mielessäkään, että jättäisin opinnot kesken. Se mikä aloitetaan, viedään varmasti loppuun! Onneksi perhe tukee minua ja opettajat ovat kannustavia.

MONIMUOTO-OPISKELU ENSISIJAISTA

Nissinen on 22-vuotiaana ryhmänsä kuopus. Yleensä parikymppiset amk-opiskelijat ovat normaalilla päiväpuolella.

– Hain ensisijaisesti monimuotoopetukseen. Olisin tuskin lähtenyt päiväpuolelle opiskelemaan, sillä työtuloni olisivat syöneet opintotuet.

OAMK:n konetekniikan monimuoto-ohjelmassa on muun muassa metalli- ja infrarakennusalalla työskenteleviä opiskelijoita. Vaikka he tapaavat toisiaan vain muutaman viikon välein lähiopetusjaksoilla, ryhmähenki on muodostunut vahvaksi.

– Olemme aika paljon yhteydessä opiskeluiden tiimoilta ja Whatsappryhmämme on aika vilkas. Tosin pirskeisiin vanhempia opiskelijoita on vaikea houkutella, Nissinen naurahtaa.

Viikonloput ja kesälomat on syytä käyttää latautumiseen.

– Yritän käydä muutamaan otteeseen talvella laskemassa lumilaudalla ja kesäisin heittelen frisbeegolfia.

Siinä unohtuvat koulu- ja työasiat.

33

Graffitimaalaajien pitää olla asianmukaisesti suojattuna.

Espoolaiskoululaiset maalasivat taiteilija Jouni Väänäsen kanssa IL100 Insinööriketun.

Tukea tulevalle polvelle TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVAT: Ilkka Vuorinen

Ulla Nord kehottaa insinöörejä kertomaan nuorille, mitä alan koulutus tarjoaa: huippuduunia ja mielettömiä mahdollisuuksia.

34

S

atavuotisjuhlaansa ensi vuonna viettävän Insinööriliiton kantava teema on Tulevaisuutta luomassa.

Samalla teemalla liitto järjestää hyväntekeväisyyskonserttisarjan, jonka tuotto lahjoitetaan Me-säätiölle. Säätiön tavoitteena on, että Suomessa ei ole 30 vuoden kuluttua yhtään syrjäytynyttä lasta tai nuorta.

Runsaan kolme vuotta toimineen säätiön perustajia ovat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja.

– Emme toimi perinteisen säätiön ta-

voin, vaan enemminkin start up -henkisesti, kuvailee toimitusjohtaja Ulla Nord Me-säätiöstä.

– Johdamme toimintaamme kohti visiota tiedolla konkreettisilla teoilla. Heti alkajaiseksi selvitimme, mistä syrjäytymisessä on kysymys.

Sen pohjalta käynnistettiin erilaisia konsepteja, kuten Me-koulu, Me-talo ja Me-työ.

– Konseptien alle rakennetaan uudenlaisia kokeiluja, joissa pystymme tarkkaan määrittelemään, mitä haluamme eri työmuodoilla saada aikaiseksi.

TUKEA KOULUNKÄYNTIIN JA PERHEILLE

PAREMPAA YHTEISTYÖTÄ

Hyviä onnistumisen esimerkkejä on kiusaamiseen puuttuva työ ja nuorisotyöntekijän palvelut. Kiusaamistilanteita ratkomaan tulee ulkopuolinen taho, joka kerää laajan verkoston miettimään asioita yhdessä.

– Vaikeaa kiusaamista kokevissa luokissa on saatu koko luokan ilmapiiriä paranemaan ja keskiarvoa nousemaan, kun kiusaaminen on vähentynyt. Oppilaat keskittyvät enemmän koulutyöhön, toimitusjohtaja kertoo.

Joihinkin kouluihin on tuotu nuorisotyöntekijä, joka rakentaa kouluun yhteisöllisyyttä. Hän ottaa mukaan toimintaan niitäkin lapsia ja nuoria, jotka ovat syrjään vetäytyneitä ja joilla ei ole kavereita.

Insinööriliiton lahjoittamat varat käytetään Me-koulu -konseptin laajentamiseen. Myöhemmin päätetään, mihin yksittäisiin kouluihin ne kohdennetaan.

JOKAISELLA ON OLTAVA OIKEUS JATKOON

Nord muistuttaa, että koulutus ehkäisee syrjäytymistä tehokkaasti.

– Kaikkien lasten pitää saada peruskoulussa riittävät taidot, jotta he selviytyvät jatko-opinnoista.

Hän toivoo, että säätiön työn avulla, jota Insinööriliittokin ensi vuonna tukee, moni lapsi näkee oman tulevaisuutensa mahdollisuudet, joita kaikilla lapsilla on.

– Ei tarvitse miettiä pelkästään insinöörin ammattia. Tulevaisuuden ammateissa korostuvat matemaattisten taitojen tärkeys. Koulussa voidaan treenata matikkaa ja muitakin aineita uudella tavalla ja monipuolisesti.

Nord kannustaa insinöörejä jalkautumaan kouluihin sekä kertomaan omasta työstään ja mahdollisuuksistaan. Kaikki nuoret eivät tiedä, millaisia työmahdollisuuksia insinöörikoulutus tarjoaa.

– Suurin ero lasten tulevaisuuden haaveissa näkyy siinä, miten tietoisia lapset ovat työelämän vaihtoehdoista. Me-säätiö haluaa varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori voi unelmoida työstä ja tulevaisuudesta, Nord kiteyttää.

KOLUMNI

Katja Lösönen

Me-koulu -konsepti keskittyy erityisesti peruskouluihin, sillä niissä tunnistetaan syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja heidän perheensä.

– Varmistamme, että peruskoulun aikana tarjoamme riittävän monipuolista tukea paitsi lapsille myös vanhemmille kotiin asti. Painopisteenä on lapset, joiden koulunkäynti ei suju hyvin, Nord sanoo.

Konseptissa tuodaan koulun ja kodin saavutettaville helpommin kunnan palveluja, esimerkiksi sosiaali-, perhe- ja nuorisotyötä. Samalla tuetaan koko kouluyhteisöä ja vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä.

Tällä hetkellä Me-säätiöllä on yhteistyötä kolmessa kunnassa: Lohjalla on viisi koulua, Helsingissä kolme ja Espoossa yksi.

Johanna Sinisalo kirjailija

Lukemisen loppu NAPUTTELEN PIENIÄ mustia merkkejä sähköiselle näy-

tölle. Sinä näet ne lehden sivulta, ja yhtäkkiä merkkien koodi tuottaa aivoissasi täsmällisiä, konkreettisia sisältöjä. Ihmeellinen taito!

Lukutaidon näivettymisestä ollaan säännöllisesti huolestuneita aina silloin, kun jokin viihteen tai teknologian uutuus on alkanut yleistyä – kuten puhelin, radio, elokuvat tai televisio. Nyt syytetyn penkillä ovat internet, pelit ja sosiaalinen media.

Digimaailma sinänsä ei väheksy luetun ja itse kirjoitetun kielen merkitystä. Esimerkiksi Bill Gates on vuosien varrella lahjoittanut miljoonia dollareita lukutaitokampanjoihin eri maissa. Hän on liikemiehenä tiennyt hyvin, että ennen kuin kukaan hankkii tietokonetta, hänen on osattava lukea. Vai täytyykö enää?

Tietokoneiden, tablettien ja älykännyköiden nykyiset käyttötavat voisivat ollakin aito uhka lukutaidolle. Kuka viitsisi tavata kapulakielistä käyttöohjetta tai ruokareseptiä, kun YouTubesta löytyy kuvalla ja äänellä opastava video? Miksi lukea uutista poliitikon puheesta, kun voi katsoa klipin?

Kavereilleen voi viestiä mutkikkaitakin sisältöjä emojeilla ja muilla kuvasymboleilla; kirjaimia tarvitaan vain WTF-tyylisiin koodeihin.

Tässä mielessä on tehty paluu hieroglyfiaikaan. Jo nyt suomalaisissakin kouluissa osa oppilaista hahmottaa kirjaimet ja sanat, mutta ei tajua tekstin sisältöä, ennen kuin teksti luetaan ääneen.

Ajatusleikkiä voi jatkaa: mitä enemmän huomataan luetun ymmärtämisen vaikeutuvan, sitä enemmän materiaaleja aletaan tuottaa äänenä ja kuvina. Tämä johtaa kierteeseen, jossa yhä harvempi enää jaksaa tai haluaa tutustua tekstiin.

Fiktion lukemisen samaistumisen ja elämyksellisyyden korvaavat vaikkapa immersiiviset 3D-roolipelit.

Ehkä sadan vuoden kuluttua lukutaito olisi harvojen erikoinen harrastus, vähän niin kuin latinan taito nykyään: kiva menneen maailman kyky, mutta vailla mitään käytännön hyötyä.

35

KOHTI JUHLAVUOTTA

Metsäteollisuuden ja jäänmurtajien maan loikka huipputeknologian alalle TEKSTI: Sampsa Kaataja, tutkija

Suomen tekniikan historian 1900-luvun kertomuksessa yksi keskeinen käänne liittyy siihen, kuinka riippuvuus muualla kehitetystä tekniikasta ja ulkomaisesta teknologiaosaamisesta vähitellen hellitti.

V

uosisadan alun hiljakseen teollistuva yhteiskunta nojasi vahvasti muualta lähtöisin olevan teknologian siirtoon. Vuonna 1927 käynnistynyt Lahden Salpausselän radiomastojen rakentaminen kuvaa tätä hyvin. Mastojen rakentamisesta vastasi saksalainen yritys, joka myös tuotti tarvittavat rakennusosat Suomeen. Projektia valvoi kaksi yrityksen insinööriä, mutta mastojen kokoamistyön toteuttivat kotimaiset voimat.

Samoihin aikoihin tekniikan parissa työskenteli Suomessa pysyvämmin merkittävä joukko ulkomaisia osaajia. Aikalaisarvion mukaan vuosisadan alun paperiteollisuudessa puolet tekniikan asiantuntijoista oli ulkomaalaisia.

Toiseen maailmansodan lähestyessä tilanne oli vähitellen muuttunut. Nyt kotimaiset tekniikan ammattilaiset pystyivät jo pitkälti vastaamaan kansallisen teknologiajärjestelmän rakentamisesta ja ylläpidosta.

Sodan päättymisen jälkeen Suomen maksettavaksi langenneet sotakorvaukset osoittivat, että maassa kyetään

36

myös itsenäiseen tekniikan kehittämistyöhön. Neuvostoliitolle kun oli rakennettava huomattava joukko erilaisia koneita ja laitteita, joita Suomessa ei ollut aikaisemmin valmistettu.

OIVALLUS UUDESTA TEKNIIKASTA KASVOI

Kotimaisessa teollisuudessa ja teknologian alalla 1960-luku muodosti käännekohdan. Ulkomaisten esikuvien mallia myötäillen tuolloin lisääntyi tietoisuus siitä, että kykyä kehittää uuttaa tekniikkaa sekä omiin tarpeisiin että myyntiin ulkomaisille markkinoille pitää parantaa.

Samaan aikaan yhteiskunnan kansainvälistymiskehitys ja siihen liittynyt kaupan esteiden purkaminen loivat paineita kotimaisille yrityksille panostaa tuotekehitykseen.

Vähittäisestä heräämisestä huolimatta Suomi kuului 1970-luvun alkuun tultaessa peränpitäjien joukkoon maailmassa, kun katsottiin, millaisia panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen (t&k) tehtiin.

1980-luvun kuluessa Suomi kuroi vähitellen kiinni kehittyneempien OECDmaiden etumatkaa t&k-toiminnan ja korkeateknologian kaupan saralla.

Suomalaiset jäänmurtajat ja paperikoneet nauttivat tuolloin jo kansainvälistä mainetta, mutta varsinainen huipputeknologian osaaminen ilmeni vielä vain yksittäisinä valonpilkahduksina.

Tiede ja teknologia -raportissa vuodelta 1987 jouduttiin kuitenkin toteamaan, että korkeateknologian osuus ulkomaankaupassa oli pienempi kuin muissa OECD-maissa. Muun muassa naapurimaassa Ruotsissa sen osuus oli kaksinkertainen.

PERUSTANA TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN

Määritelmällisesti huippu- tai korkeateknologiaksi luetaan asiat, joiden ”tutkimukseen ja kehittämiseen käytetään vähintään 4 prosenttia toimialan liikevaihdosta”.

Yksinkertaistaen kyse on siis tuotteista, joiden valmistus on t&k-intensiivistä toimintaa. Kotimaisen tekniikan pidempää kehityslinjaa katsellessa näkee, kuinka Suomesta tuli todellinen korkeateknologian tuottajamaa vain vähän aikaa sitten. Se tapahtui lopullisesti 1990-luvun kuluessa eli reilut kaksi vuosikymmentä sitten.

Tuolloin syntyi innovaatio-Suomi, jollaisena maamme vuosituhannen

Korkean teknologian tuotteiden tuonti ja vienti vuosina 1995–2017

Lähde: Tulli, Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2017. Kauppa 2018, 4.

taitteessa kansainvälisesti tunnettiin.

Kuten useissa tarinoissa on jo entuudestaan kerrottu, Suomen nousu tunnustettujen huipputekniikkaa valmistavien maiden joukkoon tapahtui pitkälti yhden vahvan veturin varassa.

Nokian vetämässä matkapuhelinteollisuudessa saavutettiin 1990-luvulla ennennäkemättömiä tuloksia. Kotimaiset tekniikan ammattilaiset onnistuivat tuolloin ensi kertaa tekemään laajan kansainvälisen läpimurron ja uskomattoman kaupallisen menestystarinan tutkimusintensiivisen ja tiedeperustaisen tekniikan alalla.

Kehityskulun yhtenä sivutuotteena t&k-työn osuus Suomen bruttokansan-

tuotteesta nousi vuonna 1998 kolmeen prosenttiin, mikä oli maailmanlaajuisesti poikkeuksellista.

HUPPUVUODET PIIRTYVÄT TILASTOISSA

Suomalaisen matkapuhelinteollisuuden menestysvuodet erottuvat selvästi kauppatilastoista. Kun korkeateknologian kauppatase oli 1980-luvun alkupuolella vielä selvästi alajäämäinen, niin 1990-luvun puolivälissä Suomesta vietiin ensi kerran historiassa huipputekniikkaa enemmän kuin mitä maahan tuotiin.

Tilastoissa erottuvalla, vuosien 1997–2008 suomalaisen korkeateknologian kaupan kultakaudella kauppa-

tase oli silmiinpistävän ylijäämäinen.

Vuonna 2017 viennin osuus korkeateknologian koko kauppavaihdosta oli 36 prosenttia. Se on vain kolme prosenttia enemmän kuin viennin osuus oli vuonna 1985.

Suomalaisen tutkimuksen ja insinööriosaamisen taso on 2010-luvun lopulla varsin hyvä. Perusta uusien teknologia-avausten syntymiseksi on kunnossa. Nähtäväksi kuitenkin jää, kauanko menee, että tutkimukseen ja tuotekehitykseen nojaavan huipputekniikan kauppatase on seuraavan kerran myönteinen.

Ja mikä on se teknologia-ala, joka auttaa vientiluvut jälleen nousuun?

37

”Ennen en tiennyt oikeuksistani.”

Kovia kokenut mosambikilainen Laura Tembe Manhise uskoo parempaan tulevaisuuteen.

SASKin työ vaikutttaa yhteiskuntakehitykseen TEKSTI ja KUVAT: Laura Ventä, SASK

Suomalainen ay-liike parantaa työtä tekevien oloja ja oikeuksia kehitysmaissa. Toiminnasta on hyötynyt suoraan lähes puoli miljoona ihmistä, epäsuorasti miljoonat.

38

KUVA: Finnwatch

M

Insinööriliitto tuki selvitystä, jossa Finnwatch tutki SASKin toimeksiannosta Wärtsilän tehtaan työoloja Intiassa.

Honey Oo perusti ammattiliiton myanmarilaiselle vaatetehtaalle.

osambikilainen Laura Tembe Manhise työskenteli aiemmin kotiapulaisena perheessä, jossa hänet lukittiin sisään isäntäväen työpäivien ajaksi. Palkkaa hän sai alle 10 euroa kuussa. Lomia tai vapaapäiviä ei ollut. Lopulta Manhise sairastui, ja hänet irtisanottiin ilman lain mukaisia korvauksia.

– En halua kenenkään kokevan samaa kuin minä, ja siksi autan nyt muita kotiapulaisten ammattiliitossa.

Tuki Mosambikin kotiapulaisille on yksi esimerkki SASKin työstä kaikkein köyhimpien ja sorretuimpien ihmisten hyväksi. Tuen ansiosta pieni liitto on pystynyt neuvottelemaan kotien näkymättömille sankareille oikeuden sosiaaliturvaan, joka kattaa muun muassa eläkkeet sekä palkalliset sairauspäivät ja äitiysvapaat.

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin toiminta köyhien työntekijöiden elämänlaadun parantamiseksi tavoitti suoraan yli 450 000 ihmistä. He ovat kehittyvien maiden työntekijöitä, jotka osallistuivat SASKin tukemiin koulutuksiin tai muuhun toimintaan. Osa sai suoraan tietoa siitä, mitä he itse voivat tehdä parantaakseen elämänlaatuaan työolojen tai työehtojen kautta.

Pääkaupunki Yangonin liepeillä tekstiilitehtaassa työskentelevä nuori Honey Oo on tyytyväinen palkankorotuksiin, vaikkakin työnantajat tekevät kaikkensa välttyäkseen todellisuudessa maksamasta enempää.

Ennen palkan päälle saattoi tulla bonuksia, mutta nyt kaikki pyritään sisällyttämään korotettuun palkkaan.

– Eniten toivon kuitenkin kunnioitusta työnantajalta. Omalla työpaikallani tilannetta on parantanut se, että onnistuin perustamaan sinne ammattiliiton, Oo kertoo.

Merkittäviä palkankorotuksia saatiin myös Nepalissa ja Namibiassa.

OMPELIJOIDEN PALKAT OVAT NOUSSEET

TYÖEHTOSOPIMUKSET TUHANSIEN TURVA

Myanmarissa neuvoteltiin vuonna 2016 maan historian ensimmäinen minimipalkka, joka parantaa esimerkiksi Suomeenkin myytävien vaatteiden ompelijoiden tulotasoa.

Laki takasi kaikille vähintään 3600 kyatia päivässä. Se on noin 75 euroa kuussa. Tänä vuonna minimipalkka nousi uudelleen noin 100 euroon kuussa. Edelleenkään palkat eivät riitä elämiseen, mutta suunta on oikea.

Kun riittävän moni työntekijä liittyy ammattiliittoon, se pystyy usein neuvottelemaan työehtosopimuksia ihan niin kuin Suomessakin.

Viimeisen kolmen vuoden aikana SASKin tuella neuvoteltiin yli 500 uutta työehtosopimusta, jotka parantavat noin 300 000 ihmisen elämää.

Työehtosopimuksissa saatetaan sopia hyvin konkreettisesti ihmisten elämää parantavista asioista, esimerkik-

MILJOONAT SAIVAT PALKANKOROTUKSEN

Epäsuorasti suomalaisen ay-liikkeen tuesta SASKin kautta ovat hyötyneet miljoonat ihmiset. Minimipalkkojen korotukset ovat parantaneet ainakin 3,2 miljoonan ihmisen tulotasoa.

Maissa, joissa SASKin toiminta on kattavaa, pystytään parhaimmillaan vaikuttamaan yhteiskunnan kehitykseen hyvin laajasti. Monet niistä kuuluvat maailman eriarvoisimpiin, eivätkä työntekijät pääse juuri hyötymään kovastakaan talouskasvusta, ellei tulonjakoa tasata.

SASK perustettiin vuonna 1986. Insinööriliitto on ollut sen jäsen vuodesta 2006.

si työnantajan velvoitteesta huolehtia kaukaa tulevien työntekijöiden asumisesta. Tai siitä, että lapsityö on tehtaalla kielletty. Esimerkit ovat Nepalin ja Intian tiilitehtailta.

LAPSITYÖ KIELLETTY LAIN NOJALLA

Palkankorotuksiakin tiilitehtailla on saatu, mutta yksi tärkeä tavoite odottaa vielä toteutumistaan: kiinteä palkka urakkapalkkauksen sijaan.

– Niin kauan kun palkkaus perustuu tehtyjen tiilien määrään, voimme olla varmoja, että tehtailla työskennellään koko perheen voimin, lapset mukaan lukien, sanoo SASKin kansainvälisen toiminnan päällikkö Juha Vauhkonen.

– Tarkoitan lukuisia tehtaita, joilla ei ole lapsityön kieltävää sopimusta ja ammattiliittoa valvomassa sen toteutumista. Näin on valitettavasti siitäkin huolimatta, että Intiassa hyväksyttiin juuri lapsityön kieltävä laki.

Laki on erittäin tärkeä edistysaskel, mutta on selvää, että sitä on vaikea valvoa tehokkaasti yli miljardin ihmisen Intiassa.

SASKin intialainen aluekoordinaattori Manoranjan Pegu pitää merkittävänä myös sitä, että Intiassa on viimein ymmärretty juuri ammattiliittojen olevan keskeisiä toimijoita lapsityön kitkemisessä.

– Muut kansalaisjärjestöt vaikuttavat omalla tavallaan, mutta liitot ovat ovat läsnä työpaikkojen arjessa.

Suomen ay-liike paransi SASKin kautta työntekijöiden asemaa ja oloja 86 hankkeella Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Eniten toimintaa oli yhdeksässä maassa: Mosambikissa, Nepalissa, Myanmarissa, Intiassa, Indonesiassa, Filippiineillä, Kolumbiassa, Malawissa ja Namibiassa.

39

OIKEUTTA TEKSTI: Alexia Persons, työsuhdeneuvoja ja KUVA: Shutterstock

Sähköpostin avaus on viimeinen vaihtoehto Yhä useammassa työsopimuksessa työantaja pyytää työntekijältä suostumusta lukea sähköposteja.

Työnantajan oikeutta hakea ja lukea työntekijän sähköposteja on kuitenkin rajoitettu.

T

yöelämässä yksityisyyden suojaa säätelee sekä perustuslaki ja laki yksityisyyden suojasta työelämässä, mutta myös EU:n tietosuojaasetus GDPR. Työntekijän sähköpostit ovat perustuslain nojalla luottamuksellisia. Työnantajalla ei ole oikeutta hakea tai lukea työntekijän sähköposteja. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä eli työelämän tietosuojalaki sisältää poikkeuksia tähän pääsääntöön.

Työntekijä voi lain mukaan antaa työnantajalle suostumuksen hakea ja avata työntekijän sähköposteja. Laissa on myös määritelty, millä tavalla ja milloin työnantaja voi hakea ja lukea työntekijän sähköposteja, myös ilman työntekijän lupaa.

Sähköpostin hakeminen ja avaaminen ilman työntekijän suostumusta on mahdollista vain laissa säädettyjä menettelyitä noudattamalla. Viestin hakeminen ja avaaminen on laissa viimesijainen vaihtoehto.

Työelämän tietosuojalaki antaa työnantajalle oikeuden käsitellä työntekijän yksityissuojaan kuuluvia tietoja vain siinä määrin, kun se on työsuhteen ja työn kannalta tarpeellista. Tästä ei voi poiketa edes työntekijän suostumuksella.

Tietosuojavaltuutetun toimisto on 40

kyseenalaistanut työsopimuksen osaksi sisällettyjen suostumuksien pätevyyttä, kun huomioidaan perusoikeudet ja työelämän tietosuojalaki sekä tietosuoja-asetus.

TARVITTAESSA VOI PYYTÄÄ LUPAA

Työnantajalla on mahdollisuus pyytää suostumus työntekijältä tarpeen vaatiessa. Vaikkei työnantaja saisi työntekijän suostumusta, työnantajalla on lain säätämissä rajoissa mahdollisuus päästä käsiksi työntekijän sähköposteihin.

Työnantajalla ei ole mitään todellista tarvetta saada suostumusta avata ja lukea sähköposteja työsopimusta tehdessä.

Suostumusta pitää pyytää vasta silloin, kun työnantajalla on oikea tarve päästä työntekijän sähköpostiin ja silloinkin vain siinä määrin, kun on tarpeellista.

Työntekijällä pitää ensisijaisesti olla mahdollisuus käyttää poissaoloviestiä, ohjata viesti toiseen työnantajan hyväksymään sähköpostiin tai valtuuttaa joku toinen työantajan hyväksymä henkilö käsittelemään hänen sähköpostejaan.

Työntekijän pitäisi antaa suostumus sähköpostin avaamiseen vapaaehtoisesti. Suostumus ei ole vapaaehtoinen, jos suostumuksen antaminen on edellytyksenä sopimuksen tekemiselle. Työntekijän ja työnantajan välinen suhde ei ole täysin tasa-arvoinen, ja työhönottoti-

Tietosuoja-asioita valvoo tietosuojavaltuutettu TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO valvoo

henkilöiden oikeuksia ja vapauksia henkilötietojen käsittelyssä. Henkilötiedoilla tarkoitetaan tietoa, josta henkilö voitaisiin tunnistaa.

Henkilötietoja ovat esimerkiksi nimi, kotiosoite, puhelinnumero ja sähköposti.

Henkilötietojen käsittely voi esimerkiksi olla henkilötietojen keräämistä, säilyttämistä, käyttämistä, siirtämistä tai luovuttamista.

lanteessa työntekijän asema on huomattavasti heikompi.

Työntekijän suostumusta sähköpostien lukemiselle ei voida katsoa tarpeelliseksi, kun työsopimusta tehdään, koska suostumus ei ole keskeinen osa työsopimusta.

TYÖNTEKIJÄT OVAT USEIN EPÄITSENÄISIÄ

EU:n tietosuojatyöryhmä on antanut lausunnon koskien tietojenkäsittelystä työpaikalla.

Lausunnossa mainitaan, että työntekijät ovat harvoin asemassa, jossa he voivat vapaasti antaa, evätä tai peruttaa suostumusta. Työntekijät ovat lähes aina riippuvaisia työnantajastaan.

Työntekijän ja työnantajan välisen epätasapainon vuoksi työntekijät voivat vain poikkeustilanteissa antaa suostumuksensa vapaasti.

Jollei työntekijällä ole mahdollisuutta kieltäytyä, kyseessä ei ole vapaaehtoinen suostumus.

Lainsäädännössä ei suoraan sanota, että suostumuksen antaminen sähköpostin lukemiseen työsopimuksessa olisi pätemätön.

Tietosuojavaltuutetun toimisto ja EU:n tietosuojatyöryhmä ovat molemmat kuitenkin kyseenalaistaneet tällaisen suostumuksen pätevyyden.

Insinööriliitto suosittaakin, että työsopimuksessa ei anneta suostumusta sähköpostin avaamiseen ja lukemiseen.

■■Lue lisää: www.tietosuoja.fi

41

TUTKITTUA TEKSTI: Varpu Multisilta, työmarkkinatutkija

Opiskelijat tyytyväisiä tekniikan alan koulutukseen Insinööriliiton opiskelijakyselyssä selvitettiin lähiopetuksen tilannetta, harjoittelujen sujuvuutta sekä opiskelijoiden mielipiteitä insinööriopinnoista ja oppilaitosten yhdistymishankkeista.

T

ekniikan alan opiskelijat olivat yleensä innostuneilta ja motivoituneilta. Kolme neljännestä insinööriopiskelijoista oli hakeutunut koulutukseen, koska tähtäsi uralle, jonka koulutus mahdollistaa, halusi koulutuksen tekniikan alalta tai valmistua juuri insinööriksi.

Neljä viidestä opiskelijasta oli vähintään melko tyytyväinen insinöörikoulutukseen yleisesti, mikä on samaa tasoa kuin tyytyväisyys koulutukseen vastavalmistuneiden insinöörien keskuudessa.

Tyytymättömyyttä esiintyi eniten opinto-ohjauksen suhteen. Alle puolet koki opinto-ohjauksen vastaavan tarpeitaan paljon tai melko paljon. Jopa

neljännes vastaajista koki, ettei opintoohjaus vastannut heidän tarpeitaan lainkaan.

Toisaalta opinto-ohjaus koettiin sitä paremmaksi, mitä pidemmälle opinnot olivat ehtineet. Ensimmäisen vuoden opiskelijoista noin puolet koki, että opinto-ohjaus vastasi heidän tarpeitaan vain vähän tai ei lainkaan tarpeitaan. Kolmannen ja neljännen

Opiskelijat kaipaavat ohjausta INSINÖÖRIKOULUTUKSESSA PITÄÄ lähi-

vuosina panostaa erityisesti läpäisyn parantamiseen eli siihen, että opiskelemaan otetuista lähes kaikki valmistuisivat. Nyt keskiarvo tavoiteajassa valmistuneiden osalta jää alle 60 prosenttiin koko maan tasolla. Erityisesti tekniikan alalla tuntuu olevan ongelmia.

Insinööriliiton opiskelijakyselystä nousee esille seikkoja, jotka selittävät ainakin osittain heikon läpäisyn ongelmaa. Mikäli opintoohjaus ei toimi, harjoitteluita ei ohjata kunnolla ja lähiopetuksesta karsitaan, sillä on vääjäämättä vaikutuksia myös läpäisyyn. Kaik42

ki opiskelijat eivät selviää läpi korkeakoulun täysin omin voimin.

Lääkkeet ongelman ratkaisemiseksi ovat varsin yksinkertaiset.

Opinto-ohjaus pitää resursoida siten, että opiskelija saa aina tarvittaessa tukea. Opinto-ohjauksen pitää myös olla ammattilaisten vastuulla, ei kenen tahansa henkilön sivutoimena.

Harjoitteluohjaajilla on oltava aikaa opiskelijoiden ohjaukseen harjoittelun aikana ja riittävästi yhteistyötä työpaikkojen kanssa.

Harjoitteluiden onnistuminen vaikuttaa merkittävästi opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksiin

ja sitä kautta myös opiskelumotivaatioon.

Valitettavasti lähiopetuksen määrä on vähentynyt merkittävästi tällä vuosikymmenellä, kuten opiskelijakyselyssäkin opiskelijat kokivat. Syynä on lähinnä ammattikorkeakouluille tehdyt mittavat perusrahoituksen leikkaukset.

Insinööriopinnoissa on paljon kokonaisuuksia, joita ei voi opettaa verkossa. Erilaiset itsenäisen oppimisen muodot eivät myöskään sovi jokaiselle. Siksi lähiopetuksen riittävä määrä on turvattava.

TEKSTI: Mikko Valtonen, erityisasiantuntija

vuosikurssin opiskelijoista enää viidennes oli tätä mieltä.

Ammattikorkeakoulun tarjoamasta uraohjauksesta tiedettiin hyvin vähän ja sen myös koettiin vastaavan tarpeita vähän.

Lähiopetuksen määrän vähentyminen huolestutti opiskelijoita. Lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa opiskelijat kokivat lähiopetuksen määrän vähentyneen. Kaksi kolmannesta vähintään vuoden opiskelleista vastaajista kertoi, että lähiopetuksen määrä on vähentynyt opintojensa aikana.

Keväällä tehtyyn kyselyyn vastasi noin 1 700 opiskelijajäsentä.

HARJOITTELULLA OVI AUKI TYÖELÄMÄÄN

Harjoittelu on tärkeä osa ammattikorkeakouluopintoja. Parhaimmillaan se mahdollistaa opintojen aikana hankitun osaamisen sovelta-

misen ja lisää ammatillista osaamista. Sen kautta luodaan ensimmäisiä suhteita työelämään.

Kaksi kolmannesta vastaajista oli kyselyhetkeen mennessä suorittanut vähintään osan harjoitteluista.

Seitsemän prosenttia oli suunnitellut suorittavansa harjoitteluita, mutta ei ollut löytänyt sopivaa paikkaa.

Vastaajien mielestä tärkeimmät harjoitteluun liittyvät tekijät olivat mahdollisuus työllistyä harjoittelupaikkaan myöhemmin, osaamista ja koulutusalaa vastaavat tehtävät sekä uusien verkostojen ja kontaktien luominen.

Vähemmän merkitystä oli harjoittelupaikan sijainnilla ja siitä saatavalla korvauksella. Suurin osa oli kuitenkin sitä mieltä, että harjoittelujen pitää olla aina palkallisia.

Epätietoisuutta harjoitteluihin liittyvissä käytänteissä ja ohjauksessa oli

suurta. Tyypillisesti harjoittelua koskevaa tietoa etsittiin toisilta opiskelijoilta. Myös ammattikorkeakoulun nettisivut ja oman tutkinto-ohjelman harjoitteluvastuuhenkikö olivat tärkeitä kanavia löytää tietoa.

HYVÄ PAIKKA VOI OLLA KIVEN ALLA

Opinto-ohjauksen lisäksi myös harjoittelun ohjaus sai opiskelijoilta huutia; ainoastaan kolmannes koki harjoittelun vastaavan tarpeitaan.

Kaksi kolmannesta vastaajista tiesi ammattikorkeakoulun harjoitteluvastaavasta. Osuudessa oli eroja eri ammattikorkeakoulujen välillä.

Hyvän harjoittelupaikan löytyminen ei aina ollut itsestään selvyys.

Vain 41 prosenttia vastaajista koki harjoittelupaikan löytyneen helposti. Kolmannes koki, että ammattikorkeakoulu tarjosi riittävästi työkaluja harjoittelupaikan löytymiseksi.

Kaikki vastaajat ovat suorittaneet vähintään yhden harjoittelun.

Harjoittelupaikkaa koskevia väittämiä 20

Löysin sopivan harjoittelupaikan helposti

Ammattikorkeakoulu tarjoaa riittävästi työkaluja harjoittelupaikan löytämiseksi

21

11

Harjoittelun suorittaminen aiheutti minulle ylimääräisiä kustannuksia/taloudellisia haasteita

21

16

Ammattikorkeakoulullani on selkeät säännöt harjoittelupaikkojen tarjoamisesta ja valintamenettelystä

Ammattikorkeakoulun ja harjoittelupaikan välinen yhteistyö oli riittävää 0%

16

13

8

18

10

15 20%

19

19

25

23

12

37

11

20

19

17

40%

13

24

12 60%

7

13

12

17

5

28 80%

100%

täysin samaa mieltä

jokseenkin samaa mieltä

ei samaa eikä eri mieltä

jokseenkin eri mieltä

täysin eri mieltä

en osaa sanoa 43

OPISKELIJAT

Opiskelijoilla oli haalarit yllään kevään Insinööriopiskelijapäivillä.

Älä jää kiinni haalareistasi Uudet insinööriopiskelijat saavat tutustua insinööriopiskelijakulttuuriin, johon kuuluu olennaisena osana haalarit.

TEKSTI: Niko Angervo, Mika Halme ja Linda Wikstedt-Venäläinen ja KUVA: Santeri Halminen

S

yksyllä aloittaneet insinööriopiskelijat ovat saaneet päälleen opiskelijahaalarit. Insinööriopiskelijoilla on tiettyjä sääntöjä haalareiden käytöstä.

Insinööriopiskelijan univormua eli haalaria voi käyttää ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen, ja niiden värit vaihtelevat usein opiskelualan tai paikkakunnan mukaan.

Haalareita käytetään kaikissa opiskelijatapahtumissa, ellei tapahtuman järjestäjä ole maininnut toisin.

Haalareiden käyttöönoton ensimmäinen päivä on yleensä riippuvainen paikallisista perinteistä. Joko paikallinen yhdistys tai opiskelijakunta voi järjestää uusille haalarin kantajil44

le haalarikasteen tai vastaavanlaisen käyttöönottotilaisuuden.

Haalareita pidetään vyötärölle nostettuna ja hihat solmittuna eteen. Jos alaosa täyttyy haalarimerkeistä, niin haalarin voi myös pukea ihan täyteen mittaansa. Pukemisessa voi olla myös paikallisia tapoja.

HAALARIOHJESÄÄNTÖ TUTUIKSI

Haalariohjesäännössä on myös kiinnostavia yksityiskohtia. Haalareiden peseminen on muun muassa ankarasti kielletty.

Jos haalari kuitenkin unohtuu päälle esimerkiksi mennessä uimaan, tämä voidaan antaa anteeksi.

Toinen jännä yksityiskohta on se, että parisuhteessa oleva insinööri-

opiskelija on oikeutettu vaihtamaan lahkeensa tai muun haalarin osan seurustelukumppaninsa kanssa. Tästä syystä lahje saattaa olla erivärinen kuin muu osa haalarista.

HAALARIIN KUULUU MERKKEJÄ

Haalareihin kerätään ohjesäännön mukaan erinäistä materiaalia, kuten esimerkiksi haalarimerkkejä tai suorituspasseja.

Haalarimerkkien kiinnitystapa on vapaa, mutta suosituksena on, että sen ompelee itse käsin. Liimaustekniikalla haalarista tulee helposti vahvan liiman vuoksi haarniskan kaltainen.

IOL:n paikallisyhdistykset kertovat paikallisia ohjeistuksia ja vinkkejä haalareiden käyttöön.

IOL:n viestintäkanavat

Facebook Insinööriopiskelijaliitto IOL ry Twitter IOLry Instagram @insinooriopiskelijaliitto Hallituksen ajankohtaisblogi iolry.blogspot.fi

Insinööriopiskelijakulttuurin salat paljon muutakin kuin haalarit, kuten esimerkiksi insinöörilakki ja laulumatti. Insinöörilakin, eli tuttavallisemmin imppulakin, saa painaa päähänsä ensimmäisen opiskeluvuoden vapusta lähtien.

Insinöörijuhliin kuuluvat aina musiikki ja erityisesti juomalaulut. Laulumatti on valtakunnallinen laulukirja, jonka ensimmäisen painoksen Insinööriopiskelijaliitto lanseerasi jo vuonna 2004.

Kun opiskeluaika johtaa valmistumiseen, niin insinööritutkinnostaan voi kertoa käyttämällä insinöörisormusta tai -riipusta. Insinöörisormusta käytetään vasemman käden keskisormessa. Sormuksen rinnalle voi takin kaulukseen laittaa myös rintamerkin.

IOL:n ÄÄNI

INSINÖÖRIOPISKELIJAKULTTUURIIN KUULUU

TEKSTI: Linda Wikstedt-Venäläinen ja KUVA: Mari Hartikainen

■■Lue lisää: www.ilry.fi/ylpeasti-insinoori

IL Roadshow -kiertue tulee pian kouluille INSINÖÖRILIITTO VIERAILEE ammattikorkeakouluilla marras-

kuun alusta alkaen. Valmistumista ennen on hyvä pohtia insinööriuransa seuraavia askeleita.

Asiantuntijat kertovat kohta valmistuville insinööreille työelämän pelisäännöistä ja insinöörin tehtävistä.

Kiertueen aikana järjestetään CV-kuvausta, johon liiton opiskelijajäsenet voivat osallistua maksutta.

Voit tulla myös verkostoitumaan kiertueen aikana oman paikkakuntasi Afterwork-tapahtumaan.

■■Lue lisää: www.ilry.fi/tapahtumat

Vinkit ohjesäännön haltuunottoon • Muista, että edustat itseäsi ja muita insinööriopiskelijoita.

• Muista kunnioittaa paikallisia haalariohjeistuksia.

• Muista pitää hauskaa!

Matti Aho puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL

Yleissivistämätön koulutus KESKUSTELIMME INSINÖÖRILIITON hallituksen kanssa

siitä, mitä koulutuksia ja esiintymisiä Insinööriliiton pitää järjestää korkeakouluopiskelijoille. Ajatuksena heräsi luennoinnin ajoitus vuoden kierron mukaan siten, että palveluja mainostetaan juuri silloin, kun niitä tarvitaan. Ajatus on erinomainen.

Kerroin samalla, miten esimerkiksi Tampereella pidettiin ensiasunnon ostoista todella hyödyllinen luento, jossa neuvottiin, mitä kaikkea tuohon prosessiin oikein liittyy.

Ehdotin kyseisessä keskustelussa, että vastaavia korkeakoulun jälkeisen elämän aloittamiseen liittyviä luentoja voi olla enemmän. On jokseenkin huolestuttavaa, kuinka harva opiskelija osaa edes tulkita saati korjata omaa veroilmoitustansa.

Lainan otosta ei välttämättä ymmärretä mitään, joten pikavipeistä ja vastaavista on tullut ongelmia.

Useat vastaavanlaiset tiedot ja taidot ovat täysin katoamassa, eikä niiden opettaminen ole koulujärjestelmämme tehtävä.

Usein tilannetta puolustellaan sillä, että henkilökohtaisen talouden perusasioista pitäisi opettaa kotona. Valitettavasti näin ei ole tehty ja täten asioita ei osata vastaisuudessakaan opettaa. Ongelmaan ei ole oikein herätty.

Ammattiliitot voivat ottaa tässä asiassa roolia ja käydä vetämässä kyseisiin taitoihin perustuvia luentoja. Olisi kuitenkin ehkä myös aika pohtia kuinka talousasioita voidaan opettaa jo peruskoulusta lähtien.

Kesätöiden merkitys esimerkiksi yläasteen aikana on suuri itse oppilaalle, mutta koulujärjestelmämme ei huomioi tätä mitenkään. Korkeakoulujen kurssitarjonnan pitää sisältää arkielämän taitoihin liittyviä oppeja ja harjoituksia.

Jos nykynuoret eivät vastaisuudessa ymmärrä sijoittamisesta, säästämisestä, laina-asioista, perheen perustamisesta tai muista tarpeellisista taidoista mitään, mihin he ohjaavat tulevaa yhteiskuntaa?

45

Vertaistuki auttaa luottamushenkilöitä, mutta aina se ei yksin riitä.

Markku Muotka kaipasi tukea luottamusmiestehtävässään edellisessä työpaikassa.

Insinööriliitto tukee luottojaan jaksamisessa TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Jari Rauhamäki

L

uottamusmies Markku Muotka pitää Insinööriliton mielenterveyspalvelujen tarjoamisista luottamusmiehille myönteisenä. Hän työskentelee Elektrobit Automotive Finlandilla Oulussa.

– Juuri nyt en koe tarvetta palvelulle, hän sanoo.

Aiemmassa työpaikassa hän oli mukana useissa irtisanomisiinkin tähtäävissä yt-neuvotteluissa. Siihen aikaan hän olisi käyttänyt liiton tarjoamaa palvelua, jos sitä oli ollut.

– Tarvittava tuki löytyi työyhteisön sisältä, sillä luottamusmiehet olivat vertaistukena toisilleen, Muotka kertoo.

UUSI PALVELU HENKISEEN JAKSAMISEEN

Liitto on tarjonnut ennaltaehkäisevää psykologista tukea luottamushenkilöilleen lokakuun alusta. Henkisen jaksamisen tukeminen on ammattiliitolta täysin uudenlaista palvelua. Se toteutetaan yhteistyössä Terveystalon kanssa.

Edunvalvontajohtaja Petteri Oksan mukaan Insinööriliitto haluaa tuoda 46

uusia keinoja luottamushenkilöilleen ja olla etulinjassa vastaamassa työssäjaksamisen kysymyksiin.

– Luotot ovat yritysten menestykselle, työhyvinvoinnille ja työpaikkojen toiminnalle elintärkeitä. Siksi heistä tulee huolehtia kaikin tavoin. Palvelulla vastaamme toiveisiin, joita yksittäiset liiton luottamushenkilöt meille aika ajoin esittävät.

Oksan mukaan liiton velvollisuus on tukea ihmisiä, jotka lähtevät luottamushenkilön vaativaan ja tärkeään tehtävään.

– Luotot joutuvat koville erilaisissa työpaikan ristiriitatilanteissa. Työehtosopimukset takaavat tietyn kunnioituksen ja resurssit tehtävän hoitamiseen, mutta aina se ei riitä.

OMIA VOIMAVAROJA LISÄÄVIÄ

Terveystalon liitolle tarjoamat palvelut ovat ennen kaikkea ennaltaehkäiseviä ja yksilön omia voimavaroja tukevia.

Luotoilla on käytössään muun muassa psykologin palveluja.

Mahdollisesti esiin nousevissa varsinaisissa mielen ongelmissa yksilö ohjataan oman työterveyshuollon pal-

veluihin. Nyt käynnistyvä palvelu on alkuvaiheessa määräaikainen.

Terveystalon johtava psykologi Tuija Turusen mukaan luottamushenkilöt ovat työssään alttiina monenlaisille tunteille ja he saattavat kuormittua toisten ihmisten elämäntilanteista.

– Jaksamisen kannalta on tärkeää erottaa omat tunteet toisten tunteista, jotta työstä syntyvä psyykkinen kuormitus ei ainakaan kokonaan siirry omaan elämään ja seuraa mukana kotiin, Turunen sanoo.

HUOLI EDUSTETTAVIEN PÄRJÄÄMISESTÄ

Luottamusmies Muotka on kokenut huolta, kuinka ihmiset reagoivat irtisanomisiin ja pärjäävät elämässään.

Osalla elämä mullistuu täysin.

– Oma tilanteenikin luottona on ollut raskas ja olisin kaivanut tukea, hän muistelee.

Edunvalvontajohtaja Oksa painottaa, että työelämä on jo itsessään nykyisin kuormittavaa. Luottamushenkilönä toimiminen voi lisätä tehtävien raskautta entisestään.

– Tämä on yksi peruste palvelun aloittamiselle, hän sanoo.

Posti tuo jäsenkortin kotiisi lähiviikkoina TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: iStock

jäsenkorttiin on merkitty, että sen voimassaoloaika päättyy tämän vuoden lokakuussa.

Kortin magneettinauha on kuitenkin voimassa marraskuun loppuun asti. Nykyistä korttia voi käyttää siihen saakka, kunnes saa uuden kortin.

Uusien korttien toimitukset alkavat lokakuun puolessa välissä, mutta postitukset jatkuvat osittain marraskuun puolelle. Jos kortti ei ole tullut postissa marraskuun 20. päivään mennessä, kannattaa ottaa yhteyttä liiton asiakaspalveluun.

Uuden kortin voimassaolo kestää vuoden 2022 helmikuuhun, ja sen ulkoasua on hieman uusittu.

Jäsenien on myös mahdollista ladata Insinööriliiton mobiilisovelluksen, joka sisältää muun muassa sähköisen jäsenkortin.

– Mobiilikortti on kätevä vaihtoehto, sillä se on aina puhelimessa mukana eikä vie tilaa lompakosta, sanoo Insinööriliiton palvelupäällikkö Jarkko Ursin.

– Muovikorttia tarvitset käyttäessäsi Teboilin etuja, hän jatkaa.

Kortista saa tarvittavat vakuutustiedot, jos niille tulee käyttöä. Tiedot ovat myös sähköisessä kortissa. Kuluneena kesänä oli erilaisia kampanjoita, joista eri palveluista ja liikkeistä saa etuja. Kampanjoita tulee jatkossa lisää.

– Kortti on tarpeen, kun haluaa käyttää jotain etua. Silloin pitää osoittaa jäsenyytensä, Ursin muistuttaa.

NYKYISEEN INSINÖÖRILIITON

INSINÖÖRILIITTO TASKUSSA

Puhelin on nykyään aina mukana, joten sähköistä korttia on helppo käyttää. Mobiilisovellus on hyvin monipuolinen, mutta myös jäsenkortti.

Sovelluksesta voi lukea myös esimerkiksi liiton koulutuksista ja tapahtumista, liiton ja neuvottelujärjestö YTN:n ajankohtaisia viestejä sekä Insinööri-lehteä. Lisäksi kausiluonteiset edut näkyvät suoraan mobiilisovelluksessa, joten niistä saa tiedon vaivattomasti.

– Sovelluksessa voi tutustua lisäksi Palkkanosturiin ja Työpaikkatoriin, Ursin listaa.

Hän muistuttaa, että Insinööriliitto kehittää jatkuvasti mobiilisovellusta jäseniä palvelevaan suuntaan.

ILRY mobiilisovelluksen voi ladata puhelimeen maksutta Google Play ja Apple App Store -sovelluskaupoista.

Sen käyttö edellyttää voimassaolevaa jäsenyyttä.

Jäsenkortit postitetaan loka-marraskuussa.

Mobiilikortin voi ladata vaikka heti.

Insinöö riliitto

Stipendejä insinööreille Insinöörisäätiön hallitus on päättänyt jakaa stipendejä, joita voivat hakea valmiit jo opintonsa suorittaneet insinöörit.

Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä. Toiseen tutkintoon (esim.

DI tai maisterin tutkinto) tähtäävää koulutusta ei ole säätiön puitteissa mahdollista tukea.

Stipendinhakijan on oltava Insinööriliiton jäsenjärjestön jäsen.

Stipendihakemus osoitetaan Insinöörisäätiön hallitukselle ja lähetetään 31. lokakuuta mennessä osoitteella Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki tai ilkka.uusitalo@ilry.fi.

Lisätietoa stipendeistä ja ohjeet hakemiseen: www.ilry.fi/stipendi

■■Lue lisää: www.ilry.fi/palvelut 47

PULMAT

32 18 20

4

37

22 17

Tiukka trio

9

23

34

1. Voyager 1 lähetettiin vuonna 1977 tutkimaan Saturnusta, Jupiteria ja Saturnuksen kuuta Titania. Se on pisimmälle avaruudessa edennyt luotain. Kuinka monen kilometrin päässä Maasta Voyager 1 oli alkuvuodesta 2018?

11 15

6

8

40

20 23

4

24

19 6

6

7

25

23

24

17

16

15

3. Kuinka monta suunnikasta kuviossa on kaikkiaan?

12

41

9

9 11

30 3

2. Edvard Westermarck (1862–1939) on yksi suomalaisen tieteen suurimmista nimistä, vaikka hänen koko kirjallista tuotantoaan ei ole suomennettu. Hänen työstään on jäänyt elämään muun muassa käsite Westermarck-ilmiö. Mitä se tarkoittaa?

7

1

22 © Bulls

KAKURO ON japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet

kirjaimet.

Jokaisessa ruudussa on oltava jokin luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

www.ilry.fi

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

ASIAKASPALVELU 0201 801 801, (8,8 snt/min) avoinna arkisin klo 9–16 asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi Kaikki liiton palvelut ja asiantuntijat tavoittaa parhaiten Insinööriliiton asiakaspalvelun kautta.

Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä on osoitteessa www.ilry.fi/jasenjarjestot

48

■■Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

@Insinooriliitto

LIITON ORGANISAATIO Edunvalvontayksikkö johtaja Petteri Oksa, 0201 801 839 Lakipalvelut Tutkimustoiminta Työmarkkinaedunvalvonta Vaikuttajaviestintä Yhteiskuntavaikuttaminen Järjestöyksikkö johtaja Tommi Grönholm, 0201 801 848 IL 100 vuotta -tiimi Jäsenyyden elinkaari -tiimi Markkinointiviestintä Urapalvelut ja koulutus

@Insinooriliitto

PUHEENJOHTAJISTO Palveluyksikkö johtaja Mika Leppinen, 0201 801 826 It-palvelut Kehitystiimi Palvelutiimi – Asiakaspalvelu – Jäsenrekisteri Taloushallinto

Puheenjohtaja Samu Salo, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 varapuheenjohtaja Lasse Laurikainen, 040 502 5205 varapuheenjohtaja Stig Landén, 040 512 2849

Henkilökunnan yhteystiedot kokonaisuudessaan ovat osoitteessa www.ilry.fi/yhteystiedot.

johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

7 9 6 4 8 8 9 6 1 2 3 1 2 5 4 3 8 7 1 2 6 9 4 3 4 8 6 9 2 1 4

Vahvistusta asiakaspalveluun on aloittanut valtiotieteiden maisteri Jukka Saarila. Hän työskentelee asiantuntijana asiakaspalvelussa. Hänen tärkeimpiä työtehtäviään on toimia ensikontaktina jäsenen ja liiton välillä sekä ohjata jäsen juuri sen palvelun piiriin, jota hän omassa tilanteessaan tarvitsee.

– Jos kykenen auttamaan häntä itse, tarjoan mahdollisimman selkeää ja laadukasta palvelua.

Tavoitteena on antaa ymmärrettävä ja jouheva palvelukokemus sekä sujuva linkin jäsenen ja liiton asiantuntijoiden välillä.

– Haluan myös osaltani välittää jäsenille kokemusta inhimillisestä ammattiliitosta, josta saa aina tarvittaessa henkilökohtaista neuvoa omaan tilanteeseen.

Saarila työskenteli aiemmin Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa.

Tällä hetkellä Insinööriliiton asiakaspalvelun vastaavana asiantuntijana on Ona Vuorjoki. Asiantuntijoina Saarilan lisäksi työskentelevät Elina Ahti, Sanna Ahtiainen, Afsaneh Alizad-Ursin, Atte Lepistö ja Petri Toropainen.

Vastaava asiantuntija Eero Husari on opintovapaalla ensi kesään saakka.

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT ry

LIITON PALVELUYKSIKÖSSÄ

Syyskokous 27.11.2018, ravintola Verka.

Ilmoittautuminen 22.11. mennessä.

Pikkujoulu Hämeenlinnan teatterissa 8.12.2018.

Ilmoittautuminen 5. 11. mennessä.

Ilmoittautuminen: https://hameenlinnan.insinoori.fi/ tapahtumat/

Sääntömääräinen syyskokous Helsingin Insinöörit HI ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 27.11.2018 klo 18 Insinöörit-Ekonomit -talossa, Ratavartijankatu 2 A, Helsinki.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja mahdolliset aloitteet, jotka on toimitettava kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle viimeistään 6.11.2018.

KUVA: Janne Luotola

Ilmoittaudu 23.11.2018 mennessä www.helins.fi/tapahtumat tai puh. 040 150 3878.

Tervetuloa!

KUOPION INSINÖÖRIEN SYYSKOKOUS AIKA PAIKKA

15.11.2018 klo 18:00 Kunnonpaikka Jokiharjuntie 3, 70910 Vuorela.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Jukka Saarila

Kutsu IOL:n liittokokoukseen

Tarjoilujen vuoksi ilmoittautumiset 1.11. mennessä puheenjohtajalle, johanna.kinnunen@outlook.com.

Hyvinkään-Riihimäen Insinöörit ry

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n sääntömääräinen liittokokous järjestetään 9.-10.11.2018 Scandic Jyväskylä Cityssä, Jyväskylässä.

SYYSKOKOUS ti 30.10.2018 klo 19.00 hotelli Scandic, Riihimäki Hämeenaukio 1, 11100 Riihimäki

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8 § määräämien asioiden lisäksi liiton vaikuttamissuunnitelma.

Käsitellään sääntöjen mukaiset syyskokousasiat.

Iltapala.

Lisätiedot: puheenjohtaja Matti Aho, matti.aho@iol.fi, p. 0400 722 721 sekä vastaava asiantuntija Linda Wikstedt-Venäläinen, linda.wikstedt@ilry.fi, p. 0201 801 887.

49

JÄSENPISTE

Hae jäsenmaksualennusta ajoissa TEKSTI: Jarkko Ursin, palvelupäällikkö ja KUVA:

Tämän vuoden jäsenmaksualennuksia on haettava 31.12.2018 mennessä.

Toimi kuitenkin heti, jos alennusperuste on olemassa, etkä ole alennusta vielä hakenut.

Näin vältyt vuoden lopun käsittelyruuhkalta ja saat jäsenmaksualennuksen heti hyödyksesi.

Jäsenmaksualennuksen myöntäminen kullekin vuodelle edellyttää, että jäsenmaksut ovat maksettuna aikaisemmilta vuosilta. Käsittelyn jälkeen alennuspäätös lähetetään hakijalle sähköpostilla.

Jos haluat päätöksen postitse, ilmoita se hakuvaiheessa. Alennuspäätöksen mukana toimitetaan myös mahdollinen korjattu jäsenmaksulasku. Ennen käsittelyä jäseneltä voidaan tarvittaessa pyytää lisätietoja hakemukseen liittyen.

■■Lue lisää: www.ilry.fi/alennus

Luottamusmies on paikallinen edunvalvojasi TEKSTI: Minna Virolainen

monella tapaa tärkeä sekä työntekijälle että työpaikalle. Hän auttaa jäseniä työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä ja valvoo työehtosopimuksen noudattamista työpaikalla.

Luottojen työ ei kuitenkaan rajoitu työehtokysymyksiin, vaan rooli on paljon monipuolisempi.

– Luottamusmiehen ja työnantajan yhteistyöllä ja ennakoivalla työotteella työpaikan mahdollisiin ongelmiin päästään vaikuttamaan ja ratkaisemaan niitä ennen kuin ne kasvavat vaikeasti hallittaviksi, työehtoasiantuntija Minna Anttonen painottaa.

Jos työpaikallasi ei vielä ole akavalaisia jäseniä edustavaa luottamusmiestä, ota asia puheeksi työkavereiden kanssa.

Tietoa luottamusmiehenä toimimisesta ja valintajärjestelyistä on YTN:n ja JUKOn verkkosivuilla ja toki myös liiton asiantuntijat auttavat asiassa.

Oletko luottamusmies? Kiitos sinulle – teet tärkeää työtä.

LUOTTAMUSMIES ON

■■Lue lisää: www.ilry.fi/kuukaudenetu 50

Roadshow

2018–2019

ELÄMÄNTILANTEEN MUUTTUESSA jäsenmaksusta on mahdollista saada alennusta. Alennus voidaan myöntää alennusperusteen ajalle täysille kalenterikuukausille. Jos päättymisaika ei ole tiedossa, alennusta myönnetään oletuksena kuudelle kalenterikuukaudelle, kuitenkin enintään vuoden loppuun saakka.

Pysyvästi eläkkeelle siirtyneelle voidaan myöntää hakemuksesta eläkeläisjäsenyys eläkkeelle jäämisvuotta seuraavan täyden vuoden alusta. Eläkkeelle jäämisvuodelta on mahdollista hakea jäsenmaksualennusta.

Jäsenmaksualennusta voi hakea, jos jää työttömäksi, siirtyy varusmiestai siviilipalvelukseen, vuorotteluvapaalle, palkattomalle perhevapaalle tai eläkkeelle. Myös pitkäaikainen sairausloma, ulkomailla oleskelu tai päätoiminen opiskelu ovat jäsenmaksualennukseen oikeuttavia perusteita.

Roadshow tuo liiton tapahtumat ja asiantuntijat eri paikkakunnille ympäri maata.

Ammattikorkeakouluilla ständi ja CV-kuvaus.

Afterworkeillä CV-kuvaus ja verkostoitumista.

Jäsenlounaalla ajankohtaista asiaa hyvässä seurassa.

Kiertuekaupungit marraskuussa: Kotka, Ylivieska, Kokkola, Lappeenranta, Vaasa, Kemi, Mikkeli, Kuopio, Joensuu, Seinäjoki, Hämeenlinna ja Riihimäki.

Roadshow jatkuu tammikuussa 2019.

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset tapahtumakalenterissa www.ilry.fi/tapahtumat Tarkkaile myös sähköpostiasi.

Tervetuloa!

LUUPPI

Kirsi Mykkänen näyttää merimieheksi tai Roope Ankaksi kutsutun liikkeen Oopperan ulkolavalla.

Tanssi tuo ystäviä TEKSTI ja KUVA: Janne Luotola

Toiseen ihmiseen voi tutustua parketilla ilman sanoja.

HARVASSA OVAT tanssilajit, joita

Metropoliassa energia- ja ympäristötekniikkaa opiskeleva Kirsi Mykkänen ei ole kokeillut.

Nykyään hän tanssii alkuperäistä jazzia, swing-tansseja, perinteisiä lavatansseja ja nykykansantanssia. Osaa tanssitaan yksin mutta useimpia pareittain tai ryhmässä. amalla tutustuu uusiin ihmisiin.

– Yksi tärkeimmistä jutuista, mitä tanssi on minulle antanut, on monta läheistä ystävää.

Sossutansseissa eli paritanssitapahtumissa tanssitaan yleensä monen parin kanssa. Toisinaan juhlijat muodostavat piirin, jonka keskellä viedään vuorotellen esimerkiksi synttärisankaria.

– Tanssimalla voi luoda kontakteja riippumatta kielitaidosta. Ihmisistä tulee eri asioita ilmi tanssiessa kuin jutellessa, Mykkänen kertoo.

ALKOI KAKSIVUOTIAANA

Harrastus sai alkunsa, kun kaksivuotias Mykkänen matki isosiskoa kansantanhuissa. Hän vaihtoi kahdeksanvuotiaana tanssilajia mutta palasi aikuisena kansantanssin pariin tanssiteatterin kautta.

– Kansantanssiskenessä on sosiaalista toimintaa ja improvisoitua tanssia sekä yhteistyötä muusikoiden kanssa.

Se on siis koko ajan kehittyvä ja muuttuva laji, hän kuvailee.

Kansantanssista ammentava tanssiteatteri on Mykkäsen lempilaji. Petkele-ryhmässä hän on esittänyt tarinallisia tanssiteoksia eri festivaaleilla aina Meksikossa saakka. Hienoin tanssikokemus oli flamenco-tyylinen esitys, jossa naisen löytämästä matkalaukusta ponnahtaa esiin kadonnut maailma.

– Hahmot pyörittivät matkalaukun avannutta naista uhkaavassa tunnelmassa ja leikittelivät myös koomisesti liike- ja äänimaailmalla.

MAKU MÄÄRÄÄ LAJIN

Sopiva tanssilaji löytyy jokaiselle seuraamalla omaa musiikkimakua ja elämäntyyliä. Mykkänen kuuntelee eniten kansanmusiikkia, kuten Freijaa, ja swing-musiikkia, kuten Louis Armstrongia.

Aloittaminen on helppoa. Esimerkiksi Helsingin Viikissä on sekä ilmaista lavatanssiopetusta että ilmaiset tanssit. Miehiä on tansseissa tavallisesti naisia vähemmän, mutta viejän ja seuraajan roolia voi tanssia sukupuolesta riippumatta.

– Jos kaikki insinöörimiehet alkaisivat tanssia, olisi enemmän miehiäkin bileissä.

Kynnys tulla tansseihin on pieni, koska usein paikalle voi tulla vain istuskelemaan iltaa.

– Osalle on tärkeää hienot tanssimuuvit, toiselle musiikki ja kolmannelle ihmiset, Mykkänen kertoo.

51

Tulevaisuutta luomassa 2019 -hyväntekeväisyyskonserttikiertue Oulu

la 26.1. klo 18–20.30

Turku

la 16.3. klo 18–20.30

Kuopio

pe 26.4. klo 18–20.30

Tampere

la 25.5. klo 18–20.30

Jyväskylä

Oulun musiikkikeskus Liput: Ticketmaster

Tähtiartisteina Olavi Uusivirta, Diandra, Osmo Ikonen ja Ida Elina Juontajina Niina Lahtinen ja Janne Kataja

Logomo Liput: Lippu.fi

Lipunmyynti alkaa 18.10.2018.

Kuopion Musiikkikeskus Liput: Lippu.fi

Normaalihintaiset liput 35 e / 25 e

Lippujen hinnat jäsenille ja heidän seurueilleen käyttämällä alennuskoodia IL100 25 e/aikuinen ja 15 e/alle 17-vuotias, opiskelija, eläkeläinen Hintoihin lisätään palvelumaksu sekä mahdollinen toimitusmaksu.

Pakkahuone Liput: Lippu.fi ja Tiketti

la 14.9. klo 18–20.30

Jyväskylän Paviljonki Liput: Lippu.fi

Helsinki

Musiikkitalo

la 12.10. klo 18–20.30 Liput: Ticketmaster

Insinööriliitto lahjoittaa konserttien tuotot juhlavuoden päätteeksi Me-säätiölle, joka tekee työtä vähentääkseen lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymistä ja eriarvoistumista Suomessa.

Lisätietoa konserttikiertueesta ja juhlavuodesta www.ilry.fi/IL100 #insinööriliitto100 #tulevaisuuttaluomassa