Insinööri 4/2018

Kesä matkatöissä 4

2018

Kauppasota kasvun uhka

Vuosiloman ongelmia

Harrastuksena graffitin maalaus

10

14

28

Sisällys 4/2018 10 14 16 18 20 21 22 24 26 28 32 34 36 51

Tulelle on tarvetta Ikkunasta tuli antenni Miljardin euron kustannukset Alustatalous asiantuntijatyössä Kauppasota vaarantaa kasvun Uusi kompostoitava tuoli Työajan lyhennys miellyttää Ohjelmakehitys vei ulkomaille Vuoroviikoin töissä Kaptas myy luottamusta Ihmiset vaihtuivat verkkoihin Liittoa juhlistetaan kisalla Insinöörit salaisissa töissä Graffiteista uusi harrastus

VAKIOT

3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 17 Kolumni 38 Oikeutta 40 Tutkittua 42 Opiskelijat 50 Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Petri Blomqvist

Kesäkaravaani seilasi Kallavedellä s. 46

2

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten jäsenlehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJAT Janne Luotola 0201 801 822 TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2018 18.10., 13.12.

TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 (8,8 snt/min) PAINOPAIKKA UPC Print ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € ILMOITUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki, päätoimittaja

Keskustelemisen jalo taito VAIKUTTAMINEN ERI muodoissaan on tämän ajan eturivin uskonkappa-

leita. Jokainen itseään kunnioittava yritys tai yhteiskunnallinen toimija uhraa strategiassaan vähintään yhden kappaleen yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle tai vaikuttajaviestinnälle.

Työlle on organisaatiossa omat tekijänsä tai tarve yritetään täyttää viestintään ja vaikuttamiseen erikoistuneiden yritysten tarjoamilla palveluilla. Toiminnan kenttä on kirjava kuin räsymatto, puhutaan sitten toimintatavoista, tekijöistä tai kanavista.

Vaikuttaminen ei ole uusi keksintö. Se on ollut edunvalvonnan yksi keino maailmansivu, termit vain ovat vaihtuneet. Yksinkertaistettuna vaikuttaminen on aina ollut viestintää: omaa, itselle tärkeää asiaa on pyritty viemään eteenpäin tapaamalla asian edistämisen kannalta tärkeitä ihmisiä. Se ei vielä riitä: jos haluat tuloksia, asia on vielä osattava kertoa oikealla tavalla ja perustella argumenteilla, jotka kestävät hankalatkin vastaväitteet.

Kun lähes koko työura on vierähtänyt yhteiskunnallisen päätöksenteon ja vaikuttamisen liepeillä ja katsonut sitä myös eri puolilta, helposti tuntee olevansa jos ei alan asiantuntija niin ainakin tarkkasilmäinen havainnoitsija.

Moni asia on vuosikymmenten aikana muuttunut. Toiminta on ammattimaistunut, mutta sen vastapainona julkisuudessa suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on muuttunut kielteisemmäksi.

Ammattiliitoissa yhteiskunnallinen vaikuttaminen on aina ollut tärkeä osa jäsenkunnan edunvalvontaa. Sitä on perinteisesti pyritty tekemään mahdollisimman leveillä hartioilla: liiton johdolla ja työntekijöillä on omat roolinsa, mutta jäsenjärjestöjen, luottamusmiesten ja yksittäisten jäsenten osallistuminen lisää vaikuttavuutta.

Myös toimintaympäristö on muuttunut. Internetistä ja ennen kaikkea sosiaalisesta mediasta on tullut yhteiskunnallisen keskustelun uusi pelikenttä. Jos mielii menestyä, sen toimintatavat ja pelisäännöt on syytä hallita. Helppoa se ei ole ja aika ajoin usko sen hyödyllisyyteen alkaa horjua. Viisas on ainakin oppinut valita ne yhteiskunnalliset keskustelut, joihin somessa ei kannata osallistua: mielensä voi pahoittaa muutenkin.

Onneksi vaikuttaminen on edelleen viestintää, jossa perusperiaatteet ovat ja pysyvät. Oli vaikuttamisen areena mikä tahansa, kovalla huudolla ei voi edelleenkään voittaa taitavaa keskustelijaa, ilkeydellä ei voi nitistää vahvoja argumentteja.

3

BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen

Kilpailukykysopimus vaikuttaa ansioihin yksityisen sektorin tuntipalkkaisten tuntiansiot pysyivät ennallaan viime vuonna, mutta kuukausiansiot nousivat edellisvuodesta.

Tuntiansioiden keskiarvo nousi vain yhdellä sentillä edellisestä vuodesta, koska palkkojen sopimuskorotuksia oli hyvin vähän viime vuonna ja työaikaa pidennettiin kilpailukykysopimuksen myötä.

Kuukautta kohden lasketut säännölliset ansiot nousivat kuitenkin 1,2 prosenttia ja kokonaisansiot 1,8 prosenttia vuonna 2017.

Viime vuodesta alkaen vuosittaista työaikaa pidennettiin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta niillä aloilla, jotka ovat mukana kilpailukykysopimuksessa. Tällä arvioidaan olleen noin 1,3 prosentin kielteinen vaikutus yksityisen sektorin säännölliseen tuntiansioon.

Osa kilpailukykysopimuksen mukaisista palkkakustannusten leikkauksista kohdistui muihin kuin säännöllisen työajan ansioihin ja osa työnantajista ei toteuttanut työajan pidennystä.

Palkkaliukumien ja rakenteellisten tekijöiden johdosta tuntipalkkaisten säännölliset ansiot nousivat viime vuonna 1,2 prosenttia kuukautta kohden. Kun tähän lisätään vielä ylitöiden vaikutus, kokonaisansiot kuukaudessa kasvoivat 1,8 prosenttia.

TILASTOKESKUKSEN MUKAAN

71,8 %

Työllisyysaste nousi kesäkuussa jo lähelle maan hallituksen 72 prosentin tavoitetta. Akava tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta.

Kesällä tapahtumissa on pyöritelty liiton omaa onnenpyörää.

Seuraavaksi suunnataan kohti juhlavuotta.

Kasvisruoka maistuu yhä useammin LIHAN KOKONAISKULUTUS on pysynyt ennallaan, mutta lihan-

syönnistä luopuneiden talouksien määrä kasvaa.

Luonnonvarakeskus Luken mukaan suomalaisten lihan kokonaiskulutus oli säilynyt ennallaan vuodesta 2016, vaikka kasvisruokailu ja vegaanius ovat olleet aiempaa enemmän esillä mediassa.

Kulutustutkimuksen aineistoista vuosilta 2012 ja 2016 voi kuitenkin havaita maltillista lihattoman ruokavalion yleistymistä sekä trendin hitaan leviämisen pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen.

Vastausten mukaan lihattoman ruokavalion noudattajina pidetään kotitalouksia, jotka eivät kahden viikon tutkimusajankohtana ostaneet lihaa, eläimen osia tai lihavalmisteita.

Lihaksi luetaan kaikki naudan-, sian- tai lampaanliha sekä siipikarja ja riistaeläimet. Lihavalmisteiksi lasketaan niin leikkeleet ja makkarat kuin lihaa sisältävät einekset.

Vuonna 2012 kulutustutkimukseen vastanneista 5,3 prosenttia ei ostanut lihaa tutkimusajankohtana. Vuoden 2016 otoksesta jo kahdeksan prosenttia jätti lihatuotteet kauppojen hyllyille.

Näyttää siltä, että pienempi osuus väestöstä syö lihaa aiempaa enemmän samalla, kun täysin lihattomien ostoskorien määrä kasvaa.

4

KUVA: Shutterstock

BITTIKATTAUS

Työikäiset nukkuvat melko hyvin YLI 70 PROSENTTIA suomalaisista työikäisistä nukkuu hy-

KUVA: Shutterstock

Hae kunnon työn lähettilääksi SUOMEN AMMATTILIITTOJEN SOLIDAARISUUSKESKUS

SASK kouluttaa taas uusia kunnon työn lähettiläitä. Kaksipäiväinen kurssi järjestetään Helsingissä syyskuussa. Haku koulutukseen päättyy 2. syyskuuta. SASKin koulutus on avoin kaikkien suomalaisten ammattiliittojen ja -järjestöjen jäsenille.

Viikonlopun aikana pureudutaan kampanjatyöhön sekä SASKin toimintaan kehittyvissä maissa niin alustusten, keskustelun kuin työpajojenkin kautta.

Koulutetuilla kunnon työn lähettiläillä on uutta itsevarmuutta toimia solidaarisuustyön äänitorvina omissa verkostoissaan ja vaikka tapahtumissa.

SASK maksaa kaikkien osallistujien majoituksen, ruoan ja ohjelman. Pitkämatkalaisille SASK maksaa myös matkat halvimman kulkuvälineen mukaan.

SASKin jäsenjärjestöjä on 36, joista yksi on Insinööriliitto.

■■Lue lisää: www.sask.fi/ajankohtaista

vin tai melko hyvin, selviää Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta.

– Vaikka tilapäiset unettomuusoireet vaikuttavat yleistyneen, enemmistö kokee kuitenkin nukkuvansa yleensä hyvin tai melko hyvin. Tutkimustulos on myönteinen uutinen ajatellen unen ja terveyden moninaisia yhteyksiä, luonnehtii apulaisylilääkäri Christer Hublin Työterveyslaitoksesta.

Vain harvoilla tutkimukseen osallistuneilla unen laatu pysyi huonona. Vastaajista 71 prosenttia arvioi nukkuvansa hyvin tai melko hyvin jokaisena mittausajankohtana. Vastaavasti vain puoli prosenttia vastasi nukkuvansa huonosti tai melko huonosti kaikissa kyselyissä.

Huonosti nukkuvilla oli usein terveysongelmia. Varsinkin masennusoireiden ja unettomuuden yhteys oli selkeä. Iän myötä unen laatu näyttää heikkenevän jonkin verran.

Tutkimuksessa kysyttiin yli 4 800 henkilön unen laatua neljästi vuosien 1975–2011 välisenä aikana. Seurannan lopussa osallistujien keski-ikä oli noin 60 vuotta.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Journal of Sleep Research -tiedelehdessä.

EU:ssa sovinto telemarkkinoiden sääntelystä Euroopan unioni pääsi poliittiseen sopuun uudesta sähköisen viestinnän lainsäädännöstä eli niin sanotusta telepaketista.

Sen yhtenä tavoitteena on 5G-verkkojen käyttöönotto kaikissa jäsenvaltioissa vuoden 2020 loppuun mennessä.

Samalla asetetaan enimmäishinnat EU:n sisäisille puheluille ja vahvistetaan kuluttajansuojaa. Telepaketti vaatii vielä lopullisen hyväksynnän EU:ssa, jonka jälkeen alkaa direktiivin kansallinen täytäntöönpano Suomessa.

Telepaketilla säännellään muun muassa viestintäverkkojen markkinoita, viestintäpalvelujen käyttäjien oikeuksia, toimialan viranomaisia sekä sähköisen viestinnän hallintoa.

Laaja soveltamisala kattaa perinteisten palveluiden kuten puheluiden ja tekstiviestien lisäksi internetin kautta tarjottavat palvelut, kuten Whatsup ja sähköposti.

5G-verkkojen käyttöönoton ja sen edellyttämien investointien sekä ennustettavuuden turvaamiseksi telepaketissa säädetään jäsenmaille velvollisuus taata operaattoreille vähintään 20 vuoden lisenssi langattomien laajakaistojen taajuuksien hallintaan. Jatkossa kuluttajien saatavilla on oltava kohtuuhintainen ja riittävä pääsy internetiin riippumatta heidän olinpaikastaan tai tuloistaan.

GIGABITTIYHTEISKUNTAAN VALMISTAUTUVA

5

BITTIKATTAUS

Työttömät muuttavat rivakammin PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOKSEN mukaan alueellisen

TOMMIN PALSTA Tommi Grönholm johtaja

Juhlavuosi tulee, oletko valmis?

INSINÖÖRILIITTO TÄYTTÄÄ ensi vuonna pyöreitä. Mitta-

riin tulee 5.4.2019 tasan sata vuotta. Kuluneen kesän aikana Kesäkaravaanin tilaisuuksissa on jo puhuttu jäsenille juhlavuodesta, jonka valmistelut ovat edenneet mainiosti.

Ammattikunnan sadan vuoden saavutukset kootaan historiaan, ja lukemieni kappaleiden osalta tarinamme on varsin mielenkiintoinen.

Suomen insinöörien ja Insinööriliiton kehitystä ja kasvua 100-vuotisen taipaleen aikana käsitellään myös dokumenttielokuvassa, joka ilmestyy juhlavuoden alussa.

Juhlimalla professiota haluamme näkyä myös Insinööriliitto-yhteisön ulkopuolelle porukkana, jonka tähtäimessä on aina parempi huominen. Juhlavuoden pääteemana on ”Tulevaisuutta luomassa”.

Yksi teeman tärkeistä kulmakivistä on hyväntekeväisyyskonserttisarja, jolla kerätään varoja lasten ja nuoren turvallisuutta ja koulutusta edistävälle Me-säätiölle. Konserttien esiintyjät julkistetaan syksyn aikana.

Konserttisarjan lisäksi järjestetään runsaasti tilaisuuksia ympäri Suomen. Tarjolla on asiaohjelmaa, perhetapahtumia ja muuta kevyempää mukavaa.

Monet tilaisuudet on yhdistetty paikkakunnan suurempien yleisötapahtumien yhteyteen.

Tuleva juhlavuosi on insinööri-profession juhlaa muita tekniikan alan asiantuntijoita unohtamatta.

Haluamme juhlia näkyvästi ja samalla muistuttaa yhteiskuntaa, että olemme avaintekijöinä monessa yhteiskunnan kannalta kriittisessä asiassa.

Vastaamme omalta osaltamme julkisella sektorilla muun muassa infran toimivuudesta, pelastus- ja turvallisuustoiminnasta ja julkisen liikenteen toimivuudesta. Ilman jäseniämme vientiteollisuudella ei olisi myytäviä tuotteita ja kuluttajakaupan logistiikka olisi haastavaa. Ilman meitä it-järjestelmät eivät toimisi ja rakennustyömaat seisoisivat.

Kaikki jäsenet ovat tervetulleita tapahtumiin ympäri Suomen. Toivon, että jäsenet löytävät tapahtumat ja tätä kautta pääsemme nostamaan ammattikuntamme arvostusta yhteiskunnan rakentajina.

6

työttömyyden ja muuttoliikkeen välillä on selvä yhteys.

Työntekijän jouduttua työttömäksi hänen muuttoalttiutensa kasvaa jopa 70 prosenttia. Toisaalta muuttopäätöksiä ei aina tehdä pelkästään taloudellisten kannustimien ajamina.

Tutkimuksen mukaan omistusasuminen, sukulaisuussuhteet ja alueen pitkä asuntojen myyntiaika jarruttavat työttömien muuttohalukkuutta. Vaikka asuinpaikkaa vaihtaneet työllistyvät uudelleen todennäköisemmin kuin alueelle jäävät, se ei välttämättä takaa parempaa palkkatason kehitystä, ainakaan naisilla. Miesten palkkakehitys on pitkällä aikavälillä nopeampaa muuttaneilla kuin ei-muuttaneilla.

Tutkimuksessa tarkastellaan toimipaikan sulkemisten ja joukkoirtisanomisten vaikutuksia alueiden väliseen muuttoliikkeeseen ja sitä, kuinka palkat kehittyvät työttömyysshokin jälkeen. Tutkimuksessa hyödennetään Tilastokeskuksen yhdistettyä työntekijä–työnantaja -aineistoa, joka sisältää rekisteriaineistoa kaikista 15–70-vuotiaista suomalaisista vuosina 1995–2014.

Työttömyyshokki on mitattu siten, että henkilö on joutunut työttömäksi joko toimipaikan sulkemisen tai joukkoirtisanomisen vuoksi. Näiden henkilöiden muuttopäätöstä tarkastellaan kaksi vuotta työpaikan menetyksen jälkeen ja heidän palkkakehitystään jopa 17 vuoden ajan.

Uusi liikesalaisuuslaki voimaan pannaan täytäntöön EU:n liikesalaisuuksien suojaamista koskeva direktiivi.

Liikesalaisuuden osalta käytettävä käsitteistö yhdenmukaistetaan siten, että kansallisessa lainsäädännössä käytetään johdonmukaisesti käsitettä liikesalaisuus.

Laissa säädetään liikesalaisuuksien suojasta ja siviilioikeudellisista oikeussuojakeinoista.

Laissa on liikesalaisuuden määritelmä sekä säännökset liikesalaisuuden oikeudettomasta hankkimisesta, käyttämisestä ja ilmaisemisesta. Laissa määritellään myös sallitut liikesalaisuuden hankkimistavat ja säädetään siitä, millä edellytyksillä väärinkäytöksistä ja laittomasta toiminnasta voidaan ilmoittaa ja sananvapautta käyttää liikesalaisuuden suojasta huolimatta.

Liikesalaisuuden haltijan käytettävissä on liikesalaisuuksien loukkaustilanteissa nykyistä täsmällisemmin määritellyt ja kattavammat oikeussuojakeinot. Tuomioistuin voi määrätä kielloista ja korjaavista toimenpiteistä tai maksettavaksi käyttökorvausta. Se voi myös määrätä liikesalaisuuden loukkaajan maksamaan hyvitystä ja vahingonkorvausta liikesalaisuuden haltijalle.

Käräjäoikeudella ja markkinaoikeudella on osin rinnakkaista toimivaltaa liikesalaisuuden loukkauksia koskevissa riita-asioissa.

UUDELLA LIIKESALAISUUSLAILLA

BITTIKATTAUS

Töihin paluu sujuu mukavasti helteiden jälkeen Heinäkuu oli poikkeuksellisen helteinen. Insinööri-lehti kysyi Facebookissa, kuinka paluu lomalta sujui. Yli puolet oli sitä mieltä, että helteiden jälkeen oli helppo palata töihin ja arkeen. Vaikeaksi paluun koki vain kahdeksan prosenttia.

Reilu kolmasosa vastaajista paiski töitä juuri helteiden aikaan tai ei saa pitää lomaa koko kesänä. Kyselyyn vastasi 147 insinööriä

8

vaikeampi palata töihin ja arkeen

18

helteet menivät töissä

18

ei lomaa koko kesänä

56

helpompi palata töihin ja arkeen

Alustatyö yleistyy Euroopassa Suomea nopeammin VERKKOALUSTOJEN KAUTTA tehdään Euroopan komission

tutkimusraportin mukaan EU-alueella vielä melko vähän töitä.

Yleisintä alustatyö on Isossa-Britanniassa, Alankomaissa ja Saksassa. Vähäisintä alustatyön tekeminen on tutkituista maista Suomessa. Tutkimuksessa oli mukana 32 000 ihmistä 14 EU-jäsenmaasta.

Vähintään kerran alustatyötä kokeilleiden osuus tutkittujen maiden aikuisväestöstä yhteensä on kymmenen prosenttia. Kun tarkastellaan, kuinka moni saa alustatyöstä tuloja säännöllisesti, luvut ovat selvästi pienempiä.

Keskimäärin kahdelle prosentille aikuisväestöstä alustatyö on pääasiallinen tulonlähde eli kattaa yli puolet kuukausituloista. Tällaisia työtätekeviä on kärkimaassa Isossa-Britanniassa yli neljä prosenttia aikuisväestöstä.

Suomessa vain 0,6 prosentille aikuisista alustatyö on pääasiallinen tulonlähde. Myös tutkimuksessa mukana olleessa toisessa Pohjoismaassa Ruotsissa luku on alhainen. Huomattava alustatalouden toimija, kyytipalvelu Uberpop, on ollut kielletty sekä Suomessa että Ruotsissa.

EU:ssa on käynnissä kaksi alustatyöntekijöihin liittyvää hanketta. Työolodirektiiviä uudistetaan, ja komissio on suositellut jäsenmaita parantamaan epätyypillistä työtä tekevien sosiaaliturvaa.

KUVA: Grete Ahtola

Insinööriliitto kiersi kesällä eri paikkakunnilla toritapahtumissa. Viimeinen tapahtuma oli Vaasan taiteiden yössä elokuussa.

7

1

Perehdy Perehdy jäsenyyden etuihin. Perusteluita ja konkreettisia esimerkkejä palveluista saat www.ilry.fi/suosittelen-vinkit -sivulta.

2

Ota jäsenyys puheeksi työpaikallasi tai kavereiden kanssa. Suosittelen! -sivuilla on myös vinkkejä keskustelun tueksi.

Suosittelemalla mahdollistat kaverillesi paremman työpäivän. Mitä enemmän jäseniä liitossa on, sitä vahvemmin pystymme ajamaan jäsenistön etua.

uusi

30€

3

Kuuntele Kuuntele keskustelukumppaniasi. Liittoon kuulumisen syitä on monia ja ne vaihtelevat kunkin elämäntilanteen ja ajatusmaailman mukaan.

ortti k a j h la

Jäsensuosittelu on uudistunut.

Palkinto jokaisesta uudesta jäsenestä on 30 euron S-ryhmän lahjakortti.

Ota puheeksi

4

Ohjaa liittymään

Suosittelen! koskee täysjäseniksi liittyviä.

30 euron S-ryhmän lahjakortti lähetetään suosittelijalle automaattisesti.

Jäsenhankinta on palkitsevaa ja siinä voittavat kaikki – uusi jäsen, sinä ja liitto.

Suosittelen!

Ohjaa liittymään sähköisellä lomakkeella.

Muista huolehtia, että uusi jäsen ilmoittaa tietosi liittymislomakkeen suosittelija-kohdassa.

ilry.fi/suosittelen

ilry.fi

PUHEENJOHTAJAN PALSTA Samu Salo

Insinöörit mukaan vaikuttamaan on tiukka vaalivuosi. Näillä näkymin ensi vuonna on sekä eduskunta-, maakunta- että europarlamenttivaalit. Insinööreille ja Insinööriliitolle vaaliruuhka on erityinen haaste: ammattikuntamme on perinteisesti ollut erittäin huonosti edustettuna erilaisissa vaikuttamistehtävissä.

Insinööriliitto ja ammattikunta ovat pitkään olleet heikosti edustettuna esimerkiksi eduskunnassa.

Samaan aikaan muiden ammattien edustajia, kuten diplomi-insinöörejä, opettajia, ekonomeja ja juristeja, on eduskuntaan valittu runsaasti. Ilman ehdokkaaksi asettumista ei voi tulla valituksi, joten vetoan ja kannustan jäseniä asettumaan ehdolle tulevissa vaaleissa.

Insinöörin työelämästä ja koulutuksesta ymmärtävien valinta erilaisiin luottamustehtäviin auttaa koko ammattikuntaamme. Tarvitsisimme entistä paremmat vaikuttamismahdollisuudet esimerkiksi työaikalakiin, insinöörien muunto- ja täydennyskoulutukseen, valmistuvien insinöörien määrään ja saatavuusharkintaan liittyvissä asioissa.

Jokainen uusi vaikuttamiskanava vahvistaa ja varmistaa ammattikuntamme näkemyksien huomioinnin päätöksenteossa.

Ammattikorkeakoulun hallitus, ministeriö, eduskunta tai vaikka akavalaiset neuvottelukunnat ovat paikkoja, joissa näitä asioita edistetään. Olen pannut merkille, että ammattikuntamme edustajien korkea etiikka on usein este vaikuttamistyölle.

Sitä ei pidä häpeillä, etiikasta ja siitä kiinnipitämiVUOSI 2019

sestä voimme olla ylpeitä, mutta aina silloin tällöin terve kotiinpäin veto on täysin sallittua ja jopa suositeltavaa. Voin vakuuttaa, että näin toimivat muutkin ammattikunnat.

Usein tuntuu, että päätöksentekijät, joista suurin osa on käynyt yliopiston, eivät tiedä tai tunnusta ammattikorkeakoulun arvoa suomalaiselle yhteiskunnalle. On ymmärrettävää, että heidän tietonsa ammattikorkeakoulusta ja sieltä valmistuneista ammattiryhmistä on puutteellista. Tämä heijastuu väkisin päätöksentekoon esimerkiksi eduskunnassa.

Myös maakuntavaalit saattavat toteutua. Maakuntien vastuulle näyttää tulevan TE-toimistoissa olevia työllistämis- ja kasvupalveluita. Ne ovat merkittäviä asioita jäsenkuntamme kannalta. Näin ollen niin maakunta- kuin kuntavaalitkin ovat erittäin tärkeitä osallistumisen ja vaikuttamisen paikkoja.

EU-parlamenttivaalit ovat toukokuussa 2019.

Näihin vaaleihin on vaikea päästä ehdokkaaksi, mutta tärkeää on tutkia ehdokkaiden näkemyksiä, vaikuttaa heidän mielipiteisiinsä ja sitä kautta yrittää turvata ammattikuntamme etua. Pitää muistaa, että EU:ssa päätetään yhä enemmän suomalaista työelämää koskevista asioista.

Ensi vuonna on myös liiton omat vaalit: Insinööriliiton uusi hallitus valitaan marraskuussa 2019. Olkaa aktiivisesti yhteydessä oman jäsenjärjestönne edustajiin tai minuun ja kertokaa, mihin suuntaan liittoyhteisöä tulee viedä.

9

Tulelle on tarvetta TEKSTI: Heikki Hamunen ja KUVAT: Harri Mäenpää

Metsäpalot tappavat ja tuovat miljardien laskut ympäri Eurooppaa. Suomessa metsämaata halutaan myös tietoisesti polttaa, mutta osaavista kulottajista on pula. ››

10

Kulotusalue poltetaan vastatuuleen, jotta savu ei häiritse polttajien työtä.

Sitä mukaa kun alue palaa, polttaja liikkuu kaasupolttimien kanssa tuulta päin.

11

Metsäpalovaroitus ei estä metsänhoidollista kulotusta, jos pelastuslaitos antaa luvan polttoon.

T

umma savupatsas kohoaa kohti taivaita metsän keskellä Naarvan kylässä Ilomantsissa. Matkaa kirkonkylälle on 50 kilometriä, Venäjän rajalle kymmenen.

Viiden miehen partio tarpoo hakkuuaukolla pitkässä rivissä kaasupolttimet käsissään ja tuikkii turpeikkoon uusia tulipesäkkeitä. Joukon tehtävänä on huolehtia, että liekkirintama ei pääse sammumaan vaan päinvastoin leviää.

Tuli tarttuu varvikkoon ja imaisee nopeasti liekkeihinsä maassa makaavat hakkuutähteet. Lieskojen ruoaksi joutuva katajapensas roihahtaa suhahtaen palamaan.

Hetkeä aiemmin ohi kulkeneella metsäpalojen tähystyslennolla ei ole kuitenkaan syytä huoleen. Metsäaukko Pohjois-Karjalan rajamailla palaa metsänomistaja Tornator Oyj:n toiveiden mukaisesti ja pelastuslaitoksen luvalla.

– Metsänhoidollisia kulotuksia voi tehdä myös metsäpalovaroituksen aikaan. Teimme poltosta ennakkoilmoituksen pelastuslaitokselle, sanoo 25 hehtaarin kulotustyötä johtava Pekka Kontkanen Lions Club Ilomantsista.

TULI EI SAA KARATA

Ilmaston muuttuessa maastopalojen riskit kasvavat eri puolilla maailmaa. Tämän ja viime vuoden maastopalot ovat olleet kohtalokkaita ympäri Eurooppaa.

Viime vuonna metsää roihusi pelkästään Portugalissa Etelä-Karjalan kokoinen alue. Paloissa menehtyi yli 60 henkilöä, ja niiden suora taloudellinen vahinko oli 600 miljoonaa euroa.

Heinäkuun suurpalot Kreikassa vaativat yli 90 kuolonuhria. Ruotsissa maan historian suurimmat metsäpalot heinä-elokuussa polttivat metsää noin 25 000 hehtaaria.

Suomessa metsäpalot on viime vuosina sammutettu tehokkaasti. Pelastusopiston tilastojen mukaan yksittäisen met12

säpalon koko vuosina 2009–2017 oli keskimäärin alle 0,4 hehtaaria.

Kulotusporukallakin tärkein tehtävä on tulen rajaaminen vain halutulle alueelle.

Paloalueen reunoille kaivinkoneella kaivetut, hiekkapohjaiset palokujat hillitsevät tulen karkaamista. Kujien ulkopuolella maasto kastellaan ennen kulotusta ja sen jälkeen.

– Kastelimme maan kymmenen metrin leveydeltä kerran aamupäivällä ja toisen kerran juuri ennen polton aloittamista. Kun tuli etenee, kastelemme saman alueen vielä kerran, Kontkanen esittelee kahdeksan kuution vesisäiliötä keltaisen metsäkoneen perässä.

– Veden ottamista varten pitää aina olla varapaikka sen mukaan, minne savu kääntyy. Sankan savun alta vettä ei pysty hakemaan.

Naarvassa vesipisteenä on läheisen lammen lisäksi kulottajien patoama lammikko metsäautotien ojassa.

LISÄÄ KULOTTAJIA TARVITAAN

Koska metsää kulotetaan enää vähän, osaajien määrä vähenee. Tornator on löytänyt kulottajia omiin metsiinsä yleishyödyllisistä yhdistyksistä ja urheiluseuroista, vaihtelevalla menestyksellä. Paikoin kulotukset ovat estyneet tekijäpulan vuoksi, vaikka yhtiö maksaa työstä rahakorvauksen.

Lions Club Ilomantsin jäsenistä lähes kaikki osallistuvat kulotukseen, joko viikonlopun poltossa tai seuraavan viikon jälkivartioinnissa.

– Sen verran tämä veljiä kiinnostaa, että koskaan ei ole varsinaisesti tarvinnut ketään käskeä mukaan, Pekka Kontkanen sanoo.

Ja miesten suosikkihommakin on hänen mukaansa seIvä.

– Kun äsken kysyin, ketkä viisi lähtevät ensimmäisenä tohomiehiksi, niin kymmenen miestä nosti kätensä.

”Vesivarastoja pitää olla maastosta useampia.”

– Kulotustyöstä maksettavan korvauksen Lions Club Ilomantsi ohjaa muun muassa alueen nuorisotyöhön, sanoo Pekka Kontkanen.

Aluetta valvotaan kaksi vuorokautta kulotuksen lopettamisen jälkeen.

Koneet ovat korvanneet kulotuksen Metsien kulotus on Suomessa romahtanut huippuvuosista. Enimmillään metsänpohjaa poltettiin 1950-luvulla, yli 35 000 hehtaaria vuodessa.

Metsää kulotetaan, jotta uusi puusukupolvi pääsee hakkuiden jälkeen paremmin kasvuun. Tuli vapauttaa hakkuutähteistä ja kasvillisuudesta ravinteita uusien taimien käyttöön sekä vaikeuttaa taimien kanssa elintilasta kilpailevien muiden kasvien ja taimia kiusaavien tuhohyönteisten elämää.

1960-luvulta lähtien koneellinen maanmuokkaus on korvannut kulotuksen uuden taimikon turvaajana.

Metsää kulotetaan vain muutamia satoja hehtaareja vuodessa, eikä kulotuksen tärkein kannustin enää liity uuden taimikon synnyttämiseen.

– Kulotuksen tarkoitus on parantaa palanutta puuta ja metsäpaloja tarvitsevien lajien oloja. Monet lajit ovat uhanalaistuneet, koska luontaiset metsäpalot jäävät pieniksi ja kulotusta tehdään alle 500 hehtaarilla vuosittain, sanoo Tornator Oyj:n ympäristöpäällikkö Heikki Myöhänen.

Suomen suurimpiin metsänomistajiin lukeutuva Tornator polttaa kolme prosenttia kulotukseen soveltuvien uudistushakkuidensa pinta-alasta. Velvoite perustuu hyvän metsänhoidon sertifiointijärjestelmään, jossa yhtiö on mukana.

Sitoumus tarkoittaa noin 50 hehtaarin polttamista vuosittain. Vuosille 2018 ja 2019 tavoitteet ovat kuitenkin 75 ja 100 hehtaaria.

– Suuremmat tavoitteet johtuvat edelliskesien sadekelien aiheuttamista rästeistä sekä viime talven laajojen lumituhojen aiheuttamasta uudistushakkuualan kasvusta.

13

Aku Ilola vierailee ikkunavalmistajan asennuskoulun esimerkkitalossa.

Ikkunasta tuli antenni TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola

Toisen alan koulutus ja turhalta tuntunut työhaastattelu johtivat mielenkiintoiseen tuotekehitystehtävään.

14

Perinteisiä mekanismeja pitää haastaa.

Antenni-ikkunan signaaleita kuljettava kalvo piilee profiilin sisällä.

M

oni uuden talon asukas törmää ikävään ongelmaan: puhelut katkeilevat sisällä tai netti tökkii. Vanhaankin taloon asennetut energiatehokkaat ikkunat estävät radiosignaalien kulkua sisätiloihin ja haittaavat yhteydenpitoa.

Entinen nokialainen Juha Lilja kehitti ratkaisuksi teknologian, josta ikkunavalmistaja Inwidon tuotekehitysosasto jalosti Tiivi Connect -tuotteen.

Ikkunakarmin ulkoreunaan on piilotettu ohut antennikalvo.

– Tämä oli ensimmäinen iso projekti, jossa olin mukana tuotekehityksen alusta myytäväksi tuotteeksi asti, tuotekehitysinsinööri Aku Ilola kertoo Inwidon uudenkarheassa toimipisteessä Jyväskylässä.

Ilolan projektitiimin tärkein oivallus oli ikkunan profiilin muuttaminen niin, että signaali pääsee karmin sisällä piilevään antenniin. Tämä onnistui, kun tiimi vaihtoi profiilin materiaalin alumiinista lasikuituun.

PUUSEPÄNTEOLLISUUS DIGITALISOITUI

Perinteinen puusepänteollisuus digitalisoituu vähitellen. Ilola jakaa kehityksen kahteen vaiheeseen: ensin ikkunat varmistavat tietoliikenneyhteyden toiminnan, sitten kehitetään sovelluksia, jotka käyttävät tätä yhteyttä.

Sovellukset tuovat älyä asumiseen.

Ikkunan kahva tunnistaa, milloin ikkuna on auki. Lämpömittari lähettää tietoa sisälämpötilasta. Etäohjattavan pistokkeen voi säätää päälle manuaalisesti etänä tai sen voi säätää reagoimaan anturin ilmoittamaan lämpötilaan. Sälekaihtimet avautuvat ja sulkeutuvat mobiililaitteella.

– Jos lämpötila nousee kotona, patterin voi sammuttaa tai sälekaihtimet voi sulkea etäältä. Nämä toiminnot voidaan myös automatisoida, Ilola havainnollistaa.

Käyttäjä ohjaa toimintoja IBM:n alustalle rakennetulla Tiivi Connect -sovelluksella. Se on avoimen rajapinnan sovellus, joten samoja ominaisuuksia voi käyttää lähiaikoina myös esimerkiksi Applen Home Kitillä tai Googlen Homella. Siten kaikki kodin automaattiset toiminnot saadaan samaan sovellukseen valmistajasta riippumatta.

– On lottovoitto, jos asumisen ympärillä on täydellinen appi, joka on jo kaikilla valmiiksi taskussa.

KAHVAT TULOSTUVAT

Tuotekehitykseen kuuluu ikkunan osien suunnitteleminen ja prototyyppien tekeminen. Esimerkiksi erilaisia saranoita ja kahvoja parannellaan aika ajoin, ja Ilola valmistaa prototyyppejä kotonaan 3d-tulostimella.

– Pitää haastaa perinteisiä mekanismeja ja selvittää, kannattaako asioita tehdä uudella tavalla.

Kolmiulotteinen mallintaminen oli Ilolalle uusi taito, sillä hän valmistui energiatekniikan insinööriksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta pari vuotta sitten.

– Vaatiihan se sitä, että kun monia asioita ei ole koulussa opetettu, pitää opetella ne työssä.

VINKKI TYÖLLISTI

Yrityksen kulttuuri kannustaa työntekijöitä innovatiivisuuteen. Uusien tuotteiden kehitystiimiin kuuluu Ilolan lisäksi teknologiajohtaja Timo Nissinen, mutta uusia tekijöitä ei haeta.

– Toisaalta en minäkään tullut tänne avoimen haun kautta. Entinen opettajani vinkkasi minusta kaverilleen, ja kävin hänen firmassaan työhaastattelussa. He eivät olleet valmiita palkkaamaan uutta työntekijää mutta vinkkasivat minusta eteenpäin, ja täällä ollaan, Ilola kertoo.

Ilola on ehtinyt olla firman palveluksessa neljä vuotta. Hän aloitti työharjoittelijana, teki opinnäytetyön ja jatkoi varsinaisena työntekijänä valmistumisensa jälkeen.

Inwidolla on tehtaita muun muassa Haapajärvellä, Kannuksessa ja Ruovedellä. Pääkonttori sijaitsee Vantaalla, tuotekehitys Jyväskylässä ja myyntikonttoreita ympäri maata.

Inwido-konserni on Euroopan-laajuinen ikkunoiden ja ovien toimittaja, jonka Suomen-tytäryhtiössä työskentelee 950 henkilöä. Liikevaihto oli viime vuonna 167 miljoonaa euroa ja toiminta kannattavaa.

OMAKOTITALO VALMISTUI

Työ näkyy Ilolan elämässä myös kotona. Hän rakennutti avopuolisonsa kanssa omakotitalon Jyväskylän Puuppolaan pari vuotta sitten.

Kaksikko päätyi talopakettiin ilman ikkunoita, jotta Ilola sai hankittua siihen oman firman tuotteet.

– Valitsin ikkunat ennen kaikkea ulkonäön vuoksi: niissä on jiirattu, kaareva alumiiniverhous ja välikarmiprofiili, jotka sopivat meidän talon tyyliin, hän kertoo.

Kotona ja kylässä Ilola askaroi myös välillä työasioiden parissa.

Häntä kiinnostaa ennen kaikkea kodinautomaatio.

– Etsin omasta ja lähipiirin arjesta asioita, joita voi muuttaa älykkäämmiksi, hän sanoo.

15

Jopa miljardin euron kustannukset tulossa TEKSTI: Birgitta Suorsa /UP

Maakuntaliiton mielestä valtion on huolehdittava soten palkkaharmonisoinnista.

U

udenmaan liiton muutosjohtaja Markus Sovalan mielestä maakuntauudistuksessa palkkojen harmonisointiin tulee osoittaa riittävästi rahaa.

– Tämä on ollut selvää jo viime vuoden syksystä. Palkkakustannukset nousevat, sillä maakunnissa ei voida maksaa samasta työstä erisuuruisia palkkoja, Sovala sanoo.

– Meille on olennaista, että valtio maksaa palkkaharmonisoinnista tulevat lisäkustannukset. Niin kauan kuin maakunnilla ei ole verotusoikeutta, valtion on vastattava kuluista.

Työtuomioistuimen päätös keväällä osoitti, että palkko16

jen harmonisointiin ei saa kulua vuosikaupalla aikaa. Kainuun sote-kuntayhtymän palkkaharmonisointi oli jäänyt kesken, ja kuntayhtymä oli maksanut yli viisi vuotta erisuuruisia tehtäväkohtaisia palkkoja samaa työtä tehneille fysioterapeuteilleen.

Kainuun sote-kuntayhtymä joutuu korottamaan fysioterapeuttien tehtäväkohtaiset palkat korkeimman tehtäväkohtaisen palkan mukaisiksi.

SYRJÄALUELISÄT NOSTAVAT TAVOITETASOA

Kuntien väliset palkkaerot vaihtelevat suuresti ammattiryhmittäin ja alueittain.

”Kohtuullinen aika ei ole viittä vuotta pidempi.”

KOLUMNI Panu Laturi johtava asiantuntija N2 Comms

Harvaan asutuille alueille on voitu houkutella pätevää ammattikuntaa selvästi ruuhka-alueita suuremmilla palkoilla. Kun nämä työntekijät siirtyvät maakuntien palvelukseen, heidän palkkansa pysyvät entisellään liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti.

Alustavien arvioiden mukaan maakuntauudistuksessa palkkojen harmonisointiin tarvittiin vähintään 70 miljoonaa euroa, sittemmin arvio nousi 700 miljoonaan ja työtuomioistuimen päätöksen myötä miljardiin euroon.

HARMONISOINTI KÄYNTIIN PIKAISESTI

Sovalan mukaan maakuntien palkkaharmonisointi ja sen vaatimat selvitykset pitää aloittaa nopeasti. Se ei voi jäädä odottamaan sote-keskusten käynnistymistä.

Näillä näkymin sote-keskukset aloittaisivat toimintansa vuoden 2022 alussa, Sovalan mukaan Uudellamaalla ehkä myöhemmin.

Lain mukaan samaa työtä tekevien työntekijöiden tehtäväkohtaiset palkat pitää harmonisoida ”kohtuullisen ajan” kuluessa. Tähän saakka on luotettu siihen, että palkkaharmonisointi voi kestää hyvin pitkään.

Työtuomioistuimen päätöksen mukaan kohtuullinen aika ei voi olla paljoa viittä vuotta pidempi. Tuomioistuin huomauttaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan palkkaharmonisointia ei voi viivästyttää työnantajan maksukyvyn heikkenemisen takia.

YKSITYISTÄMINEN EI VÄHENNÄ KULUJA

Kuntatyönantajat KT katsoo, että palkkaharmisoinnin taso pitää määrätä etukäteen lailla. KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen on esittänyt sopivaksi tasoksi työn vaativuuden arvioinnin mukaista mediaanitasoa. Mediaani on suuruusjärjestyksessä palkoista keskimmäinen. Sen ylittävä osuus muuttuisi henkilökohtaiseksi palkanlisäksi, jolloin kenenkään henkilökohtainen palkka ei laskisi.

– Sote-palvelujen siirtämisellä yksityisille tai julkisille yhtiöille ei voi välttää palkkaharmonisointia, Sovala sanoo.

– Yhtiöiden perustaminen tapahtuu sen verran myöhemmin, ettei se ole mikään ratkaisu.

Insinööri – nuorten naisten unelma-ammatti SUOMESSA KÄYDÄÄN aina tietyin väliajoin keskustelu koti-

maisen teollisuuden vääjäämättömästä loppumisesta.

Hyvä esimerkki on vuonna 2009 Tecnopoliksen toimitusjohtaja Keith Silverangin varoitus siitä, että teollisuus häviää Suomesta viidessä vuodessa ja murros tulee viemään meidät ennennäkemättömään kriisiin.

Ennustukset eivät ole kuitenkaan pitäneet paikkaansa, ja todellisuudessa teollisuudella menee Suomessa hyvin.

Turun telakka, Uudenkaupungin autotehdas ja Vaasan energiaklusteri ovat osoituksia siitä, että teollisuus on pikemminkin kasvava kuin kuihtuva ala.

Esimerkiksi Vaasassa energiaklusterin työpaikat ovat 2000-luvulla lisääntyneet useilla tuhansilla. Tällä hetkellä energiaklusteri työllistää yli 10 000 henkeä.

Teollisuudella on kuitenkin merkittäviä haasteita. Työvoimapula on pahentunut useilla aloilla ja useilla paikkakunnilla. Eikä alalle ole onnistuttu houkuttelemaan tarpeeksi naisia, ja teollisuus nähdään edelleen hyvin miehisenä alana.

Ongelmat kytkeytyvät myös toisiinsa. Kun teollisuus on edelleen miesvaltainen ala, monet teollisuuspaikkakunnat eivät onnistu houkuttelemaan tarpeeksi koulutettua työvoimaa, varsinkaan insinöörejä ja diplomi-insinöörejä.

Keskeisenä syynä on usein se, että työpaikan perässä muutettaessa molempien puolisoiden pitää saada työtä uudelta asuinpaikkakunnaltaan. Ja usein tämä ei onnistu, jollei puoliso ole opettaja tai sairaanhoitaja. Tai insinööri.

Siksi insinöörikoulutukseen on saatava lisää naisia.

Tämän ei pitäisi olla mahdotonta, sillä Ruotsissa insinööri on noussut nuorten naisten toiveammatiksi. Se oli selvä voittaja 18–29-vuotiaiden valitessa unelma-ammattiaan.

Tämä selviää tuoreesta vuotta 2017 koskevasta työelämätutkimuksesta. Asiassa kannattaisi katsoa, mitä Ruotsissa on tehty oikein.

Naisten määrän nouseminen insinöörien parissa ei ole pelkästään yhteiskunnan ja yritysten etu. Suurin voittaja tulee olemaan – opiskelijabileet.

17

Alustatalous asiantuntijatyössä TEKSTI: Akava

Akavalaiset uskovat digitalisaation vaikuttavan myönteisesti omaan työmarkkina-asemaan.

18

Omaa osaamista kehitetään itsenäisesti.

T

uore tutkimus osoittaa, että korkeakoulutetut asiantuntijatyön tekijät hyödyntävät laajasti digitalisaation ja teknologian kehityksen tuomia mahdollisuuksia. Digitalisaation ja teknologian kehityksen ei uskota vähentävän asiantuntijoiden työmäärää.

Alustoilla työskentely ja oman asiantuntemuksen tarjoaminen alustoilla on edelleen vähäistä. Osaamisen kehittäminen on asiantuntijatyössä usein oma-aloitteista ja omakustanteista.

Tulokset käyvät ilmi Turun yliopiston, Etlan ja Työterveyslaitoksen SWiPE-tutkimushankkeen 2 326 Akavan jäseneltä keräämistä kyselyaineistoista.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten työn digitalisoituminen ja alustatalouden kasvu sekä niiden mukanaan tuomat haasteet ja mahdollisuudet näkyvät korkeasti koulutettujen akavalaisten asiantuntijatyötä tekevien työssä.

Alustataloudella tarkoitetaan teknologian mahdollistamaa yhteistä alustaa ja sillä tapahtuvaa taloudellista toimintaa. Akavan jäsenet hyödyntävät varsin laajasti digitaalisia työvälineitä, sillä 91 prosenttia tutkimukseen vastanneista kertoo käyttävänsä niitä päivittäin.

Vastaajista yli puolet ilmoittaa, että heidän asiantuntijatyönsä rakentuu ainakin osaksi digitaalisten työvälineiden varaan. Alustatalouden tuomia mahdollisuuksia akavalaiset ovat käyttäneet kuitenkin vielä vähän oman asiantuntemuksensa myymisessä, vaikka lähes neljännes on jollakin tavalla tutustunut alustojen tarjoamiin ansaintamahdollisuuksiin.

Lähes kaikki tutkimukseen vastanneista Akavan jäsenistä kertoivat kehittäneensä osaamistaan ainakin yhdellä tavalla. Yleensä omaa osaamista parannetaan itsenäisesti, oma-aloitteisesti ja omakustanteisesti. Myös osaa-

misen kehittämisen esteet liittyvät tähän.

Reilusti yli puolet vastaajista ilmoitti, etteivät he ole voineet edistää osaamistaan omien resurssien, kuten ajan, tiedon, suunnitelmallisuuden tai rahan puutteen vuoksi.

KEHITTÄMINEN ON JATKUVAA

– Muuttuva työelämä asettaa vaatimuksia myös jatkuvalle osaamisen kehittämiselle. Pitkäjänteisen kouluttautumisen merkitys käy ilmi myös tästä tutkimuksesta, sanoo SWiPE-tutkimushankkeen johtaja, professori Anne Kovalainen.

– Vastuu työtä koskevien tietojen ja taitojen kehittämisestä ei saisi jäädä vain työtä tekevien omalle vastuulle.

Tämä ei ole pitkällä tähtäimellä kestävää, Kovalainen jatkaa.

– Digitaaliset työvälineet ovat akavalaisille varsin tuttuja. Akavalaiset haluavat pysyä ajan tasalla ja kehittää osaamistaan. Siten heillä on valmiuksia työn tekemiseen tulevaisuudessa myös digitaalisilla alustoilla, kommentoi Akavan asiantuntija Anu Tuovinen.

– Enemmän olisin huolissani siitä, kuinka monilla Akavan jäsenistä on mahdollisuus kehittää osaamistaan.

Moni kokee ajanpuutteen ja kustannusten vuoksi osaamisen kehittämisen haastavaksi, Tuovinen kertoo.

USKO VAHVAAN TYÖMARKKINA-ASEMAAN

Tutkimukseen vastanneista akavalaisista 84 prosenttia arvioi, ettei teknologian kehittyminen heikennä heidän asemaansa työmarkkinoilla.

Vastaavasti 75 prosenttia vastaajista uskoo, että myös uusien taitovaatimusten myötä heidän asemansa säilyy vahvana ja uudet digitaaliset työvälineet parantavat heidän työmahdollisuuksiaan.

Uusien työvälineiden ei myöskään uskota vähentävän työn määrää. Tutkimuksen perusteella akavalaisilla on

myös vahva usko siihen, että heidän nykyinen työnsä säilyy, eikä heidän tarvitse kouluttautua uuteen ammattiin seuraavan viiden vuoden aikana.

Tutkimukseen vastanneista 37 prosenttia oli kiinnostunut myymään työtään alustojen kautta. Kuitenkin vain alle kymmenen ihmistä oli käyttänyt eri asiantuntijatyön alustoja työssään.

– Kaiken kaikkiaan noin 23 prosenttia korkeakoulutetuista asiantuntijoista on tehnyt jonkinlaista alustatyötä. Rahaa tuottavista alustoista käytetyimpiä ovat olleet nettikirpputorit, joita on käyttänyt 19 prosenttia vastaajista, kertoo hankkeen tutkija Sanna Rouhiainen.

Hänen mukaansa asiantuntijan koulutustaso vaikuttaa siihen, kuinka paljon alustatyö kiinnostaa. Alustatyöstä ovat eniten kiinnostuneita 36–45-vuotiaat.

– Asiantuntijan koulutusalalla ei ole vaikutusta alustatyön kiinnostavuuteen, Rouhiainen sanoo.

Lähes kaikki kyselyyn vastanneista käyttävät digitaalisia työvälineitä työssään päivittäin. 41 prosenttia vastanneista ei kuitenkaan koe niitä keskeisiksi asiantuntijatyössään.

PALKKATYÖ PITÄÄ PINTANSA

Tutkimukseen vastanneista 70 prosenttia haluaa olla viiden vuoden päästä palkkatöissä.

– Vain neljä prosenttia vastanneista haluaa viiden vuoden päästä tehdä työnsä alustojen kautta, Rouhiainen kertoo.

Tutkimus vahvistaa Tuovisen mukaan sen, mikä Akavassa on jo ollut tiedossa aiemmin. Työelämän muutos on tulossa, mutta vielä lähivuosina halutaan tehdä palkkatyötä.

– Palkkatyö pitää pintansa ja myös nuoremmat ikäluokat toivovat yhä työllistyvänsä palkkatyöhön. Eri työn muotojen yhdisteleminen nähdään kuitenkin mahdollisena tulevaisuudessa, Tuovinen sanoo.

19

Kauppasota vaarantaa talouskasvun TEKSTI: Janne Luotola ja KUVA: Shutterstock

Suurvaltojen asettamat tullit haittaavat kotimaisia yrityksiä.

S

uomalaiset elävät tuonnista. Ulkomailta tuodut tavarat paitsi pitävät meidät hengissä myös lisäävät vientiä. Monet vientituotteet jalostetaan tuontiraaka-aineista.

– Vientiä Suomi tarvitsee ainoastaan rahoittaakseen tuonnin, kärjistää Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Pertti Haaparanta.

Tämä seikka tahtoo professorin mukaan unohtua kotimaan poliitikoilta. Sitä ei ymmärrä liioin Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump, vaikka sama mekanismi pätee myös lätäkön toisella puolella. Trump pyrkii rajoittamaan tuontia pitääkseen vaihtotaseen ylijäämäisenä.

Talouden asiantuntijat pitivät Palkansaajien tutkimuslaitoksen elokuussa järjestämässä paneelikeskustelussa Yhdysvaltojen ja Kiinan välistä kauppasotaa haitallisena sekä osapuolille itselleen että muille maille.

KÄRJISTYMINEN UHKAA

Trump asetti keväällä tullit Kiinan alumiinille ja teräkselle.

Kesän alussa metallitullit kolahtivat myös EU-maille. Euroopan unioni ja Kiina asettivat Yhdysvalloille vastatullit.

– EU ja samalla Suomi ovat sijaiskärsijöitä, eivät Yhdysvaltojen ja Trumpin ensisijaisena kohteena, arvioi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen.

Kauppasodan kärjistyminen voi vähentää kansainvälistä kauppaa ja hidastaa talouskasvua. Toisaalta Suomi vei viime

20

vuonna EK:n laskelmien mukaan 73 miljoonan euron arvosta tuotteita, joita nykyiset tullit rasittavat.

– Kansantaloudellista vaikutusta sillä ei käytännössä ole, mutta yksittäiset yritykset ovat jo joutuneet ikävään tilanteeseen, Turtiainen tiivistää.

Tulleilla voi olla lisäksi epäsuoria vaikutuksia. Ainakin ne aiheuttavat yritysten toimintaan epävarmuutta.

– Yritykset ovat haluttomampia investoimaan uuteen kalustoon, arvioi Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen.

PIILEVÄT ESTEET KASVAVAT

Tulleja suurempana ongelmana asiantuntijat pitävät kaupan epäsuoria esteitä, jotka ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Maat suosivat kotimaisia yrityksiä edellyttämällä tilausten toimittajilta paikallisia investointeja, säätämällä kansallisia teknologiastandardeja tai jopa määräämällä Maailman kauppajärjestö WTO:n kieltämiä tuontikiintiöitä.

– Ei-tullimuotoiset kaupan esteet ovat kasvaneet huikeata vauhtia. Tämä on ollut tietyntyyppistä kauppasotaa 1990luvun lopulta asti, Haaparanta luonnehtii.

Kauppasodasta huolimatta panelistit uskovat talouskasvun jatkumiseen. Suomen bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 2,8 prosenttia, ja tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvu kiihtyi 2,9 prosenttiin.

Yksittäiset yritykset ovat joutuneet ikävään tilanteeseen.

Materiaali on valmistettu 100-prosenttisesti biopohjaisista aineksista.

VTT:n ensimmäinen mallituote on biomuovista ja selluloosasta valmistettu tuoli.

VTT:n uusi tuoli on kompostoitava TEKSTI: Mika Peltonen/UP ja KUVA: VTT

Materiaalista voinee valmistaa muovihaarukoiden korvaajia.

– Esimerkiksi EU:n kieltämät muovihaarukat olisi mahdollista valmistaa meidän aineestamme, mutta jonkinlaista materiaalin optimointia se todennäköisesti vaatisi.

uomessa on kehitetty korvaava materiaali kovalle muoville. VTT:n täysin biopohjainen materiaali korvaa vanhoja fossiilisia muoveja.

Tiimipäällikkö Lisa Wikströmin mukaan aine sopii korvaavaksi materiaaliksi muun muassa muovituoleihin.

– Esimerkiksi huonekalujen tuotantoon soveltuvana uusi aine on houkutteleva vaihtoehto puulle ja markkinoilla oleville biokomposiiteille muotoiltavuutensa ja värjättävyytensä ansiosta. Aine on myös biohajoava.

Uuden aineen pohjana on jo kaupallisessa käytössä oleva biomuovi.

– Me olemme yhdistäneet siihen puusta valmistetun selluloosakuidun. Se on samaa sellua, jota käytetään paperin valmistukseen, Wikström kertoo.

Tämä ei hänen mukaansa ole uusi keksintö.

– Uutta on se, että VTT on parantanut materiaalin ominaisuuksia biopohjaisilla lisäaineilla niin, että sen tekniset ominaisuudet ovat parempia.

Wikströmin mukaan VTT:n aine sopii korvaamaan monia muovituotteita.

SELLU JA MUOVI SULAUTUIVAT YHTEEN

S

Aineen pohjaksi tarvittiin biomuovi, jotta tuote on muotoiltavissa perinteisin muovintyöstömenetelmin.

VTT:n materiaalista valmistettuja tuotteita ei ole vielä kaupoissa, vaikka se Wikströmin mukaan olisi mahdollista.

Yksi kokeilu kuitenkin on.

Ensimmäinen mallituote on design-tuoli, joka on valmistettu VTT:n, Plastec Finlandin ja KO-HO Industrial Designin yhteistyönä.

– Perinteisellä sulaseostus- ja ruiskuvalutekniikalla muotoiltu tuoli on valmistettu puupohjaisista selluloosakuiduista, uusiutuvasta ja teollisesti kompostoitavasta lämpömuovattavasta massasta, Wikström kertoo.

Hänen mukaansa tuolin valmistamisessa haastavinta oli, että samanlaista materiaalia ei valmista kukaan.

– Saavutimme kaikki asettamamme tavoitteet. Materiaali on valmistettu 100-prosenttisesti biopohjaisista aineksista. Selluloosakuidun osuus on siitä merkittävä, tuote näyttää hyvältä ja aineen suorituskyky on erinomainen.

Tuolista tuli vähän kalliimpi kuin perinteinen fossiilinen muovituoli.

21

Vanhemmat haluavat viettää lastensa kanssa aikaa.

Työajan lyhennys nosti tulosta ja tyytyväisyyttä

Ylikuormittuminen haittaa työtehoa.

TEKSTI: Tiina Tenkanen /UP ja KUVA: Shutterstock

Vapaa-aika ja perhe-elämä koetaan entistä tärkeämmiksi.

L

yhennetty työaika lisää yrityksen tulosta, työntekijöiden jaksamista ja sitoutumista työpaikkaan, toteavat useat työelämän tutkijat.

Tuoreimpana Uudessa-Seelannissa, vakuutus- ja rahoituslaitos Perpetial Guardian lyhensi työviikon neljäpäiväiseksi. Yrityksen 240 työntekijää siirtyivät kokeiluluontoisesti nelipäiväiseen työviikkoon täydellä palkalla. Kokeilun seurantatutkimuksen mukaan työntekijöiden stressi väheni, tehokkuus nousi ja tyytyväisyys sekä luottamus työnantajaan kasvoivat.

Yrityksen omistajan Andrew Barnesin mukaan kokeilu jatkuu, jos työntekijät pysyvät uudessa työtahdissaan.

Ruotsissa Toyotan huoltokeskuksessa kokeiltiin vuonna 2004 kuuden tunnin työpäivää. Tulokset olivat niin hyvät, että lyhennetyn työajan malli vakiinnutettiin.

työehtosopimuksen, jota kansainvälisesti luonnehditaan mullistavaksi.

3,9 miljoonan jäsenen järjestö sai läpi vaatimuksensa 28-tuntisesta työviikosta kahdeksi vuodeksi.

Uusi työehtosopimus vastaa nuoren sukupolven uudenlaiseen käsitykseen arjesta, jossa vapaa-aika ja perheen kanssa vietetty aika on yhä merkityksellisempää.

SAKSASSA TUORE TYÖEHTOSOPIMUS

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokon mukaan tuottavuus on työaikajärjeste-

Saksassa teollisuuden ammattiliitto IG Metall solmi vuoden alkupuolella 22

YRITTÄJILTÄ TYRMÄYS LYHENTÄMISELLE

Pienten ja keskisuurten yritysten edunvalvojan Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula tyrmää järjestelmällisen työajan lyhentämisen.

Hänen mielestään hyvä tulos tavoitetaan paremmalla johtamisella ja työpaikkakohtaisilla työaikajoustoilla, tarpeen tullen työehtosopimuksesta poiketen.

– Työaikaratkaisujen pitää olla yrityksen tuloksen kannalta järkeviä.

TUOTTAVUUS ON AVAINSANA

lyissä avainsana.

– Pitkän ajan tähtäimellä työaikojen pitäisi lyhentyä. Työajan lyhentämisellä on mahdollista alentaa työttömyyttä, kun työtä jaetaan uudelleen, Kokko sanoo.

Kilpailukykysopimusta asiantuntija pitää pienenä poikkeamana nykyisessä kehityksessä.

– Ansiotulot säilyvät ennallaan, jos työn tuottavuus kasvaa vastaavasti. Työntekijää pitäisi palkita työsuorituksesta. Oleskelu työnantajan osoittamassa paikassa ei silloin ole tärkein mittari.

AINA TYÖAIKALYHENNYS EI TUOTA

Göteborgilaisessa vanhainkodissa kokeiltiin hoitajien ja lääkärien kuusituntista työpäivää kahden vuoden ajan. Kokeilua ei jatkettu, sillä vanhainkodin henkilöstökustannukset nousivat 22 prosenttia sijaisten palkkaamisen vuoksi. Vaikka kustannusten nousu oli arvioidusta vain puolet, kokeilu lopetettiin.

Kokeilun tuloksena havaittiin henkilöstön sairaslomien vähentyneen ja työtyytyväisyyden nousseen.

Brisbanen miljoonakaupungin ydinkeskustaa halkoo samanniminen joki.

Ohjelmistokehitys vei Australiaan TEKSTI: Janne Luotola ja KUVAT: Jari Aho, Mark Jones ja JR-stock

Insinöörin pomo on amerikkalainen, työkaverit suomalaisia ja australialaisia, asiakkaat aasialaisia.

24

”Kotimaahan Aho haluaa rennon ilmapiirin.”

Australialainen toimisto ei Jari Ahon mukaan eroa suomalaisesta.

V

anhan hokeman mukaan Suomi on saari – niin kaukana kaikesta, ettei siellä kannata tehdä mitään. Australian etäisyys isoihin markkina-alueisiin on vielä suurempi, mutta siellä riittää kysyntää myös insinööreille, kuten Varian Medical Systemsin ohjelmistoinsinööri Jari Aholle.

Aho kehitti Helsingissä amerikkalaisen terveysteknologiayhtiön ohjelmistoa syöpäpotilaiden sädehoitoon.

Australialaiset asiakkaat halusivat ohjelmistoon laajennuksia, joita hän koodaa nykyään Brisbanessa.

– Koska ohjelmisto oli Suomessa tehty, tekijä kannatti lennättää toiselta puolelta maapalloa, Aho selittää.

Aho on asunut Brisbanessa Australian itärannikolla viime vuoden keväästä lähtien. Silti hänen virallinen esimiehensä työskentelee Yhdysvalloissa, lähiesimiehensä ovat paikallisia ja asiakkaiden edustajat tulevat muun muassa Singaporesta ja Vietnamista. Suuri osa työntekijöistä työskentelee etänä muualta Australiasta tai ulkomailta.

TULOKSET NÄKYVÄT SAIRAALOISSA

Aho on tutustunut Australiassa neljään klinikkaan, jotka hoitavat syöpäpotilaita ja käyttävät yrityksen valmistamia laitteita. Hän kuvailee henkilökuntaa todella ystävälliseksi, vaikka se hoitaa potilaita tehokkaasti kuin liukuhihnalta.

– Sen ymmärtää, että teemme tärkeää työtä, Aho sanoo.

Palaute ohjelmistosta on välitöntä, sillä asiakasyritysten sädehoitoon erikoistuneet terapeutit, fyysikot ja lääkärit työskentelevät Ahon kanssa samassa avokonttorissa.

– Kun ensimmäiset laajennukset tulivat käyttöön, vastaanotto oli varovainen. Myöhemmin kun ne olivat järjestelmäpäivityksen vuoksi vähän aikaa poissa käytöstä, ihmiset kiukuttelivat, miksei niitä voi käyttää.

Yhdysvaltalainen Varian Medical Systems työllistää maailmalla 6 500 ihmistä. Suomalainen tytäryhtiö työllistää reilut 190 henkeä Helsingissä sädehoidon annossuunnitteluohjelmistojen kehityksessä.

LOUNASTA JÄI IKÄVÄ

Eron kotimaan ja Australian työelämän välillä huomaa parhaiten keskellä päivää. Monet syövät kotoa tuotuja eväitä, ostavat syötävää ruokakaupasta tai tilaavat ravintolassa à la carte -annoksen, johon ei kuulu salaattia eikä muitakaan lisukkeita.

– Suomesta olen jäänyt kaipaamaan kunnollisia sapuskoita, Aho sanoo.

Työaika on 40 tuntia viikossa, ja lomaa kertyy kaksi päivää kuukaudessa.

Töihin Aho saapuu liukuvasti yhdeksän kymmenen aikaan ja lähtee kotiin kuuden seitsemän aikaan. Kotona tulee joskus soitettua vielä työkavereille Yhdysvaltoihin ja Suomeen.

Kotimaahan Aho haluaa tuoda rennon ja myönteisen ilmapiirin. Ketään ei näe huuli mutrussa.

– Osa siitä on tietysti vain ulkokuorta, mutta sillä on vaikutusta.

Töissä pitää toisaalta tottua siihen, että lupauksia annetaan välillä turhankin huolettomasti ja turhaa stressiä vältetään.

– Jos Suomessa joku sanoo, että työ on valmis seuraavana päivänä kello kahdeksalta, se on valmis. Täällä sanotaan seuraavana aamuna, että en kerennytkään.

AHO TARTTUI TILAISUUTEEN

Aho valmistui tietotekniikan insinööriksi vuonna 1988 Espoon-Vantaan teknillisestä ammattikorkeakoulusta Evtekistä. Hän lähti ulkomaille pitkän odotuksen jälkeen, kun työnantaja tarjosi paikkaa englanninkielisestä maasta ja elämäntilanne antoi myöten.

– Perhe kannusti, että lähde vain kokemaan se, kun olet aina halunnut tehdä niin, Aho kertoo.

Työsuhde on kahden vuoden määräaikainen sopimus, johon on kahden vuoden lisäoptio, mutta Aho saattaa palata jo ensi vuoden keväänä.

– Asuminen ilman perhettä on aika yksinäistä.

Aho asuu vuokra-asunnossa kolmikerroksisessa talossa Brisbanen keskustan tuntumassa. Asuminen on hieman kalliimpaa kuin Suomessa, eikä työpaikan vastaanottaminen ulkomailta kannattanut taloudellisesti, koska nyt on maksettavana kaksi asuntoa.

Vapaa-ajallaan Aho tapaa enimmäkseen maanmiehiään, jotka ylläpitävät Brisbanen Suomi-radiota. Lähetyksiä on kaksi kertaa viikossa.

Suomen kansalaisia asuu Australiassa suurlähetystön mukaan noin 10 000. Turisteja ja työmatkalaisia maassa käy vuosittain reilut 10 000 ja työlomalaisia noin 2 000 vuodessa.

Australiaan myönnettiin Eläketurvakeskus ETK:n mukaan viime vuonna 104 lähetetyn työntekijän todistusta.

Parhaana kokemuksena maassa olosta on jäänyt mieleen vaimon ja pojan vierailu. Loma suuntautui Isolle koralliriutalle.

– Snorklasimme ja katselimme kaloja, joita Suomessa näkee vain akvaariossa, Aho kertoo.

25

– Pidän kesätyöstäni, koska saan arvokasta työkokemusta omalta alaltani, Akseli Ikkala sanoo.

Viikko töissä, viikko vapaalla TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Petri Blomqvist

Herätystä ei saa pelätä, kun työhön kuuluu päivystystä ympäri vuorokauden.

26

T

ietotekniikan insinööriopiskelija Akseli Ikkala on töissä Äänekoskella jo toista kesää. Viime kesänä perheen tuttava vinkkasi omasta työpaikastaan kauhajokisessa automaatiofirmassa, jossa voisi olla Ikkalan alan töitä.

Tuolloin Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas otettiin käyttöön, ja samanaikaisesti Ikkalan työnantajan Pesmelin toimittama automaattivarastokokonaisuus, johon sisältyy myös varastonhallinta.

Konepajayritys Pesmel valmistaa automatisoituja materiaalinkäsittely-, varasto- ja pakkausjärjestelmiä metalli- ja paperiteollisuuden tarpeisiin. Vuosi sitten yrityksen henkilökuntaa oli useamman hengen porukka biotuotetehtaalla.

– Silloin olin oppipoikana, ja minulla oli oma tuutori, Ikkala kertoo.

Asiakas osti lisäksi tukipalveluja, joten tänä vuonna pesmeliläisiä on neljän hengen rinki, jotka vuorottelevat päivystystyössä Keski-Suomessa. Vakituinen väki on joka kolmannen viikon ja kesätyöntekijä joka toisen viikon.

Pesmel tarjoaa majoituksen, jota kaikki neljä käyttävät. Joka toinen viikko Ikkala on vapaalla joko Alavudella vanhempiensa luona tai Vaasassa opiskelija-asunnossaan.

PUHELIN KULKEE MUKANA KOKO AJAN

Työviikolla päivystystehtävissä ollaan ympäri vuorokauden. Arkisin hän on tehtaalla paikalla vähintään kahdeksan tuntia ja loppuvuorokauden hän päivystää puhelimessa. Viikonloppuisin hän on puhelinpäivystyksessä.

Vuoro vaihtuu sunnuntai-iltaisin.

Päivät ovat hyvin vaihtelevia, sillä kukaan ei pysty ennustamaan häiriöitä.

– Jos varastossa tulee ongelmia, yritän auttaa etänä tai tarvittaessa lähteä paikalle, Ikkala sanoo.

Kesän aikana hän on lähtenyt illalla pari kertaa fyysisesti tehtaalle, kun ei ole voinut etänä avustaa häiriön selvittämisessä. Kämpillä on etäyhteydet tehtaalle, ja valtaosa asioista onnistuu hoitaa sitä kautta.

Arkiaamuisin Ikkala herää kuudelta. Heti aamusta hän katsoo hälytyslistalta, onko yöllä ollut häiriöitä tai mitä ylipäätään on tapahtunut.

– Kirjoitan vuorokausiraportin, mitä on tehty ja mitä on tapahtunut.

Seitsemän jälkeen alkaa työpäivä, sillä aamupalaveri on puoli kahdeksalta. Valvomossa on Ikkalan oma työpiste, jossa hän päivystää.

– Jos päivässä ei ole mitään erityistä, on aikaa hoitaa erilaisia juoksevia asioita, esimerkiksi kehitystehtäviä. Jos joku häiriö toistuu useammin, yritämme selvittää, mistä vika johtuu.

Puoli neljän aikaa hän palaa kämpille. Hän pitää viikkoa omalla tavallaan raskaana, vaikka ei olisikaan mitään erityisiä häiriöitä. Toisaalta kesän pisin työpäivä kesti yhtä mittaa 16 tuntia.

– Päivystyksessä täytyy olla koko ajan varpaillaan, sillä puhelin voi koska tahansa pirahtaa. Pari kertaa olen ollut suihkussa, kun puhelin on pirissyt.

Kun hälytys tulee, on tunti aikaa saapua tehtaalle.

VALMIUTTA HAASTAA ITSENSÄ

Ikkalan työssä pitää kantaa paljon vastuuta, ja työ on itsenäistä.

– Toisaalta en ole tässä yksin, kokeneemmat työkaverit ovat luurin päässä. En hallitse täällä kaikkea, sillä olen enemmän bittinikkari.

Jos kesätyöntekijä tarvitsee apua lo-

Työssä onnistumiset tuottavat hyvän fiiliksen.

giikan kanssa tai mekaniikka- tai sähkötöissä, hän ottaa yhteyttä Seinäjoen tai Kauhajoen toimistoon.

– En pysty tekemään itse kaikkea, paitsi analysoimaan, mikä voi olla vialla ja välittämään tietoa asiaa hallitseville.

Kuluvana kesänä hän on opetellut paljon uusia asioita, joissa onnistuminen tuottaa tyydytystä. Työ on opettanut kärsivällisyyttä ja rohkeutta toimia itsenäisesti.

Ikkala arvostaa sitä, että työnantaja ja työkaverit luottavat häneen.

Myös Äänekosken biotuotetehtaan alue itsessään tarjoaa elämyksiä.

– Insinööriuteliaisuus herää, kun katsoo ympärillä olevia laitteita. Tämä on huikea mesta.

NUORENA JAKSAA MATKATÖISSÄ

Syyskuussa Akseli Ikkala palaa opintojen pariin Vaasan ammattikorkeakouluun. Tuolloin alkaa viimeinen lukuvuosi.

– Tulevaisuus näyttää jännittävältä ja ehkä hieman pelottavaltakin. Opintojen jälkeen tulee isoja muutoksia, kun siirryn työelämään.

Hän ei välttämättä halua kokopäiväisesti istumaan toimistoon, vaan mieluusti tekisi projekti- ja reissutöitä.

– Kun olen lähtenyt Äänekoskellekin asti, töitä voi hakea laajaltakin alueelta, esimerkiksi reissutöitä ulkomailta.

Suvussa on siihen perinteitä, sillä sekä isoisä että isä ovat olleet aikanaan reissutöissä.

27

Kaptas myy puhdasta luottamusta TEKSTI: Jaakko Takalainen ja KUVA: Miska Korpelainen

Päättäväisyys ja automaatioosaaminen antoivat uuden tilaisuuden Liperin Ylämyllyllä.

28

Pertti Tykkyläinen (vas.) ja Kari Sinkkonen kiittelevät Liperin kuntaa Kaptaksen tuotantotilojen laajentamisesta.

Y

lämyllyllä Joensuun lähellä valmistetaan lääketeollisuudelle tuotteita, jotka ovat vastaus Kiinan ja muun Kaukoidän halvoille työvoimakustannuksille: automaatiolinjoja.

Kaptas Oy ei vie tuotteitaan Kiinaan, vaan auttaa tehokkuutta nostamalla työpaikkojen säilymistä Suomessa ja lähimaissa.

Liperin kunnassa toimiva Kaptas on itsekin esimerkki siitä, että tuotantotoiminta voi olla kannattavaa, vaikka suurkaupungin valot eivät näy tehtaan ikkunoista.

Toimitusjohtaja Pertti Tykkyläinen ja tuotantojohtaja Kari Sinkkonen ovat kuin Pilli ja Pulla Pekka Töpöhännästä; heitä ei voi erottaa ja he täydentävät sujuvasti toistensa sanoja ja ajatuksia, tosin fiksummin kuin kissakaksikko. Tehtaan tilat hohtavat puhtautta, vaikka se on tuotantolaitos.

– Koska isoimmat asiakkaamme tulevat lääketeollisuudesta, me myymme puhtautta ja luottamusta. Ilman puhtautta asiakkaat eivät tulisi edes sisään meidän tehtaalle, sanoo Sinkkonen.

– Luottamus on sitä, että linjan pitää tuottaa täysin samanlainen toimiva tuote uudestaan ja uudestaan, loputtomasti, täydentää Tykkyläinen.

ASIAKKAAT MUKANA KOEAJOISSA

Mutta eikö Kaptas automaatiolinjoissaan ole tullut aika kauaksi Perloksen ruiskuvalulla tehdyistä kännykänkuorista?

Ei, vakuuttavat Tykkyläinen ja Sinkkonen, tekniikka on periaatteessa ihan samaa. Asiakkaiden vaatimukset puhtaudessa ja luotettavuudessa ovat vain kuluttajatuotteita korkeammat.

– Meillä asiakkaat osallistuvat tuotantolinjojen suunnitteluun ja ovat usein paikalla koeajoissa, toteaa Tykkyläinen.

– Oikeastaan asiakas voi vaatia mitä tahansa. Me emme käytä sanaa ”mahdoton” missään oloissa. Korkeintaan ohjaamme asiakasta sellaisen ratkaisun suuntaan, jossa panos–tuotos-suhde on kaikkein paras, lisää Sinkkonen.

Entä sanktiot, jos automaatiolinja ei toimikaan asiakkaan haluamalla tavalla?

– On meillä sopimuksissa sanktiot, totta kai. Mutta ei me olla koskaan jouduttu maksamaan sanktioita, eihän, kysyy Tykkyläinen.

– Ei olla, vastaa Sinkkonen.

– Meidän täytyy olla asiakkaan luottamuksen arvoisia. Se tarkoittaa onnistumista joka kerran.

Kaptaksen tuotannosta menee kotimaahan 50–70 prosenttia, Ruotsiin 20 ja Saksaan loput. Viimeksi mainittu on kasvussa ja liittyy lääketeollisuuteen.

AUTOMAATIO VEI VESIUNELMAN

Pertti Tykkyläisellä on oiva selitys, miksi automaatiotekniikka valikoitui Kaptaksen päätuotteeksi. Uimaharjun paperitehtaan vieressä kasvaneena hänellä oli unelma työskennellä vesivoimalaitoksessa. Kuopion tekusta 1987 valmistuneena nuorena insinöörinä hän saikin töitä alta.

Mutta pian laitos automatisoitiin, ja hän sai lähteä kilometritehtaalle unelmatyöpaikastaan.

– Kun huomasin, ettei vastustajaa eli automaatiota voi voittaa, täytyy liittoutua sen kanssa. Aloin perehtyä automaatiotekniikkaan, sitten 1980luvun lopussa tuli Perloksen aika ja nyt vuodesta 2007 olen piirrellyt, siis suunnitellut, automaatiolinjoja, ja johdan yritystä, Tykkyläinen kuvailee.

Tutkaparin Kari Sinkkosen tie oli hieman mutkikkaampi. Työkaluntekijänä Abloyn Joensuun lukkotehtaalla aloittanut Sinkkonen eteni suunnittelijaksi proto-osastolle. Sähkölukkojen teon myötä hän oppi automaatiotekniikkaa ja päätyi Perlokseen Tykkyläisen työkaveriksi.

Kun Perlos lopetti 2007 ja tuotanto siirtyi Kiinan suuntaan, Tykkyläisellä ja Sinkkosella näytti olevan vähän vaihtoehtoja.

– Päätimme aika nopeasti, ettei me ruveta kouluttautumaan perushoitajiksi, jota uraa tarjottiin. Laitoimme omat ja vaimojen rahat likoon ja aloimme yrittäjiksi, tekemään sitä mitä osasimme eli kappaleenkäsittelyä ja automaatiotekniikka, Sinkkonen kertoo.

Parivaljakko omistaa 80 prosenttia yhtiöstä, ulkopuolinen sijoittaja 10 prosenttia ja pari työntekijää 5 prosenttia kumpikin.

Aluksi kaikki Kaptaksen työntekijät olivat entisiä perloslaisia.

TALOUDEN ROMAHDUS HYÖDYTTI

Suomen bruttokansantuote romahti, lähes kahdeksan prosentin pudotus vuodessa, 2008–2009:n maailmanlaajuisessa finanssikriisissä. Moni yritys meni polvilleen tai peräti ympäri. Anjalankosken ja Summan paperitehtaat lopetettiin, sellutehtaita lakkautettiin Kaskisissa ja Kemijärvellä.

Mutta toisen kuolo on toisen leipä.

Kaptaksen automaatiolinjoille tuli kysyntää, kun teollisuusyritysten oli pakko nostaa tuottavuuttaan eli tuottaa samalla panoksella enemmän tuotteita.

– Finanssikriisi oli meille siunaus.

Ensimmäinen tilauksemme oli puristekoneen suojakoppi Valukumpu Oy:lle. Meillä meni puolisen vuotta Kaptaksen toiminnan käynnistämiseen, ja 2008–09 kriisin jälkeen alkoi tulla monimutkaisempia tilauksia, Pertti Tykkyläinen muistelee.

Tykkyläinen ja Sinkkonen mukaan Kaptaksen liikeidea perustuu neljän eri vaiheen automaatiolinjoihin. Linjan täytyy olla skaalattava; eli jos vaiheessa 1 tehdään miljoona tuotetta, vaiheessa 4 samoja tuotteita valmistuu 20 miljoonaa.

– Skaalattavuuden lisäksi linjojen täytyy olla ehdottoman luotettavia. Testaamme niin kauan, että haluttu tuote varmasti syntyy, sanoo Kari Sinkkonen.

– Ja testaus täytyy dokumentoida hyvin. Muuten emme pysty kehittämään linjaa ja skaalaamaan sitä myöhemmin, Pertti Tykkyläinen kertoo.

Miesten mielestä laajennetuissa tuotantotiloissa on hyvät eväät kasvuun ja Karelia-ammattikorkeakoulu Joensuussa tuottaa hyviä työntekijöitä. Aikeissa ei ole muuttoa muualle.

Miesten mukaan kyse on kotiseuturakkaudesta – Haluamme laajentua, ettei tänne hankittu automaatiotekniikan osaaminen mene hukkaan.

29

››

Ei nimi miestä pahenna TEKSTI: Jaakko Takalainen ja KUVA: Miska Korpelainen

Kaplas reen jalasta tai jalustaa, pankkoa tai koria yhdistävä tukipuu, ketara, kertoo Nykysuomen sanakirja.

M

istä ’kaptas’ tuli yrityksen nimeen?

Suomalaisesta sanakirjasta ei sellaista löydy. Esperantoksi se on kaptiverbin eli pyydystää-verbin preesens.

Toimitusjohtaja Pertti Tykkyläinen ja tuotantojohtaja Kari Sinkkonen vilkaisevat toisiaan ja hakevat sanoja.

– No, alun perin firman nimen piti olla kaplas, reen ja jalaksen välinen tukipuu. Mutta sana oli varattu tai se oli suojatussa sukunimessä. Ajattelimme vält-

tää hankaluudet ja riidat, ja muutimme nimeä yhden kirjaimen verran, sanoo Sinkkonen ja Tykkyläinen nyökkäilee.

Nykyään Kaptaksessa työskentelee noin 25 henkeä.

Lisää väkeä palkataan 1–2 henkeä vuodessa.

Liikevaihto on noin neljä miljoonaa euroa. Ihannekoko toimitusjohtaja Tykkyläisen mukaan näillä työntekijä- ja tuotantopanoksilla on noin kuusi miljoonaa vuodessa.

Kaptas Oy oli 2016 vuoden yritys Liperissä.

Liperissä hyristään tyytyväisyyttä JOS KAPTAS Oy:ssä ollaan tyytyväisiä yhtiön sijaintikun-

taan, myös Karjalan leipäaitaksi kutsutun 12 000 asukkaan Liperin kunnan suunnalta kuuluu tyytyväistä hyrinää. Liperin elinkeinojohtaja ja Lipertekin toimitusjohtaja Mika Hyttinen ei säästele sanojaan.

– Meillä on vakaa usko Kaptaksen menestykseen.

Heidän tuotantonsa on korkean osaamisen ja suuren lisäarvon toimintaa. Kunta omistaa Kaptaksen tuotantotilat Välikankaalla.

Alueella toimii muutakin teollisuutta kuten kokoluokkaa suurempi nostureita valmistava Mantsinen Group.

Teollisia työpaikkoja Liperissä on puolen tuhatta. Ovatko kunnan sijoitukset Kaptakseen tulleet jo takaisin verotuloina?

– Raaka kysymys, koska panostus on miljoonaluokkaa. Mutta meidän laskukaavan mukaan, jossa aikaa on tarpeeksi, kunnan sijoitukset ovat tuottavia. Ilman kunnan panostusta ei startup-tyyppinen yritystoiminta täällä laajene, Hyttinen sanoo.

30

Asiakkaat uskovat, että automaatiotekniikka tehostaa tuotatoa.

31

Luxturrim-tolppa tekee Karaportin kampuksesta 5g-teknologian testialueen.

Auki oli lähes sata työpaikkaa.

Ihmiset vaihtuivat verkkoihin TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola

Nokian liiketoiminta mullistui seitsemässä vuodessa, eikä vanhaa tunnuslausettakaan voitu säilyttää.

32

Nokian kampuksella Karaportissa tehdään paljon tuotekehitystä.

K

araportin kampus Espoossa edustaa maailmanlaajuista Nokiaa pienoiskoossa. Pääkonttorin ympärillä on kaikkien liiketoiminta-alueiden tuotekehitystä sekä niitä hyödyntävä Quja-yrityshautomo. Työntekijöitä on 3 000 yhteensä 57 maasta.

Tutkimus- ja kehitystoimintaan keskittynyt Nokia Bell Labsin mobiiliverkko-osasto kehittää 5g:tä eli seuraavan sukupolven tietoliikenneverkon teknologiaa. Verkkoa luonnehditaan entistä nopeammaksi, luotettavammaksi ja lyhytviiveisemmäksi, mikä lisää sen sovellusmahdollisuuksia.

Pääkonttorin ympärillä näkee viitteitä siitä, mihin nopeaa nettiä tarvitaan. Toimistorakennuksen edessä seisoo valotaulu, joka näyttää paikallisen ilmanlaadun. Kun astuu taulun eteen, se ilmoittaa muun muassa, kuinka monta minuuttia seuraavaa bussia joutuu odottamaan.

Ulkona nähtävät sovellukset ovat pelkkiä leluja siihen verrattuna, mihin teknologiaa käytetään myöhemmin: esimerkiksi robottiautojen ja koko liikennejärjestelmän ohjaamiseen. Autot tarvitsevat äärimmäisen nopeaa ja varmaa nettiä, jotta ne pystyvät reagoimaan välittömästi äkkitilanteisiin.

NOPEUS MONINKERTAISTUU

Toimiston sisällä insinöörit erittelevät vaihe vaiheelta, kuinka viidennen sukupolven teknologia kasvattaa verkon kapasiteettia 25-kertaiseksi nykyisestä. Ensin kapasiteetti viisinkertaistuu radiotekniikan tehokkuutta parantamalla.

Tukiasemiin asennetaan rinnakkain radioantenneja ja antenneja. Ensi vuosikymmenen alussa ne integroidaan toisiinsa, ja vuosien kuluttua yleistyvät massive mimo -yksiköt, joissa on

useita radiotaajuusantenneja. Ne pystyvät lähettämään ja vastaanottamaan samanaikaisesti useita datasignaaleita samalla radiokanavalla. Antennit suuntaavat radiokeilan suoraan sinne, missä käyttäjä liikkuu, mikä säästää energiaa.

Toinen tarvittava viisinkertainen parannus on tarkoitus saada taajuuskaista-alueen laajentamisesta. Siihen tarvitaan yhteiskunnalta lupa, mikä edellyttää vaikuttamista julkisiin päätöksiin.

tehtävää. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla liikevaihto laski vuotta aiemmasta seitsemän prosenttia 10,2 miljardiin euroon. Liikevoitto romahti 37 prosenttia 573 miljoonaan euroon. Myös viime vuonna yhtiön liikevaihto laski, mutta liiketulos nousi miinukselta plussan puolelle.

Nokia arvioi tuloksen paranevan tämän vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, kun operaattorit alkavat ottaa käyttöön viidennen sukupolven verkkojen teknologiaa.

UUSI NOUSU ODOTTAA

KASVU NOJAA LAITTEISIIN

Nokia on supistunut rajusti viimeisten seitsemän vuoden aikana. Se myi matkapuhelintuotantonsa Microsoftille vuonna 2011 ja on irtisanonut moneen otteeseen tuhansia työntekijöitä etenkin Suomesta. Viimeiset yt-neuvottelut päättyivät maaliskuussa, jolloin irtisanottiin 300 ihmistä.

Samaan aikaan Nokialla on haku päällä uusiin tehtäviin. Heinäkuussa kotimaassa oli auki lähes sata paikkaa.

Työntekijöitä yhtiöllä on maailmanlaajuisesti noin 103 000 yhteensä 130 maassa. Suuri osa on tuotekehitysinsinöörejä, joista enemmistö laatii ohjelmistoja. Suomessa työskentelee 6 300 henkilöä, joista noin 3 000 Espoossa ja Helsingissä, Oulussa 2 350 ja Tampereella 750. Enimmillään vuosituhannen vaihteessa Nokialla työskenteli Suomessa 25 000 henkeä.

Liiketoiminnan kasvattamisessa ja kannattavuuden parantamisessa Nokialla on paljon

Brändinä Nokia on palannut matkapuhelinten tuotantoon, mutta se on lisensoinut valmistuksen HMD Globalille. Puhelimissa toimii nykyään Googlen kehittämä Android-käyttöjärjestelmä, ja niiden suurin markkina-alue on Intia. Puhelin on kasvattanut roimasti Nokian teknologialiiketoiminnan liikevaihtoa ja kasvua, mutta se on vielä murto-osa yhtiön verkkoliiketoiminnasta.

Kuluttajille Nokia näkyy vähemmän kuin viime vuosikymmenellä, vaikka yritys on tietoliikenteessä läsnä entistä perustavammanlaatuisella tavalla eli keskittymällä verkkoihin.

Tällä tiellä Nokia on tehnyt paljon yritysostoja viime vuosina. Alcatel– Lucent-kaupan lisäksi verkkoteknologiaa on tullut konserniin Brainspeediltä, Comptelilta, Deepfieldiltä ja Withingsiltä.

Muutoksesta muistuttaa yrityksen vanha tunnuslause ”Connecting people”, joka kuuluu nykyään muodossa ”We create the technology to connect the world”. Ihmisten sijaan Nokia yhdistää nykyään laitteita, jotka lisääntyvät esineiden internetin aikakaudella nopeammin kuin ihmiset.

33

Valon kaupunki -kilpailun antia aiemmilta vuosilta.

Liittoa juhlistetaan Jyväskylässä TEKSTI: Grete Ahtola, projektipäällikkö ja KUVA: Hannu-Pekka Auraneva

Insinööriliitto järjestää ideakilpailun Valon kaupunki -tapahtumaan sijoitettavasta valoteoksesta.

34

KOHTI JUHLAVUOTTA

Insinöörien luovuus ja kekseliäisyys esille valolla.

Lisätietoja • Kilpailua koskevat kysymykset vuoden loppuun mennessä sähköpostilla: kuraattori Jaakko Niemelä, jaakko.niemela@nic.fi • Insinööriliiton juhlavuoden työryhmä: il100@ilry.fi • Lisätietoja kilpailusta ja Insinööriliiton juhlavuodesta: www.ilry.fi/il100 • Lisätietoja Valon kaupunki -tapahtumasta Jyväskylässä: valonkaupunki.jyvaskyla.fi

E

nsi vuonna Insinööriliitto täyttää sata vuotta.

Jyväskylässä juhlistetaan 100-vuotiasta liittoa syyskuussa 2019 Valon kaupunki -tapahtumassa, johon suunnitellaan ja toteutetaan juhlavuoden kunniaksi insinöörien ideoima ja luoma valoinstallaatio.

Insinööriliitto ja Keski-Suomen Insinöörit avaavat ideakilpailun Jyväskylän kaupungin organisoimaan Valon kaupunki -tapahtumaan sijoitettavasta valoteoksesta. Kilpailu käynnistyy syyskuussa.

Valotaideteoksen tavoite on juhlistaa näkyvästi satavuotista Insinööriliiton 100-vuotisjuhlaa ja tuoda esiin insinöörien luovuutta, kekseliäisyyttä ja ongelmaratkaisukykyä. Teokseen voi sisältyä esimerkiksi insinöörien tekemiä keksintöjä tai teos voi muulla tavalla tuoda esille insinööriosaamista.

Valotaideteos ja yhteistyö Valon kaupunki -tapahtuman kanssa on osa Insinööriliiton juhlavuoden ohjelmaa.

ESITYSTAVASSA VAIHTOEHTOJA

Teoksen paikka Valon kaupunki -tapahtumassa on Jyväskylän Kirkkopuisto. Valoteosehdotukseen pitää sisältyä valoelementti.

Ehdotus voi olla esimerkiksi pienoismalli, piirustus, tietokonevisualisointi tai näiden yhdistelmä. Muukin esitystapa on mahdollinen, kunhan siitä käy riittävän havainnollisesti selville teoksen ominaisuudet.

Ehdotuksen mukana pitää olla

piirros, josta käy ilmi teoksen sijoittuminen annettuun tilaan. Mukaan tarvitaan kirjallinen selostus teoksen toteuttamistavasta, materiaaleista, teknisistä ratkaisuista ja muista siihen liittyvistä seikoista.

Lisäksi ehdotuksessa on oltava eritelty kustannusarvio. Valmiin teoksen yhteenlaskettu kustannusarvio maksimissaan 10 000 euroa, arvonlisävero on 0 prosenttia.

Kilpailijalla on oikeus jättää muutakin ehdotustaan selventävää materiaalia.

PALKINTOJA KOLMELLE PARHAALLE

Kilpailussa palkitaan kolme parasta työtä. Voittajateos saa 1 000 euroa, toiseksi paras ehdotus 500 euroa ja kolmanneksi paras ehdotus 300 euroa.

Kilpailun palkintoraatiin kuuluvat Insinööriliiton nimeäminä Valon kaupunki -koordinaattori Jani Ruotsalainen Jyväskylän kaupungilta ja valaistussuunnittelija, Valon kaupunki -koordinaattori Elisa Hillgen niin ikään Jyväskylän kaupungilta sekä kuvataiteilija, kuraattori Jaakko Niemelä.

Insinööriliitto-yhteisöä raadissa edustavat Keski-Suomen Insinöörien puheenjohtaja Jarmo Nevala ja Insinööriliiton 100-juhlavuoden projektipäällikkö Grete Ahtola.

Lopullisesta toteuttamisesta päättää Insinööriliitto, joka pidättää oikeuden tilata minkä tahansa kilpailussa sijoittuneen luonnoksen pohjalta toteutettu työ tai jättää koko

hanke toteuttamatta. Teoksen teknisestä toteutuksesta vastaa kilpailija yhdessä Valon kaupungin kanssa.

KILPAILUAIKA JATKUU ENSI VUOTEEN

Kilpailuaika päättyy ensi helmikuun lopussa. Siihen mennessä ehdotukset lähetetään sähköpostiosoitteeseen il100@ilry.fi tai postitse osoitteeseen Insinööriliitto, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki.

Viestikenttään merkitään tunnisteeksi IL100-ideakilpailu.

Kilpailuun voi osallistua kuka tahansa Insinööriliiton jäsen joko yksin tai ryhmässä. Ryhmän yhden jäsenen on oltava liiton jäsen.

Ehdotukset pitää jättää omalla nimellä, työryhmän tapauksessa yhteyshenkilön nimellä. Ehdotuksen tiedoissa ja kaikissa liitteissä on mainittava joko tekijän tai yhteyshenkilön nimi, sähköposti ja puhelinnumero.

KILPAILUN TULOS ENSI KEVÄÄNÄ

Raati pyrkii tekemään ratkaisun 29.maaliskuuta mennessä, jonka jälkeen tulos ilmoitetaan kilpailijoille sekä julkaistaan Insinööriliiton kotisivuilla ja Facebook-sivuilla.

Teoksen pitää olla valmis maanantaina ensi vuoden syyskuun alussa.

Teos esitellään Valon kaupunki -tapahtumassa viikolla 39.

Mikäli teosehdotus ei jostakin syystä sovellu Jyväskylän Kirkkopuistoon, tapahtuman järjestäjä osoittaa teokselle muun paikan tapahtumassa.

35

Tiedustelulait avaavat Suojelupoliisiin monta insinöörin paikkaa.

Kymmenet insinöörit tekevät salaista työtä TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola

Tiedustelulainsäädännön uudistus kiristää verkon valvontaa sekä avaa data-analytiikan ja tiedon louhinnan tehtäviä.

36

Puolustusvoimat suorittaa Suojelupoliisin tietoverkkotekniset tehtävät.

T

oisinaan illanvietto muuttuu kiusalliseksi, kun aletaan kysellä työasioista.

Silloin Suojelupoliisissa järjestelmäasiantuntijana työskentelevä insinööri Esa, jonka nimi on muutettu, vaihtaa aihetta tai toteaa, ettei voi jutella töistä sen enempää.

– Työn sisällöstä ei kotonakaan puhuta, vaan vain yleisistä asioista, kuten siitä, monelta tulen kotiin tai vaikka siitä, jos lähden työmatkalle, Esa kertoo.

– Puolituttujen ja tuntemattomien osalta kysymyksen voi kääntää toisin päin: miksi heidän pitäisi tietää, missä olen töissä, hän kyseenalaistaa.

Salaisia työtehtäviä tiedustelun pariin on tulossa lisää, jos eduskunnan käsittelyyn tullut tiedustelulainsäädäntö menee läpi.

INTERNETIÄ TARKKAILLAAN

Tiedustelulainsäädäntö koostuu useasta lakiesityksestä. Valiokunnat ovat saaneet suuren osan lausunnoista, mutta mietinnöt valmistuvat aikaisintaan syksyllä. Voimaan tullessaan laki sallii tiedonkeruun rajat ylittävästä tietoliikenteestä sekä lisää siviili- ja sotilastiedustelua.

Lakipakettiin kuuluu perustuslain muuttaminen niin, että luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaa rajoitetaan kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. Siviilitiedustelun muutos antaa Suojelupoliisille uusia keinoja suojautua kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvilta vakavilta uhkilta, kuten terrorismilta.

– Suojelupoliisissa on tällä hetkellä mielenkiintoista olla, koska viras-

to kasvaa voimakkaasti. Kasvun myötä otetaan käyttöön uusia teknologioita, Esa kertoo.

Sotilastiedustelun muutos lisää Puolustusvoimien tiedonhankintaa muun muassa toimivaltuuksilla henkilötiedusteluun ja tietojärjestelmätiedusteluun.

Tiedustelutoimintaa valvotaan esityksen mukaan parlamentaarisesti, ja sitä seuraamaan perustetaan tiedusteluvaltuutetun virka.

VIRKOJA AVAUTUU

Voimaan tullessaan laki tuo Suojelupoliisiin 90 virkaa. Valtaosa uusista työntekijöistä on siviilejä, esimerkiksi it-asiantuntijoita. Heidät palkataan Supoon avoimen viranhaun kautta, ja ilmoituksia julkaistaan valtiolle.fisivustolla.

– Valtio voi kuulostaa vanhanaikaiselta työpaikalta, mutta meillä tehdään teknisessä mielessä modernisti hommia, koska meidän on pysyttävä kehityksen kärkijoukossa, Esa kuvailee.

Suojelupoliisissa työskentelee nyt vajaat 400 eri alojen ammattilaista.

Reilu puolet henkilöstä on poliiseja, loput siviilejä: tutkijoita, it-asiantuntijoita, kielenkääntäjiä, teknisen alan osaajia, sihteereitä sekä henkilöstö- ja taloushallinnon asiantuntijoita. Järjestelmäasiantuntija on tyypillinen insinöörin tehtävänimike.

Monet kehitys- ja ylläpitotehtävät, jotka tavallisesti ulkoistetaan yrityksissä, tehdään talon sisällä. Kasvavia aloja ovat muun muassa data-analytiikka ja tiedon louhinta.

Tietoverkkoteknisten tehtävien toteutuksen Suojelupoliisi tilaa Puolustusvoimilta. Puolustusvoimat ei kui-

tenkaan palkkaa lisää työntekijöitä tiedustelutehtäviin vaan käyttää niihin olemassa olevaa henkilöstöä. Tiedustelussa työskentelevien lukumäärä ei ole julkista tietoa.

Insinöörejä työskentelee Puolustusvoimissa monissa siviilitehtävissä, kuten ict-erityisasiantuntijoina, ja erikoisupseerin viroissa, kuten järjestelmäpäällikköinä. Urat Puolustusvoimissa ovat pitkiä, ja viroissa olevat kouluttautuvat usein uusiin tehtäviin ajan myötä.

SUHTAUTUMINEN MUUTTUI

Esa on ehtinyt työskennellä Suojelupoliisissa pari vuotta. Hän vastaa työasema- ja palvelinympäristön kehittämis- ja ylläpitotehtävistä sekä osallistuu tietojärjestelmien ylläpitotehtäviin. Työasioista lörpöttelemistä pitää varoa, koska salassa pidettävien tietojen luovuttaminen ulkopuolisille on rikos.

– Aluksi oli hankalaa, kun tulin Suojelupoliisiin sellaisesta työpaikasta, jossa lähes kaikki oli julkista. Ajan kanssa kasvoin tilanteeseen ja opin suhtautumaan asiaan niin, että nyt tuntuu ihan tavalliselta, Esa kertoo.

Tehtävät eivät Esan mukaan ole erityisen jännittäviä, vaikka ne ovatkin salaisia.

– Työ on käytännössä työtä siinä missä muuallakin, ja työkaverit ihan tavallisia tyyppejä, hän vertaa.

Tietojen luovuttaminen on rikos.

37

OIKEUTTA TEKSTI: Paavo Honkanen, lakimies PIIRROS: Markku Haapaniemi

Laskennallinen lauantai aiheuttaa epäselvyyksiä työpaikoilla Vuosilomien yhteydessä kuulee monesti puhuttavan laskennallisesta lauantaista. Laki ei kuitenkaan tunne termin olemassaoloa. Se onkin syntynyt käytännön työelämässä vastaamaan vuosiloman jakamiseen liittyviin ongelmakohtiin.

V

uosilomalain mukaan työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan työntekijää kuultuaan. Sekä kesä- että talviloma on yleensä annettava yhdenjaksoisina. Poikkeuksena tähän on, että työnantajan ja työntekijän on mahdollista sopia vuosiloman sijoittamisesta loman 12 arkipäivän pituuden ylittävältä osalta.

Jos työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä jakaa 12 päivää ylittävästä osa kesälomasta pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa, työnantaja saa jakaa loman osiin.

Myös työehtosopimuksella saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän loman osan jakamisesta.

Jokaisen pitää siis saada vähintään 12 arkipäivän yhdenjaksoinen kesäloma edellyttäen tietysti, että vuosilomapäiviä on ehtinyt kertyä vähintään sen verran. 12 arkipäivää ylittävän loman osan sijoittamisesta työnantaja ja työntekijä saavat sopia. Kun vuosiloman pilkkomisesta sovitaan, laskennallisen lauantain käsite tulee usein vastaan.

Perusmuodossaan kesäloma on neljän viikon yhdenjaksoinen aika, joka kuluttaa 24 vuosilomapäivää. Myös päättävän viikon lauantaipäivä on vuosilomapäivä samoin kuin muidenkin täysien vuosilomaviikkojen lauantaipäivät.

Tällöin neljän viikon kesäloman aikana neljä vuosilomapäivää osuu lauantaille, joka on arkityötä tekevän vapaapäivä. Myös kuuden arkipäivän pituinen talviloma on annettava yhdenjaksoisena, ellei työntekijän kanssa sovita muusta.

Siten myös talvilomaan sisältyy lauantaipäivä.

38

LOMAN PÄTKIMISESTÄ ON SOVITTAVA

Työntekijät ja työnantajat ovat usein halukkaita jakamaan vuosilomaa osiin. Vuosiloman jakamisesta pitää sopia.

Poikkeuksena on työn käynnissä pitämiseksi suoritettava 12 arkipäivää ylittävän kesäloman osuuden jakaminen, jonka työnantaja voi tehdä yksipuolisesti.

Kun työntekijä on sopimassa vuosiloman jakamisesta työnantajan kanssa, on hyvä muistaa vuosilomalain 24. pykälä, joka sääntelee vuosiloman sijoittamista työntekijän vapaapäivälle: ”Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolme päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi.”

Lainkohta tarkoittaa sitä, että lyhyttä vuosilomaosuutta ei saa sijoittaa työntekijän vapaapäivälle, ellei sijoittamiseen ole työntekijän suostumusta.

Käytännössä usein työnantaja ilmoittaa työntekijälle, että jos vuosilomaa pilkotaan, joka kuudes vuosilomapäivä pitää sijoittaa lauantaille. Ellei näin toimita, vuosilomansa pilkkojat saavat tosiasiassa enemmän vapaapäiviä töistä kuin lomansa yhdessä jaksossa pitävät.

Ellei työntekijä suostu joka kuudennen lomapäivän sijoittamiselle lauantain tai muun työvuoroluettelon mukaisen vapaapäivänsä, joka ei ole pyhäpäivä, yhteyteen, työn-

antaja ei saa sijoittaa enintään kolmen päivän pituista loman osaa työntekijän vapaapäivälle.

Tällöin työnantajan päätettäväksi jää, antaako vuosiloman työntekijän haluamalla tavalla eli lain mukaisesti yhdenjaksoisena vai päästäänkö muuhun neuvotteluratkaisuun.

LAINVASTAISIA KÄYTÄNTÖJÄ

Usein tulee vastaan tilanteita, joissa vuosiloman jakamisesta osiin on sovittu työntekijän kanssa. Sen jälkeen työnantaja ilmoittaa vähentävänsä lomakertymästä yhden päivän per viisi käytettyä lomapäivää.

Työnantaja ei saa ryhtyä menettelyyn, ellei laskennallisen lauantain käytöstä sovi etukäteen kunkin työntekijän kanssa erikseen, ja työntekijä suostuu sen käyttöön.

Kuitenkin jos työntekijä ei ole halukas lauantaipäi-

vien vähentämiseen irtolomapäiviä käytettäessä, työnantaja käyttänee jatkossa oikeuttaan määrätä työntekijä yhdenjaksoiselle vuosilomalle sopivaksi katsomanaan ajankohtana.

Toinen virheellinen käytännön sovellus laskennallisen lauantain käytöstä on, että työnantaja etukäteisesti poistaa työntekijältä joka kuudennen vuosilomapäivän vuosilomakertymästä, ja antaa vuosiloman sitten työntekijän työpäivinä. Näin ei saa toimia.

Vuosilomalaki ei mahdollista toimintatapaa, koska se vääristää kertyneiden vuosilomapäivien määrän ja voi johtaa virheisiin vuosilomapalkan ja työsuhteen päättyessä maksettavan vuosilomakorvauksen laskennassa.

Työsuojeluviranomainen on vuosilomalain noudattamista valvova viranomaistaho, jolle työnantajan lain vastaisesta menettelystä voi ammattiliiton lisäksi ilmoittaa.

39

TUTKITTUA TEKSTI: Elli Collan, tuottaja, T-Media, KUVA: Shutterstock

Työntekijät arvostavat työnantajan avoimuutta Maineikkaimmat työnantajat -tutkimuksen kärjessä olivat tänä vuonna Kone, Vincit ja Supercell.

Vastaajille tärkeintä on mielenkiintoiset työtehtävät.

40

T

ekniikan alan vastaajien ykköstyöpaikka on ihmislähtöisyydelle ja avoimuudelle perustettu Vincit.

– Maineella on vahva korrelaatio työnhakuun ja suositteluun, sanoo T-Median toimitusjohtaja Harri Leinikka.

T-Median toteuttama työnantajakuvatutkimus tehdään vuosittain tekniikan ja kaupallisen alan osaajien keskuudessa. Tutkimus selvittää korkeakoulutettujen osaajien maineikkaimmat työnantajat ja nostaa esille työelämään liittyviä arvoja.

Maineella on monta ulottuvuutta: tutkittavia osa-alueita ovat hallinto, talous, johto, innovaatiot, vuorovaikutus, tuotteet ja palvelut, työpaikka sekä vastuullisuus.

Maineikkaimmat työnantajat vuonna 2018 alkaen ensimmäisestä ovat Kone, Vincit, Supercell, Futurice sekä Pekkaniska. Kun tarkastellaan tuloksia ainoastaan tekniikan alan osalta, Kone ja Vincit vaihtavat paikkaa.

Kone sai parhaat arvosanat johtamisesta, taloudesta sekä tuotteistaan ja palveluistaan. Vincit vuorostaan voitti hallinnon avoimuutta, uudistumiskykyä ja työntekijöiden tasapuolista kohtelua mittaavat osa-alueet.

Leinikka ei ole yllättynyt tuloksesta.

– Tutkimus on jo usean vuoden ajan heijastellut sitä, että ihmiset ovat kiinnostuneita työntekijäkeskeisistä organisaatioista, joissa korostuu vastuullisuus ja avoimuus.

– Kone on yhtiönä ilahduttava poikkeus kokoluokassaan, kommentoi yritysten työnantajakuvan parissa yli 20 vuotta T-Mediassa työskennellyt, nykyinen Oikotien tuotepäällikkö Päivi Salminen-Kultanen.

– Muut perinteiset pörssiyhtiöt eivät pärjää vertailussa notkeille, startup-henkisille yrityksille, jotka kokeilevat ja muodostavat uusia, työntekijää palvelevia käytäntöjä. Vincit ja Supercell ovat yrityksiä, joissa on tietoisesti luotu uudentyyppistä työkulttuuria, arvioi Salminen-Kultanen kärkikolmikkoa.

PAKOLLINEN PAHA RESURSSI

Tekniikan alan vastaajille työnantajien ykkönen tutkimuksessa on Vincit.

Toimitusjohtaja Mikko Kuitunen perusti yrityksen vuonna 2007 rakentaakseen työpaikan, jonne on mukava tulla. Perusajatus on pitänyt.

– Mietimme monia asioita työntekijän näkökulmasta, Kuitunen sanoo.

– Päätöksentekoa viedään paljon työntekijätasolle ja asioista keskustellaan.

Hän huomauttaa, että liikkeenjohdon teorian näkökulmasta katsottuna ihminen on työtä varten.

– Käytännössä näin ei ole. Ihmisellä on elämässään muutakin kuin työ.

Tarvitsemme kuitenkin myös työtä ollaksemme onnellisia ja kokonaisia.

Tärkeää on kyky nähdä työntekijä ihmisenä, eikä pakollisena resurssina.

– Vaikka olemme pörssiyhtiö,

Tutkimuksen tausta MAINEIKKAIMMAT TYÖNANTAJAT -TUTKIMUKSEEN vastasi viime keväänä yhteen-

sä 2 757 henkilöä, joista 1 673 oli tekniikan ja 1 084 kaupallisen alan osaajaa. Kolme neljäsosaa oli näiden alojen työelämässä olevia korkeakoulututkinnon suorittaneita ja neljännes korkeakouluopiskelijoita.

Luottamus&Maine -malli, jolla tutkimus toteutettiin, pohjautuu kansainväliseen akateemiseen tutkimustietoon.

Tutkimusaineisto kerättiin yhteistyössä Insinööriliitto IL:n, Tekniikan akateemiset TEK:n, Suomen ekonomit – Finlands ekonomer:n ja Tradenomiliitto TRAL:n, sekä korkeakoulujen opiskelija- ja alumnijärjestöjen kanssa. Lisäksi T-Median omasta tutkimusrekisteristä sekä yhteistyökumppani Norstat Oy:n rekisteristä poimittiin otos.

emme halua olla kasvoton korporaatio. Tavoitteena on, että asiakkaamme ja työntekijämme ovat joka päivä tyytyväisempiä kuin edellisenä päivänä, Kuitunen kertoo.

T-Median työnantajakuvatutkimus kertoo, että tekniikan alalla työilmapiiri on tärkein työssä jaksamiseen vaikuttava tekijä. Vincit pyrkii panostamaan myös siihen.

– Ajatuksena on, että autetaan kaveria. Sitä kautta maksimoidaan myös oma hyvinvointi, sanoo Kuitunen.

Vincit arvioitiin parhaaksi myös työntekijöiden tasapuolisen kohtelun osalta. Yrityksellä onkin esimerkiksi avoin palkkajärjestelmä, jossa työntekijät näkevät toistensa palkat.

INSINÖÖRIEN PALKKATOIVEET

Tutkimukseen vastanneiden työpaikanvalintakriteerit ovat pysyneet pääosin samana viime vuoteen verrattuna: tärkein on mielenkiintoiset työtehtävät. Tämän jälkeen tulevat palkka, työilmapiiri sekä mahdollisuus tehdä merkityksellistä työtä.

Yksi muutos on havaittavissa insinöörien keskuudessa – poikkeuksena muihin tekniikan alan osaajiin, heillä kärkeen nousi tänä vuonna hyvä palkkataso.

Insinööriliiton tutkimuspäällikkö Jenni Larjomaa arvelee, että ero voisi johtua siitä, että insinöörien palkkataso keskimäärin yleisellä tasolla on jonkin verran matalampi kuin diplomiinsinööreillä ja ekonomeilla.

– Palkka on ehkä se, johon insinöörit ovat paikoin vähän tyytymättömämpiä kuin muut. Siksi haaveilevat työpaikasta, jossa palkkataso olisi nykyistä parempi.

Päivi Salminen-Kultanen muistuttaa, että tutkimus antaa eväitä kehitykseen myös muille kuin tutkimuksen kohteena olleille yrityksille.

– Ranking-listat kertovat, mitkä ovat ihmisten unelmatyöpaikkoja. Omia käytäntöjä voi peilata tuloksiin ja pohtia sitä kautta, miten omaa työnantajakuvaa kohentaa. Pelkät uramahdollisuudet tai hyvät tuotteet eivät enää riitä, yhtiön pitää myös toimia avoimesti ja vastuullisesti.

41

OPISKELIJAT

Opiskelijat Niina Sirparanta (vas.), Jani Ruotsalainen, Aku Seppä, Otto Tolvanen ja Milo Hakalahti.

TEKSTI ja KUVA: Linda Wikstedt

Alan opiskelijat oppivat julkaisemaan pelin Kesäharjoitteluita on monenlaisia. Pelialan harjoittelu on yhdistänyt neljä peliohjelmoinnin insinööriopiskelijaa ja Game Design -opiskelijan kesän ajaksi.

V

iisi pelialan opiskelijaa ovat työntouhussa kotkalaisen kerrostaloalueen sisäpihalla sijaitsevan toimiston sohvalla. Kohta on aika julkaista Secret of Smendes -niminen peli, jota he ovat kehittäneet kesäharjoittelussa toukokuun alusta alkaen Incubator-nimeä kantavas-

sa projektissa.

Jo lapsuudesta lähtien pelialasta kiinnostuneille opiskelijoille tämän harjoittelun on mahdollistanut viime vuonna perustettu yritys nimeltään Kuura Games. Insinööriksi kaksi vuotta sitten valmistunut Marko Haaja on perustanut yrityksen yhdessä Mika Turkian ja Jesse Juvan kanssa.

Harjoittelun tarkoituksena on toteuttaa peli alusta alkaen julkaisuun saakka itse, mikä onkin Haajan mukaan jopa tylsin ja vaikein osuus.

HARJOITTELU TUKEE MIELENKIINTOA

Viisihenkinen tiivis ryhmä on mahdollistanut sen, että opiskelijat ovat saaneet tehdä juuri sitä, mikä itseä kiinnostaa.

Ryhmän projektipäällikkönä on toiminut tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Kotkassa opiskeleva Jani Ruotsalainen. Hän on tyytyväinen, että on päässyt opiskelupaikkakunnalleen työharjoitteluun.

– Täällä opiskelemisen ja pääkaupunkiseudulla työskentelemisen yhteensovittaminen on vaikeaa, Ruotsalainen selittää.

42

Milo Hakalahti, Aku Seppä ja Otto Tolvanen opiskelevat Ruotsalaisen kanssa samaa opintolinjaa. Työnjako harjoittelussa on ollut selkeä ja kaikkia motivoiva.

Peliprojektissa Hakalahti on hoitanut pelin suunnittelun, Seppä ohjelmoinnin sekä animaatiot ja Tolvanen 3D-mallinnukset. Muotoilua Game Design -linjalla Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Kouvolassa opiskeleva Niina Sirparanta on puolestaan ollut vastuussa pelin grafiikasta ja taustakuvista.

– Mitään peliä ei voi tehdä ilman taiteilijoita, Sirparanta hymyilee.

Projekti on sisältänyt paljon muutakin kuin pelin tekemistä, sillä joka viikko myös pelialan vieras on käynyt puhumassa heille. Haaja kokee tärkeäksi, että opiskelijat saavat hyödyllisen harjoittelupaikan ja selittää syyn, miksi Kotkassa on hyvät puitteet pelialan yritykselle.

– Kotkassa on aika hyvät perinteet kasvatettu tämän eteen.

Cursor Oy tukee ja järjestää pelialaan liittyviä tapahtumia ja koulutusta täällä. Olemme saaneet vetäjäksi Vesa Raudasojan, Haaja kertoo.

PELI JULKAISUKUNTOON

Peli on tällä hetkellä hyvällä mallilla. On kuitenkin tärkeää, että peli tehdään julkaisua myöten valmiiksi. Projektin opiskelijat kokevat hyödylliseksi sen, että he saavat konkreettista näytettävää ansioluetteloonsa. Mielenkiinnolla jää siten nähtäväksi, julkaistaanko peli ja millainen se tulee olemaan.

IOL:n viestintäkanavat

Facebook Insinööriopiskelijaliitto IOL ry Twitter IOLry Instagram @insinooriopiskelijaliitto Hallituksen ajankohtaisblogi iolry.blogspot.fi

Osallistu työssäkäyntitutkimukseen Tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus on käynnistynyt ja kestää 8. lokakuuta saakka. Kyselyn avulla kartoitetaan opiskelijoiden kesäharjoittelua, kesätöitä ja opiskelun ohessa tapahtuvaa työskentelyä. Verkossa kyselyyn vastaamalla osallistut lahjakorttien arvontaan.

■■Lue lisää: www.ilry.fi/ opiskelijakysely2018

KUVA: Susanna Malinen

IOL:n ÄÄNI

Tero Hakala varapuheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL

Opiskelijavaikuttaminen on tärkeää

Vastaa helposti mobiililla.

AMMATTIKORKEAKOULUN KÄYTÄVILLÄ useasti kuulee,

Vinkit uudelle opiskelijalle ■■Opintojen alkaessa on hyvä muistaa, että opiskelet omaa tulevaisuuden ammattiasi varten. Kannattaa siten löytää kultainen keskitie hauskanpidon ja opiskeluiden välillä.

■■Uskalla olla avoin ja heittäytyä uusiin tilanteisiin, niin se

mahdollistaa myös uusien tuttavuuksien luomisen. Ties vaikka joku olisi tapahtumista vastaava hallituslainen paikallisyhdistyksessäsi ja tuleva bilekaverisi tai vaikkapa tuleva työkaverisi.

Tapaa liiton edustajat koulullasi Insinööriliiton edustajat yhdessä Insinööriopiskelijaliiton paikallisyhdistysten kanssa aloittavat tuttuun tapaan kierroksensa insinööriopetusta tarjoavissa ammattikorkeakouluissa syyslukukauden alussa. Lisäksi Insinööriopiskelijaliiton hallituksen jäsenet jalkautuvat vastuupaikkakunnillensa mahdollisimman usein.

Liittoyhteisöön tutustuu parhaiten suunnistamalla ständille aina, kun se pystytetään koululle. Ota yhteyttä Insinööriopiskelijaliiton hallitukseen sähköpostitse hallitus@iol.fi.

kuinka joku opettaja on sitä ja toinen tätä eikä opetuksen laatu vastaa opiskelijoiden odotuksia. Kuitenkin jos kysyy, onko opiskelija täyttänyt kurssipalautteen tai antanut palautetta vaihtoehtoisia reittejä myöten, vastaus on kielteinen.

– Ei se mihinkään vaikuta kuitenkaan, kuuluu vastaus.

Palautteen antamisen tärkeyttä pitää korostaa enemmän kouluissa. Se pitää lisätä pakolliseksi osaksi kurssisuoritusta, jolloin koulu pystyy paremmin opettajien kanssa yhteistyössä kehittämään opetuksen laatua ja kilpailukykyä.

Opiskelijoina meidän täytyy vaatia opetukselta parasta mahdollista laatua. Siksi myös opiskelijakunta sekä opiskelijayhdistykset ovat opiskelijoiden tukena ja turvana. Myös opettajilta on hyvä saada palautetta palautettuihin tehtäviin, luokan yleiseen ilmapiiriin sekä osaamiseen ilman, että sitä täytyy erikseen pyytää.

Palautteen antamisessa täytyy kuitenkin muistaa olla kriittinen ja puuttua oikeisiin ongelmakohtiin eikä vain huudella, mitä sattuu.

Lisäksi monesti unohtuu monesti antaa myönteistä ja kannustavaa palautetta, kun asiat menevät hyvin.

Täytyy myös muistaa, etteivät asiat välttämättä korjaannu heti ja tässä, vaan rakentavasta palautteesta hyötyvät eniten seuraavat kurssilaiset.

Työelämässäkin palautteen antaminen on työntekijän ja esimiehen tärkeimpiä työkaluja toiminnan kehittämiseksi. Ilman palautetta ei työssä näy kehitystä ja väärät työtavat jäävät tiukasti kiinni työpaikan arkeen.

Keskusteleva ilmapiiri työpaikalla ja koulussa vähentää stressin määrää ja helpottaa vaikeistakin asioista puhumista. Palautteen antaminen ja saaminen on kaiken kehittymisen perusta.

43

OPISKELIJAT Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtaja Matti Aho pohtii duaalimallin tulevaisuutta.

Kuva Linda Wikstedt

Ammattikorkeakoulut esimerkkeinä tiedekorkeakouluille Duaalimalli käsitteenä on saanut viime vuosina pahan maun, ja termin käyttämistä kokonaisuudessaan on pyritty aktiivisesti välttämään.

44

Osalla on häilyvä kuva, mitä duaalimalli tarkoittaa.

D

uaalimalli on käsitteenä keskustelussa usein jäänyt kokonaisuutena määrittämättä. Monet ymmärtävät duaalimallin yksinkertaisesti siten, että Suomessa on kaksi eri korkeakoulujärjestelmää. Rakenteellisen kehittämisen (RaKe) hankkeet käsittelevät aihetta monelta eri kantilta, mutta yksikään ei varsinaisesti ole pyrkinyt purkamaan kaksijakoista korkeakoulujärjestelmää.

– Olen seurannut Tampere3 -hanketta vuodesta 2014, jolloin selvitysasiamies Stig Gustavsson alkoi haarukoida mahdollista yhteistä korkeakoulurakennetta, Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtaja Matti Aho kertoo.

Ahon mukaan alussa oli visio, miten kahden eri korkeakoulujärjestelmien väliset seinät voidaan purkaa ja luoda yksi, joustava ja opiskelijan valintamahdollisuuksia lisäävä korkeakoulu. Sieltä valmistuisi erityisosaajia ja -tutkijoita alati vaihtuviin työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Selvityksessä haettiin hintaa ja aikaa sille, mitä uusi yhteinen korkeakoulu voisi tarjota.

– Pian huomattiin, etteivät korkeakoululakien järjestelmät ole joustavasti muutettavissa palvelemaan tarkoitusta halutulla tavalla.

Prosessin aikana opetus- ja kulttuuriministeriö arvosteli tavoitetta usein visiottomaksi sekä vastusti yhteisen korkeakoululain muodostamista. Samalla valtio leikkasi koulutuksesta rajusti, joten Tampereen havittelema yhteinen korkeakoulujärjestelmä alkoi vaikeuksistaan huolimatta kiinnostaa myös muualla Suomessa.

Etuja ovat muun muassa yliopistoja helpompi sisäänpääsy, nopeampi reitti työelämään ja mahdollisuudet erilaisiin jatkokoulutuksiin. Monet yritykset hakevat väliportaan johtohenkilöitä, pienempien kohteiden suunnittelijoita sekä monia muita ammattilaisia, jotka eivät ole ylikoulutettuja henkilöstöitä.

YHTEISTYÖTÄ KORKEAKOULUJEN KESKEN

HÄVIÄÄKÖ DUAALIMALLI

Ahon mielestä koulutusleikkaukset olivat jossain määrin ennakoitavissa, joten monet eri korkeakoulut selvittelivät, millaista yhteistyötä voidaan tehdä lähellä sijaitsevien korkeakoulujen kanssa. Lapissa, Oulussa, Lappeenrannassa sekä ja pääkaupunkiseudulla viriteltiin yhteistyötä.

– Monet pohtivat, ostavatko yliopistot ammattikorkeakouluja käyttääkseen niitä hyödyksi. Samalla usein unohdetaan rahallinen ahdinko, Aho arvioi.

Ammattikorkeakoulut kärsivät leikkauksista yliopistoja huomattavasti rajummin, joten uuden omistajan myötä mahdollistuvat opetuksen, tukipalvelujen ja tilankäytön kautta saatavat säästöt. Ne ovat entistä tärkeämpiä molemmille osapuolille.

– Kyseessä ei ole korkeakoulukentän vallankaappaus vaan yhteisen vihollisen eli taloudellisen ahdingon aiheuttama liittouma.

Siitä huolimatta ammattikorkeat eivät voi tuudittautua ajatukseen, että yhdistymiset tehdään pelkästään korkeakoulujen talouden pelastamiseksi. Ammattikorkeakoulujen profiili on vahvistunut selkeästi viime vuosina.

– Vanhempi sukupolvi ei tunnu näkevän ammattikorkeakoulua oikeana korkeakouluna, kun taas nuoret sukupolvet kokevat sen mahdollisuuksia antavana koulutuksena, Aho kertoo.

Sinänsä järkevältä kuulostavassa mallissa ammattikorkeakoulut on sulautettu osaksi yliopistojen rakennetta ja tutkintonimikkeet on hävitetty.

– Ammattikorkeakouluista on tehty iso kandidaatin tutkintoja tuottava laitos, jolla on pitkään vielä oma vahva imagonsa. Käytännössä rakenteet ovat jo aivan erilaiset.

Tilanne ei vielä ole näin, ja Ahon mielestä on hankalaa ennustaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

– Monet näistä askelmerkeistä hyödyttävät molempia osapuolia, mutta loppupeleissä yliopistoja enemmän, Aho painottaa.

Hänen mielestään korkeakoulukentän RaKe -hankkeissa ammattikorkeakoulujen asema on säilytettävä.

– Kahden korkeakoulumallin välisessä kädenväännössä yliopistot ovat jo voitolla, vaikka kyse ei pitäisi olla minkäänlaisesta vastakkainasettelusta.

Yliopistojen kannattaa IOL:n puheenjohtajan mielestä ottaa mallia ammattikorkeakouluista ja niiden tutkintorakenteesta.

– Olen opiskelija-aktiivin aikanani kerennyt tutustua suureen määrään yliopisto-opiskelijoita, jotka ovat pohtineet mahdollisuutta työllistyä pelkillä kandin papereilla, joten ajatuksessa on ideaa.

AMMATTIKORKEAKOULUILLA VETOVOIMAA

Viime kevään yhteishaussa ammattikorkeakouluun haki 55 prosenttia kaikista hakijoista. Osuus on tasaisesti noussut.

– Korkeakoulut elävät eri rahoitusmallien ja lakien alla.

Yhdistyminen on tuonut jo nyt säästöjä, joten yhteistyön lisääminen tuntuu luontevalta.

Aho pohtii, että yhteinen rahoitusmalli saattaa kuulostaa järkevältä. Keväällä ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia lähdettiin uusimaan, joten tulevaisuudessa se ei ole yhtä merkittävä tekijä rahoitusmallissa. Ammattikorkeakoulut saavat merkittävän osan rahoituksestaan valmistuvista.

– Onko opiskelijan valmistuttava välissä, jos haluaa jatkaa opiskelua omassa korkeakouluyhteisössään, Aho kysyy.

Hänen mielestään on järkevää jatkaa opintoja keskeytyksettä yliopiston puolella.

– Siltaopinnot voidaan purkaa kokonaisuutena. Yliopiston houkuttelevuus on korjattu sillä, että kaikki ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat yliopistolle tutkintokelpoisia, kun ovat saavuttaneet ammattikorkeakoulututkintonsa loppuun.

45

Helsigissä brunssilla tutustuttiin ratikoihin.

Lämmin kesäpäivä, herkullinen ruoka sekä noin 500 iloista aikuista ja lasta loivat yhdessä onnistuneen tilaisuuden.

Kesäkaraavani kulki jälleen KUVAT: Insinööriliitto

Porin perinteinen Jazzbrunssi kerää joka vuosi liiton jäseniä ympäri maata.

46

Palvelujohtaja Mika Leppinen toivotti väen tervetulleeksi Kokkolan Futisbrunssille.

Rovaniemellä puntaroitiin vinkkejä Kuninkuusraveihin.

Rovaniemellä vietettiin Ravikestejä.

ILMOITUS Kuopion Savobrunssilla oli ohjelmaa koko päivän.

Lahden Iskelmäbrunssi tarjosi hyvän seuran lisäksi maukasta sapuskaa.

47

PULMAT

8

19

11

8

17

6

14

7

34

24 15

7

8 30

4

8

7

27

6

jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet.

Jokaisessa ruudussa on oltava jokin luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

Tiukka trio

23 11

7

16

23 42 18

17

16

6

12

5 16

22 30

3

11 © Bulls

■■Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

www.ilry.fi Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

ASIAKASPALVELU 0201 801 801, (8,8 snt/min) avoinna arkisin klo 9–16 asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi Kaikki liiton palvelut ja asiantuntijat tavoittaa parhaiten Insinööriliiton asiakaspalvelun kautta.

Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä on osoitteessa www.ilry.fi/jasenjarjestot

48

KAKURO ON japanilainen numeroristikko,

11

24

2

29

1. Teiden asfalttipäällysteistä käytetään yleisnimeä asfaltti, joksi kutsutaan myös luonnossa esiintyvää bitumia. Milloin ja missä asfalttia käytettiin ensimmäisen kerran tienrakennukseen?

2. Kitaran ääntä on vahvistettu lähes sata vuotta sähkömagneettisella mikrofonilla, joka poimii metallikielen sähkömagneettisen värähtelyn. Miten sähkökitaran ns. humbucker-mikrofoni eroaa tavallisesta mikrofonista?

3. Sijoita luvut 1–6 ympyröiden leikkauspisteissä oleviin ruutuihin siten, että lukujen summa jokaisen kolmen ympyrän kehällä on yhtä suuri.

@Insinooriliitto

LIITON ORGANISAATIO Edunvalvontayksikkö johtaja Petteri Oksa, 0201 801 839 Lakipalvelut Tutkimustoiminta Työmarkkinaedunvalvonta Vaikuttajaviestintä Yhteiskuntavaikuttaminen Järjestöyksikkö johtaja Tommi Grönholm, 0201 801 848 IL 100 vuotta -tiimi Jäsenyyden elinkaari -tiimi Markkinointiviestintä Urapalvelut ja koulutus

@Insinooriliitto PUHEENJOHTAJISTO

Palveluyksikkö johtaja Mika Leppinen, 0201 801 826 It-palvelut Kehitystiimi Palvelutiimi – Asiakaspalvelu – Jäsenrekisteri Taloushallinto

Puheenjohtaja Samu Salo, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 varapuheenjohtaja Lasse Laurikainen, 040 502 5205 varapuheenjohtaja Stig Landén, 040 512 2849

Henkilökunnan yhteystiedot kokonaisuudessaan ovat osoitteessa www.ilry.fi/yhteystiedot.

johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Eläkereitti ja elintaso muokkaavat kokemuksia eläkkeestä yleensä heikentää ihmisen toimeentuloa, mutta tulojen vaikutukset toimeentulokokemuksiin eivät ole niin jyrkkiä kuin monesti ajatellaan.

Turun yliopistossa väitelleen Liisa-Maria Palomäen Euroopan laajuinen vertailu osoittaa, että tulojen merkitys eläkeläisten toimeentulokokemuksille on verrattain pieni.

Tuloja enemmän eurooppalaisten toimeentulokokemuksiin vaikuttaa eläkereitti.

– Työstä eläkkeelle siirtyneiden toimeentulokokemukset heikkenevät, mutta työttömyydestä ja muista työelämän ulkopuolisista tilanteista eläkkeelle siirtyneiden kokemukset paranevat, Palomäki sanoo.

Palomäki havaitsi väitöskirjassaan, että työttömille ja muille työelämän ulkopuolisille eläketulo merkitsee kaivattua varmuutta toimeentulon jatkuvuudesta. Ikääntyneet mahdollisesti asettavat eläketulolle toisenlaisia odotuksia ja vaatimuksia kuin palkalle tai työttömyyskorvaukselle.

ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN

KORKEAN TULOTASON MAISSA SUUREMMAT ODOTUKSET

Maan yleistä elintasoa kuvaavalla eläkeläisten keskimääräisellä tulotasolla on myös merkitystä toimeentulokokemuksille. Korkean tulotason maissa eläkeläiset kokevat oman toimeentulonsa heikommaksi kuin matalamman tulotason maissa.

– Ero voi liittyä esimerkiksi maiden erilaisten elintasojen luomiin kulutusta koskeviin odotuksiin, Palomäki arvioi.

Palomäen tutkimuksessa selvisi, että eläkeläiset vertaavat toimeentuloaan ensi sijassa muihin eläkeläisiin, eivät työikäisiin tai koko väestöön. Vertailuryhmän muutos tapahtuu eläkeläisten mielissä eläkkeelle siirtymisen jälkeen.

Yksityisnäytös: Esitystalous 3 - RADIO Perjantaina 16.11.2018 klo 19 Espoon Kaupunginteatteri, Revontulihalli Vietetään yhteistä teatteripikkujoulua huippusuositun Esitystalous-trilogian kolmannen osan säestämänä.

Loistavan näyttelijäkaartin esitys soi kuin hyvä radiokanava ja kulkee kuin kovan luokan rumpalin komppi.

ILMOITUS

Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat

Tervetuloa liittoyhteisön kaikki jäsenet!

MUITA TYYTYVÄISEMPIÄ TOIMEENTULOONSA

Eläkeläisten tyytyväisyys omaan taloudelliseen tilanteeseensa on tilastojen valossa Euroopassa parempi kuin väestöllä keskimäärin.

– Tämä on ristiriitainen tieto, kun ottaa huomioon eläkeläisten tulotason. Heidän tulotasonsa on heikompi kuin väestöllä keskimäärin. Tutkijat kutsuvat ilmiötä tyytyväisyysparadoksiksi, Palomäki kertoo.

Palomäen mukaan eläkeläisten muut taloudelliset resurssit voivat selittää osan ristiriidasta, mutta selitys ei päde pienituloisiin tai kaikkien ikääntyneimpiin eläkeläisiin.

Kokemus toimeentulosta näyttäytyykin hyvin moniulotteisena ilmiönä, jossa tulojen merkitys on vain yksi osa kokonaisuutta.

49

JÄSENPISTE

Hae jäsenmaksualennusta ajoissa TEKSTI: Jarkko Ursin, palvelupäällikkö. KUVA: Shutterstock

ELÄMÄNTILANTEEN MUUTTUESSA jäsenmaksusta on mahdollista saada alennusta. Alennus voidaan myöntää alennusperusteen ajalle täysille kalenterikuukausille. Jos päättymisaika ei ole tiedossa, oletuksena myönnetään kuudelle kalenterikuukaudelle, kuitenkin enintään vuoden loppuun saakka.

Pysyvästi eläkkeelle siirtyneelle voidaan myöntää hakemuksesta eläkeläisjäsenyys eläkkeellejäämisvuotta seuraavan täyden vuoden alusta. Eläkkeelle jäämisvuodelta on mahdollista hakea jäsenmaksualennusta.

Jäsenmaksualennusta voit hakea, jos jäät työttömäksi, siirryt varusmies- tai siviilipalvelukseen, vuorotteluvapaalle, palkattomalle perhevapaalle tai eläkkeelle. Myös pitkäaikainen sairausloma, ulkomailla oleskelu tai päätoiminen opiskelu ovat jäsenmaksualennukseen oikeuttavia perusteita.

Vuoden 2018 jäsenmaksualennuksia on haettava 31.12.2018 mennessä.

Jäsenmaksualennuksen myöntäminen kullekin vuodelle edellyttää, että jäsenmaksusi ovat maksettuna aikaisemmilta vuosilta. Käsittelyn jälkeen alennuspäätös lähetetään hakijalle sähköpostilla. Jos haluat päätöksen postitse, ilmoita se hakuvaiheessa.

Alennuspäätöksen mukana toimitetaan myös mahdollinen korjattu jäsenmaksulasku. Ennen käsittelyä jäseneltä voidaan tarvittaessa pyytää lisätietoja hakemukseen liittyen.

■■Lue lisää: www.ilry.fi/muutos

Entistäkin laajempi valikoima koulutuksia TEKSTI: Minna Virolainen

etuna perehdytään liiton ajankohtaisiin koulutuksiin.

Syyskaudella järjestetään yhteensä noin 70 koulutustilaisuutta ympäri maata ja 24 webinaaria verkossa. Webinaaritarjonnan voit tarkistaa lehden takakannesta.

Koulutuksissa saat sparrausta työnhakuun ja oman urapolkusi rakentamiseen, työkaluja toimivan työarjen ylläpitoon sekä laajennat osaamistasi. Syksyn uusia koulutuskokonaisuuksia ovat esimerkiksi Ihmisosaaja onnistuu, Työpaikan muuttuvat tilanteet sekä Yrittäjyyden alkutaival.

Kouluttajina toimivat liiton omat uravalmentajat ja muut asiantuntijat sekä eri alojen erikoisasiantuntijat valmennus- ja koulutusyrityksistä. Kaikki tällä hetkellä järjestettävät koulutukset ovat jäsenille maksuttomia.

Poimi omiin tarpeisiisi parhaiten sopivat koulutukset ja ilmoittaudu mukaan.

ELOKUUN KUUKAUDEN

■■Lue lisää: www.ilry.fi/koulutukset, www.ilry.fi/kuukaudenetu 50

Uusia jäsenetuja eri tilanteisiin Joko olet tutustunut kesällä tulleisiin uusiin jäsenetukampanjoihin?

Lapsiperheille HopLopiin sisäänpääsy jäsenen mukana oleville lapsille on 10 e ja vähintään 8 hengen syntymäpäiväjuhlilla sankari juhlii veloituksetta.

Kuntoilijoille EasyFit- ja LadyLine-kuntokeskuksen jäseneksi ilman liittymismaksua.

Nämä sekä muut uudet jäsenedut ovat käytettävissä kirjautumalla Member+ -palveluun: memberplus.fi.

LUUPPI

Suvilahden aita on Aleksi Eteläharjun vakiopaikka graffitien maalauksessa.

Kunnon opastus uuteen harrastukseen TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Satu Jaanu

Monen mielestä ainoa oikea graffiti on laittomaan paikkaan tehty, mutta Aleksi Eteläharju maalaa vain luvallisille seinille.

KEVÄINEN TIIMIPÄIVÄ vei Aleksi Etelä-

harjun uuden harrastuksen pariin.

Päivään kuului osana taitelijan vetämä graffittimaalauspaja.

– Hän opasti meitä graffitien maalaamiseen ja kertoi tekniikasta. Innostuin heti, ja kesän ajan on maalattu työporukalla, Eteläharju kertoo.

Opastus oli Helsingin Suvilahdessa, jossa on laillinen maalausseinä. Nykyään maalaamiseen on laillisia paikkoja sekä erityisiä tarvikeliikkeitä.

Myös Kalasatamassa on mahdollisuus maalata. Sen sijaan Eteläharjun kotikaupungissa Espoossa ei hänen tietääkseen ole laillisia seiniä.

Ensimmäisen kerran hän tutustui graffiteihin yläkouluikäisenä hiphop-musiikin kautta.

– Siihen aikaan teineillä piti olla oma juttu hiphop-kulttuurista. En ollut kovin musikaalinen, ja graffitit olivat vaihtoehto minulle.

Lukioikäisenä hän vielä piirteli graffiteita tusseilla paperille, mutta sitten se jäi. Aikoinaan oli stop töhry -kampanja

ja maalareita jahdattiin aktiivisesti.

– Graffiti on nykyään hyväksytympi harrastus.

KERTAKÄYTTÖTAIDE KIEHTOO

Graffitit ovat katoavaista taidetta. Eteläharjun mukaan tarkoitus on, että seinän laatu paranee jokaisen maalauksen myötä. Maalauksia tehdään toisten teosten päälle.

Jos oma työ on seinällä viikkoja tai kuukausia, muutkin arvostavat sitä ja pitävät sitä hienona.

– Meidän työmme eivät ole seinällä yleensä kovin pitkään, tuore graffitimaalari hymähtää.

Valmis maalaus valokuvataan, joten siitä jää muisto. Sen jälkeen se voi kadota.

Yleensä yhden maalauksen parissa vierähtää kolmisen tuntia, josta itse työskentelyyn kuluu puolet tai kaksi kolmannesta. Maalaaminen spraykannulla on teknisesti haastavaa.

Ajankäyttö riippuu siitä, kuinka paljon tekee virheitä. Niiden päälle

voi aina maalata, joten Eteläharju hioo huolella teoksia. Noin kerran viikossa hän käy maalaamassa.

– Tämä on kesäharrastus, ja on kiva hengailla ulkona.

MAALIEN MAAILMA ON MUKAVAA

Eteläharjulle harrastus on antoisaa hauskanpitoa ja itsensä ilmaisua taiteen parissa.

– Jo nyt huomaa, kuinka työt ovat parantuneet.

Tarkkuutta vaativa maalaaminen saa työasiat unohtumaan. Toisaalta se tuo omaan työhön visuaalista ajattelua ja tilan hahmottamista.

Tätä nykyä on mahdollisuus harrastaa, mistä iso kiitos kuuluu kaupungeilla ja kunnilla, jotka järjestävät maalaustiloja. Eteläharju kiittelee myös alan pioneereja, jotka ovat ajaneet muillekin tietä lailliseen toimintaan.

– Kun tulee uutena harrastajana mukaan sceneen, alan ihmiset ovat todella kannustavia ja neuvovat toisiaan.

51

Osallistu koulutuksiin vaivattomasti webinaareissa Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu 7.11. Kehityskeskustelusta vuoden paras työpäivä 9.11. Facebookin vaativa markkinointi

4.9. Viisi askelta stressinhallintaan 7.9. Somen uudet ilmiöt

10.9. Office 365 yhteistyösovellukset

8.10. Google-markkinoinnista teho irti

15.11. Miten löydän piilotyöpaikat

18.9. Asiantuntijasta esimieheksi 19.9. Luovat työkalut (Office 365) 21.9. Digiturvallisuus ja -hyvinvointi

17.10. Markkinointi sosiaalisessa mediassa

23.11. Työaika – ajallaan töissä ja vapaalla

24.9. LinkedInin uudet ominaisuudet

24.10. Näyttävät videot somessa

26.11. Miten rakennan brändiä

Tutustu tarjontaan ja ilmoittaudu mukaan

www.ilry.fi/koulutukset Tiesithän, että webinaaritallenteet ovat kaikkien jäsenten käytettävissä?

Vaikka et pääsisikään osallistumaan itse webinaarilähetykseen, voit katsoa tallenteen koulutuksesta jälkikäteen.

Webinaarien lisäksi syyskaudella järjestetään yhteensä yli 70 koulutustilaisuutta ympäri maata.

Varmuutta valintoihin liiton koulutuksilla www.ilry.fi