Insinööri 3/2018 by Insinööri-lehti

Luottamusmies tukena pienissä ja isoissa huolissa 3

2018

Kaivoksen täydeltä kultaa

Työtaakka monelle aivan liian suuri

Vuorovaikutus ihmisen hyve

Sisällys 3/2018 10 14 16 18 22 24 26 28 32 34 36 46 51

Hyvä työporukka luo viihtyisyyttä Kovia robotteja ja pehmeää johtamista Peliala kaipaa edunvalvontaa Irtisanomissuojan heikentäminen vaikeaa Tieteellistynyt tekniikka valtasi alaa Kullan arvoinen kuilu Henkilöstön edustaja taipuu moneen Työmäärä monelle liian suuri Heittopussi saa paikan Sopimuksissa on eroa Eläkkeelle lähtöä kannattaa suunnitella Edustajakokous oli Lahdessa Satulakeksintö toi kilpa-ajojen voiton VAKIOT

3 4 9 35 40 42 44 50

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Oikeutta Tutkittua Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Vesa-Matti Väärä

Koodari rentoutuu työn lomassa s. 10

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten jäsenlehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJA Janne Luotola 0201 801 822 TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2018 23.8., 18.10., 13.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 (8,8 snt/min) PAINOPAIKKA UPC Print ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € ILMOITUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.ﬁ

PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki, päätoimittaja

Ei niin hyvää ettei jotain huonoakin HALLITUKSEN ESITYS uudeksi työaikalaiksi on valmis. Esitys on lain-

säädännön arviointineuvoston arvioitavana, minkä jälkeen se siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi. Uuden työaikalain voimaantulo riippuu eduskunnan kiireistä. Insinööriliiton jäsenkunnan näkökulmasta esitys sisältää paljon hyvää. Tärkeintä on, että vanha, vuodelta 1996 peräisin oleva työaikalaki päivitetään lähemmäs 2020-luvun työelämän tarpeita. Toinen tärkeä asia esityksessä on asiantuntijoiden jääminen työaikalain soveltamisalan piiriin. Lain kirjain turvaa kohtuullisen kattavasti henkilöstölle työaikasuojelun, mutta toki se edellyttää yrityksiltä lain noudattamista. Lakiesitys tuo suomalaiseen työelämään uuden työajan muodon, joustotyön. Joustotyöstä voi sopia, kun vähintään puolet työstä on itsenäistä. Joustotyöaika edellyttää työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta sen käyttämisestä. Sopimuksen voi halutessaan purkaa. Äkkiseltään ajateltuna joustotyö on mainio, nykyaikaisen työelämän vaatimuksiin ja vaihteleviin työn muotoihin sopiva keino tehdä ja teettää töitä. Uusi työaikamuoto on varmasti hyvä ja sopii moniin töihin, mutta sen kanssa on syytä olla tarkkana. Kovin suurta mielikuvitusta ei tarvitse käyttää, kun joustotyöstä löytää helpon keinon kiertää ylityökovauksia. Joustotyön reunaehdot voivat myös osoittautua liian väljiksi esimerkiksi viikoittaisen työajan enimmäismäärän ja vuorokausilevon osalta. Joka tapauksessa joustotyö tarjoaa oikein käytettynä ja sovellettuna nimensä mukaisesti joustavuutta työelämään, mikä oli lakiuudistuksen yksi keskeinen tavoite. Uusi työaikalaki tunnistaa etätyön ja se tulee jatkossa työajan seurannan piiriin. Laki tarjoaa myös mahdollisuuden työaikapankin perustamiseen riippumatta siitä, onko työaikapankista sovittu alan työehtosopimuksesta. Nämä on ilman muuta kirjattava lakiesityksen positiiviselle puolelle. Lakiesityksen ehdoton heikkous on, että kaikki työnantajan hyväksi käytetty aika ei edelleenkään ole työaikaa. Laissa on löysä kirjaus vapaa-ajalla tapahtuvasta matkustamisesta, mutta se ei tuo helpotusta työnsä takia paljon matkustavien arkeen. Kyse ei ole vain menetetystä vapaa-ajasta ja sen korvaamisesta, vaan kuormittavuudesta. Koska lainsäätäjä ei katsonut tarpeelliseksi puuttua asiaan, työn puitteissa matkustamiseen liittyvät ongelmat jäävät edelleen työmarkkinaosapuolten ratkaistavaksi.

BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen

Moni aloittava yrittäjä vakuuttaa minimin mukaan JO KAKSI viidestä

uudesta yrittäjästä asettaa eläkkeensä perustana olevan YEL-työtulon minimiin tai sen tuntumaan. Osuus on lähes kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. Kaikista yrittäjistä alarajan tuntumaan vakuuttaa joka viides, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tilastoista. Viime vuonna kaikkien yrittäjien keskimääräinen YEL-työtulo oli 22 600 euroa vuositasolla. Keskimääräinen työtulo laski hieman vuodesta 2016. Keskimääräinen YEL-työtulo on pysynyt pitkään melko samansuuruisena. YEL-työtulo on yrittäjän työeläkevakuutuksen perusta. Yrittäjän pitää asettaa työtulonsa määrä siten, että se vastaa yrittäjän työpanoksen arvoa. YEL-työtulo on usein verotettavaa ansiotuloa pienempi: keskimäärin 70 prosenttia verotettavasta tulosta. – Voimassaolevista YEL-työtuloista puolet on pienempiä kuin 16 000 euroa. Matalimmat työtulot ovat keskittyneet erityisesti YEL-alarajan ja toisaalta työttömyysturvan alarajan tuntumaan, kertoo kehityspäällikkö Eeva Poutiainen Eläketurvakeskuksesta. Yrittäjän työeläkevakuutus on yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvan perusta. Se turvaa toimeentulon silloin, kun yrittäjätoiminta päättyy työkyvyttömyyden tai ikääntymisen vuoksi. Leskelle ja lapsille se turvaa toimeentuloa perheenhuoltajan kuoltua.

551 €

Yksityisen sektorin yritykset käyttivät kurssikoulutukseen keskimäärin 551 euroa työntekijää kohden, mikä on vuoteen 2010 verrattuna neljä prosenttia vähemmän. Verkko-opiskelu ja työn ohessa tapahtuva opiskelu ovat sen sijaan lisääntyneet.

Nokka kohti juhlavuotta Insinööriliitto on mukana kolmen kaupungin kesätapahtumissa. Poikkea juttusilla! 5.7. Jyväskylän kesä 12.7. Joensuun Popkatu 9.8. Vaasan Taiteiden yö

Lisätiedot www.ilry.fi/toritapahtumat

Työterveyshuollon korvausjärjestelmä muuttuu esittää työterveyshuollon korvausjärjestelmään uudistusta, jossa työnantajan järjestämän työterveyshuollon painopistettä siirrettäisiin ennalta ehkäisevään suuntaan. Työnantajan järjestämälle työterveyshuollolle määrättäisiin yksi yhteinen enimmäismäärä, jonka voisi käyttää kokonaan ehkäisevän työterveyshuollon mukaiseen toimintaan. Sairaanhoidon kustannuksia voitaisiin korvata enintään 40 prosenttia yhteisestä enimmäismäärästä. Muutoksilla halutaan tukea työikäisen väestön työkykyä koko työuran ajan, vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrää ja turvata työssä jatkaminen vanhuuseläkeikään asti. Työterveyshuollon sairaanhoidon sisältöä ei rajattaisi nykyisestä. Kela vahvistamat työterveyshuollon korvausten enimmäismäärät jäädytettäisiin viime vuonna vahvistetulle tasolle. Seuraavan kerran korvausmäärät vahvistettaisiin vuonna 2021. Työterveyshuolto on työntekijöiden terveyden ja työolojen kehittämiseen tähtäävää toimintaa, jonka kustannuksia Kela korvaa työnantajalle, yrittäjälle ja muulle omaa työtään tekevälle. MAAN HALLITUS

KUVA: Shutterstock

BITTIKATTAUS

Lähetetyt työntekijät saavat vastedes paikallisten palkkaa EUROOPAN PARLAMENTTI hyväksyi säännöt, joiden myötä

KUVA: Shutterstock

Palkansaajien ansiot nousivat prosentin Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien nimellisansiot nousivat keskimäärin yhden prosentin kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Reaaliansiot nousivat keskimäärin 0,3 prosenttia edellisen vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu. Palkansaajien säännölliset ansiot kohosivat edellisestä yksityisellä sektorilla 1,2 prosenttia, valtiolla 0,6 prosenttia ja kuntasektorilla 0,5 prosenttia. Säännöllisen ansion indeksi kuvaa ansiotasoindeksiä paremmin pysyvää ansiomuutosta, sillä se ei huomioi tulospalkkioita eikä työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä. Ansiotasoindeksit ja säännöllisen ansion indeksit ovat lopullisia vuoteen 2016 asti, sillä ne perustuvat toteutuneeseen ansiokehitykseen.

väliaikaisesti toisessa EU-maassa työskentelevät työntekijät saavat vastedes samaa palkkaa kuin paikalliset työntekijät. Lähetettyjä työntekijöitä koskevien sääntöjen uudistuksen tavoitteena on parantaa lähetettyjen työntekijöiden työhön liittyviä oikeuksia ja luoda reilumpi kilpailutilanne yritysten välille. Tämä estää halpatyövoiman käyttöä. Työskentelymaan palkkaussäännöt koskevat myös toisesta EU-maasta työskentelymaahan lähetettyä työntekijää. Maakohtaisen lainsäädännön lisäksi alakohtaisia työehtosopimuksia voidaan soveltaa lähetettyihin työntekijöihin. Työnantajan pitää uusien sääntöjen myötä maksaa matka-, oleskelu- ja asumiskulut, eikä niitä saa vähentää työntekijän palkasta. Lähetettyjen työntekijöiden asumisolosuhteiden tulee olla kansallisten sääntöjen mukaiset. Lähettämiskauden pituus voi pisimmillään olla 12 kuukautta. Enimmäisajan voi ylittää, mutta silloin kaikki maan työvoimaa koskevat säännöt koskevat myös lähetettyä työntekijää. EU-mailla on kaksi vuotta aikaa saattaa säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä, minkä jälkeen uudet säännöt astuvat voimaan.

Joka kolmannella toimipaikalla on rekrytointiongelmia mukaan työpaikkojen täyttämiseen liittyviä ongelmia koki viime vuonna 37 prosenttia työvoimaa hakeneista toimipaikoista. Osuus kasvoi yhdeksällä prosenttiyksiköllä edellisvuoteen nähden ja oli korkeampi kuin kertaakaan finanssikriisin puhkeamisen jälkeen. Rekrytointiongelmat olivat viime vuonna yleisimpiä terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, majoitus- ja ravitsemusalalla, rakennusalalla sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa. Harvinaisimpia rekrytointiongelmat olivat puolestaan muiden palveluiden toimialalla sekä julkisten palveluiden ja koulutuksen alalla. Yli puolet toimipaikoista haki vakinaista tai määräaikaista työntekijää viimeisen 12 kuukauden aikana. Osuus on noussut neljä prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Rekrytoinnin syynä on uuden työpaikan syntyminen yli puolessa yksityisen sektorin rekrytoinneista. Sen sijaan kuntasektorilla yli puolet työvoiman hankinnasta on poistuman korvaamista. Valtiolla uusien työpaikkojen osuus rekrytoinneista kasvoi ja kuntasektorilla laski verrattuna vuoteen 2016. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN

BITTIKATTAUS

Aikuiskoulutuspäivien määrä laskussa HENKILÖN SAAMIEN aikuiskoulutuspäivien

PETTERIN PALSTA Petteri Oksa johtaja

Tulospalkkio kaikille PUHUTTAESSA PALKOISTA ja varsinkin niiden korot-

tamisesta törmään usein väitteeseen, että korotukset ovat hyvinäkin aikoina vaikeita, kun palkat eivät kuitenkaan laske huonompina aikoina. Eivät tietenkään laske, mutta on olemassa palkan ja palkitsemisen tapa, joka ottaa suhdanteet huomioon. Tapa on tulospalkkiot. Erilaisia tulospalkkiomalleja on lukuisia. Perusajatus on yksinkertainen: palkitaan työntekijöitä saavutetusta tuloksista. Hyvässä ja toimivassa mallissa tämä sekä kannustaa tulokseen että voi olla merkittävä lisä palkansaajan ansioissa. Jos yrityksellä menee heikommin, jaetaan tulospalkkiotakin vähemmän tai ei yhtään. Yllättävää on, että tulospalkkioita ei viimeisimmän neuvottelujärjestö YTN: n tutkimuksen mukaan ole käytössä kuin vähän yli puolella. Ongelmallista on myös se, että tulospalkkiot ovat puhtaasti työnantajan määräämiä. Niiden perusteista, laajuudesta tai jakautumisesta ei neuvotella. Toki hyvä yritys käy dialogia, jossa tulospalkkiota kehitetään yhteistoiminnassa yrityksen ja sen työntekijöiden välillä. Meillä on siis tilanne, jossa olemassa on hyvä tapa sekä kannustaa työntekijöitä tuloksiin ja toisaalta lisätä heidän ansioitaan palkitsemalla näistä tuloksista. Tätä tapaa ei kuitenkaan laajasti hyödynnetä. Ja kun hyödynnetään, järjestelmän kehittäminen jää vajaaksi, kun sitä ei tehdä yhteistoiminnassa. Minulla on ehdotus. Otetaan seuraavalla sopimuskierroksella kaikki työehtosopimustemme piirissä olevat yritykset tulospalkkiojärjestelmän piirin lisäämällä sopimuksiin määräys niiden käytöstä. Jätetään järjestelmien muodostaminen paikallisesti neuvoteltavaksi, jolloin jokainen yritys voi yhteistoiminnassa työntekijöidensä kanssa rakentaa juuri heille sopivan järjestelmän. Samalla kuitenkin tehdään työehtosopimukseen malli, jolla tuloksesta palkitaan, jos syystä tai toisesta paikallisesti ei asiasta sovita. Minä en keksi, miksi tätä kukaan työnantajapuolella vastustaisi. Ehkä sekin minulle vielä kerrotaan.

määrä on laskenut hieman viimeisen viiden vuoden aikana. Myös työnantajan tukeman henkilöstökoulutuksen määrä väheni. Aikuiskoulutuspäivät ovat vähentyneet koko vuosituhannen ajan. Vielä vuosituhannen alussa koulutuspäivien määrä oli 13 päivää henkeä kohden. Viime vuonna koulutuspäivien määrä oli pudonnut reiluun kahdeksaan päivään. Lasku johtuu aikuiskoulutukseen osallistumisasteen laskusta. Sen sijaan aikuiskoulutukseen osallistunut 18–64-vuotias suomalainen oli koulutuksessa molempina tutkimusvuosina keskimäärin yhtä kauan, eli noin 17 koulutuspäivän verran. Suomalainen 18–64-vuotias palkansaaja oli keskimäärin reilut neljä päivää osittain tai kokonaan työnantajan tukemassa henkilöstökoulutuksessa viime vuonna. Miehet ja naiset saivat henkilöstökoulutusta keskimäärin yhtä paljon. Molemmilla sukupuolilla koulutuspäivien määrä oli reilut neljä. Henkilön sosioekonominen asema vaikuttaa saatujen koulutuspäivien määrään enemmän kuin sukupuoli. Ylempien toimihenkilöiden sosioekonomiseen luokkaan kuuluva 18–64-vuotias palkansaaja sai työnantajan tukemaa koulutusta keskimäärin yli kaksinkertaisen määrän verrattuna työntekijöiden sosioekonomiseen asemaan kuuluvaan palkansaajaan. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Aikuiskoulutustutkimus 2017 tiedoista.

Kilpailu etsii arkea helpottavia innovaatioita astiankuivauskaapin veroinen, suomalaisten arkea helpottava keksintö? Ratkaisu:marttainnovaatiokilpailun tavoitteena on löytää ideoita, joilla voidaan edistää sujuvaa arkea kotitalousneuvonnan keinoin. Palkintojen saajat päättää kokeneista ammattilaisista koostuva raati. Ratkaisu voi olla esimerkiksi tekninen laite, tuote tai palvelu. Kilpailun järjestäjä edellyttää, että ratkaisu on kestävän kehityksen mukainen. Kilpailuun voi osallistua yksin tai tiiminä. Martat, yhdistykset ja piirit, yrittäjät ja työntekijät, opiskelijat ja tutkijat voivat ideoida ja kehitellä jotakin ennennäkemätöntä ja tarpeellista. Kilpailun pääpalkinto on 10 000 euroa, joka on käytettävä idean edelleen kehittämiseen. Lisäksi jaossa on 1 000 euron suuruiset opiskelija- ja marttapalkinnot. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan myös 500 euron palkintosumma. Ratkaisu:martta-kilpailu kestää vuoden loppuun saakka. Voittajat julkaistaan ensi huhtikuussa Marttaliiton vuosikokouksen yhteydessä. MILLAINEN OLISI

■ Lue lisää: www.martat.fi/ratkaisumartta

BITTIKATTAUS

Työn pitää löytyä läheltä tai ulkomailta INSINÖÖRILIITON TOUKOKUUN uutiskirjeessä selvitet-

tiin, kuinka kaukaa insinöörit ovat valmiita vastaanottamaan työtä uuden työpaikan tarpeessa. Suurin ryhmä on valmis ottamaan töitä naapurikunnasta. Mitä kauempaa työpaikkaa tarjotaan, sitä vähemmän se houkuttelee. Poikkeuksena ovat ulkomaat, jonne 16 prosenttia vastaajista on valmis muuttamaan työn perässä. Vastaajia oli yhteensä 581.

koko Suomesta

yli 100 kilometrin päästä

ulkomailta

alle 100 kilometrin päästä

naapurikunnasta

Työtaisteluissa vähän osallisia ja menetettyjä työpäiviä Suomessa käytiin 103 työtaistelua viime vuonna. Työtaistelujen määrä kasvoi edellisestä vuodesta, jolloin niitä oli poikkeuksellisen vähän. Työtaisteluihin osallisia työntekijöitä oli noin 17 400 ja menetettyjä työpäiviä kertyi noin 23 100 viime vuoden aikana. 2000-luvulla ainoastaan vuosina 2008, 2012 ja 2016 on ollut vähemmän osallisia työntekijöitä ja menetettyjä työpäiviä. Työtaistelujen lukumäärä on 2000-luvulla ollut vuosittain alle 200. Työtaistelujen lukumäärän mediaaniarvo on 100 vuosina 2000–2017. Tämä tarkoittaa sitä, että keskimäärin työtaistelujen lukumäärä on 2000-luvulla ollut joka toinen vuosi alle 100 ja joka toinen vuosi yli 100. Viime vuonna lähes 40 prosentissa työtaistelun syy oli alan työehtosopimus. Tuolloin liittokohtaisia työehtosopimusneuvotteluja käytiin monilla aloilla ja näiden aikana toteutettiin työtaistelutoimia. Seuraavaksi yleisimmät syyt olivat työnjohto ja työvoiman vähennys tai sen uhka. Työtaistelujen lukumäärässä on mukana myös uhka, jota ei toteutettu. Uhat ovat mukana ainoastaan työtaistelujen lukumäärätiedossa, ne eivät kerrytä osallisten työntekijöiden eikä menetettyjen työpäivien määrää. TILASTOKESKUKSEN MUKAAN

KUVA: Juuso S. Haarala

SSAB Raahen Ylemmät toimihenkilöt ry juhlisti 40–vuotista yritysyhdistystaivaltaan Oulun Alppimajalla. Kutsuvieraina olivat Raahen tehtaan muiden henkilöstöryhmien edustajien lisäksi Tornion Terästehtaan Ylempien toimihenkilöiden edustajia. Juhlatunnelmaa kevennettiin iltaa myöden hyvän musiikin ja tanssien tahdissa. 7

ILMOITUS

PUHEENJOHTAJAN PALSTA Samu Salo

Viime vuodet on jaettu niukkuutta viime vuosi oli käytännössä sitten vuoden 2008 ensimmäinen, kun insinöörien saamat meriittikorotukset kääntyivät nousuun. Jäsenkunnastamme viime vuonna sai meriittikorotuksen noin 20 prosenttia eli joka viides. Vuotta 2017 edeltävät vuodet olivat insinööreille laihoja. Koko 2010-luku on ollut loivaa alamäkeä. Vähäisten meriittikorotusten ja äärimaltillisten yleiskorotusten seurauksena ammattikuntamme palkkakehitys on jäänyt jälkeen kaikkien suomalaisten keskimääräisestä palkkakehityksestä. Insinöörien palkat ovat 2000-luvulla nousseet keskimäärin 46 prosenttia, kun suomalainen keskiarvo on 56 prosenttia. Kun vielä huomioimme, että ylemmät toimihenkilöt ovat saaneet viime vuosina keskimäärin 6-8 prosenttia tulospalkkiota – jos ovat tulospalkkion piirissä – niin kukaan ei voi väittää, että me olemme heikentäneet Suomen hintakilpailukykyä. Eräs iso ulkomaalainen konsulttiyhtiö on tehnyt tutkimuksen mediaanipalkoista eri maissa. Tutkimuksessa mukana olleista maista Suomen taakse jäävät ainoastaan Italia, Kiina, Portugali ja Intia. Tutkimuksessa ei ollut mukana kaikkia Etelä- ja Itä-Euroopan maita. Suomen edellä olivat muun muassa Espanja, Ruotsi, Ranska, Hollanti, Norja, Itävalta, Tanska ja Saksa. Samassa tutkimuksessa on myös tutkittu vastaavan joukon ostovoimaa. Tämä on vielä karmeampaa katseltavaa meidän näkökulmastamme. Suomen jäljessä ovat ainoastaan Intia ja Kiina, nekin käytänTUTKIMUSTULOSTEN MUKAAN

nöllisesti katsoen tasoissa kanssamme. Edellä ovat siis kaikki pohjoismaat, Keski-Euroopan teollisuusvaltiot, puhumattakaan Sveitsistä, Singaporesta ja USA:sta. Ilkikurisesti voi todeta, että samanaikaisesti pärjäämme kyllä joissain muissa tilastoissa. Esimerkiksi siinä, kuinka suuri osuus kokee työmääränsä vähintään ajoittain liian suureksi (48 %). Jatkuvasti liian suuresta työmäärästä kärsii 12 prosenttia insinööreistä. YTN:n tutkimuksen mukaan 40 prosenttia kokisi jaksavansa paremmin, jos työnjakoa työpaikalla selkeytettäisiin. Lähes sama osuus kokisi organisaation toiminnan tavoitteiden ja päämäärien selkeyttämisen auttavan jaksamistaan. Vertailun vuoksi vajaa kolmannes kokee työmäärän vähentämisen olevan ratkaisu. Työpäivän jälkeinen palautuminenkaan ei ole kunnossa. Korkeintaan kohtalaisesti työpäivästä kokee palautuvansa 68 prosenttia insinööreistä. Vaikka työttömyys onkin selvästi vähentynyt, meillä on edelleen työttöminä vajaat 4 800. Työsuhteen varmuus taas heijastelee suoraan Suomen BKT-käyrää. Edellä mainitut asiat kuuluvat niihin, joista keskustelen painokkaasti työnantajien kanssa seuraavan vuoden aikana. Toivottavasti viesti otetaan vakavasti. Jos niin ei käy, meillä on edessämme todella kurjat ajat. Onneksi tuloillaan oleva kesä mahdollisine vuosilomineen tuo helpotusta työssä jaksamisen osalta.

Joonaas PyhtilĂ¤ (vas.) ja Samuli Lindberg vaihtavat ajatuksia tyĂśn lomassa. 10

Innostava ympäristö kannustaa TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVAT: Annika Rauhala

Työyhteisön kunnianhimo inspiroi kaikkia tekemään parhaansa. ››

Joonas Pyhtilä viihtyy hyvin nuoressa ja nuorekkaassa yrityksessä.

yöpäivä on loppumassa. Digitoimisto Evermaden koodaaja Joonas Pyhtilä pitää pikapalaverin kollega Samuli Lindbergin kanssa. Toinen asettuu riippukeinuun, toinen pallotuoliin. Toimistolla palaverin pitopaikoille on vaihtoehtoja: pari sohvaryhmää tai yhteisen oleskelutilan pöytäryhmät. Ja tietenkin tavalliset kokoushuoneet, jotka nekin on sisustettu perinteistä poiketen. Suurimman osan työpäivästä Pyhtilä viettää oman työpisteensä ääressä, mutta hän työskentelee päivittäin hetken muuallakin. – Aivoja virkistää ympäristön vaihdos, koodaaja toteaa. Evermade muutti uusiin tiloihin Helsingin kantakaupungissa viime syksynä; aiemmatkin toimistot olivat samoilla kulmilla. Viime vuonna aloitti yli 10 uutta työntekijää, joten suuremmille tiloille oli tarvetta. Tällä hetkellä henkilöstöä on lähes 30. HYPPY ISOSTA PIENEEN

Kun Pyhtilä aloitti talossa kolme vuotta sitten, toimistossa työskenteli 15 henkeä. Aiemmin hän teki koodaajan töitä isossa mediatalossa. Entisellä työpaikalla mieliala oli alhaalla, sillä takana oli kolmet yt-neuvottelut. Vaikka Pyhtilän oma työpaikka ei ollut vaarassa, hän päätti hakeutua muualle. Rekrytointi Evermadeen kävi nopeasti. Hakemuksen lähettämisestä kului viikko työsopimuksen allekirjoittamiseen. Työpaikan vaihdon myötä muuttui moni asia. 12

– Edellisessä työssä tunsin itseni nuoreksi, Evermadella kuuluin vanhempaan kastiin. Homma ei ollut yhtään niin organisoitunutta, mutta ihmiset olivat todella innoissaan siitä, mitä tekivät, Pyhtilä kuvailee. Entisessä työpaikassa oli muutama koodaaja 400 ihmisen organisaatiossa, kun taas nykyisessä koodaajat ovat pääosassa. Koodaajia on noin puolet henkilöstöstä. TYÖ SISÄLTÄÄ ERI KOODIKIELIÄ

Myös tehtäväkenttä muuttui, vaikka työ on edelleen ennen kaikkea koodausta. Aiemmassa työssä kaikki asiakkaat olivat talon sisäisiä. Työt ja päätökset tulivat aina tuttujen projektipäällikköjen kautta. – Ison alustauudistuksen jälkeen oma työnkuva muuttui yksipuolisemmaksi ja työpäivät alkoivat hiljalleen tuntua liian rutiininomaisilta, Pyhtilä sanoo. Evermade tarjoaa nettisivusto-, sovellus- ja verkkokauppapalveluita eri yrityksille. Samanaikaisesti on käynnissä useita projekteja, ja työhön kuuluu yhteydenpitoa uusien asiakkaiden kanssa. – Projektipäälliköillä ei ole aikaa olla välikätenä jokaiselle kysymykselle ja vastaukselle. Talossa on hyvin erimittaisia projekteja. Koodaajan osuus projekteissa kestää tyypillisesti kahdesta neljään viikkoon, joten vuoden aikana ehtii tehdä monta sivustoa. Pyhtilä pitää nykyisen työn vaihtelevuudesta ja mahdollisuudesta käyttää omaa luovuuttaan. Esimerkkinä hän mainitsee graafikon kiireen, jonka takia visuaaliseen suunnitelmaan oli jää-

”Koodajien on pidettävä osaamisensa ajan tasalla.” nyt puutteita. Hän ratkaisi ne oman työn ohessa. TYÖYHTEISÖ TUNTUU PERHEELTÄ

Pyhtilä kehuu vuolaasti työyhteisöä ja sen jäseniä. Hänen mielestään kaikki ovat taitavia siinä, mitä tekevät. – Se motivoi minuakin kehittämään itseäni. Myös yhteishenki on hyvä, ja asiat osataan selvittää. – Ei ole mitään sisäistä skismaa eikä kenenkään tarvitse riidellä. Yhteishenkeä vahvistetaan monin tavoin. Maanantaiaamuisin toimiston väki kerääntyy yhteiselle aamiaiselle. Myös päivittäiset lounashetket ja kahvitauot lähentävät. Työkaverit harrastavat yhdessä myös liikuntaa toimistotyön vastapainoksi. Pyhtilä on innostunut muiden esimerkistä ja harrastaa nykyään pyöräilyä. Hän pyöräilee 20 kilometrin työmatkan pari kertaa viikossa, myös talvella, jos olot ovat hyvät. Työnantajakin tukee harrastusta: toimistolla on kunnollinen lukittava pyöräkellari, jossa on pesupiste.

Tänä kesänä 10 hengen porukka osallistuu triathloniin, johon on treenattu myös yhdessä. Pyöräilykausi avattiin huhtikuussa ajamalla työpäivän jälkeen neljän hengen porukalla Porvooseen ja takaisin. Juoksutreeneissäkin on oltu porukalla. KAIKKI OSAAVAT ENGLANTIA

Evermade on monikulttuurinen organisaatio. Suomalaisten lisäksi töissä on muun muassa ranskalaisia, venezuelalainen ja skotti. Toimiston työkieli on englanti, jonka lisäksi käytössä on muitakin kieliä kuten viittomakieli. Pyhtilän mielestä talossa pärjää haasteita pelkäämätön työntekijä, joka tulee hyvin toimeen toisten kanssa ja jolla on intohimoa työhönsä sekä itsensä kehittämiseen. Viime vuotisen laajentumisen jälkeen yritys ei ole lisäämässä henkilöstöä. Nyt sopeudutaan isompaan kokoon. – Mutta koodareille on aina tarvetta. Jos osaavia ja tiimiä vahvistavia henkilöitä tulee vastaan, heidät palka-

taan, Pyhtilä kertoo. – Saamme uuden työntekijän löytämisestä tuntuvan palkkion. TYÖSSÄ JAKSAMISTA TUETAAN

Evermaden toimitusjohtajan mottona on onnellinen ja tuottava henkilöstö. Työviikot eivät veny liikaa, sillä henkilöstöä ei kuormiteta ylenpalttisesti. Hyvinvointia tuetaan erilaisilla eduilla. Työnantaja tarjoaa perinteisten etujen, kuten lounas- ja virikesetelien lisäksi, muun muassa perushammashoidon ja alennusta kuntosalikäynteihin. Se korvaa osan kodin nettiyhteyslaskuista ja käynneistä urheiluhierojalla. Ensi talvena työntekijöille on tarjolla Thaimaassa asunto, jossa on mahdollisuus käydä lomalla tai tehdä etätöitä. Kukin maksaa lentoliput itse. Pyhtilä ei ole lähdössä Aasiaan, vaan odottaa, toteutuuko työnantajan suunnitelma vuokrata alppimökki Keski-Euroopasta. Sinne hän voisi lähteä yhdistetylle loma- ja etätyömatkalle, sillä lasketteleminen kiinnostaa.

Mediatekniikan insinööri Joonas Pyhtilä arvostaa intohimoista suhdetta työhön.

Toimitusjohtaja Martin Evers antaa työntekijöille vastuuta ja päätösvaltaa omasta työstään.

Kovia robotteja ja pehmeää johtamista TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola

Uusi johto satsaa automaatioon nostureissa ja kasvattaa luottamusta työntekijöihin. 14

”Henkilöstöstä on pidettävä huolta.” Algol Technics rakentaa asiakkaalle menevää tuotantolinjaa Co-Automationin tiloissa Vaasassa.

Lukulaite tarkastaa, onko pöydällä oleva tuote pakattu oikein.

spoolaisen Algol Technicsin pääkonttorin sisällä toimii pieni laboratorio, jonka pöydällä seisoo punaista valoa hohtava kupu. Sen sisällä piilee silmä, joka tarkkailee alla kulkevia tuotteita ja ilmoittaa, jos pakkauksessa on virheitä. – Se huomaa, onko korkki kiinni tai onko etiketti oikeassa paikassa, selittää toimitusjohtaja Martin Evers. Pienessä laboratoriossa muhii isoja linjoja. Tähän asti nostureita, kuljettimia ja varastoja asiakkaille toimittava yhtiö tuo tuotteisiin entistä enemmän älyä ja huoltopalvelua. Laitteet eivät enää vain kuljeta tavaraa paikasta toiseen vaan myös pakkaavat ja valvovat laatua. Varsinaiset koneet tulevat valmiina maailmalta, kuten Demagin nosturit, ja Algol rakentaa niistä asiakkaille yksilöityjä ratkaisuja. Yhtiö koodaa esimerkiksi konenäön oppivia algoritmeja ja sovelluksia, jotka liittävät laitteet esineiden internetiin. Algol on keskittänyt automaation kehittämisen Vaasaan, jossa toimii hiljattain ostettu robottivalmistaja Co-Automation. Yhtiö valmistaa perinteisiä robotteja ja ihmisten kanssa toimivia cobotteja. Ne soveltuvat niin tarkkaan elektroniikan kokoonpanoon kuin monotoniseen pakkaamiseen. KULTTUURISTA TULI AVOIN

Evers aloitti Algol Technicsin toimitusjohtajana kaksi vuotta sitten. Samalla vaihtui kaksi muuta johtajaa. Tänä aikana yrityksen johto on muuttunut entistä avoimemmaksi. Toimitusjohtaja kertoo kuukausittain

koko henkilöstölle yrityksen suunnitelmista. – Toiminta perustuu pitkälti henkilöstöön, ja siksi heistä tulee pitää hyvää huolta, Evers sanoo. Työkäytännöt on päivitetty nykypäivään. Etäyhteydet ja videokonferenssit ovat arkea eri toimipaikkojen välillä. Osa työntekijöistä työskentelee vakituisesti etänä Porissa, Seinäjoella ja Tampereella. Tällaista johtamistapaa Evers luonnehtii mahdollistamiseksi. – Haluan luoda ympäristön, jossa tiimiläiset voivat toimia vapaasti. Toivon olevani enemmän sparraava esimies kuin perinteinen suomalainen pomo. Algol Technics on yli satavuotiaan Saksasta Suomeen kotiutuneen perheyrityksen Algolin tytäryhtiö. Evers tuo perinteisen yhtiön tutkimukseen ja kehitykseen startup-henkeä. Konenäkölaboratoriosta laajennetaan vähitellen logiikkalaboratoriota, jossa testataan plc-koneita eli ohjelmoitavia laitteita. – Työntekijöiden aktiivisuus on lisääntynyt, ja innostusta on havaittavissa. LAAJENTUMINEN TUO TYÖTÄ

Työntekijöitä Algol-emoyhtiön tytäryhtiöllä Technicsillä oli pari vuotta sitten 150. Co-Automationin oston ja liiketoiminnan kasvun jälkeen työntekijöitä on lähes 200 yhdeksässä toimipisteessä Suomessa. Uusia etsitään etenkin automaatio-, it- ja robottipuolelle. Paikkoja on auki yli kymmenen. Liikevaihto kasvaa hyvää vauhtia, mutta viime vuonna tulos oli lievästi tappiollinen. Evers pitää hyvänä vanhassa perheyrityksessä, että omis-

tajat malttavat katsoa investointien vaikutuksia pörssiyhtiöitä pidemmällä aikajänteellä. Markkina kansainvälistyy, ja Algol Technics levittäytyy ulkomaille. Ensimmäiset vientisopimukset on solmittu Ruotsiin. Kotimaan markkinoilla yhtiö aikoo laajentaa toimintaansa rautatietekniikkaan. – Kilpailu rautateillä on avautumassa, ja näemme siellä monia mahdollisuuksia, Evers sanoo. Vuoden aikana yhtiö on toimittanut asiakkaille satoja robotteja, 4 000 nosturia, 125 hyllystöhissiä automaattivarastoihin ja kilometreittäin kuljettimia. INNOSTAVA ASENNE TARTTUI

Pääluottamushenkilö ja ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Jarno Berg tuntee Algol Technicsin seitsemän vuoden ajalta. Toimitusjohtajan ja kahden johtajan vaihduttua työpaikan ilmapiiri on parantunut selvästi. – Entistä lempeämpää johtamistyyliä on tullut taloon, Berg luonnehtii. Luottamusmies toimii aluepäällikkönä Turussa ja vastaa kahdeksan hengen tiimistä ja huoltotoiminnasta Varsinais-Suomessa. Työpaikalla on pieni konepaja, jossa muun muassa kunnostetaan nostureita. Pajallakin huomaa, että työntekijät ovat saaneet entistä enemmän koulutusta, vastuuta ja päätösvaltaa omasta työstään. – Uusilla johtajilla on innostava kauppamiehen henki, luottamusmies kuvailee. Berg arvostelee vain sitä, että johto vaatii vuosi vuodelta yhä parempaa tulosta. – Se on tietysti yrityksen toiminnan perusedellytys, hän tasapainottelee. 15

Liitto auttaa pelialan väkeä TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Headway

Suomessa peliala on nopeimmin kasvanut yksittäinen toimiala viimeisen kymmenen vuoden aikana.

ynaamisella pelialalla asioita tapahtuu tällä hetkellä vauhdilla. Se on jatkuvasti julkisuuden valokeilassa. Insinööriliitossa on herätty alan tarpeisiin; tarvetta on edunvalvonnalle ja kotia järjestätymiselle. Vaikka alalla on paljon insinöörikoulutuksen saaneita, siellä on monia muitakin koulutustaustoja. Alalla hierarkiat ovat matalia ja toiminta on verkostomaista. Siten ala eroaa valtaosasta liiton muista toimialoista, myös vakiintuneesta tietotekniikan ohjelmistoalasta. – Myös uusi ala tarvitsee edunval16

vojan, joka huolehtii, että asiat menevät hyvin, sanoo liiton jäsenhankinnan koordinaattori Milla Pennanen. Hänen mukaansa tärkeiksi asioiksi ovat nousseet esimerkiksi tekijänoikeudet sekä ulkomaille töihin lähtö ja sieltä paluu kotimaahan. Edunvalvontajohtaja Petteri Oksa pohtii, kuinka yhteensovittaa intohimoinen tekeminen ja tasapuoliset työsuhteen ehdot. – Pitää löytää yhteinen kehittämisen tapa. OMA ÄÄNI PELIALALLE

Talvella Insinööriliittoon perustettiin uusi yhdistys, joka on Tietoalan

jäsenyhdistys. Jäseniä on lukuisista ammattiryhmistä, joita yhdistävät pelialan työt tai opinnot. Uusi henkilö liittyy jäseneksi Game Makers of Finland -nimiseen yhdistykseen. Lisäksi hän liittyy joko alueelliseen tai valtakunnalliseen jäsenjärjestöön. – Itse pelialan jäsenyys ei maksa mitään. Pelialalla työskentelevä, jo jäsenenä oleva voi päivittää jäsenyytensä myös pelialan yhdistykseen, Pennanen kertoo. Oksan mielestä alalla pitää olla yksi yhteinen ääni, jolla työntekijät voivat ajaa asiaansa. Jo kokonsa puolesta pelialan täytyy erottautua muusta ohjel-

”Pätevistä ja kokeneista tekijöistä on huutava pula.”

mistoalasta. Suomessa alalla työskentelee noin 3 000 henkeä ja toimii 250 yritystä. Niistä valtaosa on pieniä. – Osallistumisen tavat eivät voi olla kaikkein perinteisempiä, vaan pitää toimia verkostoissa mukana. Työntekijöiden asian lisäksi liiton pitää ajaa koko peliteollisuuden asiaa. Oksa painottaa, ettei pelien tekemisen kulttuuriin voi siirtää samoja rakenteita, jotka toimivat vaikkapa konepajoilla. APUA URAPOLUN HAKUUN

Liiton tavoitteena on olla pelialan tekijöiden mukana koko elinkaaren ajan: opiskeluaikana, työnhaussa sekä uraohjauksessa. Asiantuntijat muistuttavat, että tekijöitä koulutetaan enemmän kuin on työpaikkoja. Muutamassa vuodessa koulutusmäärät ovat kasvaneet huimasti. Yli 30 oppilaitoksessa opetetaan pelialaa. Noin tuhat uutta valmistuu vuosittain, sen sijaan avoimia työpaikkoja avautuu pari sataa. Tosin osa oppilaitoksissa mainostaa alan koulutusta, vaikka opinnot sisältävät ainoastaan yhden peleihin liittyvän kurssin. – Sillä ei valmistu pelialalle, ellei

pääse alalle työharjoitteluun, Pennanen toteaa. Rahan tuottaminen pelialalla on vaikeaa eikä hyvä ideakaan peliin ei pelkästään riitä. Myös markkinointiin pitää kerätä varoja. Liitto pyrkii auttamaan myös siinä. – Haluamme, että jäsenemme ja pelialan tekijät saavat tuottoa omalla työllään, Pennanen sanoo. KANSAINVÄLISESTI KARUA

Suomessa asiat on todella hyvin verrattuna moneen muuhun maahan. Työnantajat ovat vastuullisia, ja työntekijän yksityiselämää kunnioittavista työajoista yleensä huolehditaan. – Yrittäjien pitää muistaa, että peli ei valmistu, jos työntekijät kuormittuvat liikaa fyysisesti tai psyykkisesti, Pennanen huomauttaa. Hän on mukana maailmanlaajuisessa pelialan verkostossa, joka tavoittelee tasa-arvoa alalle. Vastustuksen kohteena ovat etenkin mielivaltaiset työnantajat, jotka kaltoinkohtelevat härskisti työntekijöitä. – Huonojen tekojen lista on liian pitkä. Maailmalla pelialan ihmiset ovat laajasti järjestäytymässä. Jos työnantaja

kohtelee huonosti, pitää olla taho, josta voi saada apua omaan tilanteeseensa. MAAILMALLA ON ISOT VAKIINTUNEET FIRMAT

Pelialan tulevaisuus näyttää Oksan mielestä globaalisti hyvältä. – Pelit ovat jo nyt isompi bisnes kuin elokuva- ja musiikkiteollisuus yhteensä. Kasvu jatkuu. Suomella on vahvasti teknologiseen osaamiseen perustuva maana loistava mahdollisuus olla kasvussa mukana. – Meillä on monta tekijää tarjota: laadukas koulutus, toimiva infra ja vakaa yhteiskunnallinen ympäristö, Oksa listaa. Toisaalta Suomi on niin pieni maa, ettei ole varaa kovin suuriin harhaaskeliin. Verrattuna maailman pelialan jättiläisiin suomalaisilla on näyttämättä kestävä ja pitkäaikainen peliteollisuus. – Isoimmat firmamme pärjäävät uusimmassa aallossa eli mobiilipeleissä, mutta vielä ei ole monialaisia yrityksiä, Oksa sanoo.

■ Lue lisää:

www.peliala.fi, www.neogames.fi

– Työmarkkinaosapuolet ovat yhteiskunnan vakauttava voima, Lasse Laatunen sanoo.

”En julista keskitettyjä ratkaisuja aikansa eläneiksi.”

Irtisanomissuojan heikentäminen törmää yhdenvertaisuuteen TEKSTI: Jari Rauhamäki ja KUVAT: Jari Rauhamäki ja Pekka Sakki/Lehtikuva

Eläkkeellä oleva työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen ei usko käskyttämiseen työmarkkinapolitiikassa. 18

linkeinoelämän keskusliitto EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen kuuluu suomalaisen työmarkkinapolitiikan eläviin legendoihin. Työura alkoi vuonna 1973 vastavalmistuneena juristina Suomen Työnantajain Keskusliitto STK:ssa. Vuoden 2014 lopussa Laatunen jäi eläkkeelle EK:n työmarkkinajohtajan paikalta. Vuosilukujen väliin mahtuu eri tehtävissä käytyjä tuhansia neuvotteluja, kokouksia ja tapaamisia, joissa on muun muassa ratkottu suomalaisen sosiaalipolitiikan ja työelämän uudistus- ja lainsäädäntöhankkeisiin liittyviä kysymyksiä. Laatusen pirtaan sopii, että hyvin verkostoitunut eläkeläinen ei ole työuransa jälkeen pitänyt kynttiläänsä vakan alla. Hän on antanut kokemuksen kuulua: Laatusen blogit ja lehtikolumnit piirtävät kuvan sananvalmiista, terävästä ja analyyttisestä miehestä. SUUTARI PYSYKÖÖN LESTISSÄÄN

Jos Laatunen saisi päättää, hän ei päästäisi poliitikkoja sotkeentumaan työmarkkinapolitiikkaan yhtään enemmän kuin on välttämätöntä. Hänelle työmarkkinasopiminen on taitolaji, jossa korostuvat pitkäjänteinen yhteistyö, luottamus, historia ja perinteet. – Vähätkin jäljet pelottavat. Osa työnantajaleiristä uskoo, että työelämän kehittäminen ja sopiminen tapahtuisi parhaiten puolueiden ja politiikan kautta, mutta minä en sitä riskiä ottaisi, en kumpanakaan työmarkkinaosapuolena. Laatusen mukaan asenne nostaa päätään etenkin porvarihallitusten aikana. Elinkeinoelämän puolella on uskoa porvarihallituksen kaikkivoipaisuuteen. Ongelmia syntyy, kun asiat

eivät menekään prikulleen niin kuin etukäteen ajateltiin. – Tämä on näkynyt tälläkin vaalikaudella. Työmarkkinapolitiikka ei ole mennyt yksioikoisesti siihen suuntaan kuin osa työnantajaleiristä uskoi Sipilän hallituksen aloittaessa. Tämä näyttää joitakin harmittavan. Laatunen painottaa, että työmarkkinajärjestöjen toiminnassa ei ole kysymys parlamentaarisen vallan anastamisesta. – Puheet vallan varastamisesta ovat turhaa puhetta. Työmarkkinaosapuolet tekevät omaa työtään. Ne ovat yhteiskunnan vakauttava voima, niillä on omia etujaan vaalittavana, ne osaavat substanssin ja tuntevat suomalaisen yhteiskunnan vaikuttamismekanismit. Ei se sen kummallisempaa ole. PAKOLLA EI SYNNY TULOSTA

Laatusen mukaan hallituksia voi arvioida ja arvottaa sen mukaan, miten niillä on taitoa ja kykyä saada työmarkkinaosapuolet talouspolitiikkansa taakse. – Kaikilla hallituksilla on kokoonpanosta riippumatta intressi ja tarve saada tukea talouspolitiikalleen, tai ainakin pitäisi olla. Minulle historia on opettanut, että se kyllä onnistuu, työmarkkinaosapuolet taipuvat välillä ikäviinkin asioihin. Mutta tämä edellyttää kunnon perusteluja ja kykyjä neuvotella sekä tietenkin luottamusta. – Pakkoon en usko. Aina välillä joku näyttää uskovan siihen, että kyllä työmarkkinaosapuolet heittäytyvät hallituksen reen jalaksille, kun oikein kovasti käsketään. Meillä se ei vaan toimi. Laatusen mielestä myös Sipilän hallituksessa on tunnettu harrastuneisuutta työmarkkinaosapuolten komentamiseen. Vaikka suurin into käskyttämiseen on laantunut, hallituk-

sen eteneminen työmarkkinaasioissa on edelleen hapuilevaa. – Esimerkiksi kelpaa aikomus heikentää irtisanomissuojaa alle 30vuotiailta ja alle 20 hengen yrityksissä. Rajat ovat keinotekoisia ja loukkaavat yhdenvertaisuutta. Pitää muistaa, että irtisanomissuoja on palkansaajan keskeisiä oikeuksia, Laatunen sanoo. OSAAMINEN ANTAA VALTAA

Suomessa on 1980-luvulta lähtien uskottu, että työmarkkinoiden toimihenkilöistyminen muuttaa suomalaista työmarkkinajärjestelmää. Laatusen mukaan muutokset ovat olleet odotettua pienempiä: SAK on säilyttänyt asemansa suurena ja merkittävänä keskusjärjestönä, vaikka sitä on välillä yritetty haastaa. – Tässäkin asiassa näkyy pitkä historia ja perinne. SAK on järjestöistä vanhin, mikä näkyy muun muassa sen neuvotteluosaamisessa. Pitkä perspektiivi ja kokemus vaikuttavat myös näkemyksiin. Ehkä SAK:lla on ollut taito nähdä ja hallita kokonaisuuksia muita paremmin, hän pohtii. Laatusen mukaan kokemus tuo toimintaan myös ripauksen realismia. Tämä näkyi muun muassa vuoden 2014 eläkeratkaisussa, josta Akava jättäytyi ulos. – Minusta se oli Akavalta virhe ja paljasti keskusjärjestön yhden heikkouden. OAJ on Akavassa liian suuri ja merkittävä. Jos yksi liitto ohjaa liikaa keskusjärjestön toimintaa, muut jäävät huutolaispojan asemaan. Akava on tästä johtuen muista keskusjärjestöistä poiketen leimallisesti julkisen sektorin järjestö, Laatunen sanoo. SAK ON MURROKSESSA

Laatusen mielestä on mielenkiintoista nähdä, mitä työmarkkinajärjestöjen rakenteissa ja toimintatavoissa seuraa-

vaksi tapahtuu. Hänen mukaansa SAK on uuden tilanteen edessä: Jarkko Eloranta on järjestössä ensimmäinen ”ei pitkän linjan puheenjohtaja”. – Minä uskon, että sillä on edelleen vaikutusta, jos puheenjohtaja on tullut järjestön oman mankelin läpi, ollut jäsenistön potkupallona työpaikasta lähtien. Elorannalta tämä kokemus puuttuu. – Toinen mielenkiintoinen asia on uusi Teollisuusliitto ja sen suuruus. Riku Aalto on kokenut puheenjohtaja ja voi olla, että keskusjärjestö on jatkossa suvereenisti hänen käsissään. Todennäköisesti Teollisuusliitto määrää jatkossa SAK:n työmarkkinapoliittisen linjan. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta tämä ei välttämättä ole huono näkymä. Laatusen mukaan työmarkkinat ovat kaiken kaikkiaan hämmentyneessä tilassa. Työnantajaleirin grand old man on moneen kertaan todennut, että EK:n päätös ottaa ehdottoman kielteinen kanta keskitettyihin ratkai-

Lasse Laatunen (toinen vas.) on ollut mukana neuvotteluissa viidellä eri vuosikymmenellä. Kuva on vuoden 2002 eläkeratkaisun allekirjoitustilaisuudesta.

suihin oli virhe. – En vielä julistaisi keskitettyjä ratkaisuja aikansa eläneiksi. Niillä on paikkansa. Malli on hyvä etenkin silloin, jos sopimukset pitää saada kiinni nopeasti ja saada läpi vaikeita asioita. JOUSTAVUUS LISÄÄNTYY

Laatunen muistuttaa, että historian valossa keskitetyt ratkaisut ovat olleet palkankorotusten suhteen liittokierroksia maltillisempia. Paineita ja riskejä syntyy, jos liittokierroksilla hajonta kasvaa liian suureksi. – Nyt nähty liittokierros oli tiukasti koordinoitu, ei juuri eronnut keskistetystä ratkaisusta. Jos työmarkkinoille halutaan lisää joustavuutta, sen hinta on raha tai tekstimuutokset. Tällä kierroksella joustot eivät paljon edenneet. Jos työnantajat uskovat, että jatkossa on kaikki portit auki joustavuuden lisäämiseksi, se on kyllä paha virhearvio. Laatusen mukaan hajautettu malli edellyttää sen hyväksymistä, että sopi-

muskierroksilla syntyy eroja tekstien ja rahan suhteen. Siinä on hänen mukaansa riskinsä. Laatunen pitää perälaudallisia sopimuksia parhaimpina. – Meillä uskotaan sokeasti siihen, että kaikki muuttuu sormia napsauttamalla. Innostuksen keskellä on syytä muistaa historia ja perinteet, keskitetty neuvottelukulttuuri, keskinäiseen luottamukseen perustuva sopiminen. Tämä on ydinkysymys. On työmarkkinamalli mikä tahansa, Laatusen mielestä työmarkkinoilla kuljetaan kohti maailmaa, jossa joustavuus ja paikallinen sopiminen lisääntyvät. Hänelle ne tarkoittavat sopimista, ei pakkoa. – Painotan, että kun rakennetaan uutta, se pitää tehdä yhdessä ja hallitusti, keskustellen ja neuvotellen. Välillä tuntuu siltä, että henkilöstö on yrityksen pahin vihollinen. Se on kyllä päinvastoin. Parhaat tulokset syntyvät yhdessä, toisiinsa luottaen, Laatunen tähdentää.

Tieteellistynyt tekniikka läpäisi insinöörikunnan TEKSTI : Sampsa Kaataja, tutkija, Insinööriliiton historiaprojekti ja KUVA: Erkki Laitala /Lehtikuva

Historian kuluessa tekniikan parissa työskentelevien ammattikunnan määrittely on vaihdellut.

Teknillisen oppilaitoksen opetus oli opettajavetoista vuonna 1965.

KOHTI JUHLAVUOTTA

”Insinööriosaamisen avulla tieto muuttuu konkreettisiksi teknologioiksi.”

oin puoli vuosisataa sitten, keväällä 1967 Insinööriliiton johtajisto vastasi kysymykseen, mikä on insinööri? – Insinööri on henkilö, joka on saanut yleisen ja tieteellisen sivistyksen lisäksi erikoisalaltaan niin perusteellisen luonnontieteellisen ja teknillisen koulutuksen, että kykenee käyttämään hyväkseen tieteen saavutuksia tekniikan kehittämiseksi. Oppiarvon ”insinööri” on Suomen Tasavallan Presidentti vahvistanut asetuksella N:o 1019/17.12.1943.” Mielenkiintoista ja 1960-luvun tilannetta kuvaavaa tuossa insinöörin luonnehdinnassa on, että siinä korostetaan luonnontiedettä ja tieteen saavutuksia. Vaikka insinöörien koulutuksessa ei tuolloinkaan painotettu tiedettä, tutkimusta ja niihin liittyvää osaamista samalla tavoin kuin Teknillisessä korkeakoulussa, niin Insinööriliitto päätti nostaa tieteellisen asiantuntemuksen keskeiseksi työkaluksi, johon insinööri työssään nojasi. MIKSI NÄIN TEHTIIN VUONNA 1967?

Määrittely liittyy tekniikan tieteellistymiseen. Kehityskulku käynnistyi suurissa teollisuusmaissa 1800-luvun puolivälin jälkeen erityisesti kemianteollisuudessa ja sähkötekniikan parissa. Sama kehitys ilmeni suomalaisessa teollisuudessa laajemmin noin sata vuotta myöhemmin. Kyse oli siitä, että uuden teknisen tiedon – koneiden, laitteiden ja menetelmien – synnyttäminen alkoi edellyttää entistä useammin teknis-tieteellistä tutkimusta. Kun tekniikan kehitystyö historiallisesti perustui vahvasti kädentaitoihin

ja työssä karttuneeseen kokemukseen, niin nyt se yhä tyypillisemmin nojasi kykyyn lähestyä asiaa tieteen keinoin. Hivenen kärjistäen muutosta voidaan kuvata siten, että matemaattinen analyysi ja kontrolloidut koejärjestelyt korvasivat yrityksen ja erehdyksen tekniikan synnyn taustalla. LUKUISIA TEKNIIKAN TUTKIJOITA

Toki Suomessakin on 1900-luvun alkupuolella esimerkkejä tutkimuslähtöisestä tekniikasta. 1920-luvulla Valio kehitti tutkimusjohtajansa A.I. Virtasen johdolla voisuolan sekä AIV-rehun, jotka perustuivat Virtasen työhön biokemian parissa. Nykyisen Vaisalan perusta luotiin 1930-luvun alussa Vilho Väisälän ilmakehän ilmiöiden tutkimusten tuloksena syntyneen radiosondin avulla. Outokummun liekkisulatusmenetelmä 1940-luvun lopulla taas nojasi vahvasti Petri Brykin asiantuntemukseen metallurgiasta. Laajempi tutkimus- ja kehitystyön kulttuuri kehittyi Suomeen kuitenkin vasta 1900-luvun puolivälin jälkeen. Samaan aikaan, kun maatalousyhteiskunta rapistui nopeasti, perustaa valettiin vuosisadan lopun teknologia-Suomelle. 1960-luvun kuluessa kotimaisiin yrityksiin perustettiin yhä enemmän omia t&k-yksiköitä. Patenttitilastoista näkyy, kuinka ne myös onnistuivat kasvattamaan panostaan uuden tekniikan kehittäjinä. Pienemmässä mittakaavassa muuttunut suhtautuminen t&k-toimintaan tulee näkyviin insinöörien omassa julkaisussa. Insinööri-lehdessä tekniikan kehitystyötä ja innovaatiotoimintaa käsittelevät artikkelit yleistyvät selvästi 1960-luvun kuluessa.

KEHITYSTYÖN ARVOSTUS KASVOI

Insinöörit työllistyivät aikaisempaa enemmän tuotekehitystehtäviin, jolloin perinteisesti lähinnä tekniikan käyttöönotosta ja ylläpidosta vastanneen ammattikunnan toimintasektori laajeni. Nähtävissä myös on, että uuden tekniikan kehitystyön parissa työskentelevien insinöörien arvostus alkoi vähitellen nousta ammattikunnan sisällä. Vaikka Insinööriliitto vuonna 1967 ajan hengen mukaisesti korosti tiedettä ja tutkimusta osana jäsenistönsä ammatillista identiteettiä, insinööreistä ei tieteellistyvän tekniikan Suomessa tullut tutkimuksen asiantuntijoita. Ammattikunnan edustajat ovat historiansa aikana aina olleet ensisijaisesti käytännön tekniikkaan koulutettuja. Yli puolen vuosisadan ajan tuolle painotukselle on myös ollut enemmän käyttöä suomalaisilla työmarkkinoilla kuin tiedepainotteisemmalle koulutukselle. Tieteen ja teknologian tutkimuksen valossa tälle on olemassa hyvät perusteet. Vaikka viime vuosisadan puolivälin tienoilla tieteen ja tutkimuksen asemaa korostettiin tekniikan synnyn taustalla, kaikessa tekniikkaa koskevassa toiminnassa on aina tarvittu myös käytännön osaamista. Se on yhdenlaista tekniikan kädentaitoa, jota myös insinööriosaamiseksi kutsutaan. Insinööriosaaminen on aina osa sitä prosessia, jossa tieteellinen ja tekninen tieto muuttuvat konkreettisiksi teknologioiksi. Se on myös alati läsnä, kun yhteiskuntamme teknisiä rakenteita kehitetään ja ylläpidetään. Ja juuri insinööriosaamista teknilliset opistot ja ammattikorkeakoulut ovat insinöörien koulutuksessa perinteisesti painottaneet. 23

Mika Asikainen työskentelee enimmäkseen maan pinnalla Kittilän kultakaivoksella.

Kullan arvoinen kuilu TEKSTI: Janne Luotola ja KUVAT: Birgitta Brusila

Lapin erämaa näyttää karulta, mutta kilometrin syvyydessä muhii rikkauksia. 24

Kaivoksen uusi päätaso louhitaan 900 metrin syvyyteen.

”Kaivos tuottaa 7 500 kiloa kultaa.”

ikastamon kaasupesurin piipusta kohoava vesihöyrypatsas siintää kauas Euroopan suurimmalta kultakaivokselta. Alueelle tultaessa erottuvat hallintorakennus ja kaivoskonttori sekä laajalle levittäytyvät rikastushiekka-altaat, sivukiven läjitysalue, kaksi avolouhosta, happitehtaat ja varastot. Kesän alussa alkaa 1 044 metrin syvyisen kaivoskuilun poraaminen. Kanadalaisen kaivosyhtiön AgnicoEaglen hanke maksaa 160 miljoonaa euroa ja kestää neljä vuotta. Valmistuttuaan viisi metriä halkaisijaltaan olevassa kuilussa kulkevat vuoroin työntekijät, vuoroin malmi. Ostopäällikkö Mika Asikainen on mukana tuotannon ja projektien hankintoihin liittyvissä sopimusasioissa. Uudelle alueelle perustetaan pastalaitos, joka tuottaa rikastushiekan ja sementin seosta louhosten täyttöön. Puhdistetulle prosessivedelle vedetään 19 kilometrin mittainen purkuputki, ja maan alle rakennetaan uusi keskuspumppaamo veden nostamiseksi tunneleista. Laajennuksen jälkeen kaivos tuottaa kultaa arviolta 7 500 kiloa vuodessa ja toimii vuoteen 2034 saakka. Puhdasta kittiläläistä kultaa Asikainen on pitänyt kädessään vain kerran, mutta malmia näkee sitäkin enemmän. – Kultamalmi on harmaata kiveä, jossa vähän kiisut kimaltelevat, mutta vapaata kultaa ei näy, Asikainen kuvailee. KAIVOKSET INVESTOIVAT

Metallien hinnat ovat nousseet, ja uusista investoinneista ovat ilmoittaneet Agnicon lisäksi muun muassa Kemin

ja Kevitsan kaivokset. Asikainen uskoo, että Suomella on maaperänsä lisäksi muita valtteja moniin muihin maihin verrattuna. – Suomi on poliittisesti vakaa maa, ja täällä on hyvä infrastruktuuri. Kilometrin alittava kaivoskuilu ei ole vielä harvinaisen syvä. Pyhäsalmen kuilu sukeltaa 1 410 metriin; Kanadassa suoraa pudotusta riittää kolmen kilometrin syvyyteen. Laajennuksen yhteydessä louhitaan uusi päätaso 900 metrin syvyyteen. Sinne tulevat ruokala, varastot, toimistot ja huoltotiloja. Nykyinen päätaso sijaitsee 350 metrin syvyydessä. Lämpötila pysyy muutaman sadan metrin syvyydessä kymmenen asteen tietämillä ympäri vuoden. Raitisilma pitää talvisin lämmittää ennen kuin se puhalletaan sisään. – Maailmalla syvissä kaivoksissa lämpötila rupeaa nopeasti nousemaan, ja sitä joudutaan jäähdyttämään. Täällä sitä ongelmaa ei ole, Asikainen vertaa. TYÖEHDOT TULIVAT KUNTOON

Yhtiöllä on 490 omaa ja rakennusvaiheen urakoitsijat mukaan lukien tuhat työntekijää. Omista työntekijöistä ylempiä toimihenkilöitä on noin 80, ja heistä noin puolet on eritaustaisia insinöörejä. Suurin osa työskentelee Kittilässä. Laajennuksesta huolimatta vakituinen työntekijämäärä kasvaa maltillisesti. – Tuotantoa tehostetaan ja tehdään turvallisemmaksi. Tiedonkeruu ja pilvipalvelut tuovat enemmän tietoa, ja sen alan osaajia tarvitaan enemmän, Asikainen ennustaa. Ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä Asikainen sai työehtosopimusneuvottelut loppuun viime

vuoden puolella. Vuosien saatossa on päästy työnantajan kanssa yksimielisyyteen vapaa-ajan matkustamisen korvaamisesta, liukumista ja työaikapankista. – Se on katsottu molemmin puolin hyödylliseksi, että molemmat joustavat. Viimeisin edistysaskel on sopimus etätyön ehdoista, ja kehitteillä on palkkajärjestelmä ylemmille toimihenkilöille. TYÖ HOUKUTTELI LAPPIIN

Asikainen valmistui yhdyskuntateknikoksi Wärtsilän teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1996 ja muuntokoulutuksessa teknikosta insinööriksi Hämeen ammattikorkeakoulusta vuonna 2002. Hän teki lopputyönsä Agnico Eaglen edeltäjälle Riddarhyttan Resourcelle samana vuonna. Kittilän kaivoksella Asikainen on työskennellyt vuodesta 2004. Varsinainen kaivostoiminta alkoi pari vuotta myöhemmin, kun Agnico Eagle osti kaivoshankkeen ja teki investointipäätöksen kaivoksen rakentamisesta. Insinööri asuu vaimonsa ja kahden alakouluikäisen lapsensa kanssa Levillä lähellä lomakylää, jonka asukasmäärä monikymmenkertaistuu talvisin. – Kesällä ei ole paljon turisteja mutta sääskiä sitäkin enemmän. Parasta Kittilässä on luonto, hyvät ulkoilumahdollisuudet ja turvallinen elinympäristö. Asikainen harrastaa kävelyä, johon Levi-tunturin vaihteleva maasto sopii ympäri vuoden. 25

Hyvä luottamusmies on helposti lähestyvä TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Vesa-Matti Väärä

Henkilöstön edustajan pitää olla läsnä edustettavien vaikeissa tilanteissa.

Maria Seppälä toimii luottamusmiehenä tietoalalla.

”Edunvalvonta tuottaa tyytyväisyyttä.”

hjelmisto- ja palveluyhtiö Tieto Finlandilla on pääluottamusmiehen lisäksi 14 alueellista luottamusmiestä. Maria Seppälä on yksi heistä. Hänen alueensa on Lounais-Suomi eli toimistot Turussa, Porissa ja Paraisilla. Edustettavia työntekijöitä hänellä on runsas sata. Kaikkiaan Suomessa henkilöstöä on vajaa 4 000. Seppälä arvostaa sitä, että heitä on monta: muilta saa tukea tarvittaessa. Ja sille on viime vuosina ollut tarvetta. Tänä vuonna on hiljaisempaa yt-neuvottelurintamalla, mutta viimeiset seitsemän vuotta oli jatkuvasti irtisanomisiin johtaneita yt-neuvotteluita. – Luottamusmies on alueella yksin, mutta verkostosta saa tukea myös näihin tilanteisiin. Seppälä on ollut parissa yt-neuvotteluissa, mutta irtisanomistilaisuuksia on ollut 30–40. Niissä läsnäolo on tärkeää. – Käyn ennen tilannetta henkilön kanssa läpi, mitä tulee tapahtumaan. Yleensä irtisanottavat ovat niin sokissa, etteivät he ymmärrä, mitä sanotaan. Kaikki eivät tiedä omaa tilannettaan, mutta osalle esimiehet ovat ilmoittaneet työsuhteen päättymisestä etukäteen. Seppälän mukaan useimmiten edustettavien huolet liittyvät irtisanomisajan päättymiseen liittyviin käytännön asioihin, esimerkiksi te-toimistoon ilmoittautumiseen tai ansiosidonnaisen päivärahan suuruuteen. – Taloudellinen tilanne on päällimmäisenä mielessä. Irtisanominen on henkinen ja taloudellinen sokki.

Seppälän luottamusmiesuran pahin hetki oli, kun omat lähimmät työkaverit irtisanottiin. Asia vaivasi häntä pitkään. KONKARI LUOTTAMUSTEHTÄVISSÄ

Seppälän luottamusmiesuralla on menossa kahdeksas vuosi. Hän on ollut myös varatyösuojeluvaltuutettuna muutaman vuoden. Tärkeimpinä tehtävinään hän pitää kollegojen auttamista, jos esimerkiksi työsuhteeseen liittyvä laki, työehtosopimuksen tulkinta tai paikallinen sopimus askarruttavat. – Kumpikin on tyytyväinen, kun saan selvitettyä vaikean asian työkaverin puolesta. Pulmia aiheuttaa muun muassa se, että taloon on ostettu henkilökuntaa erilaisista firmoista erityyppisillä työsuhteen ehdoilla. Lomien pituudet ja lomarahat saattavat poiketa toisistaan. Erityisen tyytyväinen Seppälä oli itseensä, kun hän ratkaisi IAET-kassan kanssa erään tapauksen. Tiedolta irtisanottu henkilö sai työantajalta korvauksen, jonka kassa jaksotti. Luottamusmies tiesi, että kassa oli toiminut virheellisesti. – Minun piti todistaa kassalle, että siitä ei kuulu jaksottaa. Sain HR:stä allekirjoitetun paperin, ja kassa uskoi. Irtisanotulle tapauksella oli iso taloudellinen merkitys. Myös paikallisten sopimusten tulkinta herättää kysymyksiä. Ajankohtainen esimerkki on helatorstai, joka on Tiedolla paikallisesti sovittu niin sanotuksi kiky-päiväksi. Asia järjestettiin niin, että se tyydytti useampia. MUUTOS ON LOPUTONTA

kellä. Varsinaisten työtehtävien lisäksi pitää opiskella koko ajan uutta. Tiedolla työajalla voi jonkun verran opiskella, mutta syvällinen perehtyminen on tehtävä vapaa-ajalla, jos opiskelu ei liity suoranaisesti työtehtävään. Vuosikausien väen vähennyksistä on seurauksena, ettei kaikkialla ole tarpeeksi tekijöitä, mikä voi vaikeuttaa toisten työnteon etenemistä. – Jos aiemmin samaa asiaa teki viisi ihmistä, niin nyt heitä on korkeintaan kaksi. Luottamusmies arvioi, että Turun toimistolla henkilöstö on aika kuormittunutta. Työt on jaettu epätasaisesti. – Kumpikaan ei ole mukava tilanne: toisella on liian paljon töitä ja toinen joutuu odottamaan projektien välissä uusia tehtäviä. EDUSTAMINEN VIE AIKAA

Maria Seppälä on monissa henkilöstöedustustehtävissä mukana, muun muassa Tietoalan hallituksessa. Hän arvioi, että kuukaudessa menee yhteensä viikon päivät kaikkiin tehtäviin, kesäaikana vähemmän. – Tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä, kuuluu perustelu monessa roolissa toimimiseen. Alkuaikoina luottamusmiesasiat tulivat uniin ja vaikuttivat unenlaatuun. Kokemuksen myötä hän on oppinut nollaamaan asiat, joille ei voi mitään ja unohtamaan ne vapaa-ajaksi. – Harrastan puutarhan hoitoa, sillä siinä näkee kättensä tulokset heti. Muuta ajateltavaa tuovat myös reippaat sauvakävelylenkit ja touhuaminen vuoden ikäisen lapsenlapsen kanssa.

Seppälän mielestä jatkuva muutos on työelämän isoja haasteita tällä het27

Liki puolet pitää työmääräänsä liian suurena TEKSTI: Birgitta Suorsa/UP ja KUVA: Annika Rauhala

Työn kuormittavuus on kasvanut huolestuttavasti, käy ilmi YTN-datasta. Tutkimusryhmän puheenjohtajan, tutkija Varpu Multisillan mukaan työn kuormittavuuden kasvu yllätti, vaikka siitä oli merkkejä havaittavissa.

oka kahdeksas pitää Ylemmät toimihenkilöt YTN:n keräämän aineiston perusteella työmääränsä jatkuvasti liian suureksi ja liki puolet ajoittain liian suureksi. Yli puolet kertoi työtahdin kiristyneen. Joka kymmenes YTN:läinen kärsii työstressistä tai hänellä on uupumisen oireita. 15 prosentilla naisista ja 9 prosentilla miehistä oli vakavia oireita. Uupumisoireet ovat yleistyneet varsinkin naisilla, sillä viisi vuotta sitten vastaava osuus oli 12 prosenttia. Insinööriliiton työmarkkinatutkija Varpu Multisillan mukaan osuus on hälyttävän suuri. Stressiä koetaan etenkin finanssi- ja järjestöalalla. – Kun esimies on kuormittunut, se vaikuttaa alaiseenkin. Työhyvinvointi kasvaisi hyvän johtamisen myötä. Se on ylimmän johdon tehtävä. Vastaajien mukaan työhyvinvointia lisäisi parhaiten selvä työnjako. Toiseksi tehokkaimpana pidettiin organisaation toiminnan tavoitteiden ja päämäärien selkeyttämistä. Kol-

manneksi eniten esitettiin työkuorman vähentämistä. – Merkittävää on, että työajan lyhentäminen on saanut kaikista vähiten mainintoja. Sovittu työmäärä on yleensä 37,5 tuntia viikossa, mutta YTN:läinen tekee työtä keskimäärin 40,4 tuntia työaikakirjanpidon mukaan. Harmaata työtä, eli töitä vapaa-ajalla, tehdään 3,9 tuntia viikossa. Työajan seuranta on parantunut hieman. Viisi vuotta sitten 30 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei heidän työaikaansa seurata lainkaan. Viime vuonna osuus oli 27 prosenttia. Eniten puutteita työajanseurannassa oli pienissä yrityksissä, mutta myös yli 3 000 hengen suuryrityksissä. KOLME NELJÄSTÄ VOI TEHDÄ ETÄTÖITÄ

Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista helpottavat etätyöt. 77 prosenttia vastaajista kertoi voivansa halutessaan tehdä etätöitä. – Työn ja muun ajan yhteen sovittamisen pitäisi olla helpompaa. Se lisäisi työssä jaksamista ja sitä kautta tuottavuutta. Etätyö on yksi mahdollisuus lisätä työajan joustoja, Multisilta sanoo.

Myös työaikapankit ovat yleistyneet. Joka kolmas saattoi tallentaa ylityönsä työaikapankkiin, viisi vuotta sitten vain joka neljäs. Pienissä yrityksissä järjestelmää käytetään enemmän kuin suurissa. Liukuva työaika oli 77 prosentilla vastaajista. Neljä viidestä pystyi ottamaan saldotunteja kokonaisina vapaapäivinä. Työn ja vapaa-ajan rajaa hämärtää harmaa työ. Yli puolet sai työhönsä liittyviä yhteydenottoja viikonloppuisin, lomien aikana peräti 77 prosenttia. RUUTUPAPERILLE KIRJATAAN TYÖAIKOJA

Miltei joka kolmas hoitaa työajan kirjanpitonsa itse. Yleisintä se on suunnittelu- ja konsulttialalla sekä tietotekniikan palvelualoilla. YTN:n työsuojelutoiminnan vastuullinen asiamies Sirkku Pohja kertoo, että osa merkitsee tehdyt työtunnit ja mahdolliset ylityöt Exceliin, osa jopa ruutupaperille. Hänestä olisi paras, että työnantaja tarjoaisi asialliset seurantajärjestelmät. Parhaiten työajan seuranta on hoidettu kemianteollisuudessa. Vähiten työaikoja seurattiin kaupan alalla

Kokoaikaiset, yksityisen sektorin palkansaajat • Tutkimuksen data kerättiin lokakuussa 2017. • Otannassa on mukana puolet palkansaajaasemassa kokopäiväisesti yksityisellä sektorilla työskentelevistä. • Vastaajia oli yhteensä 18 220. Vastaajien mediaani-ikä oli 40 vuotta. • Vastaajamäärät vaihtelevat aloittain. • YTN-data kootaan YTN-liittojen työmarkkinatutkimuksista.

sekä rahoitus- ja rakennusalalla. Tavallisesti niissä on kiinteä työaika. – Yleensä ei tiedetä, mitä hyötyjä työajan seurannalla olisi. On työnantajankin etu tietää, paljonko projekteihin menee aikaa. Kun aikataulut eivät ole liian kireät, projektien laatu paranee, Pohja toteaa. TYÖN IMU KÄÄNTYY HAITAKSI

Pohja huomauttaa, että asiantuntijatyössä työn imu saattaa kääntyä haitaksi. Tehtävät ovat mukaansa tempaavia, vaativia ja laaja-alaisia, eikä niitä malteta jättää kesken. – Työpäivät venyvät kuin varkain. Työtä voi tehdä missä tahansa, eikä harmaan työn määrää hahmoteta. Harmaasta työstä kertyy ihan rahallisia menetyksiä, ja yhteiskunta menettää veroeuroja. Siksikin työajan seuranta pitäisi saada kuntoon. Pohjan mukaan työstä on vaikea irrottautua. Globaali työyhteisö tuo omat haasteensa, sillä esimies tai alaiset voivat olla toisella puolella maapalloa. – Ylipäätään paineet, uuden osaaminen, asiakkaiden vaatimukset ja kova kilpailu lisäävät kuormitusta. Matkatyö lisää rasitusta varsinkin, kun siihen joutuu käyttämään omaa vapaa-aikaansa.

Työn takia joutui matkustamaan 75 prosenttia vastaajista. Matkatyöhön kului keskimäärin 26 päivää vuodessa, mediaani oli 14 päivää. Eniten matkoja kertyi metsäteollisuudessa ja kemianteollisuudessa. KUORMITUKSESTA VAIKEAMPI PALAUTUA

Työn aiheuttamasta kuormituksesta palaudutaan entistä huonommin. Miltei joka kahdeksas kertoi palautuvansa huonosti ja kohtalaisesti yli puolet. Hyvin palautuvien osuus on pudonnut viidessä vuodessa. Pohjan mukaan työsuojeluvaltuutetun pitää jaksaa muistuttaa työnantajaa työntekijöiden henkisestä jaksamisesta. – Uupumisuhkaa lisää, että työpaikoilla on epäasiallista kohtelua ja häirintää. Siitä ei ole puhuttu paljoa. Työsuojeluvaltuutetun ja työnantajan pitää yhdessä kehittää ennaltaehkäiseviä toimia ja keinoja puuttua häirintään. Työn kuormitusta vähentäisi datan mukaan oikeudenmukainen työnjako. – Pelisääntöjen pitää olla läpinäkyviä, ja niistä on keskusteltava avoimesti. Se ei paljoa aikaa vie, jos työyhteisössä keskustellaan työajoista ja työn sisällöistä. Siitä voi saada ideoita omaan työhönsä. 29

››

Tarvetta yleiskorotuksille TEKSTI: Birgitta Suorsa/UP ja KUVA: Annika Rauhala

Yksityisen sektorin YTN:läisten palkansaajien mediaanipalkka laski viime vuonna 10 eurolla edellisvuodesta.

lemmät toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäen mukaan mediaanipalkan lasku osoittaa, että palkat eivät kehity ilman sopimusperusteisia yleiskorotuksia. – Tulosten perusteella näyttää, että työnantajien mainitsemia liukumia ei ole. Joillakin aloilla, esimerkiksi suunnittelualalla, on työvoimapulaa. Silti alan palkkataso on jämähtänyt. – Voi kysyä, onko työnantajalla joitain suojausmekanismeja, jotka estävät nostamasta palkkoja. Toivottavasti talouden hyvä kehitys näkyy liukumissa ja tulospalkkioissa, Hankamäki toteaa. Tulospalkkioita saaneiden osuus on pysynyt ennallaan, eli 55 prosenttia on tulospalkkion piirissä. Heistä kolme neljästä sai viime vuonna tulospalkkion. Mediaanipalkkio oli 7,5 prosenttia vuosiansiosta. Palkkakehitys ja erityisesti sen kohdentuminen arveluttaa Hankamäkeä, koska osa YTN:n aloista on yhä vailla työehtosopimusta. Näitä ovat muun muassa metsäteollisuus, elintarviketeollisuus ja kaupan ala. Vaikka palkat tilastojen mukaan toimialalla nousisivatkin, koro-

tus saattaa koskea vain pientä joukkoa, mutta suuren enemmistön palkoissa korotuksia ei näy. – Myös äitiys- ja vanhempainlomien palkat sekä lomaraha perustuvat työehtosopimuksiin. Niistä ei ole laissa mitään mainintaa. On työnantajan tahdosta kiinni, maksaako se näitä etuuksia sopimuksettomilla aloilla. TYÖAIKALAKI JAKSAMISEN TAKIA

Hankamäki on huolissaan ylempien toimihenkilöiden jaksamisesta. He tarvitsevat Hankamäen mukaan työaikalain suojaa siinä missä muutkin. – Työaikalain suojaa tarvitaan jopa enemmän niille, joiden työ ei ole sidottu tiettyyn paikkaan, vaan he voivat tehdä työtä missä vain ja milloin vain. Jos työpaikalla on yksikin työkuorman alle uupuva henkilö, se näkyy koko yhteisössä. Hankamäki huomauttaa, että vastaajien kaikki ehdotukset työkuorman vähentämiseksi ajoivat yrityksen etuja. Lisätaukoja tai yhteisiä hetkiä ei kaivattu, vaan töiden organisointia. – Joku sanoi osuvasti, että työpaikoilla tuntuu olevan niin kiire soutaa, ettei ehditä laittaa perämoottoria käyntiin. Ei pystytä kiireen takia kehittämään tekemistä.

ILMOITUS

Lasipalatsin remonttiprojekti käy täysillä kierroksilla Riku Oksmanin selän takana.

”Vuosittain suoritetaan perheprojekti.”

Heittopussi saa paikan TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola

Projektityö kaatuu tekijänsä niskaan, ellei työtä johdeta vastuullisesti. 32

Projektityö on tavanomaisinta rakennusalalla.

änsimetro myöhästyi ja maksoi paljon suunniteltua enemmän. Olkiluoto 3 -hanke rypee vaikeuksissa. Aalto-yliopiston organisaatioiden ja johtamisen tuntiopettaja Riku Oksman pitää niitä esimerkkeinä projekteista, joissa luotiin mahdottomia tavoitteita. – On älyllistä epärehellisyyttä syyttää tekijöitä siitä, ettei pysytty aikataulussa eikä budjetissa. Ne ovat kompleksisia hankkeita, joilla ei ole vertailukohtaa. On tullut vastaan tilanteita, joita on jouduttu ratkaisemaan matkan varrella, hän puolustaa. Projektimuoto sopii työn organisoimiseen hyvin, mutta sitä käytetään Oksmanin mielestä väärin. Jotta projekti onnistuu, pitää antaa riittävät resurssit, huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista ja olla valmis muuttamaan suunnitelmia. – Agile- ja lean-toimintamallit ovat askel oikeaan suuntaan. Niissä hyväksytään, että pitää joustaa tilanteen mukaan. KONEET VIEVÄT RUTIINITYÖN

Projektityö yleistyy vuosi vuodelta. Työsuhteet ja tehtävät muuttuvat yhä useammin väliaikaisiksi, ja niihin sovelletaan projektinhallinnan oppeja. Tämä on yleistä etenkin insinöörialoilla. – Kaikki työ, mikä voidaan toistaa, ulkoistetaan koneille, jolloin ihmiselle jää luova työ, joka tehdään projektimaisesti, Oksman ennustaa. Projektit ovat määritelmällisesti väliaikaisia töitä. Ne voivat tarkoittaa määrä- tai osa-aikaisia työsuh-

teita, mutta myös vakituisessa työsuhteessa suoritetaan projektimuotoisia tehtäviä. Kantavana ajatuksena projektissa on Oksmanin mukaan se, että tavoitteen etenemistä ja sen tekijöiden toimintaa voidaan valvoa tarkasti. Julkisella puolella toimintamuotoa on suosittu siksi, että se tuo hankkeisiin läpinäkyvyyttä. – Hallinta ja seuranta on viety niin pitkälle, että syntyy illuusio, että se on normaalia työtä tehokkaampaa. Oksman kritisoi projektiajattelua siitä, että keskitytään prosessiin ja unohdetaan tekijät. Jos ihmiset voivat huonosti, tehokkuuskin kärsii. TYÖ VENYY VAPAA-AIKAAN

Uhkana on, että työntekijät eivät jaksa heille määrättyä työtaakkaa. Tavallisesti he saavat projektissa vapaat kädet. Käytännössä se tarkoittaa, että työtä tehdään milloin ja missä hyvänsä, ja työ venyy vapaa-ajan puolelle. – Joustava työaika joustaa vain yhteen suuntaan, Oksman kritisoi. Pahimmillaan työntekijä joutuu valitsemaan joko perheen tai työn. Kotona ehtii käydä vain nukkumassa, ja omasta elämästä tulee aikataulutettu ohjelma. – Kerran vuodessa suoritetaan perheprojekti eli lähdetään yhdessä lomamatkalle. Esimiesvastuu hyvinvoinnista on ulkoistettu työntekijälle tai projektipäällikölle. Työntekijän pitää johtaa itse itseään eli seurata omaa työaikaansa ja tehtävänsä edistymistä, vaikka siihen ei voi yksin vaikuttaa.

– Projektipäällikön asemalla on status, johon liittyy valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia, mutta käytännössä projektipäällikkö on heittopussi. Aikataulut määritellään projekteissa usein niin tiukoiksi, että niistä on mahdoton pitää kiinni. Päälliköt kokevat Oksmanin mukaan siksi jatkuvaa ristiriitaa odotusten ja todellisuuden välillä. ULKOISTAMINEN TEKEE PAHAA

Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Minna Toivanen ei pidä projektityötä ongelmallisena. Vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa 38 prosenttia suomalaisista asiantuntijoista teki vähintään melko paljon projektityötä. Heidän stressissään tai psyykkisissä oireissaan ei näkynyt eroja muihin asiantuntijoihin nähden. Oksmanin mainitsemat aliresursointi, joustamattomuus, työn siirtyminen kotiin ja esimiesvastuun hälveneminen ovat Toivasen mukaan nimenomaan asiantuntijatyön ongelmia eivätkä johdu projektityöstä. Syynä on usein projektityöhön liittyvä kilpailuttaminen. – Kun projekti toteutetaan ulkopuoliselle tilaajalle, se joudutaan resursoimaan tiukasti, jotta voitetaan tarjouskilpailu, Toivanen selittää. Myös Oksman tarttuu kilpailuttamiseen ja alustatalouteen ongelmana, joka tuottaa liian kireästi resursoituja hankkeita. Yhteistyö organisaatioiden välillä toimii, jos niiden välille syntyy aitoja ihmiskontakteja ja luottamusta. – Se ei onnistu alihankintana vaan tasavertaisena kumppanuutena, Oksman ohjeistaa. 33

Sopimuksissa on eroa TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Shutterstock

Toimeksiantosopimuksissa velvollisuudet ja oikeudet jakaantuvat epätasa-arvoisesti.

uomalaiset koulutetut insinöörit kiinnostavat muun muassa australialaisia ja englantilaisia yrityksiä. Yritykset pyrkivät pohjoismaisille markkinoille, mutta niiden toimintatavat poikkeavat suomalaisista työmarkkinoista. Ne tarjoavat toimeksiantosopimuksia etenkin nuorille insinööreille. – Tällä hetkellä vasta kokeillaan kepillä jäätä: kuka lähtee mukaan. Firmat eivät ole isoja ja tunnettuja, vaan enemmänkin suhmurointiin taipuvia pieniä yrityksiä, lakimies Maria Jauhiainen kertoo. Hänen mukaansa tarjolla on töitä, joita voidaan tehdä kotona tietokoneella. Insinööriliittoon tulevat kyselyt toimeksiantosopimuksista lisääntyivät viime vuoden aikana. Yhteyttä otta34

vat jäsenet ovat yllättyneitä sopimusten sisällöistä. Kaikki eivät ole oivaltaneet, että kyse ei ole työsopimuksesta. Sopimuksen otsikko yleensä ratkaisee, kummasta on kyse. Jos se on nimetty toimeksianto-, palvelutai vastaavaksi sopimukseksi, kyseessä ei ole työsopimus. Voi olla, että sopimus on otsikoitu työsopimukseksi, mutta muualla puhutaan toimeksiantosopimuksesta. – Siinä vaiheessa pitää herätä, kumpi on kyseessä. Muuten siitä saatetaan tapella oikeudessa, Jauhiainen muistuttaa. Hän neuvoo jäseniä ottamaan yhteyttä liittoon ennen sopimuksen allekirjoittamista. NÄENNÄISTÄ TASA-ARVOA

Tyypillistä toimeksiantosopimuksissa on kohtuuttomat ehdot ja varsinkin

työntekijää velvoittavia eikä työnantajaa. – Ne ovat sinänsä laillisia, sillä molempia osapuolia arvioidaan tasa-arvoiselta pohjalta. Ikään kuin molemmat ovat yhtäläisin velvollisuuksin ja oikeuksin mukana, kuten kaksi isoa firmaa tekisi sopimuksen, Jauhiainen kuvailee. Moni ei tule ajatelleeksi, kuinka tiukkoihin ehtoihin hän sitoo itsensä. Toimeksiantosopimuksissa ei sovelleta työntekijäsuojaa eikä useinkaan suomalaista lainsäädäntöä. Sopimuksissa on yleensä irtisanomisaika, kummallakin osapuolella samanpituinen. Ne saattavat sisältää kilpailukielto- ja salassapitosopimuksia, jotka jatkuvat pitkään sopimuksen jälkeen. – Sopimussakot voivat olla todella suuria, sillä toimeksiantosopimuksissa

Työhön liittyvät sopimukset kannattaa tarkistuttaa liitossa ennen allekirjoittamista.

KOLUMNI Sikke Leinikki kehitysasiantuntija TJS Opintokeskus

Rapautuuko palkkatyö PÄTKÄTYÖ, OSA-AIKATYÖ, vuokratyö, freelance-työ, jous-

ei noudateta niitä koskevaa työsopimuslakia. Eikä vastapuolen tarvitse perustella irtisanomista, Jauhiainen jatkaa epäkohtien listausta. Jos tekee toimeksiantosopimuksen, vakuutusten pitää olla kunnossa, sillä tekijä itse on vastuussa kaikesta toisin kuin työsuhteessa. Usein myös tekijänoikeuksiin liittyvät asiat saattavat aiheuttaa jälkikäteen riitoja. VÄHÄISET TUNNIT EIVÄT TUO ELANTOA

Eräässä Jauhiaisen näkemässä sopimuksessa tarjottiin parinkympin tuntipalkkaa ja neljän tunnin työaikaa viitenä päivänä viikossa. Palkka olisi jäänyt todella pieneksi. – Tuntihintaan on laskettava mukaan muun muassa työterveydenhuolto, eläkkeet, sairausvakuutusmaksut ja työttömyysturvan varmistaminen. Esimerkiksi kilpailukiellon takia ei yleensä pysty ottamaan vastaan lisätöitä muualta. Jauhiainen arvelee, että toimeksiantajat löytävät insinöörejä verkkoyhteisöpalvelu LinkedInin kautta. He hakevat nuorempien ja kokemattomampien asiantuntijoiden profiileja, joissa saattaa olla maininta, että uudet mahdollisuudet kiinnostavat. SOPIMUKSIIN REILU PELI

Jauhiaisen mukaan liitto ei sinänsä vastusta toimeksiantosopimuksien tekoa, mutta ehtojen pitää olla reilut ja kaikkien pitää olla tietoisia niistä. – Toimeksiantosopimus sopii kokeneelle kehäketulle, joka tietää mitä hän haluaa, mistä kannattaa sopia ja jolla on kunnon neuvotteluasema. Kunnossa oleva osaaminen ja mahdollisesti työsuhde toisaalle helpottavat arkea. – Älä ole liian sinisilmäinen, älä allekirjoita mitä tahansa miettimättä ja puolusta oikeuksiasi, Jauhiainen opastaa kokemattomia.

■ Lue lisää: www.ilry.fi/jasensivujen_oppaat

totyö ja kaikenlainen nyhtötyö istuvat huonosti palkkatyön varaan rakennettuun yhteiskuntaan. Työhön pohjautuva yhteiskuntasuhde on koetteilla, kun moninaiset työn muodot tyrkkäävät työntekijöitä heikoille työehdoille ja hintojen halventamiseen. Tällaisia muussa kuin kokoaikaisessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevien määrä on vakiintunut 1990-luvulta alkaen noin 700 000 henkilöön. Määrä on merkittävä. Siksi nämä työn muodot pitää ottaa huomioon työstä käytävässä keskustelussa muutoinkin kuin nimittämällä työtä epätyypilliseksi. Yhteiskuntasuhdetta ja työn tulevaisuudesta käytävää keskustelua kehystävät vaikeat kysymykset: mitä digitalisaatio tuo tullessaan ja millaiset ovat ekologiset reunaehdot. Insinöörille tarjoutuu tilaisuuksia nerokkaiden teknisten ratkaistujen kehittämiseen, mutta miten ja millä hinnalla. Moninaistuneet työn teettämisen ja tekemisen tavat kyseenalaistavat työntekijän ja ammattiliiton oikeudet ja aseman sekä sosiaaliturva-, eläke- ja verotusmallit. Vaikka joillekuille työn muutos tuo vapautta, monet muutokset voivat olla yksilön ja instituutioiden kannalta ikäviä. Olisikin syytä arvioida kaikkea työ- ja sosiaalilainsäädäntöä ja työehtosopimustoimintaa systemaattisesti prekaarista näkökulmasta. Näin työn ja sosiaaliturvan uudistamisessa toiminnasta tulee läpinäkyvästi ideologista. Nyt ideologia häivytetään talouspuheen alle. Samalla voitaisiin puhua siitä, millaista digitalisaatiota haluamme, kenen ehdoilla ja mitä siitä pitää seurata. Toivottavasti asiaan perehtyneet insinöörit ovat tässä aktiivisia. Olemme Anu Suorannan kanssa toimittaneet juuri julkaistun kirjan Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta. Mikä on työn ja toimeentulon tulevaisuus. Kirjassa eri alojen asiantuntijat pohtivat, miten yhteiskunta ei rapautuisi, vaikka palkkatyö muuttuu.

(vaatii kirjautumisen)

”Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi lähes 19 000 suomalaista viime vuonna.”

Yhä useammat työskentelevät eläkevuosinakin.

Vielä työssä, mutta ajatukset eläkkeessä TEKSTI: Tiina Tenkanen/UP ja KUVA: Maskot/Folio

Viimeiset työvuodet voivat olla tervanjuontia tai haikeaa luopumista. 36

seiden ikääntyneiden työntekijöiden ajatukset saattavat suuntautua toiveikkaina eläkevuosiin. Kun päätös eläkkeelle siirtymisestä alkaa muotoutua, henkinen sopeutuminen on aloitettava hyvissä ajoin. – Omatahtinen, vähittäinen siirtyminen eläkkeelle on terveyden kannalta parasta, työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Marjo Wallin työeläkevakuutusyhtiö Elosta arvioi. Viimeiset vuodet ennen eläkkeelle siirtymistä voivat tuntua erityisen raskailta. Apua voi saada organisoimalla työn uudelleen. Ruumiillisesti kuormittavassa työssä pärjääminen voi heikentyä, jos työntekijä ei esimerkiksi saa nukuttua tarpeeksi tai palautuminen jää muutoin vaillinaiseksi. Myös osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke antavat mahdollisuuden keventää työuraa.

– Suosittelen työntekijää tarkistamaan eläketasonsa vaikkapa työvakuutusyhtiönsä verkkopalvelusta, neuvontapäällikkö Marjukka Matikainen työeläkevakuutusyhtiö Varmasta ehdottaa. Myös muut taloudelliset asiat, kuten verotus, asuminen ja elämäntapa saattavat vaatia pohdintaa. Kenties eläke ei riitä tiheään matkusteluun tai entisiin harrastuksiin. Myöskään työterveyshuollon palvelut eivät ole enää tavoitettavissa.

TYÖTÄ VOI MUOKATA

SUUNNITTELU AUTTAA SOPEUTUMISTA

Työn muokkaaminen voi auttaa myös tilanteessa, jossa työntekijä kokee uuden oppimisen turhaksi, ei yllä tavoitteisiin tai tarvitsee muista syistä tukea jaksamiseensa. – Jos työntekijältä hiipuu mielenkiinto työhön, se tarttuu muihinkin työntekijöihin ja koetaan epäoikeudenmukaiseksi. On johtamisen vastuulla ratkaista asia työyhteisöä tyydyttävästi, Wallin toteaa. Hän muistuttaa, että useimmissa työpaikoissa on varhaisen välittämisen malli, jonka mukaan työtä voidaan muokata tarkoituksenmukaiseksi. Keskusteluun on hyvä osallistua työntekijän ja esimiehen lisäksi työterveyshuollon ja henkilöstön edustaja. – Työntekijältä voidaan karsia kuormittavimmat vaiheet pois. Myös työkierto eri pisteissä vaikkapa saman työpäivän aikana voi keventää työtä, Wallin kertoo. Hän korostaa erityisesti vanhempien ja kokeneiden työntekijöiden hiljaisen tiedon eli kokemustiedon siirtämistä eteenpäin. – Hiljaista tietoa voi olla vaikeaa sanoittaa. Siksi olisi hyvä, jos ikääntyvä työntekijä voisi perehdyttää ajan kanssa uusia työntekijöitä.

On heitäkin, jotka varautumisestaan huolimatta yllättyvät. – Eläkkeelle jääminen voi olla joillekin ihmisille shokki, Matikainen kertoo. – Saattaa mennä vuosi, ennen kuin eläkkeelle jäänyt on sopeutunut uuteen elämänvaiheeseen ja löytänyt elämäänsä uutta sisältöä. Työstä pois jääminen on valtava muutos, kun tuttua työporukkaa ei tapaakaan lähes päivittäin. Jos työ on muodostunut elämän sisällöksi, uutta rytmiä arkeen ei välttämättä löydy heti. – Myös aikaansaamisen ja onnistumisen tunteet ovat merkityksellisiä. Niitä olisi hyvä kokea eläkeaikanakin, Matikainen sanoo.

KATTAVA MUUTOS ELÄMÄÄN

Eläkkeelle voi jäädä nopeastikin, jos vanhuuseläkeikä on jo saavutettu. Työeläkevakuutusyhtiöstä on mahdollisuus saada päätös kahdessa viikossa. Työpaikan irtisanomisaika ja pitämättömät lomat rajaavat eläkkeelle lähtöä.

Viime vuonna Suomessa • • • •

Työeläkettä sai 1,4 miljoonaa ihmistä. Työeläkkeelle siirtyi 75 400 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 18 600 suomalaista. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 56 600. Lähde: Eläketurvakeskus ETK

KUUKAUSI AIKAA PERUA PÄÄTÖS

Jos vanhuuseläkkeelle lähteminen alkaa kaduttaa, hakijalla on 30 päivää aikaa hakea muutosta eläkepäätökseen. Yhä useammalla on energiaa työskennellä eläkkeen ohessa. Työssä käyvien 63–67-vuotiaiden eläkkeensaajien määrä on nelinkertaistunut 2000-luvulla. – Osa palaa eläkkeeltä entisen työnantajansa tarjoamaan työhön. Erityisesti erilaiset keikkatyöt ja osa-aikaisuudet ovat yleisiä. Matikainen huomauttaa, ettei eläkkeelle siirtyminen merkitse välttämättä työuran loppua. – On heitäkin, jotka aloittavat aivan uuden uran esimerkiksi yrittäjinä.

Vinkkejä tulevalle eläkeläiselle • • • • •

Aloita eläkeajan suunnittelu jo muutamaa vuotta ennen eläkkeelle jäämistä. Ota selvää tulevasta taloudellisesta tilanteestasi. Pidä yllä sosiaalisia suhteita, muitakin kuin työkaverisuhteita. Suunnittele päivärytmisi ja luo arkeesi sisältöä. Pidä huolta omasta terveydestäsi ja toimintakyvystäsi. 37

Ay-liitot mittauttavat komission vallan rajat TEKSTI: Birgitta Suorsa ja KUVA: Shutterstock

Ammattiliitot mittaavat oikeusteitse, missä asti kulkevat Euroopan komission vallan rajat.

uroopan julkisen sektorin ammattiliittojen kattojärjestö EPSU on jättänyt kanteen komission toiminnasta Euroopan unionin tuomioistuimeen. Kiista koskee komission menettelyä. Normaalisti komissio antaa eurooppalaisten työnantaja- ja työntekijäliittojen sopimukset työoloista ja työehdoista eteenpäin käsittelyyn. Nyt komissio kieltäytyi tekemästä direktiiviesitystä. Eurooppalaiset partit, työnantaja- ja työntekijäliitot, olivat päässeet yli viiden vuoden mittaisten neuvottelujen jälkeen sopimukseen valtionhallinnon työntekijöiden oikeudesta saada tietoa ja tulla kuulluksi muun muassa lomautustilanteissa. Kyse on yksityisen sektorin menettelyn laajentamisesta valtiosektorille. Työntekijöiden tiedonsaantioikeus ja työnantajan velvoite jatkuviin neuvotteluihin ja suunnitelmiin eivät ole arkipäivää kaikissa EU-maissa. OIKEUDENKÄYNNISTÄ ENNAKKOTAPAUS

Koskaan aiemmin komission menettelyä vastaavassa tilanteessa ei ole viety oikeuteen. Työoikeuteen erikoistunut professori emeritus Niklas Bruun ruotsinkielisestä kauppakorkeakoulusta Hankenista muistaa ainoastaan yhden toisen tapauksen, jossa komissio on kieltäytynyt viemästä 38

sopimusta direktiivikäsittelyyn. Tuolloin kyse oli kampaamoalan työoloista, mutta asiaa ei viety oikeuteen. – Tämä on ennakkotapaus. EU:n perustamissopimuksessa on annettu merkittävä toimivalta eurooppalaisille työmarkkinaosapuolille. Kyse on siitä, tulkitaanko sopimusta siten, että voiko komissio mitätöidä sen yksipuolisesti, Bruun tähdentää. – Tässä punnitaan samalla koko sosiaalisen dialogin asema EU:n järjestelmässä. Se on ainutlaatuista. SOPIMUKSET VOIMAAN KANSALLISESTI

Tavallisesti eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet sopivat, että uudet sopimukset saatetaan voimaan kansallisin sopimuksin. Joissakin tapauksissa vaaditaan muutoksia kansallisiin lainsäädäntöihin, ja silloin turvaudutaan direktiivien laatimiseen tai muuttamiseen. Valtiosektorin työntekijöiden tiedonsaanti- ja kuulemisoikeudessa kyse on juuri tästä. Osapuolet kääntyivät komission puoleen ja pyysivät EU:n perustamissopimuksen mukaisen menettelyn. Bruunin mukaan komission menettely ei ainakaan edistä parttien keskinäistä vuoropuhelua. – Motivaatio lähteä neuvottelemaan ei ainakaan kasva, jos häämöttää mahdollisuus, ettei sopimuksella ole mitään merkitystä.

ILMOITUS

OIKEUTTA TEKSTI: Tuomas Oksanen, lakimies KUVA: iStock

Rikos työelämässä Työelämässä sattuu ja tapahtuu – myös insinööreille.

iiton oikeudenkäyntejä hoitavana lakimiehenä olen käräjäoikeuden istuntosalissa yleensä riitelemässä työsuhteeseen liittyvistä riitakysymyksistä. Lisäksi avustan jäsenistöä myös rikosasioissa. Rikosistunnot eivät ole mitään harvinaisuuksia tai poikkeuksia. Rikoksia tapahtuu, huolellisille ja täsmällisillekin henkilöille. Rikosnormit, joita syytteet koskevat, eivät ole pelkästään rikoslaissa. Rikoslaki on ”yleislaki” teoille, jotka Suomessa johtavat seuraamuksen tuomitsemiseen tai siitä vapauttamiseen. Rikoslain rinnalla kulkee myös iso joukko substanssilainsäädäntöön perustuvia rikossäännöksiä. Niitä ovat esimerkiksi työturvallisuuslain rikospykälät, ympäristönsuojelulain normit sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain rangaistussäännökset. Työaikalaissakin on sakkorangaistusuhka työnantajalle, joka laiminlyö työaikakirjanpitoa. HUOLIMATTOMUUS RIITTÄÄ

Työelämän rikollisuudella en tarkoita tässä yhteydessä tahallisuuteen ja usein suunnitelmallisuuteenkin perustuvaa kriminalismia, vaan niitä tilanteita, joissa työtä tehdessä jokin teko tai tapahtuma täyttää rikossäännöksen tunnusmerkistön. Mahdollisen rikossyytteen perusteena on siis huolimattomuus. Huolimattomuuteen perustuva vastuu voi aktualisoitua vaikkapa työtapaturmassa, jossa esimies joutuu vastuuseen puutteellisen työturvallisuuden aiheuttamasta vahingosta, ei ainoastaan taloudellisesti, vaan myös rikosoikeudellisesti. Jos tehtaassa työskentelevän sormet ovat menneet poikki, vammantuottamus ja työturvallisuusrikos saattavat täyttyä ilman, että kukaan missään yhteydessä olisi edes mieltänyt tällaisten ilmiöiden läsnäoloa. Työsyrjintä käy myös hyvästä esimerkistä huolimattomuuden lopputuloksesta. Rikoslain mukaan työnantaja tai tämän edustaja, joka työpaikasta ilmoittaessaan, työntekijää valittaessaan tai palvelussuhteen aikana ilman painavaa ja hyväksyttävä syytä asettaa työnhakijan tai työntekijän epäedulliseen asemaan vaikkapa ihon40

Lahjuksen ottaminen Insinööriliiton jäsen oli syyteessä lahjuksen ottamisesta. Kuntapäättäjät ja kunnan johtavat viranhaltijat olivat olleet työmatkalla, jonka oli kustantanut kunnan kanssa sopimussuhteessa ollut yritys. Syyte kuitenkin hylättiin. Tuomiosituin katsoi, että kyse ei ollut yrityksen tarkoituksesta vaikuttaa kunnan tuleviin hankintoihin, vaan normaalista yrityksen ja kunnan välisestä vuorovaikutuksesta ja yritystoimintaan liittyvästä vieraanvaraisuudesta.

Työturvallisuusrikos Jäsen oli syytteessä työturvallisuusrikoksesta. Tehtaalla oli tapahtunut työtapaturma, joka syyttäjän käsityksen mukaan oli johtunut tuotantolinjan suojausmekanismien ohittamisesta. Jäsentä ei kuitenkaan pystytty osoittamaan olleen työnjohdollisessa vastuussa juuri sillä laitteella, jossa tapaturma sattui, joten hänen kohdaltaan syyte hylättiin. Tuomioistuin katsoi, että toinen esimies oli rikosvastuussa tapahtumasta yrityksen toimitusjohtajan kanssa. Myös itse yritys tuomittiin niin sanottuun yhteisösakkoon asiassa.

Palvelusrikos Jäsen oli syytteessä palvelusrikoksesta, mikä on mahdollista, kun virkasuhde kohdistuu puolustusvoimiin. Syyttäjä ajoi syytettä työhön liittyvien tehtävien laiminlyönnin perusteella. Syytteessä lähes samasta teosta oli kolme muutakin syytettyä. Jäsen kuitenkin vältti rikosvastuun, koska tuomioistuin katsoi, että hänen menettelyssään ei ollut näytetty olleen syyksilukemiseen edellyttämää huolimattomuutta.

värin, sukupuolisen suuntautumisen, vammaisuuden tai uskonnon perusteella. Jos näin tapahtuu, tahtomattaankin ja yllättäen, rikosvastuuseen joutuminen on teoriassa mahdollista. SAKKOA TAI VANKEUTTA

Työrikokset sovitetaan sakolla tai vankeudella, kuten muutkin rikokset. Yleensä sakkotuomiot ovat tyypillisiä tuottamuksellisissa teoissa. Mutta tahallisuuteen perustuvissa teoissa ei ole poikkeuksellista, etteikö syyttäjä vaatisi rangaistukseksi myös vankeutta, toki yleensä ehdollisena. Rikosvastuu ei kuitenkaan ole ainoa vastuun muoto, jonka työelämän ”rikollisuus” voi aiheuttaa. Jos tekoon liittyy myös henkilövahinkoja, niin vahingonkorvausjuridiikka oikeuttaa asianomistajan kohdistamaan vastaajaan myös vahingonkorvausvaatimuksen. Tällöin itse rikosvastuuna seuraava sakko saattaa tuntua pieneltä verrattuna vahingonkorvauksena tuomittavaan summaan henkilövahingosta tai siihen liittyvästä taloudellisesta vahingosta. 41

TUTKITTUA TEKSTI: Varpu Multisilta, työmarkkinatutkija PIIRROS: Markku Haapaniemi

Vuorovaikutus on ihmisen erityiskyky Koneeseen verrattuna ihmisellä on verrattain heikko muisti, rajoittunut tarkkaavaisuus, hidas prosessointinopeus ja epätarkka työskentelyote.

one voittaa ihmisen monella perinteisen älykkään ajattelun tasolla; ihmisen ei kannata kilpailla näissä taidoissa koneen kanssa vaan keskittyä niihin taitoihin, joita kone ei osaa. Näitä taitoja ovat oppiminen, luova ja joustava tilannesidonnainen ajattelu sekä vuorovaikutustaidot ja empatia. Siinä missä tietokoneen algoritmi voittaa nopeudessa, ihmisen keksimät ratkaisut ovat todennäköisemmin järkevämpiä eivätkä niin kontekstisidonnaisia kuin koneen. Ihmisen vuorovaikutustaidot sisältävät ajattelukykyä ja toisen ymmärtämisen taitoa, jotka näyttävät olevan algoritmien ulottumattomissa. Kun yksinkertaiset ja helpot työtehtävät automatisoituvat, jää ihmiselle enemmän aikaa monimutkaista ja luovaa ongelmanratkaisukykyä vaativiin tehtäviin. Parhaat tulokset saavutetaan, kun monimutkaisten ongelmienratkaisun aiheuttamaa kognitiivista kuormaa saa jaettua muiden kanssa. Yhteistyö parantaa myös ihmisen rajoittunutta ja epävarmaa muistia. Tästä seuraa työn tekemistä entistä enemmän tiimeissä ja muiden ihmisten käyttämistä ajattelun apuna, jolloin vuorovaikutustaidot korostuvat. Tehokas tietokone voittaa todennäköisesti yksittäisen ihmisen suoriutumisen, mutta yhteistyöllä ja yhdessä oppien ihmisten on mahdollista päästä ratkaisuihin, joihin kone ei pysty. 42

ERILAISUUS PARANTAA TIIMIN TYÖTÄ

Tutkimustulokset tiimien monimuotoisuuden vaikutuksista ongelmanratkaisukykyyn ovat kuitenkin monenkirjavia. Kohtuullisen samaa mieltä tutkijat ovat siitä, että mitä heterogeenisempi tiimi on, sen parempi se on. Siitä, missä suhteessa erilaisia tiimin jäsenten pitäisi olla, on monenlaisia tutkimustuloksia. Tiimin jäsenet voivat olla erilaisia esimerkiksi erilaisten demografisten piirteidensä tai tehtävään liittyvien ominaisuuksien kautta. Etenkin amerikkalaisessa tiimitutkimuksessa on selvitetty sitä, miten tiimin jäsenten aivojen fysiologinen erilaisuus vaikuttaa tiimin työskentelyyn. Mitä enemmän fysiologisia eroja jäsenten aivoilla on, sitä parempaan lopputulokseen on mahdollista päästä, mutta sitä vaikeampi heidän on ymmärtää toisiaan. Laadukas lopputulos riippuu monimuotoisuuden lisäksi myös jäsenten välisestä vuorovaikutuksesta. Jos tiimin jäsenet ovat liian erilaisia, laadukkaan vuorovaikutuksen aikaansaaminen on haastavampaa kuin tiimissä, jossa jäsenet muistuttavat toisiaan. Jos monimuotoisen tiimin jäsenten väliseen vuorovaikutukseen panostetaan, tiimi toimii todennäköisesti paremmin ja tulokset ovat parempia. ÄLYKKÄÄLLE TYÖLLE OMA YMPÄRISTÖ

Usein älykkään työskentelyn mahdollistavissa organisaatioissa on kyseenalaistettu ennalta määritellyn hierarkian tarpeellisuus. Tutkimusten

perusteella jyrkkä hierarkia voi johtaa työntekijöiden viihtyvyyden laskuun, hidastaa päätöksentekoa ja vaikeuttaa tiimien sisäistä vuorovaikusta. Hierarkia ei kuitenkaan itsessään saa aikaan huonoa organisaatiota. Esimerkiksi nopeaa reagointia vaativissa tilanteissa hierarkiat ovat perusteltuja. Usein monimutkaisten ongelmienratkaisua ja monipuolisten ideoiden yhdistelyä auttaa valta-asetelma, joka muodostuu osaamisen mukaan tapauskohtaisesti. Tärkeää on olla hyvä asiantuntija tai luotettava kollega – ei niinkään hyvä johtaja. Litteissä organisaatioissa oikeus ottaa kantaa muiden toimintaan pitää ansaita. Titteleitä ja asemaa arvostaville ei matala hierarkia välttämättä ole paras työympäristö. Jos motivaatio syntyy asematason parantuessa, litteä organisaatio ei välttämättä motivoi toivotulla tavalla. Laajasti hajautettu valta voi myös vaikeuttaa palautteen antamista ja tavoitteissa tai toimintamalleissa voi olla puutteita. MATALAT TYÖYHTEISÖT MENESTYVÄT

Tällä hetkellä parhaiten kasvavat riisutun hierarkian organisaatiot, jotka pystyvät mukautumaan muutoksiin perinteisiä organisaatioita paremmin. Usein henkilöstö arvostaa matalan hierarkian työyhteisöjä. Organisaatioissa korostuvat työntekijöiden itseohjautuvuus ja vastuun hajauttaminen, toisaalta myös vastuun ottaminen tiimikaverin jaksamisesta ja oppimisesta. Työnteon tapa myös

lisää uusien työtaitojen merkitystä. Monimutkaisten ongelmien ratkaisussa kokeilut ja kokeiluista oppiminen ovat isossa roolissa. Hyvin kokeiluja tukevassa työympäristössä tärkeää on vapaa vuorovaikutus ja tiedon leviäminen. Perinteisen organisaation jäykät prosessit ja päätöksentekoa hidastavat rakenteet saattavat siis olla älykkään työnteon näkökulmasta vanhanaikai-

sia ja rajoittaa niin ajattelua kuin tiimin toimintaakin. Myös litteissä organisaatioissa on oltava joitakin rakenteita. Uuden organisaation ja samalla uuden organisaatiokulttuurin syntyessä voi uusien toimintamalleihin sopeutuminen olla helpompaa kuin jos muutos tehdään vanhassa pitkään hierarkiaan luottaneessa organisaatiossa. Muutoksessa johtavassa asemassa

olevat voivat joutua luopumaan vallasta, mikä voi monelle olla haasteellista. Toisaalta valtaa omaavat voivat päättää, mitä vallalla tekevät ja millaista organisaatiokulttuuria haluavat edistää. Lähde: Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi: Aivot työssä, Otava, 2018.

OPISKELIJAT TEKSTI ja KUVA: Linda Wikstedt

Yhdistetyn todellisuuden teknologia on vielä vaiheessa

Mila Viksilä katsoo Hololens-laseilla virtuaalista maisemaa.

Hyvin tehty insinöörityö voi olla apuna uratoiveiden saavuttamisessa.

esällä on aika juhlistaa vastavalmistuneita insinöörejä. Juhlittaviin kuuluu myös Mila Viksilä, joka valmistuu rakennustekniikan insinööriksi Metropolia ammattikorkeakoulusta. Hän on saanut keväällä valmiiksi Yhdistetty todellisuus rakennesuunnittelussa -nimeä kantavan insinöörityönsä. Aihe kiinnostaa Viksilää, jonka uratoiveetkin liittyvät siihen. Viksilä aloitti insinöörityönsä suunnittelun viime vuoden keväällä. Aihe yhdistetystä todellisuudesta valikoitui hänelle mahdollistetuista vaihtoehtoista Ramboll Finland Oy:ssä. Hän on työskennellyt yrityksessä vuodesta 2016 lähtien harjoittelijana tietomallien parissa. Insinöörityö käsittelee yrityksen viime vuoden digikehityshanketta: yhdistettyä todellisuutta sekä Microsoftin omia ja ensimmäisiä kaupallisia yhdistetyn todellisuuden laseja nimeltään Hololens.

– Olen tutkinut, millä tavoin Hololens-laseja voi hyödyntää rakennusprojektin aikana, Viksilä kertoo. Hänen mukaansa yllättäen insinöörityön teorian etsiminen ja opettelu on ollut nopeinta toteuttaa, koska selkeää tietoa on ollut paljon saatavilla. Loppuraportin kirjoittaminen on kuitenkin vienyt eniten aikaa. Vähäisen haasteen on luonut se, ettei lasien käyttäjäkokemuksia ole ollut paljon, koska laseja kokeiltiin vain parissa projektissa. MIELENKIINTOISIA TULOKSIA

Viksilän insinöörityön tulosten mukaan teknologia muuttuu koko ajan virtuaalisempaan suuntaan. – Teknologia ei ole vielä aivan valmis, jotta suunnittelijat voisivat käyttää suunnittelun apuna Hololens-laseja. Lasit sopivat enemmän esittelyyn. Esimerkiksi loppukäyttäjälle voi näyttää visuaalisesti, millainen rakennus on tulossa,

IOL:n viestintäkanavat

Facebook Insinööriopiskelijaliitto IOL ry Twitter IOLry Instagram @insinooriopiskelijaliitto Hallituksen ajankohtaisblogi iolry.blogspot.fi

Tee todellisuustesti Vastavalmistuneen Mila Viksilän insinöörityöhön pohjautuvassa leikkimielisessä testissä jokaiseen kysymykseen on vain yksi oikea vastaus. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen. Vastaukset ovat kysymysten alla. 1. Selitä käsite virtuaalitodellisuus 2. Selitä käsite lisätty todellisuus 3. Selitä käsite yhdistetty todellisuus 4. Millaista virtuaalista todellisuutta on järkevää hyödyntää rakennusteollisuudessa korjauskohteessa?

IOL:n ÄÄNI Matti Aho puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL

Ammattikorkeakoulujen profiili on murroksessa OTIMME KANTAA yhdessä Opiskelijakunta Kaakon ja sen

Vastaukset: 1. Virtuaalitodellisuus on kokonaan keinotekoinen ympäristö. 2. Lisätty todellisuus on ympäristö, jossa virtuaaliset objektit tuodaan todelliseen maailmaan. 3. Yhdistetty todellisuus yhdistää oikean maailman ja virtuaalitodellisuuden objektit yhteiseen näkymään. Lisäksi objektien kanssa pystytään vuorovaikuttamaan toisin kuin lisätyssä todellisuudessa. 4. Yhdistettyä todellisuutta, sillä kohteessa voidaan näyttää vanha rakennus ja uudet muutokset virtuaalisina objekteina.

Seuraa kesäduunitoria Kesäduunitorilla on tarjolla tekniikan alan kesätöitä, harjoittelupaikkoja, insinöörityöaiheita ja muita työllistymismahdollisuuksia. Kesäduunitori voi auttaa esimerkiksi insinöörityön aiheen suunnittelussa. Palvelu on liiton jäsensivuilla, ja sisäänpääsy edellyttää kirjautumista jäsennumerolla.

■ Lue lisää: www.ilry.fi/kesaduunitori

Viksilä sanoo. – Toistaiseksi lasit ovat kalliita kuluttajille, minkä vuoksi sovelluksiakaan ei tule yhtä nopeasti ja minkä vuoksi teknologiakaan ei yleisty jokapäiväiseen käyttöön. URATOIVEET VALMISTUMISEN JÄLKEEN

Viksilä jatkaa valmistumisen jälkeen työskentelyä yrityksessä, johon on tehnyt insinöörityönsä. Valmistumisen kynnyksellä uratoiveet liittyvät vahvasti hänen insinöörityönsä aiheeseen. – Haluan toimia asiantuntijana tietomallien parissa. Hyvin tehtynä insinöörityö voi olla apuna uratoiveiden saavuttamisessa. Insinöörityö luo hyvät edellytykset myös Viksilälle päästä uratoiveitaan kohti.

opiskelijajärjestöjen kanssa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin linjaukseen siitä, että se lisäisi etäopintojaksojen määrää. Kannanotossa muistetaan, että verkossa tapahtuvan opetuksen määrää ei saa lisätä lähiopetuksen kustannuksella. Opiskelijat toivovat erilaisten opiskelumahdollisuuksien määrän lisäämistä, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö nykyiseen opetusmalliin olla tyytyväisiä. Ammattikorkeakoulut erottuvat yliopistoista siten, että opintojaksoilla on tietty läsnäolovelvoite ja opetus pääosin lähiopetuksessa. Kun koulutusjärjestelmästämme kohdistettiin suuria leikkauksia, se näkyy ensimmäisenä rankemmin leikatun ja vähemmän omavaraisen ammattikorkeakoulutuksen puolella huomattavasti nopeammin kuin pitkäikäisillä ja vakailla yliopistoilla. Ammattikorkeakoulut joutuvat väkisin leikkaamaan sieltä, mistä voivat, minkä seurauksena opetuksen laatu kärsii. Leikkauksille tietynlaisena vastaiskuna ovat olleet läpi maan näkyvät rakenteellisen kehittämisen hankkeet. Yliopistot ostavat ammattikorkeakouluja ja pian ammattikorkeakoulujen hallitukset täytetään yliopistojen päättämillä henkilöillä. Se voi tarkoittaa myös sitä, että ammattikorkeakoulujen profiili lähenee yliopistojen vastaavaa. Kun yliopistot tutustuvat tarkemmin ammattikorkeakoulujen käytäntöihin, toimintamalleihin ja tehokkuuteen, on mahdollista, että ne ottavat mallia ammattikorkeakouluista. Insinööriopiskelijoina muistutamme siitä, että ammattikorkeakoulujen kasvava vetovoimaisuus perustuu nimenomaan niiden vahvaan nykyiseen profiiliin. Opetusmuotoja on nykyaikaistettava. Esimerkiksi luentojen reaaliaikainen seurantamahdollisuus sekä niiden taltiointi ovat hyviä keinoja tarjota opiskelijoille lisää työkaluja oman oppimisensa tehostamiseksi. Ennen kaikkea opiskelijat kaipaavat lähiopetusta. Tunneilla tapahtuva vuorovaikutus, dialogi ja mahdollisuus kysyä ovat tärkeitä. Niistä on pidettävä kiinni.

Kahvitauolla on mahdollisuus vaihtaa kuulumisia liiton muiden aktiivien kanssa. Etualalla istuvat kunniajäsen Matti Häkkinen (vas.) ja Panu Pankakari.

Iloja ja huolia työmarkkinoilla TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVAT: Jari Rauhamäki

Edustajakokous valmistui jo ensi vuonna vietettävään Insinööriliiton 100-vuotisjuhlaan.

iiton kevätedustajakokous pidettiin Lahdessa toukokuussa. Avauspuheenvuorossa puheenjohtaja Samu Salo nosti esiin insinöörien työllisyystilanteen, joka on kohentunut selvästi vuosikymmenen alun lukemista. Hän kiinnitti huomiota myös palkkatasoon. Suomalaisten asiantuntijoiden palkkataso ja ostovoima ovat heikossa jamassa. – Suomen oloissa tekniikan osaajien, insinöörien ja diplomi-insinöörien palkkataso on kehittynyt selvästi yleistä linjaa heikommin kuluvalla vuosikymmenellä. Kokouksessa kuultiin katsaukset liiton palvelutoiminnasta, jäsenkehityksestä, edunvalvonnasta, koulutusasioista ja järjestöasioista. Järjestöjohtaja Tommi 46

Grönholm kävi läpi katsauksessaan, mitä asioita jäsenjärjestöiltä odotetaan liiton strategian toteutumiseksi. Projektipäällikkö Grete Ahtola esitteli IL100 -juhlavuoden suunnitelmaa. Useassa puheenvuorossa korostettiin jäsenjärjestöjen ja liiton toimimista rinnakkain erityisesti jäsenkehityksen, viestinnän ja hallinnon asioissa. Kokouksessa tehtiin useita valintoja. Edustajakokouksen puheenjohtajiksi kevätkokoukseen 2020 asti valittiin Savonlinnan Insinöörien Panu Pankakari ja Tietoalan Ari Koskelin. Opiskelijoiden vaalipiirin edustajiksi liiton hallitukseen edustajakokouksen syyskokoukseen 2019 asti valittiin varsinaiseksi edustajaksi Matti Aho ja varaedustajaksi Tero Hakala.

Insinööriliiton juhlavuodella on kuusi teemaa, jotka muodostavat kokonaisuuden, niiden pohjalle suunnitelllaan 40 tilaisuutta. Tapahtumia on ympäri maata. Tulevaisuuden luominen on pääteemana.

Kattava juhlavuosi tulossa 1.

1. Puheenjohtaja Samu Salo kukitti uudelle kaudelle valitut edustajakokouspuheenjohtajat Ari Koskelinin (oik.) ja Panu Pankakarin. 2. – Erityisesti markkinointi ja viestintä paikallisella tasolla sekä IL 100 -juhlavuosi suunnitelmaherättivät paljon mielenkiintoa, kertoo Etelä-Pohjanmaan Insinöörien edustaja Riikka Välikangas. 3. Keski-Pohjanmaan Insinöörien edustaja Sariina Vierimaan mielestä kokous selkeytti liiton strategian käyttöönottoa ja tarjosi vinkkejä jäsenjärjestöille. – Jatkossa käsittelemme toiminnan tavoitteellisuutta sekä jäsenhankintaverkostoa. 4. Projektipäällikkö Grete Ahtolan mukaan juhlavuoden yksi tavoite on tuoda insinööriyttä ja insinöörien ammattia tutuksi laajalle yleisölle. 5. Keski-Suomen Insinöörien edustaja Jarmo Nevalan mielestä jäsenyyden elinkaariajattelu on yksi tärkeimmistä asioista, jota pitää pohtia oman järjestön toiminnassa. – Jäsenpito ja tyytyväisyys ovat lähtökohdat, joilla mennään eteenpäin.

PULMAT

17 11 31 10

Tiukka trio

28 12 17

36 1. Vetyä on pidetty yhtenä vaihtoehtona korvaamaan fossiiliset polttoaineet liikenteessä. Millä tekniikalla vetyautot tekevät vedystä sähköä?

10 6

18 30

28 24

14 4

41 3

2. Liittoutuneiden evakuointioperaatio Ranskan Dunkerquesta Englantiin vuonna 1940 on ollut esillä elokuvissa. Kuinka monta sotilasta operaatio Dynamossa evakuoitiin?

12 21

3. Sijoita kolmion kärjissä oleviin ympyröihin luvut siten, että kärjissä olevien lukujen summa on yhtä suuri kuin sivulla oleva luku.

5 23

34 7

15 © Bulls

KAKURO ON japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat

korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa on oltava jokin luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

■ Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi www.ilry.fi

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

ASIAKASPALVELU 0201 801 801, (8,8 snt/min) avoinna arkisin klo 9–16 asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi Kaikki liiton palvelut ja asiantuntijat tavoittaa parhaiten Insinööriliiton asiakaspalvelun kautta. Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä on osoitteessa www.ilry.fi/jasenjarjestot

@Insinooriliitto

LIITON ORGANISAATIO Edunvalvontayksikkö johtaja Petteri Oksa, 0201 801 839 Lakipalvelut Tutkimustoiminta Työmarkkinaedunvalvonta Vaikuttajaviestintä Yhteiskuntavaikuttaminen Järjestöyksikkö johtaja Tommi Grönholm, 0201 801 848 IL 100 vuotta -tiimi Jäsenyyden elinkaari -tiimi Markkinointiviestintä Urapalvelut ja koulutus

@Insinooriliitto

PUHEENJOHTAJISTO Palveluyksikkö johtaja Mika Leppinen, 0201 801 826 It-palvelut Kehitystiimi Palvelutiimi – Asiakaspalvelu – Jäsenrekisteri Taloushallinto

Henkilökunnan yhteystiedot kokonaisuudessaan ovat osoitteessa www.ilry.fi/yhteystiedot.

Puheenjohtaja Samu Salo, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 varapuheenjohtaja Lasse Laurikainen, 040 502 5205 varapuheenjohtaja Stig Landén, 040 512 2849 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Insinööriliiton mobiilisovellus on uudistunut TEKSTI: Satu Jaanu, järjestelmäasiantuntija

OLETHAN JO ladannut älypuhelimeesi Insinööriliiton ILRY

mobiili -sovelluksen, josta näet tietoja jäsenyydestäsi. ILRY mobiilin kautta pääset helposti tutkimaan muun muassa Palkkanosturia, jolla voit katsoa oman alasi palkkataulukoita sekä selaamaan liiton Työpaikkatorin avoimia työpaikkoja. Sovelluksessa on myös tapahtumakalenteri, jossa on Insinööriliiton tulevia tapahtumia ja koulutuksia. Viimeisimmän päivityksen myötä voit päivittää omia yhteystietojasi. Sovelluksessa on kokonaan uutena toimintona työaikakirjanpito-osio. Voit kirjata päivittäisen työaikasi sovellukseen; se laskee työtuntisi sekä mahdolliset työaikasaldot ja ylityötunnit annettujen tietojen mukaan. Saat asetettua sovelluksen asetuksissa normaalin työpäivän sekä lounaan pituuden laskentaa varten, jolloin työajan laskenta onnistuu helposti aloitus ja lopetusaikojen kirjauksella. Raportit työajastasi voit lähettää suoraan omaan sähköpostiisi CSV-muodossa.

Sovelluksen voi ladata älypuhelimeesi maksutta Google Play ja Apple App Store -sovelluskaupoista. Sovelluksen käyttö edellyttää voimassaolevan jäsenyyden. Sovellukseen kirjaudutaan jäsennumerolla. Saat jäsentiedoissasi olevaan sähköpostiin PIN-koodin, jolla pääset kirjautumaan sisälle. Jäsennumero on jäsenkortissa, jäsenmaksulaskussa sekä Insinööri-lehden takakannessa. Jos et löydä jäsennumeroasi tai sähköpostitietosi on vanhentunut, olethan yhteydessä asiakaspalveluun puhelimitse 0201 801 801 arkisin kello 9–16 (hinta 8,8 snt/min) tai sähköpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi.

■ Lue lisää: www.ilry.fi/mobiili

Kesäpäivä Vartiosaaressa Lauantaina 9.6.2018 klo 10 Vietetään yhteistä kesäpäivää Vådötorp-huvilalla Helsingin Vartiosaaressa. Saaressa voit saunoa, uida, grillata, onkia, tehdä linnunpöntön, hyppiä trampoliinilla, pelata kesäpelejä. Lölli-peikkokin saattaa vilahtaa metsässä. Kulkuohjeet ja ilmoittautuminen: www.helins.fi/tapahtumat Tervetuloa liittoyhteisön kaikki jäsenet! 49

JÄSENPISTE

Valmistuminen lähenee TEKSTI: Jarkko Ursin, palvelupäällikkö

KUN OLET valmistunut insinööriksi, on aika tehdä valmistu-

misilmoitus liittoon. Ilmoituksella päivität jäsentietosi ajan tasalle. Samalla myös jäsenyytesi muuttuu, sillä opiskelijajäsenyys katkeaa valmistumiseen. Jäsenyys jatkuu valmistumispäivästä alkaen alueellisessa jäsenjärjestössä, ellet ilmoita haluavasi toiseen jäsenjärjestöön. Liittoon opiskeluaikana liittynyt, valmistunut Insinöörijäsen saa ilman erillistä alennushakemusta 18 kuukauden ajalta jäsenmaksualennusta. Useilla opiskelijoilla valmistumispäivä muuttuu opintojen aikana. Jos et ole vielä valmistumassa, muistathan ilmoittaa uuden arviosi opintojen kestosta. Ilmoita myös, jos olet vaihtanut oppilaitosta tai opintosuuntaa. Jos opintosi ovat keskeytyneet, Insinööriopiskelijaliiton jäsenyyttä ei voi enää jatkaa. Ilmoita opintojesi keskeytymisestä liiton asiakaspalveluun vapaamuotoisella sähköpostiviestillä, jossa on jäsennumerosi tai syntymäaikasi. Jos haluat jatkaa Insinööriliiton jäsenenä, vaikka insinööriopintosi ovat keskeytyneet, ota yhteys asiakaspalveluun. Asiakaspalvelu tarkistaa tällöin, mikä olisi sinulle sopiva jäsenjärjestö.

Kassan jäseneksi jo kesätöissä TEKSTI: Minna Virolainen

kesätöissä? Työttömyyskassan jäsenyys kannattaa hoitaa kuntoon heti ensimmäisen palkallisen työsuhteen alkaessa. Kassa tuo taloudellista turvaa, jos töitä ei löydykään heti valmistumisen jälkeen. Kassan jäsenenä ansiopäivärahaan liittyvän työssäoloehdon vaatimia työviikkoja voi kerryttää ansiotyössä jo opiskelujen aikana. Päätoimisten opintojen ajalta 28 kuukauden työssäoloehdon tarkastelujaksoa voidaan tarvittaessa pidentää. Pidennys voi olla enintään seitsemän vuotta. Tänä vuonna kassan vuosimaksu on 87 euroa. Liittymisvuonna maksat kuitenkin vain todellisten, täysien jäsenyyskuukausien verran eli jos liityt esimerkiksi kesäkuun puolivälissä maksat 43,50 euroa (6 x 7,25). Lisäksi kassamaksu, kuten kaikki ay-jäsenmaksut, on verovähennyskelpoinen. Onko työpaikallasi insinööriopiskelijoita kesätöissä? Vinkkaa heille, että myös opiskelijan kannattaa liittyä työttömyyskassaan. INSINÖÖRIOPISKELIJA, OLETKO

■ Lue lisää: www.ilry.fi/kassaopiskelijalle

■ Lue lisää:

www.ilry.fi/muutos, www.ilry.fi/valmis (vaati kirjautumisen)

Jäsenkortti on myös matkavakuutustodistuksesi Liiton jäsenenä sinulla on turvanasi monipuolinen matkustamiseen liittyvä vakuutuspaketti. Tiesitkö, että matkustajavakuutuksessa ovat vakuutettuina myös vanhempansa tai isovanhempansa kanssa matkustavat alle 20-vuotiaat lapset tai lapsenlapset? Tutustu etuun: www.ilry.fi/kuukaudenetu

Korvamerkkaa ja kuuntele – Insinööriliiton podcastit Ensimmäisenä podcasteja ovat tehneet liiton urapalveluiden asiantuntijat. Ajatus uralle -sarja tarjoaa vinkkejä ja uusia näkökulmia urapohdintoihin. Ota seurantaan ja kuuntele, kun sinulle sopii: www.ilry.fi/podcast

LUUPPI

Ulla Kulju suunnitteli moottoripyöräänsä käsivaihteet.

Satulakeksintö toi kilpa-ajojen voiton TEKSTI: Janne Luotola ja KUVA: FIM

Alaraajoista halvaantunut insinööri suunnitteli apuvälineet ratamoottoripyöräilyn maailmanmestaruuteen. KUN RANSKAN Le Mansissa kajahti

viime vuonna Maamme-laulu, suunnitteluinsinööri Ulla Kuljun silmistä valui kyyneliä. Hän ei ollut uskoa sitä, että oli juuri voittanut maailmanmestaruuden alaraajahalvaantuneiden naisten ratamoottoripyöräilyssä. – Kun näen kuljettajan menevän edellä, otan sen kiinni ja menen ohi. Se on väistämätön reaktio, Kulju selittää jälkikäteen. Voittoon johti paitsi vaisto myös hyvä suunnittelu. Honda CBR 600 RR -pyörä piti räätälöidä mahdollisimman nopeaksi. KAARRENOPEUS KASVOI

Kuljun piti kaarteissa kallistaa pyörää enemmän kuin tervejalkaisen, mikä hidasti vauhtia. Kulju piirsi istuimen, joka liikkuu sivuttain niin, että paino siirtyy kaarteissa ilman voimakasta kallistusta. Istuin myös työntyy taakse nopeuden kasvaessa ja vähen-

tää ilmanvastusta. Runkoon Kulju lisäsi tapit, joihin jalat kiinnittyvät magneeteilla, ja kahvaan puoliautomaattiset vaihteet, jotka saa vaihdettua nappia painamalla. – Nappivaihteet eivät ole vain vamman takia, vaan kävelevilläkin kuskeilla ne on nopein tapa vaihtaa. Erikoisosat Kulju tulosti 3d-printterillä pääosin nylonista. Jalkatappien muodon hän optimoi algoritmin avulla mahdollisimman lujaksi. Suunnittelija esittelee pyöräänsä tulevissa kisoissa. – Toivon, että se jeesaisi muitakin kuskeja. PERHE KULKEE MUKANA

Harrastus vie lähes yhtä paljon aikaa kuin päivätyö Etteplanilla. Huhti-toukokuussa Kulju laski olleensa neljä päivää kotona. Ratapäiviä tulee vuodessa noin sata. Suomessa kaksilapsinen perhe kul-

kee mukana, mutta ulkomaille lähtee vain kuusihenkinen tiimi. Aviomies Antero Kemppainen toimii lähettäjänä ja mekaanikkona. Hallitseva maailmanmestari keskittyy syyskuussa koittaviin maailmanmestaruusajojen finaaliin Magny-Coursiin. Valmistautuminen alkoi talvella analysoimalla dataa ajosuorituksista ja tutustumalla rataan Moto GP -konsoli-pelissä. – Siinä on ihan järjettömän aidot radat, Kulju kehuu. Kulju halvaantui lumilautailussa sattuneessa onnettomuudessa vuonna 2002. Ratamoottoripyöräilyn hän aloitti sattumalta kokeiltuaan kilpapyörää kaksi vuotta sitten. Yllättävällä voitollaan hän haluaa kannustaa muita ihmisiä. – Jokaisen pitäisi tehdä sitä, mitä rakastaa, ja keksiä keinot, joilla pystyy toteuttamaan unelmansa. 51

27.7.

Insinööriliitto järjestää yhdessä paikallisten jäsenjärjestöjen kanssa brunssitilaisuuksia eri kesätapahtumien yhteydessä. Brunsseille ovat tervetulleita kaikki Insinööriliitto-yhteisön jäsenet aveceineen. Ilmoittauduthan ajoissa mukaan.

28.7.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.ilry.ﬁ/kesakaravaani Ratikkabrunssi – Helsinki La 16.6. klo 10–13 Savobrunssi – Kuopio La 7.7. klo 11–13

20.7.

Jazzbrunssi – Pori Pe 20.7. klo 10–13 Futisbrunssi – Kokkola Pe 20.7. klo 11–13

7.7.

Ravikestit – Rovaniemi Pe 27.7. klo 17–19 Rockbrunssi – Oulu La 28.7. klo 11–13 Meribrunssi – Kotka La 28.7. klo 11–13 Musaribrunssi – Valkeakoski La 28.7. klo 11–13

20.7.

25.8. 28.7.

Iskelmäbrunssi – Lahti La 4.8. klo 11–13

4.8.

Pelibrunssi – Tampere La 25.8. klo 10–13

28.7. 16.6.

Seuraa Kesäkaravaania Facebookissa www.ilry.ﬁ/fbkesakaravaani