IQ - Inspectan asiakaslehti 1/2013 by Inspecta Finland

1 2013

INSPECTA STORIES

Tiedolla tuloksia Miten tuotetusta tiedosta saadaan irti paras hyöty?

TIETOA TYÖMAAN HYÖDYKSI

PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ

UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

Montes del Plata, yksi maailman suurimmista sellutehtaista, nousee Uruguayhin.

Oikein koottu ja hyödynnetty tieto tuo kilpailuetua Ilmariselle.

Saatavuus, luotettavuus ja eheys. Tietoturvan perustekijät haastavat toisiaan jatkuvasti.

Heikki Niemi, Ilmarinen

MITÄ JOS...

Kenelle voit luottaa maksutietosi? TEKSTI HANNA HARJULA KUVA OLLI URPELA

markkinoilla monen mallisia, mutta niillä kaikilla on yksi yhteinen piirre: ne on sertifioitu. Näin voidaan varmistaa laitteen oikea toiminta, turvallisuus sekä vastaavuus kortin myöntäjän asettamiin vaatimuksiin.

PÄÄTTEITÄ ON

ja muutama banaani… Käteistä ei taaskaan ole taskussa, mutta onneksi maksaminen hoituu näppärästi sirukortilla. Maksupäätteen käyttö muuttuu pian vielä helpommaksi, kun ostokset voi maksaa vain vilauttamalla korttia koneelle. LEIPÄÄ, MAITOA

koko maksuketjun testauksen aina päätelaitteesta kassajärjestelmän kautta kortin myöntäjälle. Sertifiointi on osa maailmanlaajuista prosessia: kaikkialla maailmassa on käytössä yli miljardi EMV-sirupohjaista maksukorttia.

SERTIFIOINTI KATTAA

koneeseen, kauppaan ja kauppiaaseen? Oletko varma, etteivät kortti- ja maksutietosi lähde aivan väärään osoitteeseen kortin vilautuksen myötä?

MUTTA VOITKO LUOTTAA

1 2013 “Unohtamisesta on tullut koko ajan tärkeämpää.“ Timo Okkonen Maajohtaja, Inspecta Suomi

Montes del Platan sellutehdas on iso asia Uruguaylle

Miten yhdistää tietoturva ja tiedon hyödyntäminen?

Petri Järvelä on Helsingin Energialla kuin kotonaan

Inspectan tuottama tieto on tärkeä osa työmaan laadunvalvontaa.

Avaako hyödyntäminen rajattomat mahdollisuudet vai uhat?

Tarkastuksilla taataan turvallisuus ja häiriötön toiminta.

Tiedon hyödyntäminen tuo kilpailuetua Ilmariselle

Kemppi kehittää hitsauksen laadunhallintaa

Optinen monitorointi tuottaa jatkuvaa tietoa

Analysoitu tieto auttaa tekemään parempia päätöksiä.

Järjestelmään tallentuvat kaikki hitsaussaumojen yksityiskohdat.

Analyysi, seuranta ja toimenpiteet jalostavat kerättyä tietoa.

Tarinoita yhteistyöstä ja luottamuksesta TÄSTÄ LEHDESTÄ LÖYDÄT tarinoita Inspetan eri asiakastoimialoilta, aina tietoturvallisuudesta paperitehtaan laadunvarmistusmenettelyihin asti. Olen työskennellyt Inspectassa 19 vuoden ajan. Tänä aikana asiakkaidemme liiketoiminnan ohjaus on muuttunut koko ajan monimutkaisemmaksi ja jokaiseen toimituskokonaisuuteen osallistuu yhä suurempi joukko yrityksiä. Tämä korostaa yhteistyön ja luottamuksen merkitystä. Tavoitteiden saavuttamisessa tarvitaan uutta ajattelua ja keinoja, jotka syntyvät alan ammattilaisten avoimen tiedon jaka-

misen kautta. Tämän lehden lopussa kerron, miten pyrimme vastaamaan paremmin teollisuusasiakkaidemme haasteisiin. Kiinteistöalalle inspiraatioksi sopii Ilmarinen, jonka kanssa tehty yhteistyö hyödyttää loppujen lopuksi myös suurta Heikki Ranta joukkoa suomalaisia eläkesäästäjiä. TällaiLiiketoimintajohtaja, set tarinat vievät meitä Teollisuuden testauskaikkia kohti paremja asiantuntijapalvelut, Inspecta pia tuloksia.

KOMMENT TI

INSPECTA KUVINA

www.inspecta.com/ﬁ Lue jutut, katso kuvat, näe videot, klikkaa linkkejä, löydä vastaukset.

Lämpöenergiamittaukset voivat tuoda satojen tuhansien eurojen säästöt Rajamäen tehdasalueella sijaitseva laitos tuottaa höyrystä energiaa koko alueelle. Miten lämpöenergiaa mitataan ultraäänellä?

Inspecta Latvia ja Ramirent yhteistyössä

Tarkastuksia ja koulutusta sisältävä yhteistyö alkoi marraskuussa 2012. Tavoitteena on luoda yhteisiä toimintamalleja ja standardeja koko Baltian alueelle.

Miten orkidea mallintuu kolmiulotteisesti?

Kolmiulotteisen mallinnuksen avulla saadaan selville kappaleen tarkat geometriat ja pinnanmuodot. Tämä mahdollistaa esimerkiksi kappaleen käytöstä johtuneiden muutosten selvittämisen. Katso videolta, miten mallinnus toimii.

Korkealla lentävä idea – Globen Skyview

Tukholmassa Ericsson Globenin huipulle pääsee hissillä, jonka pallon muotoisten hissikorien rakennuksessa kuljettiin kaikkien tunnettujen rakennusnormien rajamailla. Miten hissien turvallisuus varmistettiin?

Asiantuntemuksella kasvatetaan kemikaaliturvallisuutta Miten Joutsenossa löydettiin kemikaaliturvallisuudessa lukuisia parannuskohteita rakennusvaiheesta prosessiin?

Rakennuspaalujen kantavuus- ja eheysmittauksilla ennaltaehkäistään riskejä Paaluperustus kannattelee erilaisia rakenteita maanpinnan alla. Lue verkkosivuiltamme, millaisilla mittausmenetelmillä paalutuksia voidaan tutkia.

IQ – INSPECTA STORIES

Päätoimittaja: Hanna Harjula, hanna.harjula@inspecta.com

Julkaisija: Inspecta Oy, PL 113, 00181 Helsinki Puh. 010 521 600

Toimitusneuvosto: Inspecta – Matti Järvi, Tomi Kasurinen, Miia Kettunen, Timo Okkonen, Mikko S. Törmänen, Toni Vepsäläinen, Jukka Verho, Markku Virtanen, Juha Visuri Tuotanto: Zeeland/Maggie

www.inspecta.com

Graaﬁnen suunnittelu: Antti Ratinen Repro: Aste Helsinki Oy Paino: SP-Paino Oy, Nurmijärvi Kannen kuva: Shutterstock

IQ on Inspectan asiakas- ja sidosryhmälehti. Lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. ISSN: 2323-9662 Osoitteen- ja tilausmuutokset: asiakaspalvelu@inspecta.com

KOLUMNI KOLU KO L UMN MNI

Muistathan unohtaa UNOHTAMISESTA ON TULLUT ko koko ko aajan jan tärkeämpää. Ti ja Tiet Tietoa etoa oa ttulvii ulvi ul viii jojo ka k paikasta paikastaa normaalien norm no rmaa aaliien ais aistihavaintojemme isti tiha hava ha vain into toje jemme lisä lisäksi. ä kssi. A Aivojemme ivoj iv ojem emme me eeri ri osastot menisivät meni me nisi sivä vät nopeasti nope peas asti ti tukkoon, tuk ukko koon, ellemmee os osai osaisi aisi si unohtaa. uno noht htaa aa.. Moni Moni kkärär-är sii s i unihäiriöistä, si unih häi äiri riöi öisttä, kun kun ajatusten aja jatu tust sten kehästää eii noin noin vain vai ain n irtauduta. irta ir taud udut uta. a. MeilMei eilla jo jota taan an uusiaa kkeskittymisen eski es k tt ki ttymisen ja läsn näo äolo lon n ma mall llej eja, a, kun kun emme emm mmee enää enää le tar tarjotaan läsnäolon malleja, muista mu uis ista ta kuunnella kuu u nn nel ella laa eedes dess itseämme. de

”Tekojen ja tietojen oikeellisuudesta siirrytään tunteiden muotoiluun niin palvelutoiminnassa kuin yrityskuvan rakentamisessa. ”

piti pi t h ti uole uo len n lu luon onto to. El Elim imme me vvuouo-uo huolen luonto. Elimme ro roka kaud uden jaa vuodenaikojen v od vu oden enaikojen rytmittäminä. ryy tm tmit ittä tämi minä nä.. Sitten Sitt Si tten en aloimme a lo loim imme me toimia toi oimi miaa suunsuun su un-rokauden nite ni tell llus usti jaa meille meeil ille le tuli tärkeäksi tärkkeä eäks ksii muistaa muis mu ista taaa tehdä tehd te hdää niitä niit ni i ä asioita, asio as ioit i a, jotka jot o ka tturur-ur nitellusti vasi va siva vat elämäämme elläm mää äämm mmee ja paransivat paran nsi siva vatt elintasoamme. elin el inta taso soam amme me.. Siirtymistä Siir Si irty tymi mist stää tietoaikaan tietoa ti oaik ikaa aan n vasivat ilme il mens n i kouluopetus, kooul uluo uoope petu tus, jossa sa oli oli n iin ii n ku kumm mmal alli lise sen n tä tärk rkeä eäää muistaa muisstaaa esimu esiies ilmensi niin kummallisen tärkeää merk me rkik i si nimiä nim im miää ja ja vuosilukuja. vuosiluk ukuj uja. a. Nyt Nyt tekojen tek ekoj ojen en muisti mui uist stii on ulkoistettu ulkkoi oist stet e tu järjesjär ärje jessmerkiksi telm te lmiiin ja kaikki k ai aikk kkk i yleiset y eiset tiedot yl tiied edot ot oon n ha haja jaut utet ettu tu vverkkoon. erkk er kkoon. n telmiin hajautettu

AIKOJEN ALUSSA MUISTAMISESTA

SIIS NYTHÄN VOISIMME UNOHTAA ta taas as iihan han ha n ka kaik kaiken. iken en. Ja nii niin in ta taidama id dam amehdä eh däkin. T o mi oi mimme er ril ilai aist sten en ssähköisten ähkö äh köis iste ten n är ärsy sykk kkei eide d n ohjaamiohjaaam oh mime ttehdäkin. Toimimme erilaisten ärsykkeiden na. Tietokone Tiet Ti etokonee mu uis istu uttaa tap paa aami misi sist sta. a. Vastaamme Vas asta taam amme me puhelimeen puh uhel e im i ee een n ja säh ähna. muistuttaa tapaamisista. sähköpostiin. köpo kö post stii iin. n Katsomme Kattso somm mmee yh mm yhtenään yhtenään, än,, josko josk jo skoo somesta some so mest staa olisi olis ol isii tullut tull tu llut ut m meille eillle jo ei jota in uutta. uut utta ta. Näin oosallistumme sall sa llis i tu is umm m e tä ä mä män n aa aakk kkos osia ia tuo uott ttav avan an jjaa ku kulj ljet etta tava van n tain tämän aakkosia tuottavan kuljettavan muurahaiskeon muur mu urah ahai aisk skeo e n ra rakentamiseen a ke kent ntam amiseen ja toimintaan.

karkeasti kark ka rkea easti kahdenlaisia: oivallista kkädenäden äd en-jälkeä syntyvät jä jälk lkeä eä ja ja tiedon tied ti edon o tuottamista. tuottam mis i ta ta.. Nu Nuoo sy synt ntyv yvät ät kuin kui uin n itsestään, i sestään, kun it un ttieie-ie dämm dä dämme mmee ja oosaamme saam sa amme m teh tehtävämme. ehtä tävä v mm vä mme. e. E Eii si siih siihen ihen en hirvittävää hirvitttäv ävää muistamismuistam amis istarvitse. Unohdetaan kaikki Paitsi tietenkin ta eenää näää ta nä tarv rvit itse se.. Un Unohde etaan n vvaan aan aa n ka kaik ikki k muu. Pa a it itsi si tie ietenkin jotka tulevat ne ttunteet, unte un teet et,, jo jotk tkaa tu tule levat sydämestä.

TYÖTEHTÄVIÄ MEILLÄ ON

VÄLITTÄMISESTÄ P V PUHUTAAN UHUTAAN paljon johtamisen sara saralla. rall lla. a. SSaamoin kuin moin kui uin n as asia asiakkaan iakk kkaa aan n kokemuksista, jotka vaikuttavatt ra rat rattkais ka isev evas asti ti yyritystuloksiin. rity ri tyst s ul u oksiiin n. Tekojen ja tietojen oikeellisuud udesskaisevasti oikeellisuudesta ssiirrytään iirr ii rryt ytää ään n tunteiden tunt tu n ei e de den muotoiluun niin n palvelutoiminnassa palvelutoimi m nnassa kuin ku in yyrityskuvan rity ri tysk skuv uvan an rak rakentamisessa. kentamiiseessa. Yritysten ja yksilöiden välillä oon n tä tärk tärkeää, rkeä eää, ä, että ett t ä molemmat m lemmat voivat luottaa toisiinsa. Jos ei voi mo vooi luot lu luottaa otta taaa to tois toiseen, isee een, n eeii vo vvoii ke kkeskittyä skittyyä omaa om aans nsa. a. O n lu luot otav a a unohtamiomaansa. On luotava sen se n ed edel elly lyty tyks ksiä iä. On oltava oltava vasedellytyksiä. Timo Okkonen tuul tu tuullinen. ulli line nen. n.

Maajohtaja näkev näkeväni e äni enInspecta Suomi simm mmäi äise sett tunnepohjaiset tunn tu nnep epoh ohja jais i et sertisimmäiset fioin inti tima mall llit it.. Ja tämän täm ämän än jälkeen jäl ä keen fiointimallit. taas raikasta rai aika kast staa unohdusta unoh un ohdu dustta jaa u uututta muistettavaa. mui uist stet etta tava vaa. a. Olisi Oli lisi si niin nii i n helppoa h lppoa tode he todeta, d ta, ettei tunteiden muistamista tu ulla ko osk skaa aan n ul ulko kois ista tama maan an tai hajauttamaan. Ja silti se on jo täydessä tulla koskaan ulkoistamaan käynni niss ssä. ä. On On hä hämm mmäs ästy tytt t äävvää ajatella, ajatellla, miten monien ammattien am mmattien ykk käynnissä. hämmästyttävää k sarvvo on kö n aasiakkaalle siak si akka kaal alle le ttuotettava uoteetttavaa tunne. uo tu unne. kösarvo

KUVA OLL OLLII UR O URPELA P PELA

ODOTAN INNOLLA

”SIIHEN MÄÄRÄÄN MAHTUU HISSI JA LIUKUPORRAS JOS TOINENKIN.”

”Voimme luottaa, että budjetin pohjana olevat päätökset perustuvat asiantuntijatietoon, eivät mutu-arvioihin”, toteaa Ilmarisen kiinteistöpäällikkö Heikki Niemi.

ASENNE

Raaka-aineita parempaan päätöksentekoon Ilmarisen kiinteistösijoitustoiminnan ytimessä on Inspectan tuottama tieto. Raporttidataa hyödyntämällä Ilmarinen ennakoi, säästää, suunnittelee ja budjetoi kiinteistöjensä ylläpidon. Mitattavan hyödyn päälle tulee vielä mielenrauha. TEKSTI HELI SATULI KUVAT JUHA TÖRMÄLÄ

äytämme arjessamme laitteita, joiden olemassaolon huomaamme usein vasta, kun ne eivät toimi. On kuitenkin yksi taho, jonka mielessä nuo laitteet ovat joka päivä. Nimittäin niiden omistaja. ”Ilmarinen omistaa lähes 5000 asuntoa ja yli miljoona neliötä toimisto- ja liiketilaa ympäri Suomen. Siihen määrään mahtuu hissi ja liukuporras jos toinenkin”, kertoo Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kiinteistöpäällikkö Heikki Niemi.

iemi muistuttaa, että monesti kiinteistöalan ammattilaisenkin on mahdotonta arvioidaa huipputeknologiaa pursuavien laitteiden elinkaarta ja kuntoa. Silmämääräisesti ei paljastu juuri mitään. Kun kyseessä on arvokas laite, virhearvio kostautuu kalliisti. Yllättävistä laiterikoista aiheutuvat kustannukset kohoavat usein kymmenien tuhansien eurojen suuruisiksi. Äkilliset korjaukset maksavat ja vievät aikaa enemmän kuin suunnitellut. Mutta rahanmeno on Niemen mukaan vain osa ongelmaa. Pahempi seuraus on hallitsemattomuus. ”Ilmarisen kiinteistösijoitusten on tarkoitus olla tuottavia. Meidän on hallittava sekä toiminnallinen että taloudellinen riski. Välilliset vahingot ovat yhtä pahoja kuin suora rahanmenetys.” Hissi voi joutua käyttökieltoon viikoiksi. Asuintalossa tämä aiheuttaa paljon harmia, mutta toimitiloissa ongelma on toista luokkaa. Rikkoutunut tavarahissi saattaa olla vuokralla olevan yrityksen ainoa väylä täyttää varastoaan ja yrityksen toiminta voi keskeytyä kokonaan. Vuokralaiset vaativat vahingonkorvauksia ja vuokravapautusta.

”Ilmarinen haluaa hoitaa kaikki velvollisuutensa viimeisen päälle. Siksi teemme yhteistyötä Inspectan kanssa. Laitteiden kunnossapito vaatii asiantuntijatietoa, johon voimme luottaa.”

nspecta huolehtii Ilmarisen kiinteistöissä hissien, nostureiden, sähkölaitteistojen sekä paloilmoitin- ja sammutuslaitteistojen lakisääteistä tarkastuksista. Niillä varmistetaan laitteiden turvallisuus ja käytettävyys. Inspecta toimii riippumattomana kolmantena osapuolena ja tarkastuksia ohjataan alan standardien mukaisilla, akkreditoiduilla järjestelmillä. ”Varsinainen työkalu ylläpitokustannusten ennakointiin, budjetointiin ja suunnitteluun on Ilmariselle toteuttamamme vapaaehtoinen palvelukokonaisuus: hissien ja liukuportaiden suunnitelmallinen kunnonseuranta”, kertoo Inspectan toimialapäällikkö Vesa Haakana. Niemi muistuttaa, että lakisääteisissä tarkastuksissa laitteet käydään läpi tietyn kaavan mukaan. Tarkastukset kattavat sen, mitä asetuksissa sanotaan. Huoltoliikkeet puolestaan katsovat laitteita huollon näkökulmasta. Kummatkaan eivät sellaisenaan palvele laitteen omistajaa, jota kiinnostaa hissin elinkaari ja peruskorjauksen oikea ajankohta.

”Puolueeton arviointi kannattaa aina. Etenkin kypsään ikään ehtineet koneet ovat vahinkoalttiita. Monessakohan yrityksessä kallis laite on joutunut ennenaikaiseen peruskorjaukseen tai hajonnut yllättäen? On liian iso riski levätä pelkkien laitehuoltojen varassa”, Niemi toteaa. Inspectan ammattilaiset tekevät hissien kunnonseurantatarkastuksen kahden vuoden välein kaikissa Ilmarisen kiinteistöissä, joissa on riittävän vanha hissikalusto tai liukuportaat. Inspectan tarkastaja arvioi laitteiden kunnon, mahdollisen modernisointi- tai uusimistarpeen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden. Tarkastusten ja hissin elinkaareen liittyvien arviointien pohjalta saadaan runsaasti tietoa, jota Ilmarinen voi hyödyntää. ”Asiantuntija käy Ilmarisen kiinteistössä antaen asiakkaan käyttöön kaiken mahdollisen tiedon, jonka hän saa selville kohteesta. Avoimesti ja riippumattomasti. Tämän jälkeen tarkastaja tekee havaintojen pohjalta suosituksia sisältävän räätälöidyn raportin”, Haakana kertaa prosessia.

budjetoida ajoissa. Haluamme toteuttaa peruskorjaukset, modernisoinnit ja uusimiset oikea-aikaisesti. Kyse on aina priorisoinnista ja kustannustehokkuudesta”, Niemi muistuttaa.

nspectan ammattilaiset tekevät vuodessa yli 25 000 tarkastuskäyntiä ympäri Suomen. Ammattitaitoisilla hissitarkastajilla on vuosien syvä kokemus hissilaitteiden kulumisesta ja vikaantumisista. Heidän oivalluksensa ovat todellinen lisäarvo asiakkaalle. Kyse on pohjimmiltaan aina liiketoiminnan tukemisesta.

Tieto luo Ilmariselle kilpailuetua laitteiden ylläpitokorjaukset ja modernisointitarve voidaan ennakoida, vahinkojen riski pienenee.

ENNUSTETTAVUUTTA:

MIELENRAUHAA & MAINEENHALLINTAA:

välillisten

vahinkojen ja riitatilanteiden riski vähenee. SUJUVUUTTA: yllättävät laitteiden rikkoutumisista aiheutuvat käyttökatkot vähenevät.

iemi vakuuttaa, ettei raportti unohdu järjestelmän uumeniin vaan tulee aktiiviseen käyttöön. ”Inspectan tarkastaja syöttää datan suoraan omaan järjestelmäämme. Myös budjettityökalumme on samassa järjestelmässä, joten reagointi on nopeaa ja helppoa. Raportti toimii palautteena kunnossapidolle ja antaa varhaisia varoitusmerkkejä. Se auttaa meitä valitsemaan laitekannasta ne hissit ja liukuportaat, joille on syytä tehdä tarkempi kuntoarvio.” Kuntoarvio antaa luotettavan ja havainnollisen kuvan lähitulevaisuuden peruskorjaustarpeista. Siinä selvitetään, missä vaiheessa elinkaartaan hissi on ja missä ovat kriittiset kulumispisteet. Samalla huomioidaan ennakoivat korjaustyöt, joiden avulla voidaan ylläpitää tai parantaa käyttöturvallisuutta, luotettavuutta ja mukavuutta sekä pidentää elinkaarta. Ilmarinen käyttää raporttidataa myös pitkän aikavälin päätöksenteon tukena. Tiedon avulla se pystyy ennakoimaan ja muodostamaan kuvan tulevaisuuden ylläpitokustannuksista kiinteistö kerrallaan. ”Inspectan data on keskeinen osa budjetointipäätöksentekoa. Sen ansiosta voimme suunnitella ja

laitteiden ylläpito on yhdenmukaista ja kustannustehokasta. Kustannukset hallittavissa vuosiksi eteenpäin.

SUUNNITELMALLISUUTTA:

vähentää yllättäviä kustannuksia, säästää energiaa ja ympäristöä, pidentää laitteen elinkaarta.

SÄÄSTÖÄ:

TURVALLISUUTTA:

lisää laitteiden käytettävyyttä

ja turvallisuutta. järjestelmällinen, säännöllinen tapa arvioida laitteiden modernisointi- ja uusimistarvetta.

YHDENMUKAISUUTTA:

”Autamme asiakkaitamme pitämään arvokkaat laitteet tehokkaina, turvallisina ja toimimaan ilman häiriöitä”, summaa Haakana. Ilmarisen näkökulmasta kyse on kaikkien laitteiden elinkaaren ja käytön hallinnasta. Inspectan tuottaman tiedon avulla Ilmarinen voi tehdä parhaansa, että kiinteistöjen ylläpito on mahdollisimman kustannustehokasta, käyttäjälle mukavaa ja turvallista. Se näkyy suoraan parempina sijoitustuottoina ja hyödyttää viime kädessä kaikkia Ilmarisen asiakkaita. ”Haluamme, että vuokralaisemme voivat unohtaa laitteiden olemassaolon ja vain nauttia kiinteistöjen käytöstä”, toteaa Niemi.

Oivallus säästi hissin ja hermot ERÄÄSSÄ ILMARISEN omistamassa kiinteistössä on vuokralla yritys, jonka toimitiloissa vierailee paljon asiakkaita. Asiakkaiden vastaanotto on sijoitettu yhden hissin varaan, eikä tilaan pääse portaita pitkin. Hissi oli vuokralaisen ilmoitusten mukaan vähän väliä epäkunnossa ja aiheutti hankalia tilanteita. Etenkin hissin ovien kanssa oli ongelmia. Ne eivät suostuneet sulkeutumaan. SEKÄ ILMARINEN että asiakas haroivat hiuksiaan. Mistä tilanne johtuu? Mitä pitäisi tehdä? Hissi alkoi olla jo iäkäs. Näin ollen päädyttiin diagnoosiin, että koko

hissi täytyy modernisoida. Ainoastaan ammattilaisella on asiaa konehuoneeseen, joten päätelmä tehtiin vuokralaisen kanssa silmämääräisen arvioinnin perusteella. Hissin kävi tarkastamassa myös huoltoliike, joka olisi tietysti mielellään peruskorjannut sen.

käytöstä. Käyttäjät eivät olleet saaneet tarvittavaa opastusta hissin toimintaan. Ovien jumiutuminen johtui pääosin hissin ovenrakoon jäävistä kivistä. Ratkaisu oli siis vaivaton käyttäjien opastus ja siivouksen tehostaminen. ansiosta vältyttiin ennenaikaiselta, kalliilta ja täysin turhalta hissin peruskorjaukselta. Nyt hissi toimii moitteetta ja kaikki ovat tyytyväisiä. Eikä vastaanottohenkilökunnan tarvitse enää jännittää, jämähtävätkö asiakkaat hissiin. Laitteella on vielä paljon palveluvuosia jäljellä.

AMMATTILAISEN OIVALLUKSEN

oli palvelusopimus Inspectan kanssa. Kiinteistöön kutsuttiin paikalle Inspectan asiantuntija tekemään puolueeton ammattilaisen arvio tilanteesta. Tarkastajan raportin tulos oli todellinen yllätys: hississä ei ole mitään vikaa. Ongelmat aiheutuivat hissin virheellisestä

ONNEKSI ILMARISELLA

”AUTAMME ASIAKKAITAMME PITÄMÄÄN ARVOKKAAT LAITTEET TEHOKKAINA JA TURVALLISINA.”

”Yhteistyötä tehtäessä on tärkeää, että asiakas pystyy hyödyntämään asiantuntijoidemme tarjoaman tiedon. Ilmarinen on tässä edelläkävijä”, Inspectan toimialapäällikkö Vesa Haakana kiittelee.

Uruguayn Maailman suurin sellutehdas on iso asia. TEKSTI RISTO PAK ARINEN KUVAT MONTES DEL PLATA

MONTES DEL PL ATA

ihme Uruguayssa, Colonian alueella sijaitseva Punta Pereira – noin tunnin lauttamatkan päässä Argentiinan pääkaupungista Buenos Airesista – on viimeisen puolentoista vuoden ajan ollut yhden maailman suurimman sellutehtaan rakennustyömaa.

Uruguayssa, joka on pieni maa ja jossa ei ole suurta selluteollisuutta, osaavan henkilökunnan löytäminen ja kouluttaminen on ollut haaste. Nyt työntekijät tietävät, mitä heiltä odotetaan, ja tekevät hyvää työtä.

un yksi maailman suurimmista sellutehtaista käynnistyy vuoden 2013 jälkipuoliskolla, sen arvioidaan kasvattavan Uruguayn bruttokansantuotetta kahdella ja puolella prosentilla. Noin kahden miljardin dollarin sellutehdas on suurin yksityinen investointi koko maan historiassa. Vaikka sen rakennustyöt aloitettiin syksyllä 2011, tarinan juuret ulottuvat hieman kauemmas. Vuonna 2009 Stora Enso ja chileläinen Arauco yhdistivät voimansa uuteen yhteisyritykseen nimeltä Montes del Plata, tarkoituksenaan tuottaa eukalyptussellua maailmanmarkkinoille. Kokonaisuus käsittää sellutehtaan lisäksi biomassalla toimivan sähköntuotantolaitoksen sekä sataman ja logistiikkakeskuksen tavaran- ja vientitoimituksia varten. Yhtiön partnerit jakavat tehtaan tuottaman sellun keskenään. Perinteisesti Uruguay ei ole ollut suuri selluntuottaja, ja maan ensimmäinen moderni sellutehdas valmistui 2007. Tällöin Metsä Botnia rakensi tehtaan Fray Bentokseen. Nykyisin kyseisen tehtaan omistaa UPM. Montes del Platan tehtaan pääteknologiatoimittajaksi valikoitui Andritz, joka oli myös vuonna 2007 rakennetun sellutehtaan pääteknologiatoimittaja. Inspecta oli ensimmäisen kerran yhteydessä Andritziin asian tiimoilta syyskuussa 2011. ”Me otimme yhteyttä Andritziin pian sen jälkeen, kun saimme kuulla, että he olivat voittaneet

projektin. Olemme jatkuvasti yhteydessä heidän laatuosastoonsa muissakin hankkeissa, joten tiesimme koko ajan, mitä Uruguayssa tapahtuu. Varsinainen tarjoukseen johtanut yhteys otettiin kuitenkin syyskuussa 2011”, sanoo Jukka Verho, Inspectan myyntijohtaja. ”Meillä oli hyvä referenssi pohjalla, sillä Andritz oli rakentanut myös Botnian sellutehtaan. Myös Inspecta oli siinä mukana tehden NDT-tarkastuksen ja laadunvarmistuksen. Lisäksi olemme tehneet muita, pienempiä toimeksiantoja Andritzin kanssa ympäri maailmaa.”

NOPEASTI ALKUUN Montes del Platan projektissa Inspecta vastaa kohteen NDT-tarkastuksista ja osasta laadunvalvontaa. Lisäksi yksi henkilö on mukana kohteen turvallisuusorganisaatiossa. Ensimmäinen Inspectan edustaja oli Uruguayssa jo muutamaa kuukautta ensimmäisen Andritzin kanssa käydyn keskustelun jälkeen. Hän oli Anders Candan, joka on sekä Ruotsin että Uruguayn kansalainen. ”Tällaisissa isoissa kansainvälisissä projekteissa kartoitamme resurssimme jo tarjousta tehdessämme. Meillä on talossa yli tuhat ihmistä, ja tunnemme kaikkien osaamisprofiilit. Uruguayssa espanjan kielen taito oli tärkeää, ja kielitaidon merkitys korostuu muutenkin aina, kun toimimme EU:n ulkopuolella”, sanoo Verho. ”Myös Suomessa oli espanjaa osaavia henkilöitä, mutta Anders oli siinä mielessä loistava, että hän oli muutenkin menossa Uruguayhyn. Syksyllä 2011 sovimme, että kun Anders menee joulun viettoon Uruguayhyn, hän jääkin sinne”, Verho naurahtaa. Andritz oli järjestelystä luonnollisesti hyvillään. ”On tärkeää, että alihankkijamme pääsevät nopeasti vauhtiin. Tilanteet vaihtelevat maakohtaisesti, mutta tässä tilanteessa oli hyvä, että henkilö oli maan kansalainen ja tunsi paikalliset tavat ja kulttuu-

Montes del Plata

Noin kahden miljardin dollarin sellutehdas on suurin yksityinen investointi Uruguayn historiassa.

rin. Kaikissa kohteissa on aina haasteensa. Tämäkin on vapaakauppa-alue, joten haasteita oli esimerkiksi byrokratian kanssa”, sanoo Marko Rantala, Andritzin laatujohtaja.

YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA

MAAILMANLUOKAN sellutehtaan, sataman ja sähkölaitoksen rakentaminen vapaakauppa-alueella. Työmaa, joka työllistää rakennusaikana enimmillään 6000 ihmistä ja tehdas valmistuttuaankin 500 henkeä. Tällainen 1,9 miljardin dollarin projekti herättäisi huomiota missä tahansa. Saati sitten Uruguayssa, jonka bruttokansantuotetta Montes del Platan sellutehtaan arvioidaan nostavan 2,5 prosentilla. SELLUTEHTAAN suorien ja epäsuorien vaikutusten arvioidaan vastaavan 5000 työpaikkaa. 1,9 miljardia on neljännes Uruguayhyn vuonna 2010 tehtyjen investointien arvosta.

että kun projekti julkistettiin toukokuussa 2011, se tehtiin maan presidentin virka-asunnolla.

EI IHME,

rahoituksesta varmistui, kun InterAmerican Development Bank ja Finnvera, Suomen virallinen vientitakuulaitos, takasivat Montes del Platalle 1,3 miljardin dollarin lainan.

OSA PROJEKTIN

Kaikkien osapuolten yhteinen etu onkin, että projektissa tehdään yhteistyöstä mahdollisimman varhaisesta vaiheesta lähtien. SELLUTEHTAAN tuotantokapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia ”Toisinaan olemme mukana projekteissa jo siinä vaisellua vuodessa. heessa, kun asiakas valmistelee tarjouspyyntiasiakirjoja tai tarkastamme esisuunnitteluaineistoa. Laadunvarmistus alkaa konepajoilla, valmistuspaikoissa, jotka ovat ympäri maailmaa Kiinasta Euroopaan. Valmistajat tilaavat usein NDT-tarkastukset paikallisilta toimijoilta. Me olemme laadunvarmistuskumppani, joka käy tekemässä valmistus- ja aikatauluvalvonInspectalla on ollut myös paikallinen partneri taa konepajoilla”, sanoo Jukka Verho ja jatkaa: ”Meidän työvarmistamassa, ettei yllätyksiä ole tullut ja että kaikmäärämme lisääntyy, kun asiakkaalla alkaa asennuspaikkakunnalki on sujunut jouhevasti. la mekaanisten laitteiden asennus ja ryhdytään tekemään NDT-tarkas”Tiettyihin asioihin, kuten säteilylupien haketuksia.” miseen, on hyvä olla paikallinen kumppani. Tämä ”Tyypillisesti Inspecta tulee mukaan, kun keskustelemme asenhelpottaa myös tiettyjen tarkastuslaitteiden maahannuksesta ja neuvottelemme siitä, kumman vastuualueeseen NDT-tartuontia”, Verho kertoo. kastukset kuuluvat, meidän vai asennusfirman. Siinä vaiheessa pyydämme tarjoukset. Laatupäällikkö tulee Andritzilta, ja laadunvalvonta usein alihankkijoilta”, jatkaa Andritzin Marko Rantala. YHDEN HOUSUT KERRALLAAN Uruguayn projektissa Anders Candan sai seuraa Harri Laihosta muutamaa viikkoa myöhemmin, ja kesäkuussa 2012 Inspectan tiimissä Inspectan laatimat raportit menevät Andritzille, joka puolestaan välittää tiedon omalle asiakkaalleen, oli jo toistakymmentä henkeä. Montes del Platalle ja sen omistajille. Inspectan ”Paikalla on kymmenen hengen NDT-ryhmä ja lisäksi viisi henedustajat osallistuvat laadunvalvontapalavereihin yhkilöä laatu- ja turvallisuusosastoilla”, sanoo Verho.

Ympäri mennään MYYNTIJOHTAJA Jukka Verho kertoo, että Inspectalla on työntekijöidensä osaamisproﬁileista tarkka kartoitus. Kun myyntitiimi saa uuden projektin näköpiiriinsä, Inspecta pystyy nopeasti rakentamaan projektiin sellaisen tiimin, jossa on oikeat henkilöt, joilla on sopivat kieli- ja muut taidot.

Montes del Plata sijaitsee Uruguayssa, Colonian alueella.

tapauksessa eräs avainhenkilöistä oli Inspecta Ruotsin Anders Candan, jolla on sekä Ruotsin että Uruguayn passi. Candan palaa kotiin noin kahden vuoden Uruguayssa työskentelyn jälkeen. Osa Montes del Platassa työskennelleistä inspectalaisista jatkaa matkaa toiseen ulkomaan kohteeseen, toiset palaavat projektia edeltäneisiin tehtäviinsä.

MONTES DEL PLATAN

dessä Andritzin ja Montes del Platan edustajien kanssa. ”Me autamme Andritzia rakentamaan yhden maailman suurimmista ja laadukkaimmista sellutehtaista, emmekä voi olla samaan aikaan monessa eri roolissa. Siksi kaikki kommunikaatio kulkee Andritzin kautta. Aina kun käynnistämme uuden projektin, tarkastelemme omaa asemaamme, ettei käy niin, että olemme kaksissa housuissa”, sanoo Verho. Montes del Platan kaltainen massiivinen projekti maapallon toisella puolella ei kuitenkaan ole pelkkää juhlaa. Uruguayssa, joka on pieni maa, ja jossa ei ole suurta selluteollisuutta, osaavan henkilökunnan löytäminen ja kouluttaminen on ollut haaste. ”Aluksi ihmiset luulivat, että heidän tehtävänsä oli vain sekoittaa ja kaataa sementtiä”, Seppo Sandberg, Andrizin työnjohtaja toteaa yhtiön verkkosivuilla. ”Me koulutimme heidät ymmärtämään, kuinka tärkeää heidän työnsä oli esimerkiksi keittimen toiminnan kannalta. Nyt he tietävät, mitä heiltä odotetaan, ja tekevät hyvää työtä.”

että löydämme ihmisiä, jotka haluavat lähteä. Kun he ovat töissä erilaisissa olosuhteissa kaukana kotoa, on tärkeää, että heidän motivaationsa on kunnossa. Ei kukaan jaksa väkisin olla kauan pois kotoa ja tehdä hyviä työsuorituksia”, sanoo Verho.

”TÄRKEINTÄ ON,

ENSIMMÄISENÄ MATKAAN, VIIMEISENÄ KOTIIN Tietysti on myös aina monia sellaisia asioita, joihin on vaikea etukäteen varautua. Asioita, joita ei tiedetä, eikä edes tiedetä, ettei tiedetä.

”Paikallista kulttuuria on aina kunnioitettava, mutta toki siellä on omat haasteensa. Nytkin vastaan on tullut poikkeuksellisia sääolosuhteita, myrskyjä, lakkoja työmaalla ja yritysbyrokratiaa, joita ei välttämättä ole edes osattu huomioida. Niihin törmätään aina, mutta kun tehdään hyvää yhteistyötä, asiat ovat keskusteltavissa”, sanoo Verho. Andritzin osalta projekti päättyy, kun sellutehdas on käynnissä ja tuottavuus on asiakkaan kanssa sovitulla tasolla. Kun tuotteen laatu ja määrä ovat tavoitteessaan, tehtaan takuuaika käynnistyy. ”Projekti loppuu, kun ajamme testiajot ja tietyn tuotantomäärän laatu täyttää sovitut kriteerit. Sen jälkeen teemme määräaikaistarkastuksia, mutta vastuu niistä voi olla myös asiakkaalla”, sanoo Rantala. ”Inspectan henkilöt kotiutuvat kesällä, ja viimeisinä tulevat Harri Laiho ja Anders Candan, jotka projektin käynnistivätkin. He ovat loppuun saakka paikalla auttamassa asiakasta loppudokumentaatiossa”, kertoo Verho.

EDELL ÄK ÄVIJÄ

Kemppi hakee kasvusaumaa laadunhallinnasta

TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVA SHUTTERSTOCK

ahtelainen Kemppi on kehittänyt hitsauksen laadunhallintaan selkeitä ja helppokäyttöisiä työkaluja. Uuden ArcQ-järjestelmän ja syksyllä lanseerattavien standardihitsausohjeiden avulla alati kiristyvistä laatuvaatimuksista selviävät myös pk-konepajat. Hitsaustyön ja hitsaajien laatuvaatimukset ovat muun muassa offshore-, prosessi- ja telakkateollisuudessa erittäin kireitä. Hitsaajien ammattitaitoa ja työnjälkeä testataan säännöllisesti myös perinteisessä konepaja- ja rakennusteollisuudessa, mutta kokonaisvaltainen laadunhallinta ja työvaiheiden sähköinen dokumentointi on monessa kohtaa haasteellista. Hitsauslaitevalmistajana ja myös alan kouluttajana tunnetussa Kempissä pulmaan on pureuduttu jo vuodesta 2005 lähtien. Tämän tutkimus- ja kehitystyön tuloksena yhtiö on rakentanut ArcQ-laadunhallintajärjestelmän, jolla varmistetaan paitsi hitsaustyön tasainen laatu, myös työkohteen dokumentointi jo olemassa oleviin tietojärjestelmiin.

”Vahvat satsaukset hitsaustyön laadunhallintaan ovat olennainen osa Kempin uutta strategiaa.” Järjestelmä raportoi muun muassa hitsauksen kaariaikasuhteen, kirjaa mahdolliset poikkeamat tavoitearvoista, vertaa hitsausohjetta ja valitun lisäaineen tietoja keskenään sekä varoittaa hitsaajaa, mikäli jokin perusparametreistä on pielessä. Lisäksi ArcQ varmistaa omasta tietokannastaan, että hitsaajalla on työhön vaadittava pätevyys.

Käytännössä jokainen järjestelmään tallennettu hitsaussauma on jäljitettävissä yksityiskohtaisin tiedoin vielä vuosien päästä itse työtapahtumasta. ”Laadukkaan hitsauksen peruselementit ovat hitsaajan oma ammattitaito ja oikeat hitsausparametrit. ArcQ varmistaa, että nuo tekijät ovat aina kohdallaan”, kertoo Kempin uutta hitsausteknologia ja -palvelut yksikköä johtava Petteri Jernström.

INSPECTA KUMPPANINA KEHITYSTYÖSSÄ Kempin omaa laadunhallintaa on kehitetty ja auditoitu yhteistyössä Inspectan kanssa. Erityisen tiivistä kumppanuus on ollut laadittaessa standardihitsausohjeita, jotka ovat myös ArcQ:n toiminnan peruspilari. Ensi syksynä markkinoille tuleva hitsausohjeistus hyödyttää Jernströmin mukaa etenkin teräsrakenteisiin erikoistuneita pk-konepajoja. Yhdessä ArcQ:n kanssa se tarjoaa niille mahdollisuuden nostaa omaa laatutasoa, parantaa tuotteiden läpimenoaikoja ja kohentaa tätä kautta kilpailukykyä. ”Uuden rakennustuoteasetuksen myötä rakentamisen laatuvaatimukset kiristyvät merkittävästi ja esimerkiksi teräsrakenteilla on oltava runsaan vuoden kuluttua CE-merkintä. Käytännössä niitä valmistavilla konepajoilla on oltava sertifioitu laatujärjestelmä. Se edellyttää hitsaajilta muun muassa työvaatimusten mukaista ammattipätevyyttä ja kaiken tarvittavan tiedon sisältävää hitsausohjetta (WPS)”, Jernström luettelee. Standardihitsausohjeet laaditaan sekä teräkselle että alumiinille. Niitä voidaan käyttää MIG-, MAG- ja puikkohitsauksessa. Konepajaolosuhteiden lisäksi ohjeet toimivat myös ulkona työmaahitsauksessa. Jernströmin mukaan Kempin viime vuosien vahvat satsaukset hitsaustyön laadunhallintaan ovat olennainen osa uutta strategiaa, jolla yhtiö aikoo vetää lisää kaulaa kilpailijoihin niin kotimaassa kuin vientimarkkinoilla. ”Tavoitteemme on kasvaa perinteisestä laitevalmistajasta alan kansainväliseen kärkijoukkoon kuuluvaksi ratkaisutoimittajaksi. Samalla pyrimme kohentamaan paitsi omaamme myös kotimaisten konepajojen kilpailukykyä. Onnistuminen edellyttää, että elämme itsekin kuten opetamme”, Jernström painottaa.

Jokainen järjestelmään tallennettu hitsaussauma on jäljitettävissä yksityiskohtaisin tiedoin vielä vuosien päästä itse työtapahtumasta.

Tiedon turvaaminen

TEKSTI LOTTA VAIJA KUVITUS JANNE KUNTTU

UHAT tietoihin liittyvät riskit ja tietoturvallisuus koskettavat jokaista henkilöä ja organisaatiota. Tietoturvan murtuminen on selvä uhka, mutta siihen reagoimisessa vallitsee Inspectan tuotepäällikkö ja pääarvioija Jyrki Lahnalahden mukaan tyypillisesti kaksi koulukuntaa. Kun tietoturvassa ilmenee aukko tai heikko kohta, osa kiirehtii sen äkkiä peittoon ja on visusti hiiskumatta vahingosta kenellekään. Toiset kertovat asiasta avoimesti, jolloin kenties joku toinen osaa varautua vastaavaan. ”Tämä on erittäin herkkä alue yritysten tietoturvan kysymyksissä. Ensimmäisessä reagointitavassa on riski, että maine menee. Toisessa puolestaan on vaarana, että tieto jää piiloon, ja tiedonpuute aiheuttaa jossain muualla vielä suurempaa vahinkoa”, Lahnalahti punnitsee ja ymmärtää hyvin yritysten tasapainoilun vaikeuden.

INFORMAATIOAJASSA

puhuta vuotamisen vertauskuvin. Jos suojauksessa on reikä, vesi löytää taatusti tiensä väärälle puolelle. Yhtä todennäköisesti tieto vuotaa, jos siihen on mahdollisuus. Suurimmankin suomalaisen yrityksen koko tietopääoma mahtuu marketista ostetulle ulkoiselle kiintolevylle, joka puolestaan mahtuu kevyesti vaikkapa takin taskuun. ”Yritykselle on elintärkeää tunnistaa, mikä sen tiedosta on arvokasta ja varmistaa, että kaikki arvokas on turvassa. Hyvä tapa varmistua tietoturvallisuuden hyvästä hallinnasta on hallintajärjestelmän arviointi ja sertifiointi. Tietojen luokittelu niiden kriittisyyden tai luottamuksellisuuden perusteella on yhä tärkeämpää, sillä luonnollisestikaan kaikkia tietoja ei tarvitse suojata samalla lailla”, Lahnalahti painottaa.

TIEDOSTA PUHUTTAESSA EI TURHAAN

PALJON PUHUTUT JA SUOSITUT pilvipalvelut ovat tietoturvan kannalta lähinnä uhkaavia ja synkkää ilmaa enteileviä. Harva meistä tietää, missä maassa tai edes millä mantereella pilveen tallentamamme bitit ovat. Palvelin voi olla esimerkiksi hyvin toisenlaisen lainsäädännön piirissä, kuin tiedon alkulähde tai sen käyttäjät. ”Suurin riski yleisimmissä pilvipalveluissa on se, ettei käyttäjä voi tietää, kuka pääsee tietoon käsiksi. On olemassa tietoja, joita ei lain mukaankaan saa viedä Suomen rajojen ulkopuolelle. Niitä ei silloin voi sijoittaa sellaiseen pilveenkään, jonka palvelin sijaitsee ulkomailla”, Lahnalahti korostaa. ”Mutta toki on olemassa myös turvallisia pilvipalveluita – ne ovat valtava mahdollisuus. Turvallisuus tarkoittaa tässä yhteydessä mahdollisuutta kont-

rolloida. Käyttäjällä on oltava mahdollisuus saada uskottavasti tietää, missä tieto on ja kenellä siihen on pääsy.” MARKKINAT PULLISTELEVAT käteviä ja houkuttelevia tiedonhallinnan sovelluksia ja laitteita, jotka ajavat helppokäyttöisyydellään yritysmaailmassa käytössä olevien, perässä laahaavien ratkaisujen ohi. Siksi työntekijöiden turhautuminen yritysten monesti antiikinaikaisilta tuntuvien atk-sovellusten kanssa on hyvin ymmärrettävää. Yritysmaailmaan onkin leviämässä BYOD-periaate, bring your own device. Kukin työntekijä tuo oman laiteensa mukanaan työpaikalle ja käyttää sitä työntekoon ja tiedon käsittelyyn. Tämä kasvattaa entisestäänkin tiedon riskialttiin leviämisen uhkaa. Lahnalahti korostaa, että kuluttajille tarjolla olevat tekniset mahdollisuudet ovat hienoja asioita mutta yritysmaailmaan siirrettynä suuria uhkia. ”BYOD on toki näppärää, mutta pahimmillaan täysin yrityksen kontrollin ulkopuolella. Tarvitaan paljon kokeilua, kypsyttelyä ja koottuja kokemuksia – ja tiedon analysointia–, ennen kuin jokin uusi tekninen sovellus on yritysten päivittäisessä käytössä.”

”Yritykselle on elintärkeää tunnistaa, mikä sen tiedosta on arvokasta ja varmistaa, että kaikki arvokas on turvassa.”

Tietoturvan ytimessä ovat saatavuus, luottamuksellisuus ja eheys. Tiedon on oltava tarvittaessa saatavilla. Luottamuksellista tietoa voivat käsitellä vain henkilöt, joilla on siihen oikeus. Ehyt tieto ei muutu tahattomasti, tai muutos pitää ainakin havaita. Kun ydin on kunnossa, tieto on rajaton mahdollisuus.

MAHDOLLISUUDET TIETOTURVAN KOLME PERUSTEKIJÄÄ haastavat toisiaan jatkuvasti: luottamuksellisuus lyö äkkiä korville saatavuutta, saatavuus saattaa heikentää eheyttä, eheyden kärsiessä menetetään luotettavuus. ”Tosiasioihin perustuva päätöksenteko edellyttää, että tietoon voi luottaa. Jos tiedon luotetta-

vuudesta voisi olla aina varma, mahdollisuuksia sen hyödyntämiseen olisi rajattomasti”, Lahnalahti maalailee. IDEAALITILANTEESSA EHDOTTOMAN luotettavuuden lisäksi tieto olisi laajasti kaikkien niiden käytettävissä, joita se koskee. Tiedon jakaminen ja hyödyntäminen onkin nykypäivän suuri haaste. Miten tieto levitetään organisaatioon niin, että siitä on mahdollisimman paljon hyötyä ja mahdollisimman vähän haittaa? Miten tieto muuttuu yritystä ja sen asiakkaita hyödyttäväksi konkretiaksi? ”Johdon esimerkin voimaa ei voi liikaa korostaa. Pelkkä tiedon kerääminen ei vielä tuo yritykseen menestystä, vasta sen hyödyntäminen tuo”, Lahnalahti sanoo ja jatkaa: ”Jos tietoa rohkenee jakaa sellaisillekin henkilöille, joita se ei välittömästi koske, voi syntyä jotakin uutta ja hedelmällistä.” Avoimuuden ansiosta siis toiselle turha tieto voi päätyä toiselle hyötykäyttöön. Toisen roska, toisen aarre – pätee tiedossakin.

ja sen jakaminen on helppoa, tietojen hallinta on ratkaisevaa. Tiedon hyödyntämisen etujoukkoihin pääsee, jos onnistuu ohjaamaan tiedon pirstoutuneisuutta. Etumatka kasvaa sitä mukaa, mitä selkeämpi käsitys yrityksellä on hallitsemastaan tiedosta. Kaikenkattavan kokonaiskuvan muodostaminen olemassa olevasta tiedosta ei tosin Lahnalahden mukaan ole edes mahdollista. ”Yrityksissä pitäisi puhua enemmän tietojen hallinnasta, kahtena erillisenä sanana, kuin tietohallinnon teknisistä ratkaisuista. Toki teknisetkin sovellukset ovat tärkeitä, mutta vielä tärkeämpää olisi ymmärtää tietojärjestelmien ja tietojen arkkitehtuuria. Välillä tuntuu, että entisaikojen arkistonhoitajia tarvittaisi myös digitaalisessa maailmassa. Kun tiedetään, mitä tietoa missäkin on, tieto muuttuu mahdollisuudeksi.”

KUN TIETOA ON PALJON

”Jos tietoa rohkenee jakaa sellaisillekin henkilöille, joita se ei välittömästi koske, voi syntyä jotakin uutta ja hedelmällistä.”

MUTTA VAIKKA TIETÄISI tarkalleen, mitä tietoa yrityksellä on ja miten se on järjestetty, ei tiedosta synny mitään uutta, ellei joku ryhdy analysointihommiin. ”Tietoa syntyy ja kertyy yhä enemmän. Kerryttämistäkin tärkeämpää olisi ehtiä lajitella ja analysoida olemassa olevaa tietoa. Muuten uuden tiedon tuottaminen vanhan päälle varastoon on aika turhaa”, Lahnalahti korostaa. KUN TÄRKEÄT TIEDOT OSATAAN ensinnäkin tunnistaa, toiseksi tietoja pystytään hallitsemaan ja kolmanneksi tietoturvaan liittyvistä riskeistä ollaan tietoisia, syntyy vapaus käyttää tietoa luovasti ja mahdollisuus hyödyntää sitä monipuolisesti.

MONITOROINTI

Valvontaa valon nop Anturista saatu mittaustieto prosessoidaan muodonmuutostiedoksi, joka ilmaisee rakenteessa anturin pituisella alueella tapahtuneen keskimääräisen muodonmuutoksen millimetreinä. Anturin mittaustarkkuus on 0,002 mm dynaamisessa monitoroinnissa. Mittaava laite on 2,5 tai 10 metriä pitkä valokuituanturi, joka kiinnitetään mitattavaan rakenteeseen. Asennus on erittäin helppo, ja se tapahtuu joko kohteeseen kiinnitettäviin aluslevyihin tai suoraan liimaamalla. Tyypillinen valokuitumonitoroinnin kohde on ikääntyvä betonisilta. Suomessa siltojen kantavuuden seuranta on ajankohtainen asia, sillä liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt maantiekuljetusten maksimipainojen nostamista nykyisestä 60 tonnista 76 tonniin. On arvioitu, että maassamme on yli 250 siltaa, joissa tulee muutoksen myötä olemaan kantavuusongelmia.

Optinen monitorointi antaa tosiaikaista tietoa esimerkiksi siltarakenteiden kunnosta.

ptinen monitorointi on 1980-luvun lopulla kehitetty innovaatio, joka on ollut laajemmassa käytössä 1990luvun puolivälistä. Inspectan teknologiakumppani OSMOS on maailman johtava valokuituteknologiaan erikoistunut rakenteiden kunnonvalvonnan ja monitoroinnin toimija. OSMOS-valokuitumonitoroinnin toiminta perustuu valokuitupunoksen taipuessa tapahtuvaan valon määrän muutokseen, joka mitataan tarkasti. Tämä muutos korreloi kuidun pituuden ja rakenteen liikkeiden muutokseen. Menetelmällä mitataan automaattisesti ja jatkuvatoimisesti rakennemateriaalissa tapahtuvia muodonmuutoksia. Nämä voivat olla sekä staattisia eli pitkäaikaisia että dynaamisia ulkoisten kuormitusten aiheuttamia nopeita muutoksia.

LAAJALTI JA LUOTETTAVASTI Optinen monitorointi tarjoaa merkittäviä etuja pistemäisiin mittausjärjestelmiin verrattuna. Esimerkiksi venymäliuskat mittaavat jännitystilaa tyypillisesti vain muutaman kymmenen millimetrin matkalta. ”Jotta pisteanturi antaisi luotettavan tiedon sillan vaurioitumisesta, se pitäisi arvata asentaa juuri siihen, mihin halkeama kehittyy”, huomauttaa Inspectan tuotepäällikkö Leena Sarell-Kankaanpää. Pitkä valokuituanturi puolestaan antaa luotettavan tiedon rakenteen muutoksesta koko matkaltaan, eikä vaurion millimetrintarkka paikallistaminen ole välttämättä olennaista. ”Jos rakenteessa havaitaan äkillinen muutos, kyllä sinne lähtee hyvin nopeasti asiantuntija paikalle”, Sarell-Kankaanpää sanoo. Venymäliuskojen ongelma on myös se, että jokaiseen anturiin tarvitaan oma kaapelointi. Yksittäiset anturit tuottavat lisäksi valtavan määrän dataa, jonka hyödyntäminen voi olla mahdotonta ilman sopi-

Useimmat optisen monitoroinnin kohteet ovat vanhoja rakenteita, joiden kuntoa halutaan seurata, kuten kuvan oikeassa reunassa oleva Manhattan Bridge New Yorkissa, USA:ssa.

eudella

TEKSTI THOMAS FREUNDLICH KUVAT SHUTTERSTOCK

vaa ohjelmistoa. Tyypillisen sillan valokuitumonitorointiin riittää sen sijaan vain neljä anturia. Perinteisiin menetelmiin verrattuna optinen monitorointi antaa myös ajallisesti kattavamman kuvan rakenteen käyttäytymisestä. Järjestelmä tuottaa dataa dynaamisista muodonmuutoksista 100 Hz taajuudella vuorokauden ympäri. Kun mittauskatkoja ei ole, rakenteen käyttäytymisestä saadaan luotettava referenssiarvo, jonka perusteella voidaan asettaa erilaisia hälytysraja-arvoja. 3G-yhteyden avulla hälytykset voidaan lähettää vaikkapa tekstiviestillä, sähköpostilla tai tiettyyn IPosoitteeseen.

Jatkuvatoimisen mittauksen edut Oletettu tilanne Ennuste

Todellinen tilanne

Mittausarvo jaksottaisessa mittauksessa

Jatkuvatoiminen, automaattinen mittaus takaa sen, että kaikki rakenteessa tapahtuvat merkittävät muutokset saadaan talteen. Jaksottaisessa mittauksessa jokin tärkeä tapahtuma voi jäädä tallentumatta.

”Tosiaikaisen monitoroinnin arvoa voi olla vaikea hahmottaa, jos on tottunut venymäliuskoihin”, toteaa Leena Sarell-Kankaanpää. ”Usein keskitytään siihen, että havaitaan siirtymä tai halkeama, mutta silloinhan ollaan jo myöhässä! Optisella monitoroinnilla voidaan saada tietoa poikkeamista, joita ei vielä voisi mitenkään havaita aistivaraisesti.”

HAKANIEMESTÄ EIFFEL-TORNIIN Optinen monitorointi soveltuu kaikkiin rakenteisiin ja eri materiaaleille. ”Eiffel-tornin monitoroinnissa käytetyt anturit ovat toimineet ongelmitta vuodesta 1993”, Sarell-Kankaanpää mainitsee. Uusissa rakennuskohteissa optisella monitoroinnilla seurataan tyypillisesti erikoisempia toteutuksia, joissa halutaan varmistaa rakenteen kestävyys pienellä lisäkustannuksella. Valokuituanturit ovat erittäin kestäviä ja pitkäikäisiä ja ne voidaan asentaa myös betonirakenteen sisään. Useimmat optisen monitoroinnin kohteet ovat vanhoja rakenteita, joiden kuntoa halutaan seurata. Esimerkiksi Hakaniemen silta Helsingissä alkaa olla laskennallisesti elinikänsä lopussa, mutta optisen monitoroinnin ansiosta silta on varmistettu kunnossa olevaksi ja sitä voidaan edelleen käyttää. ”Optinen monitorointi auttaa kunnossapidon optimoinnissa. Kun kohteiden kunto tiedetään, voidaan rajalliset resurssit suunnata sinne, missä tarve on todellinen. Vanha silta voi olla todella ruman näköinen mutta silti täysin kunnossa. Tällöin sitä on turha korjata jos asialla ei ole turvallisuuden puolesta kiire”, Sarell-Kankaanpää sanoo.

ERILAISIA KÄYTTÖSOVELLUKSIA Optisen monitoroinnin hyödyntämisessä vain mielikuvitus on rajana. Erilaisia tunnettuja käyttösovelluksia on infrarakentamisessa, teollisuu-

Leena Sarell-Kankaanpää, tuotepäällikkö. “Optisen monitoroinnin ja siitä saadun tiedon avulla rakenteen käyttövarmuus taataan ja käyttöikää voidaan lisätä turvallisesti.” dessa ja rakennuksissa yhteensä 25. Tyypillisimpiä näistä ovat siltojen lisäksi säiliöt, siilot, mastot, piiput, siltanosturit ja kattorakenteet. Yhdysvalloissa järjestelmää on käytetty seuraamaan siltarakenteiden ehjänä pysymistä kunnossa pitkien siirtojen aikana: Alabamassa rakennettu silta laivattiin New Yorkiin ja asennettiin paikoilleen jatkuvassa monitoroinnissa. ”Mielenkiintoinen käyttökohde on hyödyntää monitorointia sillalla kulkevien ajoneuvojen painojen seurantaan. Erityisesti suurimpien kuljetusten painot ja määrät kiinnostavat liikennevirastoa kriittisten ylitysten osalta”, Sarell-Kankaanpää toteaa. Optisesta monitoroinnista voisi olla hyötyä myös vaikkapa siilon täyttöasteen mittaamisessa. Murskeen tai hakkeen pinnankorkeuden mittaaminen säiliössä on perinteisesti ollut erittäin haastavaa. ”Asettamalla optiset anturit siilon pohjalle ja kalibroimalla täyttöaste painon mukaan mittaus saattaisi onnistua erittäinkin hyvin”, visioi Sarell-Kankaanpää.

DATASTA HYÖTYTIEDOKSI Tuloksellinen monitorointi on paljon muutakin kuin vain tiedon keräämistä. Jotta datasta olisi oikeasti hyötyä, se pitää yhdistää tiedon analyysiin, tulosten raja-arvojen jatkuvaan seurantaan ja oikein ajoitettuihin toimenpiteisiin. Esimerkkinä raakadatasta on jännitystilatieto, jota käytetään väsytyskuormalaskelmissa ja elinikäarvioissa. ”Jännitys on yleisesti tarvittava suure, mutta liian usein se joudutaan ’heittämään hatusta’ jolloin laskelmat eivät tarkkoja. Monitoroinnilla voidaan saada luotettava tieto itse kohteesta”, Sarell-Kankaanpää toteaa. Optisen monitoroinnin ja siitä saadun tiedon avulla pienimmätkin muutokset ja heikkoudet rakenteissa havaitaan välittömästi, ja korjaavat toimenpiteet voidaan toteuttaa aikaisin ja alhaisemmilla kustannuksilla. Rakenteen käyttövarmuus ja -turvallisuus taataan, ja lisäksi käyttöikää voidaan lisätä turvallisesti. ”Asiakas saa varmuuden siitä, että luvassa ei ole yllätyksiä – eikä kohteelle tarvitse asettaa varmuuden vuoksi tarpeettomia käyttörajoituksia”, Sarell-Kankaanpää kiteyttää.

Esimerkkejä optisesti monitoroiduista kohteista SUOMESSA:

ULKOMAILLA:

HAKANIEMEN SILTA, HELSINKI

EIFFEL-TORNI, PARIISI, RANSKA

1961 rakennetun betonisen kotelopalkkisillan kunnon tarkastelu käytön aikana.

Tornin päärakenteiden jatkuva monitorointi vuodesta 1993 alkaen.

METROVARIKKO, HELSINKI

Sillan monitorointi siltakannen vahvistustöiden aikana ja niiden jälkeen.

MANHATTAN BRIDGE, NEW YORK, USA

Perustusten monitorointi ympäröivien kaivu- ja paalutustöiden vaikutuksen alaisena.

SAGRADA FAMILIA, BARCELONA, ESPANJA

Metrotunnelin rakentamisen vaikutusten seuranta.

VANAJAN SILTA, HÄMEENLINNA

1965 rakennetun esijännitetyn jatkuvan betonipalkkisillan pitkäaikaisen käyttäytymisen monitorointi sekä sillan kantavuuden varmistus koekuormituksin. Enimmäispainon ylittyessä liikennekamera tallentaa kuvan ajoneuvoyhdistelmästä.

STADE DE FRANCE, SAINT-DENIS, RANSKA

Stadionin kattorakenteen monitorointi rakennusvaiheesta lähtien.

PUTKESSA

Inspectan tekemän työn arvon on näyttävä lopulta asiakkaamme liiketoiminnan kehittymisessä.

Teollisuuspalvelut uuteen pakettiin Teollisuusasiakkaamme kohtaavat uusia haasteita niin teollisuuslaitosten käyttötoiminnassa kuin laajoissa investointiprojekteissa ja konepajojen asiakastoimituksissa. Inspectalta kysytäänkin entistä enemmän laajempia palvelukokonaisuuksia. TEKSTI HEIKKI R ANTA KUVAT INSPECTA

RISKIEN EHKÄISYÄ INVESTOINTIPROJEKTEISSA Suuret investointiprojektit edellyttävät järjestelmällistä riskienhallintaa. Laitostoimittajan ja käyttöorganisaation intressit kohtaavat kiivaassa projektissa – molemmat hakevat laadukasta lopputulosta sekä projektiaikataulun ja -kustannusten pitoa. Esimerkiksi energia- ja metsäteollisuudessa olemme mukana monissa kotimaan ja ulkomaiden projekteissa, joissa työmme kytkeytyy suoraan projektiriskien minimointiin. Investointiprojektin eri toimituskokonaisuuksiin on hyvä etsiä ratkaisuja, joilla teknisen lopputuloksen laatu ja turvallisuus varmistetaan. Työtuntien tekemisen sijaan voimme sopia myös kiinteähintaisista toimeksiannoista, parhaan teknisen ratkaisun pohjalta. Näin keskitymme lopputulokseen ja asiakkaamme voi ennakoida kustannustason hyvissä ajoin ennen toteutusta. Yhdessä onnistumisen kokemus on voimakas, kun esimerkiksi testaustiimin projektitavoite on määritelty selkeästi ja kyseistä osaprojektia johdetaan jämäkästi.

LAADUN VARMISTUSTA ASIAKASTOIMITUKSISSA Konepajojen asiakastoimitukset sisältävät omaa työtä ja alihankkijoiden osatoimituksia. Näihin molempiin voimme tarjota palvelumalleja, joilla varmistetaan lopputuloksen laatu ja loppuasiakkaan täysi luottamus.

Parhaat tulokset saavutamme silloin, kun testaus-, tarkastus- ja sertifiointitoimia vahvistetaan ennakoivilla arvioinneilla ja koulutuksilla. Nytkin on markkinoille tulossa koko ajan uusia vaatimuksia esimerkiksi teräsrakenteiden osalta. Olemme valmiita tukemaan asiakkaitamme toiminnan nostamisessa uusien vaatimusten tasolle. Tähän tarvitaan monenlaista osaamista ja yhteistyötä myös muiden palvelutoimittajien kanssa.

KÄYTTÖTOIMINNALLE VAHVEMPAA TUKEA Teollisuuslaitosten tuottavuuden nosto vaatii onnistumista seisokeissa. Seisokeista olemme saaneet erinomaisia kokemuksia varsinkin silloin, kun palvelutoimituksemme on projektoitu mahdollisimman hyvin ennakolta ja kertynyt tieto hyödynnetään käyttötoiminnan kehittämisessä. Näin tuemme suoraan tuotantotoiminnan käyttövarmuutta ja turvallisuutta. Käytön aikana tehtäviin tarkastuksiin ehdotamme mielellämme ratkaisuja, jotka perustuvat uusiin, tehokkaampiin menetelmiin. Riskipohjaiset tarkastusohjelmat tulevat laajenemaan, koska niiden avulla voimme yhdessä asiakkaan kanssa etsiä sekä korkeampaa luotettavuutta että matalampaa kustannustasoa. Riskipohjaiset tarkastelut ovat osa vastuullista tuotantotoiminnan ohjausta. Näemme tässä monia mahdollisuuksia, joiden hyödyntäminen on vasta aluillaan. Riskitarkasteluja voidaan laajentaa kattamaan prosessiturvallisuuden lisäksi kaikki oleelliset alueet kuten kemikaali-, palo- ja koneturvallisuus sekä tietoturva. Oikealla projektitiimillä saadaan paljon aikaan.

LISÄARVOA ASIAKKAAN LIIKETOIMINTAAN Tekemämme työn arvon on näyttävä lopulta asiakkaamme liiketoiminnan kehittymisessä. Tuotantotoiminnassa tämä voi tarkoittaa korkeampaa tuottavuutta ja vastuullista yrityskuvaa. Investointiprojekteissa yhteinen onnistuminen näkyy projektisuunnitelmien pitämisenä ja uuden tuotantolaitoksen menestyksekkäinä käyttökokemuksina. Konepajojen asiakastoimituksissa voimme tarjota esimerkiksi testaus- ja mittausteknisiä ratkaisuja, jotka nostavat toimituksen arvoa loppuasiakkaan näkökulmasta. Viime aikoina olemme päässet mukaan useisiin projekteihin, joissa myös asiakkaamme asiakas haluaa varmistua työmme korkeasta laadusta. Tämä on se arvo, jota tavoittelemme jatkossa entistä innokkaammin.

Meidän miehiä

”Petrihän on jo melkein meidän miehiä. Käy täällä useamman kerran vuodessa”, Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitoksen käyttömestari Jouko Rantala toteaa. Rantala vastaa siitä, että voimalaitos toimii kuten pitää. Petri Järvelä, painelaitteiden tarkastusinsinööri Inspectalta, sanoo hänkin olevansa yhtä lailla henkilökohtaisesti vastuussa siitä, että hänen tarkastamansa laitteet täyttävät lain vaatimukset ja niitä käyttävä henkilökunta on ajan tasalla. Molempien yhteisenä etuna on, että voimalaitoksen laitteet säilyvät hyvässä kunnossa, niitä voidaan käyttää turvallisesti ja häiriötön tuotanto voidaan turvata. Tarkastajan työ onkin muuttunut yhä enemmän yhteistyöksi. Petri Järvelä on tehnyt painelaitteiden tarkastusta Inspectalla lähes kolmekymmentä vuotta. Laitteet ovat monimutkaistuneet ja moni seikka on muuttunut. Yksi on kuitenkin ennallaan: turvallisuus on edelleen ydinasia. Petrin vastuulla on Helsingin Energian voimaloiden ja lämpölaitosten painelaitteiden tarkastukset. Pääosa työstä on lakisääteisiä tarkastuksia, mutta mukaan mahtuu myös vapaaehtoisia tarkastuksia. Kun uusia laitteita asennetaan, Petrin tehtävänä on tarkastaa, että niiden turvalaitteet, käyttöohjeet ja muut asiakirjat ovat kunnossa. Usein häneen ollaan yhteydessä jo siinä vaiheessa, kun laitteiden hankkimista suunnitellaan. Ykköskriteerinä on pitää huolta siitä, että henkilöriskejä ei satu. Toisena tulevat ympäristöriskit, kolmantena omaisuusriskit.

TURVA-ASIOISTA EI TINGITÄ Kun tarkastusaika lähenee, Järvelä on hyvissä ajoin yhteyksissä Helsingin Energiaan, jotta nämä voivat varautua tarkastukseen esimerkiksi telineitä rakentamalla tai luukkuja avaamalla. Samoin esimerkiksi painekokeet on järkevää toteuttaa muun tarkastuksen yhteydessä, ja ne on esivalmisteltava ennen tarkastajan tuloa.

Voimalan portilla Petri jo tunnetaan, sieltä hänet osataan päästää valvomoon. Valvomosta lähdetään yhdessä liikkeelle tarkastuspaikkaan. Salmisaaren pääkattilan tuottaman höyryn lämpötila on noin 535 celsiusastetta ja käyttöpainekin 140 baria. Turva-asioista on tarkastusvaiheessakin pidettävä tiukasti huolta. Käyttötarkastuksessa Petri mittaa kalibroidulla mittarilla, että paineet ovat oikealla tasolla, ja että suurinta sallittua käyttöpainetta ei ylitetä. Kova kuumuus tekee sen, että laitteet kuluvat. Siksi niitä on seurattava säännöllisesti, ja kuluneita osia vaihdettava uusiin. Tarkastuksen jälkeen edessä ovat vielä paperityöt. Niiden määrä onkin kasvanut huomattavasti. Puutteet ja ongelmat kirjataan, ja valvotaan, että asiat saadaan kuntoon.

Kova kuumuus tekee sen, että laitteet kuluvat. Siksi niitä on seurattava. Petri käy asiakkaiden kanssa vuoropuhelua vuoden ympäri. Seuraava suuri askel Salmisaaren voimalaitoksella on vuonna 2014, kun laitokselle asennetaan uusi käyttö- ja turva-automaatiojärjestelmä. Silloin tarvitaan taas apuja Inspectalta. Mies vaikuttaa olevan kuin kotonaan Helsingin Energialla. ”Meillä on yhteinen ajatusmaailma ja tavoite, joten yhteistyö sujuu mutkattomasti. Luottamuspohjalta toimitaan, avoimesti”, Petri sanookin. Eipä haittaa sekään, että Petrin vaari oli aikanaan Suvilahden voimalaitoksen käytönvalvoja ja isä Helsingin kaupungin sähkölaitoksen konttoripäällikkö. Yhteistyön alkuaikoina vastaan astelikin Petrin isän palkkaamia työntekijöitä! TEKSTI TEIJA LA AKSO KUVA JUNNU LUSA

PAIK ALL A

Petri J채rvel채 on tehnyt painelaitteiden tarkastusta Inspectalla l채hes kolmekymment채 vuotta. Laitteet ovat monimutkaistuneet ja moni seikka on muuttunut. Yksi on kuitenkin ennallaan: turvallisuus on edelleen ydinasia.

Minun tietolähteeni

IQ:n päätoimittajan Hanna Harjulan linkkivinkit IQ:n lukijoille:

”Työssäni Inspectan viestintäpäällikkönä on tärkeää pysyä ajan hermolla, olla jatkuvasti utelias uudelle ja tietää vähän kaikkea vähän kaikesta. Onneksi sosiaalinen media tekee tämän mahdolliseksi myös käytännössä.”

WWW-SIVUT

FACEBOOK & TWITTER

Rakennustuotteiden CE-merkinnästä tulee paljon kysymyksiä, kun merkintä muuttuu pakolliseksi 1.7.2013 alkaen. Vastauksia löytyy helposti suomalaisilta helpdesk-sivuilta osoitteesta www.henhelpdesk.ﬁ

Cleantech Finlandin Facebook-sivulta saa hyvän kokonaisnäkymän Cleantechalan ja -yritysten ajankohtaisiin asioihin. Erityisesti pidän viikoittaisesta kolmen parhaan tarinan tiivistelmästä facebook.com/cleantechﬁnland

Taloyhtiöiden osakkaille ja hallituksen jäsenille tietoa muun muassa korjaushankkeista ja lakiasioista tarjoaa www.taloyhtio.net

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ja Säteilyturvakeskus jakavat turvallisuustietoa useissa kanavissa. Molempien uutisia on helppo seurata uutiskirjeenä, Facebookissa tai Twitterissä. Tietoturvallisuus koskettaa jokaista arkipäivää. Viestintäviraston tietoturvatiedotteita seuraan mieluiten Twitterissä twitter.com/CERTFI Ympäristötietoa ja viranomaisinfoa näppärästi yhdessä paketissa tarjoaa ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskus SYKE:n yhteinen Twitter-tili twitter.com/ymparisto

HYVÄ BLOGI

INSPECTAN OMAT Nyt voit olla yhteydessä Inspectaan myös Facebookissa ja LinkedInissä. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää palveluistamme, työpaikoistamme tai muusta mieltäsi askarruttavasta. Facebookissa jaamme muun muassa toimialatietoa, tietoa avoimista työpaikoistamme, palveluistamme ja töistämme sekä artikkeleita ja uutisia. Pysy ajan tasalla ja seuraa meitä myös sosiaalisessa mediassa! www.facebook.com/InspectaFI www.linkedin.com/company/inspecta

Filosoﬁ Lauri Järvilehdon Ajattelun ammattilainen -blogi tarjoaa parhaimmillaan uusia oivalluksia ja tehokkaita työkaluja ajattelun kehittämiseen www.ajattelunammattilainen.ﬁ

LINKEDIN Kiinteistö- ja rakennusalan kestävään kehitykseen liittyvää keskustelua käydään Green Building Council Finland (FIGBC) LinkedIn-ryhmässä.