IQ - Inspectan asiakaslehti 2/2013

INSPECTA STORIES

2 2013

Paketti hallussa Itella hakee kasvua palveluista.

Laatu ja työturvallisuus kulkevat kehityksessä käsi kädessä.

PALVELUISTUMINEN

Perinteisten toimintaympäristöjen muutos pakottaa etsimään uusia lähestymistapoja.

RISKIPERUSTAINEN TARKASTUS

YHTEISTYÖN PITKÄT PERINTEET

Investointi maksaa itsensä takaisin.

Turvallisuutta, toimivuutta ja tuottavuutta UPM:lle.

Risto Kallinen, Yara

MITÄ JOS...

Luotatko terveydenhuollon mittaustuloksiin?

TEKSTI HANNA HARJULA KUVA INSPECTA

tai vierailijana ollessaan kiinnittää usein huomiota siihen, miten monenlaisia mittareita potilaan diagnoosin tukena käytetään. Mitä jos saan väärän määrän lääkkeitä? Ovatko leikkaussalin työvälineet varmasti puhtaat?

SAIRAALASSA POTILAANA

TERVEYDENHUOLLOSSA jos missä tarkkojen mittaustulosten merkityksen ymmärtää. Vaakojen sekä verenpaine- ja lämpömittareiden oikealla näyttämällä on suora yhteys esimerkiksi lääkkeiden annosteluun.

lisäksi terveydenhuoltoalalla kalibroidaan sterilointilaitteita, kuten höyryautoklaaveja ja desinfektiopesukoneita. Missä lämpötilassa haitalliset sairaalabakteerit kuolevat?

Kuumeneeko lämpökaappi riittävän kuumaksi? Millainen on lämpö-, viljely- ja kylmäkaappien sekä uunien ja hauteiden suorituskyky ja lämpöjakauma?

TUTUMPIEN VAAKOJEN

LÄMPÖTILAN KALIBROINNISSA laitteen näyttämää lämpötilaa verrataan mittanormaaliin eli kalibroituun mittariin esimerkiksi vesihauteessa.

Vaakojen kalibroinnit toimivat samalla periaatteella, eli mittaustulosta verrataan kalibroituihin punnuksiin, joiden tarkka massa tiedetään.

IQ – INSPECTA STORIES

Päätoimittaja: Hanna Harjula, hanna.harjula@inspecta.com

Julkaisija: Inspecta Oy, PL 113, 00181 Helsinki Puh. 010 521 600

Toimitusneuvosto: Inspecta – Matti Järvi, Tomi Kasurinen, Miia Kettunen, Timo Okkonen, Mikko S. Törmänen, Toni Vepsäläinen, Jukka Verho, Markku Virtanen, Juha Visuri Tuotanto: Zeeland/Maggie

www.inspecta.com

Graafinen suunnittelu: Antti Ratinen Repro: Aste Helsinki Oy Paino: SP-Paino Oy, Nurmijärvi Kannen kuva: Pekka Hannila

2

IQ on Inspectan asiakas- ja sidosryhmälehti. Lehti postitetaan asiakasrekisterin perusteella.

ISSN: 2323-9662 Osoitteen- ja tilausmuutokset: www.inspecta.com/IQ tai asiakaspalvelu@inspecta.com

INSPECTA STORIES

2 2013

Paketti hallussa Itella hakee kasvua palveluista.

Laatu ja työturvallisuus kulkevat kehityksessä käsi kädessä.

PALVELUISTUMINEN

Perinteisten toimintaympäristöjen muutos pakottaa etsimään uusia lähestymistapoja.

RISKIPERUSTAINEN TARKASTUS

YHTEISTYÖN PITKÄT PERINTEET

Investointi maksaa itsensä takaisin.

Turvallisuutta, toimivuutta ja tuottavuutta UPM:lle.

Risto Kallinen, Yara

2 2013 06

Yaran tehtailla tarkastuksissa ennakoidaan tulevaa

“Tiedätkö sinä, mikä on tavoitteesi asiakaskokemuksessa?” sivu 5 Timo Okkonen Maajohtaja, Inspecta Suomi

Riskiperustaisten tarkastusten hyödyt ovat jo nähtävissä lisääntyneenä turvallisuutena ja luotettavuutena.

10

Itella kehittää työturvallisuutta Inspectan avulla Tavoitteena on kytkeä turvallisuusjohtaminen saumattomasti osaksi yrityksen päivittäistä toimintaa.

18

UPM:n ja Inspectan yhteistyöllä on pitkät perinteet Suunnitteilla on hyödyntää digitaalista radiografiaa paperikoneiden tarkastuksissa.

15

Neste valmistautuu suurseisokkiin pari vuotta etukäteen.

16

Globalisaatio pakottaa näkemään palveluiden uhat ja mahdollisuudet.

21

Inspecta kannustaa tavoittelemaan tykkäystunnetta.

22

Maailmanharvinaisuus rakennusten kunnon arviointiin.

KOMMENT TI

Jokainen yritys on palveluyritys miten monenlaisia palveluyrityksiä Suomesta löytyy. Kärjistäen voisi todeta, että lähes jokainen Suomessa toimiva yritys on osaltaan palveluyritys. Tässä lehdessä mielenkiintoisen näkemyksen palvelualan mahdollisuuksiin ja haasteisiin tarjoaa PALTA ry:n toimitusjohtaja Riitta Varpe. Esimerkiksi Itellan, UPM:n ja Yaran tarinat tuovat konkreettisesti esiin, millaisella kehitysotteella yritykset tulevaisuuteensa suhtautuvat ja millaisia palveluita Suomessa juuri nyt kehitetään.

ON ILAHDUTTAVAA HUOMATA,

ja sen merkitys tulevaisuuden hyvinvointimme perustana on monessakin mielessä kriittinen. Lehden lopussa kerron lisää siitä, miten Inspecta voisi arvioida asiakaskokemuksen johtamista ja siten autTomi Kasurinen taa luomaan tulevaisuuden menestystä – Liiketoimintajohtaja, niin Suomessa kuin Johtamisjärjestelmien sertifiointi ulkomaillakin. sekä tuote- ja henkilösertifiointi Antoisia lukuhetkiä!

PALVELUSEKTORI ON VAHVASSA KASVUSSA,

3

INSPECTA KUVINA

www.inspecta.com Miten läpimitaltaan 62-metrisen säiliön kunto tarkastettiin vain 40 tunnissa? Miten valmistautua teräsrakennestandardin muutokseen? Miksi savunpoistojärjestelmät voivat aiheuttaa riskejä? Verkkosivuiltamme löydät tarinat kuvien takaa.

A

Tavoitteena on laadukas ja kestävä teräsrakentaminen

Yleiseurooppalainen standardi EN 1090 tuo yhteiset pelisäännöt kantavien teräs- ja alumiinirakenteiden valmistukseen. Siirtymäaika uuden standardin mukaiseen toimintaan päättyy heinäkuussa 2014 – onko yrityksesi valmis muutokseen?

B

Inspecta teki terveystarkastuksen Ruotsin suurimmalle säiliölle Preemraff Lysekil on monessa asiassa Ruotsin suurin: maan suurimman öljynjalostamon vuosikapasiteetti noin 11,4 miljoonaa tonnia ja tankin tilavuus 60 000 m3. Lue verkkosivuiltamme, miten Inspecta tutki säiliön kunnon SLOFEC™-menetelmällä vain neljässäkymmenessä tunnissa.

C

ASME – painelaitealan kansainvälisesti tunnustettu laatukoodi

A

Painelaitteiden valmistuksen markkinat muuttuvat yhä maailmanlaajuisemmiksi.

Inspecta tarjoaa nyt yhdessä kumppaninsa ARISEn kanssa ASME-standardin mukaisia valtuutettuja tarkastuspalveluita, jotka avaavat uusia vientimahdollisuuksia niin Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan kuin Aasiaankin.

B

D

Lentokenttäalueen mittalaitteiden kalibrointi on uusi aluevaltaus Inspectalle Lentokoneiden huoltotoiminnassa ja lentoturvallisuuden varmistamisessa tarvitaan monenlaisia mittauslaitteita, joiden mittaustuloksiin on pystyttävä luottamaan. Inspecta on tehnyt lentokenttäalueella mittalaitteiden kalibrointeja laajamittaisesti syksystä 2013 alkaen.

C

D

E

Edgars Bertuks tavoittelee kultaa Inspectan tuella Kun latvialainen suunnistaja Edgars Bertuks lopetti päivätyönsä ja siirtyi täysipäiväiseksi urheilijaksi, piti moni häntä hulluna. Äänet vaimenivat, kun Bertuks voitti yllättäen ensimmäisen MM-kultansa vuonna 2012.

F

E

Savunpoistojärjestelmät kurjassa kunnossa

Kevään ja kesän aikana tarkastettiin suuri määrä kiinteistöjen savunpoistojärjestelmiä. Tarkastukset osoittivat, että monien savunpoistojärjestelmien heikko kunto aiheuttaa merkittävän riskin tulipalotilanteessa. Katso, mitä Inspectalla on tarjota palo- ja pelastustoimen turvallisuustarkastuksiin.

F

4

KOLUMNI KO O LU L U MN LUMN M I

Superlatiivien puolesta STOCKMANNIN HULLUILLA PÄIVILLÄ o oli lii ttaas aass help aa he h helppo e lp lppo poo h havaita, avai av aita ai ta,, mi ta mite miten iteen eer ilaisiaa ov ovat at asiak akas aspa palv lvel e un vuorovaikutustilanteet v uoorova roova vaik ikk ut ikut utus uss ti tila l nttee la eett jaa miten m it iten en erilaierii la laiierilaisia asiakaspalvelun si sia i a tuloksia sekä s ek ekää kokemuksia kookeemu muksiaa niistä n iii st stää syntyy. syy nt ntyy y . Kahvilassa yy K ah hvi vila l ss la ssaa ool oli l i mu m mukava kkaava v rent rentoutua ntou o tua ja j aja ajautua aut utua uaa kkeskusteluun, esku es kust ku steluu u n,, jok joka okaa liit liittyi i tyy i ju it juuri uur urii tä ttähän. ähä h n. hä n

”Perinteisten tehokkuusmittarien lisäksi on oltava herkkänä todelliselle asiakaskokemukselle.”

ooli l h li huolestunut, u lee st uo s unut u , ko kkoska skk a au auto auton toon ka kats t ass ta t mi mine nen n ol oolii un unoh o tunu n t laua llauantaisen aua uant ntai aise s n osto se oostosretken os s too sr sret ret e ke ken n ta ttakia. kia. ki a. H rrohohkatsastaminen unohtunut Hee ro keniva v t ky kysy symä m än jät t sk s iä syödessäni, syöö de desss än ä i, i tulisikohan t ulisikkoh h an n tästä t äss tä t ä unohtuneesu no noht htun ht unee un eee s kenivat kysymään jätskiä ta katsastuksesta katsast stuksesta vielä vi laskukin maksettavaksi. maksettavakk sii. Mieli M iee li l kkirkastui irka ir kast ka stui st uii nono peasti pe ti ssoitolla oitolla katsas a tu u sy syrityksen en palvelukeskukseen, palvelukeskuk ukk see en en,, joka jokaa vastasi v ass tasi taa si s katsastusyrityksen laua la lauantai-iltapäivälläkin. uan ua nt ai ntai nt ai-i -ilt -i ltap apäivälläkin..

VIEREISEN PÖYDÄN SISARUSPARI

molemmat m olem ol emma maat työs työskentelevänsä ö keentellevvänsä ä n sä tterveyän e ve er v e ydenh de enh nhuo u ll uo llos o sa. Tämän Tämä män n pä päiv i än tehokkuusvaatimukset iv teh ehok okku kuus ku u vaatt imukk se us s t veivät v ivvät ve ä Leenan L ee e na nan n denhuollossa. päivän aj jat atuk u sett joo maanantaihin, uk m aanantai aihi hii n, jolloin h jol ollo l in n magneettikuvaukseen m ag agn ne ettikuva v u va ukk seen see en oli oli l tulossa t ul ulos o sa ajatukset kkellokalle ke llok o alle le mittailem mittailemaan m aa aan n pa palv palveluaikoja. lvel elua uaik ikoj o a.. Leena san oj sanoi a oii ttekevänsä eekk ev evän änsä än sä kkaikaii kkkensa ke n a jo ns j muu utenkk in in,, jo jote ten n tu tuol olla lain in nen m ittailu tu ttuntui u nt n ui kkovin ovin ov in n äärsyttär yt rs yttäämuutenkin, joten tuollainen mittailu vältä. M Marja arja taas taaa s kertoi keert rtoi toi laboratoriossa l ab abor o at ator orio iosss a käyvän käyv kä yvän ä illalla i lll all laa joskus jos osku kuss niin, ku niin ni in n, ete tet tää oovet vet suljetaan ve n ju juur urr i as u aasiakkaan iakk ia kkaan n edessä ä . Eih h än ssitä itää nyt it ny t ku kkukaan kaan ka a aala laa juuri edessä.

Eihän venyä, kun on li linj njatt tu tu,, et ette tei kahd deksaa n jälk jä ä lkeeen ma maks k s et kset ks e a yl l itt yöö stt ä, linjattu, ettei kahdeksan jälkeen makseta ylityöstä, olip ol ipa tilanne mi mikä kä h yvän yv änsä sä. Ol l i jä jänn nnää huomata, huom hu omat att a,, että e tt t ä olin ol in i iitse tss e ha h olipa hyvänsä.

Oli jännä ha-vain va innut sa a ma man n se seik ikan an kkyseisellä ysei ys eii se sell lll ä te terv r ey rv eysa s sema sa m lll a, jossa ma jos o sa s kaikki k ai aikk k k i muu kk muu vainnut saman seikan terveysasemalla, suju su juii lo lois ista tava vast stii. M arja ar ja p äätt ää ttii tehdä tt tehd te hd ä asiasta hdä a iaa st as s a parannusehdotukp rann pa raa nn n us u s eh e hdootu u ksujui loistavasti.

Marja päätti sen se n ty työp öpaii ka kall l aan he heti t m a na aa nant ntai aina n . työpaikallaan maanantaina.

LEENA JA MARJA KERTOIVAT

llisäksi iss äkk si isäk s onkin onk n in n ol olta tavaa herkkänä todell l iselle aasiakaskokemukselle, siak si a assko ak k ke k mu u ks ksel elle el le,, le oltava todelliselle joka ka eedellyttää dee llyttää myös joustavuutta joustav avv uu u tt ttaa jaa lluottamusu ttam uo ttt am amus mus uta siihen, siih hen, n, että henkilöstö henkk iillös ö tö vvoi oi ttehdä ehdä eh d ä asiakkaan dä a ssii akk kaa an a parh pa parhaaksi rhaaksii myös omia omia ra ratkaisuja. attkk aii su suja jaa . Siis Si iss llabSi abb ra ran a n ovi ov i ki kiin kiinni inni ni kkahdeksalta ahde ah d ksalta vvain aaii n si siinä i in n ä tapatapa ta paap uksess ssa, a, eettä t ä on tt nh ilja il jais i ta. N ä nh äi nhän än n än iiitää uksessa, hiljaista.

Näinhän niitä erinom omaisen n palvelun palv pa lvel lv elun un supersoluja sup p er ersoolu uja ja syntyy s yn y tyy y erinomaisen ja kuolee kuolee e tu u le leva vaii suu va uude d ss s a – ol olip ipa kky ip ipa yysee es e sä sä tulevaisuudessa olipa kyseessä tavara tavaratalon ata talo loon tiet ttietty ti iet etty tyy oosasto, saa s to, yyksittäinen k it ks i tä t in i en e katk aatttsastusas aseem em a,, terveysyrityksen ter er ve veys ysyr yrityk ykk se ykse sen n laboratorio labbo la b orraatoori ro sastusasema, ta a i uu ude den n pelin peli pe l n kehitysprojekti. li k hi ke hity tysp spro sp roojjee ktt i. i. ErinomaiE ri rino noma m itai uuden ne nen en pa p palvelukokemus lvel lv eluk ukok okeemus u ttuo u aasiakkaan uo sii akk ka k aan a an u uudelud udel del ellleen le en n lluoksemme. uoks uo kss em emme mee.

PERINTEISTEN TEHOKKUUSMITTARIEN

kkoko okko Suomen SSu uom men n kkansanansa an ssaa ntu tuot o te t es esee een n ja j vviennin ienn ie nnin nn i kkasvuun, in ass vu vuun u n, jo un, jjopa op paa tteollisuudessa. eeooll llis i uu is uud de ss dess s sa. a. tuotteeseen Su Supersolut upe p rss ollutt vvaativat aaati aati tiva v t te va tekojen e koojeen jaa ttietojen ie tooje ie jen n lli lisäksi i sää ks k i tu tunteiden u nt nteiide den n jo joht oh am m is istta ta. M yöss L yö eena ee nan n jaa johtamista.

Myös Leenan M a ja ar jan en eenergia e gi er giaa no n u ee eentius ntiint Marjan nousee sest se s t äää n, stää n jjos os h e dä ei dän n id iideansa eans ea na ns sestään, heidän Timo Okkonen aasiakaskokemuksen as siaa ka k ask s okk em sk muk ukse sen se n pa p paranraa nMaajohtaja tam ta m i see ks mise mi ksii huomataan. huom hu om at om ataa aan. aa n. T ie-ie tamiseksi Tiedä ätk t köö si sinä nä,, mikä nä m kää on mi on tavoittavo ta voit ittdätkö sinä, Inspecta Suomi te e es e i as aasiakaskokemuksessa? i ka ia kask skok sk okk em emuk u se uk s ss ssa? a?? teesi

K VA KU KUV KUVA A MILK MIL M MI IL K A A ALANEN L ANE LA LANE EN

SAMA PÄTEE VARMASTI

5

Risto Kallisen mukaan riskiperustaisen tarkastusohjelman valinnan taustalla ovat olleet Yaran t채rkeimm채t tavoitteet: turvallisuus ja luotettavuus.

6

ASENNE

Riskejä minimoimassa Yaran Suomen tehtailla riskiperustaista tarkastusta, RBI-ohjelmaa, on käytetty reilun parin vuoden ajan. Riskiperustaisen tarkastusohjelman hyödyt ovat jo nähtävissä lisääntyneenä turvallisuutena ja luotettavuutena. ”Tällaisen prosessilaitoksen seisottaminen on erittäin kallista, ja yllättävä seisokki maksaa paljon. Siihen verrattuna tarkastuksiin käytettävät rahat ovat hiluja”, perustelee RBI:n käyttöönottoa Yaran tarkastusinsinööri Risto Kallinen.

TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT PETR A TIIHONEN

Y

ara Suomen paine- ja kemikaalilaitteiden tarkastuksiin sovelletaan perinteisen tarkastustoiminnan lisäksi riskiperusteista tarkastusta. Sen piirin kuuluvat kattilat, painesäiliöt, putkistot, varoventtiilit ja varastosäiliöt. Uudenlainen tarkastusmenettely aloitettiin Yaralla Suomen Uudenkaupungin tehtailta vuonna 2010 typpihappoyksiköistä. Seuraavaksi vuorossa oli Siilinjärven tehdas, ja riskiperustainen tarkastusohjelma aiotaan ulottaa Suomessa kaikkiin Yaran paine- ja kemikaalilaitteita sisältäviin tehtaisiin ja yksiköihin muutaman vuoden kuluessa.

Suomessa kuljetaan globaalin emoyhtiön, Yara International ASA:n, jalanjäljissä. Osassa maailmanlaajuisesti toimivan Yaran toimipisteitä RBI-ohjelmaa (Risk Based Inspection) on sovellettu tehtaiden tarkastuksiin jo useiden vuosien ajan. Yara valmistaa ja markkinoi muun muassa kivennäislannoitteita, typpipohjaisia kemikaaleja teollisuuskäyttöön sekä ympäristönsuojelun tuotteita yli 50 maassa. Suomessa tuotantolaitoksia on neljä. Täällä sijaitsee muun muassa Länsi-Euroopan ainoa fosfaattikaivos.

R

iskiperustaisen tarkastusohjelman valinnan taustalla ovat olleet yhtiön tärkeimmät tavoitteet: turvallisuus ja luotettavuus. Risto Kallinen huomauttaa, että RBI:n avulla tavoitteiden toteutumista voidaan edistää.

Kallisen ensimmäiset kokemukset tarkastusohjelmasta ovat hyvät. ”Jo ensimmäisissä tarkastuksissa löysimme olennaisia asioita, joita perinteisillä tarkastuksilla ei olisi huomattu”, Kallinen kertoo.

Selväksi on kuitenkin tullut myös se, että erityisesti RBI:n alkuvuosina tarkastukset vaativat aiempaa enemmän työtä ja resursseja.

RBI on Suomessa vielä varsin uusi asia. Kallinen pohtii, että kuten lähes aina uusiin asioihin, myös tähän liittyy monenlaisia ennakkoluuloja. ”Perinteisessä tarkastustoiminnassa on paljon riskiperusteisen tarkastuksen elementtejä. Mutta kun turvallisuutta ja luotettavuutta halutaan kehittää yhä pidemmälle, tarvitaan jotain enemmän.”

7

Lähtötaso vaikuttaa toki siihen, millaisia lisäpanostuksia tarvitaan. Lisätöitä on Kallisen mukaan tiedossa erityisesti silloin, jos aiempana tasona ovat olleet niin sanotut viranomaistarkastukset. ”Jos yrityksissä halutaan muuttaa tarkastusmenettely riskiperusteiseen, on oltava valmis muuttamaan myös tarkastuksiin liittyviä käytäntöjä ja ajattelutapaa. Tarkastuksia tehdään sen vuoksi, että toiminta on mahdollisimman turvallista ja luotettavaa.”

Y

ara Siilinjärvellä resursseja on päätetty lisätä, ja Kallinen saa tarkastuksia varten uuden kollegan. ”Olin yksi Suomen pioneereista. Täällä ei aiemmin ole ollut erikseen tarkastuksista vastaavia ihmisiä.”

Näiden päälle Yarassa lisätään ulkopuolisen tarkastuksen määrää.

Kallinen tietää, että ennen tällaisia panostuksia yrityksissä lasketaan euroja tarkkaan. Uusiin kulueriin ei oltaisi valmiita, ellei luotettavuuden kehittymisestä ole takeita.

Koko Yara-konsernilla on tehtaita eri puolilla maailmaa, Australiasta Kanadaan. Tehtaat eivät merkittävästi poikkea toisistaan, mikä helpottaa riskiperustaisen tarkastusmenettelyn käyttöönottoa.

Suomessa RBI ei ole vielä levinnyt kaikkien 900 yaralaisen arkeen. ”Kursseja on järjestetty lähinnä tarkastusten avainihmisille, mutta heidänkin tietämystään on tarkoitus vielä syventää. RBI-tiimi perustetaan aina kohteen suunnitteluvaiheessa, ja sitä vahvistetaan yksikköjen prosessiosaajilla.”

RBI-tiimin rooli on ratkaiseva, kun selvitetään esimerkiksi, millaisia heikentymismekanismeja laitekannassa voi olla. ”Silloin tarvitaan syvällistä osaamista, ja mukaan otetaan esimerkiksi globaalin Yaran korroosioasiantuntija.”

”Keskustelemme Inspectan kanssa siitä, millaisia välineitä ja menettelyjä heillä on. Kaikkea ei onneksi tarvitse tehdä eikä osata itse.”

R

V

aikka perinteisessä tarkastusmenettelyssä on samoja aineksia kuin RBI:ssä, menettelyissä on myös selkeitä eroja. Kallinen kärjistää hieman kuvaillessaan, kuinka aiemmin tarkastaja tuli paikalle, meni tarkastamaan säiliötä ja alkoi pohtia, millaisia vaurioita siinä voisi olla. ”Nyt tuo puoli kartoitetaan etukäteen perusteellisella ryhmätyöllä. Eri vaurioiden potentiaaliset esiintymismahdollisuudet tiedetään siis jo etukäteen.”

”Koska RBI kartoittaa kaikki potentiaaliset vauriomekanismit, se samalla katsoo myös tulevaisuuteen.”

iskiperustaisen menettelyn avulla selvitetään laitteiden tarkastusten tärkeysjärjestys. Laitteelle saadaan arvioitua sen riskitaso, vaikka sitä ei olisi ehditty tarkastaa vielä kertaakaan. Riskien arvioinnissa otetaan huomioon esimerkiksi konservatiivisesti arvioitu korroosionopeus. Lopputuloksena saadaan selville, olisiko laite tarkastettava mahdollisesti jo seuraavan seisokin yhteydessä. ”Koska RBI kartoittaa kaikki potentiaaliset vauriomekanismit, se samalla katsoo myös tulevaisuuteen. Aiemmin tarkasteltiin lähinnä, millainen historia laiteella on ollut ja mitä siitä on siihen mennessä löytynyt. Nyt meillä on mukana menneen ja tulevan riskit. Pystymme päättelemään myös sellaisia riskejä, joihin ei ole aiemmin kiinnitetty riittävästi huomiota.”

RBI:n hyötyihin kuuluu myös nopea päivitettävyys, joka tukee jatkuvaa kehittymistä. ”Kun tarkastuksia sisältänyt seisokki on tehty, on olennaista, että saamme tarkastusdokumentit selkeinä ja ajallaan, sillä niiden perusteella päivitämme uuden riskiluokituksen sekä tarkastussuunnitelman seuraavaan seisokkiin.”

Siilinjärvellä seisokkeja on vuosittain, mikä antaa tarkastustoiminnalle joustavuutta: kaikkea ei tarvitse ehtiä tehdä samalla kertaa, sillä seuraava mahdollisuus tulee jo vuoden kuluttua. Mikäli seisokkeja olisi vaikkapa viiden vuoden välein, tilanne olisi toinen.

K

Riskien arvioinnin jälkeen saadaan ensimmäinen luonnos tarkastussuunnitelmasta. Tämän jälkeen Yara on yhteydessä Inspectaan, jonka kanssa tarkastussuunnitelman luonnos käydään läpi. ”Mietimme yhdessä, millä tavoin pystymme toteuttaman tarkastussuunnitelman käytännössä.

Mitkä ovat parhaat menetelmät, mikä olisi hyvä laajuus ja millaisia muutoksia tarvitaan?”

Kallinen pitää riskiperustaiseen tarkastusmenettelyyn liittyvää suunnittelua ja yhteisiä keskusteluja ohjelman suurena vahvuutena. Tuloksia tulee, kun yhteistyö sujuu.

Tarkastuksia varten tarvittavia laitteita ei tarvitse itse ostaa. Esimerkiksi Siilinjärvelle ei ole hankittu uutta tarkastusvälineistöä.

allinen sanoo hieman liioittelevansa, kun hän kertoo ihmisten lähes pyörtyilleen uusille suunnitelmille: tiheät tarkastusvälit ja paljon testauksia. ”Asenteet muuttuivat nopeasti, kun tarkastuksissa huomattiin asioita, joita aiempi kunnossapito ei olisi löytänyt. Ihmiset ymmärtävät kyllä, millaiset seuraukset yllättävillä tuotantokatkoksilla olisi. Ne tarkoittaisivat myös luotettavuuden menetystä. Mutta nyt meillä on työkalu, jolla tuollaisia voidaan mahdollisimman tehokkaasti estää.”

Nykyään tehtaissa käydään jo kilpailua siitä, mihin tehtaisiin sekä yksiköihin menetelmää ryhdytään seuraavaksi soveltamaan.

Uuden menettelyn ansioksi Kallinen laskee myös resurssien aiempaa järkevämmän kohdentamisen. Kun riskit ovat tiedossa, riskejä ei tarvitse vahdata sieltä, missä ne ovat merkityksettömän pienet.

Kallinen on mielissään yhtiönsä arvojärjestyksestä. Koska turvallisuus ja luotettavuus ovat korkeimmat tavoitteet, tarkastustoimintaa tekeviä kuunnellaan. ”Toki meillä pitää olla sanomallemme hyvät perusteet. Mutta jos kartoituksessa huomataan vaikkapa korkean riskin laite, sen tarkastusta on kenenkään vaikea ohittaa.”

Risk Based Inspection (RBI) ja hallinta riskien perusteella auttaa asettamaan tarkastukset tärkeysjärjestykseen ja suunnittelemaan ne.

TARKASTUSTEN OHJAAMINEN

analysoidaan, kuinka todennäköisesti jotain tapahtuu ja mitä seurauksia siitä aiheutuu.

MENETELMÄN AVULLA

pohjautuu API 580 ja API 581 -standardeihin.

RBI-MENETTELY

odotetusta kulumisesta ja siitä, mihin yrityksen on syytä keskittyä.

RBI TUOTTAA TIETOJA

RISKIPERUSTAINEN TARKASTUS

TARKASTUKSISTA SAATUJA tietoja voidaan hyödyntää muun muassa päivittäisessä kunnossapidossa, huoltokatkosten aikaisessa priorisoinnissa ja investointien optimoimisessa peruskorjauksen aikana.

Siilinjärvellä on huomattu, että API-standardeihin pohjautuvaa menettelyä on mahdollista madaltaa muun muassa ohjelmistosovellusten avulla. Jos arkistointi ja tarkastusdokumentointi ovat olleet riittävällä tasolla, menettelyn käyttöönotto kevenee.

Perinteinen tarkastustoiminta

YARAN TEHTAALLA

8

Riski

RBI Tarkastusten/ylläpidon kustannukset

Asenteet muuttuivat nopeasti, kun tarkastuksissa huomattiin asioita, joita aiempi kunnossapito ei olisi lÜytänyt.

9

Paketti ha Itella kehittää työturvallisuuttaan panostamalla keskustelevaan organisaatiokulttuuriin.

10

ITELL A

llussa

Postilaitoksesta kansainväliseksi logistiikkayritykseksi muuntautunut Itella-konserni hakee kasvua palveluistumisesta. Inspecta auttoi Itellaa toteuttamaan koko yrityksen laajuisen työturvallisuusjohtamisen kehityshankkeen, joka tuo yhtiön arvot kiinteästi mukaan jokapäiväiseen työhön.

TEKSTI THOMAS FREUNDLICH KUVAT PEKK A HANNILA

11

I

tella on palveluyritys, joka on erikoistunut asiakkaittensa tärkeiden tietoja tuotevirtojen hallintaan. Suomessa Itellan tärkeä perustehtävä on tarjota postipalveluita koko maassa.

Itellan liikevaihdosta 96 prosenttia tulee yrityksiltä ja yhteisöiltä. Tärkeimmät asiakastoimialat ovat kauppa, palvelut ja media, ja yritys toimii Euroopassa sekä Venäjällä. Kansainvälisen liikevaihdon osuus on noin kolmannes.

POSTINKANTAJASTA PALVELUYRITYKSEKSI Itella Oyj:n juuret yrityksenä ulottuvat lähes 400 vuoden taakse. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe perusti Suomen postilaitoksen vuonna 1638, jonka jälkeen postitoimintaa on harjoitettu muun muassa 1800-luvulla postilaitoksen keskusvirastona sekä 1990-luvulla Posti-Tele-liikelaitoksena. Vuonna 2001 Postista tuli julkinen osakeyhtiö. Nykyisen Itella-nimen konserni sai vuonna 2007.

2000-luku on ollut Itellalle voimakasta muutoksen aikaa. Yhtiö on muuntautunut perinteisestä postilaitoksesta kansainväliseksi palvelukonserniksi, joka on investoinut ja laajentunut voimakkaasti erityisesti logistiikka- ja viestinvälityspalveluihin.

12

Taloushallinnon kokonaispalvelut tulivat mukaan tarjontaan vuonna 2009, ja jo vuotta myöhemmin niille saatiin ensimmäiset laajat ulkoistusasiakkuudet.

Itellan tie monipuoliseksi palveluyritykseksi myötäilee logistiikka-alan kansainvälisten suurtoimijoiden kehityspolkua. Perinteisinä kuljetusyrityksinä aloittaneet yhtiöt tekevät aluevaltauksia palvelukokonaisuuksiin, joiden varaan asiakkaat voivat antaa tarvittaessa koko yrityksensä logistiikan. Harva tulee ajatelleeksi, että verkkokaupasta tilattu varaosa, vaate tai huonekalu voi hyvin todennäköisesti tulla Itellan kaltaisen logistiikkayrityksen ylläpitämästä pitkälle automatisoidusta varastosta. Logistiikkayritykset etsivät jatkuvasti uusia palvelumahdollisuuksia toimitusketjujen hallinnasta aina tietotekniikan ja kulutuselektroniikan korjauspalveluihin.

TURVALLISUUSJOHTAMISEN OSAAMISELLE KYSYNTÄÄ Palveluistumisen ja sähköisen tiedonvälityksen haasteet ja mahdollisuudet kulkevat rinta rinnan Itellan ja muiden logistiikkayritysten liiketoimintanäkymissä. Perinteisen osoitteellisen kirjejakelun sekä tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien lähetysmäärät ovat vähentyneet hitaasti mutta tasaisesti jo vuosia. Samalla verkkokaupan yleistyminen kasvattaa pakettilähetysten määrää Suomessa jatkuvasti. Vuoden 2012 joulun alla kaikkien aikojen ennätysviikolla Itellan kuljetusverkossa kulki lähes miljoona pakettia.

Palveluistumisen myötä yrityksen oma toiminta muuttuu aiempaa monimuotoisemmaksi. Työturvallisuuden hallinnassa tarvitaan paitsi yhä laajempaa käytännön asiantuntemusta, myös kattavaa strate-

”Palveluistumisen suhteen tärkeintä meille on ymmärtää, että työturvallisuus on laatukysymys. Laatu ja työturvallisuus kulkevat käsi kädessä.” gista näkemystä siitä, miten johtotasolla laaditut arvot ja tavoitteet saadaan käytännössä näkymään jokapäiväisessä työssä, joka on hajautunut useille toimialoille.

Itellan konsernijohtajana vuonna 2012 aloittanut Heikki Malinen pani alulle hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää koko Itellan työturvallisuuskulttuuria.

Inspecta auttoi Itellaa projektin käynnistysvaiheessa toteuttamalla koko yrityksen laajuisen turvallisuusarvioinnin.

”Palveluistumisen suhteen tärkeintä meille on ymmärtää, että työturvallisuus on laatukysymys. Laatu ja työturvallisuus kulkevat käsi kädessä”, kertoo Itellan työhyvinvointijohtaja Sanna-Mari Myllynen. ”Itella haluaa olla laadukas palveluntarjoaja, joten myös työturvallisuuden pitää olla kunnossa. Molemmat asiat ovat prioriteeteissamme hyvin korkealla, ja on hienoa olla näkemässä, miten nämä kaksi asiaa kehittyvät yhdessä.”

Inspectan toteuttamaan kokonaisuuteen sisältyi kolme osa-aluetta. Aluksi toteutettiin turvallisuusjohtamisen käytäntöjen arviointi,

Inspectan uusi koulutus turvallisuuskulttuurin kehittämisestä keräsi parikymmentä osallistujaa lokakuussa 2013.

Miksi turvallisuuden kehittäminen kiinnostaa ja on tärkeää?

Valion työturvallisuuspäällikkö Seppo Morander ja mehutehtaan työsuojelupäällikkö Irina Kallio kertoivat koulutuksen tärkeimmän annin olevan tuki omalle pohdinnalle. ”Arjessa painimme samojen kysymysten kanssa. Mietimme, miten työturvallisuuden tulisi käytännössä näkyä valiolaisten työssä. On hyvä saada tukea sille, että olemme oikealla reitillä”, valiolaiset summaavat. ”Tärkeintä turvallisuuden kehittämisessä on oikea asenne. On myös muistettava, että työturvallisuus ei ole irrallaan muusta turvallisuudesta. Meille elintarviketurvallisuus on tietysti erittäin korkea arvo”, toteaa Kallio.

Fortumissa turvallisuuskulttuurin eteen on tehty pitkään töitä, sanoo puolestaan asiantuntija Ruusaliisa Leinonen, joka työskentelee Fortumin Nuclear Safety Oversight -yksikössä. ”Ydinvoima-alalla lähtökohtana on, että turvallisuus tulee ensin.

Meillä turvallisuus on koko ajan ylimmän johdon agendalla”, Leinonen sanoo. ”On kuitenkin hyvä muistaa, että turvallisuuskulttuurissa on eroja eri maiden ja organisaatioiden välillä ja nämä asiat on otettava huomioon käytännön työssä. Tällä hetkellä pidän haasteena sitä, että eri turvallisuuden alat, kuten esimerkiksi työja prosessiturvallisuus, ymmärrettäisiin osana kokonaisuutta ja että tämä ymmärrys integroituisi käytännön tekemiseen kaikilla tasoilla. Koulutuksessa parasta antia onkin ollut juuri käytännön esimerkit, joista saa ideoita omaan organisaatioon vietäväksi”, päättää Fortumin Leinonen.

13

TEKSTI HANNA HARJULA

Työturvallisuuden ja turvallisuusasenteiden kehittäminen koskettaa kaikkia

jossa oli mukana 40 johtajaa, työsuojeluvaltuutettua ja esimiestä koko Itella-konsernista. Arvioinnissa kartoitettiin yhtiön työturvallisuuskulttuurin tilaa – toisin sanoen sitä, miten kuvatut käytännöt toteutuivat päivittäisessä toiminnassa. Arvioinnin tuloksia verrattiin parhaisiin käytäntöihin Suomessa ja kansainvälisesti.

Johtamiskäytäntöjen kartoittamisen jälkeen Inspecta toteutti Itellalle mittavan työturvallisuuden asennemittauksen, johon osallistui noin tuhat työntekijää. Lopuksi Inspectan asiantuntijat esittelivät Itellan johdolle yhteenvedon tuloksista sekä havainnot, joiden pohjalta Itella pystyy viemään kehitysprosessia itsenäisesti eteenpäin.

STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN ”Työturvallisuuden arviointia tarjoavat lukuisat toimijat yksittäisistä kouluttajista alkaen. Inspecta valikoitui Itellan kumppaniksi tässä hankkeessa siksi, että pystymme tarjoamaan koko yrityksen laajuisen palvelukokonaisuuden, jossa ovat mukana sekä strategisen tason näkökulmat että työyhteisötason turvallisuusasiat. Vastaavaa kokonaisuutta ei Suomessa tarjoa kukaan muu”, kertoo Inspectan liiketoimintajohtaja Tomi Kasurinen.

”Kyseessä ei ole kertaprojekti, vaan pitkäjänteinen muutoshanke.”

Työturvallisuuskulttuurin uudistamishankkeen aloitus vietiin läpi tiiviillä aikataululla. Ensimmäiset keskustelut Itellan ja Inspectan välillä käytiin vuoden 2013 alussa, ja työturvallisuusarvioinnit päästiin toteuttamaan jo huhti–toukokuun aikana. Kesän aikana työ jatkui raportoinnilla sekä Itellan turvallisuusjohdolle järjestetyllä seminaarilla.

Elokuussa hankkeen tulokset esiteltiin konsernin johtoryhmässä.

Itella on ollut erittäin tyytyväinen tuloksiin, ja työ jatkuu aktiivisesti. Kyseessä ei ole kertaprojekti, vaan pitkäjänteinen muutoshanke. ”Inspectan kanssa olemme saaneet paljon asioita aikaan ripeällä aikataululla”, kertoo Sanna-Mari Myllynen. ”Inspectan asiantuntijat ovat saaneet pisteet erityisen asiakaslähtöisestä asenteesta sekä joustavuudesta.”

TAHTO LUO MUUTOKSEN Olennainen tekijä projektissa oli Itellan omista arvoista lähtenyt halu työturvallisuuden ja johtamiskulttuurin kehittämiseen. Tavoite oli kytkeä turvallisuusjohtaminen saumattomasti osaksi yrityksen päivittäistä toimintaa. ”Hyväksi havaittuina käytännön työkaluina tähän suosittelimme esimerkiksi säännöllisiä työturvallisuuskeskusteluita. Keskustelemalla säännöllisesti voidaan osoittaa, että turvallisuus ei ole vain juhlapuheita vaan tapa toimia ja että tätä turvallista toimintatapaa edellytetään kaikilta”, Kasurinen sanoo. Työturvallisuuskeskusteluissa työntekijöiden kanssa voidaan käydä läpi oman työtehtävän ja työpaikan kannalta olennaisia käytäntöjä sekä aiemmin sattuneita tapaturmia. ”Käynnissä olevassa kehityshanke ja Inspectan tekemät tutkimukset ovat tuoneet organisaatiollemme paljon lisäarvoa”, Sanna-Mari Myllynen kertoo. ”Osa asioista tiedettiin jo, mutta saimme tutkimuksesta vahvistusta ajatuksillemme ja näkemyksillemme. Nyt olemme paljon viisaampia siinä, mitä kohtia lähdemme jatkossa kehittämään.

Inspecta on haastatteluilla saanut hyvän tuntuman organisaatioomme, ja meillä on nyt rehellinen kuva tilanteesta.”

Työturvallisuus on tärkeä perusarvo kaikille vastuullisesti toimiville yrityksille. Käytännössä turvallisuuden edistämisessä joudutaan usein tasapainottelemaan ”kepin ja porkkanan” välillä. ”Oikeiden työkalujen soveltaminen eri tilanteissa on aina haaste. Yhteinen, avoin keskustelu työturvallisuudesta kuitenkin luo perustan turvallisuustason jatkuvalle parantamiselle ja hyvälle turvallisuuskulttuurille”, toteaa Tomi Kasurinen. ”Itellalla oli vahva halu ottaa iso loikka työturvallisuusjohtamisen kulttuurissa. Inspecta valikoitui yhteistyökumppaniksi, koska kykenimme tarjoamaan sekä vankkaa käytännön osaamista työturvallisuudessa että arvioimaan johtamisjärjestelmää kokonaisuutena,” Kasurinen päättää.

Itella on muuntautunut perinteisestä postilaitoksesta kansainväliseksi palvelukonserniksi, joka on investoinut ja laajentunut voimakkaasti erityisesti logistiikka- ja viestinvälityspalveluihin.

14

VAIKUT TA JA

Hankevastaava Antti Nissinen valmistautuu Nesteen reilun kuukauden pituiseen suurseisokkiin. Varattuna on miljoona työtuntia ja 4000 ihmistä.

Suurseisokki syö miljoona työtuntia

TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT NESTE, SHUTTERSTOCK

N

este Oilin Porvoon jalostamon seuraavaan suurseisokkiin on vielä lähes pari vuotta aikaa, mutta suunnittelu on jo hyvässä vauhdissa. Jalostamon infrastruktuuri vaatii täydellisen alasajon, joka toteutetaan neljän–viiden vuoden välein.

Tulevan suurseisokin hankevastaava Antti Nissinen Nesteeltä kertoo, että valmistautuminen aloitettiin pian edellisen suurseisokin jälkeen. ”Vuonna 2010 perustimme jalostamolle pysyvän ryhmän, joka vastaa pienemmistä vuosittaisista yksikköseisokeista sekä valmistelee seuraavaa suurseisokkia.”

Kyseessä on kansainvälisestikin mittava projekti, josta ei selvitä vain oman väen voimin. Kansainvälisyys on myös näkyvä ja kuuluva osa projektia – suurseisokin aikana tehtävät työt ovat osittain sellaisia, joihin tarvitaan asiantuntija-apua Suomen ulkopuolelta. ”Viimeksi mukana oli 40 eri kansallisuutta. Tässä on omat haasteensa, sillä kaikki ovat mukana suurseisokin koulutuksissa, joita on järjestettävä eri kielillä.”

Kiivain koulutusjakso alkaa loppuvuonna 2014 ja keväällä 2015, jolloin kurssitetaan myös varatyöntekijöitä, kaikkiaan siis tuhansia ihmisiä.

Myös hyvin arkisia mutta projektin sujuvuuden kannalta tärkeitä asioita pitää järjestää: miten liikenne saadaan sujumaan, riittääkö parkkitila, minne muualta tulevat majoittuvat ja kuinka usean tuhannen ihmisen ruokailu saadaan sujumaan. Vaikka jalostamo seisoo, ei omakaan henkilöstö lomaile, vaan osallistuu seisokin aikana huoltotöihin.

kattua kulkupelinsä myös seisokin aikana. Nissinen huomauttaa, että suurseisokilla ei ole varaa epäonnistua, sen on onnistuttava kerrasta. ”Tämän vuoksi teemme etukäteen erilaisia riskikartoituksia ja varasuunnitelmia. Kaikista yllätyksistä kertovaa kristallipalloa meillä ei ole, joten meidän pitää osata varautua monenlaisiin tilanteisiin.”

Yksi tärkeä edellytys onnistumiselle on tekijöiden rautaisen ammattitaidon lisäksi se, että jokainen tekee oman työnsä vastuullisesti ja ottaa muiden työvaiheet huomioon. ”Ei riitä, että ottaa vastuun vain omasta työstään, sillä myös yhteen sovittelu on kaikkien vastuulla.”

Jokaiselle urakkaan osallistuvalle terotetaan, että ykkösjuttu myös seisokin aikana on turvallisuus. Laadustakaan ei voida tinkiä. Koska aika on rajallinen, olennaista on myös aktiivinen tiedon jakaminen. Informaation on virrattava, jotta seuraava tekijä pääsee hoitamaan työtään ilman katkoksia. ”Meille on tärkeää saada palveluntarjoajat mukaan jo suurseisokin suunnitteluun ja ottaa kokonaisvastuu tekemisistä heti alusta asti. Tästä on suuri apu, kun varsinainen rutistus alkaa.”

Tehokas projekti

LÄHES KAIKKEEN ON VARAUDUTTAVA Suurseisokissa varmistetaan seuraavan käyntijakson käytettävyys ja käytön turvallisuus. Noin kuukauden aikana tehdään lukemattomia laitteiden huoltoja, uusimisia ja varaosien vaihtoja. Tänä aikana on hyvä tehdä myös puhdistuksia.

Taustalla ovat myös lakivelvoitteet ja niiden sanelemat tarkastukset. Tarkastuksia varten kaikki prosessiyksiköt pysäytetään. Voimalaitos, satama ja jakeluterminaalit toimivat kaikesta huolimatta normaalisti. Liikenne Suomen maanteillä ei pysähdy, vaikka jalostamo seisoo – autoilijat saavat tan-

INSPECTA ON MUKANA Porvoon jalostamon suurseisokissa.

Inspectan tehtäviin kuuluvat lukuisat eri testaukset, tarkastukset ja mittaukset, joiden avulla kerätään tietoa laitteiden kunnosta.

– HUOLELLINEN valmistautuminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, yhdessä asiakkaan kanssa, on äärimmäisen tärkeää myös meille. Näin rajallisessa ajassa tehtävä mittava työmäärä saadaan maaliin oikea-aikaisesti ja menestyksekkäästi, sanoo Inspectan myyntijohtaja Jukka Verho.

15

Palveluistuminen TEKSTI THOMAS FREUNDLICH KUVITUS JANNE KUNTTU

UHAT KEHITTYNEISSÄ MAISSA palveluiden osuus yritysten liiketoiminnasta kasvaa jatkuvasti. Samaan aikaan globalisaatio vie teollisuustuotantoa maihin, joissa on alemmat työvoimakustannukset ja suuremmat lähimarkkinat.

“Suomi ei pärjää ja hyvinvointiyhteiskunta ei säily, ellemme muuta ajattelu- ja toimintatapojamme palvelutalouden edellyttämällä tavalla”, kiteyttää Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n toimitusjohtaja Riitta Varpe.

ja menestyneimmistä yrityksistä ovat käyneet läpi hurjan muodonmuutoksen laitevalmistajista globaaleiksi palveluyrityksiksi. Teollisuusyrityksen palveluistaminen ei kuitenkaan ole helppoa, eikä insinööriosaaminen välttämättä taivu taidoksi toimia maailmanlaajuisissa arvoverkoissa. Asiakas on oman liiketoimintansa paras osaaja, joten palveluyrityksen on pystyttävä tarjoamaan aidosti uutta lisäarvoa – tai tehtävä sama selvästi halvemmalla. ”Muun muassa ETLAn tekemät selvitykset osoittavat, että suurin lisäarvo muodostuu ennen ja jälkeen valmistuksen toteutettavista asiantuntijapalveluista, ei välttämättä fyysisestä valmistuksesta”, toteaa Riitta Varpe. ”Jotta tästä päästään osalliseksi, on suomalaisen toimintaympäristön oltava kansainvälistä huipputasoa. Meillä on panostettava innovaatioihin eli tapaan tehdä asioita toisin ja paremmin, ja on oltava korkeasti koulutettuja osaavia työntekijöitä sekä etevää johtamista. Työn teettämisen Suomessa on oltava kannattavaa.

Verotuksella voidaan vaikuttaa siihen, onko Suomi riittävän houkutteleva paikka lisäarvon, eli esimerkiksi aineettoman pääoman, patentti- ja lisenssitulojen, kotiuttamiseen, jotta tuotot eivät valuisi maihin, joissa niitä verotetaan keveämmin.”

MONET MAAILMAN SUURIMMISTA

ja verkottuneessa taloudessa palvelut ja palvelukonseptit voivat olla rajattomasti monistettavissa ja paikasta riippumattomia. Samalla kuitenkin kilpailu on salamannopeaa ja armotonta. Joku muu voi aina tarjota samaa palvelua nopeammin, halvemmalla ja paremmalla asiakaskokemuksella.

DIGITAALISESSA pal-

velutaloudessa myös tietoturva aiheuttaa uusia riskejä. Kun yrityksen tietopääoma on hajautettuna palveluntarjoajille ympäri maailmaa, on vaikea olla varma, mihin ja kenelle tiedot lopulta päätyvät. Entä kenellä on vastuu turvallisuudesta, jos huoltotai logistiikkapalvelua tarjotaan etänä toiselta mantereelta?

Suomessa jo yhdeksän kymmenestä tehtävästä työtunnista on työtä, joka ei ole välittömästi kytköksissä fyysiseen valmistukseen.

MAAILMANLAAJUISILLA MARKKINOILLA niin omistus, operointi, huolto ja kunnossapito kuin tukipalvelut, koulutus ja työvoimakin hajaantuvat erillisten toimijoiden vastuulle.

Digitaalisten palveluiden kauppa on nopeimmin kasvava erä maailmankaupassa. Digitaalisessa

16

Tämän päivän maailmassa kolmijako alkutuotantoon, teollisuuteen ja palveluihin on käynyt vanhanaikaiseksi. Kilpailukykyä ja tuottavuutta etsitään erikoistumalla ja ulkoistamalla. Kun yritysten perinteiset toimintaympäristöt muuttuvat ja vastuualueiden rajat hämärtyvät, tarvitaan uudenlaisia lähestymistapoja yhdistämään erilliset toimijat, osaamiset ja vastuut.

MAHDOLLISUUDET TILASTOJEN MUKAAN on selvää, että kehittyneissä maissa uusi talouskasvu syntyy palveluista. Mitä vauraampi maa, sitä suurempi osuus bruttokansantuotteesta muodostuu palveluista ja palvelutyöstä. Suomessa jo yhdeksän kymmenestä tehtävästä työtunnista on työtä, joka ei ole välittömästi kytköksissä fyysiseen valmistukseen.

MAAILMANKAUPAN ARVOSTA yli puolen arvioidaan olevan palveluita, ja osuus kasvaa noin 30 % vuodessa. Palveluiden kilpailukyvyllä ja tuottavuuskehityksellä on merkittävä rooli niin yksittäisten yritysten kuin koko kansantalouden kilpailukyvyn kehittämisessä. ”Keskustelu uusteollistamisohjelmista on vanhakantaista. Tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä ja kehityshankkeita yli toimialarajojen. Palveluita ja teollisuutta ei saisi enää laittaa vastakkain vaan lomittain”, huomauttaa Riitta Varpe.

yritykset usein nopeisiin ja kivuliaisiinkin muutosliikkeisiin. On kuitenkin hyvä huomata, että globalisaatio vaikuttaa kaikkiin – niin yrityksiin kuin sen asiakkaisiin – yhtäläisesti. Myös omilla asiakkailla on paine erikoistua ja keskittyä ydinosaamiseen, jolloin osaavan ja luotetun kumppanin kanssa voi löytää nopeastikin avaimet onnistuneeseen yhteistyöhön.

Globalisaation ja palveluistumisen myötä yritykselle voi avautua maailmanlaajuiset markkinat, ja onnistunut palvelukonsepti on teoriassa monistettavissa rajattomasti. ”Paikallisuus ja paikalliset klusterit olivat 90-lukua”, Varpe sanoo. ”Kilpailukykyä ja tuottavuutta haetaan nyt ulkoistamalla ja erikoistumalla, ja Suomen on oltava tässä suunnannäyttäjä.”

GLOBALISAATIO PAKOTTAA

INTERNET-TALOUDESSA Suomella on aivan uudet mahdolli-

suudet yhdistää perinteinen prosessi- ja valmistusosaaminen tiedonkeruuseen ja analysointiin, jolloin lopputuloksena on korkean lisäarvon palvelutuote. ”Teknologiaa voi kopioida, mutta asiantuntemuksen ja palvelukonseptien kopioiminen on paljon haastavampaa, jopa mahdotonta”, toteaa Varpe.

Varpen mukaan avainsanoja palveluistuvilla maailmanmarkkinoilla menestymiseen ovat mm. teollisuuden ja palveluiden yhteistyön tiivistäminen, yhteinen asiakkuuksien hallinta, prosessi- ja projektiosaaminen, logistiikka ja ICT-sovellukset. Parhaimmillaan teollisuusyritykset voivatkin yhdistää perinteiset vahvuutensa insinööri- ja valmistusosaamisessa, mutta tavoittaa uusia markkinoita lisäarvopalveluilla yrittämättä kilpailla halpatuotannon hintasyöksykierteessä.

17

Inspectan tarkastusalueeseen kuuluvat myös yli satametriset UPM:n Tervasaaren tehtaan tiilipiiput.

Turvallisuutta, toimivuutta ja tuottavuutta TEKSTI JOANNA SINCLAIR KUVAT UPM, VASTAVALO

UPM:n ja Inspectan välisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet: UPM:n tehtaiden tarkastuksia on Inspectan voimin tehty jo toistakymmentä vuotta. Lähitulevaisuudessa suunnitteilla on hyödyntää digitaalista radiografiaa paperikoneiden perusteellisissa tarkastuksissa.

18

CASE UPM

Turvallisuus on aina Hans Andersenin mielen päällimmäisenä.

O

UPM:n Tervasaaren tehtaalle tullessa silmä lepää syysruskan värittämässä järvimaisemassa. Automaatiotyönjohtaja Hans Andersen on tainnut kuulla työpaikkansa ympäristöä kehuttavan ennenkin, sillä mies naurahtaa ihastelulle. ”Inspectan kaverit pääsevät kerran vuodessa katsomaan näitä maisemia kunnolla, kun tarkastavat tikkaiden vierestä putoamissuojajärjestelmät noista piipuista”, Andersen sanoo ja nyökkää kohti ikkunan takana kohoavia punatiilisiä tehdaspiippuja. Niiden tarkastus hoituu Inspectan kautta, kuten noin kaksisataa muutakin tehtaan tarkastusta vuosittain.

Inspectan Juha Seppänen ja Toni Vepsäläinen vilkaisevat taivasta halkovia noin satametrisiä piippuja.

Vepsäläinen ennättää pääkaupunkiseudulta Tervasaaren tehtaalle hiukan työtoveriaan harvemmin, mutta Seppänen käy UPM:llä monta kertaa kuussa.

Inspectan ja UPM:n yhteistyöllä on pitkät perinteet. Inspecta aloitti Tervasaaren tehtaalla teräsrakenteisten nosturien tarkastuksen jo 1998. Vuosien varrella yritysten välille on syntynyt luotettava kumppanuus.

”Tiedän, että Inspecta tarjoaa meille parasta asiantuntemustaan ja apua. Voin soittaa tutulle Inspectan kaverille suoraan kesken palaverin, jotta saamme saman tien tarkastusasiat selvitettyä”, Andersen listaa pitkän yhteistyön etuja. ”Aikaa säästyy, kun asioita ei tarvitse hoitaa aina sähköpostitse, eikä vieraalle ihmiselle kertoa alusta alkaen, mistä on kyse. Mutta kumppanuudessa on kyse paljon enemmästäkin. Käytännössä Inspecta on mukana monissa kehitysasioissa, joissa heidän ammattitaitonsa auttaa meitä tekemään työmme paremmin.”

UPM hoitaa osan nosturitarkastuksistaan itse, mutta luottaa ison osan laitteista Inspectan tarkastettavaksi. Inspecta tarkastaa myös tehtaan nosto-ovet, nostoapuvälineet ja hissit – muun muassa. Kaiken kaikkiaan tarkastettavia kohteita on kolmikon arvion mukaan viitisensataa. Tavallisten vuositarkastusten lisäksi Inspecta hoitaa myös esimerkiksi teollisuusnostureiden perusteelliset määräaikaistarkastukset. ”Siltanosturi voi maksaa satoja tuhansia euroja. Niiden kymmenvuotistarkastukset kannattaa hoitaa huolella, sillä voi saada merkittävät kustannussäästöt. Mutta UPM:lle tarkastuksissa kustannussäästöjäkin tärkeämpää on turvallisuus”, Andersen tähdentää.

TURVALLISUUDEN RYHTILIIKE UPM:llä on työturvallisuuden ryhtiliike käynnissä. Se näkyy vieraallekin selvästi: tehdasalueelle ei ole mitään asiaa ilman huomioliivejä, kypärää, turvalaseja ja korvatulppia. Kulunvalvonta on esimerkillisen tehokas. ”Turvallisuuden ryhtiliike on kolmen vuoden projekti, jonka kuluessa panostamme turvallisuuteen paljon. Periaatteemme on, että jokainen työtapaturma on vältettävissä. Seppäsen Juha onkin ollut meillä puhumassa työntekijöille turvallisuudesta”, Andersen kertoo ja nyökkää yhteistyökumppanilleen. ”Samoin meillä on ollut ihmisiä Inspectan järjestämillä kursseilla hakemassa lisäoppia turvallisuudesta.”

Andersenin puheesta kuulee, että turvallisuus on ollut päällimmäisenä mielessä monessa hankkeessa. Hän maalaa kuulijalle nopeasti kokonaisvaltaisen kuvan aiheen tärkeydestä: ”Isot firmat lähtevät usein siitä, että tapaturmat tulevat kalliiksi.

Se on yksi syy panostaa työturvallisuuteen, mutta ei läheskään ainoa.

Täytyy huomioida myös se tieto-taito, minkä tapaturmaan joutunut

19

ammattilainen vie mukanaan. Harvassa firmassa on tänä päivänä ylimääräisiä osaajia. Loukkaantuneella saattaa olla korvaamatonta ammattitaitoa. Ja nämä olivat vasta yrityksen menetyksiä. Työntekijällä vaakalaudalla on oma terveys, inhimilliselle tragedialle on mahdoton laittaa korvaavaa hintalappua.” ”UPM:lle on nyt tehty yhtenäiset turvallisuusstandardit. Menetpä Raumalle, Tervasaareen tai vaikka tehtaallemme Saksaan, niin kaikkialla toimitaan samalla tavalla”, Andersen painottaa. ”Inspecta on ollut meille turvallisuushankkeissa iso apu, sen haluaisin tuoda esille. Meillä on täällä hehtaarikaupalla tehdasta ja Inspecta todella tuntee tämän talon. Kumppanin asiantuntemusta on voitu hyödyntää turvallisuushankkeiden alkumetreistä lähtien. Se on auttanut suunnittelua ja siivittänyt hankkeiden edistymistä”, Andersen kiittää.

TAATTUA TOIMIVUUTTA Turvallisuuden ohella Andersen tähdentää myös rutiinitöiden sujuvuuden merkitystä. Tarkastukset hoituvat mallikkaasti, vuosien tuomalla varmuudella.

”Inspectan kaverit tulevat meille hyvin oma-aloitteisesti. Soittavat, että ollaan tulossa ja se on tosi hyvä. Tarkastukset hoidetaan huoltoohjelman mukaisesti ja jos me sattuisimme unohtamaan, niin Inspecta ottaa yhteyttä ja muistuttaa. Kahdennettu valvonta on todella hyvä juttu, aika kuluu niin nopeasti.”

Ennalta sovittujen tarkastusten lisäksi Inspecta hälytetään paikalle aina tarpeen mukaan. ”Onnettomuudet ovat luku sinänsä, mutta jos jossain nosturissa on esimerkiksi taakka hiukan valunut, tai työntekijä kertoo kuulleensa rohinaa, emme jää ihmettelemään, vaan kutsumme paikalle oman automaatiokunnossapidon – ja jos korjaus vaatii ulkopuolisen tarkastusta, niin soitto Inspectalle. On todella iso etu, että voi luottaa ongelmatilanteissa saavansa asiantuntija-apua tutulta taholta.”

Vepsäläinen ja Seppänen tietävät, ettei Andersen puhu lämpimikseen. Isossa tehtaassa ongelmatilanteita tulee eteen, vaikka kaikki on hoidettu viimeisen päälle huolellisesti. Pitkä kumppanuus kuuluu kolmikon puheissa. Miehillä riittää juttua yhteisistä hankkeista ja tarkastuksista, jolloin on lähdetty tehtaalle milloin yösydännä ja milloin tarpeen tullen television äärestä kesken jääkiekon MM-kisojen. ”Muistatteko, kun kasin nosturi petti? Koko yö meni, että saatiin se sieltä ajoneuvonosturin avulla pois.” ”Tai sen, kun automaatiomestari soitti kesken Suomi–Kanada-matsin, kun tarvittiin tarkastaja paikan päälle saman tien?” Seppänen muistelee. ”Kuuluu kumppanuuteen, että tällaiset hoidetaan heti. Kumpikin osapuoli tietää, ettei kukaan illalla huvikseen soittele. Kun on tilanne päällä, niin me autamme. Niin ja kyllähän minä näin sen ottelutuloksen sitten teksti-TV:stä”, Seppänen naureskelee.

UUDEN LUOMINEN ON ELINEHTO UPM:n Tervasaaren tehtaalta löytyy maailman suurin ja nopein tarrantaustaa tuottava paperikone, jonka kapasiteetti on 1500 metriä valmista tavaraa minuutissa. Tehtaalla on myös harvakseltaan käytetty nosturi olympiavuodelta 1952. Tervasaaressa pitkät perinteet yhdistyvät jatkuvaan toiminnan kehittämiseen. Huolellinen tarkastus on avainasemassa varmistamassa turvallisuutta ja toimintavarmuutta – sekä vuosikymmeniä palvelleiden laitteiden osalta että uusissa hankkeissa. ”Meille on Tervasaaressa tärkeää, että päällä on jatkuvasti projekteja ja investointeja. Jatkuva kehitys teettää paljon töitä, mutta uuden luominen on elinehto. Inspecta on tärkeä kumppani tässäkin suhteessa, tarkastustoiminta on aina kehityshakuista. Hiljattain pohdimme mahdollisuutta hyödyntää digitaalista radiografiaa tarkastuksissa”, Andersen muistaa. ”Se on melko uusi tarkastuskeino, jonka käyttöä voisi lisätä nostureiden perusteellisissa määräaikaistarkastuksissa”, Vepsäläinen kertoo. ”Digitaalinen radiografia on NDTmenetelmä. Lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista NonDestructive Testing. Kyseessä on siis tarkastusmenetelmä, joka ei vaadi osien purkua, vaan digitaalinen röntgenkuvaus voidaan toteuttaa normaalia toimintaa häiritsemättä.” ”Siitähän oli puhe, että voisimme käyttää keinoa täälläkin esimerkiksi isompien putkien tarkastukseen”, Seppänen kuittaa.

Andersen nyökkää. ”Näin on. Meitä se saattaa kiinnostaa, koska paperikoneen pysäyttäminen on kallista, mutta se on säännöllisesti pestävä. Digitaalinen radiografia voisi tuoda isotkin kustannussäästöt, jos saisimme tarkastuksella pesuaikaa lyhennettyä?

Pesun optimointi olisi vesistönkin etu. Varmistuisi, ettemme kuormita ympäristöä yhdelläkään turhalla pesulla. Hyvä kun tuli puheeksi, pitää muistaa palata tähän ensi tilassa!”

Haastattelun kuluessa yhteisiä kehitysideoita on tullut esille useampikin. Nyt näyttääkin siltä, että kolmikolla olisi kova into kiittää toimittajaa vierailusta ja käydä töihin käsiksi.

Päästetään miehet jatkamaan työpäiväänsä. Onko jotain sellaista, jonka Andersen haluaisi tuoda vielä lopuksi Inspectasta esille? ”Luotettavuus ja läpinäkyvyys. Inspectalla ei ole kytköksiä huoltofirmoihin tai varaosatoimittajiin. Ainoa sidos on meihin – tiedän takuulla, että toiminnan tavoitteena on vain ja ainoastaan UPM:n kestävä kehitys ja turvallisuus”, Andersen tiivistää.

Hans Andersen (kesk.), Juha Seppänen (vas.) ja Toni Vepsäläinen (oik.).

Ennalta sovittujen tarkastusten lisäksi Inspecta hälytetään paikalle aina tarpeen mukaan.

Tarkastukset hoituvat mallikkaasti, vuosien tuomalla varmuudella.

20

PUTKESSA

Palveluyrityksen asiakkaat tulevat takaisin, jos he kokevat palvelun onnistuneeksi.

Kohti parempaa asiakaskokemusta Palveluliiketoiminnassa menestysreitti edellyttää hyvää henkilöstöjohtamista, laadukasta työn tulosta ja erinomaista asiakaskokemusta. Perinteisten sertifiointimallien rinnalle on kehitettävä uusia arviointitapoja, jotka auttavat palvelu-

joka voi liittyä niin palvelutyön tulokseen kuin toimintatapoihin asiakastilanteessa. On mietittävä, miten hankitaan kyselytietoa ja miten hyödynnetään spontaania asiakaspalautetta. Ja näitäkin tuloksia voidaan mitata. Samoin voidaan tehdä syvällisiä arviointeja esimerkiksi projektijohtamisesta ja tietoturvasta.

organisaatiota tunnistamaan kehitysalueet ja mittaamaan kehitystoimien tuloksellisuutta. Uudet arviointimallit syventävät yritysjohdon näkemystä ja mahdollistavat edistymisen arjessa.

TEKSTI TOMI K ASURINEN KUVAT INSPECTA

Palvelutoiminta lepää erityisen paljon henkilöstön varassa. Työterveys- ja turvallisuusjärjestelmät luovat perustan, jonka päälle voidaan rakentaa vahvaa työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Johtamisjärjestelmän sertifiointia voidaan syventää esimerkiksi työturvallisuus- ja työkykyjohtamisen arvioinneilla, joissa paneudutaan tavoitteiden ja ohjeiden toteutumiseen käytännön tasolla. Tällaisten arviointien ja niiden perusteella tehtyjen kehitystoimien tulokset näkyvät laskevina poissaoloina ja työeläkemaksuina. Tuloksia todellakin voidaan mitata. Inspectassa olemme kehittäneet tähän tarkoitukseen uudet työkyky- ja työturvallisuusjohtamisen arviointimallit.

Asiakkaat edellyttävät laatua kaikilta palveluilta. Sertifiointitoiminta sai alkunsa laatujärjestelmistä, jotka tähtäävät hyvään laadunhallintaan. Laatuun voidaan rinnastaa luotettavuus, jota ilmentävät esimerkiksi hyvät tietoturvakäytännöt ja riskien hallinta laajemmin. Myös monet henkilösertifioinnin mallit tähtäävät ammatillisesti laadukkaaseen työhön. Palvelutyön laadusta kertoo asiakaspalaute,

TEKNISESTÄ LAADUSTA TUNTEIDEN LAATUUN

Palveluyrityksen asiakkaat tulevat takaisin, jos he kokevat palvelun onnistuneeksi. Menestyvän palveluyrityksen on tunnistettava kaikki ne tilanteet, joissa asiakas kohtaa palveluyrityksen. Osa tilanteista tapahtuu kasvokkain ja osa virtuaalisesti. On kysyttävä esimerkiksi, miten hyvin asiakkaat saavat yhteyden eri toimipisteisiin ja ovatko laskut selkeitä. On uskallettava tutkia, tuntuuko asiakkaasta siltä, että hänen tarpeistaan välitetään. Kumpi on ratkaisevampaa vanhustenhuollossa: se, millaista soppaa lounaaksi tarjotaan vai se, tarjotaanko soppa välittävällä vai välinpitämättömällä otteella? Tunteet ovat keskeinen osa palveluyrityksen tuottavuutta!

On siis edettävä vaikeasti mitattavalle alueelle ja tunnistettava yhtäältä hyvältä ja toisaalta huonolta tuntuvat hermopisteet, joista käydään jo avoimia keskusteluja sosiaalisessa mediassa. Uskomme vahvasti, että nämä pisteet voidaan löytää ennakoivasti yhdistelemällä sopivasti oman henkilöstön ja asiakkaiden haastatteluja.

Tämän työn olemme aloittaneet kysymyspatteristolla, jota olemme happotestanneet omaan toimintaamme. Kyselyt luovat nopeasti kuvaa organisaation ambitiotasosta – tyydymmekö asiakaskokemuksessa tavistasoon vai tavoittelemmeko tykkäystunnetta?

21

Pekka ja MIRA TEKSTI LOTTA VAIJA KUVA JUNNU LUSA

P

ekka Fribergillä on edessään tyypillinen tilanne: rakennusvalvonta on asettanut tietyn rakennuksen käyttökieltoon. Ja jotta rakennuksen jatkosta voitaisiin päättää, pyydetään Inspecta paikalle. Rakenteen kuntoa tutkitaan eri menetelmin ja tuloksista tuotetaan puolueeton ja asiantunteva kolmannen osapuolen lausunto. ”Tässä tapauksessa kattorakenteiden kantavuutta selvitettiin varmuuden vuoksi. Toinen tyypillinen tilanne on sellainen, jossa vaurio on jo havaittavissa. Tällaisesta hyvä esimerkki on vaikkapa kosteusvaurio.”

Tällä kertaa Friberg toteuttaa paikalla kaksi tärkeää tutkimusta silmämääräisen tarkastuksen ohella. Betonirakenteiden kuntotutkimukset suoritetaan uudella betonirakenteita rikkomattomalla tutkimuslaitteella. MIRA-ultraäänitomografeja on tiedettävästi maailmassa vain parikymmentä kappaletta. Havainnot varmistetaan porauskokein, joiden ansiosta selviää merkittävä puute rakenteen jäykistykseen liittyen. Tällaisia havaintoja ei olisi välttämättä pystytty tekemään ilman uutta teknologiaa.

Juuri tästä syystä jatkuva kehitystyö ja uudet tutkimusmenetelmät ovat tärkeitä viedessään eteenpäin kuntotutkimusalan kehitystä. ”Toki perinteisiä menetelmiä, kuten rakenteiden silmämääräistä tutkimusta, ei pidä unohtaa.”

Fribergin työ on luonteeltaan sekalaista ja monipuolista, mutta kaikki tekeminen liittyy jotenkin rakenteisiin ja rakennusten sisäilmaan. ”Työhöni kuuluu mittausmenetelmien kehittämistä ja kouluttamista sekä tuotteiden kehittämistä asiakkaiden tarpeisiin. Esimerkiksi kosteusvaurioasioihin liittyen teen paljon kenttätyötä – konkreettista mittaamista ja näytteenottoa – ja raportointia.”

MONIONGELMAISET KOHTEET LÄHELLÄ SYDÄNTÄ Fribergillä on takanaan pitkä ja värikäs työhistoria. Inspectan johtavaksi asiantuntijaksi hän päätyi monen vuoden tutkijanuran ja yrittäjänä toimimisen jälkeen. Vuosien varrella Friberg on nähnyt muutoksen monessa asiassa. Varsinkin erilaiset mittaustek-

22

niikat ovat kehittyneet kovasti ja kehittyvät edelleen.

Mutta perusasiat pysyvät: ”Vanhat rakennustavat ja rakennusfysiikka pitää tuntea. Etenkin vanhoissa rakenteissa tulee vastaan asioita, jotka on vain tiedettävä ja tunnettava. Ei niitä kirjoissa tai koulussa opeteta.”

Erityisesti Friberg nauttii moniongelmaisista kohteista, jotka tarjoavat haasteita paljon nähneelle konkarille. ”Haasteet ovat työni suola. Kovasti tykkään myös siitä, että minulta tullaan helposti kysymään kaikenlaisia neuvoja. Parhaani mukaan niitä jaan.

Annan mieluusti kokemukseni ja vuosien varrella kertyneet tietoni kollegoiden ja asiakkaiden käyttöön.”

Nykyinen rakentamisen laatu saa Fribergiltä pääosin positiivista tunnustusta, samoin kuin työn jälki 1960-luvulle asti.

“On helpompaa korjata mahdollisia virheitä, kun koko talo ei ole vielä valmis.” ”Mutta 70-luvun alkupuolelta parikymmentä vuotta eteenpäin oli sellaista elementtirakentamisen harjoitteluaikaa, joiden jälkiä nyt korjataan. Rakentamisen tahti oli kiivas, ja kiireessä harvoin syntyy priimaa. Nykyään osataan hyödyntää jo rakennusvaiheessa kolmannen osapuolen tarkastuksia. Esimerkiksi juuri MIRA:lla voidaan mitata, onko betonointi onnistunut. On helpompaa korjata mahdollisia virheitä, kun koko talo ei ole vielä valmis.”

Tutkijankammioon Friberg ei ikävöi, mutta välillä nousee halu selvittää jotain asiaa vielä perusteellisemmin, kuin mitä työaika antaa myöten. ”Jos saisin tutkia mitä vain, paneutuisin siihen, millaisia vaikutuksia pehmeikkörakentamisella on sisäilmaongelmiin. Mitä kostealle maalle rakentamisesta seuraa, mitä asioita rakennuksissa on odotettavissa tulevaisuudessa ja miten tähän kaikkeen voitaisi varautua.”

PAIK ALL A

Inspectan johtava asiantuntija Pekka Friberg tutkii betonirakenteen kuntoa maailmanharvinaisuudella, MIRA-ultraäänitomografilla.

23

Kati ja Elisa vastaavat puheluusi Vuonna 2012 Inspectan asiakaspalvelu siirtyi takaisin omiin kรคsiimme.

1VIFMVJIJO KB Tร ILร QPTUJWJFTUFJIJO WBTUBB BVSJOLPJOFO QBSJWBMKBLLP KPLB UZร TLFOUFMFF *OTQFDUBO Qร ร LPOUUPSJTTB )FMTJOHJTTร Kati Kivilahti KB Elisa Nykรคnen saavat tarvittaessa tuuraus BQVB 5VSVTUB KB 0VMVTUB

w7BTUBBNNF TFLร QVIFMVJIJO FUUร Tร ILร QPTUFJIJO LBJLFOMBJTJTTB LZTZNZLTJTTร UPJWFJTTB KB QZZOOร JTTร 1BSBTUB PO BVUUBB BTJBLLBJUB &NNF IBMVB PMMB LBTWPUPO LFTLVT WBBO POOJTUVOVU FOTJNNร JOFO LPOUBLUJ *OTQFDUBBOw NPMFNNBU UPUFBWBU

TOIMIPISTEITร YMPร RI SUOMEA +" 10)+0*4 &630011"" 5JFTJULร FUUร *OTQFDUBMMB PO 4VPNFTTB UPJNJQJTUFUUร )FMTJOHJTUร 3PWBOJFNFMMF 4VPNFO MJTร LTJ QBMWFMFNNF 3VPUTJTTB /PSKBTTB 5BOTLBTTB 7JSPTTB -BUWJBTTB KB -JFUUVBTTB Mร IFT IFOLJMร O WPJNJO

Kati ja Elisa palvelevat arkisin klo 8โ 16 numerossa 010 521 600.

Sรคhkรถpostit kulkevat perille osoitteella asiakaspalvelu@inspecta.com

LIITY JOUKKOOMME SOMESSA 4PTJBBMJTFTTB NFEJBTTB WPJU PMMB NFJIJO ZIUFZEFTTร 'BDFCPPLJTTB KB -JOLFE*OJTTร XXX GBDFCPPL DPN *OTQFDUB'* XXX MJOLFEJO DPN DPNQBOZ JOTQFDUB

TIESITHร N, ETTร INSPECTA TARJOAA KOULUTUKSIA MONISTA AJANKOHTAISISTA AIHEISTA? "WPJNJTTB LPVMVUVLTJTTB WPJU MJTร Uร BTJBOUVOUFNVTUBTJ NVVO NVBTTB TFVSBBWJMMB BMVFJMMB t Kemikaaliturvallisuus tyรถpaikoilla t ,POFUVSWBMMJTVVEFO TUBOEBSEJU Qร ILJOร OLVPSFTTB t .FUBMMJSBLFOUFJEFO VVEFU WBBUJNVLTFU KB $& NFSLJOUร t .VVUUVWBU *40 KB *40 TUBOEBSEJU t /PTUPBQVWร MJOFJEFO UBSLBTUBKBLPVMVUVT

t 1BJOFMBJUUFJEFO BTFOOVT LPSKBVT KB NVVUPTUZร U t 3BULBJTVKB SBLFOOVTUFO TJTร JMNBPOHFMNJJO t 3ร Kร IEZTWBBSBMMJTFU UJMBU KB Tร ILร UVSWBMMJTVVT t 5JFUPUVSWBO TJTร JOFO BVEJUPJOUJ t 5PJNJOOBMMJOFO UVSWBMMJTVVT KB *&$ FE 5VUVTUV UBSKPOUBBNNF UBSLFNNJO KB JMNPJUUBVEV NVLBBO PTPJUUFFTTB XXX JOTQFDUB DPN LPVMVUVT