GR A F IS M O
2017
5
Sisällysluettelo
Teemaan liittyviä käsitteitä ja aineistoja
5
1. askel: Ole rohkea ja ota selkoa.
11
2. askel: Käytä yleistä sanastoa ja selitä uudet sanat.
15
3. askel: Korosta, toista ja rytmitä.
19
4. askel: Puhu yhdestä asiasta kerrallaan.
23
5. askel: Vältä vaikeita rakenteita.
25
6. askel: Keskustele, kysele, älä luennoi.
29
7. askel: Käytä ilmeitä ja eleitä.
33
8. askel: Ota kuvat ja esineet avuksi.
35
9. askel: Tutustu selkoaineistoihin ja käytä niitä soveltuvasti.
37
10. askel: Kirjoita selkeästi.
41
11. askel: Anna selkeitä ohjeita.
43
12. askel: Pyydä palautetta.
47
Lähteet
50
JOHDANTOTEEMAAN LIITTYVIÄ 5
Kansalaisopistojen liitto 12 askelta selkokielellä 8. ASKEL opettamiseen -opas Jos opetat taito- tai taideainetta tai esimerkiksi liikuntaa, sinun on todennäköisesti helppo näyttää, mitä ja miten kurssilaisten pitää tehdä. Käytä sitä hyväksi! Näytä ja selitä samalla. Jos aiheesi ja aineesi on sellainen, että et voi itse näyttää, mitä tehdään, käytä hyväksesi kuvia ja esineitä. Kuvien käytön voi aloittaa esimerkiksi omista tikku-ukkotasoisista piirustuksista – niistä on usein paljon hyötyä. Piirtämisen etuna on improvisoinnin mahdollisuus ja se, ettei tarvitse etukäteen valmistella materiaalia. Toisaalta, harvoin omat piirrokset ovat yhtä selkeitä kuin valmiit kuvat. Kuvia voi hakea internetistä, lehdistä, ihan mistä vain, kunhan varmistuu käyttöoikeuksista. Yksi tärkeimmistä ilmaisista ja opetukseen soveltuvista on Papunetin kuvapankki. Papunetissä on paljon Suomen oppimiseen sopivaa materiaalia, joista tärkeimpiä on juuri kuvapankki: http://papunet.net/materiaalia/kuvapankki. Yksinkertainen ja toiminnallinen kuvankäyttötapa on se, että opiskelijat valmistavat seinälehden, johon leikkaavat kuvia lehdistä tai esimerkiksi mainoslehdyköistä. Vaikka sanan pystyisi selittämään ilman kuvaa, se jää paremmin mieleen, kun siihen voi liittää mielessään kuvan. Monet oppivat paremmin, kun oppimiseen liittyy omaa aktiviteettia, esimerkiksi kuvien etsimistä, leikkaamista ja nimeämistä.
Myös esineet ovat hyvä apu. Esimerkiksi ruuanvalmistuksen alussa on hyvä käydä kotitalousluokan astiat ja ruuanvalmistusvälineet läpi. Opettajan kannattaa myös etukäteen miettiä, mitä verbejä keittiössä tarvitaan, ja käydä ne läpi. Jos oppijat ovat alkuvaiheen suomenoppijoita, kerralla ei voi ottaa kovin monta uutta sanaa. On hyvä, jos oppijoille voi jakaa kuvamateriaalia tunnin jälkeen. Sanojen muistaminen ei ole helppoa, ja vaatii yleensä monta käyttökertaa ennen kuin sanat jäävät mieleen. Vaikka sanat muistaisi tuoreeltaan, ne saattavat helposti unohtua. Kuvien avulla niitä voi kerrata.
Yhdeksäs askel: Tutustu selkoaineistoihin ja käytä niitä soveltuvasti.
Sanojen opetteluun kuvien avulla sopivat myös kuvakortit, joissa toisella puolella korttia on kuva ja toisella puolella sana. Silloin oppija voi muistutella sanaa mieleen kuvan avulla ja tarkistaa sen toiselta puolelta. Tällaisten korttien valmistus vie vähän aikaa, mutta jos niihin tallentaa kurssin keskeisen sanaston, niistä on hyötyä pitkään.
Kuvat ja tekstit toimivat tietysti sanakirjan tapaan, mutta ne auttavat myös muistamaan sanat paremmin. Jotkut oppivat helpoimmin sen, mitä näkevät, eli heidän visuaalinen muistinsa on hyvä. Varsinkin he painavat sanoja mieleen kuvien avulla.
37
38
12 askelta selkokielellä opettamiseen Johanna Kartio
KANSALAISOPISTOJEN LIITON MATERIAALEJA 1
92 MONIPUOLISTA SIVISTYSTYÖTÄ
III MONIPUOLISTA SIVISTYSTYÖTÄ
”pragmaattisesti” keinoihin, toinen näkee kaikessa ”poliittista peliä” ja kolmas on huolissaan työpaikan tai työkaverien moraalista. Jotkut kärsivät kroonisesta identiteettikriisistä. Vaikka olisi houkuttelevaa käyttää kehystä tällä tavalla ihmisten työorientaatioiden luokitteluun, on paljon rakentavampaa ajatella orientaatioiden olevan tilannekohtaisia. Yksilö voi harvoin määrätä sitä, miltä kannalta asioista voidaan työpaikalla keskustella ja neuvotella – mistä saa puhua ja mistä ei. Toinen rakentava tapa käyttää käytännöllisen toiminnan kehystä, on ymmärtää se apuvälineenä yritettäessä sanoittaa ja tulkita työssä tehtyä ja koettua. Tällöin on mahdollista suhtautua refleksiivisesti siihen, millä orientaatiolla kulloinkin toimitaan ja hakea mahdollisuuksia myös hankalasti ratkaistavien kysymysten käsittelyyn. Useimmissa töissä on sallittua ja jopa toivottavaa keksiä ratkaisuja miten-kysymyksiin, mutta tavoitteiden ja toiminnan oikeutusten perään kysely voikin olla jo vaarallisempaa. Työkulttuurit ja työpaikat ovat sangen erilaisia siinä, voiko työtä tekevä ottaa puheeksi ammatillista identiteettiä surkastuttavat, hajottavat ja uhkaavat asiat. Valitettavan usein tämä kilpistyy johtoismiin – johtokeskeiseen ideologiaan, jonka mukaan johtajat tietävät aina paremmin. Sen innoittamina monet esimiehet uskovat, että heidän tehtävänsä on määrätä, millainen on kelpo ammattilainen. Kuvio 1 esittää kaaviona käytännöllisen toiminnan kehyksen perusulottuvuudet. Kuviolla haluamme ilmaista pari perusnäkemystä: samaa työtä voidaan tarkastella neljän peruskysymyksen kannalta ja niihin kehitettävät ratkaisut ovat sidoksissa toisiinsa. Kuviota voi ajatella myös hologrammi-metaforan avulla: kustakin kulmasta näkyvät kaikki neljä 20
MONIPUOLISTA SIVISTYSTYÖTÄ 93
Meurman otti kuitenkin puoltavan kannan. Tapahtumaan lähetettiin kutsu Kansanvalistusseuran asiamiesten ja muiden kanavien kautta kaikille tiedossa oleville laulukuorolaisille ja soittokunnille, joita ei kovin montaa Suomessa vielä ollut. Oli hyvin epävarmaa, kuinka paljon osallistujia tulisi, mutta lopulta saatiin muutama kuoro ja soittokunta eri puolilta maata paikalle. Tilaisuutta pidettiin onnistuneena. Ensimmäiset varsinaiset laulujuhlat järjestettiin Jyväskylässä vuonna 1884, ja puhuttiin, ettei kaupungissa ollut koskaan ollut koolla yhtä paljon väkeä. Sama jatkui myöhemmilläkin laulujuhlilla muilla paikkakunnilla, väkeä tulvi tuhatmäärin kuuntelemaan kuorojen ja soittokuntien esityksiä. Laulujuhlat paisuivat useampipäiväiseksi “festivaaliksi”, jossa oli monenlaista ohjelmaa ja oheistoimintaa voimisteluesityksiä ja urheilukilpailuita myöten. Jo 1880-luvulla laulujuhlat vakiintuivat käsitteeksi, ja niitä pidettiin eri paikkakunnilla paljolti paikallisin voimin. Järjestäjiksi tarjoutui useampia paikkakuntia. Vuoden 1892 juhlaa Kuopiossa kuvataan erityisen mittavaksi. Väinölänniemellä nähtiin esimerkiksi Kalevala-kulkue. Turussa toteutettiin kaksikieliset laulujuhlat, mitä pidettiin merkittävänä ja harvinaislaatuisena asiana. Vaasassa ensiesitettiin vuonna 1894 nuorten säveltäjien Jean Sibeliuksen sekä Armas Järnefeltin uudet sävellykset. Samoihin aikoihin vakiintuivat sävellyskilpailut laulujuhlien osaksi. Myöhempinä vuosina juhlia varten sävellettiin tai juhlilla kantaesitettiin laajojakin kotimaisen musiikin teoksia. Laulujuhlista tuli eräänlainen kansanliike. Poliittinen suomalaisuusleima oli erityisesti vuoden 1905 juhlilla, mutta yleisesti laulujuhlat edustivat vahvaa kansallisen hengen näyttöä. Taustalla vaikutti poliittinen ajattelu. 1890-luvun alussa kokeiltiin kaksikielisiä juhlia, eivätkä kielivastakohdat nousseet siellä merkittävästi esille. Kaksikielisen juhlan järjestäminen ei kuitenkaan ollut käytännössä toimivin ratkaisu. Ruotsinkielisten omia laulujuhlia ryhdyttiin järjestämään 1890-luvulla.
epätasaisesti jakautuneet. Se voi myös jäädä kiertämään kehää resurssien puutteessa. Refleksiivisyyttään voi kuitenkin POLITIIKKA: MITÄ? ruokkia ja kehittää. Siihen voi harjaantua, vaikka johtoismi ei sitä suosi. Moraali: Miksi?
Subjekti: Kuka?
Opasvihko Hämeenlinnan laulujuhlille vuonna 1911 maksoi 25 penniä.
5. TYÖ MORAALISENA TOIMINTANA -
TAKTIIKKA: MITEN?
Kuvio 1. Moniulotteinen käytännöllisen toiminnan käsite.
kysymystä, mutta ne näyttävät erilaisilta riippuen katselukulmasta, siis siitä, orientoidummeko työhön taktisesti, poliittisesti, moraalisesti vai henkilökohtaisesti.
MOTIVOITUA JA OIKEUTETTUA?
Kirjan etenemistapa Vaikka tavoitteemme on tehdä mahdolliseksi oman työnteon parempi tiedostaminen, oletamme lähtökohtaisesti, että työelämässä ihmiset toimivat enimmäkseen automaattisesti tai korkeintaan puolitietoisesti. Toiminta on kehollista ja se on vain rajallisessa määrin tiedostettavissa ja hallittavissa. Yksilön ymmärryksen yli kävellään monella tapaa. Työpaikoilla on käytänteitä (practices), jotka vievät meitä pikemminkin kuin me niitä. Haluamme kenties muokata työtämme, mutta huomaammekin jossain vaiheessa tulleemme itse muo174
21
175
Kansanvalistusseura, Rakennustieto, Moreeni, Edita Kirjoja
keijo räsänen ja marja-liisa trux
ammattilaisen paluu työkirja käytännölliseen toimintaan
TYÖ-kansi3.indd 1
21.2.2012 11.09
pi nä n n iä
r d
Suomen Rannikkotykit CoaStal GunS in Finland
CoaStal GunS in Finland
e t 7, e al y h n
ove enqviSt
ove enqviSt Suomen Rannikkotykit
n n a
mo Ree n i
152 MM:N 22 KALIIPERIN MERIKANUUNA MALLIA DURLACHER (152/22 D) 152-MM 22-CALIBRE NAVAL GUN MODEL DURLACHER (FINNISH DESIGNATION 152/22 D) Venäläistä 152 mm:n 190 puudan tykkiä käytettiin moneen eri
the russian 152-mm 190-pud guns were used for many purpos-
tarkoitukseen. Tykki oli käytössä jonkin verran Neuvostolii-
es. Some of them were used in the Soviet Union even during
tossa vielä toisessa maailmansodassa. Suomeen jäi 81 tällais-
the Second World War. A total of 81 guns (92 according to
ta tykkiä (toisen lähteen mukaan 92, joista 8 rannikkotykki-
a different source, eight of which were on coastal carriag-
versioita) vuonna 1918. Syksyllä 1944 tykkien määrä oli vielä
es) were left in Finland in 1918. Late in 1944 the number was
24 kappaletta.
still 24.
152 mm:n 190 puudan piiritystykkejä sijoitettiin ainakin
Guns were installed, for example, on the Harakka island
vuonna 1896 Harakansaarelle kaksi kappaletta ja Suomen-
off Helsinki in 1896 and at Viapori (later Suomenlinna). In
linnan Länsi-Mustasaaren patterille neljä kappaletta. Nämä
1899 these guns were installed on coastal carriages designed
tykit varustettiin vuonna 1899 kenraali Durlacherin suunnit-
by General Durlacher. In Finland the gun was designated
telemalla rannikkolaveteilla. Suomessa tykki sai merkinnän
152/22 D and given the nickname Jumbo. The Suomenlinna
152/22 D ja lempinimen ”Jumbo”. Länsi-Mustasaaren tykeillä
guns were used for training purposes until the Second World
suoritettiin harjoitusammuntoja itsenäisyysajan alkuvuosina
War.
152/22 D Kaliiperi/calibre [mm] Ampumatarviketyyppi / type of ammunition separate loading Ammuksen paino / projectile weight [kg] Pienin korotus / max. depression [astetta, degrees] Suurin korotus / max. elevation [astetta, degrees] Lähtönopeus / muzzle velocity [m/sec] Kantama / maximum range [m]
130
152 irtopanos / 34 +5 +45 453.5 7700–7800
131
Lehtoviita, Jäväjä Tietomallintaminen rakennustyömaalla
Päivi Jäväjä, Timo Lehtoviita
Tietomallintaminen rakennustyömaalla
Pelisäännöt ja vaatimukset YTV2012:n mukaan Tietomallien käyttö rakennushankkeissa edellyttää toimimista yhteisten peli sääntöjen mukaan. Erityisesti tietomallien yhteiskäyttö avoimen tietomallinnuk
Taulukko 3.1. Yleisten tietomallivaatimusten (ytv2012) osat, pääkäyttäjäryhmät ja päätavoitteet. Tietomalli Suomessa ja kansainvälisesti Osan Nimi numero 1
Yleinen osuus
2
Lähtötilanteen
sen periaatteiden mukaisesti koko hankkeen ajan edellyttää eri osapuolten välistä sopimista esimerkiksi siitä, mitkä ovat tilaajan asettamat vaatimukset mallinnuk selle sekä mallien tietosisällölle ja tarkkuustasoille hankkeen eri vaiheissa. Tietomallipohjaisessa talonrakennushankkeen pelisääntöinä voidaan käyttää Yleisiä tietomallivaatimuksia 2012 (YTV2012). Ne kattavat uudis ja korjausraken tamiskohteet sekä rakennusten käytön ja ylläpidon. Mallinnusvaatimuksissa esi tetään vähimmäisvaatimukset mallinnukselle ja mallien tietosisällölle. Vähim mäisvaatimukset on tarkoitettu noudatettavaksi kaikissa rakennushankkeissa, joissa näitä vaatimuksia halutaan käyttää. Vähimmäisvaatimusten lisäksi voi daan esittää lisävaatimuksia tapauskohtaisesti. Mallinnusvaatimukset ja sisältö on esitettävä kaikissa suunnittelusopimuksissa sitovasti ja yhdenmukaisesti. Yleiset tietomallivaatimukset koostuvat yhteensä 14 eri osasta taulukon 3.1 mu kaisesti. Osat 1–13 valmistuivat maaliskuussa 2012 ja osa 14 maaliskuussa 2014. Osia 3,4 ja 5 on täydennetty alkuvuonna 2016 liitteillä, joissa on tarkennettu vaati muksia tietomallien sisällöille ja tarkkuuksille hankintoja palvelevassa suun nitteluvaiheissa. Käytännössä Yleiset Tietomallivaatimukset 2012 toimivat talonrakennushank keen tietomallinnuksen epävirallisena standardina. Niiden ylläpidosta Suomessa vastaa Building Smart Finland, ja ne on täydentävine liitteineen julkaistu järjes tön nettisivulla www.buildingsmart.fi sekä RTkortiston osana (RT 1011066–RT 10 11079). YTV2012 pyrkii vastaamaan erityisesti seuraaviin peruskysymyksiin: •
Miksi mallinnetaan?
•
Miten mallinnetaan?
•
Mitä mallinnetaan hankkeen eri vaiheissa?
•
Miten mallia hyödynnetään?
mallinnus
3 4
Talotekninen suunnittelu
Pääkäyttäjä-
Pääsisältö/tavoitteet
Kaikki
Kuvataan projekteissa noudatettavaa tietomallin-
rakennushankkeissa, mutta myös pieniä rakennushankkeita toteutetaan tietoryhmät mallipohjaisina entistä enemmän. Samoin infrarakentamisessa mallien käyttö on yleistynyt. nusta koskevat perusasiat, vaatimukset ja perusMuissa maissa kiinnostus tietomallien käyttöön ja hyödyntämiseen on kaskäsitteet. vanut viime vuosina voimakkaasti. Suomessa on tehty erityisen hyvää työtä Suunnittelijat Käsitellään lähtötilanteen mallintamista, siihen laatimalla tietomallinnuksen tueksi yhteisiä kansallisia ohjeistuksia, eli Yleiset liittyviä mittauksia, inventointeja ja muita tutkimuksia2012 sekä näistä tuotettavia dokumentteja tietomallivaatimukset (YTV2012) talonrakennushankkeita varten ja Ylei-
ja niiden sisältövaatimuksia. set Inframallivaatimukset 2015 (YIV2015) infrahankkeita varten. Nämä luovat ARK vaatimukset arkkitehtimallin tietohyvän pohjanMäärittää entistä laajempaan mallinnuksen hyödyntämiseen. Myös muissa sisällölle rakennushankkeen eri vaiheissa.
maissa on tehty vastaavia ohjeistuksia, joiden kehittämisessä pisimmällä SuoTATE-rinnallaKäsitellään talotekniikan mallintamistaja ja Norja. talomen ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia suunnittelijat tekniikasta tuotettavien tietomallien vaadittua Kansainvälisesti Suomi voidaan lukea edelleen tietomallinnuksen osalta tietosisältöä.
5
Rakennesuunnittelu
kärkimaihin, mutta viime vuosina monet muut maat ovat ottaneet isoja askelei-
Rakennerakennesuunnittelun mallintamista ta eteenpäin.Käsitellään On jopa väitetty, että Suomi on putoamassa jo kehityksen kelkassuunnittelija ja rakennesuunnittelijan tuottamien tietomallien ta. Suomessavaadittua tietomalliosaaminen on kuitenkin hyvällä tasolla. Rakennusalan tietosisältöä. Kattaa rakennesuunnitteliprosesseja onjan kuitenkin kehitettävä kansallisten ohjeistusten pohjalta tuottamanedelleen suunnittelumallin eli rakennemallin,
3 Tietomallintamisen käytön pelisäännöt ja edellytykset talonrakennushankkeessa
jokaotetaan kehittyyhuomioon ja tarkentuu tietomallipohjaisen suunnitteluprosessin toimintatavan vaikutukniin, että niissä edetessä. set. 6
Laadunvarmistus
Suunnittelijat Laadunvarmistuksen keskeiset tavoitteet ovat kunkin suunnittelijan omien suunnitelmien eli suunnittelumallien laadun parantaminen ja ylläpito sekä Kansainvälisesti vauhti on vieläkin hurjempaa kuin Suomessa. Iso-Britannia osapuolien välisen tiedonsiirron parantaminen ja sen myötä suunnitteluprosessin tehostaminen.
on ottamassa jättiloikan lainsäädännön vauhdittamana, ja lähialueillamme Norjassa ja Tietomallilla Tanskassa ollaan kansallisen tason suurilla tarkoitetaan sekä suunnittelijan oh- kehitys- ja tutkimusinvestoinneilla viemässä tietomallintamista kovalla rytinällä käytäntöön. jelmiston alkuperäisformaatissa olevaa alkuperäis(natiivimallia) ja tavoitteet siitä tuotettavaa Norjassa ja mallia Isossa-Britanniassa ovatIFC-mallia. niin kunnianhimoiset, että lä7
hitulevaisuudessa kaikki hankkeet julkisella että yksityisellä sektorilla Määrälaskenta Tilaaja, Ohjeen tavoitteena on antaasekä lukijalle käsitys siitä, urakoitsija mitä mallipohjaisella määrälaskennalla tarkoitetaan. pitää tietomallintaa. Vaikka Norjaa ja Isoa-Britanniaa voidaan nykyään pitää Ohjeessa käsitellään ainoastaan määrien kärkkymässä laskentaa tietomallinnuksen johtotähtinä, on kannoilla joukko maita, rakennuksen tietomallista, ei näin tuotettujen mää-
kuten Etelä-Korea, Singapore ja Yhdysvallat, joissa kehitys on nopeaa ja hanrien hyödyntämistä esim. investointi- ja elinkaari-
kekoko valtava. Myös Lähi-idässä on nopeaa ja hankkeet mittavia. kustannusten laskennassa,kehitys ympäristövaikutusten
Jokaisen tietomallihankkeen osapuolen on tutustuttava oman alansa vaatimus ten lisäksi ainakin yleiseen osuuteen (osa 1) sekä laadunvarmistuksen periaat teisiin (osa 6). Projektia tai projektin tiedonhallintaa johtavan henkilön on hal littava tietomallivaatimusten periaatteet kokonaisuutena. Rakennusurakoitsijoita koskevat osat 1, 7 ja 13. Jos urakoitsijalla on myös ti laajan rooli, on lisäksi perehdyttävä osaan 11.
35
Arkkitehtisuunnittelu
Tietomallien käyttö rakennushankkeissa on laajaa erityisesti suurissa talon-
Tietomallintaminen talonrakennustyömaalla
arvioinnissa, aikataulutuksessa tai rakennusalan eri Kehitysjohtaja Tomi Henttinen, Gravicon Oy toimijoiden toiminnassa.
8
Mallien käyttö Kaikki havainnollistamisessa
Kuvataan havainnollistamiseen liittyvät peruskäsitteet ja havainnollistamisen päämuodot sekä rakennushankkeeseen liittyvät havainnollistamistehtävät.
Tietomallintaminen talonrakennustyömaalla 33 pelisäännöt ja edellytykset talonrakennushankkeessa Tietomallintamisen käytännön 36
Tietomallintamisen käytännön pelisäännöt ja edellytykset talonrakennushankkeessa
34
OM / TRUST-hanke Graafinen ilme, esitteitä
Kooste vastaanottokeskuksista hyvien väestösuhteiden edistäjinä TRUST-hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksia ja havaintoja
2.
Hyvien väestösuhteiden politiikka
3.
TRUST - Hyvät väestösuhteet Suomessa –hankkeessa kehitetään hyvien väestösuhteiden politiikkaa. Hyvien väestösuhteiden politiikka pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnan toimintaan lisäämällä eri väestöryhmien ja niihin kuuluvien yksilöiden keskinäistä vuorovaikutusta, luottamusta ja positiivisia asenteita, osallisuuden kokemuksia sekä turvallisuuden tunnetta. Hyvien väestösuhteiden politiikan kohteena ovat siis sekä yhteisöt, että niihin kuuluvat yksilöt ja se voi kohdistua esimerkiksi väestösuhteisiin liittyvien jännitteiden ennaltaehkäisyyn ja ratkaisemiseen (väestösuhteiden mittaaminen, varhainen puuttuminen, sovittelu, jälkihoito jne.) ja myönteisen vuorovaikutuksen ja osallisuuden lisäämiseen eri elämänaluilla. Hyvien suhteiden tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi ihmisten kokemus yhteenkuuluvuudesta ja turvallisuudesta, syrjimätön kohtelu sekä kokemukset osallisuudesta ja vaikuttamisesta. Hyvien väestösuhteiden politiikka liittyy läheisesti yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteisiin. Syrjimättömässä ja oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa ihmisten asema määräytyy osaamisen ja kokemuksen, eikä esimerkiksi etnisen taustan, sukupuolen, vammaisuuden tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Hyvien väestösuhteiden politiikalla pyritään vähentämään sosiaalisiin suhteisiin liittyviä kielteisiä ilmiöitä (esim. syrjintä, viharikokset ja vihapuhe, segregaatio jne.) jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista yksilöiden ja ryhmien välillä sekä hyödyntämään monimuotoisuutta yhteiskunnassa. Se lisää eri väestöryhmiin kuuluvien ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja tuoda panoksensa yhteiskunnan toimintaan. Osallisuuden lisäämisellä on tutkimusten mukaan keskeinen merkitys myös rikollisuuden ja erilaisten ääri-ilmiöiden ennaltaehkäisyssä. Kaavio 1. tiivistää hyvien väestösuhteiden rakennuspalikat sekä väestösuhteiden arvioimisessa käytettävän mittariston. Arviointityökaluna väestösuhteiden analysoiminen tuo esiin väestöryhmien yhteiskunnalliseen asemaan vaikuttavia rakenteellisia tekijöitä sekä lisää ymmärrystä yhteiskunnalliseen ilmapiiriin vaikuttavista tekijöistä.
Toimintojen vaikuttavuus ja kuvaus
Tässä julkaisussa esitetyt TRUST -hankeen ensimmäisen vaiheen toiminnot painottuivat koulutuksiin, joita toteutettiin kevään ja alkukesän 2016 aikana pilottivastaanottokeskuksissa. Yhteensä koulutuksia pidettiin 47. Kohdennetut koulutukset suunnattiin sekä keskusten henkilökunnalle, vapaaehtoisille ja edustajille että turvapaikanhakijoille. Turvapaikanhakijoille koulutukset tarjottiin suurimpien kieliryhmien edustajille omankielisinä (arabia, dari, somali, ja sorani) yhteistyössä Monik ry:n kanssa. Yhteensä 743 turvapaikanhakijalla oli mahdollisuus osallistua omankielisiin koulutuksiin pilottivaiheen aikana. Henkilökunnalle, vapaaehtoisille ja edustajille suunnatut koulutukset sisälsivät tietoa yhdenvertaisuudesta, syrjimättömyysperiaatteista sekä hyvien väestösuhteiden viitekehyksestä niiden edistämisessä. Lisäksi henkilökunnan kanssa käsiteltiin yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimista hyvien väestösuhteiden näkökulmasta siten, että suunnitelma toimisi vastaanottokeskuksissa käytännön työkaluna yhteisön yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Turvapaikanhakijoiden koulutukset sisälsivät tietoa suomalaisesta lainsäädännöstä koskien muun muassa syrjimättömyyttä, tasa-arvoa ja koskemattomuutta sekä osallistumisoikeuksia ja sananvapautta. Lisäksi turvapaikanhakijat kysyivät paljon turvapaikkaprosessiin, Suomessa asumiseen ja toimeentuloon liittyvistä asioista. Omankieliset kouluttajat kertoivat myös hyvien väestösuhteiden suhteiden osa-alueista ja koulutuspaketteja on jatkokehitetty vastaamaan tätä lähestymistapaa. Turvapaikanhakijat kokivat omankielisen tiedonsaannin tärkeäksi ja he saivat Suomessa pitkään asuneilta vertaiskouluttajilta tukea ja neuvoja omaan elämäntilanteeseensa. Kuva 1. Leban Ibrahim kouluttaa somalinkielellä Tornion vastaanottokeskuksessa
Kaavio 1. Hyvien väestösuhteiden rakennuspalikat Väestösuhteet rakentuvat asenteiden pohjalle
ASENTEET Luottamus
TURVALLISUUS Koettu turvallisuus
Suhtautuminen monimuotoisuuteen
Syrjintäkokemukset
Kunnioitus
Tietämys oikeuksista
Identiteetti ja hyväksyntä
Asenteet vaikuttavat henkiseen ja fyysiseen turvallisuuden tunteeseen
Ennakkoluulot
Yksilö on osallisena yhteisössä vuorovaikutuksen kautta
2
OSALLISUUS Tavat ja motivaatio
VUOROVAIKUTUS Eristyneisyys
Vaikutusmahdollisuudet
Tuen saatavuus
Luottamus päätöksentekoon
Kokemukset vuorovaikutuksesta
Vuorovaikutuskyky
Hyvä vuorovaikutus lähtee turvallisuuden kokemuksesta
3
OM Graafinen ilme
Johdanto
Kieliasiain neuvottelukunnan kuviotunnus koostuu kahdesta kaarimuodosta, jotka muodostavat tyylitellyn S-kirjaimen. S-kirjainmuoto viittaa Suomen kummankin kansalliskielen alkukirjaimeen. Kaaret muodostavat myös dynaamisen kehän, kaksi toisiaan täydentävää kehänpuolikasta.
Toinen kuvion kaarista on sininen, toinen punainen.
Versiot
Tunnuksesta on tiedostoversiot sekä painokäyttöön että sähköisiin sovellutuksiin. Painotöissä käytetään tunnuksen cmyk.eps- ja 80.epsversioita.
Sähköisissä töissä (office-ohjelmat, internet) käytetään rgb-värijärjestelmän eps, png ja jpg-tiedostoja. Tunnuksesta on myös negatiiviversio.
painotyöt KIELI_OIKEA cmyk.eps sähköiset versiot
KIELI_OIKEA_rgb.eps KIELI_OIKEA.png KIELI_OIKEA.jpg
painotyöt KIELI_OIKEA_80.eps
sähköiset versiot KIELI_OIKEA_80.png KIELI_OIKEA_80.jpg
painotyöt KIELI_KESKI_cmyk.eps sähköiset versiot
KIELI_KESKI_rgb.eps KIELI_KESKI.png KIELI_KESKI.jpg
painotyöt KIELI_KESKI_80.eps sähköiset versiot
KIELI_KESKI_80.png KIELI_KESKI_80.jpg
Yhdenvertaisuuslaki
OM Tasa-arvoesite Graafinen ilme, taitto
Ođđa ovttaveardásašvuođaláhka bođii fápmui jagi 2015 álggus ja dan ulbmilin lea ovddidit ovttaveardásašvuođa ja eastadit olggušteami ja buoridit olgguštuvvon olbmo vuoigatvuođadorvvu. Lágas ásahuvvo earret eará das, n mii lea olggušteapmi n mii lea lobálaš earálágan meannudeapmi n geasa olggušteamis galgá almmuhit n makkár buhtadusa dahje eará čuovvumušaid lága vuođul sáhttá ohcat ja n geat galget ovddidit ovttaveardásašvuođa
Ovttaveardásašvuođalága mielde olggušteapmi lea
Mii lea olggušteapmi?
Njuolggo olggušteapmi (10 §): olmmoš meannuduvvo eahpeoiddolaččabut go muhtun eará meannuduvvo, lea meannuduvvon dahje sáhtašii meannuduvvot dávisteaddji dilis. Ealáhushárjeheaddji biehttala luoitit lámisolbmo fitnodagas lanjaide.
Olggušteapmi lea dábálaččat olbmuid sierraárvosaš meannudeapmi dan vuođul, ahte sii gullet (dahje sin navdet) gullat dihto jovkui, ovdamearkan dovddastit dihto oskku dahje gullet seksuála unnitlohkui.
Eahpenjuolggo olggušteapmi (13 §): navdojuvvon ovttaveardásašvuođa njuolggadus, ágga dahje geavadat dagaha soapmása earáid fuonit dillái persovdnii gullevaš siva vuođul. Barguiváldimis gáibiduvvo dievaslaš suomagiela máhttu, vaikke dat ii barggu čađaheami dáfus leat vealtameahttun.
Olggušteami duogábealde leat dávjá sierra joavkkuide čuohcán ovdagáttut, maid almmolaččat jurddašit guoskat buot dihto jovkui gullevaš olbmuid. Olggušteapmi sáhttá leat ovttaskas sátni dahje dilálašvuoh-
Heađušteapmi (14 §): Olbmo olmmošárvvu eaktodáhtolaččat dahje duođalaččat loavkašuhtti láhtten, mainna
ta, dahje dat sáhttá leat čuovvumuš servodatlaš ráhkadusain. Olggušteapmi lea Suomas gildojuvvon vuođđolága, ovttaveardásašvuođalága, dásseárvolága, rihkuslága ja máŋggaid ovttaskas sierralágaid vuođul.
Maiddái olmmošárvvu loavkašuhtti ságat, šleađgapoasttat, eahpeáššálaš materiála ovdan bidjan dahje earálágan kommunikašuvdna sáhttá leat lágas gildojuvvon heađušteapmi.
dahkat olbmo fuotnuma dahje vuolleárvosaš dahje su vuostá uhkideaddji, vašši dahje falleheaddji dovdduid. Loavkašuhttinoaivilis dahkkojuvvon rasisttalaš spivkkat dahje seksuálaunnitlohkui gullevaš bargoskihpára namahallan leat ovdamearkkat heađušteamis.
Ráva dahje gohččun olgguštit (8 §): Olggušteapmái gullevaš dahje olggušteami várás addojuvvon rávvagat, doaibmaráva dahje geatnegasvuohta. Restoráŋŋa jođiheaddji gohčču feaskkerfáktameaštáriid sihkkarastit, ahte dihto álbmotjoavkkuide gullevaš olbmot eai beasa restoráŋŋii.
Vuođđolága olgguštannjuolggadus gieldá maiddái nu gohčoduvvon sierrameannudeami dahjege segregašuvnna, mas bálvalusaid fállet sierra dihto álbmotjoavkkuide olgguštangildosis máinnašuvvon ákka mielde, jus dan ii sáhte muhtun dohkkehuvvon ákka mielde oaidnit vuoiggalažžan dihto dilis.
olbmo guoskevaš duohtaáššái dahje navdimii. Olggušteamis sáhttá leat sáhka, go olbmo meannudit olgguštemiin dan dihtii, ahte son lea ovdamearkan
Olggušteami gielddus
etnihkalaš unnitlohkui gullevaš olbmo lagaš olmmoš (lagašolggušteapmi). Dahku sáhttá leat olgguštangildosa vuostá dallege, go dahkki meaddá ovdamearkan olbmo álgovuođus, agis, seksuála beroštumis (olggušteami, mii vuođđuduvvá navdimii). Njuolggo ja eahpenjuolggo olggušteami lassin ovttaveardásašvuođalágas olggušteapmi lea heađušteapmi, govttolaš heivehemiid gieldin sihke ráva dahje gohččun olgguštit.
Ovttaveardásašvuođalága 8 §:a mielde geange ii oaččo olgguštit agi, duogáža, riikkavulošvuođa, giela oskku, nana jáhku, oaivila, politihkalaš doaimma, ámmátovttastusdoaimma, bearašgaskavuođaid, dearvvašvuođadili, lámisvuođa, seksuála beroštumi dahje eará persovdnii gullevaš siva vuođul. Olggušteapmi lea gildojuvvon das fuolatkeahttá, ahte vuođđuduvvágo dat olbmui alcces dahje juoga eará
ÁRVVOŠTALLANMATRISA ovttaveardásašvuođa árvvoštallan Vvuogit Ovdamearkan: Bargoveahkajearahallan
Árvvoštallančoahkkimat
Cealkámušjorus
Strategiijaid čuovvundieđut
Áššegirjeanalysa
áicamat Bargoaddi
Doaibma
ovttaveardásašvuođaplána doaibmabijut (govvádus, áigetávval ja ovddasvástádusat)
čuovvun
Govttolaš heivehemiid gieldin (15 §): virgeoapmahaš , skuvlema ordnejeaddji, bargoaddi sihke dávviriid dahje bálvalusaid fálli, mii guođđá dagakeahttá áššáigullevaš ja guđege dilis dárbbašlaš govttolaš heivehemiid, mainna lámisolbmuid persovnnalaš ovttaveardásašvuohta dorvvastuvvo, dahká iežas sivalažžan olggušteapmái. Bargoaddi biehttala dárbbašlaš govttolaš ordnemiin, maid lámis bargoohcci dárbbašivččii bargojearahallamii oassálastimii. Olggušteaddji bargosadjealmmuheami gielddus (17 §): Bargoaddi ii oaččo rabas bargosajis, virggis dahje doaimmas almmuhettiin vuoigatvuođaheamet gáibidit ohcciin dán lágas oaivvilduvvon olbmui gullevaš iešvuođaid dahje áššiid. Linnjábiilafitnodat gáibida vuoddjibargosaji guoskevaš ohcanalmmuhusas ohcciin Suoma riikkavulošvuođa Vuostedoaimma gielddus (16 §) Olbmo ii oaččo meannudit eahpeoiddolaččat iige vugiin, mii buktá sutnje negatiivva čuovvumušaid dan dihtii, ahte son lea dorvvastan ovttaveardásašvuođalágas ásahuvvon vuoigatvuođaide ja geatnegasvuođaide, oassálastán olggušteami guoskevaš ášši čielggadeapmái dahje álggahan eará doaibmabijuid ovttaveardásašvuođa dorvvasteami ovdii. Bargoaddi sirdá bargi eará doaimmaide, mat leat fuonibut dan dihtii, go son lea almmuhan olgguštanvásáhusas bargosuodjalanvirgeoapmahažžii.