KIRJojac
SUOMEN Rannikkotykiti Valkoselk채tikkai Valoa kansallei SUKUSEIKKAILUi
Sotatieteiden tohtori, komentaja evp ja
martisKainen
Suomi on yksi niistä harvoista maista, joilla on vielä perinteiseen tykistöön perustuvaa rannikkopuolustusta. Suomi sai haltuunsa periaatteessa valmiin rannikkopuolustuksen Venäjältä vuonna 1917, mutta itsenäisyyden aikana maahamme on hankittu myös uusia rannikkotykkejä.
Valkoselkätikka tietokirjailija ove enqvist (s. 1953) palveli
1976–2006 puolustusvoimissa erilaisissa tehtävissä mm. rannikkolinnakkeen päällikkönä, rannikkopatteriston komentajana ja merivoimien
tutkimuslaitoksen apulaisjohtajana.
The author of this book, Dr., Commander
Suomen rannikkotykit – Coastal Guns in Finland -kirjassa käydään läpi rannikkotykistön historia maailmalla ja Suomessa, Suomen tykkihankinnat, tykkien korjaustoiminta ja oman tykkiteollisuuden kehittyminen sekä rannikkotykkien nimitykset ja merkinnät. Tykit on jaoteltu aikakausien mukaan itsenäisyyttä edeltävään aikaan, itsenäisyyden alusta talvisodan loppuun ja jatkosodan jälkeiseen aikaan. Jokaisesta käytössä olleesta tykkimallista on kuva ja esittelyteksti, ja niistä kerrotaan myös, missä niihin vielä on mahdollista tutustua.
tasKinen
(ret.) ove enqvist (b. 1953), served in the Finnish Coast Artillery and Defence Forces between 1976 and 2006. He has studied the history and traditions of the Finnish Coast Artillery since the late
Valkoselkätikka
articles on the subject.
This book describes the fixed coastal guns used by Finland since her independence in 1917 and, where possible, gives advice on where to find and study coastal artillery in present-day Finland.
978-952-254-162-8 39.109
isbn lk
COASTAL GUNS IN FINLAND
1970’s and published several books and
Finland is one of the few countries in the world whose coastal defence is still, even if to a very small extent, based on fixed coastal guns. Most of Finland’s coastal guns were inherited from Imperial Russia in 1917, although many of them originated from gun factories from around the world. Not until after the Second World War did Finland acquire coastal guns designed in Finland. The richness of the Finnish Coast Artillery arsenal has not been fully appreciated until now, even though the Finnish Coast Artillery was disbanded several years ago and museum pieces can be seen at several locations.
OVE ENQVIST SUOMEN RANNIKKOTYKIT
Kimmo martisKainen ●Kimmo tasKinen
OVE ENQVIST
SUOMEN RANNIKKOTYKIT COASTAL GUNS IN FINLAND
MOREENI
moreeni
moreeni
suomen Rannikkotykiti
229 MM:N (9 TUUMAN) JA 280 MM:N (11 TUUMAN) VENÄLÄINEN RANNIKKOKANUUNA VUOSIMALLIA 1867 (229 RK 67, 280 RK 67) 229-MM AND 280-MM RUSSIAN COASTAL GUNS MODEL 1867 (FINNISH DESIGNATION 229 RK 67 AND 280 RK 67) tuloksenA
jA venäläisten
As A result of developments thAt took plAce At the krupp com-
tiedemiesten välisestä yhteistyöstä oli Venäjän rannikkoty-
pany in co-operation with Russian scientists, a family of
kistölle vuodesta 1868 alkaen toimitettu vuoden 1867 mallia
guns known as the model 1867 was developed and delivered
olevia tykkejä. Mallisarja käsitti 8, 9 ja 11 tuuman kanuunat
to the Russian Coast Artillery from 1868 onwards. The fam-
sekä 9 tuuman mörssärin. Rajoittuminen vain kolmeen kalii-
ily comprised 8-inch, 9-inch and 11-inch guns and a 9-inch
periin merkitsi Venäjän rannikkotykistölle valtavaa edistysas-
mortar. Limiting the number of calibres to only three was
kelta, sillä tähän saakka oli käytössä ollut vähintään 26 erilais-
a huge step forward for the Russian Coast Artillery because
ta mallia ja kaliiperia.
at least 26 different models and calibres had been in use un-
sAksAlAisen terästehtAAn
k ruppin
til then.
Kruppin kanssa harjoitetun yhteistyön rinnalla Venäjän päämääränä oli oman raskaan teollisuuden rakentaminen ja
Concurrently with the Krupp co-operation Russia tried
sen mukana korkealaatuisten teräslaatujen kehittäminen ja
to develop a national steel industry. The Russian-produced
tuotannon tarmokas lisääminen. Vuoden 1861 jälkeen syntyi-
sample guns from around 1865 proved to have good ballis-
vät lyhyin väliajoin Putilovin ja Obuhovin terästehtaat Pieta-
tic properties but the barrels lacked durability, due to inferi-
rin alueelle ja Permin kaupunkiin kaupungin mukaan nimetty
or steel quality. However, by 1867 the Russian steel industry
tehdas. Näissä tehtaissa noin vuonna 1865 valmistetut kanuu-
had developed to the extent that domestic production could
noiden koemallit saavuttivat sekä hyvät ballistiset ominaisuu-
commence capacity remained insufficient, and thus part of
det että korkean läpäisykyvyn. Täysin epätyydyttävää oli sitä
the order had to be given to Krupp in 1868. The production situation led to at least four different
vastoin putkien kestävyys. Esimerkiksi 9 tuuman kanuunan
versions of, for example, the model 1867 coastal guns with
putki oli jo 66 laukauksen jälkeen käyttökelvoton. Kun sitten vuoden 1867 jälkeen alkoi mallisarjan 1867
wedge breech-blocks. They were made by Obukhov as well as
tuotanto, oli jälkeenjääneisyyttä saatu niin paljon kiinni, et-
Krupp, and there were versions converted from naval guns
tä etenkin pienempiä malleja voitiin alkaa valmistaa omassa
as well as muzzle-loaders. The model 1867 coastal gun with a
maassa. Tuotantokapasiteetti ei tosin ollut vieläkään pitkään
screw breech came in at least two versions. In addition, oth-
aikaan riittävä, joten osa kanuunanvalmistamisesta annettiin
er old coastal guns came in different versions. Concurrently with the new barrels, new ammunition and
Kruppin tehtäväksi vuonna 1868. Lisäksi maavoimien ja me-
better carriages were developed, the carriages being devel-
rivoimien tykit olivat erilaisia.
40
229 RK 67 41
JÄREÄT RANNIKKOTYKIT SUPER-HEAVY COASTAL GUNS
152
153
305/52 ORaut KALIIPERI/CALIBRE [MM] KOKONAISPAINO / TOTAL WEIGHT [KG] TYKKIRYHMÄ / GUN CREW AMPUMATARVIKETYYPPI / TYPE OF AMMUNITIOn SUURIN KOROTUS / MAX. ELEVATION [ASTETTA, DEGREES] LÄHTÖNOPEUS / MUZZLE VELOCITY [M/SEC] TULINOPEUS / RATE OF FIRE [1/MIN]
Patteri ei suorittanut yhtään meriammuntaa. Se ampui jat-
When the Finns moved into the base they found out that
kosodan kuluessa yhteensä 105 taisteluammuntaa, etupäässä
the guns had been rendered useless by cutting the barrel of
Hankoniemen pohjoiseen ja läntiseen saaristoon, mutta myös
gun number 2 with explosives and causing deep indents on
mantereelle Karjaalle ja Pohjaan. Venäläiset jättivät Hangon
the upper surface of the barrels of guns number 1 and 3. In
joulukuun alussa 1941 jatkosodan sytyttyä.
KANTAMA / MAXIMUM RANGE [M]
305
noin, ca. 348 000
tykki, gun 51; patteri, battery 450 irtopanos / separate loading
noin, ca. +50
noin, ca. 950
suurin, rapid 2; käytännön, practical 1/2–1
noin, ca. 50 000
kompirakenteisia laitteita oli rikottu moukaria käyttäen. Mo-
The ammunition and transportation wagons had been
addition, the last shells had been fired without fluid in the re-
nimutkainen keskustulenjohtokone oli mitä perusteellisimmin
sunk in Hanko harbour. Special tracks ending on the pier
Suomalaisten ottaessaan Hangon haltuunsa huomattiin,
coil brakes, thus rendering the brakes useless. Weaker struc-
tuhottu. Panssaroidussa ampumatarvike- ja voimavaunuissa
had been built for the purpose. The guns as well as their sur-
että 305/52 ORaut -tykit oli tehty käyttökelvottomiksi siten, et-
tures had been smashed using sledgehammers. The engines,
olevat laitteet, koneet ja mittari oli hakattu rikki.
roundings had been heavily mined using 305-mm projectiles
tä 2. tykin putki oli katkaistu räjähdyspanoksilla ja 1. ja 3. tykin
meters and other devices had also been wrecked. The same
Vaunuja oli upotettu satama-altaaseen. Upottamistöitä var-
putkiin oli tehty syviä painautumia kasapanoksilla päältäpäin.
thing had happened inside the central fire control wagon.
ten oli laiturille rakennettu vaihteella varustetut, mereen päät-
Viimeinen laukaus oli ammuttu niin, ettei nestettä ollut jarru-
Even the highly sophisticated fire control device had been
tyvät pistoraiteet. Tykit samoin kuin tykkiasemien ympäristöt
Finland had received a number of additional 305-mm
laitteissa, ja ne oli tällä tavoin saatu käyttökelvottomiksi. Hei-
thoroughly destroyed.
oli lujasti ansoitettu käyttämällä maahan kaivettuja 305 mm:n
guns from Bizerta in 1940 (see chapter on the 305-mm su-
188
dug into the ground. Propellant had been destroyed by burning it on the ground.
189
Valkoselkätikkai
Kun puu kuolee ja lahoaa, alkaa sen toinen elämä. Pökkelö kuhisee elämää. Sadat, jopa tuhannet lajit tarvitsevat elääkseen lahoa puuta – ei ainoastaan valkoselkätikka.
Sittiäinen
38
Liuskaperhonen
Orava on metsien perusnisäkkäitä. Kolopesijä sekin.
39
valoa kansalle
III MONIPUOLISTA SIVISTYSTYÖTÄ
166 KANSANVALISTUSSEURA AIKAJANALLA
KANSANVALISTUSSEURA AIKAJANALLA 167
KANSANVALISTUSSEURA AIKAJANALLA 1874–1878 JAAKKO SWAN (PÄIVÄRINTA)
1878–1906 AKSEL GRANFELT
1907–1912 VÄINÖ VOIONMAA
1912–1920 NIILO LIAKKA
1874 KVS perustetaan 1875 Ensimmäinen haaraosasto Turkuun 1875 1. juhlakokous, vuosikokoukset jatkuvat 1900-luvun alkuun 1875 Topeliuksen vetoomus julkisuudessa KVS:n merkittävyydestä, Valoa kansalle -tunnus 1875 KVS:n toimituksia -sarja 1870-luvulla Maantieteellisiä kuvaelmia -sarja 1870- ja 80-luvuilla kirjankustantaminen tärkein toimintamuoto
1881 KVS:n kalenterin 1. vuosikerta 1881 Laulajaiset juhlakokouksen yhteydessä Jyväskylässä 1884 Laulujuhlat Jyväskylässä, laulujuhlia vaihtelevin väliajoin 1926 asti 1892 Kansanopisto-lehti 1892 Kansanopistoluennot työväestölle alkavat Helsingissä 1893 KVS:n kirjastovaliokunta 1895 KVS:n toimituksia -sarja laajenee 1880-luvulla nuotti- ja laulukirjat 1880-luvulta alkaen malliluetteloita kirjastoille hankittavista kirjoista 1880-luvun lopulta alkaen keskustelua kansanopistolaitoksen suuntaviivoista 1890-luvulla kansanopistojen tukeminen 1894 Yliopistollisten lomakurssien aloitteentekijänä 1899 Kotikoulutoiminta vilkkaimmillaan 1900 Elämäkertoja-sarja
1880-luvulta 1910-luvulle Vänrikki Stoolin tarinoista lukuisia painoksia 1890-luvulla ja 1900-luvun alussa kirjastojen tukeminen sekä kirjankustantaminen tärkeimpiä toimintamuotoja 1908 KVS:n tietokalenteri 1900- ja 1910-luvuilla yleistajuisia luentoja eri puolilla maata 1910-luvulla suunnitelmia sivistysalan yhteistyöjärjestöksi 1910-luvulla kansankorkeakouluasia nousee esille 1910-luvulla mm. Kotiseutututkimuksiaja Käsiteollisuuskirjasto -sarjat
1913 Oma toimitalo Museokadulle 1910-luvulla ns. kansalaisopintojen kehittämistä 1910-luvulla kirjankustannus, kirjastotoiminta ja kansalaisopinnot pääalueina 1916 KVS-lehti, myöh. Kansanvalistus ja Kirjastolehti 1919 Kustannustoiminta lopetetaan 1920 Kansanvalistusseuran kirjeopisto
sukuseikkailu
Isomummi Irmalla on
Tyy ne
t uo
lä m pi m
nu to
Mitä sinun esi-isäsi antaisivat sinulle, jos nyt kohtaisitte? Merituulta, peltomaata, hevosen häntäjouhia, kultaisia koruja?
i-isoukki on po imi
jan.
en.
. ta oi
Arv
n lah
a lla pu
.
a va
a
Ola vip
ikki-isomummu t A nn
ia. iikk mus hjoitt aa hyvän tuulen
kanaan.
oman puutar oaa ha ar j n at
mehua. arja
a pp a la
o ss u mu
m ini
Vä in ö-i sop
pp
on p
vi
22
la
ril
arjo aa t
tt a
o i-is Heikk
uo re
Este r-is o
t.
mu m
ka su lla
m ot
N
u aur
aapi n
vi
o
n lle ra oo
ät
u
Joka syntymäpäivä mummu ja vaari muistavat Nooraa pikku paketilla. Myös kaukaisemmat esi-isät tuovat lahjojaan, kun heihin ensin tutustuu. Jokaisella on jotain annettavaa. Mitä isoisovanhemmat antaisivat, jos Noora nyt tapaisi heidät?
m en
Suvun lahjat
23
Nikke kokosi omat lahjansa aarrearkkuun.
Pastillirasia (tyhjä) Väinö-isopapalta.
Suvun lahjapiironki Noora on kerännyt muistoja leikeistä mummoloissa. Pitsiä Tyyne-isomummulta.
Taululiituja Irmaisomummilta. Matti-vaari lahjoitti Esterisomummon ompelulankaa.
Sormus Maikkimummilta.
Rättisitikan avain ja polkupyörän merkkejä Arvi-isoukilta. Vanha harppi Olavi-papalta.
Piparkakkumuotteja isomummu Annikilta.
su Ur
l
m a-
u m um
evosenkengän. rin h vaa o s i-i ikk He oi t an
Omenakakun resepti Ursula-mummulta.
Maailmankartasto Matti-vaarilta. 24
Mitä sinun lahjapiironkiisi on kertynyt?
25