SITO-YHTIÖIDEN TIEDOTUSLEHTI NUMERO 32, MARRASKUU 2009
Teemanumero: Liikennejärjestelmät Liikenneneuvos Petri Jalasto valottaa vuoden vaihteessa starttaavan Liikenneviraston roolia ja tavoitetilaa sivu 3 Savo-Karjalan seudullinen liikennejärjestelmätyö sivu 5 Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia sivu 7 Kaupunkiseutujen jakelukuljetusten kehittämisratkaisut sivu 11
SITO tänään 32
1
Sito tänään NUMERO 32, MARRASKUU 2009
3 Haastattelu: Liikenneneuvos Petri Jalasto
5 Sito kehittämässä SavoKarjalan seudullista liikennejärjestelmätyötä
6 Kuopiossa arvioidaan liikenteen ja liikenneympäristöhankkeiden vaikutuksia lapsiin
7 Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia – seudullisten hankkeiden yhteistyöllä tuloksia
9 Seutukehitys kestävälle pohjalle
10 Helsingin seudun maankäyttö- ja raideverkkoselvitys
11 Kaupunkiseutujen jakelukuljetusten eurooppalaiset kehittämisratkaisut soveltuvat myös Suomeen
Hei, töissähän on kivaa!
15 3D-ominaisuudet kuuluvat CityCadiin Nimityksiä
16 Sito hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn asialla
S
yksyn pimeydessä kimaltelee valopilkkuja. Me optimistit mietimme, että päivät pitenevät jo kahden kuukauden kuluttua. Kiireestä ja kaamoksesta huolimatta työpaikallakin voi olla mukavaa. Tuoreen henkilöstötutkimuksen perusteella Siton henkilökunta työskentelee poikkeuksellisen tyytyväisenä ja motivoituneena. Etenemme määrätietoisesti kohti tavoitettamme infrasektorin halutuimmaksi työpaikaksi. Kädessäsi on liikennejärjestelmiin keskittyvä teemanumero, jossa Siton monipuolinen osaaminen liikenteen, ympäristön ja infran moniosaajana tulee hyvin esille. Haastattelussamme LVM:n liikenneneuvos Petri Jalasto valottaa vuoden vaihteessa starttaavan Liikenneviraston roolia ja tavoitetilaa. Sito järjestää asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen vuosittain useita sektorikohtaisia Teemapäiviä ja TietoTorstai-tapahtumia. Ilmoittaudu mukaan ja verkostoidu yhdessä muiden alan kollegojen kanssa. Lisätietoa seuraavista tapahtumista on tämän lehden takasivulla ja kotisivuillamme www.sito.fi. Viime päivät perheessämme on kaivettu heijastimia, heijastinliivejä, taskulamppuja ja polkupyörän valoja kaapeista ja laatikoista. Tehkää samoin, niin teette palveluksen itsellenne ja läheisillenne. Turvallista syysliikennettä toivottaen, Kimmo Anttalainen, päätoimittaja
18 Kalasataman ja Jätkäsaaren massavirtojen hallinta
20 Uutisia
Sito tänään on Sitoyhtiöiden tiedotuslehti
JULKAISIJA Sito Oy Tietäjäntie 14, 02130 Espoo Puhelin 020 747 6000 Faksi 020 747 6111 etunimi.sukunimi@sito.fi www.sito.fi PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Anttalainen TOIMITTAJA Marita Laatikainen HAASTATTELUT DTM-Communications, Dakota Lavento Sito on infran, liikenteen ja ympäristön moniosaajayritys, joka on perustettu 1976. Palvelutarjontamme kattaa konsultoinnin, suunnittelun, rakennuttamisen, kunnossapidon ja tietotekniikan. Sitolla on toimistot kuudella paikkakunnalla Suomessa. Sito on avaintyöntekijöidensä omistuksessa oleva suomalainen asiantuntijayritys, jonka palveluksessa on yli 300 alan ammattilaista.
Liikennejärjestelmäsuunnitelmat ovat eri kulkumuodot kattavia pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelmia. Ne tukevat maakunnan tai kaupunkiseudun maankäytön suunnittelua eli maakuntakaavaa tai yleiskaavoja. Suunnitelmassa määritellään tavoitteena oleva liikenneverkko ja sen kehittämistoimenpiteet. Suunnitelman pohjalta tehdään aiesopimus hankkeiden toimeenpanosta sekä eri osapuolten vastuusta suunnitelman edistämisessä.
Liikenneneuvos Petri Jalasto koordinoi liikennejärjestelmäsuunnittelua liikenneja viestintäministeriössä. Mies on tottunut suuriin haasteisiin, jotka eivät liikenteestä lopu.
Haasteita riittää Haastattelu: Dakota Lavento
Liikenneviraston perustamisen myötä liikennejärjestelmäsuunnittelun painoarvo vahvistuu entisestään. Tulevaisuudessa riittää haasteita, joista vähäisimpänä eivät ole rahatarpeiden lisääntyessä samalla niukkenevat budjettivarat.
L
iikenne- ja viestintäministeriön vielä syyskuussa käytössä olleet tilat Eteläesplanadilla ovat Liikenneneuvos Petri Jalaston työ kannalta ihanteellisessa paikassa. Liikennejärjestelmäsuunnittelun parissa työskentelevän jokapäiväiset ruuhkat ikkunan alla ovat muistutus työn tärkeydestä. DI Petri Jalasto on unelmatyössään. Otaniemi oli aikoinaan DI-perheen ylioppilaalle itsestään selvä valinta. Opintojen alkuvaiheessa hänelle selvisi, että liikennesuunnittelu tarjoaisi kiinnostavimman tulevaisuuden. Työelämä puolestaan todisti, että nimenomaan kokonaisuudet ja niiden hallinta ovat Jalaston ominta alaa. – Olen työskennellyt mm. joukkoliikenteen parissa, mutta se ei ollut yhtä mielenkiintoista, hän tunnustaa. Koko maan liikennejärjestelmäsuunnittelun koordinointi ministeriössä on kokonaisvaltaista jos mikä. Seuraava askel olisi jo EU. Liikennejärjestelmäsuunnittelusta eivät
myöskään haasteet lopu kesken. Liikenteen määrän kasvu, päästöjen vähentäminen, liikenneturvallisuuden kehittäminen, rapistuvat väylät ja kevyen liikenteen edistäminen ovat jatkuvia tehtäviä. Rahaa liikennesektorille ei tarpeisiin nähden ole budjetissa riittävästi ilmeisesti koskaan ja elvytyksen tyrehdyttyä lähivuosina mitä ilmeisemmin entistäkin niukemmin. On opittava priorisoimaan. EU:ssa kaavaillaan hiiletöntä liikennettä vuodelle 2050. Sen toteutumisessa ratkaisevassa asemassa ovat maankäyttö- ja liikennesuunnittelu. – Pelkkää uusiutuvaa energiaa hyödyntämällä emme kovin pitkälle pääse. Liikenteen tarvetta on voitava vähentää. Se edellyttää maankäytön kehittämistä, tiivistä kaupunkirakennetta eikä vain pääkaupunkiseudulla, vaan myös maakunta- ja kuntatasolla, Jalasto täsmentää.
Uudistus mahdollistaa syvällisemmän otteen Mielenkiintoinen hallinnollinen mullistus on edessä vuoden vaihteessa, kun liikenne- ja viestintäministeriön liikennehallinnon kolme väylävirastoa yhdistyvät Liikennevirastoksi. Viraston toimenkuvassa näkyvät suoraan myös Jalaston työn tulevaisuuden haasteet, joskaan varojen niukkuutta siihen ei ole kirjattu. Liikennevirasto huolehtii, että ”Suomessa on kansalaisten ja elinkeinoelämän liikkumis- ja kuljetustarpeita palveleva, toimiva, energiatehokas,
ympäristöystävällinen ja turvallinen liikennejärjestelmä.” Uuteen virastoon yhdistetään ratahallintokeskus; turvallisuusvirastoon siirrettäviä lukuun ottamatta kaikki tiehallinnon keskushallinnon toiminnot; sekä merenkulkulaitoksesta kaikki sellaiset tehtävät, joita ei yhtiöitetä, siirretä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen tai yhdistetä liikenteen turvallisuusvirastoon. Lisäksi sinne siirtyy Jalaston toimialaa, liikennejärjestelmätason operatiivisia tehtäviä. – Uudistus on iso juttu, Jalasto myöntää. – Tavoitteena on päästä syvällisemmin kehittämään liikennejärjestelmäsuunnittelua, astua yksittäisten hankkeiden tasolta nykyistä selkeämmin kiinni liikenteen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Nykyisen hallintomallin ongelmana on ollut se, että eri alojen asiantuntemus on pysynyt omissa lokeroissaan. Tieto ei ole siirtynyt riittävän tehokkaasti eikä yhteistä pohjaa kokonaisuuksien hahmottamiseen ole ollut helppo löytää. Kun uudessa organisaatiossa eri alojen asiantuntijat työskentelevät konkreettisestikin yhdessä, asiantuntemus siirtyy luontevasti ja kaikki oppivat katsomaan asioita kokonaisuuden näkökulmasta. Eikä pelkästään periaatteessa. Jalastolla on vahva tuntemus, että uusiin tehtäviin hakeutuvien ihmisten tahtotaso on korkea ja he ymmärtävät, mitä uudessa toimintamallissa edellytetään. – Paljon riippuu kuitenkin vetäjän persoonasta. LiiSITO tänään 32
3
jatkuu edelliseltä sivulta
kennejärjestelmäosastolle tarvitaan vahva ja yhteistyökykyinen vetäjä ja hänellä täytyy olla vahva asema organisaatiossa. Aikaa kuitenkin kuluu väkisinkin, ennen kuin liikenteen huippuosaajat lakkaavat olemasta rata- tai tieihmisiä ja todellinen liikennevirastohenki syntyy. Konkreettisestikin yhdessä tehtävä ryhmätyö on paras keino sekä uuden hengen luomiseen että kokonaisuuksien hahmottamiskyvyn herättämiseen.
sesti työllistäjänä ankeina aikoina. Hankekeskeisyys vahvistui jälleen kansantalouden heikkenemisen myötä. Todellisuus iskee liikennejärjestelmäsuunnittelua poskelle, mutta on elvytystuesta toki kokonaisuuksien kannalta hyötyäkin. – Elvytyksellä on käynnistetty viitisenkymmentä kevyenliikenteen haketta eri puolilla maata, Jalasto kertoo tyytyväisenä.
Kansalaiset mukaan suunnitteluun Suhteellisen hyvissä kantimissa
Kevyempiä ratkaisuja Uusi hallinto tulee vahvistamaan liikennejärjestelmäsuunnittelua myös maakuntatasolla. Varsinainen työhän tehdään maakuntaliiton, kuntien ja väylävirastojen yhteistyönä. Sen painoarvoa kasvattaa myös uudistettu Maantielaki, jonka mukaan ”uusi maantie tehdään, jos olemassa oleva tieverkko ei täytä enää yleisen liikenteen tai maankäytön tarpeita eikä tien parantamisella tai muutoin liikennejärjestelmää kehittämällä voida tyydyttää näitä tarpeita”. Lain sanelema periaate vaikuttaa selkeältä ja järkeenkäyvältä. Kallis väylä rakennetaan vain, jos vastaavaan lopputulokseen ei päästä keveämmillä keinoilla. Alan ammattilaiset puhuvat neliporrasmallista. – Käytännössä se merkitsee, että sen sijaan, että pyrittäisiin ratkaisemaan esimerkiksi risteyksen uudelleenrakentamisella ruuhkaongelmaa, asiaa tarkastellaan kokonaisuutena ja mietitään myös pienempiä, pehmeämpiä keinoja vaikuttaa tilanteeseen. Ratkaisuja voi löytyä maankäytönsuunnittelusta, liikennemuotojen kehittämisestä, älykkään liikenteen keinoista. – Konkreettinen parannus olisi jo se, että navigaatio-ohjelmat saataisiin näyttämään todellista matka-aikaa sen sijaan, että kerrotaan ihannetilanteen aika tyhjillä teillä. Se ohjaisi autoilijoita välttämään ruuhkaisempia teitä tehokkaasti, Jalasto huomauttaa. Älykäs liikenne; koulutus ja toimivat ohjausjärjestelmät ovatkin yksi merkittävimmistä keinoista ratkaista tulevaisuuden liikenteellisiä ongelmia. – Olemme hyvin taitavia laskemaan liikennettä ja kehittämään mekaanisia liikennemalleja. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa tarvitaan kuitenkin hyvin laaja-alaista osaamista ja syvällistä tietoa ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavista asioista. Väylärakentamisella on kuitenkin maassamme perinteisesti erittäin suuri merkitys aluepolitiikan välineenä ja erityi-
4
SITO tänään 32
alueellisesti erittäin suuri vaikutus alueen elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kehityksen kannalta. Korkeatasoiset suunnitelmat eivät siten riitä. Niistä olisi löydettävä selkeä väylä selkeisiin aie- ja toteutussuunnitelmiin. Jalasto ehdottaa, että valtio voisi olla tässä avittamassa jonkinlaisella porkkanakeppi -mallilla.
Yleisesti ottaen liikennejärjestelmäsuunnittelu on Jalaston mukaan maassamme varsin hyvissä kantimissa. – Suunnitelmia on maassamme tuotettu jo niin pitkään, että jopa maakuntatasoilla on valmiina ainakin jonkinlainen versio ja suurimmissa keskuksissa alkuperäisiä on viilattu ja päivitetty jo useampaan otteeseen. Hänen mukaansa ne ovat myös erittäin ammattitaitoisesti tehtyjä. Alan asiantuntemus on Suomessa korkealla ja kunnianhimo suunnitelmien teossa usein samaa tasoa. – Skarpattavaa kuitenkin riittää erityisesti siinä, miten hienosti muotoilluista tavoitteista päästään toimenpiteisiin. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on tietysti malli, johon muita verrataan. Suurissa kaupungeissa suunnitelmat ovatkin vertailukelpoisia, mutta maakuntien suunnitelmat ovat yleispiirteisempiä ja keskittyvät suurimpien väylä- ja terminaalihankkeiden varauksiin ja hankeohjelmointiin. Maakuntatasolla liikennejärjestelmäsuunnittelu myös totuttaa itsenäiseen työskentelyyn tottuneita kuntia voimakkaampaan yhteistyöhön. – Kun maakunnille jaetaan lainsäädännön kautta liikennesuunnittelussa vastuuta, se edellyttää yhteistyötä keskuskaupunkien ja ympäristökuntien välillä, kaupunkiseutusuunnittelua PARAS-periaatteiden mukaisesti. Työtä on kuitenkin koordinoitava. Tampereella kaupunkiseutu on saanut maakunnan hyvin mukaan suunnitteluun. Kuopion Saaristokaupunkia Jalasto pitää myös hyvänä esimerkkinä. Liian usein kuitenkin liikennejärjestelmätyössä vaivalla rakennetut, hyvät tavoitteet jäävät paperille ja keinot tavoitteisiin pääsemiseen jäävät määrittelemättä tai joutuvat jokapäiväisen työn ja esimerkiksi edunvalvonnan jalkoihin. Oulussa hyvät suunnitelmat ovat pitkälti kilpistyneet seudullisiin ristiriitoihin. Ristiriitoja syntyy helposti, sillä kyseessä ovat voimakkaat intressit. Liikennejärjestelmäsuunnittelulla on
Kansalaisvalvonnalla voisi myös olla merkitystä suunnitelmien toteutumisen valvonnassa, mutta liikennejärjestelmäsuunnittelu on suurelle yleisölle vielä varsin tuntematon käsite. Kansalaiset eivät oikein jaksa olla kiinnostuneita 20 vuoden taakse ulottuvasta suunnittelusta. – Ihmisiä on yritetty saada mukaan alan tilaisuuksiin, mutta se ei ole onnistunut kovinkaan hyvin, Jalasto myöntää. Syntipukiksi voi nostaa liikennepolitiikan voimakkaan hankekorostuksen. Politiikan teko on ammattilaisellekin, saati sitten tavalliselle kansalaiselle helpompaa selkeiden, yksittäisten hankkeiden kautta. Muutos on kuitenkin saavutettavissa. Jalaksen mielestä siihen päästään tuomalla voimakkaasti esille liikennejärjestelmäsuunnittelun taustalla olevia arvoja ja laajempia visioita, jakamalla ne teemapaketeiksi ja pilkkomalla yhä helpommin ymmärrettäviksi paketeiksi, joiden toteutumista voidaan seurata. Jokaiselle läheisiä, jokapäiväisessä elämässä tärkeitä asioita ovat turvallinen koulutie, toimivat pyörätieverkostot, liityntäpysäköintipaikkojen riittävyys ja hyväkuntoiset maantiet.
Prosessi tärkeää Petri Jalasto työskentelee parhaillaan liikennepoliittisen strategian seuraavan kierroksen parissa. Se merkitsee yhä uusia tapaamisia ja kokouksia, muistioita ja selontekoja. Tekemisen määrä ei Jalastoa kuitenkaan ahdista. Hän sanoo, että ehkä tärkein osa työtä on itse prosessi, ts. ne lukuisat kokoukset ja työryhmät, joissa hiotaan yhtenäistä tahtotilaa ja joiden kautta viesti voidaan saada perille läpi organisaation. Sellaista se Jalaston työ on suurien kokonaisuuksien parissa, rakentelua palikoilla, jotka äkkiseltään eivät näytä mitenkään sopivan yhteen.
Sito kehittämässä Savo-Karjalan seudullista liikennejärjestelmätyötä Liikennejärjestelmätyöllä tarkoitetaan eri toimijoiden yhteistä suunnittelua, osallistumista ja muuta yhteistyötä silloin, kun tavoitteena on liikennejärjestelmäkokonaisuuden kehittäminen. Liikennejärjestelmänäkökulman huomioon ottaminen ja liikennejärjestelmätyön merkitys on jatkuvasti lisääntynyt. Savo-Karjalassa käynnistettiin keväällä 2008 hanke, jolla pyritään tukemaan seudullista liikennejärjestelmätyötä ja tätä kautta seutujen ja niiden liikennejärjestelmien kehittymistä. Lisätietoja antaa: Petri Launonen DI, aluejohtaja Sito Kuopio
T
iehallinnon Savo-Karjalan tiepiirin, Itä-Suomen lääninhallituksen sekä Kuopion, Joensuun, Varkaus-Pieksämäen ja Keski-Karjalan seudun kuntien käynnistämä liikennejärjestelmäkoordinaattorihanke on nelivuotinen ja kestää vuoden 2011 loppuun. Hanketta toteuttamaan on valittu Sito. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja tukea seuduilla tehtävää liikennejärjestelmätyötä sekä varmistaa viime vuosina tehdyissä liikennejärjestelmäsuunnitelmissa ja aiesopimuksissa esitettyjen toimenpiteiden eteneminen. Tavoitteena on myös sitouttaa kuntia jatkuvaan liikennejärjestelmätyöhön, kehittää kytkentää maakunnallisen tason lj-suunnitelmiin ja
aiesopimuksiin sekä jalkauttaa myös valtakunnallisen tason tavoitteita seudulliseen liikennejärjestelmätyöhön. Seudullisen liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen koetaan myös tärkeäksi. Seudullista liikennejärjestelmätyötä ohjaavat seudulliset liikennejärjestelmätyöryhmät. Koordinaattorikonsultin toiminta tukeutuu juuri työryhmissä tehtäviin päätöksiin toimenpiteistä ja niiden valmistelusta. Konsultti toimii myös työryhmien sihteerinä sekä laatii työryhmien toimintasuunnitelmat ja vastaa osaltaan niiden toteutumisesta. Konsultin tehtävänä on analysoida seuduilla esille nousevia kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia sekä jalostaa mahdolliset toimenpidetarpeet työryhmien päätettäväksi. Konsultti seuraa myös toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, kokoaa ja analysoi liikenne-, asiakas- ja toimintaympäristötietoja sekä kerää ja analysoi ajantasaiset suunnitelmat ja selvitykset seutujen hyödynnettäväksi. Tehtävään kuuluu myös liikennejärjestelmätyön vaikuttavuuden arviointi, jolla pyritään osaltaan seuraamaan ja ohjaamaan tehtävää työtä. Jotta tiedon säilyttäminen ja hyödyntäminen olisi
mahdollisimman helppoa, on työn yhteydessä perustettu v. 2009 seudullinen liikenneportaali. Portaalista on tarkoitus kehittää kattava tietopankki, jota voivat hyödyntää seudullisten työryhmien jäsenten lisäksi myös kaikki liikennejärjestelmätyön piirissä toimivat asiantuntijat. Konsultin avulla on saatu varmistettua seudullisten työryhmien aktiivinen ja tehokas toiminta sekä tuotu valmisteluvoimaa helpottamaan viranomaisten toimintaa. Lisäksi on koettu, että yhteistyötä kehittämällä on saatu aloitettua tavoitteiden mukaisesti usean eri osapuolen yhteistyöhankkeita, jotka olisivat muutoin helposti jääneet toteuttamatta. Seuduilla on myös hakeuduttu aktiivisesti pilotoimaan uudenlaisia toimintamalleja, esim. haja-asutusalueen joukkoliikenteen ns. kyytitakuuta sekä yhteistyön kehittämistä tiestön hoidon ja ylläpidon suunnitteluyhteistyössä. Lisäksi liikennejärjestelmätyöryhmät ovat ottaneet aktiivisen roolin mm. maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelun yhteensovittamisessa. Parhaimmillaan voidaan konsulttia käyttämällä merkittävästi tehostaa ja tukea liikennejärjestelmätyötä ja varmistaa suunnitelmissa ja selvityksissä esitettyjen toimenpiteiden etenemistä. SITO tänään 32
5
Kuva: Laura Pöllänen
Lisätietoja antaa: Noora Airaksinen DI, projektipäällikkö Liikenne, Kuopio
Kuopiossa arvioidaan liikenteen ja liikenneympäristöhankkeiden vaikutuksia lapsiin Kuva: Noora Airaksinen
Kuopion seudun kevyen liikenteen strategian laatimisen yhteydessä arvioidaan myös lapsiin kohdistuvia vaikutuksia.
K
uopion seudulla on käynnistymässä kevyen liikenteen suosion kasvattamiseen ja aseman parantamiseen tähtäävän seudullisen strategian laatiminen yhteistyössä Savo-Karjalan tiepiirin ja seudun kuntien kanssa. Tavoitteena on määritellä kehittämisstrategian ohella selkeästi priorisoitu ja perusteltu monipuolinen toimenpideohjelma, joka voidaan viedä päätöksentekijöiden käsiteltäväksi ja joka tukee strategian toteuttamista. Esitettävät toimenpiteet priorisoidaan eri käyttäjäryhmien vaatimusten ja tarpeiden pohjalta. Priorisointia tehdään myös verkollisten väyläpuutteiden, toiminnallisten keinojen analysoinnin, toimenpiteiden toteuttamismahdollisuuksien ja laajemmin koko seudun kevyen liikenteen aseman kehittämismahdollisuuksien selvittämisen pohjalta. Tarvittaessa tehdään myös toimenpidelistauksia eri käyttäjäryhmien näkökulmasta palvelemaan päätöksentekijöiden käsittelyä. Seudullisen toteuttamisohjelman tueksi määritellään kevyen liikenteen kehittämiseen tähtäävä toimintamalli. On tärkeää pystyä määrittämään selkeä tavoite, mihin kevyen liikenteen aseman parantamisella pyritään sekä tunnistaa realistiset, mutta tavoitteelliset toimenpidemahdollisuudet. Työn yhteydessä määritellään tarkemmin myös seudun kevyen liikenteen laatukäytävät, joihin kehittämispanostuksia on tarkoitus laajempien yhteisten toimien ohella suunnata.
6
SITO tänään 32
Toimintamallin ja toimenpideluettelon lisäksi työssä analysoidaan ja kuvataan kootusti vaikutusmahdollisuudet kevyen liikenteen aseman ja suosion kasvattamiseksi uusilla, aikaisempaa monipuolisemmilla toimenpiteillä. Työn yhteydessä kevyen liikenteen suosiota pyritään lisäämään markkinoimalla mm. siitä saatavia myönteisiä terveysvaikutuksia. Mukaan pyydetään yhteistyökumppaneita, kuten esimerkiksi Pyöräilykuntien verkoston edustajia, Kuopion kaupunki pyöräilyä edistävänä työnantajana ja mahdollisesti yksityisiä yrityksiä sekä Terve Kuopio – projektin yhteistyöverkosto. Työlle ja kevyelle liikenteelle pyritään saamaan julkisuutta median välityksellä. Strategiatyön tulokset palvelevat kaikkia seudun kuntia, tiepiiriä, lääninhallitusta sekä seudun kevyen liikenteen aseman parantamiseksi työskenteleviä muita tahoja ja sidosryhmiä. Työ palvelee yhtenä
oleellisena lähtökohtana myös seudulla käynnistymässä olevalle kuntien yhteiselle maankäytön rakennemallisuunnitelmalle. Lapsiin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan ja raportoidaan omana kokonaisuutenaan. Liikenneympäristön ja liikenteen kehittämishankkeiden lapsiin kohdistuvia vaikutusarviointeja on Suomessa tehty toistaiseksi vähän. Tavoitteena on, että se olisi tulevaisuudessa osa päätöksentekorutiinia sekä valtionhallinnossa että kunnissa aina, kun tehdään lapsiin vaikuttavia päätöksiä. Arvioinnissa hyödynnetään Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa laadittua opasta, Tiehallinnon esittämiä ideoita sekä Ruotsista saatuja kokemuksia ja malleja. Arviointi tehdään vuorovaikutteisesti ja lasten osallistumista painottaen. Vaikutusten arviointi tehdään Siton ja Rambollin yhteistyönä. Työ käynnistyy lokakuussa 2009 ja se valmistuu kevään 2010 aikana.
Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia – seudullisten hankkeiden yhteistyöllä tuloksia Lisätietoja antaa: Raisa Valli FT, t&k johtaja Ympäristökonsultointi
Tampereen kaupunkiseudun kunnat (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Ylöjärvi ja Vesilahti) ovat yhteistyössä valmistelleet ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumisstrategian. Tässä valmistelutyössä konsultteina ovat olleet Sito yhdessä Motivan ja VTT:n kanssa.
Tampereen kaupunkiseudulla on valmisteltu ilmastostrategiaa laajassa yhteistyössä seudullisten yhdyskuntahankkeiden kanssa ja näin integroitu ilmastonäkökulmaa seudulliseen kehittämiseen. Päästöjen kehitysvaihtoehdot ovat todellisia vaihtoehtoja ja liittyvät konkreettisesti tulevaan päätöksentekoon. Edellytykset strategian toteuttamiselle ovat paremmat kuin erillään muusta työstä tehdyllä strategialla.
T
ampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian valmistelu aloitettiin vuonna 2008 seudullisena yhteistyönä. Kesän 2009 aikana valmistui ilmastostrategiasta luonnos, joka laitettiin lausuntokierrokselle kuntiin ja sidosryhmille. Lisäksi kuntalaisilta pyydettiin kommentteja nettikyselyllä.
Kuntalaisten osallistuminen ilmastostrategian viimeistelyyn kommenttikierroksen avulla kommenttikierroksilla kuvaa hyvin valmistelun aikana toteutettua vuorovaikutusta, jota on harjoitettu asiantunti-
joiden ja kuntalaisten työpajoissa sekä tekemällä yhteistyötä seudun muiden yhdyskuntasuunnittelun hankkeiden kanssa ja kansalaisille suunnatussa ILMANKOS- kampanjassa.
Vapriikin kuva-arkisto: Tampereen paikallisliikenteen bussipysäkit Keskustorilla Kuvaaja: Piritta Saarela
ILMANKOS on Tampereen kaupungin syksyllä 2008 käynnistämä ilmastonmuutoksen ja kansalaisosallistumisen kampanja. Kampanjan tarkoituksena on ollut edistää yksittäisten asukkaiden ja ryhmien konkreettista osallistumista ilmastonmuutoksen hillintään Tampereen seudulla. SITO tänään 32
7
ILMANKOS
Erityisen tärkeä on ollut yhteistyö muiden seudullisten hankkeiden, kuten rakennemalli- ja liikennejärjestelmätyön sekä palvelu-, asunto- ja elinkeinostrategiahankkeiden kanssa. Tämä seudullisten hankkeiden yhteistyö on ollut hyvä lähtökohta ilmastostrategian valmistelulle, sillä ilmastostrategiassa on voitu tarkastella todellisia rakennemallin ja liikennejärjestelmän suunnitteluvaihtoehtoja ja toisaalta ilmastonäkökulmasta on voitu asettaa kriteerejä vaihtoehdoille. Tietoisuus päästöjen kehityksestä on näin lisääntynyt. Kytkentä muihin seudullisiin hankkeisiin on ollut tärkeää siksikin, että kuntien rooli päästöjen vähentämisessä on merkittävä erityisesti päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla (liikenne, rakentaminen, alueiden käyttö, jätehuolto, maa- ja metsätalous). Tampereen kaupunkiseudulla seudullinen rajaus on ollut hyvin onnistunut, sillä seudun energiantuotannon ja jätehuollon ratkaisut ovat jo aiemmin perustuneet seudulliseen yhteistyöhön, jolloin ilmastostrategiassa ja päästöjen rajoittamisessa on voitu tarkastella oikeasti toiminnallista kokonaisuutta. Kaupunkiseudun ilmastostrategian valmisteluun on luonnollisesti vaikuttanut merkittävästi Suomen velvoitteiden ja Kioton kauden jälkeisten toimien suuntaamiseksi tehty pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia vuoden 2008 lopussa. Sen lähtökohtana ovat EU:n sitoumukset CO2-päästötavoitteissa, energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian muodostamista ja yhteisten toimenpiteiden valintaa varten strategian valmistelussa tarkasteltiin kolmea päästöjen kehitysvaihtoehtoa: perusura, velvoiteura ja edellä kävijä -kehitys. Tämän lisäksi tarkasteltiin ilmaston muuttumista ja siihen sopeutumista. Perusuran päästötaso muodostui jo tehtyjen poliittisten päätösten tuloksena. Perusuran avulla saatiin käsitys siitä, miten päästöt todennäköisesti kehittyisivät vakaassa taloudellisessa kehityksessä ilman uusia aktiivisia vähennystoimia. Samalla se loi pohjan arvioida uusien toimien tarvetta suhteessa tavoiteltaviin päästötasoihin ja toimii vertailukohtana muille päästöjen kehitysarvioille. On selvää, että täällä kehitysvaihtoehdolla päästövelvoitteita ei kyettäisi saavuttamaan. Seudun arvioidun kasvun vuoksi päästöjen kasvu on tässä vaihtoehdossa nopeaa.
8
SITO tänään 32
Vapriikin kuva-arkisto: Amurin työläismuseokortteli Kuvaaja: Emmi Vainio
Kuntatason toimet keskeisiä ilmastopolitiikassa Kansainvälinen ilmastopolitiikka EU:n sitoumukset, tavoitteet ja yhteiset toimet Yhteiset pelisäännöt, sisämarkkinoiden toimivuus
Kansalliset sitoumukset ja toimet Energia-, metsä- ja maatalouspolitiikka: verot, tariffit ja tuet Rakentamista ja jätehuoltoa koskeva lainsäädäntö ja muu ohjaus Liikenteen taloudellinen ohjaus, investoinnit, hankintapolitiikka, tiedollinen ohjaus Yritykset ja Kuntien toimet: yksilöt • maankäytön ja liikenteen suunnittelu • palvelujen suunnittelu • maa- ja asuntopolitiikka • energiatuotannon ratkaisut • jätehuollon ratkaisut • hankinapolitiikka Velvoiteuraan otettiin pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa mainitut sekä energiatehokkuustoimikunnan mietinnössä mainitut toimenpiteet, joilla asetetut ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet arvioidaan saavutettavan. Lisäksi huomioitiin ne seudulla päätetyt toimenpiteet, jotka ovat velvoiteuran mukaisia. Edelläkävijä -kehityksessä toteutetaan toimenpiteitä, joita ei ole mainittu pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa tai toimenpiteiden volyymi poikkeaa olennaisesti kansallisesta linjauksesta. Eri toimialoille on muodostettu edellä kuvatut erilaiset päästöjen kehitysvaih-
toehdot toimenpiteineen. Kehitysvaihtoehtoja vertaamalla saadaan käsitys tarvittavien toimenpiteiden suuruusluokasta sekä tarvittavista toimista. Kun jatkossa päätetään rakennemalli- ja liikennejärjestelmäratkaisuista, luodaan niillä pohjaa päästöjen vähennysmahdollisuuksille. Ilmastostrategiassa on lisäksi tuotu esiin toimia, jotka tämän lisäksi ovat tarpeen toteuttaa päästöjen hillitsemiseksi. Lausuntokierroksen perusteella valitaan eri toimialojen visiot ja toimenpiteet sekä sovitaan seudun yhteisistä toimista. Työ viimeistellään tämän vuoden aikana.
Seutukehitys kestävälle pohjalle Lisätietoja antaa: Emmi Jouslehto FM, vanhempi asiantuntija Ympäristökonsultointi
Kestävän seudullisen maankäytön ja liikenteen projektikokonaisuus eli tuttavallisemmin SEUTUKEKE tuottaa työkaluja seutujen ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden seurannan ja suunnittelun parantamiseksi.
L
iikenteen ja maankäytön suunnittelu on tärkeä seudullisen yhteistyön muoto, sillä ihmisten liikkuminen ja yritystoiminta eivät noudata kuntarajoja. Monilla seuduilla on lähdetty tiivistämään yhteistyötä mm. yhteisen yleiskaavan tai ilmastostrategian kautta. Suunnittelun tueksi tarvitaan monipuolista taustaaineistoa koko seudun alueelta. Kuntien omat tietovarastot ovat hyvä tietolähde, mutta niiden käytön ongelmana on aineistojen erilaisuus niin teknisesti, laadullisesti kuin tietosisällönkin osalta. Lisäksi keskuskuntien järjestelmissä on tyypillisesti runsaasti erilaista tilasto- ja paikkatietoaineistoa, jota ei ole saatavissa alueen pienemmistä kunnista. SEUTUKEKE – hankkeessa problematiikkaa on lähestytty valtakunnallisten paikkatietoaineistojen näkökulmasta. Tavoitteena on ollut tuottaa seudun tilaa ja kehitystä kuvaavat indikaattorit, joiden aineistollinen pohja on julkisissa ja maksuttomissa tiedoissa. Keskeinen tietolähde työssä on ollut SYKEn ylläpitämä yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR), jonka tietoja voidaan tarkastella seudun kuntajakoa tarkemmalla aluejaolla, 250mx250m ruutumatriisin avulla. YKRaineistoa on täydennetty mm. CORINE-
Katuvilinää Lahden keskustassa.
maankäyttöluokituksella ja kuntien omilla aineistoilla. Kuntien tuottamaa materiaalia ovat mm. julkisen liikenteen pysäkki- ja liikennöintitiedot sekä tiedot kunnallisten palvelupisteiden sijainnista. Kehitystyön tuloksena syntynyt mittaristo käsittelee seudun maankäyttöä ja liikennettä kolmen eri pääteemaan eli ekologisuuden, taloudellisuuden ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Kolmen tarkastelukulman valinnasta on saatu hyvää palautetta mm. kaupunkisuunnittelijoilta, jotka pohtivat samoja asioita omassa työssään eri suunnittelutasoilla ja kokevat saavansa hyviä työkaluja työtänsä tukemaan. Kestävän seudullisen maankäytön ja liikenteen mittariston tavoitteena onkin ollut tuoda uusia keinoja
paitsi seutukehityksen seurantaan, myös tukemaan aktiivisesti suunnitteluprosessia. Seurannan näkökulmasta mittaristo tarjoaa työvälineitä ja tietoa mm. kuntarakenteen uudistusten ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien muutosten hallintaan. Työssä kehitetty mittaristo täydentää hyvin ns. aluebarometripankin kehitystyötä, johon Sitossa on viimeaikoina panostettu. Pankin tarkoituksena on tuottaa eri aluetasoille ja erilaisille alueille (keskusta-alueet, asuinlähiöt) soveltuva skaalautuva mittaristo, jonka perusta on julkisissa tilasto- ja paikkatietoaineistoissa ja jota voidaan täydentää luontevasti karttapalautejärjestelmän kautta toteutettavilla asukaskyselyillä ns. pehmoGIS-menetelmillä.
Luonnon ydinalueet ja niiden väliset ekologiset yhteydet (kuvassa tumman vihreällä) muodostavat seudun ekologisen verkoston.
SEUTUKEKE on liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön ja Tiehallinnon rahoittama yhteishanke, jonka toteuttajina ovat Sito, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ja Helsingin yliopisto. Kriteereiden määrittelyyn osallistuivat myös VTT ja Stakes. Hankkeessa tuotetaan monialainen mittaristo seudullisen kehityksen seurantaan ja suunnitteluun. Mittariston perustana ovat ympäristöhallinnon ja kuntien paikkatieto- ja tilastoaineistot. Pilottialueina hankkeessa ovat mukana Lahden ja Oulun seutukunnat. SITO tänään 32
9
Helsingin seudun maankäyttöLisätietoja antaa: Elina Väistö DI, osastopäällikkö, Liikenne
Raideliikenne muodostaa Helsingin seudun liikennejärjestelmän ja liikkumisen rungon. Siksi se on keskeinen lähtökohta Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) valmistelussa.
K
käynnissä olevassa maankäyttöja raideverkkoselvityksessä tarkastellaan maankäytön ja liikennejärjestelmän kokonaisuutta raideverkon näkökulmasta. Tehokkaan raideliikenteen edellytys puolestaan on tiivis maankäyttö. Selvitys edellyttääkin vuorovaikutteisuutta strategisen tason maankäytön suunnittelun ja liikennejärjestelmäsuunnittelun välillä.
10
SITO tänään 32
Suunnittelualue on lähtökohtaisesti 14 kunnan muodostama Helsingin seutu, mutta raideliikennejärjestelmän kokonaisuuden tarkastelu edellyttää tarkastelun ulottamista tältä osin laajemmalle alueelle. Tarkasteltavissa maankäyttöskenaarioissa käytetään väestöarviota, jonka mukaan Helsingin seudulla on vuonna 2050 noin 1,8 miljoonaa asukasta. Vuoden 2009 alussa Helsingin seudulla oli 1 320 000 asukasta.
Selvityksessä muodostetaan Helsingin seudun raideverkon tavoitetila vuodelle 2050, mikä toimii HLJ-suunnitelman valmistelun pohjana. Keskeisinä liikennejärjestelmän tavoitteina ovat mm. poikittaisten yhteyksien parantaminen ja nykyisten, puhtaasti säteittäisten yhteyksien täydentäminen liikenneverkoksi. Tavoiteverkon tueksi hahmotellaan myös yhdyskuntarakennetta, joka yhdessä raideverkon ja muiden liikennepoliittisten toimenpiteiden
ja raideverkkoselvitys Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) YTV Liikenne, vuoden 2010 alusta Helsingin seudun liikenne -kuntayh-
kanssa edistää mahdollisimman pitkälle liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita ilmastonmuutoksen hillinnästä ja Helsingin seudun liikennejärjestelmän toimivuudesta. Raideverkon tavoitetilan saavuttamiseksi muodostetaan työn lopuksi kehittämispolku. Vaikutusten arvioinnissa käsitellään vaikutusten kohdentumista sekä alueellisesti että väestöryhmittäin. Työ käynnistyi alkuvuodesta 2009 ja valmistuu keväällä 2010. Selvityksen tilaaja on YTV Liikenne. Työtä ohjaa sekä valvoo Helsingin seudun liikennejärjestelmätoimikunta (HLJ-toimikunta). Työn vastuullisena pääkonsulttina toimii Strafica alikonsultteinaan Sito ja Kaupunkitutkimus TA. Sitosta työssä ovat mukana raideliikenteen asiantuntijana Elina Väistö ja maankäytön asiantuntijana Sakari Grönlund.
tymä (HSL), valmistelee Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa HLJ 2011. Liikennejärjestelmäsuunnitelman visio kuvaa, millainen on toivottava ja tavoiteltava liikennejärjestelmän tulevaisuuskuva. Päävisiona on, että korkealaatuiset ja ekotehokkaat liikkumis- ja kuljetusmahdollisuudet edistävät Helsingin seudun kehitystä ja hyvinvointia. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma toteutetaan koko Helsingin seudun yhteisenä hankkeena. Mukana hankkeessa ovat pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi KUUMAkunnat (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula) ja Kuntaryhmä Neloset (Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää ja Sipoo).
Lisätietoa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta löytyy osoitteesta www.ytv.fi/hlj
SITO tänään 32
11
Kaupunkiseutujen jakelukuljetusten eurooppalaiset kehittämisratkaisut soveltuvat myös Suomeen Sitossa on tehty vertaileva selvitys kestävän kehityksen mukaisista kaupunkiseutujen jakeluliikenteen kehittämis- ja suunnitteluratkaisuista Euroopan kaupungeissa. Tavoitteena oli kartoittaa innovatiivisia ja Suomeenkin soveltuvia jakelukuljetusten kehittämisratkaisuja. Selvitys perustuu aiempiin Euroopan jakeluliikennettä käsitelleisiin hankkeisiin mm. Bestufs 2 ja City Freight -projekteihin. Lisätietoja antaa: Ilkka Salanne FM, johtava konsultti Logistiikka
Belgia
Englanti
S
elvitysten mukaan kaupunkiseutujen jakelukuljetusten toimivuutta ja kestävää kehittämistä ei ole riittävän kokonaisvaltaisesti huomioitu kaupunkisuunnittelussa. Kehittäminen on liittynyt liikenteen ja maankäytön suunnitteluun ja pääpaino on ollut tavaraliikennettä koskevissa rajoituksissa ja ohjauksessa. Usein mm. erilaisten logistiikan yhteistoimintamallien ja teknologisten kehittämisratkaisujen mahdollisuuksia ei ole riittävästi tarkasteltu.
Espanja
Kaupunkikeskustojen ruuhkautuminen
Hollanti
Italia
Ranska
Suomi
Toimitusten yhdistäminen
Maanalainen jakelu
Aikaikkunoiden joustavuus
Vaihtoehtoiset kuljetusmuodot
Jakeluliikenteen alueelliset kaluston koko- ja päästörajoitukset
Älykkäät liikenteenohjausjärjestelmät
Sähkö- ja kaasuautot
Yöjakelu ja ruuhka-aikojen ulkopuolinen jakelu
Vaarallisten aineiden kuljetusreitit
Hiljaiset ja vähäpäästöiset jakeluautot
Jakeluajoneuvojen kuormanpurku- ja pysäköintipaikat
Jakeluliikenteen vaatimusten huomioonottaminen kaupunkisuunnittelussa
Tavaraliikenteen kujetusreitien määrääminen
Henkilöliikenteen rajoittaminen
Kaupunkikeskustojen ahtaus Keskustan tai kiinteistön saavutettavuus Ympäristövaikutukset Katukuormauspaikkojen puute Jakeluautojen pysäköintipaikkojen puute Pysäköinti- ja ajokiellot Pienet ja usein toistuvat toimituserät Tavaraliikennettä ei ole huomioitu kaupunkisuunnittelussa Yhteistyön ja tiedonvaihdon puute Markkinoiden vaatimukset Sähköisen kaupan jakelu
Kuva 1. Jakeluliikenteen ongelmia ja kehittämistoimia Euroopassa (kuva: CITY FREIGHT 2005).
Kuvassa on esitetty esimerkkejä jakeluliikenteen ongelmista ja kehittämistoimista muutamissa Euroopan maissa. Jakeluliikenteen ongelmia esiintyi niin suurissa kuin keskikokoisissakin kaupungeissa.
12
SITO tänään 32
Ympäristöystävälliset teknologiat
Kaupunkien tavaraliikenten teitoteknologia
Logistiikan ja toimitusketjujen kehittäminen
Viranomaisohjaus Asiakastarpeet Taloudellinen tehokkuus
Infrastruktuurin tehokas käyttö
Ympäristöystävällisyys Toteutettavuus
Viranomaisten ja yritysten välinen yhteistoiminta
Hyväksyttävyys Viime kilometrin ratkaisut
Yhteislastauskeskukset
Arviointimenetelmät Maankäytön suunnittelu ja liikennesuunnittelun kehittäminen Kestävää kehitystä edistävät toimenpideyhdistelmät
Kuva 2. Jakeluliikenteen kehittämisen keinot ja niiden yhteydet liikenne- ja maankäyttösuunnitteluun (kuva: vertaileva raportti 2008).
Kuvassa on ryhmitelty erilaisia kaupunkijakelun kehittämiskeinoja. Viranomaisohjaukseen kuuluu myös valvonta, joka on kallista ja sen tarve tulisi suunnitteluratkaisuissa minimoida. SITO tänään 32
13
Kaupunkiseutujen jakelukuljetusten eurooppalaiset kehittämisratkaisut soveltuvat myös Suomeen
Esimerkiksi yhteislastauskeskuksilla on liikenteen määrää pystytty joissakin tapauksissa vähentämään 60–80 % keskuksen vaikutuspiirissä. Kuljetusasiakkaat ja lastin vastaanottajat ovat perustaneet menestyneimmät yhteislastauskeskukset, kuten Broadmedin kauppakeskuksen logistiikkakeskus ja Heathrown lentoaseman kauppojen ja ravintoloiden yhteislastauskeskus Englannissa. Italiassa (Vicenza) ja Espanjassa (Malaga) on toteutettu ympäristöystävällisiä logistiikkakeskuksia, joiden kautta jakeluliikenne ohjataan sähkökäyttöisillä jakeluajoneuvoilla. Espanjassa kehittämisratkaisuihin on yhdistetty jakelun ohjausta tietojärjestelmillä (ennakkotieto vapaista lastauspaikoista ja niiden varaaminen ennakkoon) ja muita lastin vastaanottajalle saakka ulottuvia toimenpiteitä. Lisäksi vapaaehtoisella logistiikkayhteistyöllä on päästy hyviin tuloksiin. Esimerkiksi kävelykatujen jakeluliikennettä on Hollannissa pystytty vähentämään tavaran vastaanottajien toimitusaikoja yhdistelemällä. Siellä on panostettu myös
hiljaisen teknologian ja toimintatapojen kehittämiseen (PIEK -ohjelma) sekä laajempaan jakeluyhteistyöhön, johon sisältyy myös sopiminen ympäristön siistinä pitämisestä (De Schone Stadt, Haag). Lisäksi erilaisilla suunnitteluratkaisuilla, kuten lastaussyvennyksillä, vaihtuvan opastuksen kehityksellä, vastaanottotilojen logistiikan kehittämisellä jne., on parannettu liikennettä. Esimerkiksi Ruotsissa (Hammarby) ja Englannissa (Preston, Tithebarn) on suurten rakennushankkeiden yhteydessä
Integroitu ja systemaattinen lähestymistapa
Perustieto nykytilasta ja ongelmien analyysi, kehityksen seuraaminen
Eri osapuolten intressit, tarpeet ja tavat toimia Taloudellisesti itsenäiset ratkaisut Pitkän aikavälin vaikutukset, maankäytön jne. kehityssuunnat
toteutettu ns. projektiluonteinen logistiikkakeskus, jonka kautta toimitukset on kanavoitu oikea-aikaisesti rakennustyömaalle. Näin toimitusten ja kuljetuskertojen määrä on vähentynyt minimiin, ja toimitukset ovat perillä juuri oikean aikaan. Englannissa on käynnissä laaja kaupunkialueiden kuljetusten kehittämisyhteistyö (Freight Quality Partnership), jossa annetaan valtakunnan tasolla ohjeita kaupunkijakelun paikalliselle kehittämiselle. Viimeaikaisten, esim. englantilaisten tutkimusten mukaan sähköinen kauppa loppuasiakkaalle kasvaa ja se aiheuttaa uudenlaisia vaatimuksia kaupunkien liikenne suunnittelulle (vastaanottolaatikot ja jakeluliikenteen muuttuminen). Kehittämisessä kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon kokemuksia jo toteutetuista hankkeista, joiden perusteella omia hankkeita voidaan ideoida ja hienosäätää. Kehittämishankkeiden toteuttaminen vaatii niiden liittämistä osaksi seudullista suunnitteluprosessia ja alueilla käynnissä olevia muita kehittämisohjelmia ja -hankkeita.
Kytkentä liikennejärjestelmäsuunnitteluun
Kaupunki- ja seutulogistiikan suunnittelu ja kestävä kehitys
Eri osapuolten hyväksyntä Erilaisten toimien yhteisvaikutusten systemaattinen ja jatkuva arviointi eri näkökulmista
Viranomaisten ja yritysten välinen yhteistoiminta
Realistinen tavoitetila kunkin ongelman suhteen Huomioon kaupunkien ympäristöt ja vaikutukset koko jakeluketjuun
Kuva 3. Kaupunki- ja seutulogistiikan kehittämishankkeiden suunnittelussa huomioitavia yleisiä asioita (kuva: vertaileva raportti 2008).
Kuvassa on esitetty asioita, jotka tulee huomioida jakelukuljetusten kehittämis- ja suunnitteluratkaisuissa. Seudullisen jakelun kehittämishankkeet vaativat aluksi usein julkisen sektorin käynnistys- ja vetoapua (mm. yhteistoiminnan organisointi), koska kaupunkijakelun kenttä on hajanainen, ja siellä on useita toimijoita, joilla voi olla vastakkaisia intressejä. Kokemusten mukaan nämä intressit ovat kuitenkin yhteen sovitettavissa.
14
SITO tänään 32
3D-ominaisuudet kuuluvat CityCadiin Siton monipuolisesta suunnittelujärjestelmästä CityCadista on julkaistu ohjelmistoversio 5.0. Lisätietoja antaa: Juha Liukas DI, projektipäällikkö Ohjelmistot
P
äivitys tuo merkittäviä uudistuksia ja parannuksia ohjelmistoon. Uudistus keskittyy erityisesti 3Dominaisuuksien kohentamiseen ja lisäämiseen. Uuden version myötä ohjelmiston toiminnot laajenevat käsittämään myös uudistuneet näkymäkohtaiset työkalupalkit ja monipuoliset info-toiminnot. Lisäksi monien vanhojen ominaisuuksien laatu paranee entisestään.
Nimityksiä Espoon Sitossa: Rakennuspiirtäjä Sami Markkula on nimitetty suunnitteluassistentiksi silta ja rakenne –osastolle 1.4.2009 alkaen. Ins. AMK Hanna Nieminen on nimitetty suunnittelijaksi kaupunkisuunnitteluosastolle 12.5.2009 alkaen. Tekniikan ylioppilas Mikko Tuominen on nimitetty suunnittelijaksi silta- ja rakenneosastolle 18.5.2009 alkaen. Tekniikan ylioppilas Ilkka Tieaho on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi geoosastolle 1.6.2009 alkaen. Arkkitehti SAFA Marjut Kauppinen on nimitetty vanhemmaksi asiantuntijaksi ulkovalaistusosastolle 1.8.2009 alkaen. Hänen erikoisalaansa on valaistus- ja kaupunkisuunnittelun yhteen sovittaminen. Hän on toiminut aiemmin Siton kaupunkisuunnitteluosastolla apulaisosastopäällikkönä. Tekniikan ylioppilas Matti-Pekka Laaksonen on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi rataosastolle 10.8.2009 alkaen. Tekniikan ylioppilas Anders Koponen on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi kalliotilat ja tunnelit -osastolle 24.8.2009 alkaen. Diplomi-insinööri Lasse Minkkinen nimitetty 1.9.2009 alkaen projektipäälliköksi projektinjohto-osastolle.
CityCadiä käytetään teiden, ratojen, katujen ja vesihuollon suunnittelussa sekä monipuolisesti geoteknisessä suunnittelussa pohjatutkimusten hallinnassa sekä maaperän ja pohjarakenteiden mallinnuk-
Diplomi-insinööri Jyrki-Veli Aartolahti on nimitetty vanhemmaksi suunnittelijaksi kalliotilat ja tunnelit –osastolle 15.9.2009 alkaen. Diplomi-insinööri Mikko Suoranta on nimitetty vanhemmaksi suunnittelijaksi geo-osastolle 1.10.2009 alkaen.
sessa. Järjestelmän kokonaisvaltainen rakenne ja integraatio varmistavat suunnittelun joustavan kulun ja suunnitelmien saumattoman yhteensopivuuden suurissakin projekteissa.
Nimityksiä Tampereen Sitossa: Diplomi-insinööri Taina Rantanen on nimitetty osastopäälliköksi ylläpito-osastolle. Diplomi-insinööri Ville-Mikael Tuominen on nimitetty osastopäälliköksi liikenneosastolle. Diplomi-insinööri Markku Soini on nimitetty osastopäälliköksi väylät-osastolle.
Tekniikan kandidaatti Matti Sironen on nimitetty sovelluskehittäjäksi ohjelmistotosastolle 19.10.2009 alkaen.
MMM Elina Reiman on nimitetty suunnittelijaksi ylläpito-osastolle 1.1.2009 alkaen.
Tekniikan ylioppilas Jaakko Ruutiainen on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi ohjelmistotosastolle 26.10.2009 alkaen.
Ins. AMK opiskelija Ville Pöysti on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi väylätosastolle 23.4.2009 alkaen.
Nimityksiä Kouvolan Sitossa:
Ins. AMK opiskelija Annika Jalonen on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi väylät-osastolle 4.5.2009 alkaen.
Insinööri AMK Harri Pehkonen on nimitetty suunnittelijaksi Kouvolaan 1.9.2009 alkaen.
Nimityksiä Kuopion Sitossa: Rakennusmestari Timo Lukkari on nimitetty suunnittelijaksi suurten tie- ja rakennussuunnitelmahankkeiden pääsuunnittelutehtäviin Kuopioon 1.9.2009 alkaen. Timo Lukkarilla on yli 25 vuoden kokemus vaativista suunnitteluhankkeista. Hän siirtyy Sitoon Destiasta.
Insinööri AMK Jari Koskela on nimitetty suunnittelijaksi väylät-osastolle 1.6.2009 alkaen. Insinööri AMK Johanna Plihtari-Siltanen on nimitetty vanhemmaksi suunnittelijaksi väylät-osastolle 1.8.2009 alkaen. Insinööri AMK Annukka Fors on nimitetty nuoremmaksi asiantuntijaksi kaupunkitekniikkaosastolle 1.10.2009 alkaen. Insinööri AMK Eeva Lintula on nimitetty vanhemmaksi suunnittelijaksi kaupunkitekniikkaosastolle 1.11.2009 alkaen. SITO tänään 32
15
Siton hulevesitiimi tutustumassa Vantaan Kartanonkosken Illenpuroon.
Kuva: Jussi Jääoja
Sito hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn asialla Hulevesien luonnonmukaisella käsittelyllä tarkoitetaan tie- ja taajama-alueiden kuivattamista luonnonmukaisilla menetelmillä siten, että hulevedet imeytetään syntypaikalla tai kuljetetaan toisaalle, suodatetaan, viivytetään, selkeytetään, laskeutetaan ja/tai puhdistetaan kasvillisuuden avulla.
16
SITO tänään 32
Luonnonmukaisen käsittelyn tavoitteet Tavoitteena on vähentää tai ainakin minimoida rakentamisen aiheuttamia vesitaloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia haittoja, joita taajama-alueiden perinteinen kuivatus aiheuttaa. Haittoja ovat pintavalunnan lisääntyminen sekä tulvahuippujen ja yleensä kaupunkitulvien riskin kasvaminen, mikä edellyttää yhä suurempaa perinteisten hulevesirakenteiden mitoitusta. Lisäksi perinteinen kuivatus ehkäisee vajo- ja pohjaveden muodostumista, mikä johtaa maaperän kuivumiseen, kasvillisuuden huonokuntoisuuteen ja pienilmaston äärevöitymiseen. Samalla ympäröivät vesistöt likaantuvat, kun niihin lasketaan hulevettä sellaisenaan. Näillä seikoilla on negatiivinen vaikutus myös ihmisten viihtyvyyteen.
Hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn suunnittelu on yksi lähitulevaisuuden keskeisistä suunnittelun osa-alueista. Kysyntä onkin pikku hiljaa kasvussa kuntien ja kaupunkien tiedostaessa perinteisten kuivatusjärjestelmien ongelmat.
Onnistunut ratkaisu Kartonkoskella Kartanonkosken asemakaava laadittiin yhdyskuntasuunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen perusteella 1990-luvun lopussa. Siinä määriteltiin Illenpuistoon sijoitettavat toiminnot sekä vesiaiheen aluevaraus ilman valumaa koskevaa tarkastelua tai mitoitusta. Tavoitteena oli huleveden hyödyntäminen maisema-arkkitehtonisena aiheena, sillä huleveden luonnonmukaista käsittelyä edellyttävää asemakaavavaiheen mitoitusta ei tunnettu
Lisätietoja antavat: Ismo Häkkinen maisema-arkkitehti
Kuva: Elina Iikkanen
Maisema
Antti-Jaakko Koskenniemi maisema-arkkitehti Maisema
Kaisa Niilo-Rämä maisema-arkkitehti Maisema
Katja Rasi, DI, projektipäällikkö Kaupunkitekniikka, vesihuolto Illenpurossa käsitellään Jumbon kauppakeskuksen hulevedet, joita kertyy noin kahdentoista hehtaarin suuruiselta alueelta.
kovin hyvin vielä silloin. Illenpuroon johdettiin Jumbon kauppakeskuksen noin kahdentoista hehtaarin suuruiselta alueelta kerääntyvät hulevedet. Ne purettiin puistoon suuresta rummusta, jonka suuaukko sijaitsi noin 900 metriä kauppakeskuksen eteläpuolella. Illenpuro on melko hyvä esimerkki perinteisen ja luonnonmukaisen hulevesien käsittelyn yhdistävästä ratkaisusta, jossa hulevettä pyritään hyödyntämään ympäristön näkyvänä aiheena ja samalla hieman puhdistamaan luonnonmukaisilla menetelmillä. Yhdistelmäratkaisujen suunnittelu onkin yleistymässä mm. Vantaan vanhoilla, jo aiemmin rakennetuilla alueilla, joiden voimassa oleva asemakaava ei tue täydellistä hulevesien luonnonmukaista käsittelyä.
Hulevesisuunnittelu kasvussa
Hulevesiosaamista Sitosta
Maisema-arkkitehti Antti-Jaakko Koskenniemi laati opinnäytetyönä suunnitelman Lambrobäcknin purolaakson länsiosan hulevesien luonnonmukaisesta käsittelystä Espoon kaupungille. Työn taustalla olivat Kauklahden laajenemispaineet ja lukuisat käynnissä olevat kaavoitushankkeet. Vastaavan tyyppiset hankkeet ovat yleistymässä, sillä mm. pääkaupunkiseudun kehyskunnat ja Uudenmaan ympäristökeskus ovat kilpailuttaneet aihepiiriin liittyviä suunnittelutehtäviä julkisissa hankinnoissa tämän vuoden aikana. Helsingillä ja Vantaalla on jo oma hulevesistrategiansa, ja Espoo sekä epäilemättä muutkin suuret suomalaiset kaupungit seuraavat pian esimerkkiä.
Sitoon perustettiin hulevesitiimi joulukuussa 2008. Pyrimme varautumaan kysyntään kouluttamalla henkilökuntaa sekä aktiivisella tiimityöskentelyllä, johon osallistuu suunnittelijoita kaikilta kaupunki- ja ympäristötoimialojen osa-alueilta. Palveluksessamme on useita maisema-arkkitehteja, jotka ovat syventyneet aiheeseen.
Viikin luonnonmukaista hulevesien käsittelyä opasti kuvan keskellä oleva maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskuksesta. Kuva: Ilkka Metsälä
SITO tänään 32
17
Kalasataman ja Jätkäsaaren massavirtojen hallinta Lisätietoja antaa: Susanna Leinonen DI, projektipäällikkö Rakennuttaminen
Kalasataman ja Jätkäsaaren kaupunginosista muovataan seuraavien vuosikymmeninen aikana kaupunkimaiset, urbaanisti erittäin näyttävät asuin- ja työpaikka-alueet.
Taustaa Ennen kuin alueille alkaa nousta asuin ja toimistorakennuksia, on ratkaistava alueen vanhasta maankäytöstä sekä pohjasuhteista johtuvat haasteet. Lisäksi molemmissa kohteissa alueiden maapinta-alaa lisätään meritäytöillä. Alueiden massojen koordinoinnissa ovat olleet vahvasti mukana Sito-yhtiöt (Kalasataman alue) sekä Ramboll Finland Oy (Jätkäsaaren alue). Kalasataman alueelle on suunniteltu rakennettavaksi vuosien 2010–2025 aikana vaiheittain noin 720 000 k-m2 asuntoja ja 535 000 k-m2 toimitilaa ja palveluja. Tulevaisuudessa Kalasatamassa asuu siis noin 17 000 asukasta ja sieltä löytyy noin 10 000 työpaikka. Jätkäsaaren alue on kooltaan hieman Kalasatamaa pienempi. Sinne on suunniteltu rakennettavaksi vuosien 2010– 2013 aikana vaiheittain noin 670 000 k-m2 asuntoja ja 300 000 k-m2 toimitilaa ja palveluja. Jätkäsaaressa tulee arvioiden mukaan asumaan noin 14 500 asukasta ja sieltä löytyy noin 6 000 työpaikka. Molemmille alueille rakennetaan puistoja ja viheralueita. Suurin puisto Kalasatamassa on Kalasatamanpuisto, joka aukeaa Itäväylältä kohti Kruunuhakaa Jätkäsaareen puolestaan on kaavailtu kaupunginosapuistoa ja keskisuurta liikuntapuistoa. Alueille rakennetaan myös
18
SITO tänään 32
Kalasatama, havainnekuva pohjoisesta. Kalasataman liikenteellisenä sydämenä toimii uusi metroasema. Kalasataman-puisto aukeaa kohti Kruunuhakaa.
kymmeniä kilometrejä katuja ja kunnallistekniikkaa sekä suuria maanalaisia tiloja.
Alueiden massavirrat Molemmat alueet suunnitellaan ja rakennetaan vaiheittain. Kalasataman infrasuunnittelu on käynnissä Sörnäistenniemen ja Kalasataman metrokortteleiden asemakaava-alueilla sekä Kyläsaaren alueella. Hanasaaren asemakaava-alueella on käynnissä yleisten alueiden yleissuunnittelu. Jätkäsaaressa infrasuunnittelu on käynnistetty AK1 kaava-alueella ja Saukonpaaden alueella, suunnitelmat ovat valmistumassa. Sito ja Ramboll ovat tehneet alueistaan aluemassojen hallintaan liittyviä selvityksiä sekä alustavia massatarkasteluja. Laskennat perustuvat osittain kaavatarkkuudella olevaan tietoon ja tarkentuvat sitä mukaa, kun suunnitelmat etenevät. Kalasataman alueella alustavien massatarkastelujen mukaan tehdään maa- ja kallioleikkauksia noin 1,5 milj. m3. Alueella on myös huomattavasti pilaantuneita maita, jotka poistetaan kunnostustyön yhteydessä rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Kalasataman alueelle tarvitaan täyttöihin noin 0,2 milj. m3 maamassoja ja 1,2 milj. m3 louhetta. Täyttömassoista osa menee meritäyttöihin. Ennen
merialueen täyttöä on alueelta ruopattava alustavan arvion mukaan noin 0,2 milj. m3 savi- ja silttimassoja. Jätkäsaaressa massatarve on kaiken kaikkiaan noin 6 milj. m3. Alueelta ruopataan savea noin 2,5 milj. m3. Voimakkaimmin pilaantuneet maat toimitetaan pilaantuneen maan vastaanottopaikkoihin, kun taas lievemmin pilaantuneet maat kapseloidaan osaksi puistorakennetta. Lisäksi molemmilta alueilta on purettu olemassa olevia rakenteita ja rakennuksia. Alueilla tarvitaan kaiken kaikkiaan yli 7 milj. m3 täyttömaita ja sieltä kuljetetaan pois merkittävä määrä maa- ja purkumateriaalimassoja. Osa maamassoista on pilaantunutta. Vaikka molemmilla alueilla tehdään suuria määriä maaleikkauksia ja pengerrystöitä, on massavirtojen hallinnassa pääpaino Jätkäsaaressa. Suurin ero on täyttöihin ja penkereisiin tarvittavien massojen määrissä, sillä Jätkäsaaressa täyttömateriaaleja tarvitaan lähes kolme kertaa enemmän kuin Kalasatamassa. Molemmissa kohteissa on kuitenkin tehty aluevarauksia erilaisille alueelle tuotaville ja sieltä poistettaville massoille. Tällaisia massoja ovat louhe, kitkamaat, pilaantuneet maat mukaan lukien ruoppausmassat ja hyötykäytettävät purkumateriaalit (asfaltti, betoni, tiili). Ympäristölupa
Kalasatama, ilmakuva kesällä 2009. Satamatoiminnot ovat siirtyneet Vuosaareen ja aluetta valmistellaan rakentamisen toiminnoille.
välivarastoinnille on saatu Jätkäsaareen elokuussa ja Kalasatamaan se saadaan lokakuussa. Kalasataman rakentaminen käynnistyi syksyllä 2008, jolloin aloitettiin Kulosaaren sillan uusimisurakan 1. vaihe. Sillan uusiminen on kestänyt noin vuoden ja on nyt loppusuoralla. Syyskuussa 2009 aloitettiin esirakentamisen 1. vaihe Sörnäistenniemessä ja lisäksi Kalasataman alueella valmistaudutaan pilaantuneiden maiden käsittelyyn sekä esikuormituspenkereiden tekoon. Vuonna 2010 käynnistetään uusia esirakentamisen urakoita muun muassa Sörnäistenniemen 2. vaihe ja Kyläsaaren 1. vaihe. Ruoppaustyöt Kalasatamassa alkavat keväällä 2010, jonka jälkeen käynnistyvät myös täyttötyöt. Jätkäsaaressa käynnistettiin esirakennustyöt Saukonpaaden alueella syyskuussa 2009, esirakennustyöhön kuuluu ruoppaus- ja täyttötöitä. Syvätiivistystyöt käynnistyvät alueilla esirakentamisen jälkeen. Myös Crusellin silta ja siihen liittyvät rantarakenteet ovat rakenteilla ja Länsilinkin rakentaminen alkaa vuoden 2009 aikana. Aluemassoihin liittyvän massatarkastelun lisäksi Sitossa selvitetään Helsingin
Sörnäistenniemen paalutustyöt käynnistyivät syksyllä 2009.
Hanasaaren voimalaitoksen hiilikasa ja nosturit Kalasatamasta päin katsottuna.
Sitolaiset, Kalasatamassa keväällä 2009
Jätkäsaari, ilmakuva kesällä 2009. Satamatoiminnot ovat siirtyneet pois alueelta.
kaupungin toimeksiannosta, mistä alueille saadaan ja kannattaa hankkia täyttömaita. Tällä hetkellä tiedossa on, että Jätkäsaareen tuodaan täyttömateriaaleja muun muassa Länsimetrosta ja keskustatunnelista sekä Hernesaaren louhevarastosta. Merihiekan käyttöä täyttöihin on tutkittu ja selvitykset sen käytöstä ovat loppusuoralla. Tarvittavat täyttömateriaalimäärät ovat suuria ja Helsingin kaupunki ottaakin alueille vastaan louhintakohteista tulleita massoja sekä myös muita puhtaita hyötykäytettäviä kitkamaita. Näiden selvitysten lisäksi Sito Oy on ollut vahvasti mukana Kalasataman Sörnäistenniemen ja metrokortteleiden infran suunnittelussa.
Jätkäsaari, havainnekuva pohjoisesta. Jätkäsaaresta luodaan kaupunginosa, joka muodostuu erihenkisistä osa-alueista. Keskeinen kaupunginosapuisto toimii alueen selkärankana ja viheryhteytenä. SITO tänään 32
19
KUTSU
TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖRAKENNUSPÄIVÄ 24.11.2009, klo 12.00–20.00 KUTSU Sito-talo, Tietäjäntie 14, 02130 Espoo Ympäristörakennuspäivässä kuullaan käynnissä olevista teollisuushankkeista, teollisuusalueiden TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖRAKENNUSPÄIVÄ yhteistyöstä jätesektorilla sekä ajankohtaisesta jäteveroaiheesta. Lisäksi luodaan katsaus tuleviin 24.11.2009 klo 12–16 haasteisiin alan johtavien ammattilaisten kokemuksella.
Sito-talo, Tietäjäntie 14, Espoo Päivän teemana on teollisuuden ympäristörakentamiseen liittyvä yhteistyö ja tehtyjen hankkeiden valossa saatujen kokemusten jakaminen ammattilaisten kesken. Lietteiden käsittelyä, Teemana on teollisuuden ympäristörakentamiseen liittyväjäteveroa, yhteistyö ja tehtyjen kaatopaikkoja ja hyötykäyttöä hankkeiden sekä jätteiden kaatopaikkakelpoisuutta koskevat muuttuvat säädökvalossa saadut kokemukset. set ja alueellisesti tapahtuva määräysten tulkinta tuovat merkittäviä haasteita alan toimintamalleihin Tervetuloa kuulemaan mielenkiintoisia luentoja käynnissä olevista teollisuushankkeista, ja edellyttävät yhteistyötä sekä tiedon täydentämistä. teollisuusalueiden yhteistyöstä jätesektorilla sekä ajankohtaisesta jäteverosta.
Teollisuuden ympäristörakennuspäivä päivittää tietosi siitä, mitä tärkeää alalla tapahtuu.
Tilaisuus on tarkoitettu kaivos-, kemian-, ja massateollisuuden ympäristö-
Tilaisuuden järjestää Sito-rakennuttajat Oy ja Kaitos Oy. rakentamisen rakennuttamisen, suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ja niihin liittyvien palvelujen liiketoiminnasta kiinnostuneille ja Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa!
vastaaville henkilöille. Tilaisuus on tarkoitettu kaivos-, kemian-, ja massateollisuuden ympäristö rakentamisen rakennuttamisen, suunnittelun, rakentamisen ja kunnossa-pidon Lisätietoja tapahtumasta www.sito.fi. ja niihin liittyvien palvelujen liiketoiminnasta kiinnostuneille ja vastaaville henkilöille. Ilmoittautumiset 16.11.2009 mennessä sähköpostilla terhi.heikkila@sito.fi. Ilmoittautumiset 16.11.2009 mennessä sähköpostilla terhi.heikkila@sito.fi.
ENNAKKOKUTSU LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄ 9.2.2010 klo 12.00–17.00 Museokeskus Vapriikki, Tampere Seminaarissa esitellään ajankohtaisia kuulumisia liikennejärjestelmän kehittämisestä valtakunnallisesti ja kehitystyöstä seutukunnissa. Seminaari on tarkoitettu kaikille liikennejärjestelmien kehittämisestä kiinnostuneille. Tervetuloa! Lisätietoja tapahtumasta lähempänä ajankohtaa Siton internet-sivuilla www.sito.fi.