#35 KESÄKUU 2011
SITOTÄNÄÄN
sito-yhtiöiden tiedotuslehti
teemanumero vuorovaikutus Vuorovaikutus tuo tulosta Vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turusen haastattelu sivu 3 Kalasatamassa luodaan uutta kaupunkikuvaa sivu 6 Sibbesborgia suunnitellaan onnellisille ihmisille sivu 14 Riskienhallinnan menettelyt kehittyvät sivu 21
pääkirjoitus
Voitto kotiin 6–1 !
Huolimatta kesäkuun alun lähes 30 asteen helteestä jääkiekkojoukkueen MM-kulta ja ilmaveivi saavat yhä kylmät väreet pintaan. Mistä ihmeestä Suomen tiimi kaivoi voitontahdon ja osaamisen tiukoissa paikoissa, joissa perinteisesti pää on painunut alas? Voiton avaimet olivat samat kuin yritys- ja työelämässä: kullakin pelaajalla oli selkeä, omiin vahvuuksiin perustuva rooli joukkueessa, yhteinen tavoite, loistava yhteishenki ja toimiva vuoropuhelu joukkueen johdon ja valmentajan kanssa. Näitä samoja eväitä syömällä saamme talouden jälleen nousuun, kuten vuoden 1995 referenssi osoitti. Tämän Sito tänään -lehden teema on VUOROVAIKUTUS. Maankäytön ja rakentamisen projekteissa ja prosesseissa vuoropuhelun merkitys ja painoarvo ovat kasvanueet harppauksin kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Teknologian kehittyminen on avannut uusia vuoropuhelu-, viestintä- ja palautekanavia, jotka täydentävät asukasiltoja ja kasvokkain käytäviä keskusteluja. Sitossa olemme integroineet vuorovaikutus- ja viestintäosaamistamme ICT-osaamiseen LOUHI-karttapalautejärjestelmissä ja 3D-virtuaalimalleissa. Nämä webin kautta toimivat palvelut ovat meidän kaikkien käytössä juuri silloin, kun on aikaa ja tarvetta tutustua hankkeisiin ja antaa palautetta … vaikka kesälomalla! Lempeitä kesätuulia toivottaen, Kimmo Anttalainen, päätoimittaja
toimitus Sito tänään on Sitoyhtiöiden tiedotuslehti
3
Vuorovaikutus tuo tulosta
6
Kalasatamassa luodaan uutta kaupunkikuvaa
■ JULKAISIJA
9
Sito mukana luomassa Kalasataman keskusta
10
Vuorovaikutuksen mahdollisuudet ja haasteet
13
Sito osaa myös rakentavan viestinnän
14
Sibbesborgia suunnitellaan onnellisille ihmisille
16
Lapsella on asiaa
18
Niittykumpu tarinoiden
Sito Oy, Tietäjäntie 14, 02130 Espoo Puhelin 020 747 6000 Faksi 020 747 6111 etunimi.sukunimi@sito.fi www.sito.fi
■ PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Anttalainen
■ TOIMITTAJA
Marita Laatikainen
■ HAASTATTELUT
DDT-Communications, Dakota Lavento
kannen kuva: MTV3 Sito on infran, liikenteen ja ympäristön moniosaajayritys, joka on perustettu 1976. Palvelutarjontamme kattaa konsultoinnin, suunnittelun, rakennuttamisen, kunnossapidon ja tietotekniikan. Sitolla on toimistot seitsemällä paikkakunnalla Suomessa. Sito on avaintyöntekijöidensä omistuksessa oleva suomalainen asiantuntijayritys, jonka palveluksessa on yli 350 alan ammattilaista.
2
sisältö
SITO tänään, numero: 35
20 LOUHI-palvelut 21
Riskienhallinnan menettelyt kehittyvät
22 Uutisia 23 Nimityksiä
haastattelu: Dakota Lavento
Vuorovaikutus tuo tulosta Helsingin vuorovaikutussuunnittelijat ovat onnistuneet työssään ja vaikutus on nähtävissä. Kaavoista valitetaan huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi naapurikaupungeissa.
V
uorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen tekee tärkeää työtä. Hän saa kiitoksia osallisuudestaan erityisesti hankaliin rakennus- ja aluekehitysprojekteihin. Hänen ansiostaan monet ristiriidat pystytään välttämään jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Osapuolet saavat tarvitsemaansa tietoa hankkeen jokaisessa vaiheessa. Mielipiteitä kuunnellaan ja ideoita kerätään kaikilta mahdollisilta sidosryhmiltä. Uudet virkamiehet tietävät, kuinka helsinkiläisten yhteydenottoihin vastataan. Onnistuneen vuorovaikutussuunnittelun ansiosta Helsingin kaupunki kirkastaa kilpeään. Rakentaminen on mahdollisimman konflikteista vapaata toimintaa.
Vähän kollegoita Helsingin kaupungilla on töissä kaikkiaan kolme vuorovaikutussuunnittelijaa. Kovin paljoa enempää heitä ei taida löytyä koko maasta, vaikkakin vuorovaikutussuunnittelijan töitä toki tehdään, mutta muiden töiden ohessa. – Oman toimensa ohessa työtä ovat tehneet esimerkiksi projektinjohtajat ja myös viestintä- ja tiedotusvastaavat, Turunen kertoo. Vuorovaikutussuunnittelijoita käytetään erityisesti PohjoisAmerikassa. Heitä löytyy paitsi suuryrityksistä, myös hallinnosta. Turusen mukaan erityisesti USA:n metsähallinto on jo pitkään hallinnut vuorovaikutussuunnittelun hyvin. Vuorovaikutussuunnittelijaksi ei voi – ainakaan toistaiseksi – opiskella. Rakentamisen parissa työskentelevällä vuorovaikutussuunnittelijalla voisi olla jonkinlainen alan koulutus, mutta myös sosiologian, psykologian ja tiedotusopin opinnoista on varmasti hyötyä. Kaikkia niitä arkityössä tarvitaan. Turusen työpäivät ovat hyvin vaihtelevia. Hän voi istua työpöytänsä ääressä kirjoittamassa johonkin rakennusprojektiin liittyviä tiedotteita, järjestämässä työpajoja eri alojen asiantuntijoille tai keräämässä tietopankkia asiakasiltaan. Kokouksia, informaatiotilaisuuksia ja tapaamisia riittää täyttämään kiireisenkin miehen työpäiviä.
Helsingin vuorovaikutussuunnittelijat ovat onnistuneet hyvin työssään. – Helsingin rakentaminen on täysin avointa. Tieto on kaikkien ulottuvilla ja myös eriäviä mielipiteitä kuunnellaan, Juha-Pekka Turunen vakuuttaa.
Suuri osa työstä tehdään nykyisin, kuinkas muuten, verkossa. Useimmat alle 50-vuotiaat etsivät sieltä jo tietonsa ja myös ottavat mielellään yhteyttä sähköisen median kautta. Esimerkiksi Kalasataman keskusta esittelevä näyttely pidetään info- ja näyttelytila Laiturilla 26.5.–18.6.
Avoimesti esillä Monet muistanevat vielä ajan, jolloin Hesarin yleisönosastokirjoituksessa syyteltiin suhmuroinnista. Epäiltiin, että Helsingissä rakentamisesta sovittiin ja urakat jaettiin kabineteissa. Nykyisin on toisin. Kaikki on avoimesti esillä verkossa siitä lähtien, kun hanke syntyy. Esimerkiksi aluekehityshankkeet saavat omat, aktiivisesti päivitettävät verkkosivunsa, joiden kautta kuka hyvänsä voi seurata hankkeen etenemistä. Vastuullisten henkilöiden yhteystiedot ovat saatavissa, joten kukaan ei enää voi piiloutua raskaiden ovien taakse. SITO tänään, numero: 35
3
haastattelu ...jatkuu edelliseltä sivulta
Juha-Pekka Turunen käyttää suuren osan työajastaan tietokoneen ääressä, mutta tapaamiset, asukasillat ja kaikenlaiset keskustelut ovat erittäin tärkeä osa vuorovaikutussuunnittelijan työtä.
– Tietoa tarjotaan myös aktiivisesti. Järjestämme asukasilsyyttä kuunnella osapuolten näkemyksiä ja tarvittaessa välittoja ja opastettuja käyntejä rakennettaville alueille. Kaikki osatää, kiteyttää ja luoda kompromisseja. puolet, erityisesti helsinkiläiset, halutaan mukaan hankkeisiin Turusella ja hänen kollegoillaan riittää työsarkaa, sillä Helalusta alkaen, Turunen kertoo. singissä on lähdössä käyntiin kaksi suurta konfliktista aluekehiKasvotusten tapaaminen on tärkeä osa vuorovaikutussuuntyshanketta, Kivinokka ja Vartiosaari. Vuorovaikutussuhteiden nittelijan työtä: – Keskustelua, yhteyksien luomista, neuvottestrategiaa valmistellaan parhaillaan viraston johdon kanssa. lua, tietojen keräämistä ja vaihtamista. Sellaista perinteistä vuorovaikutusta! Uusi Kalasatama tutuksi Vuorovaikutussuunnittelijan tehtäviin kuuluu myös muiden Helsingin rakennus- ja aluekehityshankkeiden kirjo on hyvin kaupungin virkamiesten ohjaamista, neuvontaa ja opastamista laaja. Samaan aikaan työn alla voi olla onnettomuudessa romahvuorovaikutuksiin liittyvissä asioissa. – Myös tulokkaat opetetaneen kevyen liikenteen sillan mahdollinen korvaaminen tai taan mahdollisimman nopeasti talon korvaamatta jättäminen ja kokonaitavoille, hän lisää. sen uuden asuinalueen luominen, On hyvä, kun paikalla on henkilö, Erityisesti konfliktitilanteissa kuten Kalasataman hanke. vuorovaikutussuunnittelija on muiTurusen mukaan Kalasatama on jolla on taitoa ja kärsivällisyyttä den ammattilaisten apuna ja tukena. vuorovaikutussuunnittelijalle mukava kuunnella osapuolten näkemyksiä työkenttä. Kiukkuisia ihmisiä sen tii– Ristiriitatilanteita voi syntyä esimerkiksi silloin, kun valmiissa ympämoilta ei tarvitse joutua kohtaamaan. ja tarvittaessa välittää, kiteyttää ristössä ryhdytään purkamaan vanKalasataman hankkeella on jo yleinen ja luoda kompromisseja. haa tai täydentämään olemassa hyväksyntä. olevaa rakennuskantaa. Tutussa – Kuten Jätkäsaaressa, aikaisempi ympäristössä tapahtuvat muutokset herättävät ymmärrettätoiminta on myös Kalasatamassa aiheuttanut sen verran häiriötä, västi voimakkaita tunteita. Mutta vaikka asioista ja arvoista että rakentamisen aiheuttama muutos on ympäristön asukoltaisiinkin hyvin erimielisiä, eri osapuolet voivat silti keskuskaille tervetullut. Tärkeimpiä tehtäviämme onkin alueen tekemitella menemättä henkilökohtaisuuksiin ja käyttäytymättä nen kaupunkilaisille tutuksi. Rakennusaika on pitkä, joten aluaggressiivisesti, Turunen vakuuttaa. eelle on järjestettävä tapahtumia ja myös väliaikaista käyttöä, On hyvä, kun paikalla on henkilö, jolla on taitoa ja kärsivälliTurunen kertoo.
4
SITO tänään, numero: 35
INFO RUUTU
Valvovan silmän alla Konfliktien ratkaisemisen ja ehkäisemisen sijaan Kalasataman hankkeessa on korostunut erilaisten ajatusten innovatiivisuuden saaminen mukaan prosessiin. Mitä laajemmin helsinkiläiset tuntevat pääsevänsä osallistumaan, sitä paremmin he myös hankkeeseen sitoutuvat ja ottavat alueen myöhemmin omakseen. Koko prosessi puolestaan parantaa Helsingin imagoa avoimena kaupunkina. Projektin laatua parantaa myös kaupunkilaisten valvovan silmän alla toimiminen. On tärkeää, että hankkeen osapuolet joutuvat kertomaan tekemisistään ja tulevasta asukkaille ja heidän sparrattavakseen. Näin hankkeita ja koko rakentamista, itse asiassa koko Helsinkiä kehitetään eteenpäin. Avoimuudesta ja vuorovaikutussuunnittelusta on Helsingille selvästi myös numeroin mitattavaa hyötyä. – Vuosittaisista 50–80 kaavasta ehkä 5–7:stä valitetaan. Naapurikaupungeilla on paljon huonommat tilastot tässä suhteessa, Turunen kehaisee. Silti vuorovaikutussuunnittelu ei tule koskaan valmiiksi. Turusen mukaan jopa Helsingillä on sekä opittavaa että toiminnassaan parannettavaa. Se puolestaan pitää huolen siitä, että työ myös pysyy haastavana ja mielenkiintoisena. Jos Turunen olisi muuttamassa nykyisestä Munkan kodistaan tulevaisuudessa johonkin uuteen kaupunginosaan, hän suuntaisi Kruunuvuorenrantaan. – Meri ja merellisyys ovat minulle tärkeitä asioita. Kyllä siellä kelpaisi istua merta ihailemassa parvekkeella piippua poltellen. Sanoo mies, joka tosin ei polta piippua. K
Vuorovaikutus suunnittelussa Vuorovaikutus on kahden osapuolen välistä informaation siirtoa eli viestintää siten, että kumpikin osapuoli toimii viestin lähettäjänä ja vastaanottajana ja reagoi toiselta saamaansa viestiin. Vuorovaikutteisessa suunnittelussa osapuolilla on oltava mahdollisuus antaa ja saada palautetta toistensa viesteistä. Vasta palaute tekee viestinnästä keskustelun. Keskustelua voidaan käydä kasvokkain, mutta myös virtuaalisesti. Keskustelua varten tarvitaan kaikki olennainen tieto suunnittelukohteesta ja päätöksentekijöiden tulee olla tietoisia myös eriävistä näkemyksistä. Vuorovaikutteisen suunnittelun avulla pyritään keräämään tavanomaista paremmin tietoa sekä selvittämään näkemyksiä, tavoitteita, rajoituksia ja mahdollisuuksia. Sen avulla vähennetään konflikteja ja tehdään hanketta hyväksyttävämmäksi. Yhteistyön avulla saadaan aikaan parempia ja hyväksyttävämpiä päätöksiä, jotka vähentävät syrjäytymistä, sitouttavat asukkaita ja kehittävät paikallista yhteisöllisyyttä.
Sito kehittää vuorovaikutusta Sitossa on panostettu vuorovaikutus- ja viestintäosaamiseen. Olemme kehittäneet vuorovaikutusmenetelmiä ja laatineet niistä menetelmäpankin kaikkien sitolaisten käyttöön. Kehitystyötä on tehty mm. karttapalautejärjestelmässä ja asiantuntijoiden kanssa käytettävissä menetelmissä. Siton eri yksiköissä on vahvaa vuorovaikutusosaamista ja olemme perustaneet talon sisäisen vuorovaikutustiimin. Uusia vuorovaikutusmenetelmiä testaamme sisäisissä kehitystilaisuuksissa. Asiakkaidemme vuorovaikutusta olemme kehittäneet mm. laatimalla Radanpidon vuorovaikutusohjeen (2010) sekä kouluttaneet sen käyttöä ympäri Suomea. Olemme tehneet vuorovaikutukseen liittyvää kehitystyötä myös tiepuolella, katso artikkeli s. 10. Lisäksi vielä keväällä 2011 on käynnistynyt Liikennevirastolle ohjetyön Vuorovaikutus väylähankkeissa laatiminen, joka kattaa tie- ja ratapuolen lisäksi vesiväylien suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvän vuorovaikutuksen. Olemme mukana käyttäjälähtöisten suunnittelu menetelmien ja palvelumuotoilun kehittämisessä mm. Aalto-yliopiston Spice-hankkeen kautta. Meille on keskeistä vuorovaikutuksen hyödyntäminen suunnittelun konkreettisena apuvälineenä. Teemme myös alue- ja kaupunkibrändeihin liittyvää vuorovaikutustyötä, mm. Sipoon Sibbesborgin ja Jyväskylän Kankaan alueilla. Olemme kehittäneet myös asiantuntijoiden osallistamista. Parhaillaan on käynnissä mm. hanke LCIFIN1 Työntekijöiden osallistaminen. LCIFIN1 on konsortiohanke, jossa sovelletaan Lean-ajattelua rakennusalan tarpeisiin. Hankkeessamme selvitetään infra-alan toiminnan heikkouksia ja kipukohtia Liikenneviraston henkilökunnalle ja muille alan toimijoille suunnatulla kyselyllä ja työpajatyöskentelyllä. Olemme lisänneet viestintäosaamistamme sopimalla yhteistyöstä viestintäkonsultti Riikka Rantakarin kanssa (www.fitcomm.fi). Hän on erikoistunut yritysvastuuseen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja sidosryhmäviestintään. Lisätietoa: Mirka Härkönen, Ympäristökonsultointi Ilona Mansikka, Kaupunkisuunnittelu
SITO tänään, numero: 35
5
projekti
teksti: Dakota Lavento kuvat: Helin & Co Arkkitehdit
Kalasatamassa luodaan uutta kaupunkikuvaa
Kalasatamaan haluttiin kantakaupunkimaista umpikorttelirakentamista, luontevasti metroaseman ympärille muotoutuvan keskuksen läheisyyteen.
Kalasatama on hankkeena siihen osallistujille ainutlaatuisen haastava tilaisuus. Myös Helsingin keskustan ensimmäinen ”pilvenpiirtäjä” rakennetaan Kalasatamaan. 6
SITO tänään, numero: 35
K
alasataman hanke on päässyt toden teolla käyntiin. Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan 11. toukokuuta Kalasataman keskuksen kilpailun voittajaksi SRV Yhtiöt Oyj ja hyväksyi Kalasataman keskuksen toteutussopimusehdotuksen. Kalasatama on Helsingin keskeisin kaupunkikeskusrakentamisen kohde lähivuosina. Se on yli 170 000 kerrosneliömetrillään kaksi kertaa Kampin keskuksen kokoinen. Varsinaisen kaupallisen keskuksen Kalasataman keskukseen kuuluvat hotelli-, toimisto- ja kuusi asuintornia. Torneissa on 20–33 kerrosta ja korkein niistä nousee 126 metriin. – Kalasataman teema voisikin olla korkea rakentaminen, ehdottaa SRV Yhtiöt Oyj:n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen. Ensimmäisiä keskustan korkeita rakennuksia on odoteltu vasta KeskiPasilaan; Kalasatama saakin ylpeillä ensimmäisellä ”pilvenpiirtäjällään”. – Korkea rakentaminen sopii hyvin metron ympärille, Kalasataman aluerakentamisprojektin johtaja Hannu Asikainen sanoo.
Moderni Kalasatama muuttaa Helsingin tuttua silhuettia mereltä katsottaessa.
Osa keskuksesta rakennetaan itse asiassa Itäväylän ja metroradan päälle. Viherkannen päällä sijaitsevat myös asuinrakennusten piha-alueet.
Hieno ja haastava
Kilpailutuksella uusia ideoita
Niin Asikainen kuin Nieminenkin ovat ymmärrettävästi täpinöissään Kalasatamasta. – Tällaisen mittaluokan hankkeessa ei varmaan toiste elämässään pääse olemaan mukana, Asikainen arvelee. Kampin keskus on ollut tähän mennessä varmasti SRV:n vaativin hanke, mutta Nieminen odottaa Kalasataman ohittavan jopa sen mennen tullen. Kampissa oli omat haasteensa, sillä kantakaupungissa rakentamisen reunaehdot ovat ymmärrettävästi tiukemmat. Mm. mittakaava on sovitettava ympäristöön. Kalasatamalla ei ole Kampin tapaisia historiallisia lähtökohtia. Kalasataman alueen liikennejärjestelyt ovat omaa luokkaansa. Talonrakentaminen ja infrastruktuurin luominen on hoidettava samaan aikaan. Kampin keskuksen saattoi rakennustöiden ajaksi rauhoittaa, mutta Kalasatamaa halkovalle metroradalle ja Itäväylälle niin ei voi tehdä. Itäväylän tai metron liikennettä ei katkaista pitkäaikaisesti rakennustöiden takia, vaan ne hoidetaan työmaajärjestelyin. Lisäksi rakennetaan kokonaan uusi katuyhteys, Kalasatamankatu.
– Suunnitteluratkaisuna Itäväylän kattaminen oli loistava ratkaisu. Se ei kaupungille alun perin olisi tullut mieleenkään,
Hannu Asikainen ja Timo Nieminen – Skål!
Asikainen huomauttaa. Kannen ansiosta alueelle saadaan huomattavasti alkuperäistä enemmän asuntoja. Idea oli SRV:n ja hyvä esimerkki varsin vapaan kilpailutuksen mukanaan tuomista hyödyistä. – Vastaavaa ratkaisua olisi ilman kilpailutusta vaikea kuvitella syntyneen. Juuri uusien ajatuksien esille saamisessa kilpailu on korvaamaton, Asikainen vahvistaa. Niemisen ja Asikaisen mukaan täysin vapaa kilpailu ei silti ole paras vaihtoehto. Kilpailuehdotusten vertailu voi osoittautua liian vaikeaksi tehtäväksi. – Alkuvaiheessa on hyvä, että kaava on suhteellisen tiukka. Myönnytyksiä on mahdollista tehdä myöhemmin tarpeen vaatiessa. Kalasataman keskuksen kohdalla oli sidottu Kalasatamankatu ja tonttien myyntihinnat, Asikainen kertoo. Keskuksen toteutus kilpailutettiin julkisena hankintana kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Nieminen sanoo, että menettelytavasta oli erityisesti etua juuri SRV:lle. Perinteisessä kilpailussa tilaajalta saadaan jonkinlaiset lähtökohdat ja ehdotus perustuu arvaukseen, mitä todella halutaan ja mikä on mahdollista. On hyvin suuri mahdollisuus, että tarjous menee täysin metsään. – Tällaisessa kilpailussakin arvataan, mutta sen ensimmäisen vaiheen jälkeen keskustelu pääsee vauhtiin eikä suunnitSITO tänään, numero: 35
7
projekti
kuvat: Helin & Co Arkkitehdit
...jatkuu edelliseltä sivulta
Kalasataman keskus • Laajuus: yli 170 000 kerrosneliömetriä, kaupallinen keskus, hotelli- ja telua tarvitse jatkaa pimeässä, hän huomauttaa. Nieminen näkee, että tilaajalla on sen sijaan on melkoinen tehtävä tasapainoilla avoimuuden ja kilpailulainsäädännön asettamien rajoitusten välillä. – Voin kysyä, kannattaisiko tähän rakentaa kävelysilta, mutta Hannu ei voi vastata että joo, se on hyvä idea, muutkin ovat sitä esittäneet, Nieminen selventää.
Vuorovaikutus jatkuu Rajoituksia tai ei, vuorovaikutus lienee onnistunut SRV:n ja kaupungin välillä varsin hyvin, ainakin Niemisen ja Asikaisen mielestä: – Se on ollut hankeen onnistumiselle aivan ratkaisevaa jo tarjousvaiheessa. Nyt, kilpailun ratkettua vuorovaikutus pääsee täyteen vauhtiinsa. Tästä eteenpäin on kysymys yhteisestä hankkeesta, jota viedään eteenpäin vaivoja säästämättä. Mallina käytetään Kampissa kehitettyjä toimivia käytäntöjä niitä edelleen kehittäen yleisen hyväksynnän saavuttamisessa ja rakentamisen tekemisessä tutuksi. Opastetut kiertoajelut ja raksabileet ovat ohjelmassa varmasti Kalasatamassakin. Kaupungin ei asian suhteen tarvinne kantaa huolta. – SRV:ssä on hyvin ymmärretty rakennusvaiheessa luodun imagon merkitys, Asikainen kehuu. Kalasataman tulevaan keskukseen voi käydä tutustumassa kaupungin infoja näyttelytila Laiturilla 26.5.–18.6. K
Sitossa Kalasataman keskuksen infrasuunnittelusta vastaavat: • Projektipäällikkö sekä katu- ja kunnallistekniikka Paavo Åvist • Liikennesuunnittelu Seppo Karppinen • Geotekniikka Olli Niemi • Silta- ja rakennesuunnittelu Jussi Luokkakallio • Kalliosuunnittelu Jannis Mikkola • Lisäksi hankkeeseen osallistuu laaja joukko erityisasiantuntijoita
Varsinaisen kaupallisen keskuksen Kalasataman keskukseen kuuluvat hotelli-, toimisto- ja kuusi asuintornia, joihin tulee asunnot noin 2 000 ihmiselle.
8
SITO tänään, numero: 35
toimistotorni, asuntoja yli 2 000 ihmiselle. • Torneissa on 20–33 kerrosta ja korkein niistä nousee 126 metriin. • Toteuttaja: SRV Yhtiöt Oyj, kumppaneinaan mm. Pekka Helin & Co Arkkitehdit, infrasuunnittelussa Sito ja -rakentamisessa Destia. • Aikataulu: ensimmäiset osat valmistuvat vuonna 2015 ja loput vaiheittain vuoteen 2021 mennessä. • Hankkeeseen kuuluu paljon kunnallistekniikkaan kuuluvia rakenteita, kuten siltoja, katuja, metrolaiturin jatke ja 300 liityntäpysäköintipaikkaa. • Kaupat, ravintolat, elokuvateatteri ja muut vapaa-ajan palvelut sijoittuvat katutasolle ja kolmeen alimpaan kerrokseen. Ylempiin kerroksiin tulee liikkeitä ja palveluita sisustamiseen, kotiin, muotiin ja vapaaaikaan. • Terveysasema palvelee myös ympäröivien asuinalueiden asukkaita.
Kalasatamankadusta tulee kävelykatu, jonka keskellä liikkuvat raitiovaunut.
Sito mukana luomassa Kalasataman keskusta – Hyvin suuri, haastava ja myös innostava suunnittelutyö Kalasataman keskus on ollut myös meille sitolaisille, huomauttaa johtava konsultti, DI Seppo Karppinen Siton Kaupunkisuunnittelusta. Kilpailuvaihe alkoi lokakuussa 2009 ja päättyi kuluvan vuoden vaihteessa. Kalasataman keskuksen toteutuskilpailussa arkkitehtisuunnittelusta vastasi Helin & Co Arkkitehdit. Sito vastasi hankkeen liikennesuunnittelusta, katu- ja kunnallistekniikan suunnittelusta, siltasuunnittelusta, geo- ja kallioteknisestä suunnittelusta sekä meluselvityksistä. Sitosta projektiin osallistui yli 30 henkilöä. Suunnitteluryhmään kuuluivat myös Aaro Kohonen, Projectus Team, Destia, Nortecon ja L2 Paloturvallisuus. SRV:n ohjaaman suunnitteluryhmän vuoropuhelu synnytti Karppisen mukaan muutamia merkittäviä oivalluksia, jotka auttoivat ratkaisua menestymään kilpai-
lussa. – Itäväylän kattaminen viherkannella poisti liikennemelun ja päästöjen aiheuttamat ongelmat ja mahdollisti laajamittaisen asuntorakentamisen, mikä ei voimassa olevan asemakaavan mukaan ollut mahdollista, Karppinen kertoo. Metroradan alla olevan kalliopaaden poistaminen ja korvaaminen sillalla metroliikennettä suuremmin häiritsemättä on teknisesti haastava tehtävä, mutta sen ansiosta liikekerroksista muodostui toiminnallisesti merkittävästi parempia. Kilpailun aikana selvisi, että Sörnäisten rantatien ja Hermannin rantatien yhdistävää tunnelia ei rakenneta Kalasataman metroaseman vieritse vaan Tukkutorin alitse. – Aiemmin suunnitellun Sörnäisten tunnelin suuaukkojen käyttäminen Kalasataman keskuksen pysäköintilaitoksen ajoyhteyksinä on hyvä ratkaisu, sillä näin keskus on myös autolla huomattavasti paremmin saavutettavissa.
Keskustan läpi johtava Kalasatamankatu puolestaan muutettiin kävelykaduksi, jolla raitiotieliikenne on mahdollista. – Se paransi merkittävästi keskuksen jalankulkuyhteyksien ja oleskeluympäristön viihtyisyyttä, Karppinen päättää. Hyvässä porukassa suunnittelua on mukava jatkaa. Toteutussuunnittelu on jo täydessä vauhdissa ja jatkuu ainakin vuoteen 2015 asti. K
lisätietoja: Seppo Karppinen Johtava konsultti Kaupunkisuunnittelu
SITO tänään, numero: 35
9
artikkeli
Vuorovaikutustutkimus suuresta tiesuunnitteluhankkeesta Koskenkylä–Loviisa–Kotka
Vuorovaikutuksen mahdollisuudet ja haasteet
S
ito toteutti yhden Suomen kaikkien aikojen suurimmista tiesuunnitteluprojekteista valtatie 7 Koskenkylä–Loviisa–Kotka yhdessä Ramboll Finland Oy:n kanssa v. 2008–2010. Hankkeen tilaajana oli Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Hankkeessa toteutettiin laaja ja monipuolinen vuorovaikutusprosessi ja lopuksi vuorovaikutuksen onnistumista selvitettiin tutkimuksella. Tässä artikkelissa käsitellään asukkaiden ja maanomistajien kanssa käytävää vuorovaikutusta, jota tutkimuskin koski. Ulkopuolelle jätetään viranomais- ja sidosryhmäyhteistyö, joka on vuorovaikutuksessa oma laaja osa-alueensa. Hanke sisälsi 56 km uutta moottoritietä, tunnelin, uusia eritasoliittymiä, laajoja alemman tieverkon ja rinnakkaistieverkon järjestelyjä sekä ympäristön suojelun toimenpiteitä. Lisäksi hankkeeseen kuului nykyisen moottoritien meluntorjunnan tehostaminen Kotkassa sekä muuttuva liikenteenohjausjärjestelmä Porvoon ja Kotkan välille. Valtatie 7 on osa E18-tietä ja tien parantaminen on EU:n priorisoima TEN-verkon kehittämiskohde.
10
SITO tänään, numero: 35
Hankkeen vuorovaikutus koostui yleisötilaisuuksista, työpajoista, maastokävelyistä, monipuolisista internet-sivuista, karttapalautejärjestelmästä sekä yksittäisistä tapaamisista ja yhteydenpidosta kansalaisten kanssa. Vuoropuhelussa käsiteltiin mm. yksityistiejärjestelyjä, meluntorjuntaa ja kevyen liikenteen järjestelyjä. Lisäksi käytiin tiivistä vuoropuhelua kiinteistönomistajien kanssa kiinteistöjärjestelyistä sekä tien alle jäävien asuin- ja lomakiinteistöjen hankinnasta. Asukkaat osallistuivat hankkeeseen erittäin aktiivisesti. Vuorovaikutustutkimus sisälsi asukaskyselyn, maanomistajien haastattelun, konsultin vastuuhenkilöiden haastattelun sekä ELY-keskuksen projektipäällikön haastattelun. Tutkimuksen tarkoituksena oli hankkeen vuoropuhelun onnistumisen arvioiminen ja vuorovaikutusprosessin kehittäminen. Tutkimuksen tuloksena hankkeen vuorovaikutuksen todettiin onnistuneen hyvin sekä asukkaiden, suunnittelijoiden että tilaajan näkökulmasta. Tutkimuksessa nousi kuitenkin esiin monia asioita, joissa on vielä parantamisen varaa.
Mahdollisuudet ja haasteet Vuorovaikutus tarjoaa monia mahdollisuuksia. Asukkaiden ja alueen toimijoiden näkökulmasta vuorovaikutus lisää tietämystä hankkeesta, tekee suunnitelmasta paremman ja heidän tarpeisiinsa sopivamman sekä perustelee niitä toiveita, joita ei pystytä toteuttamaan. Suunnittelijoiden ja tilaajan näkökulmasta vuorovaikutus tuo suunnitelmaan tärkeää paikallistietoa ja sitä myötä parantaa suunnitelman laatua ja vähentää muutostarpeita seuraavissa vaiheissa. Vuorovaikutus parantaa hankkeen hyväksyttävyyttä ja vähentää muistutuksia. Se myös lisää osapuolten ymmärrystä toisiaan kohtaan ja kasvattaa luottamusta. Vuorovaikutuksessa on myös haasteita ja kehitettävää. Vuorovaikutustutkimuksen tuloksena esitettiin useita kehitysehdotuksia, joista on esitetty poimintoja seuraavassa.
Osalliset • ”Hiljaiset” ja eniten haittoja kokevat tulee tavoittaa. On selvitettävä, keihin suunnitelmalla on merkittäviä vaikutuksia ja oltava heihin henkilökohtaisesti yhteydessä. • Voidaan järjestää ”avointen ovien päivä”, johon suunnittelijoille voi varata henkilökohtaisen tapaamisajan. • Nuoria ja naisia tulisi saada enemmän mukaan. Yksi keino on internetin kautta tapahtuvan vuorovaikutuksen lisääminen (nettisivut, karttapalaute, keskustelupalstat). Sosiaalisen median hyödyntämistä kannattaa kokeilla (esim. hankkeen facebook-sivut). Katso infolaatikko sivu 12.
Tiedottaminen • Nykyisenkaltainen tiedottaminen ei tavoita kaikkia osallisia. • Yksi keino parantaa tiedottamista on toimittaa hankkeen käynnistyessä asukastiedote kaikille, joita hanke välittömästi koskee. • Hankkeen postituslistalla olevien tiedottaminen säännöllisesti. • Tiedottamisen selkeyttäminen ja kansantajuistaminen. Ei insinöörikieltä! • Mahdollisimman varhainen tiedottaminen, esim. lunastuksista ja hankkeen aikataulusta.
Juha Laamanen Projektipäällikkö Kaakkois-Suomen ELY-keskus
– Hankkeen vuorovaikutus oli onnistunutta. Se oli monipuolista ja dokumentoitiin hyvin. Positiivista oli, että kansalaiset saatiin osallistumaan aktiivisesti koko prosessin ajan. On erittäin tärkeää, että viestintä tehdään kansantajuisesti ja selkeästi. Tämä koskee esimerkiksi hanke-esitteitä, mediatiedotteita ja palautteisiin vastaamista. On nostettava esiin keskeisimmät asiat. Insinöörikielestä on päästävä eroon. – Erityisesti vähän kantaa ottavat, ”kaikkein hiljaisimmat” asukkaat, jotka kuitenkin kokevat suuria haittoja, pitäisi huomioida paremmin. Usein ei ole syynä välinpitämättömyys, vaan enemmänkin tietämättömyys hankkeesta tai ongelmat suunnitelmien ymmärtämisessä. Pitäisi tarkistaa, keitä suunnitelma erityisesti koskettaa ja olla heihin henkilökohtaisesti yhteydessä.
Menetelmät • Internet-sivut ovat keskeinen tiedotuskanava, johon tulee panostaa jatkossa enemmän. Sivuja tulee päivittää säännöllisesti ja tarjota niillä ajantasaista ja kiinnostavaa tietoa. • Myös nettipohjainen karttapalautejärjestelmä koetaan asukkaiden keskuudessa hyväksi keinoksi tutustua suunnitelmiin ja antaa palautetta. Sitä tulee kehittää eteenpäin helppokäyttöisemmäksi.
Pyhtään asukastilaisuuksissa oli runsas osanotto.
Prosessi • Suunnittelu ja vuorovaikutus tulee sovittaa paremmin yhteen. Esimerkiksi samaan aikaan ei ole hyvä olla asukastilaisuuksia ja projektin muita aikaa vieviä vaiheita. Lisäksi vuorovaikutustilaisuuksien välissä on oltava tarpeeksi aikaa suunnittelulle. • Vuorovaikutusta ei kannata toteuttaa ”samalla sabluunalla” koko suunnittelualueella. Eri kohteissa voidaan käyttää erilaisia menetelmiä. On tunnistettava ristiriitapaikat ja kohdennettava tiiviimpi vuorovaikutus niihin. Tien paikkaa tarkastellaan maastokävelyllä.
SITO tänään, numero: 35
11
artikkeli ...jatkuu edelliseltä sivulta
Jatkumo vaiheesta toiseen • On huolehdittava, että asukkaiden kanssa sovitut asiat siirtyvät seuraavaan suunnitteluvaiheeseen. • Vuorovaikutuksen tulee jatkua saumattomasti hankkeen vaiheesta toiseen.
Muuta • Asukkaille tulee antaa vastaukset selkeästi ja perustellen. Asukkaat ymmärtävät, että kaikkia toiveita ei voida huomioida, jos he saavat perustelut asialle. On kuitenkin tärkeää, että asukkaat näkevät, että heidän palautteensa on käsitelty. Vuorovaikutustutkimus: www.tiehallinto.fi/vt7koskenkylakotka > LISÄTIETOA JA LINKKEJÄ > Tutkimus hankkeen vuorovaikutuksesta K
lisätietoja: Mirka Härkönen Vuorovaikutusasiantuntija Apulaisosastopäällikkö Ympäristökonsultointi
Sosiaalinen media
S
osiaalista mediaa käytetään suunnitteluhankkeissa vielä kohtalaisen vähän. Sosiaalisen median hyödyntäminen viestintä- ja vuorovaikutuskanavana on kuitenkin lisääntymässä. Kysyimme sosiaalisen median hyödyntämisen mahdollisuuksia Liikennevirastolta, jossa joidenkin palveluiden suunnittelussa yhteisöllistä työskentelyä on harjoiteltu hyvällä menestyksellä. Liikenneviraston viestinnän mielestä sosiaalinen media tarjoaa paljon mahdollisuuksia vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa: monelle asiakasryhmälle asioiden seuraaminen sosiaalisessa mediassa on arkipäivää ja ihmiset valikoivat uutisvirrasta juuri ne itseään kiinnostavat asiat. – Sosiaalisen median on kuitenkin tuotava jotakin lisäarvoa asiakkaalle. Emme halua toistaa samoja asioita useilla eri tavoilla, verkkoviestintäpäällikkö Hanna Ackley sanoo. – Kun päätämme käyttää sosiaalista mediaa, haluamme sitoutua siihen pitkäksi aikaa ja olla aktiivisia. Jos huomataan, että vuorovaikutus jonkin asiakasryhmän kanssa toimii parhaiten juuri sosiaalisessa mediassa, on tietenkin luontevaa olla heidän kanssaan yhteydessä siellä, Ackely pohtii. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, milloin sosiaalisen median rynnistys alkaa näkyä myös suunnitteluhankkeiden vuorovaikutusprosesseissa. Millainen on sosiaalisen median rooli vuonna 2020? K kirjoittaja: Lotta Junnilainen
Toivotamme oikein hyvää ja rentouttavaa kesää asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme! Käykää katsastamassa palvelumme: www.sito.fi Vi vill önska en riktigt trevlig och avslappnande sommar till våra kunder och samarbetspartner! Kolla in våra svenskspråkiga tjänster på vår hemsida: www.sito.fi/sv
12
SITO tänään, numero: 35
palvelu
Sito osaa myös rakentavan viestinnän Oulussa 4D-simulointimalli viestii työmaan aikaiset kulkuyhteydet
O Simulointimallissa kadun rakenteisiin liitettiin rakentajan aikataulu.
Valmiista simuloinnista tehtiin animaatio, jota voi tarkastella mm. Oulun www-sivuilta www.ouka.fi/ kaupunkikeskusta/rotuaari/
Laserkeila-aineiston pohjalta toteutettu nykytilanteen kaupunkimalli kokoaa hankkeen mallinnukset yhteen.
ulun kävelykatujen 4D-simulointimallin tekeminen on suunnittelun jatkotehtävä, jolla pyritään havainnollistamaan rakennushankeen etenemistä ja näin tehostamaan hankeen tiedottamista. Hankkeen rakennussuunnitelmien tekijänä on toiminut Sito . Ensimmäisen vaiheen työt käsittävät välin Pakkahuoneenkatu–Kauppurienkatu, toisen vaiheen välin Kauppurienkatu–Saaristonkatu. Simulointimalli on toteutettu hankkeen suunnittelun aikana tehdyn 3D-mallin ja rakennuttajan toimittamien aikataulujen pohjalta. Hankkeen vuorovaikutuksen ja tiedottamisen tueksi tehdyssä simuloinnissa panostettiin visuaaliseen ulkoasuun ja työvaiheistuksen luettavuuteen, jotta sen tekninen sisältö olisi helpommin ymmärrettävissä. Pääsääntöisesti palaute animaatiosta on ollut myönteistä ja nyt odotamme mielenkiinnolla kansalaisten kommentteja ja palautetta siitä, millaiset hyödyt tästä on viestinnän näkökulmasta. Oulun yliopistolla on viestinnän tutkimusprojekti , jossa tämäkin asia on mukana.
Virtuaalinen kaupunkiympäristö viestii tulevaisuuden Tapiolasta Tapiolan keskustan kehittäminen ja sen aikana tapahtuva rakentaminen muuttavat keskusta-alueen toimintoja monella tapaa, mm. julkiset liikenneyhteydet muuttuvat tilapäisesti ja pysäköintialueet siirtyvät maan alle. Suunnittelun, vuorovaikutuksen ja viestinnän tueksi
Sito on toteuttanut kaksi erityyppistä 3D- ja virtuaalimallia. Laaja, noin 1 200 hehtaaria kattava aluemalli kokoaa suunnitelmien mallinnukset suuremman mittakaavan tarkasteluita varten ja tarkka keskusta-alueen malli mahdollistaa tarkemman detaljitason tarkastelun sekä liikkumisen niin katutasossa kuin maanalaisissa tiloissa. Tarkka keskusta-alueen 3D-malli on lähtökohta myös Oulun kävelykatujen kaltaiselle 4D-simuloinnille paljon laajemmassa mittakaavassa. Sen avulla autetaan ihmisiä ymmärtämään rakentamisen eri työvaiheiden aiheuttamat muutokset paremmin. Valmiin mallin pohjalta tuotetut animaatiot toimivat viitoituksen tapaisesti niin rakentamisen aikana kuin niiden päätyttyä. Niiden avulla voidaan opastaa, miten esim. maanalaisista pysäköintitiloista navigoidaan kaupan palveluille. K
kirjoittaja: Sami Luoma Projektipäällikkö Esisuunnittelu
lisätietoja: Tommi Eskelinen Osastopäällikkö Esisuunnittelu
Tapiolan kiertoliittymän mallinnus kytkettynä nykytilanteen kaupunkimalliin.
SITO tänään, numero: 35
13
artikkeli
teksti: Dakota Lavento
Sibbesborgia suunnitellaan onnellisille ihmisille J
o tähän mennessä projekti on ollut myös verkostoitumisen taidonnäyte, aluekehitysarkkitehti Sirkku Huisko kertoo tyytyväisenä. Sibberborgin suunnittelussa vuorovaikutus ei ole todellakaan mitään päälle liimattua. Se on olennainen osa koko prosessia alusta loppuun. Jo kilpailun valmistelussa vuorovaikutus on näytellyt tärkeää osaa antamalla kilpailuohjelmalle loistavat eväät. On selvä, että Sibbesborgin suhteen niin Sipoolla kuin muillakin hankkeeseen osallistuvilla on hyvin kunnianhimoiset suunnitelmat. Sibberborgista tulee jotakin ainutlaatuista. – Mutta ei mitään wow-arkkitehtuuria. Sibbesborgista tulee asuntoalue, jossa on hyvä elää ja jossa asuu tulevaisuudessa onnellisia ihmisiä, Huisko painottaa.
Sipoon uuden asuinalueen suunnittelu on osallistujille oikea verkostoitumisen oppikoulu. Jotta suunnitteluun saataisiin mukaan parhaat voimat ympäri maailmaa, tarvitaan toimivaa, mahdollisimman laajaa vuorovaikutusverkostoa eri alojen asiantuntijoiden kanssa. – Vuorovaikutus on hedelmällisintä varsinkin alkuvaiheessa, kun suunnitelman peruspilareita ei ole vielä ehditty lyödä lukkoon, Sirkku Huisko huomauttaa. Hän on jo projektin alkuvaiheessa saanut tehdä työtä monen alan ammattilaisen kanssa: – Mukana työpajoissa on ollut esimerkiksi arkkitehteja, liikennesuunnittelijoita, elinkeinoelämän ja aluekehityksen asiantuntijoita, suunnittelumaantieteilijä ja ekologi, ympäristöpsykologi ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Mukaan on saatu myös ulkomaisia asiantuntijoita ja verkostot kattavat yhteistyökumppaneita ympäri maailmaa. Työpajoihin oli mahdollista osallistua myös verkon välityksellä. Myös tuomaristossa on korkeatasoinen kansainvälinen edustus. – Vuorovaikutusprosessina tämä on todella aivan ainutlaatuinen!
ibbesborgin kestävän yhdyskunnan kilpailu
Asukastyöpaja ma 22.12.2010, klo 17.30–20.00 Mukana myös maailmalta – Uutta asuinaluetta ei voi suunnitella toisaalla valmiiksi ja pudottaa paikalleen hteenvetomuistio kuin avaruudesta, Sirkku Huisko sanoo. – Suunnittelun on toimittava ympäristönsä ja asukkaiden ehdoilla. Asukkaiden on voitava tuntea paikka omakseen ja haluttava sitoutua siihen. Suunnittelun tulee lähteä paikallisesta kulttuurista, hän jatkaa. Tarvitaan vuorovaikutusta sekä jo olemassa olevien että tulevien asukkaiden kanssa.
14
SITO tänään, numero: 35
– Kestävää yhdyskuntaa rakennetaan kunnioittamalla paikkaa, kulttuuria ja ihmistä sekä ymmärtämällä näiden välisiä suhteita, aluekehitysarkkitehti Sirkku Huisko kiteyttää.
Asiantuntijakeskustelujen värikäs yhteenveto, Työpaja 1 , Annika Varjonen ja Sirkku Huisko.
Ortokuvakartta, Sibbesborg-alue.
Kilpailu käynnissä
– Sibbesborgin uusi kaupunki tulee toimimaan eräänlaisena elävänä kaupunkilaboratoriona. Kun tutkitaan uudenlaista tapaa ohjata yhdyskuntarakenteen kehittymistä erilaisten poliittisten ohjelmien ja kehittämissuunnitelmien avulla, saadaan vastauksia myös kuntien suunnitteluinstrumenttien kehittämiselle entistä tuloksellisempaan ja kestävämpään suuntaan, Ilona Mansikka kertoo. Kilpailuaika päättyy syyskuun lopussa tänä vuonna. Lue lisää: www.sibbesborg.net
Sibbesborgin käynnissä olevassa kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailussa testataan uudenlaista, entistä vuorovaikutteisempaa ja avoimempaa kilpailuformaattia. Siksi asukkaat, kilpailijat, asiantuntijat ja muut toimijat ovat alusta asti päässeet vaikuttamaan kilpailun tavoitteisiin, ohjelmaan ja arvosteluperiaatteisiin. Ideoita ja ajatuksia kerättiin aktiivisesti jo ennen kilpailun käynnistymistä. – Kilpailuohjelmaa pohdittiin avoimesti viimeiseen kommentointipäivään saakka. Kilpailun www-sivujen kautta saimme todella kommentteja ja kysymyksiä eri puolilta maailmaa. Otimme mielipiteet, kokemukset ja näkökulmat huomioon kilpailuohjelman suunnittelussa, kilpailun sihteeri, Siton kaupunkisuunnittelun osastopäällikkö Ilona Mansikka kertoo. Valmisteleviin asiantuntijatyöpajoihin oli mahdollista osallistua joko perinteisesti paikan päällä tai verkossa. Asiantuntijatyöpajat järjestettiin Aaltoyliopiston johdolla Design Factoryn tiloissa ja niitä veti arkkitehti Tkt Aija Staffans tutkijaryhmineen. Kilpailuohjelman laatimisen tueksi järjestettiin vielä neljäs työpaja Sipoon-
lahden koululla viime vuoden marraskuussa. Työpajaan kutsuttiin mukaan kaikki alueen asukkaat, toimijat ja muut asiasta kiinnostuneet.
Lisäksi järjestettiin varsin perinpohjainen asukaskysely Ilona Mansikka on tyytyväinen työpajojen tuloksiin, saatuihin kommentteihin ja ideoihin: – Saimme hyvää palautetta niin kilpailuohjelmasta kokonaisuutena kuin sen osistakin. Niiden pohjalta kehitimme mm. kilpailun vaiheittaisuutta sekä monialaisuuden vaatimusta pidemmälle.
Kilpailusta konkretiaan Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailun tavoitteena on paitsi luoda uusi konsepti vuorovaikutteiselle ja avoimelle, kestävyyttä eri tavoin painottavalle suunnittelukilpailulle, myös saada aikaan jotakin paljon konkreettisempaa. Aikanaan syntyy uusi 70 000– 100 000 asukkaan pikkukaupunki. – Haluamme saada kilpailun avulla selville, kuinka Söderkullaa ja Sipoonlahden ympäristöä tulisi kehittää, jotta alue vastaisi niin paikallisiin kuin kansainvälisiinkin kestävyyden tavoitteisiin myös tulevaisuudessa, Sirkku Huisko selventää.
lisätietoja: Sirkku Huisko (Sipoon kunta), kuva viereisellä sivulla Maisema-arkkitehti, joka toimii aluekehitysarkkitehtina strategisen maankäytönsuunnittelun parissa Sipoon kunnasssa. Toiminut aikaisemmin muun muassa tutkijana Teknillisessä korkeakoulussa ja hankkinut kokemusta erityisesti vuorovaikutteisesta suunnittelusta ja sen työkaluista.
Sibbesborg Kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailun kohdealue sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Alueen merkittävin tieyhteys on aluetta halkova Porvoonväylä. Kilpailualueen osa-alueita ovat Söderkullan keskustan lisäksi Sipoonlahden itäpuolella sijaitseva Eriksnäsin kartanon alue, jonka yleiskaavoitus on jo käynnissä, ja Sipoonlahden länsipuolella Hitån alue, jonka osayleiskaavoitus käynnistyy kilpailun jälkeen. Sipoon kunnan maanomistus on keskittynyt Söderkullan taajaman läheisyyteen ja kunta on tehnyt hankeyhteistyösopimuksia useampien kilpailualueen maanomistajaryhmien kanssa. K
Ilona Mansikka (Sito Oy) Osastopäällikkö , Kaupunkisuunnittelu Arkkitehti, yhdyskuntasuunnittelija, taiteen maisteri. Toiminut erilaisissa kaupunki suunnitteluun liittyvissä tehtävissä kunnilla sekä yksityisissä arkkitehti- ja konsulttitoimistoissa. SITO tänään, numero: 35
15
artikkeli
Lapsella on asiaa
Kun lapset saavat kertoa omasta elinympäristöstään, huomataan, että lasten ja aikuisten kokemus ympäristöstä saattaa olla hyvin erilainen. Tarjoamalla lapselle osallistumisen mahdollisuus, kasvatetaan myös aktiivisia kansalaisia, jotka välittävät ympäristöstään ja kokevat vaikuttamisen tärkeäksi.
L
iikennesuunnittelussa lapset nähdään edelleen usein passiivisina kohteina, joiden ympäristö pyritään suunnittelemaan ennen kaikkea turvalliseksi. Pikkuhiljaa lapset on kuitenkin alettu nähdä myös aktiivisina toimijoina, joilla on oikeus ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa ympäristönsä suunnitteluun. Lasten oikeutta osallistua itseään koskevien asioiden suunnitteluun sekä mahdollisuutta tuoda oma näkemyksensä päätöksentekoon painotetaan muun muassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Myös liikennesuunnittelussa lapset tulisi huomioida yhteiskunnan aktiivisina jäseninä – ihmisinä, joilla on omia kiinnostuksen kohteita ja näkemyksiä asioista. Miten lapset sitten saadaan osallistumaan? Millaisia vuorovaikutusmenetelmiä lasten kanssa voidaan käyttää?
Koulumatkakävely Siilinjärvellä Pohdimme lasten osallistumismahdollisuuksien kehittämistä työssä, jossa testattiin erilaisten menetelmien soveltuvuutta lapsivaikutusten arviointiin (ks. infolaatikko). Toteutimme koulumatkakävelyn Siilinjärvellä Hamulan ala-asteella, jossa kuljimme 1.–2.-luokan oppilaiden kanssa heidän koulumatkansa. Matkan aikana juteltiin vaaranpaikoista, pysähdyttiin leikkipaikoille ja otettiin valokuvia. Tavoitteena oli nähdä lasten koulumatka heidän näkökulmastaan ja kuunnella, mitä lapset kertovat ympäristöstään. Koulumatkakävelyn jälkeen kokoonnuttiin vielä luokkahuoneeseen, jossa katsel-
16
SITO tänään, numero: 35
tiin matkan aikana otettuja valokuvia ja palattiin koulumatkan tärkeimpiin kohtiin ja tilanteisiin luokkatehtävien avulla. Millaiselta koulumatka sitten näyttää, kun siihen tutustuu lasten kanssa?
pien huolestuneisuuteen onkin syynsä, sillä osasta koulumatkaa puuttuu kevyen liikenteen väylä ja lapset joutuvat kulkemaan autotien viertä. Puuttuvalle kevyen liikenteen väylälle on onneksi näytetty vihreää valoa ja se näyttäisi toteutuvan lähivuosina.
Koulumatka on seikkailu Lapset eivät kulkiessaan liikkuneet määrätietoisesti. Liikkuessaan he kiinnittivät ympäristössään huomiota lähes kaikkeen muuhun, paitsi liikenneympäristöön. Lapset eivät nähneet autoja, asfalttia eivätkä liikennemerkkejä. Lapset näkivät lumipenkkoja, marjapensaita, ojia, mäkiä, mutkia, puiden oksia ja piiloja.
Lapsen oma kokemus
lumatka ei kuitenkaan tuntunut pelottavalta. Osa kertoi pimeällä liikkumisen olevan hieman pelottavaa, sillä koulumatkalla ei ole katuvaloja. Lisäksi pelottavaa oli, jos kävellessä tulee tunne, että joku seuraa tai alkaa kiusata. Pääasiassa koulumatka oli lasten mielestä kuitenkin seikkailu täynnä mahdollisia leikkipaikkoja. Tutkimuksissa onkin todettu, että lapset liikkuvat varomattomasti juuri turvalliselta tuntuvassa liikenneympäristössä. Sen sijaan ympäristössä, jonka he kokevat vaarallisena, he ovat huomattavasti varovaisempia ja kiinnittävät huomionsa liikenteeseen.
Vanhemmat kuskaavat lapsiaan
Lapset myös leikkivät liikkuessaan. He pysähtelivät, hyppelivät, laskivat mäkeä, kaatuilivat, ryntäilivät ojiin ja heittelivät eteensä sattuvia asioita. Lapset unohtuivat ojanpenkkaan syömään marjoja eivätkä muistaneet, että on käveltävä tien viertä pitkin. Koulun aloittaminen tarkoittaa lapselle tavallisesti elinpiirin laajentumista ja itsenäisen liikkumisen huikeaa lisääntymistä. Maailma laajenee omalta pihalta ainakin kokonaisen koulumatkan verran, joka on osattava kulkea yksin. Hamulassa suurimmasta osasta oppilaita kou-
Aikuisia lasten itsenäinen liikkuminen pelottaa tavallisesti enemmän kuin lapsia itseään. Valitettavan usein käy niin, että lastensa turvallisuudesta huolestuneet vanhemmat kuljettavat lapsensa kotiovelta koululle. Kuljettaminen lisää liikennemääriä koulujen ympäristössä ja rajoittaa lasten itsenäistä liikkumista. Kun lapsi ei pääse liikkumaan vapaasti ja keräämään tietoa ympäristöstään, hän ei opi tunnistamaan vaaratilanteita ja liikkumaan ilman aikuista. Myös Hamulassa useat vanhemmat kuljettivat lapsensa kouluun. Vanhemmat kertoivat, etteivät he halua lastensa kulkevan turvattomalla koulutiellä autojen seassa. Vanhem-
Lasten ja aikuisten kokemus liikenneympäristöstä saattaa olla hyvin erilainen. Siksi erityisesti silloin, jos kyseessä on sellaisen ympäristön suunnittelu, jossa lapset liikkuvat ja toimivat itsenäisesti, myös lapsen näkökulman huomioiminen on tarpeen. Koulumatkakävelyllä lapset kertoivat kokemuksistaan, liikkumisestaan ja esimerkiksi vaaranpaikoista tietoa, jota on mahdotonta selvittää muuten kuin lapsia kuulemalla. Kävelyn aikana oli myös mahdollista kerätä yhdellä kertaa monenlaista tietoa: lasten ja opettajien kokemuksia ja näkemyksiä sekä havaintoja niin oppilaiden käyttäytymisestä kuin liikenneympäristöstäkin. Lisäksi ottamalla lapset mukaan suunnitteluun edesautetaan lasten kasvamista aktiivisiksi osallistujiksi myös aikuisina. K
kirjoittaja: Lotta Junnilainen Nuorempi asiantuntija Ympäristökonsultointi
lisätietoja: Mirka Härkönen Vuorovaikutusasiantuntija Apulaisosastopäällikkö Ympäristökonsultointi
Selvitystyö liittyi samanaikaisesti tehtyihin Kuopion seudun kevyen liikenteen strategiaan ja Itä-Suomen kevytliikenneselvitykseen, joiden lapsiin kohdistuvat vaikutukset arvioitiin. Sitossa toteutettiin lapsivaikutustyön toinen osa, joka sijoittui Siilinjärvelle Hamulan ala-asteelle. Hamulantieltä, jota pitkin lapset kulkevat kouluun, puuttuu kevyen liikenteen väylä, mikä tekee matkasta turvattoman. Tutkimuksen toisen osan toteutti Ramboll Finland Oy Mikkelin Rahulassa. Liikennevirasto rahoitti työn T&K-teemasta Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä (EKOTULI). Lisää tutkimuksesta ja lasten kanssa käytettävistä menetelmistä on kerrottu raportissa Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, menetelmiä ja pohdintaa, www.tiehallinto.fi/ekotuli > Raportit > Vaikutusten arviointimenetelmien kehittäminen
SITO tänään, numero: 35
17
työpaja
Niittykumpu tarinoiden SPICE-projektissa ideoitiin Niittykummun metroasemaa ja sen ympäristöä tarinoiden avulla.
N
eljätoista odottavaa silmäparia kääntyy tarkastelemaan tarvikepöydän antimia. Sormet syyhyävät päästä askartelemaan. Käynnissä on Taideteollisen Korkeakoulun Identiteetistä käytännön ratkaisuiksi -työpaja. Workshopin aiheena on Niittykummun metroasema-alue. Työpajan ovat suunnitelleet ja toteuttaneet muotoilijat: projektitutkija Sandra Viña ja projektiassistentti Johanna Nieminen. Spice - spiritualising space -projektin vastuullisena johtajana toimii vanhempi tutkija ja teollinen muotoilija Tuuli Mattelmäki sekä projektipäällikönä Kirsikka Vaajakallio. Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun koordinoiman projektin tutkimusryhmä koostuu mm. teollisen muotoilun, palvelumuotoilun, lavastuksen, elokuvakäsikirjoituksen ja sosiologian asiantuntijoista. Projekti toteutetaan Tekesin Tila-ohjelman rahoituksella yhdessä Helsingin Yliopiston kanssa ja yrityskumppaneita ovat Sito Oy, Cembrit Oy, Länsimetro Oy, KONE Oyj ja Etteplan Oyj. Sitosta Niittykummun metroaseman työpajassa mukana ovat vuorovaikutussuunnittelija, sosiologi Mirka Härkönen, arkkitehti ja kaupunkisuunnittelun osastopäällikkö Ilona Mansikka sekä Niittykummun projektin parissa työskentelevä arkkitehti Hannu Haapa. Sito on mukana Länsimetron suunnittelussa ja vastaa nimenomaan Niittykummun aseman ympäristön suunnittelusta. Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun tiloissa järjestetyn työpajan kulku poikkeaa perinteisistä workshopeista. Sen havaitsee jo erilaisista lehdestä leikatuista kuvista, askartelumateriaaleista ja legopalikoista täyttyneestä materiaalipöydästä.
Tarinoista todellisuudeksi Tekesin Tila-ohjelman rahoittamassa, vuonna 2009 alkaneessa kaksivuotisessa Spice-projektissa selvitetään, miten tarinallisia menetelmiä voidaan kehittää ja soveltaa elämyksellisten julkisten tilojen suunnittelussa. Spice pyrkii löytämään tapoja luoda ja virittää henkeä anonyymeiksi koettuihin julkisiin tiloihin. Tutkimuskohteena ovat erityisesti Otaniemen ja Niittykummun metroasemien alueet. Olemassa olevia Helsingin metroympäristöjä pidetään harmaina
18
SITO tänään, numero: 35
kuva: Johanna Nieminen
ja yksitoikkoisina, varsinkin verrattuna moniin muihin metroalueisiin maailmalla. – Suomessa julkisten tilojen suunnittelussa on perinteisesti keskitytty virheettömyyteen, tehokkuuteen, käytettävyyteen ja taloudellisuuteen. Elämyksellisyys ei ole päässyt listalle, Tuuli Mattelmäki sanoo. Spice-projektissa huomiota kiinnitetään nimenomaan kokemuksiin ja elämyksellisyyteen. Palvelupolkumenetelmää on käytetty metroympäristöjen havainnoinnin ja käyttäjänäkökulman tutkimisen työkaluna. Näin palveluiden käyttökokemusta voidaan tarkastella käyttäjän näkökulmasta.
Niittykumpu haltuun Taustatutkimuksen kautta löytyneitä neljää identiteettiä käytettiin työpajatyöskentelyn pohjana. Neljään ryhmään jaetut osallistujat saavat työskentelynsä pohjaksi työstetyn tietopa-
teksti ja kuvat: Dakota Lavento
Työssä
Ilonan ryhmä
Johanna ja Mirka miettivät
Legot
ketin kohteesta, sen historiasta, nykytilasta ja asukkaiden ajaUusia ajatuksia ja tuoreita näkökulmia tuksista. Niittykumpulaisilta kysyttiin esimerkiksi, mitä he Ryhmätyössä hyvin erilaisetkin ja eri ammattiryhmiä edustavat turistioppaana esittelisivät kotiseudustaan. ihmiset löytävät sisäisen lapsensa luovuuden. Keskustelua käyAutoliikkeet, kaupungin paras kalastuskauppa, jänikset, dään innolla ja nopeasti ehdotukset alkavat muotoutua. kauniit pihat, luonnonläheisyys, monien palveluiden puuttumiLopputuloksista keskustellaan ja niitä ihaillaan. Järjestelyjä nen ja alueen hengaamispaikka sekä sydän Teboilin huoltari ovat kiitellään yksimielisesti: – Hyvin etukäteen tehty valmistelu toki olennainen osa Niittykumpua. ohjaa työtä, mutta mahdollistaa myös nopean työskentelyn. Tulevaisuudessa Niittykumpu tulee olemaan hyvin erilainen. Tomi Hugg Etteplanista uskoo, että tällainen työpajatyösLänsimetro tuo alueelle keskustamaisempaa rakentamista ja kentely voisi antaa insinöörillekin aivan uudenlaisia näkökulmia asumista, myös korkeita kerrostaloja. Asukasluku nelinkertaistyöhön. – Suunnittelija pääsee hahmottamaan tilaa käyttäjän tuu. Alueen luonne tulee varmuudella muuttumaan. näkökulmasta. Se on harvinaista meille kone- ja laitesuunnitteli– Tarinan tehtävä tällaisessa muutoksessa voi olla terapeutjoille. tinen, se tekee siitä mielekkäämHugg uskoo, että nimenomaan män, siedettävämmän, auttaa muuSpice pyrkii löytämään tapoja luoda monien eri ammattialojen edustajien toksen yli, Sandra Viña selittää mukanaolo tuo lisäarvoa. – Varsinkin ja virittää henkeä anonyymeiksi sosiologi Pasi Mäenpään ajatuksia. projektin alkuvaiheessa tällaisessa Tarinoita voidaan hyödyntää kautyöskentelyssä olisi helposti löydetkoettuihin julkisiin tiloihin. punkien kehittämisessä myös sijoittävissä eri virastojen edustajilta tamalla muutosprosessi historialliyhtenäinen näkemys siitä, mihin seen jatkumoonsa. Tarinoiden avulla pelot voidaan kanavoida hankkeessa pyritään, hän sanoo. innostukseksi ja unien avulla jopa psykoanalysoida paikkaa terMirka Härkösen ryhmä innostui työstä niin, että kädet syyveemmäksi. hysivät: – Sain aivan uusia ajatuksia työhön. Toivon vain, että hyvät ideat saadaan myös viedyksi eteenpäin. Gustavin neljä vaimoa Hannu Haapa muistuttaa, että kiirettä pitää, sillä NiittykumNiittykummun metroasema-alueen työpajaa varten oli taustamun metroalueen suunnittelu etenee nopeasti. tutkimuksesta nousseiden teemojen pohjalta kehitetty neljä Osallistujat olivat erityisen tyytyväisiä pienoismalleihin, tarinaa, neljä identiteettiä alueelle, jotka kommunikoitiin ryhjoita he saivat konkreettisesti rakentaa. – Aivan liian usein suunmille alueella todella asuneen Gustavin neljän kuvitteellisen vainitelmia katsellaan nykyisin vain mallinnuksina ruudulta, Ilona mon kautta. Mansikka huokaa. – Työskentelyä voisi ehkä kokeilla myös siten, Adriana la Super on entinen sirkustaiteilija. Hänen maailettä seuraava ryhmä jatkaisikin siitä, mihin edellinen on lopettamansa on värikäs ja surrealistinen, täynnä wow-elementtejä. nut, Hannu Haapa ehdottaa. Martta Dynamo on maanläheinen, perinteinen, tunteellinen, Neljästä osasta yhtenäiseksi ympyräksi koottu mallinnos on kylän kokoava voima. Janita Gräsa on urbaani uranainen, joka todella kuin arkkitehtoninen taideteos. Sen perusteella Niittyvaatii vapaa-ajaltaan täydellistä vastakohtaa, luonnollista renkummun metroasemaa ei ainakaan tylsäksi ja harmaaksi voisi toutumista. Romun romantisoija Roxi Romuttamo rakastaa kutsua. Työpajassa syntyneitä ideoita kehitetään eteenpäin autokulttuuria. Näiden neljän erilaisen hahmon, neljän tarinan Spice-projektitiimin voimin. Syksyllä järjestettävässä näyttekautta työryhmät saavat toteuttaakseen Niittykummun metrolyssä projektin tuotokset kerätään yhteen ja esitellään projektin aseman ympäristöä. sidosryhmille. K – Miettikää, miten tarina konkretisoituu metroasemalla ja sen lähiympäristössä, alueen palveluissa ja miten eri ideat linkittyvät toisiinsa ja olemassa oleviin palveluihin, Sandra neuvoo.
SITO tänään, numero: 35
19
palvelu
LOUHI-palvelut Louhi-palveluista on tällä hetkellä käytössä useita kymmeniä eri kokoisia toteutuksia kuntien ja yritysten tarpeisiin.
S
iton LOUHI-palvelu eli kokoava tietopalveluratkaisu tuo eri lähteistä koottavat tiedot tehokkaasti kaikkien käyttäjien saataville yhteen käyttöliittymään. Ratkaisu tarjoaa kattavat välineet tietojen tehokkaaseen jakamiseen sekä organisaatioiden sisällä että niiden välillä. Louhi-palveluista on tällä hetkellä käytössä useita kymmeniä eri kokoisia toteutuksia kuntien ja yritysten tarpeisiin intra-, extra-, ja internetympäristöissä. Paikkatietojen hyödyntäminen helpottaa tietojen tulkintaa ja vähentää virhemahdollisuuksia. Louhi-palvelun avulla pystytään yhdistämään saumattomasti olemassa olevien perusjärjestelmien tie-
toja. Riittää, että tiedoilla on joku linkittävä tekijä, jonka avulla ne voidaan sitoa toisiinsa. Linkittävänä ominaisuutena voi olla esimerkiksi kohteen tunniste tai sen sijainti. Organisaation omia tietoja voidaan täydentää ja jalostaa organisaation ulkopuolelta hankittavilla tiedoilla, esimerkiksi yrityksen toimipisteiden liittäminen tilastokeskukselta hankittavaan väestöjakaumaan. Louhi-palvelu voidaan hankkia joustavasti tarpeet ja käytön laajuus huomioiden, joko käyttöpalveluna (pilvipalvelu) tai lisenssipohjaisena ratkaisuna. Käyttöpalvelu on asiakkaalle usein vaivattomampi vaihtoehto sekä järjestelmän käytön että ylläpidon kannalta, mutta
jossain tapauksessa oman lisenssin hankkiminen on perusteltua. Hyvänä esimerkkinä Louhi-palvelun toteutuksesta toimii vaikkapa LOUHILänsimetro. Palvelu koostuu projektin sisäisestä intranet-toteutuksesta, sidosryhmille tarkoitetusta extranet-sivustosta ja julkisesta tiedotuskanavasta internetissä. Palveluun on kerätty projektin kannalta oleelliset suunnitteluaineistot, ja sen kautta seurataan hankkeen ympäristövaikutuksia ja rakentamisen etenemistä. Palvelun kautta eri käyttäjäryhmät pääsevät helposti ylläpitämään ja katselemaan tietoja yhden sivuston kautta. K
lisätietoja: Juha Pesonen Palvelupäällikkö Tietotekniikka
20
SITO tänään, numero: 35
artikkeli
Riskienhallinnan menettelyt kehittyvät Riskienhallinnan laajuus vaihtelee asiakkaiden tarpeiden mukaan suurten hankkeiden kokonais valtaisesta riskienhallin nasta aina pieniin, tapaus kohtaisesti laadittaviin riskienarviointeihin ja erilaisiin selvityksiin. Suunnitteluvaiheet Tarveselvitys
Yleissuunnitelma
Ratasuunnitelma
Rakentamissuunnitelma
Riskienarviointi ohjeen työkalujen avulla
Edellisen vaiheen riskienarviointi päivitys
Edellisen vaiheen riskienarvioinnin päivitys, turvallisuusselvitys ja -asiakirja
Riskienhallinta SWOT-analyysi
T
ie- ja ratahankkeiden riskienarviointi eri suunnitteluvaiheissa kuuluu Siton perinteisiin riskienhallintapalveluihin. Kaikissa merkittäviin muutoksiin johtavissa ratahankkeissa riskienarviointiin velvoittaa lainsäädäntö. Riskienhallinnalla voidaan parantaa merkittävästi myös tiehankkeiden laatua ja hyväksyttävyyttä. Suunnitteluprosessien riskienarviointi ja sen raportointi tehdään voimassa olevan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti. Liikennehankkeiden riskienarvioinnin lisäksi Sitosta löytyy osaamista myös muilta riskienhallinnan osa-alueilta. Esimerkkeinä mainittakoon kaavoitukseen ja maankäytön suunnitteluun liittyvät riskit sekä ilmastonmuutoksen riskit ja niiden hallinta.
Radanpidon riskienhallintaohje – esimerkki riskienhallinnan kehittämisestä Suurten väylähankkeiden yhteydessä tunnistettu tarve suunnittelun riskienhallinnan ohjeistukselle konkretisoitui radan suunnittelun osalta viime vuonna, kun Riskienhallinta radan suunnittelussa -ohje valmistui. Ohje on yksi esimerkki Siton toiminnasta riskienhallinnan kehittäjänä ja se on suunnattu kaikille ratahankkeiden parissa työskenteleville. Riskienhallintamenetelmän kehittämisessä lähtökohtana ovat olleet tilaajan ja suunnittelijoiden tarpeet. Tavoitteena on ongelmien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy hankesuunnittelun eri vaiheissa sekä menetelmien yhtenäistäminen. Kehitetyn menetelmän avulla pyritään parantamaan ratahankkeiden laatua ja hyväksyttävyyttä. K
Tutustu ohjeeseen: Liikennevirasto 2010: Riskienhallinta radan suunnittelussa. Liikenneviraston ohjeita 10/2010. www.rhk.fi/tietopalvelu/julkaisut/liikenneviraston_ohjeita/?x3649225=3919243
lisätietoja: Liisa Nyrölä Vanhempi asiantuntija Ympäristökonsultointi
SITO tänään, numero: 35
21
uutisia
Suomen Valoteknilliseltä Seuralta tunnustuspalkinto Pentti Hautalalle
D
iplomi-insinööri Pentti Hautala palkittiin Suomen Valoteknillisen Seuran järjestämässä Valaistuksen ajankohtaispäivässä 5.4.2011 ”Valaistunut persoona” -palkinnolla. Suomen Valoteknillinen Seura myöntää palkinnon nyt ensimmäistä kertaa. Palkinto myönnetään henkilölle, joka on vaikuttanut merkittävästi valaistusalalla pitkällä aikavälillä. DI Pentti Hautala on yksi Suomen kokeneimpia ja arvostetuimpia valaistusalan asiantuntijoita. Hänellä on yli 40 vuoden kokemus ulkovalaistuksen suunnittelusta kaupunkikuvallisesti ja valaistusteknisesti vaativissa kohteissa sekä kaupunki- ja taajama-alueilla että vaativissa tie- ja väyläkohteissa.
Diplomi-insinööri Pentti Hautala
Pentti on toiminut Suomen Valoteknillisen Seuran puheenjohtajana vuosina 1988–2000. Vuosina 1999–2007 Pentti toimi kansainvälisen valaistuskomission CIE:n (European Committee on Illumination) Divisioonan 4 (Lighting and Signalling for Transport) johtajana. Hän on myös osallistunut aktiivisesti kansainväliseen standardointiin, ja hänet on palkittu Erkki Yrjölä -mitalilla ansioistaan SK CEN 169 pitkäaikaisena ja kokeneena puheenjohtajana. Pentti on myös ollut merkittävä vaikuttaja valaistussektorin keskeisten standardien kääntämisessä suomen kielelle. Vuonna 2007 hän on saanut kansainvälisen valaistuskomission ansiomerkin toiminnastaan CIE:n hallituksessa ja Divisioonan 4 puheenjohtajana.
Muistokivi Pankki-Aleksille
M
uistokivi Pankki-Aleksille tuo esille Aleksanterinkadun 10–20 vuotta sitten päättyneen pankkihistorian ja sen liittymisen Suomen markan kehitykseen. Muistokiven tekijä on sitolainen teollinen muotoilija ja taiteen lisensiatti UllaKirsti Junttila. Teos sijoittuu Aleksanterinkadun pohjoispuolen jalkakäytävälle Aleksanterinkatu 17 kohdalle. Teos liittyy Teollisuustaiteenliitto ORNAMO 100 vuotta -juhlavuoteen. Juhlavuoden kunniaksi on järjestetty taidetapahtuma Oon kaupungissa 7.5.– 15.9.2011. Tapahtuman kunniaksi eri puolille Helsinkiä on sijoitettu ornamolaisten taiteilijoiden töitä. Helsingin Aleksanterinkadun varrella sijaitsivat 1990-luvulle asti kaikkien keskeisimpien suomalaisten liikepankkien pääkonttorit. Ne katosivat Aleksilta pääosin 1990-luvulla pankki-
22
SITO tänään, numero: 35
fuusioiden tai konkurssien myötä, ja samoihin aikoihin Suomen oma rahayksikkö, markka, lakkasi olemasta siirryttäessä euroon 1.1.2002. Teos muodostuu tummasta luonnonkivipaadesta, jonka yläpintaan on kiinnitetty viimeiset Suomen markan kolikot. Kolikot muodostavat epäsäännöllisen kuvion niin kuin rahat olisi tyhjennetty
taskusta kivelle ja unohdettu siihen. Paaden sivuihin on kaiverrettu Aleksanterinkadulla aiemmin pääkonttoreita pitäneiden pankkien nimet: Kansallis-OsakePankki KOP, Pohjoismaiden Yhdyspankki PYP, Helsingin Osakepankki HOP ja Säästöpankkien Keskusosakepankki SKOP. Aleksanterinkatu 17:ssä, nykyisessä WTC:n kiinteistössä, on sijainnut vuoteen 1986 asti Helsingin Osakepankin pääkonttori ja tekstit Helsingin Osakepankki ja Helsingfors Aktiebank ovat edelleen rakennuksen pääsisäänkäynnin molemmin puolin. Muistokivi Pankki-Aleksille sijoittuu jalkakäytävälle suomenkielisen nimen eteen. Rakennuksen julkisivun detaljointi luo taustan muistokivelle ja korostaa sen liittymistä Aleksanterinkadun historiaan. Muistokivi Pankki-Aleksille on paikoillaan 13.5.–31.8.2011.
nimityksiä
Tapio Karvonen, Päivi Ahlroos ja Pirkka Hartikainen
TkL Päivi Ahlroos on nimitetty kehitysjohtajaksi Siton Kaupunki-toimialalle 1.3.2011 alkaen. Päivi Ahlroosin (kuvassa keskellä) tehtävänä on Kaupunki-toimialan eri yksiköiden osaamisen yhdistäminen ja uudenlaisten palvelujen luominen. Hän toimii myös projektipäällikkönä erilaisissa kaupunkiasiakkaiden toiminnankehittämishankkeissa. Päivi Ahlroosin erikoisalaa ovat vuorovaikutus, johtaminen, strategiatyö ja kuntien teknisten palveluiden prosessit sekä EFQM-laatuarviointi.
Insinööri Pirkka Hartikainen on nimitetty Siton Lapin aluejohtajaksi 1.4.2011 alkaen. Nimityksen myötä Sito vahvistaa palvelutarjontaansa ja osaamistaan Pohjois-Suomessa. Pirkka Hartikaisen (kuvassa oikealla) toimipaikkana on Rovaniemi, jossa hän toimii myös toimiston päällikkönä ja lähiesimiehenä. Hartikaisella on yli 20 vuoden monialainen ja -puolinen kokemus yhdyskuntasuunnittelusta ja toimialan kehittämisestä. Hänen erikoisalojaan ovat tie- ja rakennussuunnittelu, ST- hankkeet sekä
TIE JA LIIKENNE Miljöösuunnittelija AMK Anna Kiuru on nimitetty projektipäälliköksi/pääsuunnittelijaksi Tieosastolle 14.3.2011 alkaen. Tekn. kand. Noora Salonen on nimitetty suunnittelijaksi Liikenneosastolle 1.2.2011 alkaen.
KAUPUNKI DI Anniina Lehikoinen on nimitetty suunnittelijaksi Kaupunkitekniikkaosastolle 1.4.2011 alkaen.
YMPÄRISTÖ DI, YKS-245 Timo Huhtinen on nimitetty osastopäälliköksi Alueidenkäyttö ja kaavoitus -osastolle 1.4.2011 alkaen. DI, MA Urban Design, YKS-472 Carina Ölander on nimitetty apulaisosastopäälliköksi Alueidenkäyttö ja kaavoitusosastolle 1.4.2011 alkaen. MMM, matkailu- ja Venäjä-asiantuntija Polina Kiviniemi on nimitetty Alueidenkäyttö ja kaavoitus -osastolle vanhemmaksi asiantuntijaksi 1.2.2011 alkaen. MMM, FM sedimentti- ja pohjavesiasiantuntija Elina Kerko on nimitetty vanhemmaksi asiantuntijaksi Ympäristötekniikkaosastolle 15.2.2011 alkaen . FM Riina Känkänen on nimitetty asiantuntijaksi Ympäristökonsultointiosastolle 23.5.2011 alkaen.
RATA JA RAKENNE DI Jussi Kokkinen on nimitetty siltasuunnittelijaksi Silta ja rakenne -osastolle 30.5.2011 alkaen. Ins. AMK Sanna Anttila on nimitetty vanhemmaksi suunnittelijaksi Geo-osastolle 13.6.2011 alkaen. RAKENNUTTAMINEN DI Vesa Isokauppila on nimitetty Ympäristöpalvelut-osastolle projekti-insinööriksi 1.3.2011 alkaen. Matti Orenius on nimitetty projektiinsinööriksi Telerakennuttaminen-osastolle 1.4.2011 alkaen. Raineri Huutoniemi on nimitetty projekti-insinööriksi Telerakennuttaminenosastolle 1.4.2011 alkaen. Ins. AMK Sami Leikkari on nimitetty projekti-insinööriksi Telerakennuttaminen-osastolle 2.5.2011 alkaen. Rkm. lkka Sykkö on nimitetty projektipäälliköksi Infrarakennuttaminen-osastolle Ouluun 16.5.2011 alkaen.
katusuunnittelu ja kaupunkikeskustojen monialaiset infrahankkeet. Hartikainen on toiminut projektien vetäjänä mm. suurissa yleiskaavoitushankkeissa sekä moottoriteiden ST- hankkeiden rakennussuunnitteluprojekteissa. DI Tapio Karvonen on nimitetty Kaupunkitekniikkaosaston osastopäälliköksi 1.5 alkaen. Hänellä on 20 vuoden monipuolinen kokemus infrahankkeiden suunnitteluttamisesta sekä suunnittelusta ja konsultoinnista. Karvosen tehtäviin sisältyy hallinnollisten tehtävien lisäksi toiminnan kehittäminen ja projektipäällikkönä toimiminen. Tapio Karvonen palaa juurilleen aloitettuaan kesäharjoittelijana Sitossa 22 vuotta sitten vuonna 1989. Rkm. Paavo Åvist on nimitetty suunnittelujohtajaksi Kaupunki-toimialalle 1.5. alkaen. Åvist vastaa katu- ja kunnallisteknisen suunnittelun asiakkuuksien ja hankesalkun hallinnasta. Paavo Åvist jatkaa vaativien ja monialaisten kaupunkisuunnitteluprojektien projektipäällikkönä.
TIETOTEKNIIKKA FM Antero Keskinen on nimitetty palvelupäälliköksi Tietotekniikka-toimialalle 8.2.2011 alkaen. Anne Leskinen on nimitetty projektipäälliköksi Tietotekniikka-toimialalle 17.2.2011 alkaen. Ins. AMK Jani Lehenberg on nimitetty projektipäälliköksi Tietotekniikka-toimialalle 21.3.2011 alkaen. FM Ismo Lehtonen on nimitetty sovelluskehittäjäksi Tietotekniikka-toimialalle 18.4.2011 alkaen. DI Harri Pohja on nimitetty Avainasiakaspäälliköksi Tietotekniikka-toimialalle 16.5.2011 alkaen. HALLINTO Katri Kjäll on nimitetty aulapalveluhenkilöksi Siton Espoon toimistoon 2.3.2011 alkaen. Merkonomi Maarit Salin on nimitetty palkanlaskijaksi Siton Espoon toimistoon 2.5.2011 alkaen.
SITO tänään, numero: 35
23
KUTSU Siton Riskienhallintapäivä 20.9.2011 Riskienhallinnan teemapäivä järjestetään Sitossa tiistaina 20. syyskuuta klo 13.00–16.30. Seminaarissa esitellään riskienhallinnan ajankohtaisia kuulumisia ja käytännön kokemuksia eri näkökulmista. Ohjelmassa on mm. tilaajan ja urakoitsijan puheenvuorot isojen rakennushankkeiden riskienhallinnasta sekä katsaus tunneliturvallisuuden nykytilanteeseen. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan! Seminaarin jälkeen jatkamme virvokkeiden ja iltapalan parissa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset elokuun loppuun mennessä: pia.kopponen@sito.fi. Paikkoja on rajoitetusti – minimoi riskisi ja ilmoittaudu ajoissa!
KUTSU Rovaniemen toimiston tupaantuliaiset 1.9.2011 Kutsumme Sinut tutustumaan Rovaniemen toimistoomme, sen henkilökuntaan sekä uuteen Lapin aluejohtajaan Pirkka Hartikaiseen torstaina 1.9.2011. Ovet ovat avoinna klo 15–19. Vaikka nyt on kesä, tulee syksy ja kiireet yllättävän nopeasti. Merkitse jo nyt aika kalenteriisi. Varsinainen kutsu toimitetaan elokuun alussa. Tervetuloa!
Sito on nyt facebookissa Siton facebook-sivut ovat uusi ulkoisen viestinnän työkalu, joka tukee muuta digitaalista viestintäämme eli web-sivuja ja e-uutiskirjettä. Facebook-viestinnän avulla haluamme kertoa avoimesti sitolaisesta lifestylestä ja lukuisista asiakasaktiviteeteistamme. Käy tykkäämässä www.facebook.com/sitogroup