Sito tänään 30

Sito tänään SITO-YHTIÖIDEN TIEDOTUSLEHTI NUMERO 30, JOULUKUU 2008

ESPOO KOUVOLA KUOPIO LAPPEENRANTA ROVANIEMI TAMPERE

SITO tänään 30

1

Sito tänään NUMERO 30, JOULUKUU 2008

3 Haastattelu: Aluehallinnon uudistamishankkeen pääsihteeri Tapio Välinoro, Dakota Lavento

5 Suunnittelupalvelua napapiirillä

Tänä vuonna tuemme WWF:n työtä Itämeren suojelemiseksi.

This year we support WWF Finland’s Baltic Sea Programme

6 Vapaus valita 7 Mahdollisuus muutokseen 9 Monialaista osaamista Kouvolassa

12 Infraa ja arkkitehtuuria 13 Rauman toriuudistus 14 Konsulttimme Savon sydämessä

Lähipalvelua Siton aluetoimistoista

M

ikä menee ylös tulee alas, mikä tulee alas menee ylös. Markkinatalouden ja pörssikurssien perussääntö osoittaa jälleen toimivansa. Tänä syksynä olemme luisuneet globaaliin taantumaan ennätyksellisen pitkän nousukauden jälkeen. Yrityksen luotsaaminen vaikeiden aikojen läpi edellyttää herkkyyttä aistia asiakkaiden muuttuvia palvelutarpeita ja henkilökunnan tuntemuksia.

Sito vastaa tiukentuviin aikoihin panostamalla konsulttitoiminnan kivijalkoihin eli henkilökuntaan ja projektitoiminnan laatuun. Olemme käynnistäneet loppukesästä mittavan henkilöstön hyvinvointiohjelman ”Jaksa Paremmin” sekä projektitoiminnan kehittämisohjelman ”Proke”. Näiden hankkeiden tulokset eivät näy lyhyen jänteen kvartaalitaloudessa, niiden tavoite on viedä meitä kohti visioomme kirjoitettuja tavoitteita: Sito – paras työpaikka ja Sito – osaavin toimittaja.

Vuoden 2009 alusta olemme viilanneet organisaatiotamme ja toimialajakoamme vastaamaan paremmin asiakassegmenttejämme. Uudistuksen tavoitteena on entistä tiiviimpi yhteistyö Siton eri yksiköiden välillä ja tietysti entistä laadukkaampi palvelutarjonta asiakkaillemme. Uusi organisaatio ja nimitykset löytyvät viimeiseltä aukeamalta.

Sito haluaa tarjota laadukkaita palveluita lähellä asiakkaitaan. Asia on nyt erityisen ajankohtainen, kun valtion aluehallintouudistus etenee. Aluehallinnon uudistamishankkeen pääsihteeri Tapio Välinoron haastattelu kertoo asiasta tarkemmin. Tässä lehdessä esittelemme Siton aluetoimistojen toimintaa ja erikoisosaamista Kouvolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Tampereella ja Rovaniemellä. Maan kattava toimistoverkkomme tarjoaa asiakkaille laadukasta lähipalvelua ja antaa asiantuntijoillemme mahdollisuuden sujuvaan asuinpaikan vaihtoon, ammatillisten haasteiden säilyessä ja työnantajan vaihtumatta …. Sitoutuminen kannattaa!

Rauhallista Joulua ja menestyksekästä vuotta 2009 toivottaen

Kimmo Anttalainen päätoimittaja

15 17 18 20 22

Kuopiolaisia osaamistarinoita Virkamiehestä konsultiksi Sito Tampere tänään Tositarinoita Tampereelta Organisaatio uudistuu - asiakaslähtöinen toimialajako

23 Ympäristötoimialalle alueidenkäyttö ja kaavoitus -osasto

24 Nimityksiä, uutisia

Kansikuva: Kuopion kaupungintalo, Kuopion Matkailupalvelu Oy Sito tänään on Sitoyhtiöiden tiedotuslehti

JULKAISIJA Sito Oy Tietäjäntie 14, 02130 Espoo Puhelin 020 747 6000 Faksi 020 747 6111 etunimi.sukunimi@sito.fi www.sito.fi PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Anttalainen TOIMITTAJA Marita Laatikainen HAASTATTELUT DTM-Communications, Dakota Lavento Sito on infran, liikenteen ja ympäristön moniosaajayritys, joka on perustettu 1976.

Palvelutarjontamme kattaa konsultoinnin, suunnittelun, rakennuttamisen, kunnossapidon ja tietotekniikan. Sitolla on toimistot kuudella paikkakunnalla Suomessa. Sito on avaintyöntekijöidensä omistuksessa oleva suomalainen asiantuntijayritys, jonka palveluksessa on yli 300 alan ammattilaista.

ALKU, ALLU JA ELLU ALKU on nimeltään Aluehallinnon uudistamiseen tähtäävä hanke, jonka tarkoituksena on vahvistaa maakunnan liittojen toimivaltaa aluekehittämistyön kokoavana ja yhteen sovittavana viranomaisena. Valtion aluehallinnon tehtävät järjestetään kahden uuden viranomaisen pohjalle, joihin kootaan ja uudelleen organisoidaan lääninhallitusten, TEkeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, työsuojelupiirien ja tiepiirien tehtävät. Joitakin tahoja uudistuksen ulkopuolelle jää ainakin toistaiseksi, kuten maanmittaus ja riistanhoitopiirit.

Toisen uuden viranomaisen muodostavat yhdeksän ELLUa, elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksia. ALLUt puolestaan ovat niiden rinnalle perustettavia lainsäädäntöä toteuttavia ja valvovia aluehallintoviranomaisia.

Uudistuksen tavoitteena on alueellisen hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden kasvattaminen kansalaisvaltaisemmaksi ja entistä asiakaslähtöisemmäksi. Uudistus tullee voimaan vuoden 2010 alussa.

Aluehallinnon uudistamishankkeen pääsihteeri Tapio Välinoro

Valtion aluehallintouudistus lupaa paljon hyvää ja kaunista Päätöksenteon siirtyessä lähemmäs kenttää mm. tiekunnostusten tärkeysjärjestykset päätetään alueellisesti.

V

altion aluehallintouudistuksen puuhaajat lupaavat työn tuloksena hyötyjä ja parannuksia niin hallinnon asiakkaille kuin työntekijöillekin. Tehokkuuden kasvattamisen myötä yleensä seuraavia potkujakaan ei tarvinne pelätä. Lähivuosina on edessä sen verran suurta luontaista vaihtuvuutta eläkeiän koittaessa kovin monelle ELLUasiantuntijalle. Viiden vuoden sisällä kolmasosa valtion hallinnon henkilöstöstä jää eläkkeelle.

– Uudistuksen tuloksena on entistä kootumpi ja kansanvaltaisempi hallinto.

Vetovastuu investoinneissa ja hankkeiden tärkeysjärjestyksen päättäminen siirtyy sinne, missä tieto tarpeista toki onkin, eli maakunnille, Tapio Välinoro vakuuttaa.

Kymenlaakson maakuntajohtaja Tapio Välinoro sen tietää, sillä hän toimii Valtion aluehallinnon uudistamishankkeen pääsihteerinä vuoden loppuun saakka.

Välinoro pudottelee luontevasti ELLUa ja ALLUa. Sympaattisesti lemmikkiankoilta kuulostavat lyhenteet ja niiden varsinainen substanssi: valtion aluehallinnon uudistaminen tarvitseekin kaikki sympatiapisteet, joita vain sille voidaan hankkia. Edessä on nimittäin se varsinainen rutistus – uudistuksen käytännön toteuttaminen.

Normaalin muutosvastarinnan – johon Välinoro tosin väittää tuskin törmänneensä – lisäksi uudistus on nostanut esiin aivan perusteltujakin kysymyksiä. Toisaalta epäillään työnjakoa kahden eri ministeriön valvonnassa. Toisaalta ALKU-valmistelu on nostanut esiin nykyisen maakuntajärjestelmän ongelmat.

Ja sitten on vielä mahdollinen tuleva uusi valtiollinen viranomainen, Väylävirasto, jonka voi osaltaan hämmentävän työnjaon kokonaiskarttaa.

Liikenneministeriön työryhmä on saanut syksyllä valmiiksi suuntaviivat uudelle väylävirastolle, johon yhdistetään tiehallinto, ratahallintokeskus ja merenkulkulaitoksen väylätoiminnot. Suunnitelmaan kuuluu myös liikenteen turvallisuusviraston muodostaminen. Siihen yhdistetään ajoneuvohallintokeskus, rautatievirasto, ilmailuhallinto ja merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminnot. Sekä väylä- että turvallisuusviraston on määrä aloittaa toimintansa 2010. Samaan aikaan kuin ALLUt ja ELLUtkin.

Niukkuuden jako maakuntiin Tieverkon ylläpito herättää aina intohimoja paikallistasolla. Niukkuutta jaetaan milloin

liikaa pääväylille ja milloin aivan liian vähän.

Monissa maakunnissa tiedetään tarkkaan, ettei rapistuvaa haja-asutusalueen soratieverkostoa ole kyetty hoitamaan vaaditulla tavalla aikoihin. Niin teiden käyttäjät, elinkeinoelämä kuin tiepiiritkin odottavat uudistuksen tuloksia vähintäänkin jännittyneinä.

Uudistuksessa tiepiireistä tulee osa monialaista alueviranomaista ELLUa. ELLUjen resurssiohjauksesta vastaa työja elinkeinoministeriö ja substanssiohjauksesta puolestaan liikenneministeriö. Tämä substanssipuoli on helppo ymmärtää.

Tuttu ministeriö määrää resurssit varsinaiselle tienpidolle. Työhän tarvitaan kuitenkin myös työhuoneita, tietokoneita ja toimistohenkilökuntaakin. Siitä puolesta vastaakin aivan toinen ministeriö. Työnjaon järkevyys on ehditty asettaa kyseenalaiseksi. Jospa resurssiministeriö pitää kiinni tiukkaan viimeisimmistäkin senteistä niin, ettei mitään enää oikein saada aikaiseksi.

– Ymmärrän huolen, mutta se on kyllä turha. Kun tavoitteet on määritelty, niiden toteuttamiseen sitoutuu myös resursseja valvova ministeriö.

Välinoro muistuttaa, että resursseista on aina jouduttu neuvottelemaan. Tilanne ei siitä muutu, vaikka neuvottelukumppani SITO tänään 30

3

sijaitseekin toisen ministeriön katon alla.

Liikennesektorilla toimivissa uudistus on herättänyt myös hyvin myönteisiä odotuksia. ELLUissa yhdistyvät alueellinen liikennevirasto (tiepiiri), luonnonvara-asiat ja elinkeinokeskukset. Toimintaympäristö muuttuu paitsi tieinsinööreillä, myös yhteistyökumppaneilla.

– Tieinsinöörin urakehitysmahdollisuudet laajenevat samalla huomattavasti.

Luonteva kanssakäyminen ja hiljaisen tiedon välittäminen helpottuu myös, kun eri alan asiantuntijat sijoittuvat samoihin tiloihin, Välinoro huomauttaa.

Eri alojen asiantuntijoiden kerääminen samaan viranomaiseen kasvattaa jatkossa paitsi viranomaisen, myös sen työntekijöiden asiantuntemusta yleensäkin.

Uudistuksen mukanaan tuomat synergiaedut on helppo mieltää.

Kentälle syntyy huomattavasti entistä vanhempi tilaajaorganisaatio. Pienen tiepiirin sijaan tilaajana onkin suurempi instanssi.

Tämä tuo uuden tilanteen myös yhteistyökumppaneille ja palveluntarjoajille, joiden on ehkä mietittävä oma organisaationsa ja strategiansa uudelleen.

Liikennejärjestelyjen alueellinen suunnittelu kuuluu ELLU:lle. Vetovastuu on

maakunnilla, jotka päättävät investoinneista ja asettavat hankkeet tärkeysjärjestykseen. Alueellisesti luodaan yksi, yhtenäinen strategia. Myös valtion on pääsääntöisesti tätä strategiaa ja myös tärkeysjärjestystä noudatettava. – Valtion on jopa aktiivisesti edistettävä tämän alueellisen strategian toteutumista. Tärkeysjärjestyksestä voidaan poiketa vain erittän perustellusta syystä, Välinoro huomauttaa.

Kaikki perustettavat yhdeksän ELLUa eivät tule sisällöllisesti olemaan samankaltaisia. Näin siksi, että alueet poikkeavat toisistaan, eikä kaikkia toimintoja ole järkevä hoitaa erikseen joka puolella Suomea. Esimerkkinä radanpidon tehtävät luontevasti kuuluvat niihin ELLUihin, jossa rataverkko on tihein. Toisten ELLUjen alueelle kuuluu meri-, toisten sisävesiväyliä.

NaapuriELLU voi ehkä myös hoitaa joitakin tehtäviä toisen puolesta. Lopullisen työnjaon ratkaisee tarpeen- ja tarkoituksenmukaisuus.

Valtaa kansalle ELLUjen lopullisesta sijaintipaikasta, tehtävistä ja työpaikkojen määrästä väännetään varmasti kättä myös kuntatasolla. Jo valmisteluvaiheessa kuntia on kuultu ja koska uudistuksen päämääränä on nimenomaan

kansanvaltaisuuden kasvattaminen valtion aluehallinnossa, sananvaltaa on alue- ja paikallistasolle jätettäväkin.

Alueellistaminen ja kansainvaltaistaminen ovat koko ALKU-uudistuksen tavoitteita, ymmärrettävästi. Maakuntaliitot ovat toistaiseksi ainoat kansanvaltaisista vaaleista toimivaltansa saavat valtion hallintoelimet. Keskushallintoa on saatava lähemmäs alueita ja palveluita lähemmäs asiakkaita.

Toimivaltaa ja tehtäviä siirretään nyt kansainvaltaiseen ohjaukseen alueita, ts. maakuntia kehittämällä. Suomessa on kuitenkin liikaa maakuntia. Esimerkiksi tienpidon kannalta osa maakunnista on yksinkertaisesti liian pieniä.

Koska uutta maakuntajakoa ei tässä vaiheessa olla kuitenkaan valmiita tekemään, maakunnista luodaan 2–4 maakunnan yhteistyöalueita. Näin päästään lopulliseen yhdeksään ELLUun. Yhteistyöhön maakuntia ei kuitenkaan Välinoron mukaan aiota pakottaa. Yhteistoimintaalueita muodostetaan maakunnista, joilla on samantyyppisiä intressejä.

Josko siitä ajan mittaan kehittyy käytännössä uusi maakuntajako, jää nähtäväksi.

Dakota Lavento

Suunnittelupalvelua napapiirillä 왘 Lunta vaille valmis alikulkukäytävä moottorikelkkareitillä Nivankylässä

Valtatie 4 Rovaniemeltä Saarenkylään

Pulkamontien kiertoliittymä Saarenkylässä

Kevyen liikenteen väylä Vikajärvellä

4

SITO SITOtänään tänään30 30

SITO ROVANIEMI

Suunnittelupalvelua napapiirillä S

ito huolehtii asiakkaittensa suunnittelutarpeista kautta koko Suomen.

Hyvällä asiantuntemuksella maustettuna paikallistuntemuksella on merkittävä vaikutus hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi etenkin tiesuunnitteluhankkeissa.

Siksipä Sitolla on aluetoimisto myös Rovaniemellä.

Rovaniemen toimisto on aloittanut lappilaisten tilaajiensa palvelun vuonna 1981.

Yhtiön nimenä oli tuolloin Y-Suunnittelu Oy. Toiminta on jatkunut katkeamattomana koko ajan, vaikkakin nimeä markkinavoimat ovat välillä muutelleet. Vuoden 2006 helmikuusta lähtien olemme olleet osa Sito-yhtiöitä.

Rovaniemellä toimintaa vetää aluejohtaja Matti Tuuliainen. Henkilöstön määrä on vuosien saatossa vaihdellut 2–10 henkilön välillä, mutta alusta pitäen eli vuodesta 1981 on toimistomme koossapitävänä voimana ollut suunnitteluavustaja Eija Karjalainen. Nykyisin Rovaniemellä työskentelee 4 henkilöä. Toimialoihimme kuuluvat tie-, katu-, alue- ja kunnallistekniikan suunnittelu sekä siltasuunnittelu.

Suunnittelutehtävämme ovat hyvin vaihtelevia sekä työaikansa että kokonsa puolesta. Pienimmillään tilaaja on saanut ratkaisun esimerkiksi silloin, kun vesi niin

sanotusti makaa ojassa ja isännän pellot kastuvat tai kun kevyen liikenteen väylältä pitäisi asfalttiluiskan sijaan saada toimiva yhteys suojatielle. Tällaisissa pienissä tehtävissä korostuu paikallisuuden etu ja palvelun nopea saatavuus.

Toisaalta olemme tehneet suunnitelmia myös ulkoisesti näyttävimpiinkin kohteisiin.

Esimerkkinä mainittakoon Rovaniemeltä pohjoiseen johtavan valtatien 4 parantamissuunnitelma kaksiajorataiseksi tieksi Saarenkylään. Hanke sisälsi kaksi eritasoliittymää, lukuisia siltoja, yleisten teiden, katujen, kevyen liikenteen väylien ja yksityisteiden suunnitelmia. Vesihuoltosuunnitelmista on merkittävin ollut Rovaniemen jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus.

Näiden kahden toisistaan voisiko sanoa ääripään esimerkkien välin täyttää kuitenkin ne lukuisat tavanomaiset toimeksiannot, joita olemme tehneet laajalti ympäri Lapin maan. Suunnittelutyön kirkkaimpana motiivina on liikenneympäristön ja etenkin liikenneturvallisuuden parantaminen. Tähän meillä on ollut ilo vaikuttaa suunnittelemalla eri puolelle Lappia lukuisia kevyen liikenteen väyliä, liittymien parantamisia, kiertoliittymiä, tievalaistuksia, alikulkukäytäviä ja suojateiden keski-

Kuvassa oikealla on insinööri (AMK) Jukka Rantajärvi, tehtävänään tie-, katu-, alueja kunnallistekniikan suunnittelu, keskellä insinööri (AMK) Vesa Keränen, tehtävänään siltasuunnittelu ja vasemmalla insinööri Matti Tuuliainen tehtävänään tie-, katu ja aluesuunnittelu sekä toimiston juoksupojan hommat.

saarekkeilta. Koulujen ympäristön liikenneturvallisuutta olemme kohentaneet järjestämällä niiden yhteyteen turvallisia oppilaiden jättö- ja noutopaikkoja. Kun ollaan täällä Lapissa, niin täytyy suunnittelukohteista mainita myös moottorikelkkailijoiden turvallisuutta parantavat kelkkareittien ja teiden risteämäkohtien alikulkukäytävät.

Pääosa suunnittelutehtävistämme kohdistuu maantie- ja katuverkolle. Yksityisteistä mittavin työ on ollut Kevitsan kaivostien suunnittelu Sodankylän Petkulaan.

Tie suunniteltiin maanteiden ohjeistuksen mukaisena, sillä kaivostie siirtyy tulevaisuudessa Tiehallinnon ylläpitämäksi.

Tämän päivän muotisana alalla kuin alalla on verkostoituminen. Suunnittelutoimialalla verkostoitumalla turvataan riittävät resurssit, kattava asiantuntemus ja tilaajan arvostama paikallisuus. Rovaniemen toimistolle on huomattava etu siitä, että Sitossa riittää asiantuntemusta kattavasti koko infran alalta. Käytettävissämme on alansa huippuosaajat mm. ympäristön, geotekniikan, valaistuksen, vesihuollon ja liikennesuunnittelun osa-alueilta. Nykyisten tietoliikenneyhteyksien ansiosta yhteinen hanketyöskentely esimerkiksi Espoon toimistomme kanssa on vaivatonta samassa verkkoympäristössä. Verkkoyhteys mahdollistaa myös osallistumisemme muiden Siton toimistojen suunnitteluhankkeisiin silloin, kun niin sanotut etelän kiireiset tarvitsevat apua ja meillä on vapaita resursseja tarjolla.

Olemme toki tehneet yhteistyötä myös muiden konsulttitoimistojen kanssa ja teemme jatkossakin silloin, kun yhteistyölle on hyvät perusteet ja se on kokonaistaloudellisesti tilaajaa hyödyntävää.

Maastomittauksissa ja maaperätutkimuksissa käytämme täällä Rovaniemellä lähes poikkeuksetta paikallisia toimijoita, koska toimeksiantomme maastotyöt ovat yleensä kestoltaan lyhyitä, 1–10 työvuoron pituisia. Näin toimien pystymme tarjoamaan tilaajillemme palvelut kohtuullisin kustannuksin ja samalla hyödynnämme paikallistuntemuksen myös tällä toimisektorilla.

Matti Tuuliainen aluejohtaja, Sito Rovaniemi

SITO tänään 30

5

Vapaus valita Sito tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden vaihtaa työpisteensä toimipaikasta toiseen.

Jotkut sitolaiset ovatkin palanneet kotipaikkakunnilleen Espoon oppivuosien jälkeen.

S

ito toimi lähes 30 ensimmäistä vuotta pelkästään Espoossa, kunnes savolaiset vuonna 2003 päättivät perustaa Sito Kuopio Oy:n, Siton ensimmäisen aluetoimiston. Tämän jälkeen Sito on saanut kattavan aluetoimistojen verkoston ympäri Suomea, lähinnä yritysfuusioiden kautta. Nykyisin Espoon toimipisteen lisäksi Sitolla on aluetoimistot Kouvolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Rovaniemellä ja Tampereella. Aluetoimistoissa työskentelee yhteensä n. 60 sitolaista eli viidesosa koko Siton henkilöstöstä.

Sito on joustava työnantaja Siton strategian yksi kolmesta pääkohdasta on ”paras työpaikka”. Strategiaa sovelletaan muun muassa antamalla työntekijöille mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa eri toimistojen välillä, jos työnkuva antaa siihen mahdollisuuden. Tätä mahdollisuutta on käyttänyt jo viisi sitolaista, jotka ovat siirtyneet Espoosta Kouvolaan ja Tampereelle. Toistaiseksi aluetoimistot ovat keränneet muuttovoittoa pääkaupunkiseudun kustannuksella, vastoin yleistä muuttotrendiä!

Pienemmän paikkakunnan vetovoima Monet tulevat muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle opiskelemaan tai aloittavat siellä työuransa. Oppivuosien jälkeen voi tulla kaipuu kotiseudulle tai muuten vain

6

SITO tänään 30

halutaan muuttaa pois ruuhka-Suomesta.

Vaikka tällä hetkellä paikkakuntaa vaihtaneet sitolaiset ovatkin siirtyneet Espoon toimistolta aluetoimistoihin, on siirto mahdollista myös toisinpäin.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella suurimpina vetonauloina ovat edullisemmat asunnot, suurempi vapaa-ajan määrä ja palveluiden laatu. Pienillä paikkakunnilla työmatkat ovat usein lyhyemmät, palvelut lähempänä sekä ruuhkat olemattomat, jolloin työ- ja harrastusmatkoihin kuluu vähemmän aikaa. Palvelut ovat ruuhkaSuomen ulkopuolella vähemmän kuormitettuja, jolloin palveluiden käytettävyys on parempi. Pikkukaupunkien etuna voidaan myös pitää turvallisempaa ja viihtyisämpää ympäristöä.

Aluetoimistoissa työskentely Useimmilla Siton Espoon toimiston osastoilla työskentelee yhtä paljon henkilöitä kuin yksittäisissä aluetoimistoissa. On selvää, ettei aluetoimistoissa voida hallita jokaista koko Siton osaamisalueeseen kuuluvaa toimialaa. Tähän eivät aluetoimistojen henkilöresurssit ja osaaminen yksinkertaisesti riitä. Aluetoimistoissa henkilöstö joutuu kuitenkin toimimaan laajemmalla työkentällä kuin pääkonttorissa Espoossa. Tämä tuo työhön mukavaa haastetta. Aluetoimistoissa joutuvat johtajatkin laajentamaan työkuvaansa. Ei ole tavatonta, että toimiston päällikkö joutuu hoitamaan projektikokouksen kahvituksen

tai vastaamaan keskuksen puhelimeen.

Tällainen yhteen hiileen puhaltaminen vain parantaa yhteishenkeä.

Tampereen, Kouvolan, Kuopion ja Espoon toimistoissa viime kesänä käyttöön otetun videoneuvottelutekniikan myötä kanssakäyminen toimistojen välillä on helpottunut ja sitä myöten myös tiivistynyt. Videoneuvottelu on alentanut kynnystä osallistua projektikokouksiin, joihin osallistuminen matkustusajan vuoksi olisi muuten jäänyt tekemättä. Matkustamista aluetoimistoista Espooseen ei voida kuitenkaan kokonaan välttää. Pikkujoulujen viettäminen videoneuvottelulaitteiden välityksellä tuskin saisi kannatusta, vaikka se ikimuistettava ilta olisikin. Juna- ja lentoyhteydet aluetoimistoista Helsingin seudulle ovat kuitenkin hyvät ja kannettavan tietokoneen aikakautena matka-ajan voi hyvin hyödyntää töitä tehden.

Kolikon kääntöpuoli Vaikka maakunnissa palveluiden laatu on hyvä, on selvää, että pääkaupunkiseudulla niiden valikoima on suurempi. Suurimpana heikkoutena pienemmillä paikkakunnilla työskentelyssä pidetään seminaarien ynnä muiden ammatillisten tilaisuuksien keskittymistä Helsingin seudulle. Myös vapaaajan rientojen mahdollisuudet ovat rajallisemmat.

Keijo Koskinen, konsultti, Sito Kouvola

Mahdollisuus muutokseen KEIJO KOSKINEN Aloitin työt Espoon Sitossa alkuvuodesta 2002. Samana vuonna perustettiin ensimmäinen aluetoimisto Kuopioon. YS-Konsulttien ja Siton yhdistyttyä vuonna 2006, soitin ensimmäisen henkilöstöinfon jälkeen vaimolleni: ”Sitolla on aluetoimisto Kouvolassa, milloin muutetaan?”. Muutto Kouvolaan toteutui kuitenkin vasta parin vuoden päästä viime keväänä.

Perheemme muuttopäätökseen on useita syitä. Kouvolassa työ- ja muut asiointimatkat ovat lyhyempiä sekä palvelut ovat vähemmän kuormitettuja, jolloin perheelle jää enemmän aikaa. Isovanhemmat asuvat lähellä ja heiltä saa helposti lastenhoitoapua. Perheemme sosiaalinen verkosto, sukulaiset ja kaverit, keskittyy enimmäkseen Kymenlaaksoon. Kouvolasta saimme nelihenkiselle perheellemme tilavamman asunnon kun Espoon keskuksen kerrostaloneliö muuttui omakotitaloksi.

Olen viihtynyt mainiosti Kouvolassa. Kouvolan seudulta löytyvät lähes kaikki palvelut, joita tarvitsen. Eniten harmittaa kun tuttu futisporukka jäi pääkaupunkiseudulle. Nyt joudun etsimään uuden joukkueen Kouvolasta. Suurin puute Kouvolassa on hyvätasoisten ruokaravintoloiden vähyys.

Toimenkuvani Kouvolassa on vasta jäsentymässä. Uskon sen muuttuvan monipuolisemmaksi ja itsenäisemmäksi.

Joudun matkustamaan usein Espooseen, mutta se ei haittaa. Junamatka tuntuu lyhyeltä kun samanaikaisesti voi työskennellä läppärin kanssa. Junan myöhästymistä tunnilla ei juuri huomannut töitä tehdessä.

SATU SUOMI Kun kolme vuotta sitten viimein ”suostuin” lähtemään työn perässä pääkaupunkiseudulle, päätin, että vielä joskus palaan kotiseudulleni takaisin. Tilaisuus koittikin yllättävän pian. Muutin Espoosta Kouvolan toimistoon vuoden 2008 alussa. Ja mikä parasta, ei tarvinnut vaihtaa työantajaa, sillä olen viihtynyt Sitossa.

Halusin muuttaa lähemmäs Luumäellä asuvaa lähisukuani ja ystäviäni. En ole oikein koskaan pitänyt väenpaljoudesta ja enkä suurista kaupungeista.

Kouvolassa viihdyn erinomaisesti. Täällä asumiskustannukset ovat pienet, työpaikka ja kaikki palvelut ovat lähellä. Helsinkiin on 1,5 tunnin junamatka jos (kun) sinne sattuu ikävä tulemaan.

Työnkuvani on pysynyt muuten samanlaisena kuin Espoossa, mutta suunnittelukohteet ovat monipuolistuneet. Tässä on omat hyvät ja huonot puolensa. Positiivista töiden vaihtelevuudessa on se, että silloin ei kyllästy niin helposti rutiineihin. Negatiivista on se, että kaikilla suunnittelualueilla ei voi kehittyä yhtä taitavaksi.

JENNI KARJALAINEN Aloitin Sitossa Espoossa syksyllä 2004. Olen hieman erilainen tapaus muiden aluetoimistoon muuttaneiden joukossa, sillä olen koko Sitossa työskentelyaikani asunut Tampereella. Alun perin tulin Tampereelle opiskelemaan Vihdistä.

Alkuaikoina reissasin Espoon ja Tampereen väliä melko tiuhaan ja suunnitelmissa oli jo muutto PK-seudulle, samoihin aikoihin kun Tampereen toimisto perustettiin. Koska Tampereesta oli jo ehtinyt tulla kotikaupunki, tuntui Tampereelle siirtyminen luonnolliselta ja siirryin Tampereen toimistoon heti 2006 vuoden alusta.

Tampere on minulle sopivan kokoinen kaupunki. Kaikki on lähellä, palveluita on tarjolla, ja asuinympäristö on rauhallinen ja liikenneyhteydet hyvät – eihän Helsinkiinkään ole kuin puolentoista tunnin matka.

Uusi rivitalokoti löytyi rauhalliselta asuinalueelta. Uimarantaan ja hiihtoladulle on muutama sata metriä ja bussilla pääsee töihin kymmenen minuutin vuorovälillä. Työmatkaan kuluu reilu 20 minuuttia.

Työtehtävät Tampereella ovat monipuoliset ja vaihtelevat. Olen mukana monissa projekteissa ja usein on mukana myös muiden aluetoimistojen väkeä sekä Espoon ajalta tuttuja työtovereita. Haasteita vaihtelevissa tehtävissä riittää, mutta toisaalta onnistumiset palkitsevat.

SITO tänään 30

7

Mahdollisuus muutokseen

REIJO KUKKONEN Olen muuttanut Kouvolan seudulle Hesasta jo vuonna 1989. Olin silloin opiskelujeni loppuvaiheissa ja aloin tehdä diplomityötä silloiselle Kymen tiepiirille. Nykyään asun 500 metrin päässä Siton Kouvolan toimistosta.

Muutollani ei silloin ollut mitään tekemistä Siton kanssa. Silloisen tyttöystäväni, nykyisen vaimoni, kanssa etsittiin ensimmäistä yhteistä omaa kotia. Vaihtoehtoina tuolloin olivat pieni kolmio pks-lähiöstä tai uusi omakotitalo Kuusankoskelta. Päädyimme jälkimmäiseen. En ole seurannut tarkkaan pks-asuntojen hintoja, mutta uskoisin asuntojen hintasuhteen olevan edelleen samansuuruinen. Viihdyimme muuten tuossa ensimmäisessä kodissamme lähes 18 vuotta.

Kouvolassa olen viihtynyt erinomaisesti. Elämän rakentaminen minulle vieraalle paikkakunnalle ei ole tuottanut mitään ongelmia. Alkuvaiheessa muistan kaupungilla käydessäni kaivanneeni ihmisiä. Kaupunki vaikutti lähes tyhjältä koko elämänsä Hesassa asuneelle. Nykyisin Helsingin hyörinä lähinnä stressaa, enkä sitä enää kaipaa. Ikäkin varmaan on hoitanut tämän kaipuun. Hesassa tulee kyllä käytyä säännöllisesti, koska vanhempani asuvat siellä edelleen.

Teen töitä noin puolet työajasta Kouvolassa ja puolet Espoossa. Nykyinen tehtäväni palvelujen kehittämisen johtajana mahdollistaa työskentelyn kahdella paikkakunnalla. Tehtävän hoitamiselle on oikeastaan eduksi, että näkee asioita sekä Espoon että Kouvolan näkövinkkelistä. Junalla matkustaen kulkeminen ei rasita liikaa ja matka-ajan hyödynnän varsin usein läppärin kanssa työskentelyyn.

KAISA NIILO-RÄMÄ Muutin Kouvolan toimistoon Espoosta, jossa ehdin työskennellä puolitoista vuotta.

Aloitin työt siellä opiskelujeni ohessa ja valmistuttuani maisema-arkkitehdiksi TKK:lta jouluna 2006 siirryin täysipäiväiseksi sitolaiseksi. Nyt olen ollut täällä Kouvolassa toisen mokoman eli Sitossa työskentelyssä tuli kolme vuotta täyteen lokakuussa.

Halusin muuttaa Kouvolaan, koska mieheni työ on täällä. Mahdollisuus siihen tuli Siton ja YS-Konsulttien fuusion jälkeen, juuri sopivaan aikaan minulle. Paluu vanhaan kotikaupunkiin oli kuuden Helsingissä vietetyn vuoden jälkeen yllättävän helppoa.

Perheeni ja osa ystävistäni asuvat Kouvolassa, joten minulla oli täällä jo valmis sosiaalinen verkosto, johon tukeutua tarpeen tullen.

Viihdyn ”uudessa” kotikaupungissani erinomaisesti. Kaikki harrastukseni, ystäväni, työ ja palvelut ovat 10 minuutin pyöräilymatkan päässä kotoa, eikä se Helsinkikään ole niin kovin kaukana, jos ikävä yllättää. Eniten kaipaan pääkaupunkiseudulla asuvia ystäviäni, joita en voi enää tavata niin usein.

Työnkuvani on muuttunut itsenäisemmäksi, mutta muuten olen mukana samanlaisissa projekteissa kuin Espoossa työskennellessänikin. Nyt olen mukana entistä enemmän muiden aluetoimistojen projekteissa ja saan siten työskennellä lähes kaikkien sitolaisten kanssa, mikä on tietysti mukavaa.

8

SITO tänään 30

Monialaista osaamista Kouvolassa Siton Kouvolan toimiston perustana on Y-Suunnittelun Kouvolan toimisto, joka perustettiin vuonna 1984.

Kun Sito ja YS-Konsultit yhdistivät voimansa keväällä 2006 tuli Kouvolan toimistosta osa Sitoa ja yksi sen tulosyksiköistä. Nykyisin Kouvolassa työskentelee 14 henkilöä.

Kouvolan toimiston osaamisalueet Siton Kouvolan toimistossa tehdään monialaista suunnittelua ja konsultointia kuten tie-, katu- ja aluesuunnittelua, rakennesuunnittelua ja geoteknistä suunnittelua esiselvityksistä rakennussuunnitelmiin saakka. Lisäksi Kouvola tarjoaa infra-alan suunnitteluttamis- ja asiantuntijapalveluita. Kouvolan tarjoamissa palveluissa pääpaino on perinteisesti ollut väylä- ja siltasuunnittelussa. Viime aikoina henkilöstön sisäisten siirtojen ansiosta Kouvolan ympäristökonsultointi on noussut uuteen kukoistukseensa, kun olemme saaneet maisema-, ympäristö- ja paikkatietokonsultoinnin osaajia. Tämä on vahvistanut mahdollisuuksiamme tarjota laaja-alaisempia konsultointipalveluja.

Toimistolla työskentelee yhteensä neljätoista osaajaa, joista Reijo Kukkonen työskentelee puoliksi Espoossa ja puoliksi Kouvolassa. Hän vastaa koko Sitossa palvelujen kehittämisestä. Kouvolan aluejohtajana toimii Juha Hämäläinen ja hän vastaa myös väylä-, liikenne- ja geosuunnittelusta. Pekka Ravantti on keskittynyt väyläsuunnitteluun ja asiantuntijapalveluihin. Aki Nurmilaukas ja Satu Suomi toimivat lähinnä katu- ja tie-

Kouvolan toimiston henkilöstö. Takarivissä vasemmalta Juha Hämäläinen (alue-johtaja), Kaisa Penttilä, Marjukka Pulli, Satu Suomi, Kaisa Niilo-Rämä, Aki Nurmilaukas, Jukka Lampinen ja Pekka Ravantti. Edessä vasemmalla Marja Simpura ja Mailis Järvinen.

Kuvasta puuttuvat Keijo Koskinen, Reijo Kukkonen, Tanja Kukkola ja Venla Ristola.

suunnittelijoina. Jukka Lampinen vastaa rakennesuunnittelusta ja suunnittelijana toimii Marja Simpura. Keijo Koskinen vastaa ympäristö- ja paikkatietokonsultoinnista ja Kaisa Niilo-Rämä maisemakonsultoinnista. Monialaisissa tehtävissämme ovat suunnittelijoina Kaisa Penttilä, Marjukka Pulli, Mailis Järvinen, Tanja Kukkola sekä Venla Ristola.

Konsultointia Kaakkois-Suomessa Sitossa ei ole määritelty tarkkoja reviirirajoja, mutta luonnollisesti Kouvolan toimisto palvelee ensisijaisesti Kaakkois-Suomen alueella. Erityisesti viime aikoina Venäjän rekkarallien ansiosta Kaakkois-Suomen logistinen merkitys Suomessa on vahvistunut. Raideliikenteen merkitys alueella on jo perinteisesti ollut vahva. Kouvolassa uskotaankin, että Kaakkois-Suomessa on nyt ja tulevaisuudessa kysyntää Siton tarjoamille palveluille.

Uusi Suur-Kouvola Kouvolan seudun kuusi kuntaa: Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala, yhdistyvät vuoden 2009 alussa kokonaan uudeksi kaupungiksi, jonka asukasluku on lähes 90 000. Kouvolasta, Kymijoen kaupungista, tulee Suomen kymmenenneksi suurin kaupunki.

Kouvola on pohjoisen Kymenlaakson keskuspaikkakunta, jossa ihmisen on hyvä elää. Uudessa Kouvolassa yhdistyvät virkeä kaupunkikeskusta, elävä maaseutu ja upea luonto. Kaupungin tiivis ydinkeskusta tekee liikkumisen ja asioinnin kaupungissa helpoksi. Liikenneyhteydet kaikkialle Suomeen ja kauemmaksikin ovat joustavat.

Uusi Kouvola on aivan muuta kuin pelkka rautatieasema. Uudessa Kouvolassa on keskellä kaupunkia kokonainen Repoveden kansallispuisto!

SITO tänään 30

9

Monialaista osaamista Kouvolassa

Lentomäki kulttuurimaisemaan

Suomeen kaavaillaan maan ensimmäistä lentomäkeä ja sitä ovat itselleen haluamassa sekä Ylitornion että Kemijärven kunnat. Ylitornion kunta on suunnitellut lentomäen sijoituspaikaksi Aavasaksan vaaraa, jossa mäkikeskus louhittaisiin vaaran rinteeseen. Keskukseen tulisi lentomäen lisäksi kaksi muutakin hyppyrimäkeä, katsomo, huoltotilat ja pysäköintialue.

Mäkikeskuksesta tulisi ainutlaatuinen, sillä lentomäen vauhtirinne sijaitsisi kallion sisällä tunnelissa ja lähes koko muu osa, mukaan lukien kaksi pienempää hyppyrimäkeä, olisi katettu.

Lentomäkihankeen toteutumiseksi kunnan tulee päivittää yleiskaavaansa.

Rovaniemeläinen Seitap Oy laatii parhaillaan uutta yleiskaavaa Aavasaksan alueelle. Sito laati kaavan taustaksi maisemaselvityksen ja maisemavaikutusten arvioinnin viime talvena.

Aavasaksa on yksi Suomen tunnetuimpia kansallismaisemia ja lentomäen rakentaminen alueelle on maisema- ja kulttuurihistoriallisten arvojen takia herkkä asia. Maisemaselvityksen tavoitteena oli kartoittaa kaikki valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen sisältämät maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Siinä lentomäkihankkeen suunnitelmia peilattiin näihin arvoihin ja pohdittiin miten se toteutuessaan vaikuttaa niihin. Apuna arvioinnissa käytettiin mm. havainnekuvia, jotka Sitossa laati Ivo-Ott Hirvesoo. Lisäksi pohdittiin keinoja haitallisten vaikutusten lieventämiseksi.

Mäkikeskuksen haitallisimmat vaikutukset kohdistuisivat maisemakuvaan ja -ekologiaan. Aavasaksa on Suomen tunnetuimpia kalottivaaroja ja mäkikeskus tuhoaisi osan sen rinteessä olevasta muinaisrannasta. Maisemakuvaa hanke muuttaisi ainoastaan vaaran itä- ja koillispuolella.

Kaikki nyt tehtävät rakennelmat ja maiseman muokkaus ovat tulevaisuuden kulttuurimaisemaa. Voidaankin kysyä, mikä on sopivaa rakentamista nykyisin arvokkaassa kulttuuriympäristössä ja mikä ei.

Hankkeella on sekä vastustajia että puolustajia. Vastakkain ovat maisemalliset, historialliset ja luonnonarvot sekä taloudelliset näkökohdat. Mäkikeskus ja siihen liittyvät tukitoiminnot voisivat tuoda helpotusta muuttotappioisen kunnan talouteen.

Toisaalta hanke vaikuttaisi moniin alueen ympäristöarvoihin peruuttamattomasti.

Kaisa Niilo-Rämä, maisema-arkkitehti, Sito Kouvola

10

SITO tänään 30

Ylä-Savon jätevedenpuhdistuksen kehittäminen Jätevedenpuhdistuksen ympäristölupaehdot ovat jatkuvasti tiukentuneet. Yleinen suuntaus on keskittää jätevedenpuhdistus suurempiin yksiköihin. Ylä-Savon jätevesien käsittelystä tehtiin vuonna 1998 alueellinen kehittämissuunnitelma, jossa ehdotettiin, että Iisalmen, Kiuruveden, Lapinlahden, Sonkajärven ja Vieremän jätevedet tulisi käsitellä yhdessä keskuspuhdistamossa Lapinlahdella. Vuonna 2004 tehdyssä jätevesien käsittelyn esiselvityksessä tutkittiin yhden, kahden ja kolmen puhdistamon mallia Ylä-Savon alueella. Esiselvitystä päivitettiin vuonna 2008 ja nyt työ on silausta vailla valmis.

Nykyisin Ylä-Savon jätevedet puhdistetaan kolmella puhdistamolla Kiuruvedellä, Lapinlahdella ja Iisalmessa. Asukkaita viemäröinnin piirissä on reilu 30 000, mutta jätevesien asukasvastineluku on yli 100 000. Lukua kasvattavat Valion tehdas Lapinlahdella ja Olvin panimo Iisalmessa.

Yhteisen puhdistamon toteuttaminen vaatiikin yva-menettelyä, joka tullaan todennäköisesti käynnistämään lähitulevaisuudessa.

Kiuruveden ja Iisalmen nykyiset puhdistamot sijaitsevat järven rannalla ja vievät arvokasta rantamaata aivan kuntien keskustojen lähettyviltä. Puhdistamotontit ja lähialueet olisivat hyödynnettävissä mm. asuinkäytössä, jos puhdistamot poistuisivat nykyisiltä paikoiltaan. Maankäytön lisäksi Iisalmen ja Kiuruveden puhdistamoilla on ongelmana lietekuljetukset, jotka menevät keskustojen kautta. Erityisesti

Iisalmessa lietteen kuljetuksista ja käsittelystä on syntynyt hajuhaittoja.

Esiselvityksissä tutkittujen vaihtoehdoista yhden puhdistamon malli, jossa kaikki Ylä-Savon jätevesien puhdistus keskitettäisiin Lapinlahdelle, tuntui ympäristöja maankäyttövaikutuksiltaan parhaimmalta. Lapinlahden puhdistamon läheisyydessä on vähän asutusta ja alueella on runsaasti laajennusvaraa. Myös vaihtoehdot, joissa Kiuruveden ja Iisalmen nykyi-

Iisalmen nykyinen jätevedenpuhdistamo

set puhdistamot siirretään uuteen paikkaan kauemmas keskustasta, olivat lähes yhtä hyviä ympäristövaikutusten suhteen.

Esiselvityksen päivityksestä vastasi Savonlinnalainen vesihuollon asiantuntijatoimisto Kiuru & Rautiainen. Sito on toiminut päivitystyössä alikonsulttina ja vastannut hankkeen ympäristö- ja maankäyttövaikutusten arvioinnista. Sitossa työstä on vastannut Keijo Koskinen.

Keijo Koskinen, konsultti, Sito Kouvola

1

2

5

6

3

4 7

1 Havainnekuva Aavasaksan mäkikeskuksesta. Mäkikeskus tulisi sijoittumaan vaaran koillis- ja itäpuolelle.

2 Näkymä Vaaran laelta muinaisrannan rakasta kohti kaakkoa ja Tengeliöjoen laaksoa.

3 Sateinen kesä toi omia haasteita mm. huoltoteiden suunnitteluun.

4 Aitomäen ylikulkusilta on katkaistu liikenteeltä ja vasemman puoleiseen reuna-aukkoon rakennetaan ratapihan liityntäraide.

5 Lapinlahden puhdistamon lietteen kompostikenttä 5 Esiselvityksen yhdessä vaihtoehdossa Iisalmelle rakennettaisiin uusi puhdistamo Sikomäkeen. Alueen läheisyydessä sijaitsee Peltosalmen kulttuurimaisema.

7 Kullasvaaran ratapihan geotekniikassa paalutuksen, paalulaatan ja painopenkereen suunnittelu ja yhteensovittaminen on ollut haastavaa.

Mm. pohjoinen raide jouduttiin tilapäisesti purkamaan, kun eteläinen pääraide pontitettiin molemmin puolin.

Lahti–Luumäki rataosuuden palvelutason parantaminen Ratahallintokeskus on käynnistänyt Lahti– Luumäki–Vainikkala rataosan palvelutason parantamishankkeen rakentamisen vuonna 2007. Rataosan Lahti–Luumäki suunnittelusta vastaa Oy VR-Rata Ab rautatiesuunnittelu Itä-Suomi, jonka alikonsulttina Sito toimii. Siton osuus käsittää maarakenteiden, kuivatuksen, geotekniikan, siltojen, rakenteiden ja paalulaattojen suunnittelun.

Suunnittelun painopisteitä Suurissa hankkeissa, kuten tässäkin, eri osapuolten suuri määrä ja aikataulut ovat päällekkäin tai lomittain. Tiedonkulun merkitys on erityisen tärkeä ja verkostoitumisen merkitys vain kasvaa.

Kouvolan henkilöratapihan katosten yleissuunnitelma valmistui alkukesästä 2008 ja rakennussuunnittelu käynnistyi tänä syksynä. Museovirastolla on painava sana suunnitteluratkaisuissa.

Henkilöratapihan suunnittelun erikoisuutena voidaan mainita, että ratapiha on sekä pituus että vaakasuunnassa aivan tasainen, eli piha ei vietä mihinkään suuntaan.

Huoltoteiden suunnittelussa on otettu huomioon niiden liittyminen muuhun tieverkkoon. Lahti–Luumäki hankkeen huoltoteiden lopullinen käyttötarkoitus on huoltoliikenne, joka tehdään suhteellisen kevyellä kalustolla, etupäässä pakettiautoilla ja nelivetomaastureilla. Lopullista käyttötarkoitusta varten tien rakennevahvuudeksi riittäisi normaaliolosuhteissa 20–60 cm.

Rakentamisaikainen liikenne tarvitsee kui-

tenkin järeämmän mitoituksen, missä on huomioitava myös sateinen sää, kuten tänä kesänä. Kalustolla on pehmeillä osuuksilla vaikeuksia pysyä ”kuivilla”. Vaikeutena ratalinjan kuivatuksen suunnittelussa on maastomallin kapeus.

Kullasvaaran alueen suunnittelua ja toteuttamista vaikeutti se, että liityntäraide on pitkällä matkalla huomattavasti alempana kuin pääraide. Tämä tuo haastetta liikennöidyn raiteen läheisyydessä tehtäviin suunnitelmaratkaisuihin kuin myös työmaalla työmaa- ja työvaihejärjestelyihinkin.

Suunnittelijat Suunnitteluun ovat osallistuneet Kouvolan toimistomme kaikki väylä- ja rakennesuunnittelijamme. Rakenne- ja geosuunnittelun tehtäviä olemme jakaneet Sito Espoon kanssa. Suuret kiitokset Siton aluetoimintamallille, jota edelleen kehitämme.

Juha Hämäläinen, aluejohtaja, Sito Kouvola

SITO tänään 30

11

Lappeenrantalaisesta Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy:stä tuli Sito-yhtiö 1.6.2008 alkaen. Kuvassa vasemmalta Harri Tingander, Mikko Heikkilä, Timo Jalkanen ja Ola Jastrzebska.

Infraa ja arkkitehtuuria

O

taniemen arkkitehtiosastolla opittiin 1970-luvulla monia mielenkiintoisia asioita. Vähän opittiin arkkitehtuuriakin, mutta ennen kaikkea opittiin kaikki yhteiskunnan luokkaluonteesta ja arkkitehtuurin ja bisneksen sovittamattomasta ristiriidasta. Ja koettiin kaikki poliittisen kiusaamisen mekanismit. Opittiin, että teollinen rakentamien pelastaa maailman ja että Aalto on mätä. Kun Aalto kuoli ja häntä sitten ulkomailla kehuttiin, opittiin että hän olikin nero. Asiakassuhteesta opittiin, että jos asiakas tai asukas ei pidä modernista arkkitehtuurista, hän on paitsi väärässä, myös tyhmä. Arkkitehdin onkin tarvittaessa suojeltava asiakasta häneltä itseltään. Opittiin myös, että rakennesuunnittelija lähtökohtaisesti pilaa arkkitehdin rakennussuunnitelmat ja liikennesuunnittelija yhdyskuntasuunnitelmat. Heihin tulee suhtautua epäluuloisesti, alentuvasti, tarvittaessa aggressiivisestikin. Konflikti heidän kanssaan on normaali olotila.

Aika pian praktiikka opetti, ettei talo pysy pystyssä ilman kantavia rakenteita.

Niistä saattoi jopa oppia kehittelemään “arkkitehtonisia aiheita”. Paljon kauemmin meni liikenteen kaupunkikulttuurisen olemuksen ymmärtämiseen. Ensin täytyi ymmärtää julkisen ja yksityisen tilan rooli kaupungissa. Miten ne syntyvät ja mitä

kukin taho niistä suunnittelee? Mitä on rakennussuunnittelu ja mitä on kaupunkisuunnittelu? Täytyi ymmärtää näiden täysin erilainen konteksti. Rakennussuunnittelussa on tontti, tehtävä ja budjetti sekä tilaaja ja tilaohjelma, lopulta käyttäjä. Sitten on arkkitehtuurin historia ja sen hetkiset trendit, joihin tavalla tai toisella suunnittelussa adaptoitua. Ja on kanonisoitunut tapa arvioida rakennuksia käyttäen omaa kieltä, jonka vain arkkitehdit hallitsevat. Kieltä, jota tarvittaessa muutetaan, jos toiset pääsevät liikaa jyvälle.

Kaupunkitilan suunnittelu sen sijaan?

Ei tilaohjelmaa, ei tonttia, eikä koskaan runsaita resursseja. Ainoina ääneen lausuttuina funktioina ajoneuvoliikenne ja pysäköinti. Terminä omituinen ja perin epäarkkitehtoninen infra. Eikä alkuun tilaajaltakaan tullut muita toiveita, kuin helppo huolto ja pienet kunnossapidon kustannukset. Oikeastaan vasta 1990-luvun alussa alettiin puhua kaupunkitilasta. Kööpenhaminalaisen professorin Jan Gehlin luoma käsite 1970-luvulta “life between buildings” tunnettiin, mutta ei siitä suunnittelunäkökulmaa tullut kuin parikymmentä vuotta myöhemmin. Gehl painottaa aina tilan ja toimintojen yhteyttä, mutta meillä julkisen kaupunkitilan sisällön analysointi alkoi vasta käsitteiden “keskustasuunnit-

SITO LAPPEENRATA

telu” tai “keskustojen kehittäminen” yleistyessä.

Kauppakeskuksista tutut termit kaupallisesta rakenteesta ja optimaalisesta toimialajaosta tulivat uusina näkökulmina mukaan keskustasuunnitteluun. Mutta ehkä tärkeimpänä: myös liikenteen rooliin tarvittiin syvempää ymmärtämistä. Kun liikenne ymmärrettiin avarasti, kaikkien liikennemuotojen summana mukaan luettuna oleskelu, kuljeskelu, viivyttely, shoppailu, skeittailu, terassielämä, alkoi synteesi hahmottua: Kaupunkielämä eletään talojen välisessä julkisessa kaupunkitilassa, joka on aina olemassa, suunnittelemattakin. Tuo elämä koostuu eri toimintojen ja liikennemuotojen sekoittumisesta – kilpailusta – tilassa. Tuon kilpailun säännöistä on kyse, toimintojen sopusointuisesta organisoinnista keskenään. Kyse on liikenteen rauhoittamisesta ja heiveröisempien funktioiden tukemisesta sekä hyvän ympäristön luomisesta hyvän kaupunkielämän näyttämöksi.

Liikennesuunnittelu on kaupunkisuunnittelua ja kaupunki on enemmän kuin talojensa summa.

Mikko Heikkilä, aluejohtaja, Sito Lappeenranta

Projekteja (useimmat Esisuunnittelijat Sito Oy:n ja Tuomas Santasalo ky:n kanssa) • Kouvolan kävelykatu Manski 1995 - 1997

• Rauman keskustan kehittäminen 1998 - 2008

• Joensuun kävelykeskustan kehittäminen 1996 - 1998

• Varkauden keskustan kehittämien 1999 - 2007

• Kajaanin Raatihuoneentori ja kävelykadut 1997 - 1998

• Lappeenrannan keskustan kehittämien 2000 - 2008

12

SITO tänään 30

Projekti:

Rauman toriuudistus

K

aupunkikeskustojen suunnitteluongelmat kulminoituvat yleensä kävelykeskustoihin ja kauppatoreille. Vaikka kävelykulttuurin tukeminen on todettu parhaaksi tavaksi kehittää ja elvyttää kaupunkikeskustoja kaupallisestikin, on sama väittely autopuolueen kanssa käytävä joka kaupungissa uudestaan ja alusta alkaen. Kauppatorien ongelmat ovat vähän toisenlaisia.

Samaa ympäristösaneerausta edellytetään niissäkin, mutta mukaan tulevat lisäksi koko kaupunkielämän perinne, matkailu ja tietysti torikaupan tuleva menestys ja sille asetetut tiukat tekniset vaatimukset ja terveysmääräykset.

Vanhan Rauman kauppatorilla historia oli tärkein lähtökohta koko suunnittelulle. Keskiaikaisen kaupungin ja Unescon maailmanperintökohteen saneerauksessa ei voitu epäonnistua.

Rauman keskiaikainen tori oli pitkänomainen Kauppakadun laajentuma, jonka eteläisellä pitkällä sivulla raatihuone hallitsi toria.

Kauppa täytti koko torin ja markkinat myös kaikki lähikadut. Autoja ei tietenkään ollut. Tämä riitti hyvin 1900-luvun alkupuolelle, jolloin torikaupan kasvu edellytti lisää tilaa. Torin pohjoispuolelta purettiin asteittain yksi kokonainen asuinkortteli. Tori sai näin sadaksi vuodeksi uuden muodon, missä tilaa oli paljon, mutta raatihuoneen rooli kaupunkikuvassa oli hävinnyt. 1960-luvulla ruokakauppa alkoi siirtyä kauppoihin ja torikaupan merkitys päivittäistavarahuollossa väheni. Samalla autoistuminen alkoi toden teolla ja torin vapautuvan tilan täyttivät autot. Vuosituhannen vaihteessa torilla toimi enää joitain myyntipöytiä ja raumalaisittain tärkeät “pystökaffet”, muu tila oli luovutettu liikenteelle ja pysäköinnille.

Rauman keskustan kehittäminen alkoi 1990-luvun lopulla ja ensin saneerattiin Anundilan aukio ja rauhoitettiin Kauppakatu ja Kuninkaankatu. Viimein oli aika tehdä jotain torillekin. Tehtävä ei ollut helppo: oli sovitettava yhteen historialliset, kaupalliset ja liikenteelliset toiveet. Museovirasto ja Rauman historiallista perinnettä vaalivat tahot toivoivat keskiaikaisen toritilan palauttamista.

Liikenteen rauhoittaminen oli jo hyväksytty lähtökohta, mutta pysäköinnin rajoittaminen puhututti. Uusien pysäköintialueiden rakentaminen Vanhan Rauman reunoille mahdollisti lopulta koko vanhan kaupungin ja torialueen pysäköinnin radikaalin vähentämisen. Jätehuolto, torimyyjien sosiaalitilat, elintarvikemyynnin hygieniamääräykset ja toriasioinnin helpottaminen vaativat myös ratkaisua.

Pitkällisen ja laajapohjaisen miettimisen jälkeen päädyttiin toteuttamaan torille kookas ja vaikuttava torikatos. Yksin tällä rakenteella pystyttiin sovittamaan em. tarpeet yhteen. Katos sijoitettiin puretun asuinkorttelin paikalle, mikä palautti vanhan torin mittasuhteet ja raatihuoneen (nykyinen Rauman museo) toria hallitsevan roolin. Katos mitoitettiin yli funktionaalisen tarpeensa, jotta se vastaa viereisiä 2-kerroksisia kortteleita ja rajaa toria tarpeeksi. Toisaalta katoksen korkeus takaa läpinäkyvyyden koko toritilassa. Ympärivuotinen torikauppa tapahtuu katoksen alla, jonne mahtuu niin auto- kuin pöytämyyntikin. Katokseen mahdutettiin myös sosiaalitilat ja katoskokonaisuutta täydentää pieni liikerakennus vahvistamassa torin kaffe-perinnettä. Koko katoksen rajaama tila on kävelyaluetta, samoin viereinen Isokirkkokatu, joille tori- ja markkinatoiminta laajenee kesäisin. Vanha tori (Kauppakatu) on niin ikään kävelyaluetta, jonka eteläreunalla on sallittu yksisuuntainen liikenne (koko keskustassa 20 km/t). Katoksen pohjoispuolinen tori on pysäköintialuetta ja sinne sijoitettiin myös maanalainen jätepuristin. Katoksen arkkitehtuurityyliksi valittiin historian tunnustava pehmeä modernismi, lähteväthän sen sijainti ja mittasuhteetkin historiasta. Myös materiaalit ja väritys noudattavat perinnettä, mutta on selvästi tätä päivää.

Mikko Heikkilä, aluejohtaja, Sito Lappeenranta

Rauma torin vuosisadat 1800 - 1900 - 2000 Rauman torikatos jäsentää toritilan uudelleen – entiselleen.

SITO tänään 30

13

Kuvassa Sito-Kuopion henkilöstöä. Ylhäällä vasemmalta Jani Liukkonen, Marko Tikkanen, Esa Vilkki, Matti Romppanen, Lauri Koponen ja Edward Stratos. Alhaalla vasemmalta Ilkka Salanne, Laura Pöllänen, Petri Launonen, Noora Airaksinen ja Heidi Roponen. Kuvasta puuttuvat Martti Kokoi ja Piia Mönkkönen.

SITO KUOPIO

Konsulttimme Savon sydämestä S

ito-Kuopio on keväällä 2009 kuusi vuotta täyttävä koko Siton laajaalaista osaamista toiminta-alueellaan Itäja Keski-Suomessa tarjoava Siton tytäryhtiö. Päätoimialoja Kuopiossa ovat tie-, katu- ja aluesuunnittelu, liikennesuunnittelu sekä logistiikka. Sito-Kuopio vastaa myös useiden toimialojen logistiikka, liikennejärjestelmät ja liikenneturvallisuus kehittämisestä koko Sito-konsernin tasolla. Sito-Kuopio on emoyhtiönsä ja henkilöosakkaiden (Petri Launonen ja Ilkka Salanne) omistama.

Kuopiossa kiinnitetään huomiota myös uudentyyppisten tehtävien ja toimeksiantojen kehittämiseen. Mahdollisuuksia tähän on antanut mm. paikallisen tiepiirin innovatiivinen ja ennakkoluuloton toiminta koko alan kehittämiseksi. Myös toiminnan verkostoituminen ja hyvät suhteet alan muihin toimijoihin ovat tukeneet toiminnan kehittymistä.

Kuopiossa työskentelee tällä hetkellä

14

SITO tänään 30

yhteensä 13 henkilöä. Toimintaa vetää aluejohtaja DI Petri Launonen. Kolmea päätoimialaa vetävät ins. AMK Martti Kokoi (tie-, katu- ja aluesuunnittelu), DI Noora Airaksinen (liikennesuunnittelu) sekä FM Ilkka Salanne (logistiikka). Henkilöstöstä viisi kuuluu hankesuunnittelutoimialalle, kuusi liikennetoimialalle ja kaksi logistiikkaan. Henkilöstö on sopiva sekoitus dynaamisuutta, kokemusta ja nuoruutta, mikä takaa myös toimipaikan hyvän työilmapiirin. Henkilöstöstä kaksi suorittaa parhaillaan tohtorinväitöskirjaan johtavia jatko-opintoja, mikä kuvastaa hyvin henkilöstön kehitysotetta työhönsä.

Tie-, katu- ja aluesuunnittelutoimialan vetäjän, ins. AMK Martti Kokoin lisäksi ko. suunnittelutehtäviin osallistuvat ins.

AMK Jani Liukkonen, ins. AMK Heidi Roponen, maankäyttöteknikko Edward Stratos sekä hortonomi Esa Vilkki (ympäristösuunnittelu).

Liikennesuunnittelutoimiala vastaa

mm. esi- ja yleissuunnittelutehtävistä, liikenneturvallisuuteen ja liikennejärjestelmään liittyvistä toimeksiannoista sekä laajemmin myös liikenteen t&k-toiminnasta.

Toimialan vetäjän, DI Noora Airaksisen ohella toimialalle kuuluvat ins. AMK Matti Romppanen, DI Marko Tikkanen, ins.

AMK Laura Pöllänen sekä ins.AMK Lauri Koponen. Lisäksi DI Petri Launosen toiminta kohdistuu pääosin liikenteeseen, lähinnä liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja -työhön kohdistuviin toimeksiantoihin.

Logistiikkatoimialan vetäjän, FM Ilkka Salanteen lisäksi tehtäviin osallistuvat KTM Piia Mönkkönen sekä voimakkaasti myös DI Marko Tikkanen. Logistiikan kehittämiseksi on muodostettu koko konsernin kattava logistiikkatiimi, joka toteuttaa yhteistyössä logistiikkahankkeita ja kokoontuu määrätyin väliajoin.

Petri Launonen, aluejohtaja, Sito Kuopio

Kuopiolaisia osaamistarinoita

Siton logistiikkatoimiala kehittymässä voimakkaasti

Sito-Kuopio vastaa logistiikan toimialueesta Sito-konsernissa. Logistiikalla tarkoitetaan tavara-, pääoma- ja tietovirtojen hallintaa ja strategista kehittämistä hankinta- ja toimitusverkostoissa. Logistiikkaa, sen tehokkuutta, toimivuutta ja kehittämistarpeita voidaan arvioida ja kehittää organisaatio-, toimitusverkosto- ja aluetasoilla.

Sito-logistiikka jakautuu kahteen päätoimialueeseen: tutkimukseen ja kehitykseen sekä liikkeenjohdon konsultointiin.

Logistiikan tutkimus ja kehitys kohdistuu mm. seuraaville logistiikan osa-alueille: aluelogistiikka ja logistiikkakeskukset, kaupunki- ja seutulogistiikka, eri kuljetusmuotojen kuljetukset, Venäjän kuljetukset, logistiikka liikennejärjestelmäsuunnittelussa, kuljetus- ja toimitusketjujen talous- ja ympäristövaikutusten laskentamallit sekä kansainväliset logistiikan verkosto-, tutkimus- ja kehittämishankkeet.

Liikkeenjohdon konsultoinnin palveluita ovat yritysjohdon koulutuspäivä, logistiikan ja toimitusketjujen kehittämis- ja strategiaselvitykset, toimitusketjun kriittisten pisteiden tunnistaminen ja poikkeamatilanteiden haltuunotto, vihreät toimitusketjujen hallinnan strategiat, ekologisen jalanjäljen mittaaminen sekä hankintojen kehittäminen ja hankintaverkostot.

Sito-logistiikka on partnerina kansainvälisessä Green Logistics Consultants Group verkostossa, jonka tavoitteena on ympäristöystävällisten toimitusverkostojen kehittäminen. Verkosto on kehittänyt työkaluja yritysten toiminnan ja toimitusketjujen ekotehokkuuden mittaamiseen sekä kuljetusketjujen ekologisen jalanjäljen laskentaan. Lisätietoa Green Logistics Consultants Group -verkostosta löytyy verkoston internetsivuilta osoitteesta: http://www.greenlogisticsconsultants.com/.

Ilkka Salanne, johtava konsultti, logistiikka, Sito Kuopio

Ajankohtaisia Sito-logistiikan tutkimushankkeita ovat mm. seuraavat: • TRAMA 1–2 projektit (Idän transitoliikenteen taloudelliset ja ympäristövaikutukset tietokonemalli) • LOGHO 1–3 (Tiekuljetusala ja liikenneturvallisuus osana logistiikkajärjestelmiä, Tiekuljetusalan tulevaisuuskatsaus) • SIVEKU (Sisävesikuljetusten kehittämisselvitys) • MERIMA (Kansainvälisten merikuljetusten tietokonemalli) • Kaupunkiseudun jakelukuljetusten eurooppalaiset kehittämisratkaisut – niiden arviointi ja suunnittelu osana seudullista suunnitteluprosessia • Logistiikkakeskusselvitykset ja aluelogistiikkaselvitykset eri puolilla Suomea • Tekesin rahoittama kansainvälinen hankevalmistelu SuperGreen Lisätietoja Sito-logistiikan palveluista antaa johtava konsultti Ilkka Salanne, puh. 040 821 4883, s-posti: ilkka.salanne@sito.fi

SITO tänään 30

15

Kuopiolaisia osaamistarinoita

Sito kehittämässä liikenneturvallisuus- ja liikennejärjestelmätyötä Sito-Kuopiossa toteutetaan kahta pitkäkestoista ja konsulttitoiminnan kannalta valtakunnallisestikin uudentyyppistä toimeksiantoa: Savo–Karjalan seudullinen liikennejärjestelmäkoordinaattori ja Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija -hankkeita, joiden molempien tilaajina ovat Tiehallinto, lääninhallitus ja kunnat. Toimeksiannot sisältävät organisointi-, koordinointi- ja asiantuntijatehtäviä, joille ei nykytilanteessa ole selkeää vastuutahoa. Puolueettoman konsultin toimintamahdollisuudet ko. tehtävien hoitamiseksi ilman viranomaistaustaa ja organisaatiorajoja ovat hyvät. Lisäksi uudentyyppiset toimeksiannot antavat konsulttikentälle uudenlaisen ja haastavan mahdollisuuden osallistua aikaisempaa laajempien kokonaisuuksien kehittämiseen. Pitkät sopimukset mahdollistavat myös työn pitkäjänteisen kehittämisen ja vapauttavat viranomaisten resursseja. Liikenneturvallisuustoimijan ja liikenneturvallisuuskoordinaattorin tehtävistä vastaavat hankkeiden projektipäälliköt Petri Launonen (koordinaattori) ja Noora Airaksinen (toimija) Kuopiosta. Toimijahankkeeseen osallistuu myös Maija Krankka Siton Espoon aluetoimistosta.

Savo–Karjalan seudullisen liikennejärjestelmäkoordinaattorin tehtäviin kuuluu valmistella ja koordinoida seuduille laadittujen liikennejärjestelmäsuunnitelmien jatkotöiden etenemistä sekä tukea liikennejärjestelmätyön jatkuvuutta ja jatkuvaa kehittämistä paitsi tarkasteltavilla seuduilla, myös laajemmin koko Itä-Suomessa. Tätä kautta pyritään tukemaan myös laajemmin seutujen kehittymistä sekä kehittämään maakunnallisen ja seudullisen tason lj-työhön yhteenkytkentää.

Samalla pyritään lisäämään seutujen välistä lj-yhteistyötä ja hyödyntämään muilta seuduilta saatuja hyviä kokemuksia.

16

SITO tänään 30

Erittäin tärkeää on myös kehittää maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelun yhteenkytkentää sekä vastata ilmastonmuutoksen hillinnän asettamiin haasteisiin.

Tulevaisuudessa lienee mahdollista, että koordinaattoritehtävää laajennetaan uusille seuduille.

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija on 5-vuotinen hanke (2008-2012) liikenneturvallisuustyön edistämiseksi kunnissa.

Taustalla on kolmivuotinen kokeilu ja tehtävää on alusta saakka hoitanut konsulttiyhteenliittymä Sito ja Destia. Päätavoitteena on kuntien liikenneturvallisuustyön aktivoiminen ja tukeminen, mikä vaatii pitkäjänteistä ja järjestelmällistä työtä. Hankkeessa on onnistuttu luomaan uudenlainen tuottajayhteistyömalli konsultin, Tiehallinnon ja kuntien välillä. Vuonna 2008 hankkeen rahoitukseen osallistui 23 Itä-Suomen 57 kunnasta. Jatkossa toimintaa kehitetään edelleen erityisesti kuntien tarpeisiin sopivaksi.

Liikennejärjestelmäkoordinaattori toimii seututasolla ja liikenneturvallisuustoimija nykytilanteessa pääasiassa kuntatasolla.

Hankkeita yhdistävänä tekijänä ovat konsultin koordinaattori- ja organisoijaroolin ohella kunnat ja liikenneturvallisuus. Siton hoitaessa molempia tehtäviä saadaan pal-

jon synergiaetuja. Esille nousevia asioita voidaan tehokkaasti ohjata kuntatasolta seudulliselle tasolle ja päinvastoin. Liikennejärjestelmäkoordinaattori voi aktiivisesti edistää seudullista ja kunnallista liikenneturvallisuustyötä tarjoten toimijahankkeesta konkreettista työkalua kunnille.

Tiedonkulku on sujuvaa toimijan ja koordinaattorin välillä projektipäälliköiden istuessa saman käytävän varrella. Lisäksi koordinaattoritehtävässä esille nousevat seudullisen tason liikenneturvallisuustyöhön liittyvät periaatteet on helppo viedä toimijahankkeen kautta suoraan kuntatasolle.

Vuoden 2009 alkuun mennessä perustetaan seudulliset liikenneporttaalit, jotka suunnataan erityisesti asiantuntijoiden käyttöön. Tavoitteena on perustaa sivustot, joille kootaan seututasolla mm. keskeiset lj-työhön vaikuttavat suunnitelmat ja selvitykset, tiedot keskeisistä hankkeista, yhteystietoja sekä ajankohtaisia seurantatietoja koskien liikennettä ja maankäyttöä ym. oleellista aineistoa.

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimijan internet-sivut: www.itatoimija.fi Noora Airaksinen ja Petri Launonen, Sito Kuopio

Sito-Kuopion hankesuunnittelu voimakkaassa kasvussa Hanketoimiala on viime vuosina laajentunut Kuopiossa merkittävästi vetäjänsä, ins AMK Martti Kokoin johdolla. Henkilöstömäärä sekä projektien määrä ja niiden keskimääräinen koko ovat kasvaneet vuosittain voimakkaasti. Asiantuntijat vastaavat itsenäisesti tie-, katu-, rakennus- ja erityyppisten aluesuunnitelmien laatimisesta sekä monialaisista ympäristösuunnittelutehtävistä erityisesti Sito-Kuopion toimialueella Keski- ja Itä-Suomessa, mutta osallistuvat tarvittaessa laajemminkin muualla Suomessa toteutettaviin toimeksiantoihin. Yhteistyö Siton muiden aluetoimistojen (Espoo, Tampere, Kouvola) kanssa on tiivistä, erityisesti geo-, silta- ja valaistussuunnittelutehtävissä.

Kaupunkisuunnitteluosaamisen ja -kapasiteetin kehittäminen on tulevan vuoden keskeisimpiä tehtäviä. Yksi osa kehittämistä ovat olleet uudet suunnitteluohjelmistohankinnat. Esimerkiksi Siton kehittämää uutta CityCad-versiota ollaan parhaillaan ottamassa käyttöön käynnistyvissä tie-, katu- ja aluesuunnitteluprojekteissä.

Henkilöstön ja osaamisen kasvu on mahdollistanut viime vuosina lukuisia suuria toimeksiantoja. Näistä merkittävimpiä ovat olleet Päiväranta–Vuorela -välin (vt 5) tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydennys, Mustikkatien (vt 23) eritasoliittymän tiesuunnitelma ja Tahkovuoren kevyen liikenteen väylän tie- ja rakennussuunnitelma sekä Visulahden (vt 5) eritasoliittymän tie- ja rakennussuunnitelma.

Uusimpina töinä mainittakoon mm. valtatien 23 Ideaparkin kohdan tie- ja rakennussuunnitelma sekä Kuopion pohjoispuolelle tulevan uuden kauppakeskuksen katusuunnittelutehtävät.

Martti Kokoi, projektipäällikkö, Sito Kuopio

Virkamiehestä Sito-konsultiksi Siirryin keväällä 2007 Tiehallinnosta Sitoon johtavaksi konsultiksi. Ennen virkamiesuraani ennätin toimia 11 vuotta konsulttina liikenne- ja esisuunnittelutehtävissä, eli ihan tuntemattomaan en virkauralta loikannut. Vuonna 2002 aloitin Savo–Karjalan tiepiirissä projektivastaavana. Seuraavat viisi virkamiesvuotta olivat antoisaa aikaa.

Haasteita riitti ja tehtävät olivat monipuolisia. Erityisesti hankintamenettelyjen kehittämiseen ei konsulttipuolella niin perusteellisesti olisi päässyt syventymään.

Virkamiehenä toimin kiinteässä yhteistyössä konsulttien kanssa, eli siitä maailmasta ei päässyt eroon. Vähitellen mieltä alkoi askarruttaa, miten tilaajakokemukseni voisi hyödyntää konsulttina. Mitä enemmän asiaa mietin, sitä enemmän se alkoi kiinnostaa. Kiinnostusta lisäsi myös se tosiasia, että ainakin itäisessä Suomessa tällaista virkavuotoa oli tapahtunut hyvin – suorastaan liian – vähän.

Toimittuani taas puolitoista vuotta konsulttina voi vähän pohdiskella, kuinka vaihtamiseen liittyvät odotukset ovat toteutuneet. Se ainakin on selvää, että toteutumisessa ollaan vasta alkumetreillä.

Tilaajaorganisaatiot – tänä päivänä etenkin valtionhallinnossa – ovat suurten muutosten ja haasteiden edessä. Ydinosaamisessa tehdään tilaa uusille vaatimuksille perinteisen teknisen osaamisen kustannuksella ja lisääntyvät tehtävät sekä vähenevä henkilökunta edellyttävät yhä enemmän toimintojen ulkoistamista. Ensimmäiset kokemukseni ns. projektikonsulttina toimimisesta ovat erittäin positiivisia.

Tilaajan kilpailutuksen aikaiseen avustamiseen löytyi heti selkeä rooli. Sen sijaan toimiminen varsinaisessa toimeksiannossa tilaajan ja suunnittelukonsultin välimaastossa vaatii vielä sekä rajojen hakemista että roolin selkeyttämistä. Suurin kysymys on: mitä virkatehtäviä ja millä tavalla voidaan siirtää konsultille lopullisen päätöksenteon säilyessä kuitenkin tilaajalla.

Suureksi hyödyksi mm. vaikutustenhallinnan kannalta näen myös tienpidon prosessin aiempaa paremman tuntemisen. Hyödyksi on myös osoittautunut tilaajan sidosryhmien aseman parempi ymmärtäminen ja se ikuinen ”kuka on asiakas ja kuinka hänet huomioidaan”. Tärkeintä ei ole miellyttää asiakasta vaan välittää hänelle oikeaa tietoa.

Kaiken kaikkiaan näen asiantuntijoiden vaihtumisen organisaatioiden välillä koko alan kehittymisen kannalta tärkeänä asiana. Näkemyksien avartumisen lisäksi se helpottaa siirtymisessä tilaaja-tuottaja -asetelmasta yhdessä tekemiseen.

Matti Romppanen, johtava konsultti, Sito Kuopio

SITO tänään 30

17

Kuvassa Sito Tampereen henkilöstöä. Kuvassa vasemmalta Teija Jortama, Olli Nissinen, Markus Kytölä, Tero Backman, Antti Haukka, Juha Mäkinen, Tenho Aarnikko, Ville-Mikael Tuominen, Jenni Karjalainen, Katja Hyökki-Kotilainen, Taina Rantanen, Markku Soini, Esa Pesonen ja Tommi Piikkilä.

Sito Tampere, nääs!

S

ito Tampere aloitti toimintansa 1.1.2006. Kolmessa vuodessa Tampereen toimisto on kasvanut, kehittynyt, vakiinnuttanut asemansa ja luonut uutta yrityskulttuuria Tampereen seudulle.

Tammikuussa 2006 Tampereen toimistossa aloitti kuusi henkilöä. Lähtökohtana oli tyhjä toimitila, toisilleen vain osittain tuttu ryhmä eikä yhtään projektia. Olo oli orpo vaikka taustatukena oli Sito-yhtiöiden tuki. Tänään henkilökuntaa on 22 ja toiminta on jo pitkään ollut täysipainoista.

Kesällä 2008 tehdyssä Sito Tampere Oy:n toiminnan ulkoisessa laatuauditoinnissa saimme mieluisaa palautetta. Pääauditoija hämmästeli, miten näin nuori toimisto oli saanut kaikki asiat hienosti järjestykseen ja toiminnan eri muodoissaan näin laadukkaaksi. Ulkopuolisen sanomana se lämmitti Sito Oy:n toimitusjohtajan Kimmo Fischerin ja Tampereen aluejohtajan Tenho Aarnikon mieltä.

Siton Tampereen yksikkö toimii liikenne- ja väyläsuunnittelun sekä ylläpidon suunnittelun toimialoilla. Tilaajakunta on ympäri Suomea, päätilaajina Tiehallinto ja kunnat. Alueellisia reviirejä ei ole. Tampereella tehdään työt yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa. Tietyt erikoisosaamiset, kuten silta-, geo- ja ympäristösuunnittelu hoidetaan Tampereen projekteissa

18

SITO tänään 30

muista Siton yksiköistä käsin. Tampereen erikoisvahvuuksia ovat ylläpidon suunnittelu, tienpidon ja joukkoliikenteen suunnittelu sekä teknisten ohjeiden laadinta. Toiminnan volyymi on kasvanut kolmena toimintavuonna 50 % vuosittain ja on vuonna 2008 n. 1,5 M€.

Tampereen toimisto on pieni yksikkö isossa, yli 300 henkilön konsernissa.

Tämä luo mahdollisuuden olla joustava, mutta toisaalta tuo asiakkaan käyttöön laajan osaamis- ja resurssipohjan. Saumaton yhteistyö Siton sisällä, yhteiset atk-järjestelmät ja videoneuvottelujärjestelmä yhdistävät Tampereen toimiston muihin Siton yksiköihin. Tehtävä- ja toimialakohtaiset verkostotiimit takaavat tiedonkulun ja toimivat eri alojen kehittämistehtävien koordinointifoorumeina. Myös henkilöstösiirtoja suositaan Siton sisällä. Tavoitteenamme on kasvattaa henkilömäärä 30: een lähitulevaisuudessa.

Nuorena ja kasvavana toimistona henkilöstörakenteemme on ollut ja tulee olemaan muutoksessa vielä muutaman vuoden. Tampereen yksikön nykyinen henkilöstön koulutusrakenne on: 7 diplomi-insinööriä, 3 maisteria, 7 insinööriä, 4 opiskelijaa, 1 tekninen avustaja Kokeneet konsulttimme kasvattavat alalle uutta henkilökuntaa antamalla nuo-

rille kisällikoulutusta, mutta myös toimintavapauksia. Otamme nuoremmat projektivetäjät ja suunnittelijat rohkeasti mukaan tilaaja- ja sidosryhmäkontakteihin. Toimintakulttuurissamme suurin osa henkilöstöämme tekee eri sektoreiden tehtäviä. Tällä toimintamallilla kehitymme monipuolisiksi osaajiksi, eikä suppeasti asioita katsoviksi erikoisasiantuntijoiksi.

Konsulttien toimintakulttuureissa on valtakunnan eri osissa eroja. Aluekeskuksissa konsulttien keskinäinen yhteistoiminta on paljon vähäisempää kuin pääkaupunkiseudulla. Tampereella olemme luoneet kumppanuussuhteita muiden toimistojen kanssa. Tällä yhteistoiminnalla tasaamme resursseja ja voimme tarjota laadukkaita palveluja alueellisesti suurissa projekteissa. Haluamme myös murtaa sen itsekkään toiminnan, jossa kiireisinä aikoina oman toimiston henkilöstö laitetaan ylisuureen paineeseen, kun viereisessä toimistossa taistellaan vajaatyöllisyyden kanssa. Henkilöstön jaksaminen ja hyvän, avoimen työilmapiirin säilyttäminen ovatkin toimintamme perusarvoja laadukkaan työn lisäksi.

Tenho Aarnikko, aluejohtaja, Sito Tampere

Tositarinoita Tampereelta Rantaväylän tunneli – Näsijärven ranta palautuu ihmisille Tampereen kaupunki ja Hämeen tiepiiri teettävät Tampereen Rantaväylän (vt 12) tunnelin tiesuunnitelmaa, joka valmistuu alkuvuodesta 2009. Tiesuunnitelman rinnalla Tampereen kaupunki valmistelee tunnelin mahdollistavaa maanalaista asemakaavaa ja tunnelin päihin toteutettavien eritasoliittymien edellyttämiä asemakaavamuutoksia.

Taustaa Tampereen kaupunki sijaitsee kahden järven, Näsijärven ja Pyhäjärven, välisellä kapealla kannaksella. Aiemmin kaupungin puolelta toiselle on kuljettu Pispalanharjun ja Tampereen keskustan läpi, mikä autoilun yleistyttyä toi liikenteellisiä ongelmia.

Ensimmäinen vaihtoehtoinen reitti valmistui v. 1974, jolloin Tampereen eteläpuolelle valmistui Pirkkala–Ylöjärvi -yhdystie Rajasalmen siltoineen. Tätä yhteyttä on täydennetty Tampereen eteläiseksi kehätieksi siten, että sen itäinen osuus (vt 9) valmistui v. 1994 ja läntinen kehätie (vt 3) valmistuu alkuvuodesta 2009.

Paasikiventie–Kekkosentie valmistui Tampereen keskustan pohjoispuolelle Näsijärven etelärantaan v. 1976. Katunimi vaihtuu Tammerkosken ylittävällä sillalla, itään päin kuljettaessa Paasikiventiestä Kekkosentieksi. Vuonna 1989 Kekkosentietä jatkettiin Hervannan valtaväylälle asti.

1990-luvulla tie levennettiin 4-kaistaiseksi ja sitä ryhdyttiin kutsumaan Rantaväyläksi.

Rantaväylän rakentamista pitkään tunneliin esitettiin ensimmäisen kerran jo tuolloin.

Tampereen keskustan läpi virtaavan Tammerkosken varrella ovat perinteikkäät Finlaysonin ja Tampellan tehtaat, jotka lopettivat toimintansa 1990-luvun alussa.

Tampellan alueen eteläosaan on rakentunut kaupunkimainen asuin- ja työpaikkaalue. Tampellan alueen pohjoisosa, ns.

Ranta-Tampella on Tammerkosken ympäristön viimeinen laaja uudisrakentamisalue. Alueen läpi kulkee vilkasliikenteinen Kekkosentie.

Tavoitteet Rantaväylän rakentaminen tunneliin Tampereen keskustan kohdalla vapauttaa Ranta–Tampellan alueen asuntorakentamiselle ja Näsijärven rannan ihmisille sekä parantaa Tampereen ohikulkuliikenteen sujuvuutta.

Rantaväylän nykyinen keskimääräinen vuorokausiliikenne vaihtelee 35 000– 45 000 ajoneuvoon. Vuoteen 2030 mennessä Rantaväylän liikenteen on ennus-

tettu kasvavan kolmanneksella nykyisestä.

Tulevan tunnelin matkalla on nykyisin seitsemän liikennevalo-ohjattua tasoliittymää.

Onnettomuustilanteessa tai ajoneuvon rikkoontuessa Rantaväylän sujuvuusongelmat heijastuvat nopeasti ja laajasti Tampereen keskustan katuverkolle.

Hanke Hanke sisältää Rantaväylän toteuttamisen tunneliin Tampereen keskustan kohdalla 2,3 kilometrin matkalta. Tunnelin läntiselle suuaukolle toteutetaan Santalahden eritasoliittymä ja itäiselle suuaukolle Naistenlahden eritasoliittymä.

Tunneliosuus on 2+2 -kaistainen.

Lisäksi sinne tulevat turvakaistat, jotka mahdollistavat rikkoutuneen ajoneuvon pysäyttämisen tunnelissa. Ajosuunnat ovat omissa kalliotunneleissaan ja tunneliaukkojen välissä on 11 metriä leveä kalliopilari. Tunnelien välillä on yhdyskäytäviä n. 250 metrin välein. Tavoitteena on 8,0 metrin kalliokatto.

Tunnelin mitoitusnopeus on 70 km/h ja

sinne tulevat muuttuvat nopeusrajoitus- ja kaistamerkit. Jalankulku ja pyöräily on tunnelissa kielletty.

Tunnelin raskaan liikenteen osuudeksi on arvioitu 4 %. Vaarallisten aineiden kuljetukset pyritään ohjaamaan kehätielle, mutta niihin varaudutaan tunnelin mitoituksessa. Vaarallisten aineiden kuljetusten osuudeksi tunnelin raskaasta liikenteestä on arvioitu 2 %. Tunneliin kaavaillaan ohituskieltoa raskaille ajoneuvoille.

Haasteet Hanke sijoittuu Tampereen ydinkeskustan laidalle, kaupungin tiheimmin asuttuun ympäristöön. Hankkeen hyväksyttävyys edellyttää merkittävää panostamista meluntorjuntaan, kevyen liikenteen yhteyksiin, tien estevaikutuksen lieventämiseen ja maisemaan sovittamiseen. Hankkeen tieltä joudutaan siirtämään mm. maakaasu-, voima- ja kaukolämpölinjoja. Tunnelin ilmanvaihto keskittää pakokaasupäästöjä tunnelin päihin, jonne tulevat

ilmastointipiiput.

SITO tänään 30

19

Tositarinoita Tampereelta

Tunnelin rakentamisenaikaisten järjestelyjen suunnittelu tulee olemaan suuri haaste. Esimerkiksi Rauhaniementien uusittava risteyssilta on ainoa yhteys Kaupin sairaalaan sekä Koukkuniemen vanhainkotiin, joka on Tampereen suurin.

Nykyisen Rantaväylän varrella on myös Särkänniemen huvipuisto.

Koska tunneli alittaa Tammerkosken historialliset, edelleen voimalaitoskäytössä olevat patorakenteet, tullaan padot vahvistamaan ennen tunnelin louhintatöiden aloittamista.

Hankkeen nykytila Tunnelinhankkeen tämän hetken kustannusarvio on 140 miljoonaa euroa. Valtio on alustavasti sitoutunut maksamaan hankkeesta 1/3-osan ja kaupunki loput.

Tavoitteena on rakentamisen käynnistäminen v. 2011 ja sen on arvioitu kestävän 4– 5 vuotta. Rakennuttaja on Tiehallinto. RantaTampellan alueesta käynnistyy erillinen suunnittelukilpailu loppu vuodesta 2008.

Ranta-Tampellan uutta asuinaluetta päästään toteuttamaan tunnelin valmistuttua.

Suunnitteluryhmä Rantaväylän tunneli -projekti on tyypillinen konsulttien (Sito–Pöyry) yhteistyöhanke, jonka projektipäällikkönä toimii dipl.ins.

Reino Pusa Sito Oy:stä ja apulaisprojektipäällikkönä dipl.ins. Mikko Inkala Pöyry Infra Oy:stä. Laadunvarmistusryhmässä on edustus kultakin konsultilta. Laaturyhmän puheenjohtajana toimii Tenho Aarnikko Sito Tampereelta.

Tiesuunnittelu ja siihen liittyvä geo- ja siltasuunnittelu on jaettu siten, että Sito vastaa Santalahden eritasoliittymästä ja Pöyry Naistenlahden eritasoliittymästä.

Tunneliosuus suunnitellaan niin, että Sito vastaa kalliorakenteista ja valaistuksesta, Pöyry vastaa tunnelirakenteista ja teknisistä järjestelmistä. Ympäristösuunnittelu ja vaikutusten arviointi tehdään Siton ja Pöyryn yhteistyönä. Sito vastaa mm. melutarkasteluista ja Pöyry pohjavesiasioista. Alikonsulteista Traficon vastaa liikenteen hallinnan ja ohjauksen suunnittelusta sekä liikenteellisestä riskianalyysistä. Trafix vastaa liikenne-ennusteista ja liikenteen toimivuustarkasteluista.

Ville-Mikael Tuominen, Rantaväylän tunnelin tiesuunnitelman projektisihteeri

20

SITO tänään 30

SIton konsultti virkamiehen tehtävissä Sito Tampere on vuoden 2008 auttanut Tiehallinnon Hämeen tiepiiriä aloitteiden käsittelyssä ja vastaanottanut Tiehallinnon asiakaspalvelukeskukseen tulevat, Hämeen tiepiirin aluetta koskevat aloitteet nopeusrajoitusten muutoksista, pienistä liikenneturvallisuustoimenpiteistä ja joukkoliikenteen kehittämistarpeista. Perinteisesti aloitteiden käsittely on tehty viranomaistyönä.

Aloitteiden käsittely sisältää eri sidosryhmien näkemysten keräämisen, rekisteritietojen analysoinnin ja kohteeseen tutustumisen paikan päällä. Nopeusrajoitusaloitteiden käsittelyssä kuullaan aina poliisin näkemys. Joukkoliikenteen pysäkkialoitteiden käsittelyssä keskeistä on varmistaa liikenteen jatkuvuus ja maankäytön kehitysnäkymät.

Pysäkkialoitteiden käsittelyyn on yksityiskohtainen lomake, jonka läpikäynti varmistaa, että kaikki keskeiset näkökohdat on tarkasteltu. Samalla lomakkeesta jää tiepiiriin dokumentti siitä, millä perusteella päätökseen on päädytty ja mitä mieltä sidosryhmät ovat asiasta olleet.

Toimenpidetarpeiden priorisointiin vaikuttaa myös tiekohdalle suunnitellut muut hankkeet, kuten suunnitelmat rakenteen parantamisesta tai uudelleen päällystämisestä.

Taustaselvitysten perusteella laaditaan päätösesitys kiireellisyysluokkineen. Käsitellyt aloitteet käydään läpi tiepiirin vastuuhenkilön kanssa noin kerran kuukaudessa. Tilaajan kanssa sovitaan lopullinen

ratkaisuperiaate. Sito laatii päätöskirjeen liitekarttoineen. Aiheellisista nopeusrajoitusmuutoksista määritetään tarkka tieosoite. Aiheellisista pysäkkitoimista laaditaan toimenpiteen teettämistä palveleva pysäkkikortti, joka sisältää toteuttamisen edellyttämät suunnitelmapiirrokset, määrälaskennan ja kustannusarvion.

Järjestelyn etuna on aloitteiden käsittelyn nopeutuminen, yhdenmukainen käsittelytapa ja hallittu dokumentointi. Tiepiirin henkilöstöllä ei enää ole aikaa tehdä rutiininomaisia tehtäviä, laatia karttaesityksiä ja rekisterianalyysejä. Konsultille järjestelystä etuna on tilaajan asiakaspinnan ja tarpeiden syvällisempi tuntemus. Tämä asiantuntemus palvelee myös muiden tienpitoon liittyvien suunnitelmien laadintaa.

Aloitteet kertovat tienkäyttäjien, sidosryhmien ja tien varren asukkaiden kokemasta turvattomuudesta ja liikenteen sujuvuusongelmista. Aloitteet ovat yhä enemmän perusteltuja. Käsitellyistä nopeusrajoitusaloitteista arviolta kaksi kolmasosaa ja pienistä liikenneturvallisuusaloitteista puolet on johtanut toimenpiteisiin.

Nopeusrajoitus- ja liikenneturvallisuusaloitteiden käsittelystä vastaa Sito Tampereella projektipäällikkönä DI Jenni Karjalainen. Allekirjoittanut toimii nopeusrajoitus- ja liikenneturvallisuusaloitteiden käsittelyn laadunvarmistajana ja joukkoliikennealoitteiden käsittelyn projektipäällikkönä.

Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Sito Tampere

Ylläpidon suunnittelu Sitossa

Tie- ja katuverkon ikääntyminen ei herättänyt kovin paljon puhetta viimeisimmissäkään vaaleissa. Ylläpidon rahoituksen puolestapuhujia ei löydy, vaikka kyse on jokapäiväiseen elämäämme vaikuttavasta asiasta.

Viime talvi osoitti, että myös luonto käy ikääntyneen tieverkon kunnon päälle. Ylläpidon suunnittelijan on tunnettava eri toimenpiteiden vaikutukset ja tehokkuus yhä tarkemmin, kun käytössä olevalla rahoituksella pidetään huolta yhteisestä omaisuudestamme. Siton Tampereen yksikkö työskentelee huomattavan paljon vanhojen liikenneväylien parissa. Samanaikai-

Työntekoa opiskelun ohessa vai opiskelua työnteon ohessa?

Vapaus – sivistys – hauskanpito – jopa aikalisä, siinä muutamia ajatuksia, joita sana opiskelu minussa herätti lukiosta päästyäni. Työnteko ei vielä tuolloin kuulunut tuohon listaan, ei lähimainkaan. Asiat ovat kuitenkin muuttuneet paljon neljässä vuodessa. Nykyään viikkoni täyttyvät sekä opiskelusta että töistä. Jollain viikolla tasaisesti, jollain vähän epätasaisemmin.

Opintojen aikaisen työnteon yhteensovittaminen itse opiskelun kanssa on samaan aikaan niin haaste kuin mahdollisuuskin. Toisaalta ajan löytäminen molempiin voi välillä olla hyvinkin haastavaa, mutta toisaalta oman alan työkokemus on elintärkeää sekä työssä tarvittavien taitojen kartuttamisen että oman ammatillisen suuntautumisen kannalta. Vastavalmistunut henkilö ei tutkinnostaan huolimatta välttämättä ole työmarkkinoilla kovin vahvoilla ilman alan työkokemusta. Opiskelun ja töiden välillä tasapainoillessa oppii, toisinaan kantapään kautta, arvioimaan paremmin ja tehokkaammin omia resurs-

sesti sekä opettelemme että kehitämme Tiehallinnon perinteisesti hoitamia tehtäviä, joko yksin tai yhdessä suunnittelualan kumppaneiden kanssa.

Mielenkiintoisista työtehtävistä voisi mainita mm. erilaiset ohje- ja selvitystyöt Tiehallinnolle, kuten rakenteen parantamista edeltävät tutkimukset ja suunnitelmat, rakenteen parantamisen tuotevaatimusmallit, pintakelirikkoselvitys, RP-suunnitelmien hankinta-asiakirjojen kehittäminen ja sorateiden toimintalinjojen suunnittelu sekä päällystysohjelman suunnittelu Hämeen ja Vaasan tiepiireille ja katuverkon kuntokartoikset Helsingin kaupungin rakennusvirastolle.

seja. Tässäkin asiassa haasteen takana piilee siis mahdollisuus. Parhaimmillaan työt ja opinnot tukevat toisiaan johtaen parempiin tuloksiin sekä töissä että koulun penkillä; pahimmassa tapauksessa työt vievät kaiken ajan, jolloin valmistuminen viivästyy.

Mitä eri osapuolet sitten voivat tehdä, jotta pahimmalta vältyttäisiin? Avainasemassa on luonnollisesti itse opiskelija, mutta myös työnantajalla on omat tehtävänsä. Niistä tärkeimpiä ovat kannustus opintojen suorittamiseen ajoissa sekä töihin liittyvien vastuiden tasainen kasvattaminen. Työmäärien suhteen työnantajan pitää varoa, ettei kuormita opiskelijaa liikaa, koska paineita saattaa kasaantua myös koulun puolelta. Tässä piilee myös opiskelijan tärkein tehtävä eli omien resurssien arviointi. Miten paljon voin tehdä töitä niin, ettei siitä koidu haittaa opiskelulleni? Mistä tiedän, että omat resurssini on ylitetty?

Sitossa työntekijöistä pidetään hyvää huolta, olitpa sitten opiskelija tai et. Ensinnäkin, työsuhteen on jo työhaastattelussa

Eri tiepiireille olemme tehneet seuraavia rakenteen parantamiseen liittyviä suunnitteluhankkeita: valtatien 8 parantamisen ja leventämisen välillä Turun tiepiirin raja–Bäcklinden, Ämmäläntie ja valtatien 18 parantamisen ja leventämisen välillä Veneskoski–Koura (Vaasan tp), Turun tiepiirille maantien 2070 parantaminen seututieksi välillä Lappi–Hinnerjoki, Ruokolinnan ja Isosuon yksityisteiden parantaminen, Lahden maantien parantaminen ja Torikkalan maantien parantaminen, Uudenmaan tiepiirille maantien Hulta-Ervasto parantaminen ja maantien Takkula–Bemböle rp-suunnitelman tarkistus, Hämeen tiepiirille maantien SappeeKyynärö parantaminen ja maantien 305 rakenteen parantaminen sekä Keski-Suomen tiepiirille Luonetjärventien parantamisen suunnittelu ja lisäalueiden hankinta.

Uusia haasteita odottaen, koko ylläpitoryhmän puolesta, Taina Rantanen, projektipäällikkö, Sito Tampere

– ja moneen kertaan sen jälkeen – kerrottu olevan jotakuinkin niin pitkä, kuin minä haluan. Toisin sanoen pois ei potkita, mutta lähteä saa. Opintojen etenemistä tuetaan hankkimalla opinnäytetöiksi sopivia projekteja, kannustamalla keskittymään ensisijaisesti kouluun sekä tarjoamalla joustavat työajat, joiden puitteissa koulun ja töiden yhteensovittaminen helpottuu. Joustavuus on avainsanana myös työkannan hankinnassa. Sitossa työntekijöitä kuunnellaan ja töitä pyritään järjestämään juuri minun kalenteriini sopiva määrä. Eli kärjistettynä voin tehdä töitä silloin, kun se minulle sopii, mikä tekee Sitosta otollisen työpaikan opiskelijalle.

Antti Haukka, IV vuosikurssin liikennesuunnittelun opiskelija, TTY, Sito Tampere, 7 kk

SITO tänään 30

21

Siton organisaatio uudistuu – asiakaslähtöinen toimialajako Siton nykyiset konsultointi- ja suunnittelutoimialat organisoidaan neljäksi toimialaksi. Uudet toimialat ovat: Tie ja liikenne, Kaupunki, Ympäristö sekä Rata ja rakenne. Ne aloittavat toimintansa 1.1.2009.

Toimialamuutoksella tavoitellaan tarkempaa fokusta niin yhteistoimintaan kuin palvelujen kehittämiseenkin.

Tehostamme tätä kautta toimintaamme ja luomme edellytyksiä kasvulle.

Osana Siton maankäytön suunnittelupalvelujen vahvistamista perustamme Ympäristötoimialalle uuden osaston nimeltään ”Alueiden käyttö ja kaavoitus”. Muilta osin nykyiset osastot säilyvät muutoksessa ennallaan.

Toimialajärjestelyihin liittyvät seuraavat nimitykset: Tie ja liikennetoimialan toimialajohtajana aloittaa Markus Väyrynen, Kaupunkitoimialan Jannis Mikkola, Ympäristötoimialan Sakari Grönlund sekä Rata ja rakennetoimialan toistaiseksi Kimmo Fischer oto:na. Tapio Puurunen jatkaa varatoimitusjohtajana.

Toimialajärjestelyn myötä toimialajohtajiksi siirtyvien tilalle on nimetty uudet osastopäälliköt.

Liikenneosaston päällikkönä toimii jatkossa Elina Väistö ja apulaisosastopäällikkönä Marko Kelkka. Kalliotilat ja -tunnelit osaston apulaispäällikkönä toimii Marja-Liisa Hynynen. Uuden Alueiden käyttö ja kaavoitus osaston päällikkönä toimii Petri Tuormaala ja apulaisosastopäällikkönä Timo Huhtinen. Tieosaston päällikkönä toimii Ray Ottman ja apulaisosastopäällikkönä Hannu Hilli. Sakari Grönlund ja Jannis Mikkola jatkavat toimialajohtajan tehtävien ohella osastopäällikkönä.

Uskomme, että uudet toimialat ja niiden myötä tehdyt nimitykset tuovat toimintaamme uutta puhtia ja positiivista kehitystä. Omassa piirissämme uudistus on nähty hyvin myönteisenä. Toivomme, että myös te asiakkaamme koette järjestelyn positiivisena ja toimintaamme rakentavana. Uskomme, että toteutettavat järjestelyt vahvistavat meitä entisestäänkin.

Kimmo Fischer ja Tapio Puurunen

TIE JA LIIKENNE

KAUPUNKI

YMPÄRISTÖ

RATA JA RAKENNE

RAKENNUTTAMINEN

TIETOTEKNIIKKA

Markus Väyrynen

Jannis Mikkola

Sakari Grönlund

Kimmo Fischer

Anton Palolahti

Juha Saarentaus

Esisuunnittelu Rauno Tuominen Tommi Eskelinen

Tiesuunnittelu Ray Ottman Hannu Hilli Olavi Janhunen

Kaupunkisuunnittelu

Ympäristökonsultointi

Ulla-Kirsti Junttila Marjut Kauppinen

Sakari Grönlund Mirka Härkönen

Kaupunkitekniikka

Alueidenkäyttö ja kaavoitus

Silta ja rakenne

Paavo Åvist Jyrki Soukiala

Petri Tuormala Timo Huhtinen

Pekka Mantere Esko Rechardt

Maisemasuunnittelu Marja Oittinen Niina Meronen

Rata Seppo Veijovuori Jukka Köntti

Geo Olli Niemi Esa Patjas

Infra

Paikkatiedot

Tero Palmu

Erno Puupponen

Ympäristötekniikka Anton Palolahti

Ohjelmistot Tapio Ruutiainen Mikko Ristikangas

Tele Tommi Nurmi

Ulkovalaistus Pentti Hautala Leena Eväsoja

Kalliotilat ja tunnelit

Jannis Mikkola Marja-Liisa Hynynen

T & K Raisa Valli Palvelujen kehittäminen Reijo Kukkonen Sito Kouvola Juha Hämäläinen Ɣ Sito Kuopio Petri Launonen, Ilkka Salanne Ɣ Sito Lappeenranta Mikko Heikkilä Sito Tampere Tenho Aarnikko Aarnikko, Taina Rantanen Ɣ Sito Rovaniemi Matti Tuuliainen

22

SITO tänään 30

OSAKKUUSYHTIÖT

Liikenne Elina Väistö Marko Kelkka

Geote ek Oy Ɣ Marina a Housing Oy

Toimialat alkaen 1.1. 2009

Ympäristötoimialalle alueidenkäyttö ja kaavoitus -osasto

Y

htiössämme ympäristöosaamista on maisemasuunnittelussa, kaupunkisuunnittelussa, ympäristöselvityksissä sekä rakennuttamisen palveluissa. Lisäksi olemme saavuttaneet tunnustetun aseman ilmastonmuutosstrategioiden laatijana sekä taitavana maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen eri näkökulmien osaajana. Erityisesti vuosien 2006-2008 panostukset t&k –työhön ovat kantaneet hedelmää. ”Espoon toimiston yli 20 ympäristöasiantuntijaa, hyvä markkinatilanne ja työkanta tekevät laajentamisen mahdolliseksi”, kertoo elokuussa Pöyry Environment Oy:stä Siton ympäristötoimialaa kehittämään siirtynyt Sakari Grönlund. ”Tavoitteenamme on kasvattaa siitä noin 40 hengen toimiala lähitulevaisuudessa.” ”Ympäristökonsultoinnin, kaupunkisuunnittelun, maisemasuunnittelun ja tekniikan tietoja ja taitoja tarvitaan asemakaavoituksessa. Tälle työlle tarvitaan kapellimestaria”, pohtii kaavoitusosaston vedosta vastaava arkkitehti Petri Tuormala ja mainitsee esimerkkinä Siuntion keskustan asemakaavatyön. ”Yleiskaavoituksessa puolestaan korostuu intressien yhteensovittaminen ja pitkä aikajänne toteutukseen”, DI Timo Huhtinen säestää. ”Tällaisesta prosessista on hyvänä esimerkkinä laatimamme Loviisan ja Ruotsin-

pyhtään alueita koskeva Loviisan pohjoisosien ja Tesjoen yhteinen osayleiskaava, joka on vahvistettavana ympäristöministeriössä.”

Myös maakuntatason ja kaupunkiseutujen alueidenkäytön selvityksiä tehdään yhä enemmän. Pohjois-Savossa olemme liikennejärjestelmätöiden lisäksi mukana mm. Pohjois-Savon maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa aluejohtaja DI Petri Launosen johdolla. Tampereen kaupunkiseudun rakennemallityöhön liittyvää ilmastonmuutosstrategiatyötä johtava FT Raisa Valli näkee kaupunkiseutujen merkityksen yhä edelleen korostuvan.

Kaavoituksen, infrasuunnittelun ja rakentamisen tueksi laaditaan melun, tärinän, haitallisten päästöjen, ilman laadun ja pilaantuneiden maiden tutkimuksia ja sel-

vityksiä. Tällä hetkellä laadimme mm.

Ratahallintokeskuksen melu- ja tärinästrategiaa ja uusi aluevaltauksemme on ilmanlaatumallinnus. Lähitulevaisuudessa ajankohtaisiksi tulevat myös massiiviset EU:n meludirektiivin mukaiset meluselvitykset, kertoo toiminnasta vastaava ins. Anne Määttä.

Sakari Grönlund, toimialajohtaja, ympäristö

SITO tänään 30

23

Nimityksiä

Diplomi-insinööri Ari Mattila on nimitetty suunnittelijaksi tieosastolle Espooseen 6.10.2008 alkaen.

Maatalous- ja metsätieteen maisteri Leea Fraktman on nimitetty konsultiksi ympäristöselvitykset –osastolle Espooseen 28.1.2008 alkaen. Hänen erityisosaamistaan ovat pohjavesi- ja maaperäasiat.

Tekn. yo. Tuomas Turku on nimitetty sovelluskehittäjäksi GIS-ohjelmistot osastolle Espooseen 6.10.2008 alkaen.

VTK, sosiologi Lotta Junnilainen on nimitetty nuoremmaksi konsultiksi ympäristöselvitykset osastolle Espooseen 18.2.2008 alkaen.

Maisema-arkkitehti yo. Mari Soini on nimitetty avustavaksi suunnittelijaksi maisemasuunnitteluosastolle 10.10.2008 alkaen.

Tekniikan ylioppilas Jukka Tarkiainen on nimitetty liikenneselvitykset osastolla Espoossa liikennesuunnittelijaksi 10.3.2008 alkaen.

Insinööri Harri Pitkänen on nimitetty projekti-insinööriksi telerakennuttaminenosastolle Espooseen 13.10.2008 alkaen.

Insinööri AMK opiskelija Taneli Nissinen on nimitetty liikennesuunnittelijaksi liikenneselvitykset osastolla Espoossa 4.4.2008 alkaen.

Insinööri Esa Syrjälä on nimitetty projekti-insinööriksi telerakennuttaminen osastolle 2.5.2008 alkaen. Esa Syrjälän toimipaikka sijaitsee Seinäjoella.

Rakennusinsinööri AMK Aki Nurmilaukas on nimitetty 1.8.2008 pääsuunnittelijaksi Kouvolan toimiston väylä- ja aluesuunnitteluun.

Insinööri AMK Tero Backman on nimitetty suunnittelijaksi Tampereelle tien- ja kadunsuunnittelutehtäviin.

Insinööri AMK Olli Nissinen on nimitetty suunnittelijaksi Tampereelle 11.8.2008 alkaen ylläpidon ja kunnallistekniikan suunnittelutehtäviin.

Diplomi-insinööri Kyösti Laamanen on nimitetty projektipäälliköksi paikkatietoosastolle 18.8.2008 alkaen vastuualueenaan kartoitus-, maastomalli ja ortokuvahankkeet.

Kartoittaja Tuulikki Sundman on nimitetty tekniseksi avustajaksi rataosastolle Espooseen 18.8.2008 alkaen.

Rakennusarkkitehti RIA Timo Jalkanen on nimitetty konsultiksi Arkkitehtitsto Mikko Heikkilä Sitoon Lappeenrantaan 1.9.2008 alkaen.

Suunnitteluassistenttiopiskelija Sahra Jasim on aloittanut liikenneselvitykset osastolla Espoossa 24.9.2008 teknisenä avustajana.

Insinööri Markku Soini on nimitetty projektipäälliköksi Tampereelle 1.10.2008 alkaen.

Insinööri AMK Maiju Kivioja-Korhonen on nimitetty suunnittelijaksi tieosastolle Espooseen 1.10.2008 alkaen.

Maisema-arkkitehtiylioppilas AnttiJaakko Koskenniemi on nimitetty avustavaksi suunnittelijaksi maisemasuuunnitteluosastolle 1.10.2008 alkaen.

Tekn. yo. Tuomo Lapp on nimitetty nuoremmaksi konsultiksi liikenneselvityksetosastolle Espooseen 20.10.2008 alkaen.

Diplomi-insinööri Jenna Johansson on nimitetty projektipäälliköksi tieosastolle Espooseen 28.10.2008 alkaen. Hänen tehtäviään ovat tiesuunnittelu- ja rakennuttamisprojektien veto sekä selvitys- ja asiantuntijatehtävät.

Geoteknisen osaston apulaisosastopäälliköksi on nimitetty dipl.ins. Esa Patjas 1.11.2008 alkaen. Esa Patjas on toiminut vuodesta 2004 geoteknisellä osastolla osastopäällikön varahenkilönä projektipäällikkötehtävän ohella.

Pertti Fagerlund konsultiksi Sitoon

Seutu- ja maakuntakaavoituksen pitkäaikainen toimija, Pirkanmaan Liiton maakuntakaavoitusjohtaja Pertti Fagerlund on siirtynyt konsultiksi. Diplomiinsinööri Fagerlund jäi eläkkeelle virkatehtävistään kesällä 2008. Hän on aloittanut marraskuussa 2008 projektikohtaiset työt osa-aikaisena erityisasiantuntijana Sito-yhtiöiden Tampereen yksikössä. Fagerlund toimii Siton valtakunnallisena maankäytön, liikenteen ja logistiikan asiantuntijana, konsulttina ja laadunvarmistajana.

Valtiotieteiden maisteri Susan Sundell on nimitetty toimiala-assistentiksi Konsultointitoimialalle Espooseen 17.11.2008 alkaen.

Konepiirtäjä Tarja Paavola on nimitetty suunnitteluassistentiksi esisuunnitteluosastolle Espooseen 21.11.2008 alkaen.

Tekninen piirtäjä Susanna Seurujärvi on nimitetty tieosastolle Espooseen 1.12.2008 alkaen tekniseksi avustajaksi.

Puhelinasentaja Reijo Leppä on nimitetty projekti-insinööriksi telerakennuttaminenosastolle Turkuun 1.12.2008 alkaen.

Merkonomi Pia Kopponen on nimitetty toimiala-assistentiksi Suunnittelutoimialalle Espooseen 8.12.2008 alkaen.

Ins. AMK Harri Sivonen on nimitetty projektipäälliköksi tieosastolle Espooseen 2.1.2009 alkaen.

FM (maantiede) Millä Lötjönen on nimitetty paikkatietokonsultiksi tietotekniikkatoimialalle Espooseen 7.1.2009 alkaen.

Diplomi-insinööri Ronald Westermark on nimitetty projektin johtajaksi Tie- ja liikennetoimialalle 1.2.2009 alkaen

Sito kärjessä

Sito sijoittui kärkeen Tukefin-hankkeeseen liittyvässä, asiakasorganisaatioiden piirissä tehdyssä palvelutuottajien innovaatio- ja yhteistyökykytutkimuksessa.

Tutkimukseen osallistuivat viisi suurinta infra-alan konsultti/suunnittelutoimistoa.

Olemme iloisia ja ylpeitä menestyksestämme. Menestys asettaa meille haasteita tulevaisuudessa. Uskomme, että olemme organisaationa vahvasti sitoutuneet kehittämään toimintojamme ja palvelukykyämme edelleen.

Kimmo Fischer